mieli 2011: tuula-leena raiski, rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito –haaste mielenterveys-ja...

25.8.2011

Rahapelihaittojen ehkäisy ja

hoito – haaste mielenterveys- ja

päihdepalvelujen rajapinnalla

Tuula-Leena Raiski

Koske/THL

Mies, 35 v

ylioppilastutkinto, ei ammatillista koulutusta, rikkinäinen

työhistoria eri aloilta

pelimuodot: nuorena kolikkopelit, RAY:n pelipaikat, ravit,

myöhemmin vain nettipelit

vanhemmat ja sisarukset, muuten hyvin yksin, (avioero)

masennusta, välillä runsasta alkoholinkäyttöä

pelivelkaa 37 000 e, pikavipeistä, luottokorttiyhtiöistä,

pankkilainaa, maksamattomia laskuja, elatusmaksurästejä

peliongelman tiedostaminen opiskeluvaiheessa, mutta

useita vuosia apua hakematta

ennen laitoskuntoutusta ollut palveluverkosto: terveyden-

hoitopalvelut, avopäihdepalvelut, mielenterveyden avo-

palvelut, käyntejä A-klinikalla, kokeillut myös GA-ryhmää

Mies, 35 v

Pelaaminen jatkui rajumpana, itsemurha-ajatuksia.

Haki apua terveyskeskuksesta, josta hänet ohjattiin

osastohoitoon psykiatriseen sairaalaan ja sieltä

yhteistyössä sosiaalityön kanssa laitoskuntoutukseen

Kuntoutusjakson aikana:

- sovittiin kotipaikkakunnalla jatkohoito A-klinikalle

- mahdollisuus psykoterapiaan ja

- aika talous- ja velkaneuvojalle

- järjestettiin parikeskustelu, peliyhtiöihin estoja ja

jatkohoidon tueksi intervallijakso laitoskuntoutuksessa

(Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito –verkkokurssi 2011,

THL)

Ongelmapelaaminen

Ongelmapelaaminen on rahan- ja/tai ajan-

käytöltään liiallista pelaamista, joka vaikuttaa

kielteisesti pelaajaan, hänen läheisiinsä tai

muuhun sosiaaliseen ympäristöön.

Nämä kielteiset vaikutukset liittyvät usein

talouteen, suoriutumiseen opinnoissa tai

työelämässä sekä fyysiseen ja psyykkiseen

terveyteen.

(Liikaa pelissä –julkaisu, THL, 2010)

Ongelman laajuus

Noin kolme prosenttia väestöstä kärsii

rahapeliongelmista ja todennäköinen

peliriippuvuus on yhdellä prosentilla eli noin 40

000 henkilöllä (STM 2007)

12-17 -vuotiaista nuorista rahapeliongelma

/rahapeliriippuvuus hiukan päälle kahdella

prosentilla, riskiryhmässä arvioidaan olevan

viisi prosentia ikäryhmästä (STM 2006)

Arviolta 5-10 läheistä/ongelmapelaaja (Pajula,

2007)

Rahapeliongelman

samanaikaisongelmatKansainvälisissä tutkimuksissa on tuotu esiin:

- patologisen pelaamisen ja päihderiippuvuuden

samanaikaisuuden yleisyys

- mielialahäiriöiden, ahdistus- ja persoonallisuus-

häiriöiden, muiden impulssi-kontrollin häiriöiden

ja itsemurha-alttiuden samanaikainen

esiintyminen patologisen pelaamisen kanssa (Halme ym. 2009)

Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö (miehillä) ja

terveysongelmat (naisilla) yleisempiä ongelmia

pelaamisessaan kokeneilla (Piispa ym.2009)

Suomi juo –tutkimus (2008 rahapelaaminen mukana, Hakkarainen ym. 2009)

Humalahakuisen juomisen/alkoholin suurkulu-

tuksen, huumeidenkäytön ja ongelmapelaamisen

välillä päällekkäisyyksiä (Yhdellä prosentilla kolmen

alueen päällekkäisyys)

Päällekkäisyydet yhdistyvät usein taloudellisiin

ja sosiaalisiin ongelmiin

8 % vastaajista (noin 200 000 – 300 000 humalahakui-

sesti juovaa suomalaista) raportoi jonkinasteisista

peliongelmista

Päihdetapauslaskenta

2007

Päihteidenkäyttäjillä enemmän

rahapeliongelmia kuin muulla väestöllä yleisesti

Lääkkeiden päihdekäyttö ja kannabiksen käyttö

oli suhteellisesti yleisempää ongelmapelaajilla

Mielenterveyden häiriöt yleisiä peliongelmaisilla

päihdepalvelujen käyttäjillä

Päihteisiin liittymätön masennus ja/tai muu

mielenterveyden häiriö*) kahdella kolmesta

ongelmapelaajasta, huomattavasti useammin

kuin päihdetapauksissa

(Nuorvala 2009)

Tutkimusta ja

kehittämistä tarvitaan Miten päällekkäisongelmat ovat kehittyneet

(altistaako yksi riippuvuus muille, pyritäänkö

yhden alueen ongelmia hallitsemaan toisen alueen

kautta jne.)

Millä tavoin päällekkäisongelmat ovat yhteydessä

elämäntilanteen taloudellisiin ja sosiaalisiin

ongelmiin (Hakkarainen ym. 2009)

Sellaisten hoitomuotojen ja –mallien kehittämistä,

jossa otetaan huomioon samanaikaisongelmat

(vrt Kaksoisdiagnoosipotilaiden integroidun hoidon

kehittämishanke, Lyly 2011) (Peliklinikka)

Pelihaitat esillä -

mahdollisuus toimia

Kolmas sektori edelläkävijänä kehittämistyössä

Hallitusohjelmissa, STM:n strategiassa,

Arpajaislain uudistus

STM ja THL vahvistaneet tutkimus- ja

kehittämistoimintaa, www.thl.fi/pelihaitat

> tutkimus ja seuranta

> pelihaittojen ehkäisy

> hoitojärjestelmän kehittäminen

> osaamisen kehittäminen

Kehittämishankkeita (RAY)

Palvelutarve

rahapeliongelmissa Määrätietoisesta kehittämisestä huolimatta

rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito vielä

käynnistysvaiheessa

Palvelujärjestelmä huomioi rahapeliongelman

heikosti, kansalaisten epätasa-arvoisuus

Peliongelma jää usein tunnistamatta sekä

pelaajalta, läheisiltä että palveluissa

Rahapelihaitat enemmän esillä, ongelmat

enemmän näkyviin > palvelutarve kasvaa

Kunnissa vastattava palvelutarpeeseen

> henkilöstön osaamistarve kasvaa

Tilanne palvelupolulla

Ehkäisy: useat eri toimijat eri tasoilla

Toteaminen, tilannearvio: sosiaalipalvelut, terveyskeskukset,

talous- ja velkaneuvonta, A-klinikat, mielenterveyspalvelut, nuorisotyö

Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki

- paikallisia (ks edellä), alueellisia ja valtakunnallisia palveluja (mm.

Peluuri, Peli poikki, Valtti, Tuuletin, Pelivoimapiiri, Tiltti, vertaisryhmät)

Yksilö- ja/tai ryhmämuotoinen avohoito

- pääsääntöisesti A-klinikoilla, myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa,

Peliklinikka

- palvelut kunnittain https://www.thl.fi/pelihaitat

Intensiivihoito ja kuntoutus (Riippuvuusklinikka Tyynelä,

Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus, Hietalinna-yhteisö)

Apua talousongelmiin ja velkojen hoitamiseen (Talous- ja

velkaneuvonnat, Takuu-säätiö ja Velkalinja)

http://www.thl.fi/pelihaitat >hoito

Peliongelman käsittely

kunnan palveluissa (Turja 2006)

Kuntien käytännöt ja tiedon taso

rahapeliongelmaisten hoidossa

Kunnat

Syyskuu 2006/TTU/tsa/ov

Ei vastausta

Velkaneuvonta

Psykososiaalisen palvelut/

Psykososiaalinen yksikkö

Pixne -Kliniken

Päihdesäätiö/Päihdepalvelusäätiö

Päihdehuolto

Muissa palveluissa

Nuorisotyö/Nuorisovastaanotto

A-klinikka

Muut palvelut netto

Psykososiaalisen palvelut/

Psykososiaalinen yksikkö

Perheneuvonta

Terveysneuvonta/Terveyskeskus

A-klinikka

Mielenterveystyö

Terveyspalveluissa

Terveyspalvelut netto

Ostopalvelu

Päihdehuolto

A-klinikka

Sosiaalityö/sosiaalitoimisto

Sosiaalipalveluissa

Sosiaalipalvelut netto

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

79

36

29

9

6

2

38

18

10

5

5

1

1

18

8

3

2

2

2

1

1

1

5

MISSÄ PALVELUISSA KUNNASSA KÄSITELLÄÄN PELIONGELMAISIA

Kaikki vastaajat, n=130

Rahapeliongelma mielen-

terveys- ja päihdepalveluissa

Osaamistarvekartoituksen (Raiski 2011) mukaan

rahapeliongelmia omaavia asiakkaita kohdattiin

useimmin sosiaalityössä ja seuraavaksi useimmin

päihdepalveluissa (lähinnä A-klinikat) ja

mielenterveyspalveluissa

Pelaajien läheisiä kohdattiin useimmin

mielenterveyspalveluissa

Missä paikka

palvelujärjestelmässä Kunnilla vastuu riittävien sosiaali- ja terveys-

palvelujen järjestämisessä

Ongelmapelaamisen hoito mielletty päihde- tai

mielenterveyspalvelujen alueeksi

Peruspalveluilla merkittävä rooli tunnistamisessa

ja varhaisessa tuessa (myös erityispalveluissa

tunnistaminen tärkeää)

Peliongelma – lainsäädäntö?

Pelihimo sijoittuu WHO:n ICD-10 –tautiluokituk-

sessa mielenterveyden häiriöihin > mielen-

terveyslaista tukea palvelujen järjestämiseen

Missä paikka

palvelujärjestelmässä Tukea ja hoitoa ongelmapelaamiseen on

kuitenkin ryhdytty kehittämään ja tarjoamaan

erityisesti päihdehuollon erityispalveluissa, joissa

yhdistävänä tekijänä on riippuvuus-ajattelu

>Rahapeliongelma toiminnallisena riippuvuutena

Kansainvälinen keskustelu käynnissä ongelma-

pelaamisen sijoittumisesta tulevassa DSM V –luo-

kituksessa riippuvuushäiriöiden luokkaan (DSM IV

–luokitus nyt)

Ongelmanäkökulmasta tarkastelu (ks

ongelmapelaamisen määrittely) haastaa laajasti

sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan henkilöstöä

Missä paikka

palvelujärjestelmässä Jotta palveluja olisi viitekehyksestä huolimatta

tarjolla tasapuolisesti, on käytettävä hyväksi

kullekin alueelle sopivia ratkaisuja

Rahapeliongelmien osalta huomioitava myös

talous- ja velkaongelmia

Käytännön työssä integroituneet päihde- ja

mielenterveyspalvelut takaisivat ongelmapelaa-

misen lisäksi hoidon muihin liitännäisongelmiin (Mustalampi 2011)

THL:ssa suunnitteilla valtakunnallinen avain-

henkilöverkosto, joka tukisi alueensa työntekijöi-

tä ongelmapelaamiseen liittyvässä asiakastyössä

Miten hoitoa

rahapeliongelmissa haetaan Ongelmapelaajilla hoitoon hakeutuminen vähäis-

tä ja oma toipuminen yleistä (Halme ym. 2009)

Apua haetaan omassa arjessa ja elämänvaihees-

sa lähellä olevilta tahoilta sekä internetin kautta,

puhelimitse tai henkilökohtaisesti pelierityisistä

palveluista

Pelaamisen seuraukset (masennus, talousongelmat,

koettu terveydentilan heikkeneminen) vaikuttavat

avunhakemisen ensisijaiseen paikkaan

Hoitoon hakeutumisen esteet ja polut erilaisia (Itäpuisto 2011)

Avun hakemisen polkuja

1. Yksilöllinen: psykologiset syyt estävät avun-

saantia, apua haetaan ongelman myöntämisen

jälkeen

2. Moniongelmainen: peliongelma osa ongelmien

kasaumaa, peliongelman tiedostaminen ei johda

avun hakemiseen, elämän laadun paraneminen

voi johtaa

3. Perhekeskeinen: pelko perheen jäsenten menet-

tämisestä > salailu, epäilyksiä palvelujen suh-

teen, kokee kohdanneensa esteitä; perheenjäse-

nillä keskeinen rooli avun piiriin hakeutumisessa (Itäpuisto 2011)

Mitä voimme tehdä

mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Antaa osaaminen käyttöön myös peliongelmissa (jo pienikin väliintulo ja puheeksiotto voi auttaa)

Olla luomassa ja kehittämässä tukeen ja hoitoon

rakenteita paikallis- ja aluetasolla, esim.

- tunnistaminen > pelaamisasia asiakashaastatteluihin

- palvelupolusta ja vastuista sopiminen: neuvonta, hoito,

ohjaus eteenpäin, yhteistyö

Yhteistyö hoidossa ja tuessa: esim. ongelmape-

laajien hoitoryhmien ja pelaajien läheisten

kohtaamisesta hyviä kokemuksia > yksi mahdolli-

suus yhteistyölle päihde- ja mielenterveystyössä

Osaamisen vahvistaminen yhteisesti

Työn avuksi

Pelihaitat-verkkosivut, www.thl.fi/pelihaitat :

tutkimusta, perustietoa, oppaita: Liikaa pelissä,

Suhteet pelissä Pelin merkit, Nuoret pelissä

www.thl.fi/pelihaitat/koulutus

Pelissä-hanke: syksyllä 2011 käsikirja

Rahapeliongelmien tunnistaminen ja pelaajan

auttaminen. Tietoa ja välineitä peliongelmien

tunnistamiseen, puheeksiottoon ja hoitotyöhön,

www.pelissa.fi

Lähteet Aho, P. & Ilkas, H. (2006): Nuorten rahapelaaminen. 12-17-vuotiaiden nuortenrahapelaaminen ja peliongelmat -

puhelinhaastattelu (pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö, 12/2006.

Aho, P. & Turja T. (2007): Suomalaisten rahapelaaminen 2007 (pdf). Sosiaali- ja terveysministeriö ja Taloustutkimus

2007.

Hakkarainen, P. & Järvinen-Tassopoulos, J. & Metso, L. (2010) Miten alkoholinkäyttö, rahapelaaminen ja

huumeidenkäyttö kytkeytyvät toisiinsa? Teoksessa Mäkelä, P. & Mustonen, H. & Tigerstedt, C. (toim.) Suomi juo (pdf

6,8 Mt). Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Helsinki: THL, 264-279.

Halme, J.T. & Tammi, T.(2009) Katsaus ongelmapelaamisen ja patologisen pelaamisen hoitoa koskevaan

vaikuttavuustutkimukseen: tutkimus on vähäistä ja tulokset epävarmoja.Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 45, s.

301-313

Itäpuisto, M. (2011) Peliongelmaisen hoitoon hakeutumisen esteet. Yhteiskuntapolitiikka 3/2011.

Mustalampi, S. (2011) Liikaa pelissä? Haasteena rahapelihaittojen ehkäisy. Kansallinen mielenterveys- ja

päihdesuunnitelma 2009-2015. Raportti 6, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Nuorvala, Y. & Järvinen-Tassopoulos, J. & Huhtanen, P. (2009) Mielenterveyden häiriöt yleisiä peliongelmaisilla

päihdepalvelujen käyttäjillä. Tiimi 2/2009 (1,3 Mt), 9-11

Pajula, M. (2009) Suhteet pelissä. Tietoa ja tukea ongelmapelaajien läheisille (pdf 1,9 Mt) Terveyden ja hyvinvoinnin

laitos.

Pajula, M. (2007) Ongelmapelaajan läheinen: sairas vai selviytyjä? Selvitys rahapeliongelman vaikutuksista läheisiin.

Stakes, Työpapereita 26 Koko julkaisu (pdf)

Pelin merkit (2009), www.thl.fi/pelihaitat

Piispa, M. & Laitalainen, E. & Helakorpi, S. & Halme, J. & Alho, H. & Uutela, A. (2009) Rahapelaaminen, pelaamisen

aiheuttamat ongelmat ja niiden yhteys elintapoihin : Tutkimus työikäisistä suomalaisista vuonna 2008 (pdf 373 Kt)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 29

Raiski, T-L. (2011) Osaamistarve rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Osaamistarve rahapeliongelmien

ehkäisyssä ja hoidossa Raportti3, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Turja, T. (2006): Kuntien käytännöt ja tiedon tasorahapeliongelmaisten hoidossa (pdf) Sosiaali- ja terveysministeriö,

9/2006.

25.8.2011

Kiitos!

Aiheesta lisää: www.thl.fi/pelihaitat