lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
Post on 24-May-2015
363 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014
LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI
2010-luvun aluerakenteen muutoksen keskeiset ”ajurit” 1. Kaupungistuminen. Metropolialueen ja
suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. Etelä-Suomi vähitellen yhtenäistä työssäkäyntialuetta
2. ”Aluekehityksen ekonomisaatio”: Suuruuden ekonomia ja talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla.
3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen: Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muuttojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa
4. (Suur)kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka: Sopimukselliset järjestelyt korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä. Kaupunkipolitiikka ja kaupunkiseutulähtöisyys keskiössä.
5. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu suurten kaupunkiseutujen välillä: Osaaminen, innovaatiot, osaajat, investoinnit ja luovuus
HAJAUTETTU HYVINVOINTIVALTIO
- 1950’-1990’ - Hajautettu aluepolitiikka - Tasapainoinen aluerakenne - Syrjäisyyslisät - Teollistava aluepolitiikka - Koheesiopolitiikka keskiössä
Æ 50-100 keskittymää
Kohti metropolivaltiota…
Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään
HAJAUTETTU KILPAILUVALTIO - 1990-2000’ - Ohjelmaperustaisuus - Osaamiskeskuspolitiikka - Elinkeino- ja kehitysyhtiöt - Koheesio- ja kilpailukyky-
politiikan tasapainossa Æ 30-35 keskittymää
METROPOLIVALTIO - 2010’ - Sopimusperustaisuus - Suuret kaupunkiseudut - Kasvusopimukset, INKA jne. - Kunta-, sote- ja muut reformit - Kehityskäytävät ja –
vyöhykkeet - Kilpailukyky keskiössä Æ 5-15 keskittymää
Ennakointiteemat tai muutostekijät, jotka vaikuttavat keskeisesti aluerakenteen kehitykseen 2010-luvulla
Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus
Merkitys aluerakenteen kannalta
Merkitys Louran kannalta
Keskittymiskehitys suurille kaupunkiseuduille
Kuntien välinen muuttoliike ja maahanmuutto suuntautuu suurille kaupunkiseuduille
Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut kasvavat. Polarisoituminen maan eri osien välillä
Louran kaupunkiseudut ja keskuskaupungit vahvistuvat suhteessa omaan vaikutus-alueeseensa. Turun ja Porin merkitys kasvaa omien vaikutusalueidensa keskuksina.
Metropolialueen kasvu ja laajeneminen
Metropolialue houkuttelee vetovoimaisen työmarkkinoiden ansiosta muuttovirtoja koko maasta ja laajenee pendelöintietäi-syyksien kasvaessa
Metropolialueen vaikutusalue ulottuu koko Etelä-Suomeen liikenneyhteyksien ohjaamina ja koko Etelä-Suomeen muodostuu vähitellen yhtenäinen työssäkäyntialue
Turun seutu kiinnittyy pohjoisen kasvukäytävän ja hyvien yhteyksien ansiosta kiinteämmin metropolialueeseen ja Etelä-Suomen työssäkäyntialueeseen. Muilla Louran seuduilla korostuvat aikaisempaa enemmän liikenneverkkoon ja liikenneyhteyksiin liittyvät tekijät
Seutuistuminen Kaupunkien työssäkäynti-, asiointi- ja asuntomarkkinat laajenevat
Kaupunkiseutujen merkitys kasvaa edelleen toiminnallisten alueiden laajentuessa ja uudistusten perustuessa toiminnallisiin alueisiin
Louran keskuskaupungit muodostuvat oman toiminnallisen alueen ytimen. Turun seudulla kuntauudistus kiireellisin vahvojen kehyskuntien vuoksi. Muilla seuduilla kasvupaine kohdistuu enemmän keskuskaupunkeihin kuin niiden kehyskuntiin.
Monikeskuksisuus Keskusverkko rakentuu vahvojen suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen varaan
Muodostuu uusi aluehierarkia suurten kaupunkien, seutukaupunkien ja muiden keskusten varaan
Turun ja Porin seutu yli 100 000 asukkaan suuria kaupunkiseutuja. Rauman seutu vahvimpien seutukaupunkien joukossa. Vakka-Suomen tiukempi kiinnittyminen Turun ja/tai Rauman seutuun
Muutostekijä 1. Kaupungistuminen jatkuu
Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
Muutostekijä 2. Asuminen ja muuttoliike Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen
kannalta Merkitys Louran kannalta
Muuttoliike nopeuttaa kaupungistumista
Seutujen välinen muuttoliike kohdistuu suurimmille kaupunkiseuduille. Neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita.
Muuttoliike muovaa aluerakennetta valikoivuuden vuoksi entistä polarisoidum-maksi: suurten kaupunkiseu-tujen ikärakenne ja huolto-suhde kehittyvät merkittävästi parempaan suuntaan kuin muualla maassa.
Turun kaupunkiin ja Turun seudulle kohdistuu koko maan ja lähialueiden muuttovirtoja. Turun kaupungin muuttovoitot kasvavat kehyskuntien kustannuksella urbanisoitumiseen liittyvien arvojen korostuessa. Sama ilmiö tulee esiin pienemmässä mittakaavassa Porissa. Rauman ja Vakka-Suomen tilanteen tasapainottuminen riippuvainen työllisyyskehityksestä.
Maahanmuutto, monikulttuurisuus
Nettomaahanmuutto kasvaa edelleen ja maahanmuutosta tulee väestönkehityksen dynaamisin osatekijä
Maahanmuutto tasapainottaa väestön supistumista tai vähentymistä koko maassa. Suurin osa vieraskielisistä keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Lisää suurten kaupunkien asuinalueiden eriytymistä
Maahanmuutto kohdistuu ensisijaisesti Louran keskuskaupunkeihin.
Monipaikkaisuus
Ihmisten elämä ja arki jakautuvat yhä enemmän eri asuinpaikkojen välille: kesämökit, kakkosasunnot, matkailukohteet jne.
Ihmisten sijoittuminen eri alueille vaihtelee merkittävästi alueellisesti. Vapaa-ajan asutus tukee useiden maaseutupaikkakuntien palveluiden säilymistä
Louran kannalta iso mahdollisuus merellisyyden ja merkittävien matkailukohteiden vuoksi. Runsaasti olemassa olevaa vapaa-ajanasutusta ja matkailuliiketoiminnan puitteet je edellytyset vahvassa kasvussa.
Elinympäristön laatu vahvuustekijänä
Viihtyisien asuin- ja elinympäristöjen merkitys korostuu ihmisten tehdessä valintoja paikkojen välillä
Laadukkaiden asuin- ja elinympäristöjen merkitys korostuu alueiden välisessä kilpailussa. Paikan laatu ratkaisee
Louran alueella useita kilpailuetua tuottavia asioista: meri ja merellisyys, matkailukohteet, vanhat kaupungit ja alan potentiaali. Vanhojen rannikkokaupunkien identiteetti, historia ja kohentuva mainekuva
Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
Muutostekijä 3. Ikärakenne muuttuu ja palvelutarve kasvaa
Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta
Merkitys Louran kannalta
Ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen
Seutujen väliset erot kasvavat merkittyvästi väestöllisessä ja taloudellisessa huoltosuh-teessa. Seutujen välinen vali-koiva muuttoliike lisää enti-sestää eroja
Vanhempien ikäluokkien suhteellinen osuus kasvaa. Palvelu- ja asuntomarkkinoilla tapahtuu merkittäviä muutoksia ikääntyneiden valintojen korostuessa
Louran alueella väestö valmiiksi keskimääräistä iäkkäämpää, mutta samalla terveempää. Louralla potentiaalia olla lisääntyvien seniorimuuttojen kohdealueena. Erityisesti alueen keskuskaupungit hyötyvät
Palvelurakenne Palvelut keskittyvät muun väestön ja työpaikkojen lailla suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Maaseutumaisille seuduille jää iäkkäämpi väestö, joka tarvitsee peruspalveluita. Ikääntyminen lisää erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää.
Julkisten ja yksityisten palveluiden sijoittuminen eri alueille vaikuttaa alueiden houkuttelevuuteen ja vetovoimaan. Saattaa lisätä entisestään alueiden välisiä eroja. Alueelliset erot lisääntyvät sosiaali- ja terveyssektorin työvoiman saatavuudessa.
Julkiset ja yksityiset palvelut keskittyvät erityisesti maakuntien keskuskaupunkeihin. Turkuun keskittyy suuren väestöpeiton edellyttämiä erityispalveluita koko länsirannikon alueelta.
Vapaa-ajan lisääntyminen Vapaa-ajan määrä ja arvostus lisääntyy ikärakenteen muutoksen ja eri ikäryhmien arvostukseen liittyvien valintojen seurauksena
Matkailukohteiden paikallinen ja alueellinen merkitys lisääntyy. Matkailuliiketoiminta kasvaa ja vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen useilla alueilla.
Louran kannalta suuri potentiaali ja korostaa alueellista ja ylialueellista yhteistyötä
Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
Muutostekijä 4. Ympäristö, vähähiilisyys ja vihreä talous veturina
Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen kannalta
Merkitys Louran kannalta
Vähähiilisyys Ilmastomuutoksen torjuminen ja muutokseen sopeutuminen muuttaa luonnonvarojen käyttöön ja energiatuotantoon liittyviä reunaehtoja, mutta sisältää myös merkittäviä mahdollisuuksia
Alueellisesti hajautetun uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus lisää mahdollisuuksia alueellisesti ja paikallisesti merkittäviin uusiin liiketoimintaratkaisuihin
Louran alueella poikkeuksellisen vahvan merkityksen omaava energiasektori. Monipuolinen ja hajautunut energiasektori.
Ekosysteemipalvelut Luontoon liittyviä aineellisia ja aineettomia hyötyjä tunnistetaan ja otetaan huomioon aikaisempaa paremmin. Kasvillisuus, eläimet, maisema, vesi ja lumi ovat perustana suuressa osassa matkailualaa. Matkailu on riippuvainen ekosysteemien toiminnasta.
Matkailukeskusten ja muiden matkailupalvelujen sijoitta-misessa ja toiminnassa jou-dutaan ottamaan huomioon matkailun ja muiden aluei-denkäyttömuotojen vaikutukset ekosysteemeihin. Luontoon ja ekosysteemiin liittyvät asiat otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja luontoarvot ohjaavat alueiden kehittä-miseen liittyviä valintoja
Esim. HINKU-kunnat mainekuvan korostajina jne.
Resurssitehokkuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia
Tuotannossa minimoidaan ympäristöhaitat ja resurssien epätarkoituksenmukainen käyttö
Hyödynnetään luonnonvarojen uusia käyttötapoja. Korostaa koulutukseen ja osaamiseen liittyviä uusia menetelmiä ja ratkaisuja
Alueen korkeakoulut nostaneet keskeisesti esiin strategisissa valinnoissaan.
Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
Muutostekijä 5. Tuotanto ja palvelut jakautuvat uudelleen Teemat Ilmiön lyhyt kuvaus Merkitys aluerakenteen
kannalta Merkitys Louran kannalta
Metsäteollisuus uudistuu Kotimaisen paperiteollisuuden kysynnän ennakoidaan vähenevän Euroopan taantuvan talouskehityksen ja globaalin kilpailutilanteen vaikutuksesta.
Uusia seutuja ajautuu rakenne- muutosalueiksi. Metsäteollisuuden keskittymisen ennakoidaan kohdistuvan rannikoille.
Keskeinen merkitys varsinkin Rauman seudulla
Metalliteollisuus erikoistuu ja verkottuu
Jalostavat yritykset, erityisesti konepajateollisuus, pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan ja luomaan erikoistumalla kilpai-luetuja. Yritykset muodostavat tuotanto- ja arvoverkostoja, jotka kilpailevat globaalisti.
Yritysverkostojen merkitys kasvaa erityisesti kokoonpanoteolli-suudessa, mikä saattaa nostaa kartalle uusia alueellisten osaamiskeskittymiä.
IT-sektorin rakennemuutos jatkuu
Siirrytään palvelutuotantoon. Asiantuntijatyön merkitys korostuu
Tuotantopaikkojen hajautuminen heikentää IT-sektorista riippuvaisten alueiden elinvoimaa
Salon seutu hyvä esimerkki.
Elintarviketeollisuus tarvitsee kotimaista maataloutta
Kotimaisen raaka-aineen saanti korostuu
Elintarviketeollisuus keskittynyt alueellisesti Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle
Keskeinen merkitys alueen tuotannossa ja työllisyydessä. Paikallinen merkitys erittäin suuri.
Palveluvaltaistuminen Työpaikkojen ja yritysten määrä lisääntyy palvelusektorilla. Palveluliiketoiminta ja palvelu-vienti korostuvat teollisuuden toimialoilla.
Palveluvaltaistuminen lisää osaltaan kaupunkiseutujen kasvua, sillä palvelut keskittyvät tyypillisesti sinne missä asukkaat ovat. Palveluiden etätarjonta ja - käyttö, esimerkiksi etädiagnostiikka, mahdollistaa globaalin toiminnan paikallisesti järjestettynä.
Alueen keskuskaupungit ja alueen elinkeinoelämän ja osaamisen kannalta tärkeimmät keskittymät avainroolissa.
Lähde: mukaillen ALLI-kartasto Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
Louran kaupunkiseudut kuntineen
TURUN SEUTUKUNTA (asukasluku)
PORIN SEUTUKUNTA (asukasluku)
RAUMAN SEUTUKUNTA (asukasluku)
VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA (asukasluku)
TURKU (180 225) PORI (83 285) RAUMA (39 842) UUSIKAUPUNKI (15 499)
KAARINA (31363) HARJAVALTA (7486) EURA (12 406) KUSTAVI (889)
LIETO (17 023) HUITTINEN (10 623) EURAJOKI ( 5 922) LAITILA (8460)
MASKU (9 671) KOKEMÄKI (7 893) KÖYLIÖ (2750) PYHÄRANTA ( 2 199)
MYNÄMÄKI (7 978) LUVIA (3 360) SÄKYLÄ (4 631) TAIVASSALO (1 682)
NAANTALI (18 824) MERIKARVIA (3 269) -- VEHMAA ( 2 324)
NOUSIAINEN (4 846) NAKKILA (5 747) -- --
PAIMIO (10 591) POMARKKU (2 373) -- --
RAISIO (24 562) ULVILA ( 13 740) -- --
RUSKO (5 907) -- -- --
SAUVO (3 033) -- -- --
TURUN SEUTU/ 314 023
PORIN SEUTU/ 137 506
RAUMAN SEUTU/ 65 551
VAKKA-SUOMEN SEUTU/ 31 053
Louran kaupunkiseutujen osuus koko maan volyymistä eri muuttujilla
9,3 %
90,7 %
Väkiluku
10 %
90 %
Työlliset
10,4 %
89,6 %
Yrityskanta
10,5 %
89,5 %
Työttömät
10,7 %
89,3 %
Eläkeläiset
9,7 %
89,3 %
BKT-osuus
10,2 %
89,8 %
Tutkinnon suorittaneet
9,2 %
90,8 %
Akateemiset
7,3 %
92,7 %
T&K-menot
9,3 %
90,7 %
T&K-henkilöstö
9,3 %
90,7 %
Haetut patentit
14,5 %
86,5 %
Teollisuuden tuotannon bruttoarvo*
Lounaisrannnikon elinvoima ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
3. Mainekuva (Kolmannet tekijät)
2. Sisäinen elinvoima
(Kovat ja pehmeät tekijät)
1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät)
Lounaisranni-kon elinvoima ja kilpailukyky
Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus
-dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI-dynamiikka
Muu dynamiikka
Vertailu muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin vuosina 2000-2012 (yli 100 000 asukkaan seudut)
Lounaisranni-kon elinvoima ja kilpailukyky
Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus-
dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI- dynamiikka
Muu dynamiikka
Kotimaan tiekuljetusten tavaravirrat vuosina 2007–2009
Lähde: Tilastokeskus
Saavutettavuus vaikuttaa kes-
keisesti yritysten, työpaikkojen ja
asukkaiden sijoittumiseen
Rautatiekuljetusten tavaravirrat Suomessa vuonna 2011
Lähde: Tavaravirtatietojen lähde: Liikennevirasto
Rautateiden tavaravirroilla vahva yhteys
tuotantoraken-teeseen
Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011
Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus
Henkilöliikenteen muutossuunnat: -Ajankäyttö- ja asumisprefe-renssien muutokset -Vapaa-ajan liikkuminen -Työssäkäyntialueiden laajeneminen -Matkailun lisääntyminen
Lounaisranni-kon elinvoima ja kilpailukyky
1. Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus
-dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI-dynamiikka
Muu dynamiikka
Bruttokansantuotteen kehitys vuosina 2000-2011
Rauman seudun
BKT 3:nneksi korkein asukasta
kohden 2011: muutos %
6:nneksi korkein vertailu-joukossa
Turun seudun
BKT 6:nneksi korkein asukasta
kohden 2011: muutos % keski-tason yläpuolella
Porin seudun BKT asukasta kohden hieman vertailu-joukon ja koko maan indeksin
alapuolella
Vakka-Suomen BKT koko maan keskiarvon ala-
puolella. Tilanne heikentynyt
2000-luvulla,
mutta…
Kunnallisveroje
n määrä oli koko maassa 1868 € vuonna 2000 ja 3 102 € vuonna
2012
Rauman seudun
kunnallisverot asukasta kohden
3:nneksi korkeimmat ja
nousivat eniten
Turun seudun kunnallisverot
asukasta kohden
5:nneksi korkeimmat
2012
Vakka-Suomen kunnallisverot
nousivat määrällisesti
toiseksi eniten vuosien2000-
2012 välillä
Kunnallisverojen kehitys vuosina 2000-2012 Seutukunta Kunnallisverot
€ 2000 Kunnallisverot € 2012
Muutos €/as. Indeksi 2000 (100=koko maa)
Indeksi 2012 (100=koko maa)
Helsingin 2439,4 3673 1234 131 196,6 Tampereen 1835,6 3027,1 1192 98 162 Rauman 1753 3025 1272 94 161,9 Vaasan 1829,8 2989,6 1160 98 160,1 Turun 1870,6 2929,1 1059 99 156,8 Oulun 1918,8 2906,2 987 103 155,6 Hämeenlinnan 1729,6 2905 1175 93 155,5 Vakka-Suomen 1638 2905 1267 88 155,5 Kuopion 1695,7 2871,7 1176 91 153,7 Lappeenrannan 1680 2849,9 1170 90 152,6 Lahden 1663,1 2807,2 1144 89 150,3 Jyväskylän 1746,9 2738,4 992 94 146,6 Porin 1616,5 2730,9 1114 87 146,2 Seinäjoen 1586,9 2610,5 1024 85 139,8 Joensuun 1538,3 2466,8 929 82 132,1
Kuntalainojen määrän kehitys vuosina 2000-2012
Kuntalainojen määrä
3 x vuosien2000- 2012 välisenä
aikana
Rauman seudun kuntalainojen määrä kasvoi
+44 € vuosien 2000-
2012 välillä
Vakka-Suomen, Porin ja Turun seudun kunta-
lainat koko maan
keskiarvon alapuolella
Usean seudun kuntalainojen
määrä kasvoi 4-5 kertaiseksi
vuosikymmenes-sä
Seutukunta Kuntalainat € 2000
Kuntalainat € 2012
Muutos €/as. Indeksi 2000 (100=koko maa vuonna 2000)
Indeksi 2012 (100=koko maa vuonna 2000)
Rauman 345 389 44 46,2 52,1 Joensuun 640,7 1495,6 855 85,9 200,5 Tampereen 408,9 1567 1158 54,8 210,1 Vakka-Suomen 436,3 1578,8 1143 58,3 211 Porin 961 1684,5 724 128,8 225,8 Vaasan 720,1 1748,3 1028 96,5 234,4 Seinäjoen 916,2 1815,8 900 122,8 243,4 Oulun 653,2 1863 1210 87,6 249,7 Kuopion 444,9 1874,1 1429 59,6 251,2 Turun 816,8 1885,8 1069 109,5 252,8 Helsingin 531,4 2064,8 1533 71,2 276,8 Jyväskylän 844,1 2169,9 1326 113,2 290,9 Hämeenlinnan 506,9 2439,2 1932 67,9 327 Lappeenrannan 603 2450 1847 80,8 328,4 Lahden 1194,6 2761,2 1567 160,1 370,1
Lounaisranni-kon elinvoima ja kilpailukyky
Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus
-dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI- dynamiikka
Muu dynamiikka
Työpaikkakehitys seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä
Koko maassa
2,4 miljoonaa
työpaikkaa vuoden 2011 lopussa
Helsingin seudulla
31,6 % ja 15 suurimmalla
seudulla
73 % kaikista työ-
paikoista
Turun seudulla työpaikkojen määrä kasvoi
4:nneksi eniten kaikista
seuduista
Kaupunkiseutujen keskustaajamiin suuntautuvan työssäkäynnin osuus vuosina 1990 ja 2009
Työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2000-2011
Turun seudulla työpaikkojen
määrä nousi noin
9 000:lla vuosien 2000- 2011 välisenä
aikana
Rauman ja Porin seudulla työpaik-
kojen määrä nousi noin
1000:lla
Vakka-Suomen seudun työpaikat
vähenivät noin
1100:lla
Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti
eniten
Jyväskylän seudulla
Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus (%) kaikista työpaikoista vuosina 2000-2011
Seutukunta Yksityisen sektorin %-osuus 2000
Yksityisen sektorin %-osuus 2011
Muutos %-yksikköä
Indeksi 2011 (100=koko maa vuosi 2011)
Rauman 63,7 64,9 1,2 111,1 Helsingin 62,9 63,8 0,9 109,2 Tampereen 60,4 61,6 1,2 105,5 Vakka-Suomen 55 59 4 101 Turun 59,7 58,8 -0,9 100,7 Vaasan 53,6 57,9 4,3 99,1 Oulun 56,3 57,7 1,4 98,8 Lappeenrannan 56,6 56,5 -0,1 96,7 Porin 53,3 56,5 3,2 96,7 Jyväskylän 53,6 56 2,4 95,9 Seinäjoen 51,2 54,2 3 92,8 Hämeenlinnan 51,8 54 2,2 92,5 Lahden 61,5 52,4 -9,1 89,7 Joensuun 47,9 52,3 4,4 89,6 Kuopion 46,7 51,3 4,6 87,8
Koko maassa yksityisen
sektorin osuus työpaikoista
58,4 %
Rauman seudulla
yksityisen sektorin osuus
työpaikoista vertailujoukon
korkein
Vakka-Suomen seudulla yksi-
tyisen sektorin osuus joukon
4:nneksi korkein
Turun seudulla yksityisen
sektorin osuus laski hieman 2000-luvulla.
Porin seudulla osuus kasvussa.
Työllisyysasteen kehitys vuosina 2000-2011
Vakka-Suomen työllisyysaste oli
3:nneksi korkein vuonna
2012
Rauman seudun työllisyysaste oli
6:nneksi korkein vuonna 2012 ja noussut ripeästi 2000-
luvulla
Turun työllisyysaste oli koko maan keski-
arvon yläpuo-lella. Muutos
vähäinen 2000-luvulla.
Porin työllisyysaste oli koko maan keski-arvon alapuolel-la, mutta paran-
nus toiseksi paras vertailujoukosta
Seutukunta Työllisyys- aste % 2000
Työllisyys- aste % 2012
Muutos %-yks.
Indeksi 2000 Indeksi 2012
Helsingin 74,3 74,4 0,1 107,7 107,8 Vaasan 69,8 74,4 4,6 101,2 107,8 Hämeenlinnan 67,1 72 4,9 97,2 104,3 Vakka-Suomen 69 72 3 100 104,3 Seinäjoen 67,5 71,9 4,4 97,8 104,2 Rauman 66,2 71,3 5,1 95,9 103,3 Turun 68,3 69,9 1,6 99 101,3 Tampereen 67,5 69,7 2,2 97,8 101 Kuopion 62 67,9 5,9 89,9 98,4 Porin 62,7 67,9 5,2 90,9 98,4 Oulun 66,1 67,4 1,3 95,8 97,7 Lahden 65,3 67,4 2,1 94,6 97,7 Lappeenrannan 63,6 67,4 3,8 92,2 97,7 Jyväskylän 63,6 67 3,4 92,2 97,1 Joensuun 59,2 63,3 4,1 85,8 91,7
Työttömyysasteen kehitys vuosina 2000-2012
Vakka-Suomen työttömyysaste
3:nneksi alhaisin vertailu-joukosta vuonna
2012
Rauman työttömyysaste
6:nneksi alhaisin. Työttö-myysaste laski kolmanneksi ripeimmin.
Turun työttömyysaste
koko maan keskiarvoa
parempi, mutta parannus vähäinen
Porin (ja Kuopion)
työttömyysasteet alentuivat eniten vertailujoukosta
2000-luvulla.
Seutukunta Työttömyys- aste % 2000
Työttömyys- aste % 2012
Muutos %-yks. Indeksi 2000 (100=koko maa vuonna 2000)
Indeksi 2012 (100=indeksi koko maa vuonna 2000)
Vaasan 9,9 6,6 -3,3 78,6 52,4 Helsingin 7,4 7 -0,4 58,7 55,6 Seinäjoen 11,2 8,1 -3,1 88,9 64,3 Vakka-Suomen 12 8,1 -3,9 95,3 64,3 Hämeenlinnan 12,9 8,9 -4 102,4 70,6 Rauman 13,8 9,5 -4,3 109,5 75,4 Turun 11,4 10 -1,4 90,5 79,4 Kuopion 15,4 10 -5,4 122,2 79,4 Tampereen 13 11 -2 103,2 87,3 Porin 17,2 11,7 -5,5 136,5 92,9 Oulun 13,1 11,8 -1,3 104 93,7 Lappeenrannan 15,1 12,1 -3 119,8 96 Lahden 15,1 12,4 -2,7 119,8 98,4 Jyväskylän 15,5 12,5 -3 123 99,2 Joensuun 18,2 14,2 -4 156 112,7
Lounaisranni-kon elinvoima ja kilpailukyky
Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus
-dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI- dynamiikka
Muu dynamiikka
Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä
¾ Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien 1980-2011välisenä aikana
¾ Väkiluku kasvoi yli 40 000 henkilöllä vain viidellä seudulla ¾ Helsingin seutu + 445 000 ¾ Tampereen seutu + 102 500 ¾ Oulun seutu + 89 000 ¾ Turun seutu + 61 500 ¾ Jyväskylän seutu + 46 500
¾ Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys
yhteensä 745 000 henkilöä
¾ Väestö väheni Porin, Rauman ja Vakka-Suomen seuduilla vuosina 1980-2012: ¾ Porin seutu – 7 500 ¾ Rauman seutu – 5 500 ¾ Vakka-Suomen seutu – 3 600
¾ Väestö vähentyi 6 seudulla yli 10 000 henkilöä:
Imatran, Kehys-Kainuun, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Itä-Lapin ja Savonlinnan seuduilla
Väestönlisäys tuhatta asukasta kohden vuosina 2000-2012
Turun seudun väestönlisäys oli
+24 600 henkilöä vuosina
2000-2012
Rauman seudun väkiluku väheni
-2 000 hlöllä vuosina
2000-2012
Vakka-Suomen väkiluku väheni
-2 200 henkilöllä
vuosina 2000-2012
Porin seudun väkiluku väheni
-3 000 henkilöllä
vuosina 2000-2012
Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011-2040 1 (2)
Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011–2040 2 (2)
Kaupunkiseutujen välinen muuttoliike ikäryhmittäin vuosina 2001-2010
Muuttovetovoima tuhatta asukasta kohden vuosina 2000-2012 (kuntien välinen nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä)
Porin seutu sai muuttotappiota noin 2 800 hlöä,
mutta käänne Vaasan jälkeen toiseksi paras
Turun seutu sai muuttovoittoa
+10 800 henkilöä vuosina
2000-2012
Vakka-Suomen muuttotappiot - 2 400 hlöä.
Muuttotappio oli suurin asukaslu-
kuun suhteu-tettuna)
Rauman seudun muuttotappiot
olivat
- 3 600 hlöä vuosina 2000-
2012 )
Turun seudun nettomuutto seuduittain vuosina 1996-2003 sekä 2004-2011
Porin seudun nettomuutto seuduittain vuosina 2008-2012
Porin seutu sai muuttovoittoa: -Rauman seutu +406 -Pohjois-Satak. + 276 -Lounais-Pirkanmaa +249 -Vakka-Suomen +90 -Salon +71 -Loimaan 64
Porin seutu sai muuttotappiota: - Tampereen seutu -674 - Turun -526 - Helsingin -168 - Jyväskylän -105 - Vaasan -34
Louran kaupunkiseutujen väestönkehitys osatekijöittäin 2000-2013
Turun seudulla kaikki väestön-kehityksen osa-
tekijät positiivisia vuosina 2000-2013
Porin seudulla maan sisäinen
muuttoliike tasapainottunut ja
maahanmuutto positiivinen
Rauman seudulla luonnollinen väes-
tönlisäys positii-vinen, mutta maan sisäinen muutto-liike negatiivinen
Porin seutu
Rauman seutu
Turun seutu
Vakka-Suomen seutu
Lounaisranni-kon elinvoima ja kilpailukyky
Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus
-dynamiikka
Koulutus- dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI- dynamiikka
Muu dynamiikka
Seutujen väliset erot yritysdynamiikassa 2008-2012
� Analyysin kohteeksi valittiin kaikki Manner-Suomen seutukunnat (67) 1.1.2012 alueluokituksella
� Yritysdynamiikkaa mittaaviksi muuttujiksi valittiin: 1. Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin promilleina tuhatta asukasta kohden 2. Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos ilmaisiin promilleina tuhatta asukasta kohden 3. Yritysperustannan (aloittaneet – lopettaneet) osuus yrityskannasta vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta 4. Yritysten uusiutumisaste (”Luova tuho) eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta 5. Yrityskannan muutos vuosien 2000-2012 välisenä aikana: tulos ilmaisiin prosenttiosuutena 6. Osaamisintensiivisten yritysten (toimialat K, M ja N) osuus kaikista aloittaneista yrityksistä vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosentteina aloittaneista yrityksistä
� Kaikki seudut jaettiin jokaisen muuttujan osalta perusteella viiteen tasasuuruiseen viidennekseen: parhaassa viidenneksessä olivat kyseisen muuttujan osalta yritysdynaamisimmat seudut ja heikoimmassa viidenneksessä alhaisimman arvon saaneet seudut
� Lopuksi tehtiin yhteenveto, johon kerättiin viidenneksittäin seudut niiden saamien kuuden muuttujan arvojen mukaan
Aloittaneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012
Aloittaneiden yritysten määrä
korkein Helsingin, Turun ja Tampe-reen vaikutus-
alueella
Turun seutu parhaassa viiden-neksessä: sijoitus
7. kaikkien seutujen
joukossa
Vakka-Suomen seutu toisessa (14.) sekä Porin (30.) ja
Rauman (32.) seudut kolman-
nessa viidennek-sessä
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Tunturi-Lapin
Helsingin
Åboland-Turunmaan
Raaseporin
Porvoon
Loviisan
Loimaan
Koillis-Savon
Turun
Tampereen
Pohjois-Satakunnan
Salon
Sydösterbottenin
Vakka-Suomen
Luoteis-Pirkanmaan
TOP 15 aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 (promillea per vuosi)
Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012
Yrityskanta korkein pienillä noin alle 30 000
asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten
ulkopuolella
Vakka-Suomi parhaassa viiden-neksessä: sijoitus
8. kaikkien seutujen
joukossa
Turun seutu toisessa (25.) sekä
Rauman (30.) ja Porin (34.) seudut
kolmanneksi parhaassa
viidenneksessä
0 20 40 60 80 100 120
Tunturi-Lapin
Sydösterbottenin
Åboland-Turunmaan
Koillis-Savon
Pohjois-Satakunnan
Luoteis-Pirkanmaan
Loviisan
Vakka-Suomen
Loimaan
Kyrönmaan
Järviseudun
Raaseporin
Joutsan
Suupohjan
Pohjois-Lapin
TOP 15 yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 (promillea per vuosi)
Yritysperustannan osuus yritys-kannasta vuosina 2008-2012
Yritysperustanta vilkkainta suu-
rimmilla kaupunki-seuduilla ja Poh-
janmaan seuduilla
Turun seutu parhaassa viiden-neksessä: sijoitus
5. kaikkien seutujen
joukossa
Vakka-Suomi toisessa (22.),
Porin (39.) kolmannessa ja Rauman (46.)
seutu neljännessä viidenneksessä
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Oulun
Tampereen
Jyväskylän
Helsingin
Turun
Rovaniemen
Ylivieskan
Jakobstadsregionens
Salon
Porvoon
Lappeenrannan
Loimaan
Seinäjoen
Riihimäen .
Åboland-Turunmaan .
TOP 15 yritysperustanta suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 (%-osuus yrityskannasta)
Yritysperustanta vuosina 2001-2006 ja 2007-2011 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettomäärä suhteessa yrityskantaan)
Turun seudun yritysperustanta
3:nneksi suurinta vuosina 2007-2011: muu-
tos oli vertailu-joukon suurin
Vakka-Suomen seudun yritys-perustanta oli keskitason ylä-puolella2001- 2006 ja keski-
tasoa 2007-2011
Porin seudun yritysperustanta
oli keskitason ala-puolella 2001- 2011: nousua
2000-luvun aikana
Rauman seudun
yritysperustanta oli vertailujoukon toiseksi heikoin vuosina 2000-
2011
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset (”luova tuho”) suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012
Yritysten uusiutuminen eli
luova tuho oli vilk-kainta korkeakou-
luseuduilla ja yksittäisillä teol-lisuusseuduilla
Turun seutu parhaassa viiden-neksessä: sijoitus
7. kaikkien seutujen
joukossa
Porin seutu toisessa (22.) , Rauman seutu
kolmannessa (30.) ja Vakka-Suomen
seutu heikoim-massa viidennek-
sessä (57.)
14,5 15 15,5 16 16,5 17 17,5 18 18,5 19 19,5
Helsingin
Oulun
Jyväskylän
Tampereen
Kuopion
Rovaniemen
Turun
Äänekosken
Kotkan-Haminan
Kouvolan
Varkauden
Riihimäen .
Lahden
Hämeenlinnan
Porvoon
TOP 15 yritysten uusiutumisaste eli "luova tuho" yrityskannasta vuosina 2008-2012 (%-osuus
yrityskannasta)
Yrityskannan uusiutumisaste (luova tuho) 2001-2006 ja 2007-2011 (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan)
Turun seudun yrityskannan uu-
siutuminen
5:nneksi tehokkainta ver-
tailuseutujen jou-kossa
Porin seudun yrityskannan
uusiutuminen keskimääräistä
hitaampaa vuosina 2001-
2011
Rauman seudun
yrityskannan uusiutuminen keskimääräistä
hitaampaa vuosina 2000-
2011
Vakka-Suomen yrityskannan uu-
siutuminen vertai-lujoukon
heikointa ja edelleen
hidastunut 2000-luvun kuluessa
Yrityskannan muutos (%) vuosien 2000-2012 välisenä aikana
Yritysten määrä lisääntyi vähintään
neljänneksellä kahdeksalla seu-
dulla: lähinnä suuret kaupunki-
seudut
Turun ja Vakka-Suomen seudut
parhaassa viiden-neksessä: Turun
seudun sijoitus 4. ja Vakka-Suomen
11.
Porin ja Rauman seudut
kolmannessa viidenneksessä:
Porin seudun sijoitus 33. ja Rauman 36.
0 5 10 15 20 25 30 35
Oulun
Tampereen
Helsingin
Turun
Porvoon
Riihimäen .
Jyväskylän
Salon
Rovaniemen
Loimaan
Vakka-Suomen
Hämeenlinnan
Ylivieskan
Jakobstadsregionens
Raaseporin
TOP 15 yrityskannan muutos vuosina 2000-2012 (%-osuus yrityskannasta)
Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina 2008-2012
Osaamisintensiivi-
ksi yrityksiksi luokiteltiin toimi-
alojen
K, M ja N aloittaneet
yritykset
Turun seutu parhaassa viiden-neksessä: sijoitus
7. kaikkien seutujen
joukossa
Rauman seutu toisessa (14.),
Porin seutu kol-mannessa (32.) ja
Vakka-Suomen seutu neljännessä
viidenneksessä (49.)
0 5 10 15 20 25 30 35
Helsingin
Pohjois-Lapin
Tampereen
Kuopion
Porvoon
Tunturi-Lapin
Turun
Vaasan
Jyväskylän
Rovaniemen
Lahden
Oulun
Itä-Lapin
Rauman
Raaseporin
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Oulun
Tampereen
Jyväskylän
Helsingin
Turun
Rovaniemen
Ylivieskan
Jakobstadsregionens
Salon
Porvoon
Lappeenrannan
Loimaan
Seinäjoen
Riihimäen .
Åboland-Turunmaan .
TOP 15 osaamisintensiivisten yritysten osuus kaikista aloittaneista yrityksistä vuosina 2008-2012 (%-osuus)
YHTEENVETO YRITYSDYNAAMISIMMISTA SEUDUISTA KUUDEN MUUTTUJAN PERUSTEELLA VUOSINA 2008-2012
Parhaassa viidenneksessä
suuret kaupunki-seudut vaikutus-alueineen + Lapin
seutuja
Kahdessa heikoimmassa viidenneksessä
maakuntien reuna-alueiden maaseu-
tumaisia seutuja ja teollisuusseutuja
Turun seutu ensimmäisessä,
Vakka-Suomen ja Porin seutu toi-sessa ja Rauman
seutu kolmannessa viidenneksessä
P
Turun
1.
Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella
VIIDENNES SEUTUKUNNAT
Paras viidennes
Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen,
Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen,
Loviisan, Loimaan Toiseksi paras viidennes
Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois-
Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon
Kolmanneksi paras viidennes
Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan,
Pohjois-Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin
Toiseksi heikoin viidennes
Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven
Heikoin viidennes
Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun.
Lounaisranni-kon elinvoima ja kilpailukyky
Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus
-dynamiikka
Osaamis- dynamiikka
Työllisyys-dynamiikka
Yritys-dynamiikka
Väestö-dynamiikka
TKI-dynamiikka
Muu dynamiikka
Uusien opiskelupaikkojen muutos eri koulutusasteilla seutukunnittain vuosien 2004-2011 välisenä aikana
Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuosina 2000-2012
Turun seudulla tutkinnon
suorittaneiden osuus oli
6:nneksi korkein vuonna
2011
Porin seudulla tutkinnon
suoritt-aneiden osuus oli 2011
sama kuin suurissa korkea-
koulukaupungeis-sa 2000-luvun
alussa
Rauman ja Vakka-Suomen
seuduilla tutkin-non suoritta-
neiden osuus oli alhaisempi kuin vertailuseuduilla
Tutkinnon suorittaneiden
osuus nousi eniten
Joensuun ja
Seinäjoen seuduilla
”Akateemisen” osuus väestöstä vuosina 2000-2012
Turun seudulla akateemisten
osuus oli
3:nneksi korkein vuonna 2000 ja 4:nneksi korkein vuonna
2011
Porin ja Rauman seudulla aka-
teemisten osuus oli vuonna 2011 sama kuin koko maassa vuonna
2000
Vakka-Suomen seudulla aka-
teemisten osuus
oli 4 x alhaisempi kuin
Helsingin seudulla
Akateemisten osuus nousi
eniten
Tampereen seudulla
Summa summarum
Muuttavatko ihmiset Louran alueelle työn vai jonkun muun syyn vuoksi?
Ulkoinen elinvoima/
kovat tekijät
Sisäinen elinvoima/ pehmeät
tekijät
ͻ Perhe ja ystävät ͻ Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset ͻ Kotiseutuidentiteetti ͻ Mieli- ja mainekuva ͻ Oletettu potentiaali ͻ Ilmapiiri ja elämäntyyli
Mainekuva/kolmannet
tekijät
ͻ Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta
ͻ Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.
ͻ Aluetalouden dynamiikka ͻ Elinkeino- ja toimialarakenteen
dynaamisuus ͻ Työpaikkakehitys ͻ Koulutustarjonta ͻ Saavutettavuus, yhteydet
”Paikan laatu” ratkaisee tulevan menestymisen: 1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee?
Lähde: Richard Florida
K I I T O S ! ! !
VTT Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi 045 657 7890
© Timo Aro 2013
top related