ramboll giga final results promotion 29.3.2011 mia toivanen
Post on 01-Nov-2014
761 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Tekesin viidentietoliikenneohjelman arviointi
GIGA Final Results Promotion 2011 -tulosseminaari 29.3.2011
AGENDA
2
Tietoliikenneohjelmien arvioinnin tavoitteet ja toteutusA
Yhteenveto keskeisimmistä havainnoista ja kehitysesityksistäB
Alustavat johtopäätelmätC
ARVIOINNIN SISÄLTÖ JA TAVOITE
3
EXSITE
GIGA
NETS
INWITE
NORDITE
Tavoite
Suomen ja Ruotsin
tietoliikenneklusterien pitkän
aikavälin kilpailukyvyn
vahvistaminen.
Tietoliikenneteknologian
osaamisen ja vahvuuksien
vahvistaminen, uudistaminen
ja monipuolistaminen.
Suomalaisen tietoliikennealan
johtoaseman vahvistaminen
langattomien järjestelmien ja
laajakaistan pakettiverkon
kehittäjänä.
Suomen ja Ruotsin
tietoliikenneklusterien pitkän
aikavälin kilpailukyvyn
vahvistaminen.
Suomen, Ruotsin ja Norjan
yhteistyön sekä osaamisen
vahvistaminen langattomien
järjestelmien kehittämisessä.
Arviointi kohdentuu viiteen ohjelmaan. Arvioinnin painon ollessa Giga ja Nets ohjelmissa (70%), pienempien Nordite, Exsite ja Inwite ohjelmien painoarvo on noin 30%.
Ohjelmista on raportoitu niiden päätyttyä.
Tämän arvioinnin tavoitteena on tarkastella myös ohjelmia kokonaisuutena sekä tuottaa suosituksia innovaatiopolitiikan ja Tekesin ohjelmien kehittämiseen, sekä suosituksia eri rahoittajaorganisaatioiden yhteistyön parantamiseen.
Haasteena aika: yli viisi vuotta sitten päättyneistä ohjelmista ei ole käytettävissä dataa kuten juuri päättyneistä – toisaalta vasta päättymässä olevista ohjelmista mahdollisesti syntyvät tulokset antavat vielä odottaa itseään.
ARVIOINNIN TOTEUTUS
4
Ohjelmien
ulkopuolinen
maailma
GIGA NORDITE EXITE INWITENETS
Indikaattoreiden määrittely
Meta-analyysi
Kvasi-eksperimentaalinen lähestymistapa
Ohjelmien toimintamallin arviointi
Tapaustutkimukset
Tilinpäätösanalyysi
Vertailuryhmä
TutkimuskatsausOhjelmien raporttien ja arviointien sekä kyselyjen analyysi
Johto- ja ohjausryhmien haastattelut
Rahoittajahaastattelut
Osallistujakysely
Johto- ja ohjausryhmien haastattelut
Täydentävät asiantuntijahaa
stattelut
1
2
3
4
TAPAUSTUTKIMUSTEN VALINTA
5
Yrityksiä, jotka osallistuivat joihinkin ohjelmatoimenpiteisiin, mutta eivät saaneet rahoitusta
NETSNORDITE EXSITE INWITEGIGA
15. Project M
18. Project P(Sweden)
14. Project L(Norway)
16. Project N
17. Project O
19. Project Q
20. Project O
4. Project D
3. Project B
2. Company B
5. Project F
10. Project G
9. Project E
7. Company B
Company 1
Palvelut ja liiketoiminta
Jatkuvuus
Jatkuvuus
Company 2 Company 3 Company 4 Company 5
8. Project C
1. Company A 6. Company A
11. Project H
12. Project J
Company 6
Johtaminen ja toimintamalli
13. Project K
SÄHKÖINEN KYSELY
0 20 40 60 80
Giga
Nets
Molempiin
Tutkimuslait…
Yritys
Jokin muu
Prosenttia
Giga ja Nets (n=45)
0 20 40 60 80
Nordite
Exsite
Inwite
Prosenttia
Inwite, Exsite ja Nordite (n=13)
Sähköinen kysely lähetettiin Tekesin toimesta tammikuussa 2010
Vastausprosentti jäi kyselyssä valitettavan pieneksi, osittain pitkästä aikajänteestä johtuen
Vastausprosentti oli Giga ja Netsohjelmien osalta 17%
Nordite, Exsite ja Inwite ohjelmissa vastausprosentti oli 31%
TILINPÄÄTÖSANALYYSI
-900-800-700-600-500-400-300-200-100
0100
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Average business profit (%), Source: Voitto+
Reference group (all companies)
Average business profit (%), GIGA
Average business profit (%), NETS
-160-140-120-100-80-60-40-20
02040
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Average profit of the invested capital (%), Source: Voitto+
Reference group (all companies)
Average profit of the invested capital (%), GIGA
Average profit of the invested capital (%), NETS
• Osana arviointityötä tehtiin tilinpäätösanalyysi joka kohdistui Giga ja Netsohjelmiin osallistuneisiin pk-yrityksiin.
•Analyysissä tarkasteltiin yritysten keskeisimpien tunnuslukujen (mm. keskimääräinen liikevoitto ja pääoman keskimääräinen tuottoaste) kehitystä ohjelmien aikana.
• Ohjelmiin osallistuneiden yritystentunnuslukuja verrattiin toimialan ja kaikkien yritysten yleiseen kehitykseen.
AGENDA
8
Tietoliikenneohjelmien arvioinnin tavoitteet ja toteutusA
Yhteenveto keskeisimmistä havainnoista ja kehitysesityksistäB
Alustavat johtopäätelmätC
HALLINNOINTIMALLI
GIGA ja NETS
Hallinnointimallit noudattivat Tekesin ohjelmille tyypillistä mallia ja niitä pidettiin toimivana NETS:n ulkopuolista hallinnointia ja GIGA:n ulkopuolista koordinointia pidettiin ohjelmien toimeenpanoa tukevina Ohjausryhmän kokoonpanoja pidettiin onnistuneina, jäsenillä oli näkemystä kansallisesta ja kansainvälisestä kehityksestä ja he osasivat tarkastella asioita oman organisaation näkäökulmaa laajemmin Organisatorisesti matalaa hallintomallia pidettiin tarkoituksenmukaisena, helposti lähestyttävänä, yhteistyökykyisenä ja toimivana
Kehitysesitykset Ohjelmien organisatorisesti matala hallintomalli tulee säilyttää jouhevan yhteistyön turvaamiseksi myös tulevaisuudessa
OHJELMIEN VALMISTELUT JA OHJAUS
GIGA ja NETS
Ohjelmien valmisteluvaiheita pidettiin onnistuneina ja keskeisiä tahoja sitouttaneina. GIGA:n nähtiin olevan hyvin vahvasti jatkoa NETS:lle.
Ohjausryhmien kokoonpanoja pidettiin hyvinä, jäsenillä oli näkemystä sekä kansallisesta että kansainvälisestä kehityksestä ja he osasivat tarkastella asioita oman organisaationsa näkökulmaa laajemmin.
Myös osallistujien panosta pidettiin pääasiassa riittävän aktiivisena ja hyvänä.
Ohjausryhmällä ei kuitenkaan koettu yritysten liiketoimintaa koskevien salassa pidettävien tietojen takia olevan riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia ohjata ohjelmia.
Ohjausryhmien työskentelyn vaikuttavuus painottui ohjelmien alkuvaiheeseen.
Kehitysesitykset
Vaikka NETS:iä pidettiin onnistuneena ohjelmana, olisi GIGA:n toteutusmallia ja sisältöä voinut olla tarvetta arvioida muista näkökulmista ja kriittisemmin. Nyt ohjelma toisti vahvasti aiemmin tehtyä.
Ohjausryhmän asiantuntemusta on tärkeää käyttää ohjelman melko mekaanisen seurannan lisäksi sen sisällön ohjaamiseen. Tässä voitaisi hyödyntää ohjausryhmätyöskentelystä poikkeavia menetelmiä.
Jotta joryn työskentelystä saataisiin enemmän irti strategisesti tärkeiden keihäänkärkiprojektien tunnistamiseksi, tulisi joryn olla nykyistä tietoisempi projektien sisällöistä.
SISÄLLÖT JA OHJELMAPALVELUT
GIGA ja NETS
Ohjelman sisältöjä ja tavoitteita pidettiin tärkeinä ja oikeina. Joskin niiden kommentoitiin olevan myös laajoja.
GIGA:n painopistettä 4 ‘Liiketoimintamallien ja arvoketjujen muutokset’ pidettiin hyvänä
avauksena mutta tämä ei silti onnistunut toivotulla tavalla. Rahoituksen merkitys korostui vastaajien ja haastateltujen näkemyksissä. Ohjelmapalvelut ovat olleet GIGA:n muutamia toimenpiteitä lukuun ottamatta hyvin tyypillisiä. Arviot kansallisten toimijoiden verkostoitumisen onnistuneisuudesta ja merkityksestä vaihtelivat. Toisaalta ohjelmien nähtiin luovan uusia suhteita ja vahvistavan olemassa olevia, toisaalta alan kansallisten toimijoiden nähtiin tuntevan toisensa jo niin hyvin, ettei ohjelma ole tuonut siihen lisäarvoa.
Kehitysesitykset Toimenpiteiden ja sisältöjen kohderyhmien tarpeita ja odotuksia – asiakaslähtöisyyttä - on tärkeää täsmentää, jotta niistä on aitoa hyötyä.
OHJELMAPALVELUIDEN MERKITYS OSALLISTUNEILLE ORGANISAATIOILLE –
12
GIGA JA NETS
ORGANISAATIOIDEN TULOSTENSAAVUTTAMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT
13
4,1
3,0
3,3
4,2
1
2
3
4
5
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Timing of the program
and its relation to the market development
Global economic
development
Availability of skilful
labour
Building co-operation
networks in the branch
Avera
ge n
um
ber
(1=
reduced v
ery
much/
5=
impro
ved
very
much)
Perc
ent
Improved very much Improved to some extent No effect at all Reduced to some extent
Reduced very much Can’t estimate Average
GIGA JA NETS
TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN
14
2,9
2,4
1
2
3
4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Economical and commercial objectives Technological objectives
Avara
ge n
um
ber
(1=
Obje
ctives w
ere
exceeded/
4=
only
part
of
the o
bje
ctives w
ere
met)
Percen
t
Only part of the objectives were met Almost all objectives were met
All objectives were met Objectives were exceeded
Average
GIGA JA NETS
AGENDA
15
Tietoliikenneohjelmien arvioinnin tavoitteet ja toteutusA
Yhteenveto keskeisimmistä havainnoista ja kehitysesityksistäB
Alustavat johtopäätelmätC
OHJELMIEN VAIKUTUS OSALLISTUNEISIIN YRITYKSIIN
16
Ohjelman vaikuttavuus osallistuneiden yritysten näkökulmasta:
Tekes näyttäytyy useille yrityksille yhtenä rahoittajatahona jonka ohjelmat sekoittuvat keskenään tai
ohjelmia ei tunnisteta muusta rahoituksesta. Ohjelmat sekoittuvat keskenään myös tutkimuslaitosten
näkökulmasta.
GIGA ja NETS ohjelmien nähtiin poikkeuksetta vaikuttaneen yritysten t&k –toimintaan. Vaikutus oli
merkittävästi suurempi pk-yrityksiin kuin alan suuriin toimijoihin.
Ohjelmien merkitys koettiin erityisen suureksi viimeisimmän laman vaikutusten hallinnassa, rahoituksen
turvin tiettyjä t&k –toimintoja pystyttiin ylläpitämään.
Ohjelmien vaikutukset eivät ulotu vain osallistuneisiin yrityksiin vaan ne ovat vaikuttaneet myös
alihankkija-yrityksiin.
GIGA:ssa satsattiin pk-yritysten mukaan saamiseen, mutta tämä osoittautui odotettua vaikeammaksi.
OHJELMIEN VAIKUTUS OSALLISTUNEISIIN TOIMIJOIHIN
17
Osaamisen kasvaminen ja osaajien liikkuvuus
Valtaosa ohjelmiin osallistuneista toimijoista koki oman organisaation osaamisen vahvistuneen ohjelmaan
osallistumisen myötä. Silti yksittäisiä osaamisaloja koettiin olevan useimmiten hankalaa nimetä. Samoin
todettiin, että osaaminen olisi voinut vahvistua ilman ohjelmaan osallistumistakin.
Osaajien siirtymistä tutkimuslaitoksista yrityksiin pidettiin erittäin tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena.
Alan liikkuvuuden nähtiin noudattavan taloudellisia suhdanteita.
Vaikutus toimijoiden verkostoitumiseen
Valtaosa osallistujista koki rahoituksen ohella juuri verkostoitumisen olleen yksi keskeinen
ohjelmatoiminnasta saatu etu. Erityisen hyödyllisiksi mainittiin pienryhmätoiminta (kuten aiheryhmä- ja
teemaryhmätoiminta).
Samaan aikaan kuitenkin useat osallistujat totesivat, että ohjelmassa lähinnä vahvistettiin olemassa
olevia yhteistyösuhteita, ennemmin kuin luotiin täysin uusia.
OHJELMIEN VAIKUTUS OSALLISTUNEISIIN TOIMIJOIHIN
18
Vaikutus innovaatioiden syntymiseen
Harvat ohjelmiin osallistuneista yrityksistä tai tutkimuslaitoksista pystyivät suoraan tunnistamaan, että
ohjelmassa olisi tuotettu valmiita, kaupallistettavia innovaatioita.
Useissa tutkimuslaitosprojekteissa tutkimuksen koettiin olevan vain pieni osa suurempaa kokonaisuutta,
jolloin haastateltujen mukaan ei voida puhua varsinaisista innovaatioista.
Vaikutus yritysten tuottavuuteen
Ohjelmien vaikutusta yritysten tuottavuuteen ei pystytä päättelemään tilinpäätösanalyysin perusteella.
Tarkkojen syy- ja seuraussuhteiden osoittaminen ei ole mahdollista käytettävissä olevalla aineistolla.
Tapaustutkimusten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että ohjelmien rahoitus on ollut merkittävässä
roolissa usean pk-yrityksen toiminnassa – useassa tapauksessa ohjelma on ollut toiminnan edellytys.
Suuremmille organisaatioille ohjelmien vaikutus ei ole ollut niin merkittävä.
T&k -toimintojen ylläpidon ja vahvistumisen myötä on pystytty luomaan uutta liiketoimintaa, kehittämään
vanhaa ja tätä kautta palkkaamaan uutta henkilöstöä.
KANSALLISEN INNOVAATIOTOIMINNAN TOIMIJAT JA KEHITYS
19
Näkökulmia
Kansallinen julkinen innovaatiotoiminnan murros nostaa ristiriitaisia ja hämmentyneitä näkemyksiä:
Monet toimijat, erityisesti pk-yritykset ja tutkimuslaitokset, ovat kehityksestä huolissaan.
Toisaalta useat näkevät ohjelmatoiminnan toistaneen itseään ja pitävät TIVIT:n roolia erittäin tärkeänä.
Rahoitusinstrumenttien ja innovaatioita tukevan toiminnan tulee tukea kansallisen osaamisen kärkien ja kehitysmahdollisuuksien ja markkinoiden tunnistamista:
Kansainvälisen kehityksen kärjestä ja tulevaisuudesta ei olla kuitenkaan yksimielisiä.
Ohjelmatoiminta nykymuodossaan on ollut sisällöltään laaja-alaista. Ohjelmat ovat pitkäkestoisia ja niiden tavoitteet ovat niin laajoja ettei niitä juuri tarvitse muokata ohjelman kuluessa.
Tekes-rahoituksen rooli tutkimuksen rahoittajana hakee muotoaan:
Nyt rahoitus kohdistuu osin perustutkimukseen verrattavaan tutkimukseen. Perustutkimus on sinänsä välttämätöntä mutta sen polkua tuotekehitykseen ei pystytä aina osoittamaan.
Tekes-rahoituksella on suurin merkitys pk-yrityksille, nämä tarvitsevat rahoituksen mahdollisimman tehokkaaksi hyödyntämiseksi kuitenkin myös muuta tukea:
Kytkökset kv-toimijoihin ja ohjelmiin olisivat usein hyödyksi, mutta pk-yrityksillä ei ole resursseja tai osaamista verkottumiseksi tai/ja ohjelmiin hakemiseksi
Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ei ole riittävää
YHTEENVETONA EDELLISESTÄ NOUSEVIA TEEMOJA
20
Valitut strategiset kärjet – laaja alainen osaamisen vahvistaminen
Mikä on ohjelmatoiminnan pääasiallinen tavoite: laaja-alaisen osaamisen vai muutamien valittujen strategisten painopisteiden vahvistaminen?
Sekä kattava perustutkimus että tuotekehitystä lähempänä oleva soveltava tutkimus ovat kansallisesti tärkeitä.
Käytössä olevien kansallisten rahoitusinstrumenttien riittävyyttä ja kohdentamista on tärkeää arvioida.
Pk-yritysten rooli
Rahoituksen kohdentamisessa tulisi vastaisuudessakin painottaa pk-yrityksiä vaikuttavuuden vahvistamiseksi.
Keinoja yritysten osallistumiskynnyksen madaltamiseksi tulee arvioida.
Kansallisten toimijoiden olemassa oleva verkosto
Kansallisen ohjelman keskeiset valmistelijat ja toimijat ovat suureksi osaksi samoja toimijoita.
Näkökulmien laajentaminen on suositeltavaa – sekä uudet pk-yritykset että kansainväliset toimijat.
Kansainvälisyys on suurille yrityksille automaattinen toiminnan edellytys. Sen sijaan pk-yrityksille se on usein suuri, joskin välttämätön, haaste.
Mia Toivanen
mia.toivanen@r-m.com
040 5667536
21
top related