poikkihallinnollisia kehitysohjelmia on neljä ... · digitalisaatio ei ole härpäke, jonka voi...

3

Lähiseudun AsiakaslehtiKUNDTIDNING FÖR HAGALUNDSREGIONEN

Sisältö lokakuu 20171 Kansi2 Uusi Ravintola Curry Palace (Kitchen & Bar)

avataan Suurpellon Kauppakeskukseen 16.11.3 Pienyrittäjän asialla:

Pienyritysten digitalisaatiolla on kiire Espoon kaupunki toteuttaa kokonaisvaltaista

poikkihallinnollista kehitysohjelma4 Julkisivujen kunnossapito pidentää kiinteistöjen

ikää ja arvoa5 Kaikki voivat toimia asumisturvallisuuden lisäämisen

puolesta Tapiolan Taloyhtiöforum:

Hyötyä taloyhtiöiden verkostoitumisesta, kokemusten ja tiedon vaihdosta

6 Kauneushuone Katariina palvelee Tapiolassa7 Juhlista pikkujouluja, yksityisjuhlia ja isänpäivää

(12.11) laajentuneessa pakistanilaisessa luomu- ravintola Peshawarissa

8 OMAKOTI messut 27.–29.10.2017 Uusi kokonaisvaltainen lukitusjärjestelmä9 Tehokasta ruosteenesto- ja autojen maalipinnan-

käsittelyä Espoossa10 Kirjailijaksi 80-vuotiaana – Pietarista Bulevardille Etelä-Espoon ja Tapiolan Luonnon- ja maiseman-

hoitosuunnitelma11 Tuuliniityn ja Tuuliniitynpolun rakentaminen

alkaa Tapiolassa Huomio palovaroittimiin taloyhtiöissä12 Myynnissä omakoti- tai paritalotontti Kolmperä

järven rannalta Espoosta Kaksio Tapiolassa tarjotaan vuokralle Legendaarinen Klepper-kajakki Haemme kokenutta ilmoitusmarkkinoijaa

Tapiolan Lähiseudun AsiakaslehtiTapiolan Lähiseudun Asiakaslehti kertoo yrityksistä, niiden tuotteista ja palveluista ja paikallisista kulttuuritapahtumista. Lehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa paitsi kesä- ja heinäkuussa.Lue lehti myös verkosta: www.tapiolan.comLehden kustantaja ja ilmoitusmyynti:Oy Quality International QI Ltd AbPäätoimittaja: Eva Kivilaakso-Wellmann, puh. 050-301 9987Toimitusjohtaja: Peter Wellmann, puh. 050-589 7543 Tapiolan Keskustorni Tapiontori 1, 8. krs, 02100 Espoo puh. (09) 464118, fax 455 1113E-mail: tapiolan-lehti@tapiolan.comIlmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann eva.kivilaakso-wellmann@tapiolan.com puh. 050-301 9987Internet: www.tapiolan.com© Oy Quality International QI Ltd AbPainopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino OyPainosmäärä: 50.000 kpl

Tapiolan Lähiseudun Asiakaslehtion jo vuodesta 2000 ilmestynyt alueella, jossa potentiaaliset asiakkaasi asuvat ja liikkuvat.PAINOSMÄÄRÄN 50.000 kpl JAKAANTUU SEURAAVASTI:* POSTILAATIKKOJAKELU Etelä-Espoossa Suomen Suoramainonta Oy (SSM)/ Helsingin Jakelu-Expert Oy 43 000 kplTapiola, Tapiola-Itä, Tapiola-Länsi, Pohjois-Tapiola, Otaniemi, Laajalahti, Westend, Haukilahti, Mankkaa,Niittykumpu, Olari, Friisilä, Matin kylä, Taavinkylä (Mankkaa), Etelä-Leppävaara, Pohjois-Leppävaara, Lintu-vaara, Uusmäki. Lisäalueet v. 2015: Otaniemi ja Friisilä. Varaamme oikeuden muuttaa jakelualuetta tarvittaessa. * TELINEJAKELU 7.000 kpl (laajennetttu jakelu alkaen 25.2.2015)Tapiolan Heikintori,Tapiolan Stockmannin Sampokuja, Niittytori, Kauppa -keskus Liila, Leppävaaran Galleria, Iso-Omenan kirjasto.Muu telinejakelu: Tapiolan kulttuurikeskus, Tapiolan Keskustorni, Esport Center, Sokos Hotel Tapiola Garden, K-Supermarket Tapiola, Tapiolan uimahalli, S-Market (Kalevalantie 3), Alepa Otaniemi (Otakaari 11), Valintatalo Westend (Westendintie 99), K-supermarket Soukka (Soukan-tie 16), Espoonlahden uimahalli (Espoonlahdenkuja 4), K-supermarket Seilori (Espoonlahdenkatu 4), Alepa, Kivenlahti (Merivirta 5), K-mar-ket Kivenlahti (Merivalkama 2), Prisma Kirkkonummi (Munkinmäentie 29), S-Market, Kirkkonummi (Toritie 3), S-market Kauniainen (Asema-tie 1) ja S-market Etelä-Kauniainen (Kauniaistentie 7).Lauttasaaressa: S-market, Ruoholahdessa: Kauppakeskus Ruoho lahti ja S-market.

Tapiolan Lähiseudun Asiakaslehden seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2017

Varatkaa ilmoituksennePuh. (09) 464 118, gsm 050-301 9987

Pienyrittäjän asialla

Pienet ja keskisuuret yritykset vastaavat yli puolesta kaikkien suomalaisyritysten liikevaihdosta. Maailma digitalisoituu no-peasti, mutta suomalaisyritysten digitali-saatio laahaa: vasta parikymmentä tuhat-ta Suomen yli 280 000 yrityksestä on digi-taalisesti suuntautuneita. Digitaalisuudes-ta saatava kilpailukyky vaikuttaa valtavasti koko Suomen kilpailukykyyn. Uudet työ-paikat ovat jo yli kymmenen vuotta synty-neet nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Juuri näiden yritysten pitää ol-la ajan tasalla digitalisaatiosta ja sen mah-dollisuuksista.

Digitalisaatio ei ole härpäke, jonka voi asentaa yrityksen tietokoneisiin ja olla tyy-tyväinen. Olennaista on ajattelu ja asenne. Digitalisaatio ja sen hyödyntäminen yritys-toiminnassa on sitä, että yrittäjä ja mahdol-liset työntekijät analysoivat, miten globali-saatio vaikuttaa yrityksen toimialaan, tuot-teisiin ja palveluihin. Miten digitalisoitumi-nen auttaisi yrittäjää tekemään asioita toi-sin? Miten se helpottaisi yrittämistä? Mi-ten se auttaa yrittäjää helpottamaan asiak-kaan elämää?

Suomen Yrittäjien ja Elisan vuosi sit-ten tilaamasta tutkimuksesta kävi ilmi, että digitaalisuutta hyödyntävät selväs-ti parhaiten asemansa jo vakiinnuttaneet menestysvaiheessa olevat yritykset, jotka tavoittelevat kasvua. Digitaalista liiketoi-mintaa tekevistä yrityksistä peräti 40 pro-senttia tavoitteli voimakasta, yli 30 pro-sentin kasvua. Lähes yhtä suuri osuus yri-tyksistä on kasvanut viimeiset viisi vuot-

ta vähintään 10 prosentin vuosivauhdilla. Sen sijaan asemaansa tyytyväiset yrityk-

set – jotka eivät siis hakeneet kasvua – ovat jääneet digitalisaation vauhdista.

Suomessa on siis paljon yrityksiä, joi-den digitaalisuuden aste riittää nyt siihen, että yritys pärjää. Yrittäjien pitäisi kuiten-kin hoksata, tuo auvoinen tila ei kestä enää pitkään: haastajat voivat digiliiketoimin-nan rajattomuuden ja skaalautuvuuden ta-kia tarjota nopeasti ratkaisuja, jotka korvaa-vat nykyisen tarjonnan. Digitalisointi tulisi nähdä jatkuvana toiminnan kehittämisenä ja siten kilpailukyvyn ylläpitona.

Välimatka tämän ymmärtäneiden edel-

läkävijöiden ja asemaansa tyytyväisten pk-yritysten välillä on liian suuri. Vain joka kymmenes yritys on tunnistanut, miten di-gitalisaatio voisi tuoda uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia.

Kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tär-kein tekijä, joka selittää yrityksen digitali-soinnin astetta, on yrittäjän suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan. Se erottaa menestyjät muista.

Lähes yhtä kriittinen menestystekijä on riittävä digiosaaminen. Erityisesti pie-net yritykset tarvitsevat lisää koulutusta ja sparrausta.

Siksi me Suomen Yrittäjät ja Reboot Fin-land -hanke järjestämme Yrittäjän digikou-luja eri puolilla Suomea. Maksuttomat Yrit-täjän digikoulut on tarkoitettu pk-yrittäjil-le. Ensimmäisessä digikoulussa Mikkelis-sä viime keväänä yksi osallistuja suunnitte-li verkkokaupan, kiertotalouden, jakamis-talouden, kotoilun ja kestävän kehityksen yhdistämistä. Pienyrittäjä Mikkelissä siis. En malta odottaa, että kuulen tämän ide-an lähtevän lentoon.

En usko, että meille syntyy enää Noki-an kaltaista yritystä, joka kannattelee mei-tä. Mutta uskon, että meillä voi olla valta-vasti pieniä nokioita.

Me Suomena ehdottomasti tarvitsem-me näitä kasvuhakuisia yrityksiä. Suomen pelastaminen ei kertakaikkisesti onnistu il-man pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Taru Jussila, viestintäjohtajaSuomen Yrittäjät

Pienyritysten digitalisaatiolla on kiire

Kaupunginhallitus hyväksyi 2.10. poikki-hallinnollisten kehitysohjelmien hyötyta-voitteet valtuuston päätettäviksi.

Espoo-tarinaa toteutetaan myös poik-kihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkior-ganisaation toimialat. Kaupunki on otta-nut myös käyttöön uuden ohjelma- ja pro-jektijohtamisen mallin.

Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat alustoja, joissa kehitetään kokeillen ja pilotoiden innovatiivisia ratkaisuja Es-poo-tarinan mukaisesti yhdessä kumppa-nien kanssa. Hyötytavoitteilla kuvataan oh-jelman tavoitetila.

Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia on neljä.

Osallistuva Espoo -ohjelmalla edis-tetään asukkaiden, yritysten ja yhteisö-jen osallistumista. Espoon visio on: ”Es-poo on verkostomainen viiden kaupun-kikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.” Viimeinen lause liittyy suoraan kehitys-ohjelmaan.

Espoossa kuntalaisten osallisuutta on edistetty pitkäjänteisesti hyödyntämällä uusia tapoja ja välineitä laajasti. Myös kun-tademokratiaa on kehitetty vuosien var-rella jatkuvasti. Espoolaiset ovat tyytyväi-sempiä kuntaansa ja osallistumismahdol-lisuuksiinsa kuin yleensä Suomen suurim-missa kaupungeissa. Tavoitteena on kehit-tyä vielä paremmaksi.

Innostava elinvoimainen Espoo -oh-jelma edistää kansainvälisesti vetovoi-maisten, Espoon elinkeinorakennetta mo-nipuolistavien yritysten syntymistä sekä työllisyyden paranemista. Kasvavalla ta-pahtumatarjonnalla vahvistetaan Espoon kansainvälisyyttä, viihtyisyyttä ja veto-voimaa. Espoolaiset ovat vahvasti muka-na työelämässä ja yritykset löytävät tar-vitsemiaan osaajia myös työelämän tar-peiden muuttuessa. Kaupungin yritys-myönteisyyttä kehitetään yhdessä yrittä-jien kanssa.

Kestävä Espoo -ohjelma toteuttaa Es-poon tavoitetta olla pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki sekä hiilineutraali vuo-teen 2030 mennessä.

Espoo on kansainvälisen vertailututki-muksen mukaan Euroopan kestävin kau-

punki. Tutkimus osoitti, että kasvava Es-poo on taloudellisilla, sosiokulttuurisilla ja ekologilla kestävän kehityksen mitta-reilla mitattuna onnistunut pitämään ke-hityksensä kestävänä. EU-puheenjohtaja-maan Hollannin keväällä 2016 teettämäs-sä tutkimuksessa oli mukana yli 140 eu-rooppalaista kaupunkia.

Kestävä Espoo -ohjelman tavoitteena on kehittää ja parantaa uusia kestäviä ratkai-suja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoit-teiden saavuttamiseksi. Ohjelmaa toteute-taan projektien, oman tekemisen muuttu-misen, uusien kokeilujen ja kumppanuuk-sien kautta.

Hyvinvoiva Espoo -ohjelma vahvistaa espoolaisten mahdollisuuksia edistää ter-veyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee alu-eiden eriytymiskehitystä lisäämällä yhtei-söllisyyttä ja osallisuutta. Myös alueiden eriytymiskehitystä halutaan ehkäisemällä ja lisäämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.(Lisätietoja:http://www.espoonrekry.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Es-pootarina/Kestava_Espoo)

Eva Kivilaakso-Wellmann

Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia on neljäKaupunginhallituksen päätöksiä 2.10.2017

Espoon kaupunki toteuttaa kokonaisvaltaista poikkihallinnollista kehitysohjelmaa

Markkinaennuste asuntokaupoille lop-puvuodelle, lupaa tasaista loivaa nousua kysynnässä ja hinnoissa. Kasvukeskus-ten vetovoima jatkuu asunnoista enti-seen tapaan, mutta koko maassakin tilan-ne on lupaavampi kuin vuosiin. Myön-teistä on myös hallituksen kiinteistöve-ron korotuksien luopumisesta..

Uusien kerrostaloasuntojen ja omako-titalojen kysyntä jatkui syyskuussa edel-leen vahvana. Tammi–syyskuussa uusi-en asuntojen kauppa on noussut noin 48 prosenttia. Kaupan näkymät ovatr suotuisat edelleen Asuntokaupan yleis-

tilanne on tällä hetkellä suotuisa. Kaup-pa on käynyt etenkin suurimmissa kau-pungeissa.

– Kuluttajien luottamus talouteen, työllisyyden kehittyminen, muuttoliik-keen jatkuminen ja edelleen jatkuva al-hainen korkotaso luovat myönteisiä kehi-tysnäkymiä asiakkaiden asuntokaupoille.

– Aktiivisimpia alueita ovat suuret kaupungit. Pienemmissä kaupungeissa ja maaseutupaikkakunnilla tilanne on rau-hallisempi ja markkinoiden tempo varsin erilainen kuin pääkaupunkiseudulla tai kasvukeskuksissa”, luonnehtii tilannet-

ta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.– Uusien asuntojen puolella vilkkain-

ta on ollut totuttuun tapaan kerrostalo-jen kaupassa. Uusien kerrostaloasunto-jen kauppa on vuoden kolmen ensimmäi-sen neljänneksen aikana ylittänyt lähes 60 prosentilla viime vuoden vastaavan ajan myyntimäärän.

Myös uusien omakotitalojen myynti-määrä nousi tammi-syyskuussa vahvas-ti. Tammi-syyskuun aikana myös uusien rivitaloasuntojen kauppa on ylittänyt vii-me vuoden luvut.(Lisätietoja: www.skvl.fi)

Suomen talouden kehitys ja kuluttajien kasvanut luottamus tulevaisuuteen näkyvät myös asuntomarkkinoilla:

Asuntokauppa käy vilkkaaana ja myönteisissä merkeissä