kaikki muuttuu - ruokajÄrjestelmÄkin. vai muuttuuko? · ipcc: ruokajärjestelmä ja maankäytön...

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN.

VAI MUUTTUUKO?

28.8.2019

Dos. Mari Pantsar

Johtaja, Sitra

Jäljellä oleva hiilibudjetti*

420GtCO2

42GtCO2

Nykyiset vuosittaiset

päästöt

*) 66 % todennäköisyys rajoittaa lämpeneminen alle 1,5 asteen. Lähde: IPCC 2018

1,5°C polku?

Nykypäästöillä hiilibudjetti kuluu

10 vuodessa

Hiilibudjetti on armoton.

Meillä on kiire.

Tarvitsemme suunnitelman.

Pariisin sopimuksessa lähes koko maailma on sitoutunut

pyrkimykseen rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 asteeseen

Lähde: Paris Agreement tracker – CAIT Climate Data Explorer, http://cait.wri.org/source/ratification/ [25.1.2019]

- Valtioiden omia päästövähennystavoitteita ei kuitenkaan ole sovittu eikä tulla sopimaan yhteisesti.

- Ilmastopolitiikan ohjaus on kansallisissa käsissä, ja sen kirittäminen on meistä itsestämme kiinni.

- Nyt annettujen päästövähennyssitoumusten toteutuessakin maailma on menossa yli 3 asteen lämpenemiseen. Tämä on johtavien ilmastotutkijoiden mukaan sama kuin matka maailmaan, jossa ilmaston lämpeneminen ”karkaa käsistä”.

Tavoitteeseen pääsy

riippuu nyt valtioista

Ruoantuotannon globaali haaste

❑ IPCC: Ruokajärjestelmä ja maankäytön muutokset aiheuttavat 25-30 prosenttia ilmastopäästöistä. Ruoan kulutus 11 prosenttia.

❑ Sama sääntö kaikille sektoreille: päästöt saatava lähelle nollaa, hiilinielut maksimoitava.

❑ Suurimmat päästöt maankäytön muutoksista (sade)metsän hakkuista, fossiilisista polttoaineista, eläimistä, lannoitteiden käytöstä ja maaperän muokkaamisesta.

❑Suuri haaste on tuottaa kasvavalle ja vaurastuvalle väestölle määrällisesti ja laadullisesti riittävästi ruokaa minimoiden ilmasto- ja ympäristövaikutukset.

❑Useat tärkeät viljalajikkeet kärsivät lämpötilan noususta. Jo yhden asteen lämpötilan nousu vähentäisi viljasatoja nykyisestä kymmenillä prosenteilla, jopa puolella (WRI).

❑ Lähes puolet pintamaasta (tuottavin kerros) on menetetty viimeisen 150 vuoden aikana.

YK: nykyisillä käytännöillä pintamaata riittää enää 60 vuodeksi

❑ Maaperän köyhtymisen yhteiskunnalliset tappiot (2015) USD 6 000–10 000 miljardia, jopa 17 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta.

❑ Maanviljelyskäytännöt, kuten yksipuolinen viljely, maan runsas muokkaaminen ja lannoitteiden liikakäyttö ovat tällä hetkellä kestämättömiä

Ruoantuotannon globaali haaste

Ratkaisuja

❑ Kulutettava ja tuotettava vähäpäästöisempiä tuotteita, kuten nykyistä

enemmän kasviproteiineja. Kolme kasvisruokapäivää viikossa voi Suomessa

pienentää omaa hiilijalanjälkeä merkittävät viisi prosenttia vuodessa.

❑ Hävikki minimoitava koko ruokajärjestelmässä.

❑ Käytettävä enemmän uusiutuvaa energiaa.

❑ Olla raivaamatta uutta maata.

❑ Muutettava viljely ja maankäyttötavat hiiltä paremmin sitoviksi hyvillä

sadoilla ja vuoroviljelyllä, mikä myös lisää maaperän monimuotoisuutta.

❑ Hyödynnettävä muitakin vähäpäästöisiä kiertotalousratkaisuja:

orgaanisia lannoitteita ja täsmälannoitusteknologiaa.

❑ Lisäksi ruoantuotantoon tarvitaan uusia teknologisia ratkaisuja, joiden

kysyntää kuluttajat voivat kasvattaa. Esimerkkejä:

❑ Vertikaaliviljely

❑ Vaihtoehtoiset proteiinin lähteet

❑ Power-to – X-ratkaisut: Solar Food

❑ Palopuron agroekologinen symbioosi

Ernst & Youngin mukaan sijoittajien ja kaikkien rahoitusalalla toimivien kannattaa

lähitulevaisuudessa seurata erittäin tarkkaan maatalouden, bioteknologian, digitalisaation ja

hyvinvoinnin liittymäpinnoille nousevia yrityksiä.

Kun tulee uusia voittajia, tulee myös uusia häviäjiä.

Siksi siirtymästä on tehtävä reilu.

Maailman rikkain 10 prosenttia tuottaa puolet

maailman päästöistä

2030 target

3 tons/person/a

2050

1 ton/person/a

10.4t

7.6t

4.2t

2.8t

2.0t-89%

-73%

-86%

-63%

-74%

-32%

-61%

-45%

Lähde: IGES, Aalto University, D-mat

Henkilökohtainen hiilijalanjälki

Reilun siirtymän haaste: poleeminen keskustelu

Maaseudun tulevaisuus:

”Raportin tarkoituksena ei ollut tehdä kieltolistaa, vaan keinolista, josta jokainen voi poimia itselleen sopivimmat tavat pienentää ilmastokuormitustaan. Poliitikkojen ja yritysmaailman tehtäväksi jää mahdollistaa arjen kestävät valinnat. Sitra uskoo, että 1,5 oC maailma avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja luo työpaikkoja”

sitra.fi | seuraavaerä.fi

@sitrafund