ammatissa kÄÄnnÖsalan

MIKSIKÄÄNTÄJIÄTARVITAAN?

A M M A TI S S AKÄÄNNÖSALAN

A M M A TI S S AKÄÄNNÖSALAN

15

18

20

2

PÄÄKIRJOITUS

3 YMMÄRTÄISITKÖ ILMAN MEITÄ?

KÄÄNNÖSALAN EDUNVALVONTA

4 VAATIVA TYÖ, EPÄVAKAAT TYÖOLOT

6 TÄRKEÄ, TURVALLINEN TES

7 KILPAILUETUA REILUSTA PELISTÄ

9 YRITTÄJYYDEN ALKEET

AMMATTILAISET ESITTELYSSÄ

11 INTOHIMONA KIELI

KÄÄNNÖSALA ASIAKKAAN SILMIN

15 KJELL WESTÖ: KÄÄNNÖKSELLÄ ON TOTISESTI VÄLIÄ

18 LÄÄKEYHTIÖN KÄÄNNÖKSISSÄ EI SOOLOILLA

20 ASIOIMISTULKKI AUTTAA KARIKOIDEN YLI

Kannen kuva: Shutterstock

Käännösalan ammatissa Akavan Erityisalojen ammattijulkaisu /11 Osa tämän julkaisun aineistosta on julkaistu aikaisemmin Akavan Erityis alojen Yhteenveto-lehdessä. © Akavan Erityisalat ry ja Käännösalan asiantuntijat KAJ ry

Toimitus Akavan Erityisalat Ulkoasu Vesa A. Junttila/Public Design OyISBN ----1 (nid.)ISBN ---- (pdf)Painopaikka Libris Oy, Helsinki 11

SISÄLTÖ

KÄÄNNÖSALAN AMMATISSA | 3

YMMÄRTÄISITKÖ ILMAN MEITÄ?

Kansainvälinen maailmamme ja kiihkeä sähköinen viestintä takaavat sen, että kukin meistä käsittelee päivän mittaan valtavan määrän tekstejä. Ne ovat yhäuseammin käännettyjä toisesta kielestä. Lääkeselosteita, tv-ohjelmia, uutisia,tuoteselosteita, kirjallisuutta, työdokumentteja, mainoksia, teatteria, elokuvia…lista on lähes loputon. Hyvän käännöksen tunnistaakin siitä, ettei sitä välttämättä

edes huomaa käännetyksi. Kääntämiseen osallistuu kääntäjän lisäksi paljon muitakin asiantuntijoita. Voi-

daan puhua kokonaisesta alasta, käännösalasta. Viime vuosina se onkin ollut EU:n yksinopeimmin kasvavia aloja ja syystä: tänä päivänä on lähes mahdotonta tehdä milläänalalla yhteistyötä ilman kääntäjien osaamista – ihmisten yleisen kielitaidon lisääntymi-sestä huolimatta.

Käännösalalla työskentelevät henkilöt ovat korkeasti koulutettuja ja ammattitai-toisia. Keskimääräinen valmistumisaika yliopistosta on seitsemän vuotta ja koulutus val-mistaa monikielisen viestinnän tehtäviin, joissa vaaditaan korkeatasoista ja ammatti-maista viestintää eri kielten ja kulttuurien välillä. Akateemiset opinnot ohjaavat hahmot-tamaan laajoja kokonaisuuksia ja hakemaan tietoa vaativistakin asioista. Käännösalaneri ammatit vaativat erilaista osaamista, joten alalla usein erikoistutaan johonkin.

Erikoisosaaminen ja ammattitaito eivät valitettavasti vielä kuitenkaan näy alanarvostuksessa tai palkkauksessa. Alalla suurena ongelmana ovat yleissitovien työehto -sopimusten puute, töiden pätkittäisyys ja käännöstöiden ulkoistaminen. Moni aloittelevakääntäjä on käytännössä pakotettu ammatinharjoittajaksi ja pienyrittäjäksi, jolloin työn-teon riskit jäävät kääntäjälle itselleen. Alan aliarvostus näkyy myös palkkauksessa: mo-nesti halutaan ostaa priimakäännöstä pilkkahintaan. Tämä johtuu pitkälti siitä, että alaatai käännöstyötä ei tunneta, eikä ymmärretä.

Toivommekin tämän julkaisun avaavan kääntämisen maailmaa käännösten käyt-täjille ja tilaajille sekä kääntäjien etua valvoville luottamusmiehille. Työhön käytetty aikaja omistautuminen näkyvät suoraan laadussa.

Elena Gorschkow-Salonrantavt. toiminnanjohtaja

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry

MAR

KKU

OJA

LA

4 | KÄÄNNÖSALAN AMMATISSA

VAATIVA TYÖ, EPÄVAKAAT TYÖOLOT

EDUNVALVONTA

ANNA JOUTSENNIEMI

Kääntäjän työ on murroksessa.Kansainvälistyminen, lisäänty-vät EU-säädökset tai vaikkapamaahanmuuttajien kotoutta-mishaasteet ovat tuoneet alalle

lisää arvostusta ja kysyntää. Toisaaltakääntäjän työ on suhdanneherkkää.Lyhytnäköisesti toimivat työnantajatleikkaavat budjetteja usein tukitehtä-viksi mielletyistä viestinnästä ja kään-nöstöistä.

Alan haasteena on, ettei työn luon-netta aina ymmärretä. Tämä näkyy ti-laajan haluttomuutena maksaa laa-dukkaasta asiantuntijatyöstä. Ammat-tilaisten työtä pyritään ostamaan pol-kuhintaan ja aikataulupaineet ovatkohtuuttomat. Halvan hinnan perässäkäännöstyötä saatetaan ostaa harraste-lijoilta.

Vaativan aiheen parissa työskente-levällä kääntäjällä on oltava paljon tie-toa myös käännettävästä asiasta taialasta. Mitä vaativampi käännöstyö, si-tä tärkeämmäksi yhteys substanssiinnousee. Työnantaja ei tätä aina oivalla,vaan tilaa käännöksen kuin kioskista.

Liiton yksityissektorin asiamiesRiikka Sipilä sanoo ongelman näky-vän etenkin yksityissektorilla, jossa ontrendinä ulkoistaa surutta yrityksenkäännöstyöt.

– Monelle kääntäjälle freelanceri-us on oma valinta, mutta yhä useam-mat joutuvat tilanteeseen pakkoraos-sa. Toimeksianto- ja palkkasuhteenvuorottelu sekä useat ja erityyppiset

työnantajat yhtä aikaa tekevät elämänhelposti turvattomaksi ja vaikeuttavattulevaisuuden suunnittelua. Tilaajaannähden free on alisteisessa asemassa,jolloin myös hintojen polkeminen onhelppoa.

Samaa trendiä näkyy myös julki-sella puolella. Valtiolla ministeriöidenja virastojen kääntäjät haluttiin irrot-taa omasta organisaatiostaan ja alueel-listaa palvelukeskukseen. Onneksihanke kariutui.

– Alueellistajat eivät ymmärtäneetkääntäjän työn ydintä: ammattikään-täjä tekee työtä tiiviissä yhteistyössäsubstanssivirkamiesten eli tekstintuot-tajien kanssa. Työ on pitkälle erikois-tunutta osaamista. Jokaisen hallinnon-alan, vaikkapa vero- tai poliisiasioi-den, oppimiseen ja riittävään hallin-taan kuluu kääntäjältä vuosia, muis-tuttaa Akavan Erityisalojen valtiosek-torin asiamies Kalevi Juntunen.

PALKKAUS LAAHAA JÄLJESSÄ Kääntäjien palkkaus vaihtelee jonkinverran työnantajasektoreittain. Val-tiolla tilanne on osin kohtuullinen.Yksityissektorilla palkkaus vaihteleeja kuntasektorilla se laahaa selkeästijäljessä.

– Kääntäjien ja tulkkien koulutuson yliopistotasoista ja työ on vaativaaasiantuntijatyötä, mutta etenkin kun-tasektorilla alan keskipalkka jää roi-masti muiden korkeasti koulutettujenkeskiansioista. Kielenkääntäjät ovathyötyneet jonkin verran julkisen sek-torin sopimuksiin liittyvistä eristä,joissa palkankorotuksia on suunnattunaisvaltaisille ja korkeasti koulutetuil-le ammattiryhmille. Keskeisenä tavoit-teenamme on saada näille palkkaoh-jelmille jatkoa, kertoo Akavan Erityis-alojen kuntasektorin asiamies JaakkoKorpisaari.

Liiton tehtävänä on tuoda julkisensektorin käännöstyön vaativuutta esil-le valtakunnan sopimusneuvotteluis-sa, mutta yhtä tärkeää on, että alanasiantuntijat nostavat itse esille palk-kaepäkohtiaan ja tuovat esille työnsävaikuttavuuden.

– Omaan luottamusmieheen kan-nattaa ottaa yhteyttä, jotta tämä saatietoa käännösalan erityispiirteistä.Luottamusmies on avainasemassa pai-kallisissa neuvotteluissa, Korpisaaripainottaa.

– Juhlapuheissa ymmärretään, mi-ten tärkeää ymmärrettävä viestintä onkansalaisten tasavertaisuudelle. Kie-leen perustuu se, miten julkisia palve-luja osataan ylipäätänsä käyttää. Kään-täjillä on tässä prosessissa valtava vas-tuu, jota kääntäjien kannattaa itsekinkorostaa. Työn vastuullisuuden ja vai-kuttavuuden tulee näkyä palkassa.

SOPIMUSTEN PUUTE TUO ONGELMIAYksityisellä puolella ongelmana on,ettei alalla ole kattavaa työehtosopi-musta eikä talokohtaisia sopimuksia-kaan ole kuin muutama. Sopimiselleei ole edellytyksiä, sillä alan työnanta-jat eivät ole järjestäytyneitä: palkan-saajajärjestöiltä puuttuu osapuoli, jon-ka kanssa neuvotella. Monet työnanta-jat ovat niin pieniä yrityksiä, ettei niis-sä ole edes valittua henkilöstöedusta-jaa.

Liiton yksityissektorin asiamiesRiikka Sipilä muistuttaa, että sopi-mukseton tilanne heikentää palkan-saajan asemaa. Työehdoista sovitaanhenkilökohtaisella työsopimuksella janeuvottelupöydässä ovat vastakkainepätasa-arvoinen pari, yksittäinentyöntekijä ja työnantaja.

– On selvää, että näissä neuvotte-luissa paljon jää jäsenen itsensä har-teille. Kannattaa trimmata itsensäneuvottelukuntoon hyödyntämällä lii-ton yksityiselle käännösalalle tuotet-tua vähimmäispalkkasuositusta sekäoppaita ja koulutuksia. Jos asiat sittenkuitenkin menevät vinoon ja ongel-mia ilmenee, yhteys liiton asiamie-heen tai lakimieheen kannattaa, Sipiläsanoo. •

Käännösalan ammatti laisten työehdotovat osin kunnossa, osin löytyy räikeitäkin epäkohtia. Suhdanneherkänammatin yleinen ongelma on, etteipalkka vastaa työn vaativuutta.


TYÖN MERKITYS Kääntäjä ja tulkki ovat osa monikielisen viestinnän ketjua, jonka tavoitteena on viestinperillemeno. Kääntäjän työ on kirjallista ja tulkin puheviestintää. Olipa kyse viranomais-viestinnästä, televisioviihteestä tai kaunokirjallisuudesta, alan ammattilainen vastaamerkityksen siirtymisestä kielestä toiseen. Vastaanottajan kannalta kyse on oikeudestaymmärtää ja saada palvelua.

AJAN HENKIKäännösala on eri suuntiin vetävien muutosten kourissa. Kansainvälistyminen lisääkäännöspalvelujen kysyntää ja arvostusta. Toisaalta sekä julkisen että yksityisen sektorintyöantajien kiire- ja säästöpaineet saavat tilaajat helposti tinkimään käännösten laadus-ta. Tekninen kehitys saattaa luoda illuusion siitä, että kone voi korvata alan asiantuntijan.Liittojen ja alan ammattilaisten on tehtävä tinkimätöntä työtä alan arvostuksen ja rei-lujen työehtojen puolesta.

KORKEAKOULUTETUT AMMATTILAISETKäännös- ja tulkkausalan asiantuntijat työskentelevät yksityisellä sektorilla, valtiolla,kunnissa ja kolmannella sektorilla sekä yrittäjinä. Alan koulutus on yliopistotasoista.

Alan perinteisiä ammattilaisia ovat kääntäjät ja tulkit. Teknisen kehityksen myötä onsyntynyt myös uusia ammattinimikkeitä kuten tekninen kirjoittaja, dokumentoija ja lo-kalisoija. Lisäksi käännösalalla toimii kielentarkastajia, terminologeja, toimittajia, pro-jektipäälliköitä ja koordinaattoreita.

Käännösalan kaikissa tehtävissä tarvitaan erinomaista äidinkielen ja vieraiden kieltenhallintaa sekä oman ja vieraan kulttuurin tuntemusta.

Alalla tarvitaan myös laaja-alaista kokonaisuuksien hallintaa, hyvää ilmaisutaitoa, kie-lellistä tyylitajua, laajaa yleissivistystä, kriittistä ajattelua ja kykyä analysoida sekä taitoaetsiä tietoa.

Tulkeilta vaaditaan edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi hyvää keskittymis- ja pai-neensietokykyä sekä nopeaa hahmotus- ja reaktiokykyä. Sosiaaliset taidot ovat alallakeskeisiä.

ALAN PALKKAUKSESSA PARANNETTAVAAKäännösalan palkat vaihtelevat melko paljon. Valtiosektori on palkkajohtaja, sielläkielenkääntäjien kesipalkka on euroa kuukaudessa. Yksityisellä sektorilla medi-aani on euroa kuukaudessa ja kuntasektorilla euroa kuukaudessa.*) Kaikkien suomalaisten palkansaajien keskipalkka on 1 euroa kuukaudessa.

*) Tietolähde: Akavan Erityisalojen palkkapuntari 1/11.

KÄÄNNÖS - J A T U LKK AUSA L A

SHU

TTER

STO

CK

SHU

TTER

STO

CK


EDUNVALVONTA

ANNA JOUTSENNIEMI

AV-KÄÄNTÄJILLE URAAUURTAVA TYÖEHTOSOPIMUS

TÄRKEÄ,TURVALLINEN TES

Villillä käännösalalla työehtoso-pimukset ovat harvinaistaherkkua. Alan työnantajat ei-vät ole järjestäytyneet, jotenpalkansaajilta puuttuu koko

alaa edustava osapuoli, jonka kanssaneuvotella ja sopia. Onneksi joissakinalan yrityksissä on päästy sopuun talo-kohtaisista työehtosopimuksista.

Yksi edelläkävijöistä on helsinkiläi-nen Pre-Text Oy, joka solmi alkuvuo-desta av-kääntäjilleen työehtosopimuk-sen. Kääntäjiä edustivat Akavan Erityis-alat yhdessä jäsenyhdistyksensä Kään-nösalan asiantuntijat KAJ ry:n kanssasekä Suomen Journalistiliitto. Neuvot-

teluissa oli aluksi mukana kaksi muuta-kin av-käännöstoimistoa, jotka kuiten-kin vetäytyivät hankkeesta.

KÄÄNNÖSTYÖN ARVOSTUSNÄKYY SOPIMUKSESSA Pre-Text Oy:n sopimus noudattelee hy-vätasoista Yleisradion ja MTV:n free-lance-työtä koskevaa sopimusta.

– Sopimuksesta näkyy, että työanta-ja arvostaa ja ymmärtää kääntäjän työ-tä, sanoo Käännösalan asiantuntijoidenKAJ ry:n vt. toiminnanjohtaja ElenaGorschkow-Salonranta.

– Neuvoteltu palkkataso on tyydyt-tävä ja erilaiset lisät, kuten kiireellisyy-teen, ääninauhalta poimimiseen taityön vaikeuteen liittyvät palkanlisät onmääritelty täsmällisesti. Myös ns. varal-laolosta on sovittu.

Sopimuksessa on myös erittäin hyviä kääntäjän tekijänoikeuksiin sekäjournalistiseen etiikkaan liittyviä ehtoja.

Esimerkiksi käännöksen uudelleen- janettikäytöstä on oma pykälänsä.

Käännöstyön laadun kannalta ontärkeää, että kääntäjä ymmärtää kään-nettävän asian nyansseja ja taustojamyöten. Niinpä yhtiö on sopimuksessasitoutunut tarvittaessa kustantamaankääntäjän avuksi asiantuntijan.

– Sopimus on merkittävä erityisestisiksi, että vastaavaa, nimenomaan tar-kasti kääntämistä koskevaa sopimustaei aiemmin ole ollut. Esimerkki voiedesauttaa sopimusten solmimistamuissakin yrityksissä. Tämä olisi mer-kittävä askel kohti käännösalan reilujapelisääntöjä. Yleissitovat, koko alaa kos-kevat työehtosopimukset eivät nimit-täin siinnä edes lähitulevaisuudessa, sanoo Gorschkow-Salonranta.

Akavan Erityisalojen edunvalvon-nan päällikkö Kari Eskola muistuttaa,että myös kääntäjien itsensä kannattaahyödyntää uraauurtavaa sopimusta.

– Työntarjoajia kannattaa muistut-taa siitä, että alalle löytyy nyt sovittukohtuullinen palkkataso ja reilut työ-suhteen ehdot. Sopimusta voi käyttääesimerkkinä, kun sopii omia työsopi-muksiaan kääntäjänä, Eskola vinkkaa.

VILLI TILANNE ON RUOKKINUT VÄÄRINKÄYTÖKSIÄ On selvää, että työntekijän kannaltatyöehtosopiminen kannattaa. Ilmantyöehtosopimusta eli tessiä työehdotovat minimilainsäädännön ja henkilö-kohtaisen sopimisen varassa. Yksittäi-nen työntekijä koko organisaatiota vas-taan – työntekijälle asetelma on valitettavan usein turvaton ja epätasa-arvoinen.

Myös käännösalalla sitovien tes sienpuute on näkynyt väärinkäytöksinä.

Edelläkävijätoimistossa ymmärretään, miten tärkeääon sopia reiluista työehdoista.

Av-käännösalan neuvottelijat kokoontuivat samaan kuvaan. Sopimuksen allekirjoittivat (edessä vas.) Käännösalanasiantuntijat KAJ ry:n vt. toiminnanjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta, Akavan Erityisalojen edunvalvonnan päällikköKari Eskola, Pre-Text Oy:n toimitusjohtaja Kati Metsola ja Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

JUH

A RE

KOLA

MA

RK

KU

OJA

LA


Suurimmat epäkohdat ovat liittyneetkäännättäjän vääristyneisiin odotuk-siin. Käsitykset hinta–laatu-suhteestaovat usein hakoteillä ja näkemykset ai-katauluista epärealistisia.

– Laajempi ongelma on, että yhä har-vemmin kääntäjää enää palkataan kuu-kausipalkkaiseen työsuhteeseen. Kään-nöstyöt ulkoistetaan kuin ”väkisin” jasamalla ulkoistetaan työllistämiseen liit-tyvät vastuut kääntäjälle itselleen,Gorschkow-Salonranta sanoo.

Eskola näkee, että työehtosopimuk-set ovat merkittävän ja varmin yksittäi-nen tapa saada kääntäjien työsuhteenehdoista nykyistä reilumpia. Tessinpuuttumista on todella vaikea paikatamitenkään muuten.

– Jäsenemme ovat jatkuvasti yhtey-dessä esimerkiksi sairausajan palkan-maksun puutteista, äitiysrahakaudenpalkasta ja lomarahoista, jotka kaikkiperustuvat yksinomaan työehtosopi-muksiin. Jos sovittu oikeus johonkinetuun puuttuu, työnantaja on tyypilli-sesti haluton neuvottelemaan parem-masta saati maksamaan työntekijästäänylimääräiseksi koettuja kuluja.

VUODEN VÄÄNTÖ TOI HYVÄN TULOKSENAv-käännösalan sopimusneuvottelutkestivät yli vuoden ja molemmat osa-puolet pelkäsivät jo, että työehtosopi-mus jää kokonaan syntymättä.

Neuvotteluihin vaikutti Eskolan mu-kaan ratkaisevasti Yleisradion linja. On-ko Yleisradio valmis tarjoamaan sellais-ta hintaa alihankintana käännöstoimis-tossa tuotetusta työstä, että kääntäjienreiluille työsuhteen ehdoille jää sijaa?

– Suomalaisella laadukkaalla asian-tuntijatyöllä on hintansa. Mutta erityi-sesti reilua peliä odottaa julkiselta yh-tiöltä, Eskola sanoo.

Kaikkiaan sopimisen prosessi olipitkä ja vaiheikas. Koko käännösalankannalta oli ratkaisevan merkittävää,että Pre-Text Oy vei neuvottelut sitou-tuneesti läpi ja sopimus saatiin synny-tettyä. •

MITÄ HYÖTYÄ TYÖEHTOSOPIMUKSESTAON PRE-TEXT OY:N KALTAISELLE TYÖNANTAJALLE, TOIMITUSJOHTAJA KATI METSOLA?

Pre-Text Oy on pieni suomalainen yri-tys, jolla ei ole mitään mahdollisuuk-sia lähteä kilpailemaan suurten moni-kansallisten kanssa. Jos olisimme läh-teneet mukaan polkuhinnoitteluun,palkkioita olisi pitänyt laskea ja katet-ta pienentää, mikä olisi tiennyt koh-tuuttomia työmääriä kääntäjille ja vaa-rantanut yrityksen elinkelpoisuuden.

Sen sijaan lähdimme hakemaankilpailuetua reilusta pelistä: pitkällätähtäyksellä asiakas hyötyy siitä, ettäpalvelun tarjoajalla on pysyvä, ammat-

titaitoinen kääntäjäkunta, jonka työ-suhdeasiat ovat kunnossa. Pre-Textilläei myöskään ole taustalla kansainvälis-tä emoyhtiötä, jonka vaatimukset nos-taisivat katteen ja sen mukana hinnanasiakkaalle liian korkeaksi.

MITKÄ KOHDAT SOPIMUKSESSA OVATMIELESTÄSI ERITYISEN TÄRKEITÄ?

Ensimmäisenä tietysti palkkiot ja nii-tä koskevat määräykset. Emme lähte-neet tinkimään kääntäjien ehdotta-masta tasosta, koska nähdäkseni tar-koitus on, että kääntäjien pitäisi pys-tyä valitsemaan työnantajansa muillaperusteilla kuin rahalla. Kun palkkioon sama, teki työn sitten suoraan tv-kanaville tai käännöstoimistoille,

KILPAILUETUA

REILUSTA PELISTÄ

Kati Metsola ei lähtenyt pol-kemaan hintoja. – Kohtuullinen palkkiotasoantaa aikaa tehdä työt kun-nolla, Metsola sanoo.

parhaat kääntäjät saa yritys, jonka työilmapiiri on hyvä ja jossa tekijöitäarvostetaan.

Toinen tärkeä kohta on käyttö- jatekijänoikeuksien määrittely.

ONKO TYÖEHTOSOPIMUS REKRYTOINTIVALTTI?

Meille on tullut kääntäjiltä paljon ha-kemuksia, joissa nimenomaan maini-taan halu tehdä työtä hyvämaineiselle,työehtosopimukseen sitoutuneelle yri-tykselle.

Työehtosopimus luo turvallisuut-ta, jota freelancerkin tarvitsee, var-muutta seuraavasta työtehtävästä kunei aina ole. Kohtuullinen palkkiotasoantaa aikaa tehdä työn kunnolla. Eitarvitse miettiä, miksi joku toinen saasamasta työstä tuplapalkan, kun itsetekee yhtä hyvää jälkeä.

Pre-Text Oy on kulkenut pitkäntien vähän ylenkatsotusta nyrkkipajas-ta ensimmäiseksi suomalaiseksi työeh-tosopimuksen allekirjoittaneeksi av-käännöstoimistoksi. Kyllä sillä on vai-kutusta ja se tuntuu hyvältä!

MITEN KOMMENTOISIT SOPIMISEN PROSESSIA?

Vaikka alussa koko ajatus työehtosopi-muksesta tuntui aika mahdottomalta,neuvotteluissa edettiin koko ajan.Kunnon riitaakaan ei saatu aikaiseksi,ehkä lähinnä siksi, että sopimusta jyr-kimmin vastustanut osapuoli jättäytyipois jo alkumetreillä. YLEn tarjouskil-pailulla oli vaikutusta neuvottelujenkulkuun.

Pre-Textin päätös allekirjoittaasyntyi vasta loppuvaiheessa, kun kään-täjät tulivat vastaan ehdotuksellaansiirtää vähimmäispalkkioiden voi-maantuloa. Harmi vain, että jäimmeainoaksi allekirjoittajaksi työnantaja-puolelta.

MIKÄ MERKITYS SOPIMUKSELLA ON AV-KÄÄNNÖSALALLE?

Uskon, että sopimus on alku av-kään-täjien työolojen ja palkkioiden paran-tamiselle. Jatko on kaikkien ammatti-laisten varassa.

Muutosta ei tule koskaan, joskäännöstoimistoille työskentelevistäyhä useampi antaa periksi ja suostuutyöskentelemään yrittäjästatuksella,jolloin heillä on kaikki työsuhteessaolevan velvollisuudet ja enemmänkinmutta ei mitään oikeuksia.

Taistelua ei saa nyt jättää kesken,vaikka työehtosopimus syntyikin.Riippuu meidän kaikkien asianosais-ten sinnikkyydestä ja rohkeudesta,päästäänkö sitä koskaan soveltamaan.


”Parhaat kääntäjät saa yritys, jonka

työilmapiiri on hyvä ja jossa tekijöitä

arvostetaan.”

Moni kääntäjä tekeejossain vaiheessauraansa töitä yrit-täjänä. Tähän artik-keliin on koottu joi-

takin perusasioita yrittäjyydestä ja yri-tyksen perustamisesta – lähtökohtanakääntäjä, joka haluaisi toimia yrittäjä-nä, mutta ei tiedä mistä aloittaa.

YRITYSMUOTO JA PAKOLLISET VEROTEnsimmäisenä yrittäjäksi aikovan onpäätettävä yritysmuoto. Yksinkertaisinyritysmuoto on ns. yksityinen ammatin-harjoittaja tai toiminimi. Ammatinhar-joittaja ja toiminimellä toimiva kääntäjätienaa kaikki rahat omissa nimissään, ei-kä yritykselle, kuten osakeyhtiömuotoi-nen yrittäjä. Molemmat voivat olla ar-vonlisäverovelvollisia: Suomesta peräi-sin olevien tulojen noustessa yli 8500 eu-ron käännöspalveluista tulee maksaa 23 % arvonlisäveroa, jonka saa lisätäkäännöshintojen päälle vain arvonlisäve-rovelvolliseksi ilmoittautunut yrittäjä.Kirjallisuuden kääntäminen on kuiten-kin arvonlisäverotonta, tehtiin työ sittenfreelance-verokortilla tai yrityspalvelu-na. Lisätietoa arvonlisäverosta on mm.osoitteessa www.vero.fi/artikkeli/1.

Yrittäjän on myös maksettava tulois-taan ennakkoveroa, jonka määrä mää-räytyy vuoden tuloarvion perusteella.Ennakkoveron määrää on yleensä hel-pompi korottaa kuin laskea, joten alussakannattaa ehkä arvioida tulot passiivi-semmin ja nostaa sitten ennakkoveronmäärää tarvittaessa. Ennakkovero täytyymaksaa, vaikka välillä olisikin kuukausia,jolloin tuloja on vähemmän. Ennakkove-ro ei siis mukaudu todellisiin tuloihin sa-

maan tapaan kuin veroprosentti ennenkuin vasta lopullisessa verotuksessa. Tä-män takia ennakkoveroa kannattaa nos-taa heti, kun se tuntuu aiheelliselta, suu-rien jälkiverojen välttämiseksi.

Ennen toiminnan aloittamista yrittä-jän täytyy mahdollisesti tehdä perusta-misilmoitus kaupparekisteriin. Tästä saaneuvoja ja lomakkeita mm. verotoimis-tosta ja yrityshautomoista sekä Yritys- jayhteisötietojärjestelmän sivuilta osoit-teesta www. ytj.fi/palvelut /y-lomakkeet.

YRITTÄJÄN ELÄKE (YEL)Eläke on yleisesti seikka, jossa yrittäjätsäästävät. Harva tulee ajatelleeksi, ettätyöntekijöitä palkkaavat yritykset mak-savat yleensä noin puolet työntekijänpalkasta eläkemaksua, vaikkei työnteki-jä maksua välttämättä huomaakaan.Yrittäjät voivat itse päättää, mistä sum-masta maksavat itselleen eläkettä (= ns.yrittäjän työtulo). Periaatteessa työtulontulisi vastata yrittäjän työpanosta eli ollasuuruudeltaan saman verran kuin mitävastaavaa työtä tekevä saisi palkkaa,mutta käytännössä asia jää pitkälti yrit-täjän oman harkinnan varaan. Tärkeääon huomata, että työtulo vaikuttaa myösKELA:n maksamaan sairauspäivära-haan tai äitiys- tai isyyspäivärahaan. Tä-män takia eläkettä kannattaa maksaariittävä määrä.

Eläke maksetaan yrittäjän eläkeva-kuutuksena (YEL). Yrittäjä voi itse päät-tää, mistä vakuutusyrityksestä vakuu-tuksen ottaa. Koska YEL-vakuutus on la-kisääteinen, sen ehdot ovat samanlaisetkaikissa vakuutusyhtiöissä. YEL-vakuu-tus on pakollinen, jos ansaitsee yli 6 896,68 euroa vuodessa (tämän vuodenraja), myös sivutoimisille yrittäjille.Enintään tulo voi olla 156 625,00 euroa.Aloitteleva yrittäjä saa yrittäjyyden en-simmäisen 48 kuukauden aikana 25 %

alennuksen YEL-maksuissa yrittäjänikää katsomatta.

YEL-vakuutus on otettava kuudenkuukauden kuluessa yritystoiminnanaloittamisesta. Vakuutuksen ottamisenja vakuutusmaksujen laiminlyönnistävoi seurata korotettuja vakuutusmaksu-ja sekä huonontunut sosiaaliturva. Lisä-tietoa YEL-vakuutuksista löytyy mm.vakuutusyhtiöiden internet-sivuilta.

VAKUUTUKSET JA TYÖTTÖMYYSTURVAYEL-vakuutuksen lisäksi yrittäjille tarjo-taan erilaisia vakuutuksia, kuten yrittä-jän tapaturmavakuutus ja vakuutus, jo-ka korvaa tapaturman tai sairauden ai-heuttaman liikevaihdon menetyksen(tämän vakuutuksen nimi vaihtelee va-kuutusyhtiöstä toiseen). Usein käännös-toimistot saattavat vaatia myös vastuu-vakuutusta, joka siis korvaisi mahdolli-sesta käännösvirheestä aiheutuneet va-hingot tai kulut. KAJ ry:n ja Akavan Eri-tyisalat ry:n jäsenet saavat jäsenetuinavapaa-ajan tapaturma- ja matkustaja -vakuutuksen sekä vastuu- ja oikeustur-vavakuutuksen, joka on voimassa Suo-messa.

Yrittäjän työttömyysturva ei ole osaliiton jäsenmaksua, vaan yrittäjän on va-kuutettava itsensä yrittäjien työttömyys-kassassa. Yrittäjän työttömyysturva onvoimassa vasta 24 kk:n jälkeen. Tästä ontiettyjä poikkeuksia, kun yrittäjäksi siir-rytään palkkatyöstä. Lisätietoa:www.akavanerityisalat.fi/fi/ammatin -harjoittajan-tyottomyysturva.html.

TYÖTERVEYSHUOLTOMonet yritykset tarjoavat nykyään työn-tekijöilleen erillisen työterveyshuollon.Oletusarvoisesti yrittäjä on kuitenkinpelkän julkisen terveyshuollon varassa.Jos työterveyshuoltoa jää kaipaamaan javarsinkin jos tietää aikovansa käyttää


YRITTÄJYYDEN ALKEET

EDUNVALVONTA

TEKSTI: JENNY JESKANEN &VANESSA SJÖGREN

hyväksi ensisijaisesti yk-sityisiä terveyspalvelujayrittäjyyden aikana,kannattaa vakavasti har-kita erillisen työterveyshuollon sopi-muksen tekemistä kyseisiä palveluitatarjoavan tahon kanssa. Työterveyspal-veluita tarjoavat terveyskeskukset räätä-löivät mielellään myös yksinäiselle am-matinharjoittajalle sopivan sopimuksen,jonka kustannukset ovat yleensä selkeäs-ti matalammat kuin vastaavien palvelui-den käyttö yksityishenkilönä. Kuten ai-na, kilpailuttaminen kannattaa.

Huomioitava on, että toisin kuin yk-sityishenkilön kohdalla, yrittäjän työter-veyshuollossa Kelan korvauksia ei sisäl-lytetä suoraan laskun loppusummaan,vaan ne haetaan jälkikäteen erillisellä lo-makkeella maksukuittia vastaan. Tämäpitää pitää mielessä, kun vertailee työter-veyshuollon kustannuksia muiden vaih-toehtojen kuluihin.

Työterveyshuoltoon kuuluu pakolli-sena työterveyslääkärin ja -hoitajan

kanssa tehty työterveyssuun-nitelma, jonka tarkoituksenaon taata, että yrittäjä pysyytyössään terveenä.

Yrittäjän kannattaa muis-taa, että toisin kuin työnteki-jä, jonka palkka juoksee sai-rastaessakin, yrittäjä tuottaa

rahaa vain tehdessään työtä. Tätä yrittä-jyyden riskiä voi pienentää vakuutuksinja asettamalla YEL-työtason sellaiselletasolle, että sairauspäivärahalla on tar-peen tullen mahdollista elääkin.

TÖIDEN AIKA-ARVIOT, TYÖETIIKKA JA TÖISTÄ KIELTÄYTYMINENAloittelevan käännösyrittäjän olisi hyväheti alussa seurata ja kirjata, kuinka pal-jon häneltä kuluu aikaa erityyppisten tai-suuruisten käännösten tekemiseen. Tä-män perusteella hän voi laskea muillekäännöstöille aikatauluarvioita ja senperusteella päättää, ottaako jonkin toi-meksiannon vastaan vai ei. Työetiik-kaan kuuluu ehdottomasti, että sellaisiatöitä ei oteta vastaan, joita ei ehdi, pystytai osaa hoitaa kunnolla. Usein on kuul-tu sanottavan, etteivät käännösyrittäjätuskalla kieltäytyä toimeksiannoista,mutta yleensä on parempi kieltäytyä

kuin ottaa riski huononkäännöksen palauttami-sesta. Vähintäänkin on hyvä

tehdä alusta asti asiakkaalle selväksi mi-tä pystyy toimittamaan ja mitä ei sekämiksi.

KÄÄNNÖSYRITTÄJÄN TULOT, KULUT JA BUDJETTI

Yrittäjän tulot muodostuvat seuraavasti:

1. Liikevaihto = laskutettava tulo, johonei sisällytetä arvonlisäveroa.

. Bruttotulo = liikevaihdosta jäljellejäävä, kun kulut on vähennetty. Tästäsummasta maksetaan verot.

. Nettotulo = verojen jälkeen käteenjäävä rahamäärä.

Käännösyrittäjän on hyvä pitää tarkkaakirjaa kuluistaan vuoden aikana. Kulujavoivat aiheuttaa erilaiset hankinnat, ku-ten tietokone, ohjelmistot, sanakirjat, tu-lostin, työpöytä, työtuoli ja työhuoneenikkunaverhot; kuukausittaiset kulut, ku-ten työhuoneen vuokra ja tietoliikenne-kulut; sekä ammattitaidon ylläpitämises-tä aiheutuvat kulut, kuten kurssien jakoulutuksien kulut.

Käännösyrittäjän on hyvä myös yllä-pitää kirjanpitoa kuukausittaisista tu-loista ja menoista, varsinkin jos hänelläon useita asiakkaita.

Varsinaisen kirjanpidon hoitamisel-le on kolme vaihtoehtoa: käännösyrittä-jä voi hoitaa kirjanpitonsa täysin itse,hän voi hoitaa kuukausittaisen kirjanpi-don itse ja antaa koulutetun kirjanpitä-jän tehdä veroilmoituksen tai hän voiantaa koko kirjanpidon erillisen kirjan-pitäjän hoidettavaksi.

Kaikissa vaihtoehdoissa on puolen-sa, mutta asiaa kannattaa harkita tark-kaan, sillä vaikka erillinen kirjanpitäjäon luonnollisesti yrittäjälle kustannus,kannattaa muistaa, että aika on oikeastirahaa. Kaikki aika, jonka yrittäjä käyttäätehden yritykseen liittyvää laskuttama-tonta työtä (kuten kirjanpitoa), on poisjoko laskutettavaan työhön käytettävissäolevasta ajasta tai vapaa-ajasta. •


Pitemmän päälle ehkäi-sevä terveyshuolto käy

edullisemmaksi.

Tyhmiä kysymyksiä ovat ainoastaan ne, joihin jo

tiedät vastauksen. LISÄVINKKEJÄ:

• Osa yrittäjän ajasta kuluu esim. tarjousten teke-miseen, asiakassuhteiden hoitamiseen, lasku-tukseen ja ALV-ilmoitusten täyttämiseen. Lisäksiyritystoiminnan alussa aikaa voi kulua itsensämarkkinointiin esimerkiksi erilaisilla verkkofoo-rumeilla.

• Käännöstoimistojen laskutuskäytännöt ja erityi-sesti maksuajat vaihtelevat. Sekä suomalaisillaettä ulkomaisilla käännöstoimistoilla on useinmaksuaika päivää, ja ulkomaiset toimistotkäyttävät myös yleisesti päivän maksuaikaa.Tämä on hyvä ottaa huomioon aloit ta es saan yri-tystoimintaa.

• Aina kannattaa käydä paikallisessa yrityshauto-mossa kyselemässä ja selvittää, voiko yrityksenperustamisesta saada starttirahaa. Starttirahanmäärä on – euroa kuukaudessa, joten se-kin auttaa yrittäjyyden ensimmäisinä kuukausi-na, kun rahavirta saattaa vielä olla vähäistä.

• Suomessa saatavien perintä toisilta yrityksiltä,kuten käännöstoimistoilta, on suhteellisen help-poa ja suoraviivaista. Perintä on maksutontaniin kauan kuin alkuperäisen laskun eräpäivästäei ole vielä kulunut päivää.

• Kansainvälinen perintä puolestaan edellyttääkansainvälistä perintää tekevää perintätoimis-toa. Usein pelkkä kirje (kustannus n. –1 eu-roa) perintätoimistosta saa velallisen reagoi-maan. Jos asia täytyy viedä oikeuteen asti, silloinkulut nousevat maan mukaan –1 euroonvähintään, ja tällöin perintätoimisto sekä mah-dollinen paikallinen perintätoimisto veloittavat– % velkapääomasta palkkionaan. Kustan-nuksia kannattaa siis tiedustella etukäteen.Kaikki perintäkulut ovat aina verotuksessa vä-hennyskelpoisia.

• Vaikka yrittäjän on rahoitettava lomat ja vapaattyökuukausien tuloilla, on kuitenkin tärkeää pi-tää lomia ja vapaita ja näin huolehtia omastajaksamisestaan.

LISÄTIETOJA:• KAJ:n sivut yrittäjille:

www.kaj.fi/jasenelle/ammatinharjoittajan_ja_yrittajan_jasenedut

• Yrittäjyyteen liittyvät asiat yleisesti: verohallinnon internet-sivut (www.vero.fi)

• Ohjeita aloittelevalle yrittäjälle: www.yrityssuomi.fi.

• Lisätietoa starttirahasta:www.mol.fi/mol/fi/_yrittaminen/_start-tiraha/index.jsp

• Kattava opas aloittelevalle käännösyrittäjälle: Irmeli Helin: Kääntäjä yrittäjänä.

•KÄÄNNÖSALAN AMMATISSA | 11

VANESSA SJÖGREN 33, HELSINKI

Valmistunut filosofian maisteriksipääaineena englannin kääntäminen jatulkkaus.

Työskennellyt käännösalalla kuusi vuotta.Toimii freelancerina ja on erikoistunut tieteen, lääketieteen, teknologian ja it-alan tekstien kääntämiseen. Pääkieletenglanti, suomi ja ruotsi.

MITÄ HYÖTYÄ YLIOPISTOKOULUTUKSESTA ON?– Olen saanut vahvat eväät taustatiedon etsi-miseen ja itse kääntämiseen. Harjoitustöistäsaatu rakentava palaute auttoi kehittymäännopeasti kääntäjänä. Kyyti olisi ollut melkoi-sen kylmää, jos olisi ryhtynyt tekemään kään-täjän töitä ilman käännösalan opintoja. Kou-lutuksella ei silti leivota valmista kään täjää.Ammattitaito kehittyy vasta työtä tehdessä.

GALLUPAMMATISSA

TEKSTI: LEENA FILPUS

INTOHIMONAKIELI

Moni kääntäjäksi opiskeleva haaveilee kääntä -vänsä valmistuttuaan romaaneja tai mielenkiin -

toisia lehtiartikkeleita. Todellisuudessa harvalleriittää niistä työsarkaa. Kääntäjän työkenttä on

laaja ja moni nainen. Siihen saa hyvät eväätkääntäjä koulutuksesta, ammattitaito saavutetaan

vasta työtä tekemällä.

MA

RK

KU

OJA

LA

SHU

TT

ERST

OC

K

" Valtio voisi tukea yksinyrittäjää nykyistä paremmin. Esimerkiksi palkansaajantyöt tö myys- ja sairausturvaa vastaavan vakuutus- ja työterveyspaketin kasaa-minen vaatii melkoista rumbaa." Vanessa Sjögren


Yliopisto-opintojen suurin puute on se, etteise valmistele työelämän todellisuuteen. Isoosa kääntäjistä tienaa elantonsa yksityisyrit-täjinä.

MITEN ALA ON MUUTTUNUT URASI AIKANA?– Käännöstyökalut ovat edistyneet harppauk-sin ja käyneet jokapäiväisiksi. Tiedon haku onmyös siirtynyt nettiin ja sähköisiin työkalui-hin. Kääntäjiltä vaaditaan yhä enemmän tek-nistä osaamista erikoisalasta riippumatta.

MITÄ OMINAISUUKSIA KÄÄNTÄJÄN TYÖ VAATII?– Kielitaidon ja oman erikoisalansa tuntemi-sen lisäksi mahdollisimman laajaa yleissivis-tystä. On vaikea kääntää, jos ei ymmärrä mitätekstissä sanotaan, oli kieli tuttua tai ei. Yksi-tyisyrittäjän on myös oltava oma-aloitteinenja hallittava ajankäyttöään, kun kukaan ei olekatsomassa perään. Myös ongelmanratkaisu-kyky ja lähdekriittisyys ovat tärkeitä ominai-suuksia, etenkin kun tekee taustatyötä ja sa-nastonhakua netin avulla.

MINKÄLAISIIN OLETUKSIIN URAA ALOITTAESSA EI KANNATA SORTUA?– Ei kannata olettaa, että työpaikka löytyisihelpolla, tai että aloituspalkka huimaisi pää-tä. Koulutusasteeseen nähden palkat ovatpohjalukemissa muutenkin.

Erikoisalastaan ei kannata pitää liian in-tohimoisesti kiinni. On tärkeä erikoistua, mut-ta toimeksiantoja täytyy ottaa vastaan myösmuilta aloilta, jos haluaa elättää itsensä. Kan-nattaa silti olla itsekriittinen. Toimeksiantajaarvostaa enemmän sitä, että kääntäjä myön-tää rehellisesti, ettei kykene johonkin, kuinettä homma menee metsään urakalla.

Ryhtyypä freelance-kääntäjäksi vapaaeh-toisesti tai pakon edessä, palkkioiden, yhteis-työsopimusten ehtojen ja kirjanpidon vaati-musten kanssa kannattaa olla tarkkana. Alal-la riittää sudenkuoppia, mutta yleensä apuakyllä löytyy, kun sitä rohkeasti etsii. •

IRA MULTAHARJU 37, HELSINKI

Valmistunut 1 filosofian maisteriksipääaineena uskontotiede ja sivuaineina s osiologia, kehitysmaa- ja latinalaisenAmerikan tutkimus ja sukupuolen tutki-mus. Lisäksi erilaisia opintoihin kuuluviakieliopintoja.

Työskennellyt käännösalalla kääntäjänä ja tulkkina parikymmentä vuotta muidentöiden ohessa ja viimeiset puolitoista vuot-ta päätoimisemmin asioimistulkkina. Työs-kentelykielet suomi, portugali, espanja,englanti ja ranska.

MITÄ HYÖTYÄ YLIOPISTOKOULUTUKSESTA ON?– En ole opiskellut käännösalaa, mutta olensaanut käytännön perehdytyksen tulkin jakääntäjän töihin maailmalla eri työtehtävissämuun muassa matkanjohtajana. Siinä työssäollaan käytännössä useimmiten myös ympä-rivuorokautinen tulkki. Tulkin työssä laaja-alaisesta kulttuurien, yhteiskunnan, historianja uskontojen tuntemuksesta on paljon hyö-tyä. Tätä kaikkea tukevat monipuoliset opin-toni. Olen viettänyt paljon aikaa ulkomailla.Sen myötä kielitaitoni ja esimerkiksi murtei-den tuntemukseni on kehittynyt.

MITÄ OMINAISUUKSIA ASIOIMISTULKIN TYÖ VAATII?– Monipuolisen kielitaidon lisäksi erilaisuu-den ymmärtämistä, sopeutumiskykyä, pai-neensietokykyä, rauhallisuutta ja halua työs-kennellä monikulttuurisessa ympäristössämyös eri alojen viranomaisten kanssa. Asioi-mistulkin on oltava puolueeton, joustava javalmis siirtymään työpäivän aikana paikastatoiseen toimeksiantojen perässä.

MINKÄLAISIIN OLETUKSIIN URAA ALOITTAESSA EI KANNATA SORTUA?– Näennäisen korkean tuntikorvauksen ei saaantaa hämätä kuvittelemaan, että asioimis-tulkin kuukausiansio nousisi kovin korkeaksi.Tulkkaustilanteessa ei käytännössä ehdi käyt-tää teknisiä apuvälineitä, joten jokaiseen tulk-kaukseen kannattaa valmistautua huolellaetukäteen jos se vain on mahdollista.

Toimeksiantojen tuntimäärä voi vaihdellakuukausittain suurestikin, joten asioimistulkintyö on taloudellisesti epävarmaa. Toimeksi-antoja tekevällä ei työssäoloehto välttämättätäyty, eli taloudellisesti huonommille kuu-kausille ei silloin saa työttömyysturvaa. Myössairausloman joutuu maksamaan omastapussista, tavallisesta lomasta puhumatta-kaan.

MILTÄ ALAN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ?– Asioimistulkkeja tarvitaan jatkuvasti yhäenemmän, joten uskon työllistyväni alalla. Ta-loudellisesta epävarmuudesta huolimatta pi-dän työstäni todella paljon. Se on haastavaa,antoisaa ja vaihtelevaa. Työssä oppii uutta erialoilta, kulttuureista ja ihmisistä.

Ammatillisesti toivoisin asioimistulkeillelisää täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Jotyöelämässä olevilla olisi tarvetta lisäpätevöi-tymiseen lyhyemmille opintojaksoille tiiviinäviikonloppukursseina tai vaikka etäopin -toina. •

" Toivoisin, että tulkkien ja muidenakateemisten itsensä työllistä-vien työehtoja ja sosiaaliturvaaparannettaisiin." Ira Multaharju

•

MA

RK

KU

OJA

LA

MINKÄLAISIA TYÖELÄMÄN HAASTEITAOLET KOHDANNUT?– Vaikka hallitsisi kohdekielen miten hyvin ta-hansa, etenkin kiireessä käännöksen ensim-mäiseen versioon uhkaa jäädä svetisismejä,anglismeja sun muita peikkoja. Oikoluvunmerkitystä saattaakin joskus joutua peruste-lemaan.

Alaa tuntemattomilla on usein mielikuva,että kääntäjän ammattitaidoksi riittää pelkäs-tään se, että osaa hyvin kahta kieltä. Moniajattelee myös, että kääntäminen vaatii huo-mattavasti vähemmän taitoa kuin omaehtoi-nen tekstin tuottaminen.

MITÄ OMINAISUUKSIA KÄÄNTÄJÄN TYÖVAATII?– Hyvää organisointikykyä. Laajat käännös-työt, joiden deadline häämöttää vasta kuu-kausien päässä, jäävät herkästi uusien, pie-nempien ja yllättäen eteen tulevien töidenjalkoihin. Tein opiskeluaikana jonkin verrankäännöstöitä kotoa käsin. Se vaati suurta ku-rinalaisuutta, oma-aloitteisuutta ja neljän sei-nän sisällä yksinistumisen sietämistä. Toimis-tolle on siihen nähden helppoa raahautua jo-pa huonona päivänä tekemään päivän työt.

Toisaalta vaativampiin käännöksiin onjoskus vaikea keskittyä konttorissa, jossa pu-helimet soivat ja työ keskeytyy herkästi.

MINKÄLAISIIN OLETUKSIIN URAA ALOITTAESSA EI KANNATA SORTUA?– Haaveilin kääntäväni kiinnostavia ja haas-tavia terveyteen ja biologiaan liittyviä aika-kauslehtiartikkeleja tai kaunokirjallisuutta it-senäisenä ammatinharjoittajana. Moni toi-voo pääsevänsä tekstittämään tv-sarjoja jaelokuvia. Näitä töitä riittää vain harvoille.Käännöstyön arvostusta ei kannata odottaakovin monelta suunnalta, sillä kääntäjän roolion usein aika näkymätöntä isotöisyydestähuolimatta. •

TERHI TIKKINEN 34, TAMPERE

Valmistunut 1 filosofian maisteriksipääaineenaan ranskan kielen kääntämi-nen ja tulkkaus. Sivuaineina italian kielenkääntäminen ja tulkkaus sekä psykologia.

Työskennellyt käännösalalla 1 vuottamuun muassa monikielisen viestinnänasiantuntijayrityksissä teknisenä kirjoitta-jana. Toimii tällä hetkellä ohjelmistoyritysBaswarella käännöskoordinaattorina eliostaa käännöstoimistoilta eri kielisiä kään-nöksiä yhtiön tuotteisiin. Lisäksi hän tuot-taa tietokoneohjelmien käyttöliittymäteks-tejä ja käyttöohjeita englannin kie lelle.

MITÄ HYÖTYÄ YLIOPISTOKOULUTUKSESTA ON?– Käännöstieteiden koulutus on tärkeä pohjatyölle. Se antaa vankat eväät esimerkiksi tie-donhakumenetelmien käyttöön ja kirjoitta-miseen siten, että osaa ottaa käännöksissäänlukijan huomioon. Tekninen kirjoittaja eikäännä tekstejä, vaan kirjoittaa suoraan koh-dekielelle, minun tapauksessani englanniksi.On tärkeä ymmärtää, mitä tekstien käyttäjätjo tietävät, ja minkä vaikeustason tekstejäheille on tuotettava.

Käännöstieteiden koulutus oli opiskelu-aikanani kaukana yritysmaailmasta, eikä työ-elämästä ja työmahdollisuuksista hahmottu-nut realistisia kuvaa. Monella oli käsitys, ettäEuroopan unioniin liittymisen myötä kääntä-jille tulisi runsain mitoin töitä. Näinhän asiaei ollutkaan.

MIRVA VIRTANEN 27, TURKU

Valmistunut filosofian maisteriksipääaineenaan englannin kielen kääntämi-nen ja tulkkaus. Sivuaineina pohjoismainenfilologia sekä psykologia, ympäristötiede jakansatiede.

Työskennellyt käännösalalla vuotta ja koko sen ajan Xtravaganza Finland -fran-chisingketjun pääkonttorissa kääntäjänä javiestintäkoordinaattorina. Vastaa käännös-töiden ohessa ketjun sisäisestä tiedottami-sesta sekä painotuotteiden ja verkkosivu-jen sisällöntuotannosta.

MITÄ HYÖTYÄ YLIOPISTOKOULUTUKSESTA ON?– Työelämään koulutus ei valmistanut. Ehkätilanne olisi toinen, jos työskentelisin kokoai-kaisena kääntäjänä. Nyt kääntäjä-oikolukija-na olen vain yksi pelaaja kymmenen hengentiimissä.

Opiskelujen tärkein anti nykyistä työtäniajatellen on vahva suomen kielen oppiminen.Kohdekielen täydellinen hallinta on kääntä-misessä tärkeämmässä roolissa kuin moni ar-vaakaan. Liike-elämän lainalaisuudet ovat tul-leet työelämän kautta tutuiksi. Onnistuin vält-telemään atk-kursseja opiskeluaikanani, nytmonipuolisten atk-taitojen hyödyntäminenon työn arkea.


" Olen tyytyväinen, että olen päätynyt työhön, jossaosaamiseni monipuolistuu koko ajan."

Mirva Virtanen•

MA

RK

KU

OJA

LA

MITEN ALA ON MUUTTUNUT URASI AIKANA?– Suuri murros tapahtui jo opiskeluaikana.Käännöstoimistot luopuivat omista kääntäjis-tään ja siirsivät töitä freelancereille. Teknisiäkirjoittajiakaan on enää harvassa yrityksessä.Palvelu ostetaan teknisen dokumentoinninpalveluyrityksistä. Ne puolestaan pitävätpalkkalistoillaan vain minimimäärän kirjoit-tajia ja työ ostetaan alihankintana freelance-kääntäjiltä. Moni kääntäjä joutuu tahtomat-taan yrittäjäksi. Se ei välttämättä ole tieten-kään huono asia, jos töitä vain on riittävästija niistä saa asianmukaisen korvauksen.

MITÄ OMINAISUUKSIA KÄÄNTÄJÄN TYÖVAATII?– Kiinnostusta perehtyä uusiin aloihin ja työ-kaluihin sekä kykyä muokata vaikeitakinasioita kielelle, jota kaikki ymmärtävät. Tek-ninen kirjoittaja ei useinkaan saa kokeiltavak-seen esimerkiksi laitetta, johon kirjoittaakäyttöohjetta. On siis oltava utelias ja sinni-käs, jotta saa kaivettua riittävästi tietoa pys-tyäkseen tekemään työnsä kunnolla.

MINKÄLAISIIN OLETUKSIIN URAA ALOITTAESSA EI KANNATA SORTUA?– Realistisista työllistymismahdollisuuksistakannattaa ottaa selvää jo ennen opiskele-maan hakeutumista. Kovin harva elättää it-sensä esimerkiksi kaunokirjallisuuden kään-täjinä. Itse haaveilin av-kääntämisestä, muttatyöpaikkoja on vähän, työehdot huonot japalkkiot usein vaatimattomia. •

SILJA STRENGELL-LEPPO 54, HELSINKI

Valmistunut diplomikielenkääntäjäksi1 pääkielenä ruotsi ja sivukielenä englanti. Virallinen kielenkääntäjä suomi-ruotsi-suomi.

Työskennellyt käännösalalla vuottamuun muassa valtiolla, freelancer-kääntä-jänä ja viimeisimpänä yksityisessä kään-nöstoimistossa. Erikoistunut laki- ja hallin-toalaan, mutta kääntää toimeksiantojenmukaan vaihtelevia töitä mainosteksteistäja yritysten sidosryhmälehdistä viran-omaisohjeisiin. Tekee lisäksi keikkoja simultaanitulkkina.

MITÄ HYÖTYÄ YLIOPISTOKOULUTUKSESTA ON?– Tärkeimpiä oppeja Kouvolan kieli-instituu-tista oli se, että ammattikunnan pienuus vel-voittaa kaikkia sen jäseniä. Huonosta kään-nöksestä kärsii koko alan uskottavuus. Omaatyötä ja siihen tarvittavaa aikaa ei saa kos-kaan aliarvioida, eikä hintoja polkea. Jokaisentulee ottaa vastaan vain toimeksiantoja, jotkatietää pystyvänsä kunnialla hoitamaan. Tä-nään ajatuksena on, että kaikki osaavat kaik-kea.

Palasin myöhemmin yliopisto-opintojenpariin, mutta tutkinnon suorittaminen jäi. Jäl-

keenpäin olen todennut -vuotisen DKK-kou-lutuksen antaneet erinomaiset eväät kääntä-jän ammattiin. Tärkeimmät opit ovat tulleettyötä tehdessä.

MITEN ALA ON MUUTTUNUT TYÖURASI AIKANA?– Kääntäjät ovat aina joutuneet tasapainoile-maan laadun ja määrän välillä. Tasapainoiluon nyt entistä vaikeampaa, sillä määrää ei voiloputtomiin lisätä laadun kärsimättä. Kään-nöksiä on alettu kilpailuttaa pelkän hinnanperusteella. Se rapauttaa ammatin uskotta-vuutta ja luo vaikutelman, että käännöksetovat metritavaraa, joka ei saisi maksaa mi-tään.

Hyvä käännös syntyy edelleen kääntäjänpäässä. Se on pitkän ajattelutyön tulos, jossaaivot eivät juuri pääse mukavuusalueelle.Asiakkaiden odotukset eivät ole muuttuneet.He haluavat erinomaisen käännöksen, jokaon luontevaa ja virheetöntä kohdekieltä, ot-taa huomioon eri kielten kulttuurierot eikä si-tä saa huomata käännökseksi.

MITÄ OMINAISUUKSIA KÄÄNTÄJÄN TYÖVAATII?– Monia vastakkaisiakin ominaisuuksia, kutenjoustavuutta ja suurpiirteisyyttä, mutta sa-malla äärimmäistä pikkutarkkuutta. Suhdekieleen on oltava intohimoinen. Tarvitaanhenkistä käsityöläisasennetta ja kykyä ky-seenalaistaa. On osattava eläytyä kirjoittajan,lukijan ja toimeksiantajan rooleihin.

MINKÄLAISIIN OLETUKSIIN URAA ALOITTAESSA EI KANNATA SORTUA?– Kääntäminen ei ole hokkuspokkusta, jollapääsisi helposti rikastumaan. Alkuun kan-nattaisi hankkia hyviä ja kokeneita mentoreita,joilta saa apua ja neuvoja. Ilman hyvää yleis-sivistystä ei pärjää. On oltava valmis oppi-maan uutta ja ottamaan vastaan kritiikkiä. Kiitokset ja kehut ovat harvassa, sillä jos käännös on hyvä, se ei herätä mitään huo-miota. •


" Toivon, että kääntäjien ja sen myötämyös teknisten kirjoittajien arvostuskasvaisi tulevaisuudessa ja se näkyisimyös palkassa."

Terhi Tikkinen

" Käännösalan tilanne on huolestuttava. Arvostus on pudonnut entises-tään. Samalla kun työstä halutaan maksaa aiempaa vähemmän työ pitäisi tehdä entistä nopeammin ja laadukkaammin." Silja Strengell-Leppo

•


ASIAKKAAN SILMIN

TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: VEIKKO SOMERPURO

Merkityksen tuolle puolen

Kjell Westö viimeisteli elokuussa ilmestyneen kirjansa tekstejä kesänalussa. Rytmi piti saada kohdalleenjokaikistä tavua myöten.

äännöksellä on Kjell Westölle totisesti vä-liä. Erityisesti suomennoksella. Suomi on kie-

li, jota alun perin ummikkoruotsinkielinen osaamelkeinpä äidinkielensä veroisesti.

Kun Westö saa romaaninsa valmiiksi, luotto-suomentaja Katriina Huttunen pääsee töihin.

Yli 10 vuoden kokemuksella hän tietää kirjai-lijan mylläävän suomennoksessa kaiken. Se

ei johdu siitä, etteikö Huttunen osaisi työ-tään.

Westön suhde kieleen on runoilijan. Ei riitä, että sanaton käännetty oikein, pienimpien finessienkin on oltavakohdallaan. Rytmi voi nilkuttaa väärään kohtaan osuneentavun vuoksi.

Jokainen kieli heijastaa kulttuuriperimäänsä. Sen pitäänäkyä käännöksessä, piiloviittauksissa, tavassa sanoa.

– Käymme suomennoksen läpi lause lauseelta. Kiista-kohdissa heittelemme vaihtoehtoja ja aika nopeasti löy-dämme kumpaakin tyydyttävän version. Jos sopua ei syn-ny, Katriinalla on veto-oikeus ja hänen ratkaisunsa pätee,Kjell Westö sanoo, ja lisää:

– Katriina muistuttaa minua joskus siitä, että suomenkielen tuntemuksessani on myös aukkoja.

Westö on tehnyt niin paljon töitä suomen kielensäeteen, ettei siedettävä tai ok kelpaa. Hän puuttuu suomen-noksessa aivan kaikkeen, vuosi vuodelta enemmän. Se onsuomentajalle haastavaa, mutta Westö vakuuttaa heidänolevan hyviä ystäviä.

Samanlaista käännösten tarkkuutta Westö ei voi poh-joismaisia kieliä lukuun ottamatta harjoittaa muiden kiel-ten osalta. Englannin käännökselle hän pystyy vielä teke-mään jotain detaljien tasolla.


– Espanjaa ja saksaa en osaa niin hyvin, että jaksaisinkahlata 500-sivuisia romaanejani läpi. Teen valmiisiinkäännöksiin muutamia pistokokeita, jotta näen onko ryt-mi hyvä ja ovatko faktat kohdallaan. Muissa kielissä mi-nulla on totaalisen turvaton tai turvallinen olo. Kun eiosaa kieltä, voi vain toivoa, että kääntäjä on hyvä, 15 kie-lelle käännetty kirjailija sanoo.

TAVUSTA KIINNISprickor – Valda texter 1986–2011, Halkeamia – Valikoitu-ja tekstejä 1986–2011, on Westön uusin kirja. Se ilmestyiyhtä aikaa ruotsiksi ja suomeksi, kuten hänen kirjansa ta-paavat tehdä.

Tällä kertaa kyse ei ollut romaanista, jonka Westö kir-joittaisi ruotsiksi, äidinkielellään, ja jonka Huttunen suo-mentaisi. Elokuussa ilmestynyt kokoelma juhlistaa kirjaili-jan 50-vuotispäiviä ja samalla 25-vuotista kirjoittajan tai-valta. Kirjaan on valikoitu kaikkiaan 71 tekstiä. Niistä 48on alun perin kirjoitettu suomeksi, 22 ruotsiksi ja yksienglanniksi.

Kesän korvalla tekstien hiominen on vielä kesken.Huttunen on suomentanut ruotsinkieliset tekstit ja yhdenenglanninkielisen. Westö on puolestaan ruotsintanut eng-lanninkielisen lisäksi suomenkieliset alkuperäistekstit.

– Ihan mahdoton ajatus, että joku toinen kääntäisi kir-joittamani tekstit omalle äidinkielelleni.

SAMA SISIN Vielä viisivuotiaana Westö ei puhunut suomea. Enemmis-tön kieltä oli kuitenkin pakko oppia, jos halusi pärjätä ker-rostalon pihalla, päästä mukaan peleihin ja leikkeihin.

Yhä edelleen rekisteri on ruotsiksi laajempi ja vahvem-pi. Hän pystyy rakentamaan parin kolmen sivun mittaisiakohtauksia pelkillä pilkuilla ja rytmityksellä.

– Suomeksi tapani sanoa on lakonisempaa, kentiesmiehekkäämpääkin. Tämä ei liity kulttuurien eroon, vaanmenetän suomen kielellä otteeni rytmistä, jos alan venyt-tää lausetta.

Kieli ja minuus kulkevat rinnakkain. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin syvästi

kaksikielisten puertoricolaisten identiteettiä. Heidän maa-ilmankuvansa ja elämänarvonsa vaihtelivat sen mukaanpuhuivatko he englanniksi vai espanjaksi.

Westö tunnistaa itsessään samoja piirteitä.– Uskon, että eettinen ytimeni on kielestä riippumatta

sama. Teemani eivät vaihtele sen mukaan, millä kielelläkirjoitan. Ero on hienosyisempi. Tiedän olevani vähän eriihminen kirjoittaessani ja puhuessani ruotsia ja suomea.

KKIRJAILIJA KJELL WESTÖ ON NEUROOTTISEN

TARKKA KIELESTÄ. SIKSI OMAN KIRJAN KÄÄNNÖSTÄUPPO-OUDOLLE KIELELLE ON RAUHOITTAVA

SELATA. SILLE KUN EI OSAA TEHDÄ YHTÄÄN MITÄÄN.


Olen suomeksi lyhytsanaisempi, ronskimpija ruotsiksi pehmeämpi, Westö sanoo.

Hän uskoo, että ruotsin ja suomen kie-len rinnakkain viljely on antanut hänelle tar-kemman sävelkorvan ja paremman ilmaisu-taidon kummallakin kielellä. Kielen hallintaja monikielisyys ovat sosiaalisia, eivät vainteknisiä kysymyksiä.

– Unelmoin kirjoittavani kirjan, jossa 70prosenttia tekstistä olisi ruotsiksi ja 30 suo-meksi. Lukijasegmentti olisi kyllä pieni täl-laisella kirjalla.

KIELEN HAASTEToimittajana uransa aloittanut Westö kirjoit-ti aluksi vain ruotsiksi. Suomenkieltä hänuskaltautui kokeilemaan ensimmäisiä kerto-ja 1980-luvun loppupuoliskolla, mutta koko2000-luvun Westö on kirjoittanut lähes kaik-ki lehtikolumninsa suoraan suomeksi.

Sprickor, Halkeamia -kokoelma rakentuu25 vuoden aikana aikakaus- ja sanomaleh-dissä ilmestyneistä kolumneista, esseistä japidemmistä teksteistä. Tekstien läpikäymi-nen, ruotsintaminen ja suomenkielistenkäännösten viilaus on ollut mieluisa työru-peama.

Hän rakastaa ruotsia ja suomea. Että saamennä syvälle useaan kieleen yhtä aikaa. Ta-juta erot ja yhtäläisyydet, sen miten eri ta-voin kieliä pitää lähestyä.

– Riippumatta siitä, onko alkuperäinenteksti suomeksi vai ruotsiksi, lopputulos onsitä parempi mitä enemmän olen uskaltanutottaa vapauksia kirjoittaessani sitä uusiksitoiselle kielelle, Kjell Westö sanoo. •

Pilkuntarkastioikein

LÄÄKEYHTIÖ ON VASTUUSSA SIITÄ, ETTÄLÄÄKEVALMISTEIDEN TUOTETIEDOT OVAT

TÄSMÄLLEEN OIKEIN. KÄÄNNÖKSISSÄ EI SOVI SOOLOILLA YHTÄÄN.


ASIAKKAAN SILMIN

TEKSTI: LEENA FILPUS KUVA: VEIKKO SOMERPURO

– Lääkevalmisteisiin liittyvät tekstit ovat tarkkaan säädeltyjä. Siitä huolimattakääntäjälle on tärkeää tehdä omannäköistään jälkeä, Sirpa Räisälä sanoo.

un lääkeyhtiö Leiraksen kääntäjä SirpaRäisälä kuulee ensimmäinen vihjeenkään

uuden lääkevalmisteen tulosta markkinoille,hän tietää varautua seuraavien kuukausien aikanalukuisien erilaisten asiakirjojen ja tuotetietojen

kääntämiseen. Aivan uuden lääkeaineen markkinoille tuo-

minen on pitkä ja monipolvinen proses-si. Myyntilupamenettelyä säädellääntarkasti lääkelaissa ja -asetuksessa.

Ne määräävät, mitä asiakirjoja on lähetettävä esimerkiksi Fi-meaan eli Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukseen.Hakuprosessilla on oma kulkunsa, tietty määrä päiviä, joidensisällä asiakirjat tulee toimittaa viranomaiselle.

Lääkeyhtiöt hakevat myyntilupia yleensä useampaan maa-han samanaikaisesti. Sirpa Räisälä tulee kuvioon mukaan sii-nä vaiheessa, kun Leiraksen tuotevalikoimaan kaavaillustatuotteesta laaditaan asiakirjoja suomalaisviranomaisia varten.

Suomessa kaikki lääkevalmisteeseen liittyvä materiaali onoltava suomeksi. Varsinaisen lääkepakkauksen tiedot ja sen si-sälle sujautettava pakkausseloste käännetään myös ruotsiksi.Räisälän vastuulla ovat kaikki suomenkieliset tekstit, ruotsin-kieliset hoitaa käännöstoimisto.

Monessa lääkeyhtiössä käännökset teetetään kokonaankäännöstoimistoissa. Harvassa lääkeyhtiössä riittää kokoaikai-sesti töitä pelkkien käännösten parissa.

– Minäkin teen englannista suomeen ja suomesta englan-tiin kääntämisen lisäksi paljon suomen kielen kielenhuoltoa.Yhtäkkiä eteentulevia toimeksiantoja ovat lääkkeiden haitta-vaikutusraportit. Niiden aikataulu voi olla hyvinkin tiukka,koko reilun 11 vuoden kääntäjänuransa Leiraksella viihtynytRäisälä sanoo.

KÄÄNNÖS KOHDERYHMÄN MUKAAN

Kun muualla maailmassa jo myynnissä oleva tuote saa myyn-tiluvan Suomessa, prosessi on uuden tuotteen myyntilupapro-sessia yksinkertaisempi.

Silloin käännöstyö aloitetaan lääkäreille ja muille tervey-denhuollon toimijoille tärkeästä valmisteyhteenvedosta. Siinäkerrotaan lääkevalmisteen käytön kannalta olennaiset asiatkaikkein laajimmin. Tekstissä on myös vähiten sooloilun varaa.

Yhtä lailla lääkepakkauksen päälle painettavat tiedot ontarkkaan säädeltyjä. Muihin kuluttajien luettavaksi tarkoitet-tuihin teksteihin kääntäjä pääsee vaikuttamaan eniten. Eten-kin lääkepakkauksen sisältä löytyvä pakkausseloste on kirjoi-tettava sellaisella kielellä ja sanastolla, että kuka tahansa ym-märtää asian.

Kohderyhmän huomioiminen on kaiken kääntämisen läh-tökohta. Siitä erottaa hyvän käännöksen. Harvalla alalla täs-mällisen oikealla ja vain yhdellä tavalla tulkittavalla tekstilläon kuitenkaan yhtä suuri merkitys kuin lääkealalla. Lääkealantekstit ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä.

Toisinaan lääkevalmisteiden englanninkieliset alkuperäis-tekstit on kirjoitettu huonosti ja huonolla kielellä.

– Silloin herää epäilys, ettei kirjoittaja ole kirjoittanut äi-dinkielellään, tai että tekstit on jo kertaalleen käännetty jos-tain toisesta kielestä englantiin. Minunkin työni on silloin vai-keampaa ja tekstiä pitää pyöritellä kauemmin, Sirpa Räisäläsanoo.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI APUNA

Aivan omin päin kääntäjä ei lähde lääkevalmisteiden tietojakääntämään. Eikä hänen tarvitse myöskään olla lääkealanasiantuntija. Toki tieto karttuu työn tekemisen myötä. Apua kääntämisen kiemuroihin Räisälä saa Leiraksen asian-tuntijalääkäreiltä. Lääkäri kertoo jo ennen käännöstöiden al-kamista, miten lääkeaine toimii ja mikä siinä on mullistavaaaiempiin tuotteisiin verrattuna.

– Kirjoitan tekstistä ensin luonnoksen, jonka kyseisen tera-pia-alueen asiantuntijalääkäri tarkistaa. Siinä vaiheessa käym-me myös läpi epäselvät kohdat. Hienosäätöä joudutaan teke-mään aina enemmän, jos kyseessä on uusi tuote tai terapia-alue. Asiantuntijalääkäri hyväksyy valmiin tekstin.

Asiantuntijalääkärin vastuulla on se, että teksti on lääketie-teellisesti oikein. Kääntäjä vastaa siitä, että teksti on kielellises-ti hyvää ja toimivaa. Kun alkuperäinen teksti on viimeisteltyä,vaikeammankin asian kääntäminen on helpompaa. Kielen ta-solla lääkealan tekstit ovat useimmiten varsin yksinkertaista.Vaikeus tulee asiasta.

Kääntäjä saattaa tutkailla myös kilpailevan lääkeyhtiöntuotetekstejä, kun samaa lääkevalmistetta myydään eri tuotenimillä.

– On mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi jokin han-kalan kohdan kääntäminen on ratkaistu kilpailijalla. Kääntä-jälle on kuitenkin kunnia-asia tehdä omannäköistään jälkeä.Kukaan toinen tuskin tunnistaa tekstiä juuri minun kääntä-mäkseni, mutta itsellä pitää olla tunne, että lopputulos onomaa eikä kopioitua.

Käännöksiä voi muokata vaikka kuinka, mutta jossain vai-heessa työ on laskettava käsistä.

– Onneksi on deadlinet, muuten sanamuotoja saattaisihioa loputtomiin. Täydellistä käännöstä ei ole olemassakaan,pitää tyytyä riittävän hyvään, Räisälä sanoo. •


K


Asioimistulkki karikoiden yli

ASIAKKAAN SILMIN

TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: VEIKKO SOMERPURO


•

auttaa

viranomaisen välillä. He ovat taitavia oman äidinkielensäja paikallisen kielen osaajia. Asioimistulkin ammattitutkin-non voi suorittaa näyttötutkintona.

Jimale päätyi alalle rahapulassa. Opiskelijan perhee-seen syntyi kolmas lapsi, eikä perhettä pystynyt elättämäänpelkällä opintotuella.

– Nyt teen tulkkaustöitä oman yrityksen kautta Helsin-gin Seudun Asioimistulkkikeskukselle. Vaikka en haikaile-kaan sairaanhoitajan hommiin, koulutus ei ole mennythukkaan. Minua tilataan usein tulkkaamaan juuri erikois-sairaanhoidon puolelle, Jimale sanoo. Sittemmin perheenlapsilukukin on kasvanut jo viiteen.

Helsingin seudun asioimistulkkikeskus on Suomensuurin kunnallinen tulkkaus-, käännöspalveluja tuottavayksikkö. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhtei-nen tulkkikeskus auttaa maahanmuuttajia hoitamaan arjenasioitaan tällä hetkellä 85 kielellä.

Terveyspuolen tulkkauskeikkojen lisäksi Mohamed AliJimalen osaamista tarvitaan usein myös maahanmuutta-jien asioidessa sosiaali- ja maahanmuuttoviranomaisten,oikeuslaitoksen tai vaikka koulun kanssa.

Kouluun liittyy myös Jimalen mukavimmat tulkkaus-muistot.

– On todella hienoa saada olla tulkkaamassa vanhem-mille, kun opettaja kertoo, miten hyvin heidän lapsensa onedistynyt koulussa. Kukapa ei haluaisi välittää sellaisia vies-tejä. Silloin tulkkaaminenkin on helppoa. Ilmapiirillä oniso vaikutus työn sujumiseen.

Entä minkälaiselle tulkkauskeikalle Jimale ei lähde?– Jos tulkattava on sukulainen, naapuri tai muuten tut-

tu. Tulkin täytyy pysyä jäävinä. Jotkut somalit eivät puoles-taan halua miespuolista asioimistulkkia tulkkaamaan esi-merkiksi synnytyksiin. Toiset ovat liberaalimpia tässä suh-teessa.

Muutoin Suomen ja Somalian väliset kulttuurierot tule-vat Muhamed Ali Jimalen mukaan lopultakin hyvin vähänesille tulkkaustilanteissa.

SUOMEEN, SOMALIAAN TAI TOISAALLEYli 20 vuotta Suomessa asuneella Mohammed Ali Jimalellakotimaahan paluu on edelleen mielessä.

MAAHANMUUTTAJAN ARKIPULMAT KÄÄNTYVÄT YMMÄRRETTÄVIKSI ASIOIMISTULKIN AVULLA.

Somaliasta kotoisin oleva Idris Gelle on asu-nut Suomessa jo 17 vuotta ja suomikin sujuu.Yhä edelleen hän silti luottaa asioimistulkinammattitaitoon, kun viestien on mentävävarmasti pilkulleen perille.

Vaikka arkielämä soljuisikin suomeksi,esimerkiksi lääkärikäynneillä on hyvä ollatoisetkin korvat mukana. Gellellä on koke-musta useista somalinkielisistä asioimistul-keista.

– Hyvä tulkki osaa työnsä niin hyvin, että voin luottaaasian menevän varmasti perille tulkkaustilanteessa. Minunon itse ymmärrettävä, samoin tulkin ja kolmannen osapuo-len. Aivan kaikilla tulkkauskerroilla näin ei ole minun koh-dallani tapahtunut. Esimerkiksi lääkärin antamat hoito- ohjeet on tulkattu väärin, Idris Gelle sanoo.

Epäonninen tulkkaustilanne on johtanut siihen, että josasioiminen ei menekään uusilla tulkkauskerroilla aivanniin kuin toivoisi, voi herätä epäilys, että tulkki ei olekaankääntänyt kaikkea.

– Erään kerran olisin toivonut pääseväni jatkotutkimuk-siin erikoislääkärille, mutta en saanut lähetettä. Silloin tulimieleen, onkohan lääkäri varmasti ymmärtänyt oireeni oikein.

Asioimistulkki Mohamed Ali Jimalelle lääkärissäkäyn-tien tulkkaus on tuttua jo kuudentoista vuoden tulkkausko-kemuksella. Substanssikin on hallussa, sillä Jimale on suo-rittanut Suomessa sairaanhoitajan tutkinnon. Gelle ei olekoskaan sattunut hänen asiakkaakseen.

Jimalen mukaan asioimistulkin kannalta hankalimpiatyötilanteita ovat sellaiset, joissa tunteet tulevat mukaan.

– Tulkkaus on vaikeaa, jos ihmiset kiivastuvat, eivätkämalta antaa toisen puhua loppuun. Tulkin tehtävänä onkoettaa silloin rauhoitella tilannetta ja korostaa omaa neut-raalia asemaansa. Tulkki kääntää kaiken, mitä tulkattavatsanovat. Se ei onnistu, jos ihmiset puhuvat päällekkäin,Mohammed Jimale sanoo.

JÄÄVI JA NEUTRAALIAsioimistulkki on viestinnän ammattilainen, joka toimiipuolueettomana linkkinä maahanmuuttajan ja esimerkiksi


kelleen Gellen on ollut vaikea löytää töitä. Nyt hän työsken-telee päivisin osa-aikaisesti kruununhakalaisessa ravintolaQulmassa Helsingissä ja illat iltavahtimestarina vantaalai-sessa koulussa.

Gelle nauraa, että toisinaan Somalian eri alueilta kotoi-sin olevien välillä tarvitaan tulkkausta.

– Etelä- ja Pohjois-Somalissa merkitään esimerkiksi kel-loaikoja eri järjestelmillä. Tällaisissa asioissa meillä on tul-lut koulussa väärinymmärryksiä, kun vanhemmat varaavatvaikka tapaamisaikoja opettajille. •

– Toivoisin hartaasti voivani palata jälleenrakentamaanSomaliaa, mutta realistina epäilen, onko se minun kohdal-lani koskaan mahdollista. Joka tapauksessa elämäni on nyttäällä.

Vielä perheetön Idris Gelle miettii hänkin Somaliaanpaluuta, mutta pitää oven auki myös muualle maailmaan.

– Ei sitä tiedä, mihin lopulta päätyy, nauravainen nuorimies pohtii.

Idris Gellen elämä Suomessa sujuu juuri nyt paremminkuin vielä koskaan aiemmin. Muun muassa sähköalaa opis-


– Luottamus on asioimistulkin työssä tärkeää. Tulkattavan on voitavaa luot-taa siihen, että tulkki osaa kohdekieltä riittävän hyvin. Asioimistulkin onpuolestaan koetettava luoda hankalassakin tilanteessa ilmapiiri, jossa tunteet eivät nouse liiaksi pintaan, Idris Gelle (oik.) ja Mohamed Ali Jimalesanovat.

Akavan Erityisalat ryEdunvalvonta

Kari EskolaEdunvalvonnan päällikkö, lakimiespuh. 1 Liiton edunvalvonnan yhteensovittaminen, yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta

Tuire TorvelaLakimiespuh. 1 Yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä koskevat tehtävät sekäperhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta

Minna HälikkäLakimiespuh. 1 Yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta

Harri IkonenLakimiespuh. 1 Kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta

Maarit LeppänenLakimiespuh. 1 Kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta

Kalevi JuntunenAsiamiespuh. 1 1Valtiosektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta

Jaakko KorpisaariAsiamiespuh. 1 Kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta

Riikka SipiläTyömarkkina-asiamiespuh. 1 Yksityissektorin edunvalvonta, taustaryhmä- ja yritys yhdistystoiminta YTN:ssä

Sähköpostit: [email protected]

Jäsenyysasiat: [email protected]. 1

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry – Översättningsbranschens experter KAJ r.f.

puh. 1

[email protected]

www.kaj.fi

LISÄTIETOJA

ammatissa kÄÄnnÖsalan

Documents