alueellista demokratiaa pihlaja_sandberg_2012

ALUEELLISTA

DEMOKRATIAA?Lähidemokratian toimintamallit

Suomen kunnissa

Selvitystyö, huhti-kesäkuu 2012

Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg

19.9.2012

Selvitystyön tarkoitus

Tuottaa tietoa demokratian sekä

kansalaisten osallistumis- ja

vaikuttamismahdollisuuksien

kehittämisestä

• lainsäädäntötyön pohjaksi,

• avuksi muuhun valmistelu-

ja kehittämistyöhön sekä

• käytännön toiminnan

kehittämiseen kunnissa.

Pihlaja & Sandberg 18.9.2012

Selvitysraportin sisältö


OSA I1. Johdanto

2. Alueelliset toimielimet Suomessa

3. Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa,

yksitoista alueellista toimielintä

4. Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien

pohjalta

5. Demokratian alueelliset toimintamallit

Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa

6. Ehdotukset

OSA II7. Osallistuva budjetointi

Alueelliset toimielimet:

monenkirjava joukko

• 63 alueellista toimielintä

• 59 kunnassa

• 23 eri nimikkeellä

• kaikkialla Suomessa

• eniten Kainuussa ja Lapissa

• kaikenkokoisissa kunnissa


Alueellinen osallistuminen

ja vaikuttaminen 1 2

Vapaa

kansalais- ja

järjestötoiminta

Alueelliset toimielimet

Keskustelufoorumi Päätösvaltainen toimielin

Esimerkiksi

kaupunginosa-

yhdistykset ja

kyläyhdistykset

toimivat suhteessa

kuntaorganisaatioon

vapaamuotoisemmin

ja itsenäisemmin

kuin alueelliset

toimielimet

usein monipuolista

yhteistyötä ja

vuorovaikutusta

kunnan kanssa

Asukkaiden ja kunnan välinen

informaation jakamisen ja

vuorovaikutuksen foorumi

tekee kunnalle aloitteita ja esityksiä

antaa lausuntoja

tuo asukkaiden näkemykset kunnan

tietoon

mahdollisesti

osallistuu alueen kehittämiseen

mobilisoi alueen toimijoita

järjestää tilaisuuksia ja toimintaa

mahdollisesti taloudellista päätösvaltaa

järjestöjen avustuksissa

pienimuotoisessa paikallisessa

kehittämisessä

Alueellinen toimielin, jolla on myös

päätös- ja toimivaltaa

tekee kunnalle aloitteita ja esityksiä

antaa lausuntoja

tuo asukkaiden näkemykset kunnan

tietoon

osallistuu alueen kehittämiseen

lisäksi käyttää kunnan sille

myöntämää päätös- ja toimivaltaa

mm.

palvelujen suunnittelussa ja

järjestämisessä

taloudellista päätösvaltaa

palveluissa

järjestöjen avustuksissa

paikallisessa kehittämisessä


Selvitystyö käsittelee alueellisia toimielimiä

Tärkeää huomata: Monet kunnallisen demokratian kehittämisen kannalta tärkeät

osallistumis- ja vaikuttamistavat jäävät selvityksen ulkopuolelle!


Suurin osa toimielimistä on

keskustelufoorumeita

90 % keskustelufoorumeita• informaation

jakamista, keskustelua, aloitteita, esit

yksiä, lausuntoja

• näistä vajaalla puolella on

taloudellista päätösvaltaa, pääasiassa

kylätoiminta-avustuksista

10 %:lla päätös- ja

toimivaltaa• em.tehtävien lisäksi kunnan

myöntämää päätös- ja toimivaltaa

• taloudellinen päätösvalta

mittavampaa ja monialaisempaa


asukkaita kuntatyyppi vaalipiiri toimielintoimielin

perustettu

Vantaa 201.001 kaupunki Uusimaa aluetoimikunnat (7)2001

(2007)

Oulu 143.909maaseutu-

kaupunkiOulu

alueelliset yhteistyöryhmät

(16, vuoden 2013 alusta 22)

1978

(2001)

Rovaniemi 60.637maaseutu-

kaupunkiLappi

aluelautakunnat

(1, vuoden 2013 alusta 6) ja

kylien neuvottelukunta

1993

Salo 55.283maaseutu-

kaupunki

Varsinais-

Suomialuetoimikunnat (5) 2009

Mikkeli 48.907maaseutu-

kaupunkiEtelä-Savo

aluejohtokunnat

(2, vuoden 2013 alusta 4) ja

kylien neuvottelukunta

2001

2007

Suomussalmi 8.943maaseutu-

kuntaKainuu kyläparlamentti 2001

Sonkajärvi 4.600maaseutu-

kunta

Pohjois-

Savo

aluelautakunta ja

kyläparlamentti

1989

2011

Posio 3.818maaseutu-

kuntaLappi kyläneuvosto 2011

Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa,

yksitoista alueellista toimielintä

Vantaa: aluetoimikunnat

Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012

• 7 aluetoimikuntaa ja Svenska Kommittén

• suuralueet keskenään erilaisia

• keskeisin tehtävä aluerahasta päättäminen, 1 €/as.

• noin viisi kokousta vuodessa

• lausuntoja mm. kaava- ja tieasioista, asukastilaisuuksia

• valtuusto nimittää

• aluetoimikuntien pj:nä valtuutettu → ei silti tavoita eikä kiinnosta päättäjiä

• asukkaat tuntevat heikosti

• kaupunki resursoinut vahvasti: aluepalvelupäällikkö ja 6 aluekoordinaattoria

• ei alueen kehittämisroolia

Kivistö 7.900 as. Myyrmäki 51.200 as.

• Oulussa pitkät perinteet asukastoiminnan kehittämisessä, pidetään toimivana esimerkkinä

• alueelliset yhteistyöryhmät 16 suuralueella, jotka keskenään erilaisia

• kaikille avoimia, kokous kerran kuukaudessa

• aloitteita, lausuntoja, tiedottamista

• päätösvaltaa toimintarahan jakamisessa 0,70 €/as.

• eivät kiinnosta luottamushenkilöitä eivätkä asukkaita

• selkiintymätön identiteetti: yhteistyöryhmä ↔ asukasyhdistykset

• kaupunki resursoinut vahvasti: yhteisötoiminnan päällikkö ja 5 aluetyöntekijää

• asukastupatoimintaa 15 suuralueella: kaupunki tarjoaa tilat, asukasyhdistykset vastaavat kaikesta muusta


Oulu: alueelliset yhteistyöryhmät ja asukastuvat

2-13 kaupunginosaa600-20.000 as.

• Yläkemijoen aluelautakunta esimerkki todellisen päätös- ja toimivallan siirtämisestä paikalliselle tasolle

• yhdeksän kylän alue, noin 1.000 as.

• kaupungin tilaajalautakunta

• tehtävänä järjestää 2,1 milj. € budjetilla perusopetus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, terveysneuvonta-, päivähoito- ja kotihoidon palvelut

• valtuusto vahvistaa jäsenet kyläkokousten esityksestä

• Rovaniemen kaupunki päättänyt 4/2012 aluelautakuntatoiminnan laajentamisesta kaikille Rovaniemen palvelukylille vuoden 2013 alusta

• aluelautakunta toimii 1 palvelujen järjestäjänä/tilaajalautakuntana, 2 alueen kehittäjänä

• akilleen kantapää suunnittelu ja resursointi


Rovaniemi: aluelautakunnat

• viisi aluetoimikuntaa

• alueet Salon keskustasta lähtevien pääliikenneväylien mukaan ↔ pyrittiin eroon vanhoista kuntarajoista

• tehtävät määritelty väljästi: esityksiä, aloitteita, yhdyslinkki

• vastuun pallo ei selvästi kaupungilla eikä aluetoimikunnilla

• ei ole eikä haluta päätösvaltaa

• raskaat kokousmenettelyt, ”kunnallishallinnollinen” toimintakulttuuri

• kytkös alueiden asukkaisiin ja järjestöihin on ainakin ulospäin heikko

• kaupunki lakkauttaisi nykymuotoisena, aluetoimikunnat haluaisivat jatkaa

• kaupunki haluaa kuulla asukkaita, mutta miten?


Salo: aluetoimikunnat

• useita kuntaliitoksia: Anttola 2001, Mikkelin mlk 2001, Haukivuori 2007, Ristiina 2013, Suomenniemi 2013

• rinnakkain kaksi erilaista toimielintä:

o kylien neuvottelukunta Mikkelin mlk:ssa,

o aluejohtokunnat Anttolassa ja Haukivuorella,

2013 myös Ristiinassa ja Suomenniemellä

• aluejohtokunnilla 8-11 kokousta vuodessa

• aluejohtokunnilla ratkaisuvaltaa yhteispalvelupisteen, kirjaston ja koulun asioissa sekä toimintamäärärahan jakamisessa (Anttola 47.000 €, Haukivuori 70.000 €)

• kylien neuvottelukunta kokoontuu vain noin kerran vuodessa; tiedottamista, keskustelua

• kaupunki ei ota mukaan jo asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa


Mikkeli: aluejohtokunnat ja kylien neuvottelukunta

• kyläparlamentti toiminut vuodesta 2001

• kokoontuu kaksi kertaa vuodessa

• kylien väki ja kunnan johtoryhmä sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat

• yksinkertainen tavoite: koota kylien edustajat yhteen käymään debattia kunnan päättäjien kanssa ja tuoda kunnan valmistelu ja päätöksenteko lähemmäs kylien ja kuntalaisten arkea

• käydään yhdessä läpi mitä toisaalta kyliin ja mitä toisaalta kuntaan kuuluu

• kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asenne on ratkaiseva

• kunnan johto jalkautuu kylille myös muuten

• hyvä esimerkki käytännössä toimivasta deliberatiivisesta demokratiasta

• kylien väestö ikääntyyPihlaja ja Sandberg 5.6.2012

Suomussalmi: kyläparlamentti

• Sukeva on toinen Sonkajärven kunnan taajamista

• 25 km kuntakeskuksesta

• Sukevan aluelautakunta on yksi Sonkajärven kunnan lautakunnista (1989)

• aluelautakunta vastaa Sukevan aluetoimistosta ja palvelupisteestä (kirjasto, posti, Kela, kalastusluvat, nettipiste, 90 kävijää/vrk)

• budjetti:

o aluehallinto 54.000 € mm.aluesihteerin palkka

o alueen kehittäminen 15.000 € mm.ladut ja luistinrata

o postipalvelut, tuotto 8.000 €

• kokouksia tärkeämpää on normaali arkinen toiminta, osallisuus ja vireys, positiivinen kehä

• Sonkajärven kyläparlamentti (2011): jo nyt esim. sote-kysymykset


Sonkajärvi: aluelautakunta ja kyläparlamentti

Sukeva 1000 as.Sonkajärvi 4600 as.

• perustettu 2011, vasta kaksi kokousta

• kunnanhallituksen alainen

• kunta ja erityisesti kunnanjohtaja olleet aloitteellisia

• tehtävät ja toimintasääntö tulleet kylille kunnan taholta annettuna

• jäsen- ja vastuukysymykset sekä tehtävät vielä täsmentymättömät: mikä on kunnan, kylien, maakuntaliiton hankkeen ja leader-toimintaryhmänhankkeen rooli?

• kunta toivoo säännöllistä yhteydenpitoa kylien kanssa, kylien kehittämishankkeiden koordinointia, ideointia ja suunnittelua

• kylät kriittisiä vastikkeellisuusajattelua kohtaan: kunta asetti kyläneuvoston jäsenyyden ehdoksi laajan palvelukartoituksen tekemisen


Posio: kyläneuvosto

Kahdeksan

esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista

alueellista toimielintä


Vahvuuksia

+ pitkään toimineilla aluelauta-

kunnilla vahva asema alueensa

toimijana ja kehittäjänä

(Sukeva & Yläkemijoki)

+ kanava rekrytoida uusia

päättäjiä

+ monipuolistavat tapoja

osallistua

+ konkreettinen rajapinta

kolmannen sektorin toimijoihin

+ kyky huomioida kuntalaisille

tärkeitä asioita, jotka ovat "liian

pieniä" tavalliselle

päätöksentekokoneistolle

Heikkouksia/kehitettävää

- kuntaorganisaatio ei osaa

hyödyntää eikä ottaa mukaan

- alueelliset toimielimet ja

kuntaorganisaatio toimivat

toisistaan irrallaan

- alueellinen toimintatapa usein

ristiriidassa kunnan

johtamisjärjestelmän kanssa

- toimielimen tehtävien ja

hallinnon epätasapaino

- toimielimiä tunnetaan huonosti

- toimielinten elinkaari usein lyhyt,

myös kehittäminen lyhytjänteistä


Keskeisimpiä johtopäätöksiä

1. Kuntakoon kasvaessa kuntien sisäiset alueelliset

erot kasvavat ja edustuksellinen demokratia

ohenee

2. Julkinen sektori ei selviä haasteista yksin:

asukkaat ja alueet mukaan

suunnitteluun, päätöksentekoon ja tekemiseen

3. Maan eri osat, alueet, kunnat ja

toimintakulttuurit kovin erilaisia

4. Asukkaiden ja alueiden osallistumisen nuori

kulttuuri: ei osata, ei ymmärretä, yhteinen kieli

5. Kuntien johtamisjärjestelmät eivät tue

pyrkimyksiä lisätä asukkaiden ja alueiden

osallistumista

6. Nykyisen kuntalain ei nähdä velvoittavan

tarpeeksi


Selvitystyön perusteella

tehtävät ehdotukset

1. Kukoistava

kansalaisyhteiskunta

2. Vahva aluelautakunta

3. Lähikunta

Malli 1 olisi lain minimivaatimus.

Se tulisi toteuttaa kaikissa

kunnissa, ja myös silloin, kun

kunnassa otetaan käyttöön

vapaaehtoiset mallit 2 tai 3.


1. Kukoistava

kansalaisyhteiskuntaLähtökohta Lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä

kansalaisyhteiskuntaa on

vahvistettava. Vain siten ne

toimivat ja ottavat vastuuta.

Kuntalaki Lisätään ja kehitetään

kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa-

alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Lain tulee velvoittaa nykyistä

suunnitelmallisempaan ja

vuorovaikutuksellisempaan

yhteistyöhön.

Käytännössä Kuntalaisten uudenaikaista

osallistumista, yhteissuunnittelua, vie

stintää ja

tiedotusta, jalkautumista, kunta-

järjestö –työnjakoa, raja-aitojen

kaatamista jne


2. Vahva aluelautakunta

Lähtökohta Asukkailla on todellista valtaa omaa

aluettaan koskevassa suunnittelussa,

päätöksenteossa ja kehittämisessä.

Kuntalaki Kunnanvaltuusto päättää

aluelautakuntien perustamisesta,

omasta aloitteestaan tai alueen

asukkaiden aloitteesta. Laki ei

velvoita vaan määrittelee raamit.

Aluelautakunnan tehtävistä ja

toimintaperiaatteista sovitaan

paikallisesti, yhteistyössä kunnan

ja alueen asukkaiden kesken.

Käytännössä Aluelautakunta vastaa palveluista

esim. laajan mallin, lähipalvelumallin,

inframallin tai vapaa-aikamallin

mukaisesti. Myös kehittäjä ja tekijä.


3. LähikuntaLähtökohta On tehtäviä, jotka on järkevää ja

tehokasta hoitaa paikallisesti, kuten

lähipalvelut ja paikallistuntemusta

edellyttävä kehittäminen.

Kuntalaki Kunnalle annetaan mahdollisuus

kuntaliitoksen jälkeen jatkaa

lähikuntana. Lähikunnan tehtävillä ja

palveluilla on selvä paikallinen logiikka.

Laki mahdollistaa, ei velvoita. Laki

velvoittaa kuitenkin käymään läpi

alueelliseen vaikuttamiseen ja palvelujen

saavutettavuuteen liittyvät kysymykset

kunnan eri osien ja asukkaiden kannalta.

Käytännössä Lähikunnan perusrahoitus suurkunnan

budjetista, ei omaa verotusoikeutta.

Itsenäinen päätösvalta.

Vaaleilla valittava lähivaltuusto.

alueellista demokratiaa pihlaja_sandberg_2012

Documents