Aikuiskoulutuksen jA oppimisen kehittäminen

tAmpereellA jA pirkAnmAAllA 2015–2020

risto ilomäki (toim.)

TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJASELVITYKSET JA KEHITTÄMISRAPORTIT 5/2015

Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikosen 30.10.2013 asettama Aikuiskoulutuksen uudistamistyöryhmä

Pekka Kivekäs, puheenjohtaja Antti Eskelinen

Helena Koskinen

Jorma Suonio

Teppo Tapani

Päivi Rajala, sihteeri

Lisäksi Risto Ilomäki avusti Aikuiskoulutuksen työryhmää

selvittämässä tehtäväannon mukaisia asioita Pirkanmaan alueella.

Aikuiskoulutuksen jA oppimisen kehittäminen

tAmpereellA jA pirkAnmAAllA 2015–2020

risto ilomäki (toim.)

TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJASELVITYKSET JA KEHITTÄMISRAPORTIT 5/2015

Tampere 2015

ISSN 2342-2858 (PainettuISSN 2342-2866 (Verkkojulkaisu)

ISBN 978-951-609-770-4 (Painettu)ISBN 978-951-609-771-1 (Verkkojulkaisu)

HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄPL 487, 33101 TAMPEREwww.tampere.fi/hallintojatalous

Sisällysluettelo

1. Johdanto 3

2. Tiivistelmä 4

3. Tausta 8

3.1. Aikuiskoulutuksen uudistamistyöryhmä 8

3.2. Lähtökohdat 8

3.3. Toimintaympäristön muutos 9

3.4. Lainsäädännöllinen tausta 11

3.5. Lainsäädännölliset muutokset 2015-2017 12

4. Aikuiskoulutuksen määrittely 15

5. Aikuis- ja nuorisokoulutuksen kehitysnäkymiä 15

5.1. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kehitysnäkymät

Pirkanmaalla 2015-2020 16

5.2. Tamperelaisten korkeakoulujen T3 kehitysselvitys 17

5.3. Vapaan sivistystyön ja pajatoimintojen kehitys 17

5.4. Oppisopimuskoulutuksen kehitysnäkymät 18

6. Aikuiskoulutuksen järjestäjät Pirkanmaalla 22

6.1. Selvitykseen liittyvät toisen asteen nykyiset järjestäjät 23

6.2. Muut oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät 24

7. Aikuiskoulutuksen haasteet Pirkanmaalla 28

7.1. Kansainväliset (Globaalit) näkymät aikuiskoulutuksessa 28

7.2. Paikalliset Pirkanmaalaiset näkymät 32

8. Tietohallintokehityksen vaikutus koulutuksen kehitysnäkymiin 34

9. Yhteistyön lisääminen koulutuksen järjestäjien ja koulujen välillä 34

10. Yhteenveto 35

11. Lähdeluettelo 41

12. Liitteet 44

3

Johdanto

Aikuiskoulutus on ollut merkittävässä asemassa suomalaisen sivistyksen, tietotaidon, laadun

ja yhteiskunnallisen kehityksen asemoitumisessa kansainvälisesti huipulle (OECD).

Ammatillisen koulutuksen yli 100-vuotinen institutionaalinen historia on alkuajoista asti raken-

tunut vahvasti aikuiskoulutukselle eli koulutusta juuri oikeaan yhteiskunnalliseen ja yksilölli-

seen tarpeeseen. Myöhemmin mukaan tuli nuorten koulutus ikään kuin varastoon kouluttami-

sena. Historia on osoittanut, että varastoja on tarvittu kokoajan ja aikuiskoulutuksesta on

tullut enemmän nopeisiin muutoksiin ja tarpeisiin kohdentuvaa koulutusta.

Oppipoika-oppisopimuskoulutus väheni Suomessa 1930 – 1970 lukujen aikana, kun institutio-

naalista ammattikoulujärjestelmää kehitettiin. Vastaavaa vähenemistä ei tapahtunut esimer-

kiksi Britanniassa ja saksankielisellä alueella Euroopassa, vaan työpaikalla tapahtuva oppiso-

pimustyyppinen koulutus ja tutkinnot säilyttivät vahvan asemansa ilman rakenteiden katkea-

mista. Suomessa aikuiskoulutuksen rakenteita (esim. oppisopimuskoulutusta ja ammattitut-

kintoja) alettiin uudelleen elvyttämään ja kehittämään keskiasteen koulun uudistuksen yhtey-

dessä 1980 -luvulla. Lakisääteinen asema niille tuli uudelleen erilaisten koulutusrakennekokei-

lujen jälkeen 1990 – luvun loppupuolella (Lait 629, 630, 631 ja 632/98).

Vuosien 1990 – 2015 välillä on Suomessa ja koko Euroopassa tapahtunut valtaisa kehitys koko

koulujärjestelmässä, joka on perustunut varsinkin Suomessa edistykselliseen peruskoulu uu-

distukseen 1980 luvulta alkaen. Britit toimivat laajassa koulu-uudistuksessa eräänlaisina ve-

tureina, kun he sir Ronald Dearingin yhden miehen komitean ehdotuksen pohjalta muuttivat

kerralla 1992 koko koulujärjestelmänsä avoimeksi ilman ns. ”pussinperiä”. He muodostivat

viisitasoisen ja kolmiväyläisen järjestelmän, jossa väylät olivat NVQ (National Vocational Qua-

lification) tutkintoihin johtava pääosin aikuiskoulutusväylä (Occupational qualifications),

GNVQ(General National Vocational Qualification) perinteinen kouluoppimisväylä (Vocational

gualifications)ja Academic väylä (Academic gualifications) lukioista yliopistoihin. Jokaisella

väylällä tutkintojen ja opintojen hierarkia oli viisitasoinen ja jokaisesta väylästä pääsi muutta-

maan toiseen suoritettuaan hyväksytysti kolmannen tason. Tämä oli mullistavaa silloin 90–

luvulla. Irlantilaiset muokkasivat tästä samasta 10- tasoisen hienompijakoisen mallin. Myö-

hemmin Euroopan tasolla on vakiinnuttu 8–tasoiseen vastaavaan EQF (European Qualification

Framework) tutkintojen viitekehys ja tasojärjestelmään, mutta koulutusväyliä on kaikissa pe-

riaatteessa nuo kolme. Kaikista väylistä Suomessa kuin koko Euroopassa voi jatkaa tarvitta-

essa toiseen väylään ja muodolliselta mitoitukseltaan kolmevuotisen tai vastaavan tutkinnon

jälkeen korkeakoulututkintoa suorittamaan. Lukion lisäksi ammatillisesta perustutkinnosta,

ammattitutkinnosta ja erikoisammattitutkinnosta (vrt. NVQ) voi jatkaa korkeakoulututkintoon

(vrt. Academic Qualification-Master Level ). Normaalissa koulujärjestelmässä ylioppilas/lukio-

ja ammatillisen tutkinnon jälkeen syntyy yleinen korkeakoulukelpoisuus. Ylioppilaat pääosin

jatkavat korkeakouluissa ja nykyään noin kolmannes ammatillisen tutkinnon suorittaneista

jossain vaiheessa myös. Tutkintojen nopeuttamisen välineiksi ovat tulleet HOPS ja HOJKS

(henkilökohtainen opetussuunnitelma/henkilökohtaistaminen) sekä AHOT (aiemmin hankitun

osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisjärjestelmä) osaamisen tunnustamismenettelyt. Edellä

mainittu kehitys perustuu Eurooppalaiseen Bologna–prosessi nimellä tunnettuun opetusminis-

teriöiden väliseen sopimukseen koulutuksen kehittämislinjoista ja tutkintojen tarkoituksenmu-

kaisesta osittaisesta ”harmonisoitumiskehityksestä”. Pääasiallinen tarkoitus Bologna–sopimuk-

silla on mahdollistaa työvoiman vapaa liikkuvuus Euroopan alueella mm. tutkintojen vertailta-

vuuden ja tunnustamisen edistämisellä.

Koulutusrakenteet ovat opiskelijan mahdollisuuksien näkökulmasta toteutuneet 1998 jälkeen

hyvin Suomessa (vrt. PISA ja OECD raportit 2008 – 2014). Yhteiskunnallisen kehityksen ja

yrityselämän ja kansainvälisten muutosten sekä koulutukseen kohdentuvan julkisen rahoituk-

sen väheneminen 2020 luvulla on johtanut tarkentamaan mm. toisen asteen rakenteiden ja

4

rahoituksen lainsäädäntöä ja muuttamaan koulutusrakenteita ja järjestäjäverkkoa niin, että

julkisen rahoituksen ja koulutuksen tuloksellisuuden sekä tehokkuuden suhde kasvaa.

2. Tiivistelmä

Aikuiskoulutus eri muotoineen ja koulutus- sekä instituutiotasoineen on merkittävä osa Suo-

messa 2015-2017 tapahtuvaa toisen asteen (ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, lukiokoulutus

ja vapaan sivistystyön koulutus) rakenteellista, rahoituksellista, laadullista ja tuloksellisuutta

korostavaa sekä järjestäjäverkostoa uudistavaa muutosta. Muutoksen laaja-alaisuus ilmenee

kuntalain, toisen asteen rakenne- ja rahoituslakien uudistamisessa 2015 – 2017 sekä koulu-

tuksen järjestämis- ja toimilupien uudistamisena 2017.

Hallituksen linjauspäätösten (2013-2014) ja OKM:n (15.10.2014) mukaan vanhat toisen as-

teen koulutuksen järjestämisluvat lakkaavat 2016 lopussa ja uudet järjestämis- ja toimiluvat

myönnetään 2017 alusta voimaantulevina aiempaa harvemmille koulutuksen järjestäjille.

Myöntäessään uusia toimilupia, OKM:n ilmoittaa käyttävänsä kokonaisharkintaa 2014 lopulla

julkaistujen lupakriteerien viitoittamana hakijan itsearviointi ja alueen tarpeet huomioiden,

niukkenevassa rahoitustilanteessa toimintaedellytykset täyttäville järjestäjille. Uudet toimilu-

vat haetaan 2015 lopulla ja toimilupa päätökset OKM:stä on luvattu antaa 2016 alussa ennen

opiskelijahakuprosessia.

Tutkintojen muodostusta tehostetaan osittain tuloksiin (perusrahoitus +suoritusrahoitus + vai-

kuttavuusrahoitus) perustuvan rahoitusjärjestelmän houkuttimilla. Joustavuutta lisätään ra-

hoituksen piiriin kuuluvien tutkinnon osien aiempaa vapaamman yhdistämisvapauden muo-

dossa eri tutkintoihin tai jopa uusien ns. ”rajapintatutkintojen” toteuttamiseksi. Henkilökoh-

taistamisen ja osaamisen tunnustamismenettelyjen tärkeys kasvaa merkittävästi, kun oppi-

mista ei enää mitata pelkästään annettujen opetustuntien määrällä. Koulutuksen ja oppimisen

laadun lisääminen opintopisteillä mitattavassa moduulirakenteisessa koulutuksessa on haas-

teellista. Koulutustarpeiden ennakoinnin- ja toiminnanohjauksen kehittäminen sekä osittain

tuloksiin (vaikuttavuus ja suoritustulokset) perustuva rahoitus ohjaavat toisen asteen koulu-

tuksen kehittämistä tulevaisuudessa aiempaa enemmän.

Tuloksia arvioidaan koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin lisäksi tietohallinnon kehityksen

mahdollistamilla valtakunnallisilla reaaliaikaisilla vuorovaikutteisilla tietovarastoon (XDW.

www.csc.fi ) ja kokonaisarkkitehtuuriin (Kartturi 2.0) perustuvilla mittauksilla 2017 alkaen ja

määräajoin (vrt. korkeakouluissa 6v. välein) toistuvilla Kansallisen arviointikeskuksen (Karvi,

www.karvi.fi ) auditoinneilla (ehkä osittaisilla akreditoinneilla myös). (Tietohallintolaki

634/2011, OKM julkaisut 1/2007 ja 4/2007 www.minedu.fi sekä uudet toisen asteen lakiluon-

nokset HE 306, 307, 309 ja 310/2014. www.finlex.fi )

Edellä esitettyjen syiden vuoksi tulevilla koulutuksen järjestäjillä (2017) odotetaan olevan toi-

milupakriteerien mukaisesti, strategiaan perustuva itsearviointi-, ennakointi- ja laatujärjes-

telmä. Toiminnan laatua ja aluevaikuttavuuden edistämistä tulee kehittää myös toimivien asi-

akkuuden hallinta-, analysointi- ja toiminnanohjausjärjestelmien avulla.

Koulutuksen järjestäjän riittävä vakavaraisuus muutosten hallitsemiseksi ja resurssit (tilat, vä-

lineet, ja osaava henkilöstö) ovat lupakriteereiden mukaan tärkeitä reunaehtoja alueellisten

tarpeiden ja opetuksen saavutettavuuden lisäksi OKM:n kokonaisharkinnassa, kun toimilupia

myönnetään 2016.

Kaikki edellä mainitut muuttujat vaikuttavat aikuiskoulutuksen ja koko toisen asteen koulutuk-

sen rakenteeseen viimeistään 2017 eteenpäin, mutta suunnittelu ja kehittäminen tapahtuu

5

2015-2016. Pirkanmaan yhteistyön myötä eri oppilaitoksille muodostunut työnjako nykyisten

koulutuksen järjestäjien kesken säilynee likimain 2014 tasolla vuoden 2016 loppuun ammatil-

lisessa aikuiskoulutuksessa, vapaan sivistystyön koulutuksissa kuin ammatillisessa peruskou-

lutuksessakin. Merkittävää koulutuksen järjestäjien välistä ja sisäistä yhdistymistä ja työnja-

koa tapahtui jo 2010 luvun alussa Tampereen seudun ammattiopiston (TREDU), Sastamalan

koulutuskuntayhtymän (SASKY) ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston (VAAO) nykyra-

kenteeseen johtaneiden muodostumisten yhteydessä. TAKK on neljäs suurten koulutuksen jär-

jestäjien oppilaitoksista. Näiden neljän sidoksia ja toimintaa nyt ja tulevaisuudessa ilmentää

kuvio 6. Muiden pienempien koulutuksen järjestäjien välistä järjestäytymistä on jossain määrin

tapahtunut myös kansalais- ja kansanopistojen, teollisuusoppilaitosten ja pienten ammatillis-

ten oppilaitosten osalta 2014 – 2015.

Tampereella ja koko Pirkanmaalla koulutus- ja osaamistarve ennakointia valmistelevaa työtä

ovat tehneet 2014 aikana ELY –keskus ”Työvoimakoulutusraportti Pirkanmaa 2014. Seuranta

ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun”, OPH ja Pirkanmaan liitto yhdessä

koulutuksen järjestäjätahojen kanssa AmKesu selvityksellä ”Pirkanmaan ammatillisen koulu-

tuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma (AmKesu) 2014-2017” (23.10.2014),

Tampereen Kauppakamari ”Työelämän osaamisselvitys”, loppuraportti (27.11.2014

AmKesu:n työryhmä on jakanut jäsenhenkilöilleen ja sitä kautta nykyisille koulutuksen järjes-

täjätahoille osatehtäviä edelleen selvittää tarkemmin tehtäväalueita, jotka liittyvät yhteistyö-

hön, opiskelun kehittämiseen ja tehtäviin, jotka on toimilupaprosessissa selvitettävä 2015

alussa.

Pirkanmaan liitolla on alueellisena viranomaistahona ohjaus- ja koordinaatiovastuu koulutuk-

sen järjestämis- ja toimilupien hakua koskevien valmistelevien työryhmien suhteen. Koordi-

naatiotyöryhmä tarkastelee mm. tulevien koulutuksenjärjestäjien välisen yhteistyön vaikutta-

vuutta aluevaikuttavuuden ja talouden näkökulmista.

Yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Indikaattorit osoittavat, että

20152017 välillä toisen asteen koulutuksessa muutokset ovat hyvin merkittäviä. Yritysten ja

sitä kautta kansalaisten hyvinvointi on paljossa määrin riippuvainen tavaroiden ja palvelujen

tuotannosta ja kasvavasti niiden myynnistä ja markkinoinnista ulkomaille. Sisämarkkinat ovat

rajallisia, eivätkä mahdollista riittävää kasvua alueellisesti Suomessa. Meillä Suomessa tietä-

minen ja osaaminen on korkealla tasolla kansainvälisesti arvioituna (PISA 2008 – 2014, OECD

2008-2014), mutta tason säilyttäminen edellyttää jatkuvaa koulutuksen tehostamista, palve-

lutarpeiden tiedostamista ja teknologiahuippujen hyödyntämistä.

Aikuiskoulutus on aina ollut ja on erityisesti tulevaisuudessa avainasemassa muutostilanteiden

hallitsemiseksi työelämässä, tuottamalla nopeasti tarvittavia koulutuksia, tutkintoja ja tutkin-

non osia, muuntokoulutusta ja räätälöityä koulutusta kulloiseenkin tarpeeseen

Pormestarin tammikuussa 2014 asettama Aikuiskoulutuksen uudistamistyöryhmä Tampereella

ja Pirkanmaan alueella on selvittänyt tehtäväannon (liite 1) mukaiset asiat pääosin. Ryhmä

otti lisätehtävänä huomioon selvityksen aikana alkaneen prosessin koko toisen asteen amma-

tillisen koulutuksen tulevasta rakenneuudistuksesta 2015-2017, rahoituksen uudistuksen ja

koulutuksen järjestäjäverkon uudistamiseen liittyvät tarpeet ennakoinnin, laadunvarmistuksen

ja tietohallintojärjestelmien kehitykseen. Tämän vuoksi työryhmän toimiaikaa jatkettiin

30.6.2014 sijasta 31.12.2014 asti. Työryhmä on kuullut kokouksissaan yrityselämän ja yhteis-

kunnan asiantuntijoita. Kouluihin sekä yrityselämään kohdistuvien haastattelujen ja selvitys-

ten yhteydessä on kerätty tietoa kentältä (liite 2.) ). Työryhmä tarkasteli toisen asteen am-

matillisen koulutuksen uudistamiseen liittyvää kokonaisuutta ja yhteistyötä koulutustasojen

sekä työelämän välillä Pirkanmaalla 2014 aikana, josta on tehty julkaisu ”Aikuiskoulutuksen ja

oppimisen kehittäminen Tampereella ja Pirkanmaalla 2015-2020” (31.12.2014).

6

Aikuiskoulutuksen nykytilan selvittäminen niin, että siinä jo sovittaisiin tehtäväjaoista nykyis-

ten koulutuksen järjestäjien kesken osoittautui vaikeaksi ja epätarkaksi 2014 aikana, kun kai-

killa osapuolilla oli tiedossa rakenne- rahoitus- ja järjestämis- sekä toimilupauudistus 2015-

2017. Pääsääntöisesti ajateltiin, että tehtäväjako on mietittävä myöhemmin järjestämis- ja

toimilupaprosessissa 2015.

Nykytilaa kuvaa niin luotettavasti, kuin se tarkasteluhetkellä 2014 lopulla on mahdollista jo

vuonna 2011 tehty ”Selvitys toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisestä Pir-

kanmaalla” (Nieminen. J. 2011, 15-20 ja liite 7) ja Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen jär-

jestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma (AMKESU) 2014-2017 (julkaisu 27.11.2014, 14 –

18 ja sen liite 3 sivuilla 20-21 sekä tekstit 21-26) sekä toisen asteen tilastointipäivän

20.09.2014 tiedot (OPH, Vipunen 2014).

Aikuiskoulutuksen järjestämismääriä koskevissa perusratkaisuissa Pirkanmaalla ei ole vielä ta-

pahtunut merkittäviä muutoksia 2011-2014 vaikka Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Oy

(Pirko) ja Tampereen ammattiopisto (TAO) on yhdistetty 1.1.2013 TREDUksi ja Länsi Pirkan-

maan koulutuskuntayhtymän koulutukset on liitetty SASKYyn 1.1.2014. Nykyisten suurten

koulutuksenjärjestäjien Tampere isäntäkuntana (TREDU), Tampereen aikuiskoulutussäätiön

(TAKK), Valkeakosken ammatti – ja aikuisopisto koulutuskuntayhtymän (VAAO) sekä Sasta-

malan koulutuskuntayhtymän (SASKY) yhteistyö vuosien varrella on muokannut hyvin koh-

dennetun koulutustarjonnan Pirkanmaalle nykytarpeisiin.

Kuitenkin väestön kasvu Pirkanmaalla, teollisuuden ja koulutuksen rakennemuutokset, kehitys

työelämässä ja sieltä tuleva jatkuva paine saada koulutusta juuri oikeaan tarpeeseen (JOT)

nopeasti, lähellä työpaikkoja ja merkittävässä määrin ennakoiden aiheuttaa selkeän paineen

tarkastella yhteistyö ja tehtäväjako perusteellisesti toimilupaprosessin yhteydessä 2015. Nuor-

ten ja osittain aikuistenkin opiskelijamäärät ovat vähentyneet taloudellisen taantuman aikana.

Ongelmallisin on kone- ja metalliala. Aiemmista taantumista tiedetään, että osaavaa laadu-

kasta työvoimaa pitää olla käytettävissä kun nousukausi taas alkaa. Suurten koulutuksen jär-

jestäjien tulee kyetä erityisjärjestelyinä tai pysyvästi sopimaan toimilupaprosessin yhteydessä

tehtäväjaoista erityisesti esim. bioenergia ja –teknologia sekä cleantech aloilla ja varautumaan

kone- ja metallialalla uudelleen järjestelyihin tai uudenlaiseen yhteistyöhön (esim. joustavasti

toimiva Konekeskus) hyödyntämällä toistensa tiloja, välineistöä ja henkilöstöä kuten pk –sek-

torilla tehdään yrityselämässä. Myös yrityselämässä olevia oppimismahdollisuuksia tulee hyö-

dyntää aiempaa enemmän. Tulevat koulutuksen rahoitusrakenteet puoltavat erilaisten oppi-

misympäristöjen hyödyntämistä niiden ekonomisuuden vuoksi.

Koulutusviennin kehittäminen ja yleensä kansainvälisyyden lisääminen on ratkaistava myös

toimilupaprosessin yhteydessä. Siinä koulutuksen järjestäjien yhteistyö on myös välttämättö-

myys tullakseen noteerattua maailmalla. Suurikaan koulutuksen järjestäjä Pirkanmaalla ei yk-

sin ole merkittävä kumppani kansainvälisillä markkinoilla (kouluissa useita kymmeniä tuhansia

oppilaita).

Tilastokeskuksen lokakuussa 2014 julkaiseman raportin mukaan Pirkanmaan alue on Suo-

messa yksi kolmesta maakunnasta, joissa ennakoidaan väestön ja sitä kautta opiskelijamäärän

kasvavan 2025 asti. Eri selvityksistä ja haastatteluista 2014 aikana tuloksena selviää, että

kasvupaineita on muutamiin koulutusammattialueisiin Kauppakamarin ”Työelämän osaamis-

selvityksessä mainittujen osaamistarpeiden lisäksi. Työvoiman kasvavaa koulutustarvetta on

alan kasvun, työtehtävien muuntumisen tai alalta eläköityvien ikäluokkien vuoksi kone- ja me-

tallialan, sähkö- ja automaatioalan, kaupan alan (erityisesti myynti ja markkinointi), sosiaali-

ja terveysalan ja ympäristöalan (cleantech, bioteknologia) tehtäväalueilla ainakin 2025 asti.

Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen ennakointi on vaikeaa arvioida määrällisesti.

Sitä pyritään jatkossa tuottamaan tutkinnon osina, jotka osaamisen tunnustamismenettelyjen

kautta liitetään tutkintokoulutukseen.

7

Avoimen ammattiopiston tarve on selvityksissä tullut myös esiin. Se valjastetaan tuottamaan

tutkinnon osia ja voisi toimia myös kesäkouluna toteuttaen kolmannen lukukauden vuodessa.

Avoimen ammattiopiston toteuttaminen yhteistyörakenteena useamman koulutuksen järjestä-

jän välisellä sopimuksella voisi olla hyödyllinen koulutusinnovaatio. Sillä voidaan varmistaa

myös kesäaikainen koulutustarjonta Pirkanmaan alueella. Avoimen ammattiopiston tutkinnon

osiksi nimettyjä moduuleita hyödynnettäisiin sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa.

Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston

yhteistyörakenteeseen tai yhdistymiseen tähtäävä T3 –hanke on etenemässä 2014 -2015. Esi-

tys valmistuu 15.5.2015. Aikuiskoulutus- ja muukin yhteistyö toisen asteen ja korkeakoulun

tai korkeakoulujen välillä arvioidaan linjauspäätösten jälkeen.

Pirkanmaan alueelta on 2008 alkaneen jo yli viisi vuotta kestäneen taloudellisen taantuman

aikana poistunut suuri määrä työpaikkoja, koska taantuma on koskettanut eniten teollistuneita

seutuja Suomessa. Uusia työpaikkoja syntyy uusille aloille samanaikaisesti ja työvoimareserviä

on, mutta uudelleen koulutukselle ja työllistämistuille on kova tarve. Siihen tarvitaan yhteis-

kunnan (valtiovallan) resurssisatsauksia yritysten omarahoitusten lisäksi. Nyt kehitys on ollut

väärän suuntaista. Esimerkiksi ELY keskuksen kautta kohdennettavat työvoimakoulutuksen

resurssit ovat vähentyneet 2014 noin 20 M€ aiempaan verrattuna ja 2015 vähenemä on vielä

lisäksi noin 40 M€ vuoteen 2014 verrattuna. On kohdennettava työllisyyttä edistäviä resursseja

Pirkanmaan seudulle, missä on kasvulle otollinen infrastruktuuri ja työvoimareservit vielä ole-

massa. Pirkanmaan elpyminen elvyttää koko maata. Transfer –vaikutus muiden alueiden ke-

hittymiseen koko valtakunnassa on todistettu aiemminkin taloudellisten taantumien aikana.

Mitä voidaan 2014 selvitysten perusteella tehdä Pirkanmaalla aikuiskoulutuksen ja koko toisen

asteen koulutuksen suhteen, vaikka uudet koulutuksen järjestämisluvat selviävät vasta 2016?

Selvitysten ja myös OKM:n julkaisemien koulutuksen järjestämis- ja toimilupakriteerien mu-

kaan toisen asteen koulumaailmassa joudutaan keskittymään koulutustarpeiden aiempaa no-

peampaan ja jatkuvaan ennakointiin, saatujen tietojen analysointiin ja koulutus- sekä hanke-

tehtävien jakoon verkostoissa. Tarve on myös ennakoivaan koulutuspalvelujen tuotteistami-

seen ja modulointiin sekä aiempaa tehokkaampaan koulutusräätälöintiin, tuotteistamiseen

sekä koulutuksen myyntiin. Yhteistyön lisääminen nykyisten koulutuksen järjestäjien kesken

ja yhteyksien lisääminen työelämän kanssa on myös kaikkien selvitysten viesti.

Väestön kasvu yhdessä teknologisen kasvun kanssa edellyttävät noin 100 aloituspaikan kasvua

vuodessa 2025 asti tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Tampereen ammatillisen koulutuksen

toiminta-alueella.

Tilanteessa, jossa koulutuksen järjestäjä joutuu mukautumaan osittain tulokseen perustuvaan

rahoitusjärjestelmään, on lainsäädäntö muutettava sellaiseksi, että tuloksen tekeminen on

mahdollista koulutuksen kehittämiseksi (ei voiton tekemiseksi).

Nykyisessä kuntalaissa on säännökset kunnan toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla (yh-

tiöittämisvelvollisuus), poikkeuksista yhtiöittämisvelvollisuudesta sekä hinnoittelusta kunnan

toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla. Nämä säännökset on otettu myös hallituksen esityk-

seen uudeksi kuntalaiksi (HE 268/2014 vp) pääosin voimassa olevaa lakia vastaavina. Kunnan

olisi yhtiöitettävä toimintansa kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla. Kun-

talaissa säädetään poikkeuksista, milloin kunta ei hoida tehtävää kilpailutilanteessa markki-

noilla. Laissa (126 §) todetaan muun muassa, että kunta ei hoida tehtävää kilpailutilanteessa

8

markkinoilla, mikäli ”kunta järjestää laissa tarkoitettua opetuksen tai koulutuksen järjestämis-

lupaa, toimilupaa tai oppilaitoksen ylläpitämislupaa edellyttävää koulutusta, edellä mainitussa

luvassa määrättyjä muita tehtäviä tai tuottaa palveluja tällaiseen opetukseen kiinteästi liitty-

vinä oppilas- ja opiskelijatöinä”. Kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, jos se osallistuu

tarjouskilpailuun. Uudessa kuntalaissa hallituksen esityksen mukaan kunta ei kuitenkaan toimi

kilpailutilanteessa markkinoilla, jos se osallistuu tarjouskilpailuun opetuksen tai koulutuksen

tai luvassa määrätyn muun tehtävän järjestämiseksi.

Tampereen kaupungin valtuusto on kilpailupoliittisessa ohjelmassaan linjannut, ettei kaupunki

perusta yhtiöitä kilpailluille markkinoille.

Useat kansalais- ja kansanopistot ovat muodostaneet yhdistämisiä saman koulutuksen järjes-

täjän alaisuuteen alueellisesti 2013 ja ilmiö jatkuu joidenkin uusien yhdistymisten osalla 2015

alussa. Myös teollisuusoppilaitoksia on yhdistynyt uusien ylläpitäjien alaisuuteen (esim. Tam-

pellan teollisuusoppilaitos yhdistynyt TAKKiin 2014)

Tampereen kaupunki ei aktiivisti pyri laajentamaan koulutuksen järjestäjävastuutaan ja -aluet-

taan toimilupaprosessissa 2015. Tarvittaessa Tampere on valmis neuvottelemaan järjestäjä-

vastuun laajentamisesta muiden järjestäjien kanssa.

3. Tausta

3.1. Aikuiskoulutuksen uudistamisryhmä

Tampereen kaupungin Pormestari Anna Kaisa Ikonen asetti 30.01.2014 Aikuiskoulutuksen uu-

distamistyöryhmän selvittämään koulutuksen nykytilaa ja uudistamistarpeita Tampereella.

Myöhemmin työryhmä laajensi tarkastelun koskemaan koko Pirkanmaata. Toisen asteen ra-

hoitus-, rakenne- ja toimilupauudistus aiheutti selvitysajan pidentymisen kesäkuun lopusta

joulukuun loppuun 2014. Työryhmän jäsenet ja tehtävät liitteessä 1.

3.2. Lähtökohdat

Aikuiskoulutuksen asema korostuu koulutusjärjestelmissä joustavana nopeasti työelämän, yk-

silöiden ja yhteisöjen tarpeisiin reagoivana koulutusmuotona. Riippumatta koulutusrakenteista

sen reagoimisnopeus on säilytettävä ja siksi aikuiskoulutuksen tehokas toteuttaminen edellyt-

tää ainakin osittaisen oman organisoitumistapansa perushenkilöstön ja tilojen sekä välineistön

nonstop tyyppisten käyttömahdollisuuksien osalta. Työpaikalla tapahtuva ja räätälöitävä ope-

tus on myös aikuiskoulutuksen erityispiirteitä. Oppiminen tapahtuu ammattikasvatuksen eme-

ritusprofessori Pekka Ruohotien mukaan tulevaisuudessa merkittävästi aiempaa enemmän eri-

laisissa työelämän, tutkimuksen, kehittämisen ja innovatiivisuuden (TKI) sekä kansainvälisyy-

den (KV) ja tietotekniikan mahdollistamissa verkostoissa (Ruohotie. P. 21.11.2012; ”Opiskeli-

jasta elävän verkoston toimijaksi”).

9

Kuva 1. Koulutuksen ja oppimisen paradigmat Suomessa. (Kuosa 2007, Ruohotie

2012)

3.3 Toimintaympäristön muutos

Työelämän tuotanto- ja muut syklit nopeutuvat toiminnanohjauksen, logistiikan, robotiikan,

älykkäiden järjestelmien ja tietohallinnon mahdollistamana entisestään kaikilla koulutus- ja

työammattialoilla. Koulutusta tapahtuu aiempaa enemmän työpaikoilla työssä, tutkimuksessa

ja kehittämistoiminnoissa sekä internetissä ja vastaavissa verkostoissa 24/7/365 mahdolli-

suuksilla. Tietoa saa koko ajan ja sitä voidaan siirtää reaaliaikaisesti mihin tahansa maahan ja

laitteille (etäkorjata vaikka paperikonetta toisella puolella maapalloa). Aikavyöhykkeet eivät

estä työskentelyä, eikä opiskelua tai ihmisten yhteydenpitoa milloin vain. Koulutuksen järjes-

täjiltä ja opettajilta odotetaan nopeaa mukautumista näihin haasteisiin.

Perusrahoitus vähentyy. Samanaikaisesti valtiovallan ja työelämän vaatimukset kohdentuvat

koulutuksen nopeutumiseen, joustavuuteen ja tutkintojen sekä tutkinnon osien uudenlaiseen

muodostumiseen. Koulutuksen mielekkyys ja räätälöidyn koulutuksen saatavuus ovat mielen-

kiinnon kohteina. Kaikki nämä tekijät aiheuttavat ja edellyttävät koulutuskentällä uudelleen

järjestäytymistä.

Aikuiskoulutus, riippumatta järjestämistavasta ja koulutuksen järjestäjätahoista on aina en-

simmäisenä korjaamassa tai mahdollistamassa muutoksen hyödyntämistä joustavien, kette-

rien, tarpeeseen kohdennettujen ja usein työpaikoilla tapahtuvien opetustapojen vuoksi.

10

Haasteet Suomalaiselle koulutusjärjestelmälle

• Uudenlaisten yhteistyömallien ja verkostojen luominen

• Reaktiivisuudesta proaktiivisuuteen

• Verkosto-osaajien kouluttaminen

• Joustavuuden lisääminen

• Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen

• Modulaarisiin tutkintoihin ja tutkinnon osiin siirtyminen

• Lähiopetuksen tarpeen perusteleminen

• Laadukkaan oppilaanohjauksen turvaaminen (opettajat ja oppilaan ohjaajat) Miten es-

tää nuorten syrjäytyminen (Ruohotie. P. 2012)

Pirkanmaan erityispiirteet

Pirkanmaa on tilastokeskuksen lokakuussa 2014 julkaiseman tilaston mukaan yksi Suomen

kolmesta kasvualueesta ainakin 2025 asti niin väestöllisesti kuin yritystoiminnan alueillakin.

Opiskelijamäärät kasvavat ja monipuolisen oppimisen ja tutkintojen tarve on kasvava työelä-

män ja yhteiskunnan jatkuvien muutosten ja kehityksen vuoksi. Yrityksistä suuri osa on vien-

tiyrityksiä ja Tampereen seutu (Pirkanmaa) yhtenä Innovatiivista kaupunki alueista (INKA)

keskittyy erityisesti koneenrakennukseen ja älykkäisiin työkoneisiin, älyliikenteeseen sekä di-

gitalisointiin yleensä. Sillä on seurannaisvaikutuksia lähes kaikkiin Pirkanmaan koulutus- ja

työammattialoihin. Koulutuksen nopeaa muutos- ja mukautumiskykyä pidetään välttämättö-

mänä ehtona Pirkanmaan koulutus- ja erityisesti aikuiskoulutusrakenteilta menestymisen ja

kehitysvalmiuden takaamiseksi.

Pirkanmaan alueen koulutus- ja työammatit jakautuvat merenkulkualaa lukuun ottamatta kai-

kille nykyisille valtakunnallisille koulutusaloille ja työammattien muuttuessa rajapintatutkinto-

jen ja – koulutuksen tarve lisääntyy. Aikuiskoulutus vastaa pääosin koulutuksen muutosval-

miudesta. Nykyinen koulutuksen aloituspaikkamäärä on likimain tasapainossa Pirkanmaalla,

mutta kasvualueena ja muutoskenttänä pitää varautua opiskelijapaikkojen lisääntymiseen ja

tutkintojen aiemmasta lisääntyvään monimuotoisuuteen. ”Pirkanmaan ammatillisen koulutuk-

sen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma” ns. AmKesu tarkastelee työvoima tarvetta

ja yrityselämän sekä koulutuksen kehitystä 2025 asti. Otteita AmKesun keskeisistä kohdista

liitteessä 5.

11

Kuva 2. Toisen asteen nuorten koulutusikäisten ennuste Pirkanmaalla 2025 asti.

(Lähde: Tilastokeskus 2014 ja AmKesu Pirkanmaa 2014)

3.4 Lainsäädännöllinen tausta

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön lait

ovat pääosin korkeakoululakeja lukuun ottamatta 1990 –luvun lopulta. Ammattikorkeakoulu-

lakia 351/2003 on täydennetty 2013 ja se on ollut edelleen muutosprosessissa 2014 aikana ja

tuli uutena lakina 2014/932 voimaan 1.1.2015. Yliopistojen lainsäädäntö uudistettiin 2009/558

ja 559 lakien myötä, jotka tulivat voimaan 2010 alusta. Kaikkiin näihin ja rahoituslakeihin on

vuosien varrella tullut täydennyksiä. Korkeakouluissa aikuiskoulutus on käsitelty peruslakien

yhteydessä. Toisella asteella rakennelait ja rahoituslaki ovat uudistumassa ja tulevat voimaan

2015 – 2017. Niitä koskevat hallituksen esitykset ovat olleet lausunnolla syksyllä 2014. Edus-

kuntakäsittelyt ovat keväällä 2015.

Kaikkien uusien toisen asteen koulu- ja rahoituslakien yhteinen tausta tällä hetkellä on

Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko 2007-2017 vuodelta 2007. Selontekoa täsmälli-

sempi viiteasiakirja on neljän vuoden välein tehtävä KESU eli Koulutuksen- ja tutkimuksen

kehittämissuunnitelma, mihin vaikuttaa koulutuksen mitoitus-, osaamistarve (VOSE)- ja kas-

vutarve ennakointitutkimukset ja -selvitykset. KESU 2011 – 2016 on asiakirja, jonka keskeisiä

osia on myös Kataisen I hallitusohjelmassa. Nämä yhdessä ja tutkimustieto sekä kansainväliset

ja kansalliset muutos- ja kehityspaineet muokkaavat lainsäädännön kehitystä. Lainsäädännöllä

ohjataan kehitys kulloisenkin yhteiskunnallisen tarpeen suuntaiseksi. Laki julkisen hallinnon

tietohallinnon ohjauksesta 11.6.2011/634 vaikuttaa kaikkien julkista päätäntävaltaa käyttä-

vien tahojen toimintaan (mm. koulut, kunnat, valtio, ym.). Se velvoittaa julkisoikeudellisia

tahoja järjestämään tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri- ja tietovarastoperiaatteilla yhteen-

sopivaksi toimijoiden kesken 2017 mennessä. Monet muut lait osaltaan vaikuttavat ammatilli-

sen koulutuksen toteuttamiseen, mutta tässä tarkastellaan pääosin edellä mainittujen lakien

vaikutus ja toimenpidealueita.

12

3.5 Lainsäädännölliset muutokset 2015 - 2017

Lainsäädäntömuutokset erityisesti toisen asteen koulutuksen osalta vuosina 2015 – 2017 muo-

dostuvat aiemmin arvioitua merkittävimmäksi tekijäksi Aikuiskoulutuksen uudistamista selvit-

tävän työryhmän työssä arvioitaessa nykytilan ja 2015-2017 uudistuvan koko toisen asteen

koulutuksen rakenteellista suhdetta. Mikä tai mitkä aikuiskoulutus- ja muut koulutusratkaisut

yhdessä ovat parhaat tai tarkoituksenmukaisimmat Pirkanmaan alueen menestymisen näkö-

kulmasta 2015 – 2020 aikavälillä, on nykyisten järjestäjätahojen ratkottava 2015 aikana uu-

sien järjestämis- ja toimilupien hakuprosessin yhteydessä.

Uusi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä

Rahoitusjärjestelmän peruselementit

Kuva 3. Toisen asteen rahoituksen periaate malli (OKM 13.6.2014)

Ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen on esitetty 49 %:n perusrahoitusta, 45 %:n suori-

tuksiin perustuvaa rahoitusta ja 6%:n vaikuttavuuteen perustuvaa rahoitusta (OKM

27.11.2014). Rahoitus olisi indeksi sidonnainen ja määräytyisi edellisen vuoden tietojen pe-

rusteella (aluksi 3 edellisen vuoden tietojen perusteella, kunnes tietohallinto on ajantasainen).

Perusta määräytyy valtion kulloisenkin vuosittaisen talousarviotason mukaan.

OKM:n ehdotuksessa uudeksi rahoitusmalliksi perusteet ovat voimassaolevien hallituksen lin-

jauspäätösten mukaisia ja malli osittain tuloksellisuuden osalta samankaltainen kuin aiemmin

yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastaavissa lakimuutoksissa. Korkeakoulut ovat 100

%:sti tulosrahoitusmallissa ja toinen aste esityksen mukaan 51%:sti. Kaikki ovat indeksisidon-

naisia, mutta perusta on riippuvainen valtion vuotuisesta talousarviotasosta. Tilanne rahoituk-

sen varmuuden suhteen on toisella asteella Suomessa 2017 alkaen merkittävästi erilainen kuin

2014, kun rahoituspohjasta vähenee jo tehdyillä päätöksillä vähintään 260 M€ ja osittaiseen

tulokseen perustuvaan rahoitukseen opetellaan.

Hallitus on päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Päätöksen mu-

kaan toteutetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja

rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin ja

tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Päätöksen mukaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa

tiivistetään siten, että vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus)

järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vas-

taavan koulutuksen alueellinen saatavuus voidaan turvata. Jatkossa keskitytään tutkintojen

osien ja tutkintojen järjestämiseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta.

Vaikuttavuusrahoitus

Suorituksiin perustuva rahoitus

Perusrahoitus

13

Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 28.11.2013, että kunnan omarahoitusosuus am-

mattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin poistetaan vuoden 2015 alusta lukien. Kunnan oma-

rahoitusosuutta muiden toimintojen käyttökustannuksiin korotetaan vastaavasti siten, että

ammattikorkeakouluista siirtyvä kuntien omarahoitusosuus kohdistetaan kuntien peruspalve-

luihin ja toiselle asteelle siten, että kuntien peruspalveluihin kohdistetaan 36% siirrettävästä

summasta ja toiselle asteelle 64 % siirrettävästä summasta. Hallituksen 25.3.2014 tekemän

rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevan päätöksen ja vuosia 2015-2018 koskevan

julkisen talouden suunnitelman mukaan toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja jär-

jestäjäverkko uudistetaan. Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perus-

teella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonais-

määrä muutetaan talousarvioon perustuvaksi yliopistoja ja ammattikorkeakouluja vastaavasti.

Suomen Ilmailuopiston sekä erikoisoppilaitosten järjestämän tutkintoon tai tutkinnon osaan

johtavan koulutuksen rahoitus siirretään osaksi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta.

Rahoitusjärjestelmän muutos mahdollistaa joustavien ja yksilöllisten koulutuspolkujen toteut-

tamisen tehokkaasti. Aikuisille tarkoitetun koulutuksen toiminnalliset ominaispiirteet otetaan

uudistuksessa huomioon.

Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan kokonaisuutena vuoden 2017 alusta lukien. Uudet

järjestämisluvat haetaan 1.10.2015 mennessä

Rahoitusjärjestelmäluonnoksen (liite 4.) perusteissa on kuvattu myös jo nyt prosessissa olevan

tietohallinnon uudistamisen (L 634/2011) vaikutukset rahoitusjärjestelmän seuraamiseen ja

ohjaamiseen. Toisen asteen koulutus tulee myös koulutuksen auditointi-, ja arviointijärjestel-

män piiriin kuten korkeakoulut ovat jo aiemmin olleet. Auditointien ja arviointien avulla seura-

taan mm. tuloksellisuutta koulutuksen järjestäjän itsearviointijärjestelmän lisäksi. Tietohallin-

non uudistus mahdollistaa tarvittavan tiedon keruun uuteen rahoitusjärjestelmään reaaliaikai-

sesti. Jatkossa (2017 alkaen) osittain rahoitusta määräävät tulokseen liittyvät suoritustiedot

on tarkoitus saada todennetun osaamisen rekisteristä edellyttäen, että se voidaan toteuttaa

esitetyssä aikataulussa 2017 mennessä. Liite 3.

Kesällä 2014 lausunnolla ollut kuntalakiuudistus saattaa vaikuttaa osaltaan myös koulutuksen

järjestäjäverkon muodostumiseen. Toisen asteen rakenne- ja rahoituslakien ja toimilupakri-

teerien 15.10.2014 päivitetyssä OKM:n toisen asteen koulutuksen uudistamisen suuntavii-

vaohjeessa todetaan mm. ”Kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kuntalain yhtiöittä-

mistä koskevat säädökset.”

Aikuiskoulutuksen uudistaminen Tampereella ja Pirkanmaalla joudutaan lakimuutosprosessien

vuoksi tarkastelemaan koko toisen asteen koulutusrakenteen muutosprosessin näkökulmasta

(tässä yhteydessä lukiokoulutusta lukuun ottamatta).

Toimintaympäristön muutos

Ikäluokkien kehitys alueellisesti

Työvoiman määrä tulee laskemaan. 25 - 65-vuotiaiden määrä tulee pienenemään noin 90

000:llä vuodesta 2011 vuoteen 2025. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen

väestön määrä tulee alueellisesti muuttumaan siten, että väestön määrä pienenee kaikissa

muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. (OKM 15.10.2014 liite 4.)

14

Osaamisvaatimusten kasvu

Tulevilla työmarkkinoilla ja yleisemmin yhteiskunnassa menestymisen edellytyksenä on, että

kaikilla nuorilla on vähintään ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto sekä jatko- opintokel-

poisuus. Järjestäjäkentän rakenteellisessa kehittämisessä otetaan huomioon koulutuksen alu-

eellinen saatavuus siten, että tavoite koko ikäluokan koulutuksesta toteutuu.

Työmarkkinoilla käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää työvoiman osaamisen jatkuvaa ke-

hittämistä ja nopeaa reagointia työelämän osaamistarpeisiin. Kansantalouden kantokyvyn ja

työmarkkinoiden hyvän toiminnan kannalta on tärkeää, että työuran katkokset ovat mahdolli-

simman lyhyitä ja työllisyysaste korkea. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tulee kohdentaa

väestökehityksen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaisesti.

Elinkeinorakenteen ja työelämän murros

Kansallisiin työmarkkinoihin vaikuttaa kaksi keskeistä kehityssuuntaa: Globalisaatiossa on siir-

rytty vaiheeseen, jossa teollisuuden tavaratuotanto tapahtuu yhä keskittyneemmin halvan työ-

voiman maissa ja mm. kokoonpanotyössä toimivan työvoiman määrä tulee edelleen laske-

maan. Kansallisina vahvuuksina voivat kehittyä korkeaan innovaatio- ja jalostusarvoon perus-

tuvien räätälöityjen tuotanto- ja palveluketjujen ylläpito ja toisaalta hyvään ja kansainvälisesti

luotettuun tuotemerkkiin perustuvan arvonlisän luonti. Viennin rakenne tullee muuttumaan

siten, että tavaraviennin sijaan suomalaisten palveluiden kansainvälinen kysyntä lisääntyy.

Osa palveluviennistä kytkeytyy tavaravientiin mm. erilaisina huolto- ja ylläpitopalveluina ja

osa on muuta palvelutoimintaa. Palveluiden kysyntä kasvaa myös kotimaisilla markkinoilla jo

väestön ikääntymisen takia.

Toinen merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation

kasvava vaikutus tuotantoon ja palveluihin. Kehitys muuttaa työn sisältöjä ja osaamisvaati-

muksia merkittävästi ja vaikuttaa myös ammattirakenteeseen. Osa nykyisistä ammateista ka-

toaa ja uusia ammatteja syntyy sisällöiltään toisenlaisiin tehtäviin. Koulutuksen merkitys työ-

markkinoiden muutokseen vastaajana tulee korostumaan työuran kaikissa vaiheissa. Yksilölli-

siin koulutustarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan joustavia tapoja uuden erikoistuvan osaamisen

hankkimiseen ja ammattitaidon päivittämiseen.

Yksilötasolla kehitys näkyy tarpeena sopeutua työelämän muutokseen ja äkillisiin rakenne-

muutostilanteisiin, johon koulutusjärjestelmä luo edellytykset. Sekä laadullisen että määrälli-

sen työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin merkitys korostuu tulevaisuudessa

entisestään

Koulutuksen järjestäjäverkkoa ja järjestäjiä koskevat yleiset periaatteet

Uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa alueen lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen,

korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten välistä yhteistyötä.

• Koulutuksen järjestäjäverkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvele-

vat laajaa aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta ja järjestäjien työn-

jako alueella on selkeä. Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon mm. väestö-

ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulu-

tukseen hakeutuminen ja alueella oleva koulutustarjonta. Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkon

rakentumisessa otetaan huomioon myös valtakunnalliset koulutustarpeet, ja turvataan

monipuolinen koulutustarjonta myös ruotsiksi. Vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkkoa arvi-

oitaessa otetaan huomioon myös niiden syrjäytymistä ehkäisevä työ.

15

• Koulutuksen järjestäjäverkkoa kehitettäessä arvioidaan ammatillisen perus- ja lisäkoulu-

tuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön kokonaisuutta.

• Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen ylläpitäjällä on oltava taloudelliset edellytykset

hakemansa koulutuksen järjestämiseen. Valtionosuusrahoitteinen koulutus on toteutet-

tava laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hakijan on myös osoitettava vakavaraisuutta siinä

määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista

muutostilanteista kuten esimerkiksi opiskelijamäärien vaihteluista sekä tarvittavista inves-

toinneista.

• Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen ylläpitäjällä on koulutustehtävänsä edellyttämä

vahva osaaminen, riittävä ja kelpoisuuden omaava henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset

pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -välineet sekä yhteistyösuhteet.

• Uudistuksen lähtökohtana on ylläpitäjäneutraalisuus ja opiskelijoiden vapaa hakeutumis-

oikeus

• Tavoitteena on säilyttää monimuotoinen koulutuksen järjestäjä ja ylläpitäjäkenttä.

• Kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kuntalain yhtiöittämistä koskevat säädökset.

• Ministeriön päätös uusista järjestämisluvista perustuu ennalta määrättyihin

kriteereihin ja kokonaisharkintaan.

Tavoitteet järjestäjäverkon ja ylläpitäjäverkon uudistamiseksi, järjestämislupien myöntä-

misen kriteerit ja uudistuksen organisointi on kuvattu liitteessä 4. (OKM 15.10.2014)

4. Aikuiskoulutuksen määrittely

Aikuiskoulutuksen määrittelyt on kuvattu 2011 ”Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuk-

sen järjestämisestä Pirkanmaalla” julkaisussa (Nieminen.J. 2011,6 – 9). Ne ovat voimassa tä-

män ”Aikuiskoulutuksen uudistamistyöryhmän” työn toteuttamisaikana, mutta muutoksia on

odotettavissa 3. luvussa kuvattujen lakimuutosten seurauksena. Määrittely täsmentyy 2015

aikana.

5. Aikuis- ja nuorisokoulutuksen kehitysnäkymiä

Selvityksen mukaan työelämä, yritykset ja yhteiskunta eivät ole kiinnostuneet määritelmistä

aikuiskoulutus ja nuorisokoulutus. Tarvitaan ihmisiä, osaajia, tietäjiä, taitajia ja eräillä aloilla

ns. ”aivoja” kulloinkin esiintyviin tehtäviin. Halutaan nopeita joustavia koulutusprosesseja, var-

sinkin, jos johonkin tehtävään ei ole valmiina työvoimaa. Yritykset haluavat kouluttaa väkeään

ennakoiden tuleviin haasteisiin.

Asiakaskunta sekä aikuis-, että nuorisokoulutuksissa saattaa muuttua aiempaa monimuotoi-

semmaksi kun koulutusta tuotetaan tutkinnon osina ja modulaarisesti enemmän kuin aiemmin.

16

Aikuiskoulutusjärjestelmää on syytä ylläpitää ja kehittää edelleen sen muita koulutusrakenteita

nopeamman reagoivuuden vuoksi, mutta integraatiota nuorten ja aikuisten kouluttautumis-

mahdollisuuksien välillä samoissa ryhmissä, yhteisillä välineillä ja yhteisissä tiloissa on syytä

lisätä jo pelkästään taloudellisista ja tehokkuutta lisäävistä syistä. Hallituksen periaatepäätök-

set 2011-2014 osoittavat, että julkinen rahoitus vähenee pitkäaikaisesti (- 260 M€ aikavälillä

2014-2017) ja rahoitus muuttuu osittain tulosrahoitusperiaatteen mukaiseksi.

Opiskelijoilla on oikeus viimeistään 2017 jälkeen muodostaa tutkintonsa osista ja hankkia op-

piminen monista tutkinnon osiksi kelpaavista eri palasista ja eri kursseilta. Koulutuksen järjes-

täjillä on paine järjestää koulutusta aiempaa suurempina ryhminä, koska opiskelijoita on välillä

opiskelemassa todennäköisesti myös muualla. Euroopassa laajenee samanaikaisesti modulaa-

risen tutkinnonmuodostuksen malli. Kaikki edellä mainittu luo paineita järjestää koulutusta

aiempaa enemmän sekä nuorille että aikuisille samoissa ryhmissä, ympäristöissä ja verkos-

toissa ja avata myös avointa ammattikoulutusta työammatteihin kohdistuvana. Samoin ns.

”kolmannen lukukauden” avaamiseen (kesäammattiopisto/avoin ammattiopisto) on aiempaa

enemmän paineita.

Aikuiskoulutusta tarvitaan koko ajan yritysten ja yhteiskunnan koulutustarpeiden tyydyttä-

miseksi ja siksi sille on oltava (osittain) oma organisoitumistapansa, että järjestelmä pysyy

toimintaherkkänä ja aikuiskoulutukseen orientoituneita opettajia on riittävästi. Rakenteelliset

ja rahoitukselliset paineet johtavat siihen, että aiempaa enemmän on tarve järjestää saman-

aikaista koulutusta samoissa ryhmissä sekä nuorille että aikuisille, vaikka toimiluvat haetaan-

kin erikseen aikuisten ja nuorten koulutukseen. Siksi on tavoitteellista, että koulutuksen jär-

jestäjällä on lupa molempiin tai toiminta mahdollisuus muodostuu verkostomaisella yhteistyö-

sopimuksella (Vrt. FUAS ja AMI EDU)

5.1 Ammatillisen aikuiskoulutuksen kehitysnäkymät Pirkanmaalla 2015-2020

Ammatillinen aikuiskoulutus Pirkanmaalla on tällä hetkellä määrällisesti likimain tarpeen mu-

kaisesti järjestetty johtuen onnistuneesta ennakoinnista vaikka rahoituksessa nähtävissä osin

vajausta. Aikuis- ja oppisopimuskoulutuksella on kuitenkin painetta tarkastella verkostomaista

toimintatapaansa ennakkoon ennen uusien järjestäjä- ja toimilupien hakua 2015, koska työ-

voimakoulutuksen resurssit ovat alimitoitettuja ja Pirkanmaa on kasvukeskus väestöllisesti ja

teknologisesti. Oppisopimustoimijat ovat valmiita (Tredu oppisopimustoimisto ja SASKYn op-

pisopimustoimisto) valmistelemaan toimilupahakua ja valmiita esittämään hakua varten mui-

denkin koulutusmuotojen ennakointi, laatu, ym. rakenteita, joita koulutuksenjärjestäjän on

toimilupa haussa esitettävä OKM:lle. Kasvutarve kohdentuu myös ammatillisen peruskoulu-

tuksen aloituspaikkoihin ainakin 2025 asti.

Aikuiskoulutus kokonaisuudessaan muokkaantuu uusien rahoituspäätösten ja koulutuksen jär-

jestäjälupien prosessissa 2017 mennessä paljon. Osittain tuloksiin perustuva rahoitus, säästö-

tavoitteet ja tutkintorakenteiden uudistaminen aiheuttavat muutospaineen aikuiskoulutuk-

sessa koulutustarpeiden muuttuessa samanaikaisesti työelämässä. Olisi tärkeää päästä sopi-

mukseen nykyisten suurten koulutuksen järjestäjien kesken viimeistään 2015 alkavan toimi-

lupahakuvalmistelun yhteydessä, miten aikuiskoulutusverkosto aiotaan muokata Pirkanmaan

alueen tarpeisiin nykyistäkin paremmin ja miten sen yhteistyö järjestetään. Pirkanmaan Liiton,

Tampereen Kauppakamarin ja ELY –keskuksen selvitykset 2014 ja yhteistyö keskenään sekä

koulutuksen järjestäjien kanssa Pirkanmaalla on järjestämis- ja toimilupien hakuvaiheessa ke-

väällä 2015 erittäin tärkeä alueen tulevan menestymisen näkökulmasta.

17

5.2 Tamperelaisten korkeakoulujen T3 kehitysselvitys

Tampereelle luodaan uusi, monialainen ja kansainvälisen tason korkeakouluyhteisö, joka vas-

taa tutkimuksen ja opetuksen keinoin yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja työelämän tarpeisiin.

Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto täh-

täävät yhdessä uudenlaisen korkeakoulun rakentamiseen. Tavoitteena on saada aikaan mo-

nialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jonka perus-

tana on korkea tieteellinen ja teknologinen osaaminen sekä niiden hyödyntäminen.

Uusi korkeakouluyhteisö tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia niin teoreettiseen kuin työelä-

mälähtöiseenkin opintopolkuun. Tavoitteena on luoda myös kansainvälisesti tunnistettava tut-

kintorakenne, jossa opintosisällöt perustuvat monialaisuuteen. Lisäksi vankka taloudellinen pe-

rusta ja strateginen johtaminen luovat perusedellytykset laadukkaalle ja yhteiskunnallisesti

vaikuttavalle toiminnalle.

Tamperelaiset korkeakoulut kutsuivat keväällä 2014 vuorineuvos Stig Gustavsonin selvittä-

mään, millä tieteenaloilla korkeakoulut voisivat saavuttaa kansainvälisesti johtavan aseman ja

mitä uudistuksia tähän tarvittaisiin. Vahvuudet löytyvät yhteiskuntatieteistä, tekniikasta, lää-

ketieteestä ja taloustieteistä sekä näiden uudenlaisista yhdistelmistä.

Korkeakoulut tekevät 15.05.2015 mennessä ehdotuksen korkeakoulujen yhdistämisestä tai –

yhteistyön profiilista ja tutkimusalueista ja aikataulun hankkeen toteuttamiseksi. Aikuiskoulu-

tus korkeakoulujen kesken ja toisen asteen suuntaan on osa - aihe tulevassa esityksessä.

5.3 Vapaan sivistystyön ja pajatoimintojen kehitys

Pajatoimintojen asema on toistaiseksi epämääräinen 2015 – 2017 uudistusprosessissa, kun

OKM:n projekti- ja työryhmät pohtivat vielä rahoitusjakoja ja suhdetta tutkinnon osiin ja tutkintoi-

hin. Vapaan sivistystyön toimilupien ja -rahoituksen yhteyteen kerätään kaikki muu koulutus (pa-

jat, kansanopistot, kansalaisopistot ym.), kuin ammatillinen perus- ja lisäkoulutus. Toimiluvat hae-

taan vapaan sivistystyön toimilupina tai integroituna ammatillisen peruskoulutuksen ja/tai lisä-

koulutuksen lupaan.

Pajatoiminnot

Pajatoimintojen tarve on kiistaton erityisesti syrjäytymisuhan alaisten ihmisten ja valmennus-

koulutusta tarvitsevien keskuudessa, kun se on non stop periaatteella tavoitettavissa milloin

vain ja mahdollistaa jatkumon tutkinto- ja tutkinnon osakoulutuksiin. Tarve korostuu erityisesti

taloudellisten taantumien aikana. Työpajatoimijoiden näkökulmasta paikallisesti ja seutukun-

nallisesti ongelmallista on se, että rakenne- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen 2017 ei anna

varmaa toimintanäkymää ennen toimilupa- ja rahoitusprosessia 2015. Olennainen kysymys

on, miten pajatoiminta organisoidaan ja roolitetaan suhteessa toisen asteen ammatilliseen

koulutukseen ?

Toinen tärkeä kysymys on keitä pajoilla opiskelee. Nykytilanteessa kaikilla on henkilökohtainen

opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOIJKS) henkilökohtaistaminen, mutta varsin-

kin tulosrahoituksen ja yksikköhintojen laskun toteutuessa, tarve opetuksen eriyttämiseen ja

vahvempaan tukeen lisääntyy entisestään ja resurssien ja tarpeiden välinen ristiriita kasvaa ja

vaatii uusia ratkaisuja.

18

Kolmas tärkeä seikka on rahoitus. Nyt esimerkiksi Siltavalmennus toimii pääasiassa ammatil-

listen erityisoppilaitosten kanssa, kumppaneinaan Luovi, Järvenpää ja Kiipula, koska näiden

oppilaitosten tämänhetkinen selkeästi korkeampi yksikköhinta mahdollistaa paremman rahoi-

tuksen. Tredun kanssa yhteistyö toimii yleisesti ottaen kohtuullisesti mutta esim. valmentavan

koulutuksen ryhmät ovat pajatoiminnoille tappiollisia nykyisillä järjestelyillä. Koutsivalmennus-

palvelu yhteistyössä Tredun kanssa on hyvä ja vaikuttava palvelu, mutta kannattavuus on

heikkoa tai on pajatoiminnoille tappiollisia (liite 6. Esimerkkinä Silta–palvelut)

Aikuiskoulutuksen uudistamistyöryhmän toimeksiannon näkökulmasta (aikuiskoulutus) ei pa-

jojen paikantaminen osana aikuiskoulutusjärjestelmää ole aivan ongelmaton. Iän perusteella

tarkasteltuna esimerkiksi Siltavalmennuksen 962 asiakkaasta oli vuonna 2013 iältään 25-28

vuotiaita 14 %, 21-24 vuotiaita 30 %, alle 21 vuotiaita 33 % ja loput 23 % yli 29 vuotiaita.

Iäkkäämmän ryhmän määrä on selvässä kasvussa, koska mm. työmarkkinat eivät nyt vedä ja

väki pääsee huonosti koulutukseen. Pajojen suhde aikuiskoulutukseen ja nuorten perusope-

tukseen pitäisi olla jollain uudella integroidulla tavalla järjestetty sekä opetussuunnitelma pe-

rusteisen että näyttöperuisteisen koulutuksen osalta. Nämä tulee pajojen osalta tutkia ja sel-

vittää järjestämis- ja toimilupahaun yhteydessä. (luvut Sampo Järvelän ja Kimmo Kekin haas-

tatteluista 8.5.12014).

Pajojen asemointi sekava. Toisen asteen koulutuksen uudistuksessa 2014 lopun tiedoilla sen

asemointi on vapaan sivistystyön kategoriassa. Rahoitus määräytyy siinä ryhmässä. Pirkan-

maalla pajatoimintoja toteuttavat mm. Silta valmennus, Etappi, Titry , Syke ja Tikas paja.

Paja- ja hakevatoimintoja pidetään merkittävinä monen ikäisten syrjäytymistä ehkäisevänä

koulutusinstituutiona. Toimilupaprosessissa ja rahoituksessa on varmistettava pajojen toteut-

tamien toimintojen elinmahdollisuudet. Pajatoimintojen suosio on jälleen kasvamassa (TV 3

Uutiset 1.12.2014, moottoripajat).

5.4 Oppisopimuskoulutuksen kehitysnäkymät Oppisopimustoiminnan kehittämisestä moniyrittäjä sopimusten ja 2+1 mallin suuntaan aiem-

paa laajemmin on kirjoitettu Kataisen I hallitusohjelmaan. Hallituksen linjauspäätökset 2013 -

2014 ja niitä seurannut uudistusprosessi toisella asteella tukevat käsitystä, että aikuiskoulu-

tusta uudelleen asemoidaan ko. prosessissa. Aikuiskoulutuksen tarve, laatu ja kehittämistar-

peet ilmenevät hallituksen linjauspäätösten lisäksi alueellisissa selvityksissä (ELY, AmKesu,

Kauppakamarin ja Tilastokeskuksen tilastot ym.). Tarkemmin alueellinen aikuiskoulutusra-

kenne ja oppisopimuskoulutus sen osana on uudelleen määriteltävissä vasta koulutuksen jär-

jestäjäverkon selkiydyttyä tai sen valmistelun aikana 2015.

Varsinkin PK sektorin työnantajilla on toivomuksia ja vaatimuksia oppisopimustoimistojen tar-

kastajien työn suuntaamisesta aiempaa enemmän ohjaavaan, tutoroivaan ja mentoroivaan

suuntaan. Tukea tarvitaan opiskelijoille sekä henkilöstölle työpaikkakoulutuksessa. Ennakoin-

nin kehittäminen reaaliaikaisemmaksi kuin aiemmin on sekä työnantajien, että koulutuksen

järjestäjien intresseissä.

Oppisopimuskoulutusta on hoidettu Pirkanmaalla pääosin keskitetyn järjestelmän kautta jo

vuodesta 1997 alkaen (Akonet 2000). Oppisopimuskoulutuksessa on laajimmin toteutettu en-

nakointitiedon keräämistä, analysointia ja tietojen hyödyntämistä sekä työnjakoa eri toimijoi-

den kesken työpaikkakoulutuksen kehittämiseksi Pirkanmaalla. Näitä kokemuksia tulee hyö-

dyntää oppisopimuskoulutusta laajemmin koulutuksen järjestämislupia valmisteltaessa 2015.

Oppisopimuskoulutuksesta on valmistumassa keväällä 2015 professori Pertti Nousiaisen joh-

tama tutkimusten sarja osana Tampereen yliopiston Kasvatustieteen tutkimusohjelmaa,

19

jossa oppisopimustyyppistä koulutusta tutkitaan kansainvälisesti, kansallisesti ja osana Tam-

pereen kaupungin rahoittamaa kasvatustieteen tutkimusohjelmaaa Pirkanmaa tasoisesti. Tut-

kimuksista on valmistunut kaksi gradutasoista opinnäytetyötä 2014. Keväällä 2015 valmistuu

lisää osatutkimuksia seuraavien ”työnimien” aiheista:

Työpaikka oppimisympäristönä ja ammatillinen kehittyminen

• Oppisopimuskouluttajien näkökulma / ammatillinen kehittyminen

• Kansainväliset valmiudet

• Teknologia opinnoissa

(Laura Pylväs Laura.Pylvas@staff.uta.fi, 13.11.2014)

Oppisopimuskoulutuksen (opso) tulevaisuus kansallisella tasolla

Vuoden lopulla 2014 käytettävissä olevien tietojen pohjalta oppisopimuskoulutuksen tulevai-

suus näyttää koulutustarpeen osalta valoisalta. Valtakunnan tasolla ja koulutuspolitiikassa on

paljon odotuksia oppisopimuskoulutuksen roolin laajenemisesta uudessa, suunnitteilla ole-

vassa toisen asteen koulutusjärjestelmässä. Oppisopimuskoulutus tulee olemaan jatkossa ny-

kyistäkin merkittävämpi osaamisen kehittämisen väylä, jota työelämä arvostaa ja joka kyke-

nee nopeasti ja ketterästi vastaamaan osaamistarpeisiin työpaikoilla.

Oppisopimuskoulutus on toinen ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Ammatillista kou-

lutusta voidaan järjestää oppilaitosmuotoisesti tai oppisopimusmuotoisesti. Oppisopimusmuo-

toinen koulutuksen sen käsitettä on selkiytetty lainvalmistelutyössä.

Oppisopimuskoulutuksen asema aikuiskoulutuksessa tulee vahvistumaan. Uudessa rahoitus-

laissa esitetään mm. että aiemman ammatillisen tutkinnon suorittanut voi suorittaa toisen am-

matillisen tutkinnon vain näyttötutkintona. Tämä tulee lisäämään myös oppisopimuskoulutuk-

sen kysyntää väestökasvun ja yrityselämän profiilimuutosten vaikutusten lisäksi. Oppisopi-

muskoulutus on työelämäläheinen, vaikuttava, yrityskohtaisesti mutta samalla opiskelijaläh-

töisesti organisoitu ammatillisen koulutuksen väylä, jolla tulee olemaan merkittävä rooli elin-

keinoelämän muutosten hallinnassa. Esimerkiksi Vailla toisen asteen tutkintoa olevien koulutus

”Eno”-ohjelma 30-50vuotiaille on alkamassa.

Nuorten oppisopimuskoulutus lisääntyy, koska kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus va-

lita opsomuotoisen ammatillisen koulutuksen polku (tutkinnon osa tai koko tutkinto). Tähän

suuntaan ohjaavat lukuisat OKM:n ja ja hallituksen koulutuspoliittiset linjaukset, joiden puit-

teissa toteutetaan jo useita kehittämishankkeita ja pilotointeja laajasti ympäri maata.

OKM:n Nuorten oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen toimenpideohjelma 2014 - 2016

(yli 20 M€). Painopisteet:

1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso (yhteys VALMAan)

2. Työpaikkaohjaajien koulutus (mm. oppisopimuskoulutuksen erityispiirteiden mukaiset tu-

kitoimet työpaikalla)

3. Korotettu koulutuskorvaus työnantajille (perusopetuksen päättäneiden nuorten opso – työnantajille)

4. Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen

5. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen

Tiedossa on, että oppisopimusmuotoisen koulutuksen järjestämisedellykset arvioidaan erik-

seen. Nykyisillä oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtäviä hoitaneilla toimijoilla oletetaan

olevan etulyöntiasema uusia järjestämislupia arvioitaessa 2015-2016.

20

Oppisopimuskoulutuksen nykytilanne Tampereen seudulla

Nykyinen yhteistyösopimukseen perustuva oppisopimusmalli, jossa oppisopimuskeskus on

useiden koulutuksen järjestäjien yhteinen asiakaspalvelun ja viranomaistehtävien toteuttaja

on osoittanut tähän asti pääosin onnistuneeksi. Tällä hetkellä Tampereen kaupunki on yhteis-

työhön perustuen oppisopimuskoulutuksen järjestäjä alueella ja se on delegoinut paikallisvi-

ranomaisen tehtävät Tredulle (oppisopimuskeskukselle).

Oppisopimuskeskus on toiminut yhden luukun asiakaspalvelupisteenä oppisopimuskoulutuksen

osa - alueella, josta työnantajat ja opiskelemaan haluavat tavoittavat maakunnan ja kansalli-

sen tason koulutusmahdollisuudet. Yritysten ja opiskelijoiden saaman yhdenvertaisen palvelun

kannalta yhden luukun palvelun kehittäminen edelleen on tavoiteltavaa. Tavoitteena nykyi-

sessä oppisopimustoiminnassa on mahdollisuus toimia aidosti pirkanmaalaisen työelämän ky-

synnän mukaan ja asiakasta kuunnellen. Toimintakonseptia kehittäen tulisi laajentaa koske-

maan koko ammatillista koulutusta. Oppisopimuskoulutuksen kautta välittyy yritysten ja yh-

teisöjen tarpeita, toiveita ja vaatimuksia koulutuspalveluille ja mikä toimii kehittämistoiminnan

generaattorina.

Oppisopimusmuotoinen koulutus oppilaitosmuotoisen rinnalla on Tredun ja sen kumppanien

vahvuus ja oppisopimuskeskuksella on valtakunnallisesti arvostettua asiantuntijuutta oppiso-

pimuskoulutuksessa.

Nykyisen toimintamallin etuja:

Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen ja hallinnointi

Oppisopimuskeskuksella on pitkä (lähes 35 vuotta) kokemus yhteistyöstä maakunnan kuntien

ja koulutuksen järjestäjien kanssa (ky,säätiö, yhdistys, kunta). Kaikkien koulutuksen järjestä-

jien ei tarvitse organisoida ja perehtyä oppisopimusmuotoisen koulutuksen erityispiirteisiin hal-

linnoinnissa.

Oppisopimus täydentää oppilaitosmuotoista koulutustarjontaa. Oppisopimuskeskus on ylläpi-

tänyt mahdollisuutta kouluttautua ammatteihin, joihin Pirkanmaalla ei ole koulutustarjontaa,

mm. harvinaiset ammatit, valtakunnallisten yritysten/ketjujen ryhmät, kertaluonteiset koulu-

tukset ja yksittäiset opiskelijat, joille palvelu hankitaan eri puolilta Suomea. Nämä mahdolli-

suudet ova pirkanmaalaiselle työelämälle tärkeitä ja tämä mahdollisuus tulee säilyttää tulevis-

sakin rakenteissa.

Oppisopimuskeskus ja sen yhteistyökumppanit ovat tunnettuja elinkeinoelämässä koulutuksen

organisoijana ja kehittäjänä. Pitkä yhteistyö työelämän kanssa on rakentanut ja edistänyt

oppisopimuskoulutuksen asemaa vahvana ja tunnettuna koulutustapana.

Vahvuutena monipuolinen kehittämisyhteistyö yritysten kanssa.

• yritysten muutosprosessien vauhdittaminen

• erialojen asiakaskokemusten välittäminen yritysverkostoihin

• ennakointitiedon vastaanottaminen

• pysyvä vuorovaikutus ja dialogi kanta-asiakasyritysten kanssa.

Valinnan mahdollisuus. Työnantajalle ja opiskelijalle tarjotaan yleensä useita vaihtoehtoja (eri

oppilaitoksista), joista valitaan asiakkaille sopivin.

21

Resurssien (oppisopimuspaikkojen) jakaminen kysynnän mukaan eri aloille ja tutkintoihin, ei

oppilaitosten tarjonnan perusteella. Tämän periaatteen kautta toteutuu aito pirkanmaalaisen

elinkeinoelämän kysyntään perustuvan oppisopimuskoulutuksen järjestäminen.

Asiakkaiden tasa-arvoinen kohtelu ja yhtenäiset toimintamallit yrityksille ja työntekijöille, mm.

opintososiaalisten etujen käytännöissä ja maksatuksessa, koulutuskorvausten maksamisessa,

yhtenäisissä asiakasprosesseissa, lomakkeissa ym. käytännöissä koko alueella.

Nykyisin Oppisopimuskeskuksella on riittävät valtuudet päättää koulutusten käynnistämisestä

ym. koulutukseen ja toimintaan liittyvistä tehtävistä, jotta pystytään tekemään tarvittavia rat-

kaisuja ja muutoksia nopeasti.

Ammatillisten oppilaitosten ja niiden tarjonnan tuntemus

Koordinoitu taloudellinen koulutusvalikoima. Eri oppilaitosten oppisopimuskoulutusten tarjon-

nan maakunnallinen koordinointi, mm. oppilaitosten työnjako, käynnistyvien koulutusten ai-

kataulutus niin, etteivät ryhmät ”syö toisiaan”, koulutusten ja alojen tasapuolinen kohtelu,

opetusryhmien koon optimointi jne.

Yritysten tarpeiden välittäminen oppilaitoksiin, ennakointitiedon jalkauttaminen koulutussuun-

nitteluun. Koulutuksen tuotteistusta varten tarvittavien ryhmien kokoaminen ja uudistuspro-

sessin vetäminen (yhteistyöryhmät asiakkaiden kanssa) tavoitteena uudistuvat koulutukset ja

tutkinnot eri aloilla.

Talous on pysynyt kunnossa

Yhteistyö ja keskitetty hallinnointi on ollut kannattavaa. Oppisopimustoiminta on toteutettu

siihen osoitetuilla valtionosuuksilla, myös muutostilanteissa, kun määrärahoja on leikattu rei-

lusti. Tietopuoliseen opetukseen osoitettu osuus VOS-rahoituksesta on muuta maata korke-

ampi, samoin koulutuskorvaukset yrityksille.

Oppisopimuskoulutuksen järjestämisedellytysten arviointi OKM:ssä tedään 2015 – 2016 vaih-

teessa. Ensimmäiset selvitykset on annettava jo tammikuussa 2015 koulutuksenjärjestäjien

itsearvioinnin yhteydessä.

Oppisopimuskoulutusta joudutaan tarkastelemaan toiminnallisten (mm. 2+1 ja moniyrittäjäi-

set oppisopimukset) uudistusten lisäksi myös rakenteellisesti, koska oppisopimuskoulutus si-

sältyy ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettavan lain nojalla myönnettävään koulutuksen

järjestämislupaan. Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäminen Pirkanmaalla on vaativa

koulutuksen järjestäjien yhteistyössä sovittava asia niin, että työelämän tarpeet täyttyvät ja

koulutuksen järjestäjien ja alueiden intressit sekä koulutuksen aluevaikuttavuus otetaan riit-

tävästi huomioon.

Nykyinen Tredun Oppisopimuskeskus toimii monilta osin omalla alueellaan koordinoiden usean

koulutuksen järjestäjän oppisopimuskoulutusta niin, kuin työelämän tarpeet esiintyvät ja hoi-

taa ennakointiin sekä oppisopimusten työnjakoon, ohjaukseen, valvontaan, ohjaukseen ja ar-

viointiin sekä tilastointiin liittyviä tehtäviä. Oppisopimustoimisto toteuttaa rajatulla alueella

yhden luukun palveluperiaatetta. Oppisopimusten osalta palaute opiskelijoilta ja työnantajilta

on enimmäkseen positiivista, mutta kritiikkiäkin on. Koulutustarkastajien tehtäviä toivotaan

kohdennettavan nykyistä enemmän tutor-, ja mentor-tyyppisiksi ohjaajiksi tukemaan suoraan

opiskelijoita ja yritysten henkilöstöä enemmän opiskelijoiden ohjaustehtävissä. Oppisopimus-

ten nykyisen rahoituksen jaosta oppisopimustoimiston koordinoimana tulee ajoittain tyytymä-

töntä palautetta oppilaitoksilta. Tältä osin rahoituksen jako on vaikea tehtävä, mutta alueen

näkökulmasta todennäköisesti kustannustehokkain malli. Mallin kehittämistä tulee tarkastella

järjestämis- ja toimilupahakuprosessin yhteydessä. Ratkottaessa 2015 ammatillisen perus- ja

22

lisäkoulutuksen järjestämislupien hakua kannattaa hyödyntää oppisopimuskoulutuksen yhtey-

dessä 1997 alkaen syntynyttä kokemusta ja tietoa ratkottaessa koko aikuiskoulutuksen toi-

mintamallia uusien järjestämislupien näkökulmista.

Nykyisen toimintamallin negatiivinen puoli on erilaiset arvonlisävero ALV kohtelut eri koulutuk-

sen järjestäjien kesken. Esimerkiksi TAKK toteuttaa oppisopimuskoulutusta ALV -0 rahoituk-

sella nykyisellä rakenteella, mikä vähentää tuloja – 365 €/opiskelija, kun ALV –osuus jää hyö-

dyntämättä. Haasteena on ratkoa ALV -kysymys kustannusneutraalisti uudistuksessa valtio-

vallan tasolla eri koulutuksen järjestäjien suhteen, tai kompensoida erot alueellisella ratkai-

sulla.

Oppisopimuskoulutuksen sekä rahoituksen että opiskelijavolyymien suhdanneherkkyys on voi-

tava rahoituksessa ja rakenteilla ratkaista uudistuksen yhteydessä myös.

6. Aikuiskoulutusjärjestäjät Pirkanmaalla 2014 Koulutuksen järjestäjäverkko Pirkanmaalla säilynee 2016 loppuun asti lähes nykyisellään, eikä

aikuiskoulutustakaan varmaan merkittävästi järjestellä ennen uusia toimilupia. Koulutuksen

järjestäjien uudet toimiluvat on haettava 1.10.2015 mennessä ja ne tulevat voimaan 2017

alusta. Tampereen yliopiston oppisopimuskoulutusta koskeva tutkimusprosessi Pirkanmaalla

on myös vielä vaiheessa, josta on kaksi gradutyötä valmistunut 2014.

Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK/TUAS), Tampereen teknillisen yliopiston (TTY/TUT)

ja Tampereen yliopiston (TaY/UTA) yhteistoiminta selvitys aloitettiin Stig Gustavssonin johdolla

2.6.2014. Mahdollisesti Tampereella toimivat korkeakoulut yhdistyvät yhdeksi maailman luo-

kan tasoiseksi huippukorkeakouluksi 3T tai vähintään kolmen korkeakoulun yhteistyö muodos-

tuu merkittäväksi alueen kilpailukyvyn vauhdittajaksi. Aikuiskoulutuksen ja muun koulutuksen

yhteistyön lisääminen toisen asteen järjestäjien kanssa selvitetään 3T työ- tai alatyöryhmän

toimesta 15.05.2015 mennessä. Voimassa olevat korkeakoululait edellyttävät yhteistyön lisää-

mistä korkeakoulujen kesken ja toisen asteen koulujen sekä yrityselämän kanssa.

Koulutuksen järjestäjät 2014

Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelmassa

AmKesu:ssa on esitetty kaikkien yhdeksän Pirkanmaalla olevien koulutuksen järjestäjien yllä-

pitämien koulujen lyhyet kuvaukset. (otteita liitteessä 5)

Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä ja Tampereen kaupunki yhdistivät Pirko:n ja TAO:n

1.1.2013 Tampereen seudun ammattiopistoksi TREDUksi, Sastamalan koulutuskuntayhtymään

SASKYyn yhdistyi Länsi Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä 1.1.2014. VAAO on tiivistänyt toi-

mintojaan 2012 - 2014. Ahlmannin ammattiopisto ja Oriveden opisto ovat ilmaisseet loka-

kuussa 2014 aikomuksensa yhdistyä ja Tampellan teollisuusoppilaitos yhdistyi Tampereen ai-

kuiskoulutuskeskukseen 7.11.2014.

23

6.1 Selvitykseen liittyvät toisen asteen koulutuksen nykyiset järjestäjät

(Tarkemmat esittelyt liitteessä 5.)

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (erikoistunut eri koulutusalojen aikuiskoulutukseen)

Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen tavoitteena on parantaa elinkeinoelämän toimintaedelly-

tyksiä ja kilpailukykyä. Sitä toteutetaan vahvistamalla aikuisten ammatillista osaamista moni-

puolisilla koulutus-, tutkinto- ja kehittämispalveluilla. Toiminta-alueena on pääasiassa Pirkan-

maa, joskin koulutustoimintaa on ympäri maata. TAKK:n asiakkaita ovat yritykset, yhteisöt ja

opiskelijat. Säätiö voi lisäksi, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, ylläpitää muutakin

aikuisväestön ammatilliseen koulutukseen liittyvää tai sitä tukevaa toimintaa, kuten koulutuk-

sesta syntyvien erilaisten suoritteiden tuotanto- ja myyntitoimintaa. TAKK on Pirkanmaalla

merkittävä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestäjä ja on myös Suomen suurim-

pia yrittäjyysalan kouluttajia. Hydrauliikka-alalla TAKK:lla on käytössä uusi, moderni oppimis-

ympäristö, joka on toteutettu yhteistyössä hydrauliikkatoimittajien kanssa. Hydrauliikka labo-

ratorio on tarkoituksenmukaista hyödyntää kumppaneiden kesken. Kiinnostusta yhteistoimin-

taan on TTY:lla, TAMKilla ja TREDUlla.

Vuonna 2012 TAKK:ssa oli opiskelijoita 16 199 ja päivittäin heitä oli noin 3 000, joista alle

29vuotiaita oli lähes 2 000. TAKK on vahva näyttötutkinto-osaaja. Järjestämissopimuksia on

nykyään 100 tutkintoon ja vuonna 2012 niitä suoritettiin yhteensä 2 268 (koko tutkintoja 1

355 ja osatutkintoja 913). Henkilökuntaa TAKK:ssa on yhteensä n. 300 (kts. liite5. TAKK)

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu jo yli100 vuotta institutionaalista ammatillista

koulutusta Tampereella, joka nykyään kohdentuu merenkulkua lukuun ottamatta kaikille kou-

lutus aloille ja myös aikuiskoulutukseen

Sata (1912 - 2012) -vuotisen tamperelaisen ammatillisen koulutuksen uutena johdannaisena

perustettiin Tampereen seudun ammattiopisto Tredu 1.1.2013 kun aiemmat Tampereen am-

mattiopisto TAO ja Pirkanmaan ammattiopisto Pirko yhdistyivät Tampereen seudun ammat-

tiopistoksi TREDU Tampereen kaupungin toimiessa koulutuksen järjestäjänä isäntäkuntana.

Hallinnollisesti TREDU on osa Tampereen kaupungin ylläpitämää toisen asteen koulutuksen

tuotantoaluetta, johon kuuluvat TREDUn lisäksi Tampereen 6 päivälukiota ja yksi aikuislukio.

TREDU tarjoaa työelämän tarpeista lähtevää monipuolista koulutusta ja palvelutoimintaa.

TREDU järjestää nuorten koulutuspalveluita, aikuiskoulutus- ja työelämäpalveluita sekä oppi-

sopimuspalveluita (TREDUn oppisopimuskeskus) Pirkanmaan alueella. Koulutustarjonnassa on

perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, lyhytkestoista ammatillista lisäkoulu-

tusta sekä henkilöstö- ja yrityskoulutusta. Koulutukset toteutetaan monipuolisin opetusmene-

telmin, joustavasti oppilaitoksen yksiköiden ja työpaikkojen tiloissa. Toiminta sijoittuu pääasi-

assa Pirkanmaalle, mutta toimintaa on myös Pirkanmaan ulkopuolella. Palveluiden järjestämi-

sessä hyödynnetään verkoston palveluita ja osaamista. (kts liite 5. TREDU)

24

Sastamalan koulutuskuntayhtymä SASKY (kaikki nuoriso- ja aikuiskoulutuspalvelut me-

renkulkualaa lukuunottamatta)

Sasky toimii länsi ja itä-koillis Pirkanmaalla, Sastamala ja Mänttä–Vilppula akselilla tarjoten

työelämän tarpeista lähtevää monipuolista koulutusta ja palvelutoimintaa. Sasky järjestää

nuorten koulutuspalveluita, aikuiskoulutus- ja työelämäpalveluita sekä oppisopimuspalveluita.

Koulutustarjonnassa on perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, lyhytkestoista

ammatillista lisäkoulutusta sekä henkilöstö- ja yrityskoulutusta. Sastamalan koulutuskuntayh-

tymä on edelläkävijä uusien koulutusalojen ja -ohjelmien innovoinnissa. Viimeisinä koulutus-

ala-avauksina ovat luonnonkuitukomposiitti- tuotantoprosessin sisällyttäminen kumi- ja muo-

vialan koulutukseen sekä hyvinvointiteknologian koulutuskokeilu. Tavoitteena on, että koulu-

tusjärjestelmä ja tutkintojen perusteet reagoivat nopeasti toimintaympäristö- ja osaamistar-

vemuutoksiin sekä teknologian kehittymiseen. Ennakointi ja tiivis yhteistyö alueen työelämän

kanssa mahdollistavat aidosti työelämälähtöisen koulutustarjonnan. Koulutuksen järjestäjän

volyymiltaan merkittävin koulutusala on tekniikan ja liikenteen ala. Myös kulttuurialalla, sosi-

aali- ja terveysalalla sekä yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon alalla on run-

saasti koulutustarjontaa.

Ammatillisella nuorisoasteella opiskelijoita on yhteensä noin 3095. Ammatillisen lisäkoulutuk-

sen opiskelijamäärä on noin 175 opiskelijatyövuotta, oppisopimuskoulutuksen ammatillisen

peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 250 opiskelijatyövuotta ja lisä-koulutuksen opiske-

lijamäärä on noin 320. (kts. liite 5. SASKY)

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto VAAO (kaikki koulutuspalvelut ja – alat merenkul-

kua ja ilmailua lukuunotta samalla kampuksella sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksena)

Valkeakosken ammattiopistolla on pääosin yhdellä kampusalueella kaikki ammatillisen koulu-

tuksen palvelut. Läheisellä korkeakoulu- ja lukiopalveluja tuottavalla yhteisellä Trimola Cam-

puksella laajennettuna VAAO kykenee tuottamaan lähes kaikki koulutuspalvelut, mitä asiak-

kaat tarvitsevat. Tarkemmin (kts. liite 5. VAAO).

6.2 Muut oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät

Selvitys toisen asteen ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisestä Pirkanmaalla (Niemi-

nen.J. 2011, 15 – 20 ja liite 7)

Aikuiskoulutuksen toimijoiden luokittelun perusteena on koulutuksen järjestäjät, joilta Pirkan-

maan ELY-keskus on hankkinut työvoimakoulutusta vuonna 2013. Tiedossa olevat 2014 aikana

tulleet muutokset on huomioitu

Yliopistot

o Tampereen yliopisto TY/UTA http://www.uta.fi

Tampereen yliopiston täydennyskoulutus- keskus

Avoin yliopisto-opetus

o Tampereen teknillinen yliopisto TTY/TUT http://www.tut.fi

Täydennyskoulutuskeskus EDUTECH

25

Ammattikorkeakoulut

Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK/TUAS http://www.tamk.fi

Pirkanmaan maakuntakorkeakoulutoiminta

o Tampereen ammattikorkeakoulu

o Tampereen ammattikorkeakoulu / Ammatillinen opettajakorkeakoulutoiminta

o Hämeen ammattikorkeakoulu / Valkeakoski http://www.hamk.fi

o Poliisiammattikorkeakoulu

Aikuiskoulutuskeskukset

o Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK (Tampellan teollisuuskoulu

yhdistetty TAKKiin 2014) http://www.takk.fi

Ammatilliset oppilaitokset

o Tampereen seudun ammattiopisto TREDU http://www.tredu.fi

o Sastamalan koulutuskuntayhtymä SASKY http://www.sasky.fi

o Valkeakosken seudun koul. kuntayhtymä

o Valkeakosken ammatti- ja aikuisiopisto VAAO http://www.vaao.fi

o Varalan urheiluopisto http://www.varala.fi

o Ahlmanin ammattiopisto (ja Oriveden Opisto) http://www.ahlman.fi

o Tampereen palvelualan ammattiopisto TPA http://www.tpa.fi

o Ammattiopisto Luovi http://www.luovi.fi

Ammatilliset erikoisoppilaitokset

o AEL Tampere,

o Nokian teollisuusoppilaitos Oyj

o Sisun teollisuusoppilaitos

o Johtamistaidon opisto JTO

o POHTO

Kansanopistot

o Oriveden opisto (ylläpitäjänä Ahlmannin koulun säätiö 1.1.2015 alkaen)

o Karkun evankelinen opisto

o Luovi kansanopisto

o Murikka - opisto (uudet ylläpitojärjestelyt 1.1.2015 alkaen)

o Päivölän kansanopisto

o Voionmaan Opisto http://www.voionmaanopisto.fi

26

Kansalais- ja työväenopistot

o Ahjolan kansalaisopisto

o Hämeenkyrön kansalaisopisto

o Ikaalisten kansalaisopisto

o Pirkan opisto (muodostettu Lempäälä-opistosta ja Pirkkalan kansalaisopistosta sekä

o Nokian opistosta 1.1.2013)

o Oriveden seudun kansalaisopisto OSKO

o Autere-opisto

(muodostettu Ruoveden opistosta ja Mänttä-Vilppula kansalaisopistoista 2013)

o Sastamalan opisto

o Tampereen seudun työväenopisto (muodostettu Tampereen ja Ylöjärven

työväenopistoista 2013) http://www.tampere.fi/työväenopisto

o Valkeakoski-opisto (Kangasala – opisto, Pälkäneen seudun kansalaisopisto

yhdistynyt 1.1.2013 ja Akaan opisto 1.1.2015)

o Vilppulan kansalaisopisto

o Virtain kansalaisopisto

Kesäyliopistot

o Tampereen kesäyliopisto

Aikuis- ja iltalukiot

o Tampereen aikuislukio

Oppisopimustoimistot

o TREDUn oppisopimuskeskus http://www.tredu.fi

o Sastamalan oppisopimustoimisto http://www.sasky.fi

Muuta:

Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto yhdistyi Pirkanmaan musiikkiopistoon 1.1.2015

http://www.pmo.fi

Tampereen konservatorio http://www.tampereenkonservatorio.fi

Tampereen musiikkiakatemia http://www.tampereenmusiikkiakatemia.fi

Taulukko 1. Koulutusta tuottavat tahot Pirkanmaalla 2014

Pirkanmaan alueella toimii myös lisäksi useita valtakunnallisia aikuiskoulutuksen järjestäjiä,

muiden maakuntien alueilla pääsääntöisesti toimivia oppisopimustoimistoja ja yksityisiä oppi-

laitoksia. Niitä ei huomioida pienen volyyminsä vuoksi tässä tarkastelussa.

27

Neljän suuren toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen re-

surssit opetukseen 2014 Pirkanmaalla.

Oppilaitos 2014 Opiskelijamäärä Henkilöstömäärä Tilojen määrä m2 Opisk/opettaja m2/opisk.

SASKY 3830 650 120 000 6,0 31,3

TAKK 4507 329 25173 13,7 5,6

TREDU 8956 1200 178765 7,46 19,98

VAAO 1321 154 24500 8,6 18,5

Yhteensä 18604 2333 348438 ka.7,95 ka.18,73

Taulukko 2. Opiskelija-, henkilöstö- ja tilojen määrä 2014 sekä opiskelijaa/opettaja ja tilat

m2/opiskelija. Tiedot AmKesu 2014 mukaan. Huomioitu lisäksi koulujen antamat muutostiedot

20.9.2014 tilanteen mukaisesti, missä aikuiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen opiskelijamää-

rät on laskettu yhteen ja käytetty OPH:n ohjeen mukaista vuoden painotettua keskiarvoa.

(OKM 4.9.2014) ”16-vuotiaiden määrällinen kehitys alueellisesti

Väestöennuste 2012 iän mukaan

alueittain

Sukupuolet yhteensä

2011 2025

16-vuotiaat

Pirkanmaan maa-

kunta 5 516 5 980

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste. Koko taulukko liitteessä 3.

Taulukko 3. Väestöennuste 16-vuotiaat Pirkanmaalla 2011 - 2025

Väestöennuste 2012 iän mukaan alu-

eittain

Sukupuolet

yhteensä

2011 2025

Pirkanmaan maakunta 268 533 272 854

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste . Koko taulukko liitteessä 3.

Taulukko 4. 25-65-vuotiaiden määrällinen kehitys Pirkanmaalla 2011 - 2025

28

7. Aikuiskoulutuksen haasteet Pirkanmaalla

Aikuiskoulutukseen kohdistuu 2015-2017 merkittävä rakenteellinen ja rahoituksellinen muu-

tosprosessi osana toisen asteen koulutuksen uudistusta. Koulutusrakenteen muutokset valtio-

vallan toimenpiteinä on kuvattu toisen asteen ammatillisen koulutuksen näkökulmasta tämän

julkaisun 2. luvussa ja liitteessä 4. sekä hallituksen esityksissä HE 306,307,309 ja 310

/4.12.2014 sillä tarkkuudella, kuin se julkaisuhetkellä 31.12.2014 on mahdollista.

Joidenkin koulutuksen nykyjärjestäjien toimintaedellytykset muuttuvat tilanteessa, jossa

aiemmat toimiluvat kumotaan ja uusia myönnetään aiempaa vähemmän. On tärkeää, että

koko aikuiskoulutustarjonta tarkastellaan Pirkanmaalla toimilupaprosessin yhteydessä Pirkan-

maan liiton koordinoimana ja silloin sovitaan tehtäväjaosta koulutuksen järjestäjien kesken.

Koulutuksen järjestäjät ja koulut eivät olleet vielä 2014 valmiita vakavasti miettimään tehtä-

vien uudelleen järjestelyjä. Luontevasti se kohdistuukin järjestämis- ja toimilupa haun yhtey-

teen.

Aikuiskoulutuksen tarve on väestöennusteiden (taulukot 2 ja 3 ja kuva 3) mukaan kasvava ja

monipuolistuva Pirkanmaalla sekä monella uudella tavalla kohdentuva ns. rajapinta ammattien

tarpeen vuoksi.

Aikuiskoulutuksen monimuotoisuutta ja integroitumista muiden koulutusmuotojen ja oppimis-

tapojen kanssa tulee kasvattaa sekä paikallisesti että kansainvälisesti ja aiempaa enemmän

kehittämishankkeisiin sidottuna jo rakenneprosessin aikana 2015-2017.

TREDU, TAKK, SASKY ja VAAO vastaavat kaikki alueillaan teknologiaan, hyvinvointiin, liiketa-

louteen ja muihin palvelutoimintoihin (mm. sosiaali- ja terveyden huoltoon) liittyvistä koulu-

tuksista ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen alueilla ja kykenevät sopimaan tehtäväjaoista

tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisella on myös valtakunnallisia tai maakunnallisia erityis-

tehtäviä. Varsinainen haaste on löytää toiminnallinen ja taloudellinen tasapaino rahoituksen ja

tutkintorakenteen uudistuessa niukkenevilla resursseilla. Yhteistyölle ja yhteisille palvelutoi-

minnoille ja tehtäväjaolle kohdentuu suuri paine uudistusprosessissa.

Neljän suurimman Pirkanmaan ammatillisen toisen asteen koulun tila- ja opettajaresurssit on

esitetty taulukossa 2. tilastointipäivän 20.9.2014 mukaan ja niistä on laskettu keskiarvot opis-

kelijaa/opettaja sekä m2/opiskelija. Näistä on nähtävissä, että yhteistyötä lisäämällä voi tilojen

ja henkilöstön hyödyntämistä lisätä ja sen seurauksena parantaa tehokkuutta ja taloudelli-

suutta.

7.1 Kansainväliset näkymät aikuiskoulutuksessa Aikuiskoulutuksella on perinteisesti vahva asema Euroopassa erityisesti Saksankielisillä alueilla

ja Britanniassa. Edelleen näyttää toimivan ikään kuin historiallisena jäänteenä entisissä Bri-

tannian alusmaissa Ison Britannian henki koulutusasioissa. Britannian koulutusjärjestelmää

(1992 jälkeistä) on suurelta osin hieman eri variaatioin kloonattu entisissä alusmaissa. Näin

voidaan ajatella että globaalisti on ikään kuin koulutuksellinen vanne maapallon ympäri, jossa

Euroopan lisäksi voidaan koulututkinnot hyväksyä sellaisenaan tai vähäisin muutoksin. Euroo-

pan alueella on Bolognan prosessin myötä opetusministerit noin 20 vuoden aikana asteittain

sopineet mm. tutkintojen tasoluokituksesta (EQF) ja väylärakenteista niin, että vastaavat tut-

kinnot ovat hyväksyttävissä koko Euroopan alueella. Tavoitteena on ollut työvoiman vapaan

liikkumisen tehostaminen koko EU:ssa. Yleisperiaatteena tutkintojen muodostamisessa on riit-

tävä joustavuus, jossa yhteisesti sovittu tasoluokitus kuitenkin pitää tutkintojen ydintietovaa-

29

timukset yhtenäisinä. Joillakin tutkintoalueilla alakohtaisesti suositaan tai jopa vaaditaan ak-

reditoitua opetusohjelmaa, ympäristöä, välineistöä ja henkilöstöä. Lisäksi on aloja, joille on

luotu EU–direktiivejä, joita on sopimuksellisesti noudatettava. Tällaisia ovat tyypillisesti logis-

tiikan, avioniikan (yleensä lentokoneala) ja terveydenhuollon koulutukset ja tutkinnot.

Työmarkkinat ja ”business” ovat globaaleja ja kaikkialla tarvitaan nopeasti tässä ja nyt työvoi-

maa aivan uusillekin osaamisalueille. Vain aikuiskoulutuksen toiminnot ovat riittävän nopeat

vastaamaan näihin tarpeisiin ja siinäkin on paljon kehitettävää. Verkostomainen, yhteistyöhön

perustuva toimintamalli on aiempaa enemmän tarpeellinen.

Koulutuksen ennakointia 1997-2001 vuosille 2000 - 2015

Seuraavissa Risto Ilomäen väitöskirjan kuvioissa 11. ja 12 (tässä kuva 5). on kuvattu vuonna

1997 ennakointi suomalaiseksi koulutusjärjestelmäksi mallina Britanniassa 1992 aloitettu kon-

septi koulutuksen rakenne uudistamisesta (Ilomäki.R. 2001. Toisen asteen koulutusrakenteen

kehittyminen ja kokeilurakenteiden arviointi. Acta Universitatis Tamperensis 845. Juvenes Print

Tampere 2001. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 146 http://acta.uta.fi )

Otteita väitöskirjan lectio – osasta:

Neljästä tutkimusongelmasta neljäs koskee tulevaisuuden tutkimusaluetta ”Miten koulutusra-

kenteiden ennakoidaan kehittyvän aikavälillä 2000-2015?” Castelssin ja Himasen sekä SITRAn

”Suomi 2015” asiantuntijatyöryhmien tulevaisuuden tutkimuksiin nojautuen silloin jo 2000 kir-

jattiin mm:

”Maailman laajuisesti pyritään tunnustamaan saman alan tutkinnot eri maissa. Koulujärjestel-

miä muokataan sellaisiksi, että niissä on laajoja työssäoppimisen jaksoja ja toisaalta riittävästi

yleissivistävää osuutta. Tarkoituksena on, että toisen asteen koulutus tuottaa yleisen jatkoo-

pintokelpoisuuden ja toisaalta vahvan pohjan työammatteihin. Tutkintoja voi täydentää am-

matillisilla jatkotutkinnoilla, ammattitutkinnoilla ja erikoisammattitutkinnoilla. Toisen asteen

koulutusrakenne toteuttaa varsin kattavasti kansainväliset saman koulutustason tutkintovaa-

timukset.

Vuosituhannen vaihteessa näyttää siltä, että vuosina 2000 – 2015 yhteiskunta koulutusinsti-

tuutioineen tulee kohtaamaan kestävän kehityksen, ympäristöteknologian, viestinnän, infor-

maatioteknologian, logistiikan, tietotekniikan, automaatiotekniikan, mekatroniikan, sosiologi-

set, turvallisuuteen liittyvät sekä postmodernit agraarijälkiteolliset muutokset. Suomessa en-

nakoidaan huipputeknologian ja muillakin teollisuuden aloilla olevan voimakasta työvoiman

kasvu- ja koulutustarvetta kyseisellä ajanjaksolla huolimatta vuoden 2001 lievästä taloudelli-

sesta taantumasta. Suuri eläkkeelle siirtyvien määrä selittää suurimman osan työvoiman lisä-

tarpeesta.

Valmius muutosnopeuteen pitää olla huomattavasti parempi kuin keskiasteen koulun uudistuk-

sessa oli. Toisaalta pitää nähdä yhteiskunnallisten heilahtelujen yli ja vaimentaa liian nopeat

koulutusalojen supistamiset. Valveutuneet koulutuksen järjestäjät (kunnat, kaupungit, koulu-

tuskuntayhtymät, osakeyhtiöt ja säätiöt) kykenevät koulutustarpeiden ennakointijärjestel-

mien, pitkän aikavälin tilastollisten trendien ja opettajien sekä yrityselämän jatkuvan vuoro-

vaikutuksen avulla saatavan tiedon perusteella koulutuksen nopeaan oikeansuuntaiseen sää-

töön. Elinikäiselle (life long learning)koulutukselle on sosiaalinen tilaus. Valveutuneet, jousta-

vat, oppimista monipuolisilla menetelmillä edesauttavat ja pedagogiikan laajasti hallitsevat op-

pilaitokset opettavat tulevaisuudessakin.

30

Koulutusrakenteiden ja pedagogisten ratkaisujen sekä koulutuksen toteuttamistapojen moni-

muotoisuus ja herkkäliikkeisyys ovat avainasemassa tulevaisuudessa koulutuksen haasteissa.

Koulutus joka tapauksessa ratkaisee tulevaisuuttamme merkittävästi. Castellsin ja Himasen

(2001) mukaan Suomi olisi löytänyt muita maita tehokkaamman tavan sovittaa globaali talous

ja kansallisvaltion hyvinvointi yhteen. Jos näin on, Suomen harjoittama politiikka ja koulutus-

järjestelmä voivat olla kansainvälisen mielenkiinnon kohde lähivuosina.

Sitran julkaisussa Suomi 2015 todetaan; Työikäisen väestön määrä on vähenemässä. Opiske-

lua tulee nopeuttaa usealla vuodella mm. kannustamalla nuoria siirtymään suoraan yleissivis-

tävästä koulutuksesta ammattiopintoihin ja korkeakouluihin ilman välivuosia (Sitra 2001, 11).

Aiempien opintojen maksimaalista hyväksilukemista pitää kehittää.

Toisen asteen ammatillinen koulutus on merkittävä tietotaitoja ja elämän hallintaa laajentava

oppimisväylä, mutta sitä ei tunneta riittävästi”. (Ilomäki 2001)

Nyt on 2015 ja lähes kaikki 1997 ennakoidut asiat ovat edenneet silloisen tulevaisuuden tut-

kimuksen mukaisesti koulutusalueilla. Toisaalla ko. väitöskirjassa todettiin korkeakoulukentän

uudistamistarve peruskoulun ja toisen asteen uudistusten jälkeen ja edelleen vielä koko kou-

lutusjärjestelmän hienosäätötarve. Näin näyttää tapahtuneen ja nyt on menossa tuo hieno-

säätö korkeakoulujen osalla, mutta toisen asteen osalla on kysymys kyllä järeästä säädöstä

jälleen tulevien 2017 uudistusten näkökulmasta. Tosin 1998 toisen asteen lait 629-631 mah-

dollistivat pääosin ne asiat, mitä nyt uudella lakipaketilla täsmennetään (”paimen lait”) 2017

voimaan tulevana.

Tamperelainen 3T–konsepti korkeakoulujen yhdistämispyrkimyksenä saattaa aiheuttaa suur-

remontin vielä koko korkeakoulumaailmassa hienosäädön sijasta. Loistavasti PISA – tutkimuk-

sissa pärjännyt Suomen peruskoulujärjestelmäkin on kiinnostunut jälleen uudistuksista. Onko

koko suomalainen koulumaailma tuomittu jatkuvaan uudistumiseen? On kai, mutta voi se olla

suomalaisen hyvinvointimenestyksen avain.

31

Kuva 5. Koulutustasot ja väylärakenteet. vrt. EQF (Ilomäki. R. 2001)

32

7.2 Paikalliset Pirkanmaalaiset näkymät Pirkanmaan alueelta on 2008 alkaneen jo viisi vuotta kestäneen taloudellisen taantuman ai-

kana poistunut valtaisa määrä työpaikkoja, koska se on koskettanut eniten teollistuneita seu-

tuja Suomessa. Uusia työpaikkoja syntyy uusille aloille samanaikaisesti ja työvoimareserviä

on, mutta uudelleen koulutukselle on kova tarve. Siihen tarvitaan yhteiskunnan (valtiovallan)

resurssisatsauksia yritysten omarahoitusten lisäksi.

Tämän selvityksen perusteella erityisesti työelämästä tulleiden palautteiden mukaan Pirkan-

maalla odotetaan aiempaa parempaa ja nopeampaa reagointia koulutuksen tuottamiseksi äkil-

listenkin työelämätarpeiden perusteella. Tämä tarkoittaa nonstop tyyppisen ennakointijärjes-

telmän luomista, joka pitää sisällään tiedon analysointijärjestelmän ja koulutustehtävien jake-

lujärjestelmän eri toimijoille. Toivotaan myös ns. ”yhden luukun” asiointi- ja palvelumahdolli-

suutta suorien kontaktien lisäksi ja asiakkuuden hallintajärjestelmien kehittämistä. Näissä ei

sinänsä ole mitään uutta, mutta toteutukset ovat olleet puutteellisia tähän asti, tai ne ovat

olleet yrityselämän näkökulmasta liian kapealle sektorille toteutettuja. Tähänastisista parhaita

rohkaisevia esimerkkejä ovat olleet Tredun oppisopimuskeskuksen verkostolleen luoma palve-

lukonsepti ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston (VAAO) koko koulutustehtäväalueelleen

kehittämä nykyaikaiseen älyviestintään perustuva ennakointi- ja palautejärjestelmä. Ehkä

merkittävin tällä hetkellä on metropolialueella toimiva AMI –säätiön verkosto ja sen ennakointi-

ja toiminnanohjausjärjestelmä. Varsinais Suomessa kehitteillä on vastaava Turun aikuiskoulu-

tuskeskuksen toimiessa isäntänä.

Riittävän laajan ”Palvelu ja ennakointikeskuksen” tai palvelukonseptin lisäksi toivotaan järjes-

telmää jossa varmuudella pystytään heti päättämään koulutusten järjestämisestä yrityksille

(myös yhteisöille ja yksityisille), silloin kun tarve on ns. ”päällä”. Yrityselämässä varsinkin Pk

– yritysten henkilöstöt ovat niin kiireisiä, ettei johto tai henkilöstö voi käyttää runsaasti aikaa

koulutustarpeesta neuvotteluun. Nyt koetaan, että asiat etenevät liian hitaasti ja paljon aikaa

menee monien tahojen kanssa neuvotteluun, eikä lopputulos ole edes varma.

Pk-yrityksillä ei ole aikaa ja osaamistakaan hakea EAKR, ESR, Tekes, Sitra, EU:n puiteohjelma

ym. ulkoisia rahoituksia, vaikka rahoitustarve innovaatio- ja kehittämistoimintoihin on ole-

massa ja koulutukset ja hankkeet voisivat olla ko. ohjelmien piirissä.

Oppisopimusten tarkastajajärjestelmää ja koulutussopimusten sekä työssäoppimisen valvon-

tajärjestelmää toivotaan kehitettävän niin, että valvontatehtävissä olevat toimisivat työpai-

kalla opiskelevien ohjaajana, mentorina ja tutorina aiempaa enemmän, koska työpaikoilla ei

kaikilla ole riittävästi aikaa ohjaustyöhön tai ei ole riittävästi osaamista. Parhaat palautteet

haastattelujen yhteydessä yleisellä tasolla ovat saaneet TAKK:n toimijat, vaikka yksittäisissä

tapauksissa on sielläkin liikaa jäykkyyttä opetuksen järjestelyissä. Nyt kun tulevien koulutuk-

senjärjestäjien hakukriteerit on ilmaistu ja hakulomake luonnokset julkaistu, näyttää siltä, että

hakuprosessissa on selvitettävä monilta osin juuri em. työ/yrityselämän palautteissa tulleita

vajavuuksia nykyjärjestelmään nähden.

Pirkanmaalla tarvitaan haastattelujen perusteella osaajia erityisesti sosiaali- ja terveysalan

ammatteihin, INKA–ohjelman alueisiin (tekoäly, robotiikka, automaatiotekniikka, logistiikka,

telematiikka ja yleinen työkonetekniikka eri osa alueineen), kehittyvään Clean Tech alueeseen,

kaupan– ja hallinnonalan tehtäviin (erityisesti myynnin osaajat), bioteknologian (erityisesti

biopolymeerien) ja nanoteknologian alueille. Palvelujen toivotaan säilyvän hyvinä tai jopa ke-

hittyvän, joten palveluammattien alueella riittää koulutustarvetta myös. Työelämä toivoo kou-

lutusinstituutioilta tehokkuutta, reagointinopeutta, ennakoitavuutta, asiakkuuden hallintaa,

hanke-, rahoitusten haku ja –hallintapalveluja sekä yhden luukun yhteydenpitomahdollisuutta.

Kaikkia aloja koskee Digitalisointi. Siihen on eniten EU:n puiteohjelma 8. rahoituksia (esim.

Horizon 2020), joten eri koulutuksen järjestäjien, koulutusalojen ja – tasojen (korkeakoulut ja

33

toisen asteen oppilaitokset) sekä yritysten ja KV-kumppanien tulisi pyrkiä valmistelemaan laa-

joja yhteisiä ”sateenvarjo” kehittämishankkeita juuri digitalisoinnin alueelle.

Pirkanmaa Suomen elinvoimaisena ja dynaamisena kehittämisalueena tarvitsee laajan koulu-

tuksen monimuotoisuuden. Valtion toimenpiteet 2015 – 2017 vähentävät perusrahaa ja mah-

dollisesti koulutuksen järjestäjien lukumäärää. Perusrahoituksen vähenemistä voi menestyk-

sekkäästi kompensoida hankerahoituksella. Hankkeissa opiskelijat saavat opintopisteitä, työs-

säoppimista ja mahdollisesti KV kokemusta.

Vaikka haastattelujen ja tutkimusten perusteella Pirkanmaalla tarvitaan laajenevaa ja moni-

puolistuvaa koulutusta toisella asteella, ongelmana on opiskelijoiden kiinnostuksen puute ha-

keutumisessa keskeisille yrityselämän avainaloille esim. kone- ja metallitekniikkaan. Työvoi-

matarve ennakoidaan olevan merkittävästi kasvava avain aloilla ja koulutuksen tarve moni-

puolistuva ja uudistuva. Nyt on nopeasti saatava uudistus aikaan hakeutumiskiinnostuksen

lisäämiseksi nuorten ja aikuisten koulutukseen. Nuoret ovat ns. ”diginatiiveja” ja digitalisointi

kiinnostaa yli koulutus- ja työammattialojen. Digitalisointi on valjastettava kiinnostuksen lisää-

miseksi mm. kone- ja metallialalle. Lukio – ammattioppilaitos kaksois- tai kolmoistutkinto ra-

kenteet on palautettava opintomahdollisuuksien piiriin. Joint Degree tyyppiset kansainväliset

tutkinnot pitää myös aiempaa paremmin tuoda mahdollisiksi.

Pelkän aikuiskoulutuksen järjestämisen sijasta on nyt tarkasteltava koko toisen asteen amma-

tillisen koulutuksen uudelleen järjestämistä Pirkanmaalla. Näin siitä huolimatta että juuri on

tehty suuria järjestelyjä mm. Tredun muodostuminen Pirkosta ja TAO:sta, SASKYn järjestäy-

tyminen Sastamalassa ja Mänttä–Vilppulassa ja VAAO:n multikoulutukselliset nykyaikaiset

koulutustasoja integroivat ratkaisut Valkeakoski – Akaan alueella. Nykyisille koulutusvolyy-

meille, näyttää olevan tarve edelleenkin, mutta mukautumis- ja muutoskykyä yritys- ja työ-

elämän tarpeisiin edellytetään lisää. Tätä tukee OKM.n toisen asteen rahoitus – ja rakenne-

muutosta koskevien luonnosten 4.9.2014 ja 15.10.2014 tilastoliitteiden tieto myös

(liite 3).

Vähentämistarvetta aikuiskoulutuksessa Pirkanmaalla ei juuri ole, mutta tutkintojen ja tutkin-

non osien uudelleen suuntaamistarve on voimakasta.

”Kouluesimerkkinä” nykyisistä monialaisista koulutuksen järjestäjistä Pirkanmaalla voidaan pi-

tää Valkeakosken ammatti ja aikuisopiston ylläpitäjää VSKY:ä ja Campus Trimolaa, missä kor-

keakoulutoiminnot ovat tukemassa VAAOn ja alueen tarpeita. Siinä on periaatteessa yhdelle

kampukselle (hieman soveltaen muutamalle hehtaarille) kerätty nuoriso-, aikuis-, lukio- AMK-

ja vapaansivistystyön toimijoita antamaan kulloinkin alueen tarvitsemaa koulutusta ja oppi-

mismahdollisuuksia. Ennakointijärjestelmä toimii nonstop–periaatteella nykyaikaista älytekno-

logiaa käyttäen (älykännykät ja –tabletit toimijoilla mukana). Koulutustarpeen jakelujärjes-

telmä toteutuksen osalta toimii VAAOn sisällä.

TAKK:ssa on lähes sama tilanne kuin VAAO:ssa, mutta toiminta-alue on koko maakunnassa.

Päätöksenteon nopeus ja koulutuksen laatu on erityisesti TAKK:n valtti.

SASKY toimii laajasti monialaisesti maakunnassa ja laajemminkin. Sillä on useita toimipisteitä.

TREDU on suuri ja monialainen. Sen aiemmat kantakoulut Pirko ja TAO ovat olleet vahvoja

aikuiskouluttajia nuorten koulutuksen ohessa. TREDU toimii ja tarvittaessa nykyistä laajem-

minkin koko maakunnassa.

Pienehköjä koulutuksenjärjestäjiä Pirkanmaan alueella on useita. Ne ovat nykytilanteessa hy-

vin toimivia ja tehtäväjakoja on jo vuosien varrella sovittu ja toteutettu. Pirkanmaan alueen

kaikkien koulutuksen järjestäjä- ja päättäjätahojen pitää jo 2015 kevään aikana harkita, mitä

toimintoja kannattaa yhdistää ja mitä toteutetaan yhteistyössä.

34

Haastatellut henkilöt ja tahot Kts. liite 2

Toisen asteen rahoitus- ja rakennelakien valmistelutyöryhmien ja ohjausryhmien perustelu-

luonnoksissa on tullut esiin monelta osin samoja koulutustarpeiden kehityshuippuja kuin tässä

Tampereen ja Pirkanmaan aikuiskoulutuksen uudistamista koskevissa haastatteluissa ja selvi-

tyksessä. Lisäksi OKM:n luonnoksessa 04.09.2014 julkaistu tilastokeskuksen työvoima tarpeen

muutosta kuvaavissa taulukoissa ennakoitiin kasvua Pirkanmaan seudulle. Samaa tukee

AmKesu 2014-2017, 5 ja 7 kuvatut graafit kuin myös Tampereen kauppakamarin Työelämän

osaamisselvitys 2014. (kts. liitteet 5, 7 ja 8)

Paine joustavan aikuiskoulutuksen kehittymiseen Pirkanmaalla näyttää olevan kiistaton tule-

vaisuudessakin. Pirkanmaa Tampereen kaupunkiseutuna on INKA ohjelman koneenrakennuk-

sen ja älyliikenteen painopistealue. Tässä selvityksessä esiin tulleet kehittymisalueet tukevat

suoraan tai välillisesti alueen strategioita ja koneenrakennuksen sekä älyliikenteen oheispai-

nopistealoja.

Koko toisen asteen koulutusta pitää kehittää ja erityisesti aikuiskoulutusta ja joustavia oppi-

mismahdollisuuksia toimilupa-, rahoitus- ja rakennelakien mahdollistamassa uudessa ympä-

ristössä.

8. Tietohallintokehityksen vaikutus koulutuksen kehitysnäkymiin

Tietohallintouudistus on ollut prosessissa 2011 syyskuun alusta alkaen ja sen tulee olla valmis

2017 mennessä (L 634/2011). Monet tähän toisen asteen rakenne- ja erityisesti rahoitusuu-

distukseen liittyvät tiedot tullaan tulevaisuudessa saamaan keskitetystä CSC:n ylläpitämästä

XDW tietovarastosta reaaliaikaisesti ja tiedon käsittely perustuu kokonaisarkkitehtuuriin kts.

VM:n julkaisu” Kartturi 2.0”(toim. Päivi Karttunen, TAMK 2010). Tietohallintokehitys julkisoi-

keudellisella sektorilla etenee samanaikaisesti Toisen asteen rahoitus-ja rakenneratkaisujen

kanssa. Kyseinen tietohallintokehitys on välttämätön ehto sille, että osin tulos rahoitukseen

perustuva toisen asteen rakenne on toimiva tulevaisuudessa. Se perustuu reaaliaikaiseen tie-

don saantiin ja sen hyödyntämiseen toiminnanohjauksessa. (kts. liite 3.). 9. Yhteistyön lisääminen koulutuksen järjestäjien ja koulujen välillä Yhteistyön lisääminen koulutuksen järjestäjien ja koulutusinstituutioiden välillä on yhtä välttä-

mätön, kuin luvussa 8. esitetty riippuvuus tietohallinnon ja rahoitus- sekä rakenne uudistusten

kesken, rakennemuutoksen onnistumisen ja menestyksen takaamiseksi. Eri järjestäjien, on

taloudelliset reunaehdot huomioiden kyettävä luomaan itselleen tai vaihtoehtoisesti alueelli-

nen laadunvarmistusjärjestelmä, tietohallinto kokonaisuus, koulutus ja oppimisympäristö stra-

tegia, asiakkuuden hallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmä sekä ennakointi, analysointi ja

koulutustehtävien jakelujärjestelmä.

Työpaikoilla ja kansainvälisesti tapahtuva oppiminen on tarkoituksenmukaista ratkoa yhteisillä

toimintatavoilla ja -rakenteilla, koska rahoitus tiukkenee merkittävästi jo uudistusprosessin

aikana. Hanke- ja KV –toimintoihin on mahdollisuus saada erillisiä EU tasoisia ja kansallisia

rahoituksia. Useamman toimijan yhteishankkeet ovat osoittautuneet menestyksellisiksi jo

aiemmin. Useiden rahoitushakujen ehdoissa on, että hakijoita on monta ja mukana yrityksiä

tai jopa kansainvälisiä kumppaneita.

35

Verkostoituminen on avainsana tulevaisuudessa menestyksen takaamiseksi oppilaitoksissa ja

yrityksissä ja alueen nostamiseksi ns. maailmanluokan koulutus ja innovaatio seuduksi. Kor-

keakoulut ovat osaltaan tekemässä samaa Pirkanmaalla.

10. Yhteenveto • Koulutuksen järjestäjä määrästä riippumaton yhteinen ”ennakointi, analysointi ja toimin-

tojen jakelu malli” tulee toteuttaa ns. yhden luukun yhteyden periaatteella. (Sitä on vaih-

televalla menestyksellä kokeiltu jo kauan eri puolilla Suomea, mutta vasta nyt tietoteknii-

kan älytekniikan kehityttyä se on reaalisesti mahdollinen ja tulevaa ajatellen välttämätön.

Vrt. VAAO:n pilotointitulokset.

• Koulutuksen tarve määrällisesti yksinomaan TREDUn toimintapiirissä on (100 ap/v) kas-

vava 2025 asti. Koulutusalat ja tutkintojen määrät ovat nykytiedolla varsin hyvin balans-

sissa, mutta laadullisesti ja tutkintorakenteellisesti on suuntaamispaineita ns. rajapintatut-

kintojen ja aikuistutkintojen lisäämiseen. Lisäksi muutamalla koulutusalalla on kohdenta-

mispaineita koneenrakennuksen, älyliikenteen, terveyden- ja hyvinvoinnin, ympäristöalan

(Cleantech), biopolymeerien, automaation, robotiikan, liiketalouden (myynnin) ja nanotek-

nologian sekä avioniikan ja telematiikan, logistiikan ja älyteknologian alueilla. Tämä tar-

koittaa sitä, että likimain nykyisten opiskelija paikkamäärien sisällä on tehtävä suuntaa-

misvalintoja valikossa olevien tutkintojen suhteen.

• Pirkanmaan alueen poliitikoille ja päättäjille on haasteena löytää koulutuksen järjestäjära-

kenteet niin, että päätöksenteko, joustavuus ja muuntautumiskyky lisääntyvät tutkintojen

ja niiden osien tuottamisessa sekä myytävässä (mm. yritysten tarpeeseen) räätälöidyssä

koulutuksessa. Huomioitavaa on myös, että suoraan opiskelijapaikkamäärän mukaan tu-

leva rahoitus on vain 49 % ja muu rahoitus on tulosmittauksiin perustuvaa. Koulutuksen

järjestäjän ja koulun on kyettävä toimimaan aiempaa enemmän yritysmäisesti 2017 al-

kaen.

• Aikuiskoulutuksen toteuttaminen osittain erillisenä on reagointinopeuden ja päätöksenteon

nopeuden vuoksi välttämätöntä, mutta vahvasti on paineita myös monilta osin integroida

aikuis- ja nuorisokoulutusta taloudellisista ja pedagogisista syistä.

• Vapaan sivistystyön ja yleensä kolmannen sektorin koulutustarpeiden huomioon ottaminen

on hyvin vaativa tehtävä. Uudet koulutuksen järjestämisluvat määrittyvät kokonaisarvi-

oinnin perusteella ja rahoituksesta tulee aiempaa merkittävästi haasteellisempaa. Isot

koulutuksen järjestäjät eivät voi yksin ratkoa vain omien mukavuusalueittensa tutkinnon-

antoja, vaan on otettava huomioon alueen kokonaisuus.

• Lukio koulutusta ei tässä selvityksessä tarkastella, vaikka se on keskeisessä osassa toimi-

lupamäärittelyn kokonaisarvioinnissa.

Edellä kuvattua ja liitteissä 3 ja 4 olevia OKM:n päivitettyjä ajantasaisia (05.12.2014 asti)

luonnoksia voi pitää päälinjauksiltaan sitovina, koska ne perustuvat jo aiemmin 2013 ja huh-

tikuussa 2014 tehtyihin hallituksen linjapäätöksiin, tietohallintolain 634/2011

toteutusprosessien mahdollistamiin reaaliaikaisiin ohjaustietojen hyödyntämiseen 2017 men-

nessä (koulutustiedon verkkopalvelu, opiskelijavalinta ja todennetun osaamisen rekisteri sekä

koulutustarjonnan tietovaranto silloin kokonaisuudessaan käytössä. (liitteet 2 ja 3.) ja päätök-

seen koulutuksen järjestäjäverkon muutoksista ja toimilupien uudistamisesta 2015 - 2017 vä-

36

lillä. Uusi kuntalaki on myös valmistumassa 2015 alussa (kts. HE268/2014 kohta 66 liikelai-

toskuntayhtymä ym, johon viitataan toisen asteen rakenne- ja rahoituslakien perusteluosassa

).

Vaikka OKM ei tule aiempien korkeakoulu - uudistusten yhteydessä syntyneiden kokemusten

perusteella todennäköisesti määräämään toisella asteella koulutuksen järjestäjän suuruutta ja

profiilia täsmällisesti, ovat parhaat edellytykset vähenevien rahoitusresurssien vallitessa isoilla

monialaisilla koulutuksen järjestäjillä. Niillä on riittävät laadukkaat tila-, väline- henkilöstö- ja

vakavaraisuusresurssit ja ne kykenevät sisäisillä päätöksillä muodostamaan taloudellisesti toi-

mivia riittävän suuria opintoryhmiä ja sietämään suhdannevaihteluita, joita koulutus kohtaa.

Suurilla koulutuksen järjestäjillä on riittävä, toimiva työpaikkaverkosto työssäoppimiseen, har-

joitteluun, TKI-, projekti- ja hanketoimintoihin sekä kansainvälisiin vaihtoihin (KV), -hankkei-

siin ja koulutuksen myyntiin.

Millaiseksi koulutuksen järjestäjäverkko Tampereella ja Pirkanmaalla muotoutuu toimilupauu-

distuksessa? Tämä on tärkeä kysymys, johon alueelliset päättäjät joutuvat ottamaan kantaa

jo 2015 aikana, kun toimilupien haku käynnistyy. Siksi jo 2014 lopussa saatavilla toisen asteen

lakivalmistelutiedoilla ja hallituksen linjauspäätöksillä pitää pystyä arvioimaan tavoiteltavat ai-

kuiskoulutus- ja muutkin toisen asteen koulutusratkaisut Tampereella ja Pirkanmaalla. Alueel-

lisena tukena päätöksenteossa ovat AmKesu 2014 - 2017, tamperelaisten korkeakoulujen (3T)

yhdistymis- tai yhteistyölinjaukset toukokuussa 2015 ja Pirkanmaan liiton, ELY-keskuksen

sekä Tampereen Kauppakamarin koulutusta koskevat selvitykset ja Tampereen yliopiston op-

pisopimuskoulutusta koskevat tutkimukset sekä Aikuiskoulutuksen uudistamista selvittävän

työryhmän keräämät tiedot

Tamperelaiset korkeakoulut pyrkivät muodostamaan ”maailmanluokan” kansainvälisesti tun-

netun 3T yliopiston tai yhteistyökonseptin TAMKista, TTYsta ja TaYsta. Tavoitteena on Tampe-

reen ja Pirkanmaan kilpailukyvyn ja menestymisen lisääminen sekä koulutuksen ja tutkimuk-

sen rahoitusten kasvattaminen.

Lakivalmistelujen perusteella tavoitteellista on, että aikuiskoulutus ja muutkin koulutusmuodot

kuuluvat pääsääntöisesti koulutuksen järjestäjän toteutusvalikoimaan. Näin koulutuksen ta-

loudellisuus toteutuu, tutkinnon muodostuksessa on riittävästi opiskelijan henkilökohtaisia va-

riointimahdollisuuksia ja tutkinnon voi muodostaa osatutkinnoista.

Kunnat koulutuksen järjestäjinä tai järjestäjien pääomistajatahoina muiden julkioikeudellisten

tahojen ohella odottavat tehokkuutta ja taloudellisuutta koulutukselta. Samaa odottavat yri-

tyselämä ja muut asiakastahot.

Tulevissa koulutuksen järjestämismuodoissa luonnosten mukaan on oleellista, että koulutuk-

sen järjestäjä ja ylläpitäjä on itsenäinen ja käyttää julkisen rahoituksen ja mahdolliset hanke-

, kehitys- ja koulutuksen myyntitoiminnoilla syntyvät ylijäämät koulutuksen ja oppimisympä-

ristöjen kehittämiseen.

Aikuiskoulutusta on vaikea irrottaa nyt erilliseksi tarkastelukohteeksi, kun viestit aiempaa laa-

jempien kokonaisuuksien yhteisrakenteista on selkeästi viestitty koulutuksen järjestämis- ja

ylläpitolupa hakemisen kriteereissä. OKM:n 15.10.2014 julkaisemissa päivitysluonnoksissa

”Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi” sanotaan,

että aikuiskoulutuksen järjestäjä- ja ylläpitoluvat haetaan erikseen irrallisina ammatillisen pe-

ruskoulutuksen luvista. Useat koulutuksen järjestäjät hakevat todennäköisesti vähintään kahta

lupaa. Lukiokoulutuksen järjestämislupa voi olla kolmas. Kokonaisuus liitteessä 4.

37

On perusteltua ajatella koulutuksen järjestäjien olevan 2017 alkaen aiempaa suurempia ja

pääosin monialaisia. Sama kehitys on toteutunut tai toteutumassa korkeakoulusektorilla.

Työelämän, yritysten, yhteiskunnan ja yksilöiden kehitystarpeet ja ennakointitiedot puoltavat

osaltaan myös aiempaa suurempia koulutuksen järjestäjätahoja ja toimintaympäristöjä niin,

että koulutuksen järjestäjän omilla päätöksillä opiskelijalle voidaan tarjota tutkintokoulutuksia

ja tutkinnon osia tarvittaessa yksilöllisten tutkintojen muodostamiseksi. Erityisesti kaupan- ja

hallinnon alan, tekniikan- ja liikenteen alan, luonnonvara alan, cleantech alojen, sosiaali-ja

terveysalan ja – palveluiden nopea digitalisoituminen, tekoälyn ja logistiikan sekä telematiikan

ja robotiikan kasvun ja tuotannon sekä palveluiden uudelleen organisoitumisen sekä kansain-

välistymisen vuoksi yrityselämän ja yhteiskunnan toiminnot tehostuvat. Siitä seuraa, että op-

pimis- ja kouluttautumismahdollisuuksia pitää olla aiempaa paljon enemmän ja usein 24/7/365

periaatteella saatavilla.

Varsinkin yrityselämässä muutokset tulevat olemaan vielä aiempaakin nopeampia ja siksi odo-

tetaan, että koulutuspalvelutiedot saa nopeasti yhdestä osoitteesta (Yhden luukun yhteys),

vaikka koulutus. ja hanketoiminta (TKI) tapahtuisikin useassa paikassa

Pirkanmaan alueella nyt toimivat neljä suurinta koulutuksen järjestäjää (TAKK, TREDU, VAAO

ja SASKY) ovat tunnettuja laadukkaita kouluttajia ja volyymiltaan ja monialaisuudeltaan niin

suuria, että niiden omistaja tahot saanevat koulutuksen järjestäjä- ja toimiluvat uusillakin kri-

teereillä. Pienemmät taas ovat erikoistuneita kapea-alaisille ja valtakunnallisille aloille. Voisi

ajatella, että useat niistä muodostavat yhteisen valtakunnallisen koulutuksen järjestäjän ol-

lakseen tarpeeksi vahvoja tulevien haasteiden edessä tai sitten niistä osa yhdistyy alueella

isompien koulutuksen järjestäjien kanssa tai yhdistyvät paikallisesti keskenään. Esimerkiksi

Ahlmannin ammattiopisto ja Oriveden Opisto kuin myös Tampellan teollisuusoppilaitos ja TAKK

ovat pareina sopineet yhdistymisistä 1.1.2015. Aiemmin vuonna 2013 on jo yhdistynyt kansa-

lais- ja kansan opistoja Pirkanmaan alueella.

Koulutuksen järjestäjien, koulujen ja työelämän yhteistyön lisäämiseksi ja perus- ja lisäkoulu-

tuksen toimintojen, tehtäväjakojen ja koulutustarjonnan selkeyttämiseksi pitää eri tahojen li-

sätä suunnitteluyhteistyötä 2015 aikana.

Aikuiskoulutuksen uudistamisryhmän ehdotuksen perusteella Pirkanmaan liitto vastaa koulu-

tuksen järjestämis- ja toimilupien hakua valmistelevien työryhmien koordinoinnista. Koordi-

naatiotyöryhmä tarkastelee mm. tulevien koulutuksenjärjestäjien välisen yhteistyön vaikutta-

vuutta aluevaikuttavuuden ja talouden näkökulmista.

AmKesu:n työryhmä on jakanut jäsenhenkilöilleen ja sitä kautta nykyisille koulutuksen järjes-

täjä tahoille osatehtäviä edelleen selvittää tarkemmin tehtäväalueita, jotka liittyvät yhteistyö-

hön, opiskelun kehittämiseen ja tehtäviin, jotka on toimilupaprosessissa selvitettävä 2015

alussa.

Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan ELY keskuksen 2014 erikseen tekemät selvitykset

(Työelämän osaamisselvitys 27.11.2014 ja Työvoimakoulutusraportti Pirkanmaa 2014. Seu-

ranta ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun) tulee hyödyntää toimilupahake-

mus prosessissa AmKesu 2014 – 2017 selvityksen lisäksi. Nykyisten koulutuksen järjestäjien

ja em. selvitystahojen yhteistyö toimilupahakuprosessissa varmistaa realistisen ja taloudelli-

sen järjestäjäverkoston maakunnan menestymisen takaamiseksi. Pirkanmaan liitto, Tampe-

reen Kauppakamari ja Pirkanmaan ELY keskus voivat yhdessä järjestää toimilupaseminaareja

koulutuksen järjestäjille ja koulujen henkilöstöille sekä osallistua koulutuksen järjestäjien

omiin toimilupia koskeviin suunnittelupalavereihin. Tämä lisää verkostoitumista ja taloudelli-

sesti kannattavien yhteistyömuotojen toteutumista toimijoiden välillä. Mahdollisuus on myös

38

löytää innovatiivisia uusia koulutusta ja hankkeita koskevia toimintatapoja, kun kaikki osapuo-

let joka tapauksessa miettivät järjestämis- ja toimilupakriteereiden sovelluksia. Yhden luukun

yhteys mahdollisuutta on toivottu toisen asteen ja työelämän välille. Kuva 6 auttaa hahmotta-

maan, mitä ”verkostomainen yhteistyö” tarkoittaa.

Kuva 6. Kumppanuusverkosto (yhteistyöverkosto), joka voi järjestää sopimuspohjai-

sesti mm. ennakoinnin ja tärkeät asiakkaisiin kohdentuvat palvelut yhdessä

Yhteistyökumppanit toteuttavat koulutuspalveluja kokonaisvaltaisesti hyödyntäen tuotteis-

tettuja, moduloituja tutkintoja ja tutkinnon osia kulloistenkin koulutuspalveluiden tarjon-

nassa asiakkaille. Tarvittaessa verkostoa hyödynnetään räätälöityjen koulutuspalveluiden

tuottamiseen. Perussopimuksella ja/tai erillissopimuksilla hyödynnetään koko verkoston ti-

loja välineistöä ja henkilöstöä koulutus- ja hankepalvelujen tuottamiseen asiakkaille (mm.

yritykset, julkisoikeudelliset tahot ja yksilöt).

39

Yhden luukun yhteys:

Eri asiakastahoilta kaivattu Yhden luukun yhteys voidaan luoda koulutuksen järjestäjien yhtei-

sellä sopimuksella parantamaan palveluja ja asiakasyhteyksiä perinteisten yhteyksien lisäksi.

Mahdollisuudet tämän toteuttamiseen ovat realisoituneet älyteknologian (puhelimet, tabletit

ym.) ja tietohallinnon kehityksen myötä (VAAO on jo toteuttanut melko laajasti omalla alueel-

laan ko. mallia ja TREDU yhteistyössä muiden tahojen kanssa on koordinoinut oppisopimusyh-

teistyötä).

Yhden luukun yhteydestä hyötyvät kaikki tahot; koulutuksen järjestäjät, koulutusinstituutiot,

yritykset, yhteiskunta, yksilöt, julkisyhteisöt jne. Tietoa yritysten ja muiden tahojen tarpeista

kerätään yhteen paikkaan (esim. koulutuksen järjestäjien alueellinen Innovaatiokeskus), jossa

saatu tieto analysoidaan, scannataan ja sovitetaan suhteessa koulutuksen järjestäjien tarjoa-

maan koulutus- sekä hanke tarjontaan tai tehdään räätälöity koulutus- hanke ehdotus. Oleel-

lista on, että asiakas saa vastauksen nopeasti ja asiakkaan tarpeisiin etsitään ratkaisu omasta

verkostosta tai ehdotetaan perustellusti ulkopuolisen tahon palveluja.

Hyvin oleellinen on koulutustarpeiden muutoksia koskevan ennakointitiedon kerääntyminen

nonstop –periaatteella ja älyteknologian avulla nykyään reaaliaikaisesti. Tämä parantaa oleel-

lisesti koulutuksen ja hanke-, sekä kansainvälisten toimintojen suunnittelua, taloudellista to-

teutusta ja erityisesti asiakkaiden palvelutehokkuutta.

Merkittävä etu saavutetaan myös sillä, että tila-, välineistö- ja henkilöresurssien käytölle ja

suunnittelulle avautuu aiempaa paremmin tietopohja, joka mahdollistaa laadun ja toiminnan

ohjauksen toteutuksen aiempaa tehokkaammin. Tilanteessa, jossa koulutuksenjärjestäjien jul-

kisoikeudellinen perusrahoitus vähenee ja rahoitus muuttuu osittain tulosperustaiseksi, kye-

tään tilanne hallitsemaan hyvällä reaalitietoon perustuvalla suunnittelulla ja tila-, väline- ja

henkilöresurssien ja osaamispääoman tehokkaalla käytöllä. Kaikki hyötyvät; asiakkaat (yrityk-

set ym.), opiskelijat, yhteiskunta ja yksilöt.

Yhden luukun yhteys ei ole vaihtoehto aiemmille suorille opettajien ja yritysten sekä muiden

tahojen henkilöiden välisille suorille verkostomaisille yhteyksille, vaan se on merkittävä täy-

dentäjä, tehostaja ja nopeuttaja sekä myös mahdollistaja tilanteessa, missä eri osapuolet tar-

vitsevat yhä enemmän toisiaan ja verkostoja menestyäkseen.

Uusien koulutuksen järjestäjien laatua, tehokkuutta, toimintakykyä, verkostoituneisuutta, asi-

akkuutta, vakavaraisuutta ja ennakointitehokkuutta kokonaisarvioidaan mm. jo toimilupaha-

kemusten ja toimilupien myöntämisprosessissa 2015.

Tämä selvitys toi esille asiakkaiden toiveita aiempaa tehokkaammista ja nopeammista hyvin

kohdentuvista koulutuksen ja hanketoiminnan täsmäpalveluista ammatillisen perus- ja lisä-

koulutuksen toimintasektoreille. Samat asiat on tulkittavissa ELY –keskuksen, Pirkanmaan lii-

ton ja Tampereen kauppakamarin 2014 teettämistä työvoimaa ja koulutusta koskevista selvi-

tyksistä. Selvityksissä olevat seurantatiedot ja haastatteluaineistot osoittavat, että Pirkanmaa-

laiset ammatillisen koulutuksen toteuttajat ovat onnistuneet työssään varsin hyvin. Palveluihin

ollaan toisella asteella pääosin 50 – 60 %:sti tyytyväisiä ja koulutus on kohdentunut riittävän

hyvin. 5-25 % ei ota kantaa ja noin 5-15 % ilmoittaa, että, koulutus ei kohdennu riittävästi

tarpeisiin tai ovat tyytymättömiä. Kehittämistoiveisiin voidaan yhteistyössä löytää uusia inno-

vatiivisia ratkaisuja 2015 aikana rakenteita, rahoitusta ja toimilupia selvittävissä prosesseissa.

Tehtäväjakoja ei suostuttu riittävän tarkasti miettimään vielä 2014 aikana, kun odoteltiin, mil-

laiseksi koko toisen asteen uudistusprosessi muokkaantuu.

40

Aikuiskoulutuskumppanuutta ja ehkä laajemminkin koko toisen asteen ammatillista koulutusta

tulisi tarkastella ”Yhden luukun yhteyden” toteuttamisen näkökulmasta ja selvittää, mitä toi-

minnallisia, laadullisia ja taloudellisia etuja sillä voidaan saavuttaa. Yhden luukun yhteyden

vaade on toistuvasti esiintynyt 1980 –luvun lopun ”kuumilta” yrityselämä vuosilta alkaen. Nyt

on reaalinen toteutusmahdollisuus, kun tietohallinnon kehitys ja älyteknologia mahdollistaa

reaaliaikaisen yhteydenpidon eri toimijoiden välillä ja koulutuksen järjestäjien intressissä on

rakentaa ennakointi- ja asiakkuuden hallintajärjestelmiä alueellisesti yhdessä. Yhteiset laadun-

hallinta- ja toiminnan ohjausjärjestelmät voivat myös olla kiinnostuksen kohteina. Näistä

edellä mainituista pitää järjestämis- ja toimilupaa hakevilla tahoilla olla selvitykset (yksin tai

yhteistyössä) 2015 syksyyn mennessä. Osa tavoitteista toteutunee sivutuotteena tietohallin-

non etenemisen seurauksena 2017 mennessä, kun julkisoikeudellisten tahojen tietojärjestel-

mien tulee tuottaa tilastoitavat ja mm. opiskelijoita ja toimintaa koskevat tiedot reaaliaikai-

sesti.

Korkeakoulujen ja ammatillisen perus- ja lisäkoukutuksen lait edellyttävät yhteistyötä koulu-

tuksen järjestäjien kesken ja niiden sekä työelämän kesken. Yhteistyö kannattaa mallintaa,

kuten Tampereen korkeakoulut nyt ovat valmistelemassa keskenään 15.5.2015 mennessä.

Koulutuksen järjestäjien intresseissä on rakentaa tietohallintouudistus 2017 mennessä mah-

dollisimman yhteensopivana kokonaisarkkitehtuuri ja tietovarasto periaatteella.

Lopuksi muutama poiminta Tammer Neon ja- Tamware yritysten hallituksen puheenjohtajan

yrittäjäneuvos, kunniatohtori Markku Koskenniemen teeseistä julkaisussa ”Kettu-Kallan poika”

(toim. Raimo Seppälä 1997)

• Työnteon on oltava taloudellisesti kannattavampaa kuin on turvautuminen mihinkään tukiin tai

avustuksiin

• Oppisopimuskoulutus vauhtiin: teorian koulutus kouluille, työn opetus työpaikoille. Mahdollisuus

niillekin eteville nuorille, joita eivät teoriat kiinnosta

• Työpaikoille luontuu vanha lappilainen yhteisön kuri; ketään ei alisteta eikä vahdita, mutta

myöskään ei jätetä sijaa epärehellisyydelle, toisten siivellä elämiselle eikä vastuun siirtämiselle

muille.

• Koko henkilökunta on saatava kiinnostumaan siitä, miksi toimitaan niin kuin toimitaan, ja myös

siitä, miten kokonaisuus toimii. Jokaisen on omalla paikallaan nähtävä itsensä osana tätä

kokonaisuutta, tunnettava työnsä mielekkyys ja merkitys.

• Ikääntyneet, yrityksen monet vaiheet läpikäyneet, kokeneet henkilöt ovat rikkaus, eivät

loppuunkäytettyjä, poisheitettäviä hylkyjä.

• Maan etua on ajettava yhtenä miehenä. Niin yrittäjän kuin työntekijän etu on, että maan asiat ovat

kunnossa. Haastajia löytyy kyllä yhdentyvästä Euroopasta riittävästi.

41

11. Lähdeluettelo

Anttiroiko, A., Haveri, A., Karhu, V, Ryynänen, A. & Siitonen, P.2007. Kuntien toiminta, joh-

taminen ja hallintasuhteet. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy.

Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/98). 1998.

Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/98). 1998.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013. Risto Linturi, Osmo Kuusi, Toni Ahl-

qvist. Suomen sata uutta mahdollisuutta : Radikaalit teknologiset ratkaisut.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 2/2014. Hyvinvointiyhteiskunta 2030.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 4/2014. Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5/2014. Kestävä kasvu.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2014. Mahdollistava valtio – kokeileva Suomi

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 7/2014. Chinese-Finnish Green Growth Coope-

ration

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2014. Innostunut yhteiskunta

HE 268/2014. Kuntalaki

Hallituksen esitykset eduskunnalle 4.12.2014. Järjestäjäverkko HE 306/2014, Rahoituslaki

HE

310/214, Näyttötutkintolaki HE 307/2014, Vapaa sivistystyö HE 309/2014

Ilomäki, Risto. 2001. Toisen asteen koulutusrakenteen kehittyminen ja kokeilurakenteiden

arviointi. Tampereen yliopisto, väitöskirja 845, 2001.

Jokinen, J., Lähteenmäki, L. & Nokelainen, P. (2009). Työssäoppimisen lumo. Ammatillisen

sekä ammatillisen korkea-asteen koulutuksen ja työelämän yhteistyön hyvät käytänteet. Hä-

meenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.

Kallio-Koski, A., Ylisirkka, M. & Kainulainen, S. (2013). Raportti. Ammattiopisto Luovi. Tuetun

oppisopimuskoulutuksen kehittämisprojekti TUOPPIS. 15.12.2011-31.3.2013. Oulu: Ammat-

tiopisto Luovi.

Karttunen, Päivi (toim.) 2010. VM:n julkaisu” Kartturi 2.0

Koskenniemi, Markku, Raimo Seppälä (toim.) 1997. Kettu - Kallan poika. Julkaisu yrittäjän

elämästä. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä.

Koski, Kirsi. 2010. Konsernijohtamisen kehittäminen. Case Tampereen kaupunki. Tampereen

kaupunki 2010.

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98).1998.

Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98).1998.

Laki ammattikorkeakoulusta (351/03),2003

Laki ammattikorkeakoulusta (932/14),2014. Voimaan 1.1.2015

Laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998 ja 812/1998)

Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998/21.8.1998 ja A 811/1998); Oppiso-

pimuskoulutus § 17-19, Erityisopetus § 20-21.

42

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009). 2009.

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007). 2007.

Laki yliopistosta (558 ja 559/09) 2009.

Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä 738/2009

Suomen perustuslaki 731/1999 (11.6.1999)

Lukioasetus (810/98).1998.

Lukiolaki (629/98). 1998.

Mattila Merja, Joensuu Tuula, Laine Pertti, Lahtinen Anne-Maj, Lassy-Mäntyvaara Johanna,

Santasalo Martti. 2012. Ammattitaidolla. Tampereen Aikuiskoulutussäätiö 2012. Juvenes

Print.

Niinikangas Heikki, Pönkä Pasi, Hakulinen Pentti, Pönkä Ville. 2011. Kuntayhtiöt. Kunnan

omistaman osakeyhtiön hallinto. Omistajan ja päättäjän käsikirja. KL-Kustannus Oy. Helsinki

2011.

OKM:n luonnos Rahoituslain perusteista 11.04.2014

OKM:n luonnos Uudistuksen organisoiminen 15.10.2014

OKM:n luonnos Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteel-

liseksi uudistamiseksi 15.10.2014

Opetushallitus. Kustannusraportit: <URL: http://vos.uta.fi /rap//>

Opetushallitus. Opiskelijamääräraportit 2013: <URL:http://vos.uta.fi/rap//>

Opetushallitus. Yksikköhintaraportit 2013: <URL:http://vos.uta.fi/rap//>

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2007.Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko

eduskunnalle 2007 – 2017

Osaava ja luova Suomi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:15

Osakeyhtiölaki (624/2006)

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma (22.6.2011). Valtioneuvoston kanslia 2011.

Salminen V., Eronen A., Joutsensaari R., Mäkinen T., Volanen P.: Työvoimakoulutusraportti

Pirkanmaa 2014. Seuranta- ja ennakointitietoa työvoimakoulutuksen suunnitteluun. Pirkan-

maan ELYkeskuksen raportteja 27/2014.

Pirkanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013.

Pirkanmaan liitto & Opetushallitus 2014 & koulutuksen järjestäjät Pirkanmaalla. AmKesu -

raportti

Stenström, M-L. (2009). Työpaikalla tapahtuva oppiminen osana koulutuksen ja työelämän

muutosta. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2/2009. Tampere: OKKA-säätiö.

Tampereen kauppakamari. Raportti 27.11.2014. Työelämän osaamisselvitys.

Tampereen kaupunki. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupa.

Tampereen kaupunkiseudun strategia 2020. Seutustrategian tavoitteet 2014.

43

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2012). Nuorten yhteiskuntatakuu 2013. TEM raportteja 8/2012.

Työllisyys- ja yrittäjyysosasto. Raportti 15.3.2012. Luettu 9.7.2014 osoitteesta

http://www.tem.fi/files/32290/TEMrap_8_2012.pdf.

Valtioneuvosto. (2012). Valtioneuvoston yhteiskuntavastuun periaatepäätös 2012. Luettu

2.6.2014 osoitteesta http://www.tem.fi/files/35049/vnp_yhteiskuntavastuu_2012.pdf

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 176

44

12. Liitteet

1. Aikuiskoulutuksen uudistamistyöryhmän jäsenet ja tehtävät 45

2. Haastatellut tahot 46

3. Koulutustiedon verkkopalvelumalli 49

4. OKM:n luonnos Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja 50

vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi 15.10.2014 ja

OKM:n luonnos Uudistuksen organisoiminen 15.10.2014

5. Otteita AmKesu 2014-2017 Pirkanmaa selvityksestä. 63

6. Pajatoiminta. Silta 70

7. Otteita Työelämän osaamisselvitys 27.11.2014. 72

Tampereen kauppakamari

8. Otteita Työvoimakoulutusraportti Pirkanmaa 2014. 75

ELY –keskus

45

Liite 1.

Aikuiskoulutuksen uudistamistyöryhmän jäsenet:

Pekka Kivekäs Tampereen kaupunki puheenjohtaja

Antti Eskelinen Kauppakamari

Helena Koskinen Tredu

Jorma Suonio Tre toisen asteen koulutus

Teppo Tapani TAKK

Päivi Rajala Tampereen kaupunki sihteeri

Työryhmä kutsui avustajakseen emeritusrehtori Risto Ilomäen

Työryhmän tehtävät:

• Kuvata aikuiskoulutuksen nykytila Tampereella

• Arvioida nykyisen toimintamallin kehittämistarpeet kokonaisuutena, huomioiden myös

oppisopimuskoulutustoiminta, rajapinnat korkeakouluihin sekä työllisyyden hoitoon

(esim. työpajatoiminta)

Laatia esitys aikuiskoulutuksen uudistamiseksi pohjautuen nykytilan ja kehittämistarpeiden ar-

viointiin

Työryhmän tulee kuulla asiantuntijoita, elinkeinoelämän edustajia sekä muita keskeisiä sidos-

ryhmiä selvitystyössään

Työryhmän määräaika on 30.06.2014 asti. Jatkoaika 31.12.2014 asti.

Työryhmän on tarpeen kuulla myös työelämän edustajien näkemyksiä (esim. teknologiateolli-

suus, kaupan ala, sosiaaliala, rakentaminen, logistiikka, elintarvikeala ym.)

Käsiteltäviä kokonaisuuksia:

• Nykyinen koulutustarjonta, tarjontaverkko

• Toimintaympäristön muutokset sekä vaikutukset elinkeinoelämän sekä julkisen sektorin

koulutuskysyntään

• Pk -sektorin sekä uusien yritysten huomioiminen

• Yritysten rakenteellinen muutos, päätöksenteon muutokset

• Julkisen rahoituksen vähentyminen, palveluverkon harventuminen

• Tutkintojärjestelmän muutosten vaikutukset, mitä tutkintoja Pirkanmaalla tarjotaan jat-

kossa

• Kilpailuympäristön, kilpailutilanteen muutosten vaikutukset aikuiskoulutuksen tarjontaan

Työnjako koulutuksen järjestäjien kesken, opetusympäristöjen yhteiskäytön parantami-

nen (TAKK, Tredu, TAMK, TTY)

• Opiskelijoiden heterogeenisuus, yritysten mahdollisuudet työssäoppimisen laajentami-

seen.

• Työpajat, niiden profiilit, rajapinnat ja yhdistäminen

• Kansainvälistymisen vaikutus koulutukseen

• TKI-toimintojen vaikutus koulutukseen

46

Liite 2.

AIKUISKOULUTUKSEN UUDISTAMISRYHMÄN TOIMEENPANEMAT KUULEMISET JA

RISTO ILOMÄEN TEKEMÄT HAASTATTELUT

HENKILÖT:

• Päivi Rajala Tre toukokuu 2013, 1

• Matti J Mäkelä Tredu toukokuu 2013

• Pekka Kivekäs Tre kesäkuu 2013, elokuu 2013,

25.10.3013, 29.11.2013,

10.12.2013, 16.01.2014,

17.02.2014, 04.03.2014

+TR

• Petri Nokelainen TY (UTA) 29.11.2013, 10.12.2013,

21.01.2014, 13.2.2014,

kesäkuu 2014

• Pirjo Järvinen Tredu/Ops kesäkuu 2013, elokuu 2013,

10.12.2013, 21.01.2014,

13.02.2014, 26.11.2014

• Laura Pylväs TY (UTA) 10.12.2013, 21.01.2014,

13.02,2013, 13.11.2014

• Teppo Tapani TAKK toukokuu 2013,

16.12.2013,

07.01.2014.

16.01.2014+TR

• Työryhmä Tre 16.01.2014, 06.03.2014

• Helena Koskinen Tredu 16.01.2014, 12.02.2014

+TR

• Helena Pihlman RP –ilm. 27.01.2014

• Jukka Peltokoski ELY 31.01.2014, 4.11.2014

• Päivi Rajala Tre 16.01.2014, 31.01.2014

ELY.

06.03.2014 +TR

• Eeva Penttilä Tamp. Palvelualan AO 17.02.2014

• Jukka Gustafsson Eduskunta 13.02.2014,

31.03.2014

• Esa Halme P.maan liit. 11.02.2014

• Kimmo Sirainen Varala AO 19.02.2014

• Minni Suni Varala AO 19.02.2019

47

• Raimo Alarova VAAO 28.02.2014

• Tarja Hovila/E.Maijala/ Ahlman 03.03.2014

• Riitta Juusenaho/ TRE 04.03.2014

• Juhani Anttila/Tredu/ LEKO 06.03.2014

• TYÖRYHMÄ TRE 06.03.2014

• Tuija Pohjansaari-Kirmo TAKK 10.04.2014

• Arto Pylvänäinen ASKY/Mänttä 11.03.2014

• Matti.J.Mäkelä TAJO PJ 12.03.2014

• Aki Ojakangas Murikkaopisto 12.03.2014

• Olli - Pekka Tuomi TAKK 13.03.2014

• Atanas Aleksovki TRE, Tredu 18.03.2014

• Anna – Kaisa Ikonen TRE 20.03.2014

• Antti Lahti SASKY 24.03.2014

• Markku Lahtinen TAMK 25.03.2014

• Timo Repo OPH 27.03.2014

• Jukka Lehtinen OKM 02.04.2014

• Tarja Lehtinen OKM/rahoitusvalmistelut 02.04. 2014

• Aluerehtorit Pirkanmaan alue 03.04.2014

• Jukka Gustafsson Siv.valiokunta 31.03.2014

• Enni Lakkala Alexander Instituutti 05.05.2014

• Kimmo Kekki, Sampo Järvelä Pajatoiminta 08.05.2014

• Jorma Suonio TRE 12.05.2014

• Timo Karkola Ami –säätiö 14.05.2014

• Kirsi Kangaspunta OKM 14.05.2014

• Kauppakamarin edustajat AIKU –ryhmän kokouk-

sissa

2-12.2014

• Harri Melin TAY/koulutusvienti 05.11.2014

• Markku Kivikoski TTY 14.11.2014

• Jukka Öistämö TY 05.11.2014

48

YRITYKSET

• Raimo Pihlman PRV –energia Oy 11.02.2014

• RP Ilmastointi 27.01.2014

• Ruokakesko Heikki Mustila 06.02.2014

• Eilakaisla Oy Kirsti Sundstedt 06.02.2014

• PRV –energia Oy 11.02.2014

• Autoalan neuvottelukunta 17.02.2014

• Tredea Oy Päivi Myllykangas 06.03.2014

• Wapice Oy Katja Korolainen – Kujala 06.03.2014

• Volvo Finland Jukka Nikkanen, Erkki Hölli 07.03.2014

• Sähkö- ja automaatioalan neuvottelukunta 10.03.2014

• Kone Granes, Stig Gustavsson kesäkuu 2014,

07.10.2014

• Erälaukko Oy, Kari Erälaukko 12.04.2014,

26.11.2014

• Tammer Neon, Markku Koskenniemi 02.11.2014

• RIM Fritid, Rune Muller 22.04.2014

• Aikuiskoulutuksen uudistamistyöryhmän kokoukset 06.02.2014

06.03.2014

26.03.2014

13.05.2014

• Ensimetri, Jari Jokilampi 06.05. 2014

+ epävirallisesti kymmeniä yritysten työntekijöitä.

49

Liite 3

Koulutustiedon verkkopalvelu Kokonaisuus valmis 2017 mennessä. Vuonna 2014 toteutuu jo opiskelijavalinta toi-

sella-asteella ja korkeakouluasteilla, todennetun osaamisen rekisteri ja osittain kou-

lutustarjonnan tietovarasto.

Tietohallintolakiin 634/2011 perustuva Koulutustiedon verkkopalvelu mm. ”Todennetun osaa-

misen rekisteri” (OKM, OPH. Sammalkivi .R. 2011)

50

Liite 4.

SUUNTAVIIVAT TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKEN-

TEELLISEKSI UUDISTAMISEKSI

Prosessin kehitys ja päivitys OKM:n luonnoksien 11.04.2014, 13.06.2014 ja 15.10.2014 jäl-

keen

Tavoitetila

Työelämän osaamistarpeiden muutokset ja väestön ikääntyminen asettavat kasvavia vaati-

muksia ammatillisten koulutuspalveluiden laadulle, asiakaslähtöisyydelle, työelämävastaavuu-

delle ja järjestämisedellytyksille. Lukiokoulutuksen alueellisen ja valtakunnallisen palveluky-

vyn, elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän järjestäjärakenteen sekä koulutuksen saavutet-

tavuuden varmistaminen tulevat lähivuosina olemaan keskeinen kehittämiskohde. Lukion, am-

matillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön keskeinen kansallinen tavoite on

tarjota opiskelijoille mahdollisuudet joustaviin ja monipuolisiin koulutusohjelmiin ja edistää

kansalaisten tasa-arvoa laadukkaiden koulutuspalvelujen saamisessa.

Julkisen talouden kestävyysvaje pienentää käytettävissä olevia resursseja ja lisää vaatimuksia

niiden tehokkuudelle. Talouden rakenteellinen muutos ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivis-

tystyöhön kohdistetut menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää

uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä tehokkaampaa allokaatiota,

mikä toteutetaan uudistamalla sekä järjestäjäverkkoa että rahoitusjärjestelmää. Työnjakoa

tehostetaan päällekkäisiä toimintoja karsimalla. Koulutusjärjestelmän toimintaa on tehostet-

tava merkittävästi ja toimintaa sopeutettava tilanteeseen, jossa resursseja on nykyistä niu-

kemmin.

Nykyinen toisen asteen järjestäjäkenttä on hajautunut liiaksi, jotta se kykenisi vastaamaan

2020-luvun työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään jat-

kossa nykyistä parempaa reagointikykyä ja erikoistumista, jotta muutokseen voidaan menes-

tyksellisesti vastata. Niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa on keski-

tyttävä toiminnan laatuun ja oikea-aikaiseen kohdentamiseen.

* Hallitus vastaa tavoitteisiin kokoamalla järjestäjäkenttää lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

perus- ja lisäkoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Nykyistä vahvemmat järjestäjät voi-

vat käyttää resurssinsa tehokkaammin koulutukseen ja koulutuksen tuloksellisuuteen. Amma-

tillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkon tulee muodostaa kansalaisten ja työelämän

kannalta toimiva kokonaisuus.

Hallitus on päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Uudistuksessa

toteutetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoi-

tusjärjestelmän uudistaminen. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015-

2018 on tehty uudistusta koskevat resursseihin liittyvät linjaukset. Uudistukset liittyvät myös

hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011-2015 linjauk-

siin lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudistamisesta.

Uudistuksen tavoitteena on, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen

järjestäjäverkkoa tiivistetään. Tavoitteena on vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen jär-

jestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantaminen ja jatko-opintoihin sekä työ-

elämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuuden turvaaminen.

Lukiokoulutusta kehitetään edelleen niin, että se antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu

yliopistossa, ammattikorkeakouluissa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa kou-

lutuksessa. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen

51

ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alu-

eella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien

kanssa. Myös ammatillisen koulutuksen tuottamia jatko-opintomahdollisuuksia vahvistetaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää jatkossakin koulutuksen järjestämisluvat ja rahoitus

maksetaan suoraan valtiolta koulutuksen järjestäjille. Koulutuksen ohjausta, säätelyä ja bud-

jettirakennetta kehitetään samoin nykyisen mallin mukaisesti. Ammatillista perus- ja lisäkou-

lutusta kehitetään siten, että se palvelee sekä työuran alkua että työuran aikaista osaamisen

kehittämistä työelämän osaamistarpeista lähtien.

Tavoitteena on, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutuk-

seen, joka luo edellytykset työllistymiseen ja vakaaseen työuraan tai jatko-opintoihin korkea-

kouluissa. Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistetaan lukion,

ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjien edellytyksiä vastata

nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttu-

viin tarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksella.

Koulutuksen järjestäjien hallintoa uudistetaan siten, että strateginen päätöksenteko vahvistuu

ja koulutuksen järjestäjien kytkentä omaan toimialaansa, toisiin koulutuksen järjestäjiin ja

ympäröivään yhteiskuntaan vahvistuu. Muutokset parantavat toiminnan strategista ohjausta.

Uudistuksessa otetaan huomioon hyvään hallintoon ja yhteistyöhön liittyvät uudistamistarpeet.

Uudistuksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Tämän varmistamiseksi henkilöstö tu-

lee ottaa mukaan prosessin kaikkiin vaiheisiin.

Uudistuksen yhteydessä ei muuteta koulutuksen järjestäjien perustehtäviä, vaan tuetaan jär-

jestäjiä niiden toiminnan laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi. Koulutuksen ohjausta, sää-

telyä ja budjettirakennetta kehitetään samoin nykyisen mallin mukaisesti. Koulutuksen järjes-

tämisen oikeushenkilöasema lukiokoulutuksessa, ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa ja

vapaassa sivistystyössä on yhdenvertainen koulutuksen järjestämislupia myönnettäessä tai

siirryttäessä yksityisoikeudelliseen muotoon

Vahvoihin lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön jär-

jestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan 1.1.2017.

Toimintaympäristön muutos

Ikäluokkien kehitys alueellisesti

Toiselle asteelle siirtyvien 16-vuotiaiden ikäluokka tulee 2025 olemaan miltei yhtä suuri kuin

se oli vuonna 2011. Toiselle asteelle siirtyvän ikäluokan alueellisessa jakautumisessa tapahtuu

kuitenkin muutoksia. Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla nuorisoikäluokat

kasvavat, mutta muualla säilyvät nykyisellään tai pienenevät. (liite 1)

Työvoiman määrä tulee laskemaan. 25-65-vuotiaiden määrä tulee pienenemään noin 90

000:llä vuodesta 2011 vuoteen 2025. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen

väestön määrä tulee alueellisesti muuttumaan siten, että väestön määrä pienenee kaikissa

muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. (OKM 15.10.2014 liite 1)

Osaamisvaatimusten kasvu

Tulevilla työmarkkinoilla ja yleisemmin yhteiskunnassa menestymisen edellytyksenä on, että

kaikilla nuorilla on vähintään ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto sekä jatko-

opintokelpoisuus. Järjestäjäkentän rakenteellisessa kehittämisessä otetaan huomioon koulu-

tuksen alueellinen saatavuus siten, että tavoite koko ikäluokan koulutuksesta toteutuu.

52

Työmarkkinoilla käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää työvoiman osaamisen jatkuvaa ke-

hittämistä ja nopeaa reagointia työelämän osaamistarpeisiin. Kansantalouden katokyvyn ja

työmarkkinoiden hyvän toiminnan kannalta on tärkeää, että työuran katkokset ovat mahdolli-

simman lyhyitä ja työllisyysaste korkea. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tulee kohdentaa

väestökehityksen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaisesti.

Elinkeinorakenteen ja työelämän murros

Kansallisiin työmarkkinoihin vaikuttaa kaksi keskeistä kehityssuuntaa: Globalisaatiossa on siir-

rytty vaiheeseen, jossa teollisuuden tavaratuotanto tapahtuu yhä keskittyneemmin halvan työ-

voiman maissa ja mm. kokoonpanotyössä toimivan työvoiman määrä tulee edelleen laske-

maan. Kansallisina vahvuuksina voivat kehittyä korkeaan innovaatio- ja jalostusarvoon perus-

tuvien räätälöityjen tuotanto- ja palveluketjujen ylläpito ja toisaalta hyvään ja kansainvälisesti

luotettuun tuotemerkkiin perustuvan arvonlisän luonti. Viennin rakenne tulleekin muuttumaan

siten, että tavaraviennin sijaan suomalaisten palveluiden kansainvälinen kysyntä tulee lisään-

tymään. Osa palveluviennistä kytkeytyy tavaravientiin mm. erilaisina huolto- ja ylläpitopalve-

luina ja osa on muuta palvelutoimintaa. Palveluiden kysyntä tulee kasvamaan myös kotimai-

silla markkinoilla jo väestön ikääntymisen takia.

Toinen merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation

kasvava vaikutus tuotantoon ja palveluihin. Kehitys muuttaa työn sisältöjä ja osaamisvaati-

muksia merkittävästi ja vaikuttaa myös ammattirakenteeseen. Osa nykyisistä ammateista ka-

toaa ja uusia ammatteja syntyy sisällöiltään toisenlaisiin tehtäviin. Koulutuksen merkitys työ-

markkinoiden muutokseen vastaajana tulee korostumaan työuran kaikissa vaiheissa. Yksilölli-

siin koulutustarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan joustavia tapoja uuden erikoistuvan osaamisen

hankkimiseen ja ammattitaidon päivittämiseen.

Muutos näkyy jo nyt selvästi Suomen talouden tuotantorakenteessa. Työllisyysrakenteessa

palveluiden osuus on kasvanut keskeytyksettä vuodesta 1980 ja sen ennakoidaan edelleen

kasvavan vuoteen 20301, jolloin palvelusektorilla toimivien osuus on noin 74 prosenttia työlli-

sistä. Erityisen merkittävänä muutos näkyy yksittäisen toimialojen ja ammattien osalta. Sosi-

aali- ja terveyspalvelut tulevat tarvitsemaan vuonna 2030 selvästi enemmän työvoimaa kuin

nykyisin, kun taas esimerkiksi kaupan ala ja teollisuus tulevat toimeen nykyistä vähemmällä

työvoimalla. Yksilötasolla kehitys näkyy tarpeena sopeutua työelämän muutokseen ja äkillisiin

rakennemuutostilanteisiin, johon koulutusjärjestelmä luo edellytykset. Sekä laadullisen että

määrällisen työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin merkitys korostuu tulevai-

suudessa entisestään

Keskeiset toimenpiteet ja aikataulu

Lukion, ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön sää-

döspohja uudistetaan, jotta tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa edellä kuvatulla tavalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee asiaa koskevan hallituksen esityksen syksyllä 2014.

Muutokset kohdentuvat järjestämislupien määräämistä ja myöntämisedellytyksiä koskeviin

säännöksiin. Lainsäädännöllä kumotaan voimassaolevat luvat. Lainsäädännön pohjalta käyn-

nistetään järjestämislupia koskeva haku vuoden 2015 alussa. Uusista järjestämisluvista pää-

tetään 1.3.2016 mennessä. Vapaan sivistystyön osalta arvioidaan oppilaitoksen ylläpitämisen

taloudelliset edellytykset.

Uudistukseen liittyvä prosessi ja aikataulut on esitetty tarkemmin liitteessä 2.

1 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 176

53

Järjestäjäverkkoon kytkeytyvät valmistelut

Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy lukiokoulutuk-

sen sekä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uu-

distaminen, ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän sekä näyttötutkintojärjestelmän

uudistaminen. Samanaikaisesti lukiokoulutuksessa valmistellaan lukiokoulutuksen valtakun-

nallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen. Lisäksi

toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen rahoitusta koskeva hallituksen

esitys annetaan vuonna 2014 ja lainsäädäntöä sovelletaan 1.1.2017 alkaen. Uudistuksessa

rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen as-

teen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvi-

oon perustuvaksi.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistusta valmistellaan työryhmässä, joka

antaa esityksensä rahoituksen sisällöksi kesäkuussa 2014. Hallituksen rakennepoliittisen oh-

jelman toimeenpanoa koskevan päätöksen mukaisesti ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen

rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden

ja rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus uu-

distetaan kokonaisuutena tukemaan nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaiko-

jen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista.

Lukiokoulutuksen rahoitus uudistetaan siten, että rahoitus turvaa ikäluokkien pienentyessä lu-

kiokoulutuksen alueellisen saavutettavuuden, tukee lukioverkon kehittämistä ja koulutuksen

tuloksellisuutta sekä kannustaa koulutuksen läpäisyyn. Rahoitus maksetaan ensisijaisesti suo-

rituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Lukiokoulutuksen rahoitusuudistusta on valmisteltu

ministeriön asettamassa yhteistyöryhmässä.

Hallitus on jättänyt ammatillista tutkintojärjestelmää koskevan hallituksen esityksen keväällä

2014. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteisuutta

sekä lisätä tutkintojärjestelmän joustavuutta työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vas-

taamisessa. Jatkossa kaikessa ammatillisessa koulutuksessa laaditaan opetussuunnitelman

perusteiden sijaan tutkinnon perusteet. Tutkintojärjestelmää koskeva hallituksen esitys on an-

nettu keväällä 2014 ja lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2015.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut laajapohjaisen työryhmän arvioimaan näyttötut-

kintojärjestelmän toimivuutta osaamisen hankkimistavasta riippumattomana tutkintojärjestel-

mänä sekä tekemään esityksen järjestelmän kehittämiseksi. Ryhmä jätti esityksensä

30.9.2014 mennessä.

Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmistellut työ-

ryhmä jätti ehdotuksensa joulukuussa 2013. Ehdotusten mukaan oppimäärän laajuus säilyisi

edelleen kolmena vuotena ja 75:nä kurssina. Yleissivistyksen vahvistamiseksi lukiokoulutuk-

seen ehdotettiin lisättäväksi mm. kokonaisuuksien hallintaa vahvistavaa opetusta ja opiskelua

kaikille yhteisinä opintoina sekä kehitettävän lukiokoulutukseen yhteisöllisempää ja osallista-

vampaa toimintakulttuuria.

Hallituksen rakennepoliittisen päätöksen mukaisesti toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne-

ja rahoitusuudistus. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda

riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset.

Vapaan sivistystyön järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistusta valmistellaan työryhmässä,

jonka määräaika on 15.12.2014 saakka. Koska osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjes-

tää merkittävässä määrin ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, on ohjausryhmän tehtävänä

tarkastella myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muo-

dostamaa kokonaisuutta.

Uudistuksessa ruotsinkielistä koulutusta ja koulutusverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena ja

turvataan riittävä koulutustarjonta myös ruotsiksi.

54

Tavoitteet järjestäjäverkon uudistamiseksi ja järjestämislupien myöntämisedelly-

tykset

Koulutuksen järjestäjäverkkoa ja järjestäjiä koskevat yleiset periaatteet

Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vah-

vojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten sekä koulutuksen

laadun parantamiseksi. Uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa myös alueen lukiokoulutuksen,

ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten välistä yhteis-

työtä. Uudistuksessa turvataan opiskelijoiden jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vas-

taavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä

uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Toisen as-

teen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmista-

vaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla.

• Koulutuksen järjestäjäverkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvele-

vat laajaa aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta ja järjestäjien työn-

jako alueella on selkeä. Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon mm. väestö-

ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulu-

tukseen hakeutuminen ja alueella oleva koulutustarjonta. Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkon

rakentumisessa otetaan huomioon myös valtakunnalliset koulutustarpeet, ja turvataan mo-

nipuolinen koulutustarjonta myös ruotsiksi. Vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkkoa arvioita-

essa otetaan huomioon myös niiden syrjäytymistä ehkäisevä työ.

• Koulutuksen järjestäjäverkkoa kehitettäessä arvioidaan ammatillisen perus- ja lisäkoulu-

tuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön kokonaisuutta.

• Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen ylläpitäjällä on oltava taloudelliset edellytykset

hakemansa koulutuksen järjestämiseen. Valtionosuusrahoitteinen koulutus on toteutettava

laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hakijan on myös osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin,

että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilan-

teista kuten esimerkiksi opiskelijamäärien vaihteluista sekä tarvittavista investoinneista.

• Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen ylläpitäjällä on koulutustehtävänsä edellyttämä

vahva osaaminen, riittävä ja kelpoisuuden omaava henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset

pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -välineet sekä yhteistyösuhteet.

• Uudistuksen lähtökohtana on ylläpitäjäneutraalisuus ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoi-

keus

• Tavoitteena on säilyttää monimuotoinen koulutuksen järjestäjä ja ylläpitäjäkenttä.

• Kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kuntalain yhtiöittämistä koskevat säädökset.

• Ministeriön päätös uusista järjestämisluvista perustuu ennalta määrättyihin kriteereihin ja

kokonaisharkintaan.

55

Tavoitteet järjestäjäverkon ja ylläpitäjäverkon uudistamiseksi

Lukiokoulutus

Tavoitteena on elinvoimainen ja monipuolinen lukiokoulutuksen järjestäjäverkko. Se muodos-

tuu erilaisista koulutuksen järjestäjistä, jotka voivat palvella myös yksittäistä kuntaa laajem-

paa väestöpohjaa tai muuta koulutustarvetta. Järjestäjäverkon muodostamisessa ja järjestä-

mislupaa myönnettäessä otetaan huomioon myös alueen aineenopetukseen, aikuisten lukio-

ja perusopetukseen, jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvän koulutustarpeet. Uudis-

tuksessa tavoitteena on vahvistaa myös alueen lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen,

korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu elinvoimaisista ja monia-

laisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä

ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala).

• Järjestäjällä on harkintavaltaa käyttää ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa jous-

tavasti työelämän ja opiskelijan tarpeen mukaan. Järjestäjällä voi olla lupa sekä amma-

tilliseen peruskoulutukseen että lisäkoulutukseen tai toiseen näistä. Luvat säilyvät erilli-

sinä.

• Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa joustavasti koulutustarjontaa

koulutustarpeen mukaisesti.

• Monialaisilla koulutuksen järjestäjällä on pääsääntöisesti palveluvalikoimassaan riittä-

vällä volyymilla kaikki ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja tutkinnon-

suorittamismuodot.

• Erityisin perustein koulutustehtävä voidaan antaa sellaiselle hakijalle, joilla ammatillisen

koulutuksen lisäksi on riittävästi muuta koulutustoimintaa, esim. vapaan sivistystyön

koulutusta.

• Koulutuksen järjestäjän tulee profiloitua ja erikoistua strategiansa mukaisesti, esimer-

kiksi kohderyhmän tai toimialan perusteella.

Vapaa sivistystyö

Tavoitteena on elinvoimainen ja vahvoihin ylläpitäjiin perustuva ylläpitäjäverkko. Ylläpitäjä-

verkon muodostumiseen vaikuttavat olennaisesti vapaan sivistystyön lisäksi ne ratkaisut, joita

tehdään koskien ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja perusopetusta. Vapaan sivistys-

työn järjestäjän lupaa arvioitaessa otetaan huomioon järjestäjän koko toiminta, mukaan lukien

oppilaitoksen mahdollinen tutkintoon johtava koulutus. Lisäksi lupia arvioitaessa otetaan huo-

mioon oppilaitosten arvo- tai aatetausta tai muu koulutustehtävän tuoma erityisyys sekä syr-

jäytymistä ehkäisevä työ.

56

Järjestämislupien myöntämisen kriteerit

Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus

Järjestämislupien myöntämistä arvioidaan kokonaisuutena seuraavien kriteerien perusteella:

• Koulutustoiminta vastaa alueelliseen ja/tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen

• Millä aloilla (tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin) koulutusta järjestettäisiin ja missä

laajuudessa sekä mikä on koulutuksen järjestäjän opetuskieli.

• Millä paikkakunnilla koulutusta järjestetään.

• Hakijalla on pitkän aikajänteen ammatilliset edellytykset koulutustehtävän asianmukai-

seen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen

• Hakijalla on taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen ja pitkäjänteiseen ke-

hittämiseen. Tähän liittyen toimitetaan selvitys mm. omistajatahoista ja niiden keskinäi-

sistä suhteista, hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta, riskien hallinnasta sekä hakijan ti-

linpäätösasiakirjat tai muu vastaava selvitys, selvitys vakavaraisuudesta ja maksuval-

miudesta ja niiden hallinnasta toimintaa aloitettaessa ja seuraavan viiden vuoden ajan-

jaksolla.

• Järjestämisluvasta päätettäessä otetaan huomioon opetuksen laatutekijät

• Hakijalla on järjestämisluvan mukaisen koulutustehtävän hoitamisen edellyttämä osaa-

minen, oppimisympäristöt ja muut laadukkaan koulutuksen järjestämisen edellyttämät

puitteet.

• Hakijalla on toimivat ja laajat työelämäsuhteet. Hakija ennakoi ja arvioi alueen työelämä-

ja koulutustarpeita.

• Hakija toimii yhteistyössä erityisesti alueen ammattikorkeakoulujen ja myös yliopistojen

kanssa sekä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa.

• Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan

menettelyt.

• Miten hakija varmistaa koko toimintansa korkean laadun.

• Miten hakija varmistaa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun opintojen järjestämisen ja

saatavuuden sekä opiskelijapalvelujen osalta. Tähän liittyen edellytetään tiivistä ku-

vausta hakijan laadunvarmistuksen menettelytavoista ja prosesseista.

• Aikuiskoulutustehtävä (ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus) voidaan antaa

pääsääntöisesti sellaiselle hakijalle, joilla on vahvan omaehtoisen aikuiskoulutuksen li-

säksi riittävästi muiden tahojen rahoittamaa koulutusta ja työelämän kehittämistoimin-

taa.

• Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupien arvioinnissa otetaan huomioon seuraa-

via tekijöitä:

57

Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä sekä tutkinnon ja siihen valmistavan koulutuk-

sen henkilökohtaistamisessa, jota kuvataan:

• Näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen määrällä

• Näyttötutkintojen järjestämisen ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen laa-

dulla.

• Toteutuneella työelämäyhteistyöllä ja työelämän kehittämisellä, jota kuvataan:

• Toteutuneella työvoimakoulutuksella

• Maksullisena palvelutoimintana toteutettuna osaamispalveluiden ja työelämän kehittä-

mistoimien määrällä.

• Kokemuksella lyhytkestoisten ammatillisia valmiuksia edistävän koulutuksen järjestämi-

sestä ml. erilaiset sertifikaattikoulutukset.

• Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa, jota kuvataan:

• Kokemuksella oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja oppisopimusten määrällä. Op-

pisopimusosaamista arvioidaan myös erikseen. Oppisopimuskoulutusta koskevassa lupa-

harkinnassa otetaan huomioon nuorten mahdollisuudet opiskella oppisopimuskoulutuk-

sessa ja joustavat opintopolut oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välillä.

Lukiokoulutus

Koulutuksen tarve

• Arvioinnissa keskeistä on riittävä opiskelija- ja väestöpohja.

• Arvioitaessa otetaan huomioon koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva lukiokoulu-

tuksen koulutustarjonta.

• Arvioitaessa lukiokoulutuksen järjestämisluvan myöntämistä otetaan huomioon lukiokou-

lutuksen järjestämisen vaikutus alueen aineenopetukseen, aikuisten lukio- ja perusope-

tukseen ja jatkokoulutukseen.

• Taloudelliset edellytykset

• Koulutuksen järjestämistä kustannustehokkaasti, opiskelijan joustavia opintopolkuja ja

opintovalintoja mahdollistavaksi edellyttää taloudellisesti riittävän vahvaa koulutuksen

järjestäjää.

• Lähtökohtaisesti hakijan on kyettävä järjestämään koulutuksensa siihen kohdennettavan

valtion- ja kuntaosuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti.

• Hakijan on myös osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään

yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista kuten esimerkiksi opis-

kelijamäärien kohtuullisista vaihteluista.

• Arvioinnissa otetaan huomioon mm. hakijan kulurakenne, arvioitu tulokehitys, opiskeli-

jamäärän vakaus.

• Ammatilliset edellytykset

• Koulutuksen järjestäminen edellyttää lainsäädännön ja tutkintojen ja opetussuunnitel-

man perusteista annettujen määräysten täyttymistä.

• Järjestämisluvasta päätettäessä otetaan huomioon opetuksen laatutekijät.

• Hakijalla on käytettävissään koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajan-

mukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet.

58

• Hakijalla on tehtävän hoitamiseksi tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä.

• Hakija toimii yhteistyössä alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa sekä alu-

eella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa.

• Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä.

(OKM 4.9.2014) ”16-vuotiaiden määrällinen kehitys alueellisesti

Väestöennuste 2012 iän mukaan alueittain

Sukupuolet yhteensä

2011 2025

16-vuotiaat

MANNER-SUOMI 63 994

63 320

Uudenmaan maakunta 18 059

18 986

Varsinais-Suomen maakunta 5 381 5 167

Satakunnan maakunta 2 742 2 391

Kanta-Hämeen maakunta 2 157 2 163

Pirkanmaan maakunta 5 516 5 980

Päijät-Hämeen maakunta 2 397 2 258

Kymenlaakson maakunta 2 196 1 800

Etelä-Karjalan maakunta 1 481 1 232

Etelä-Savon maakunta 1 733 1 363

Pohjois-Savon maakunta 2 953 2 656

Pohjois-Karjalan maakunta 1 978 1 695

Keski-Suomen maakunta 3 236 3 292

Etelä-Pohjanmaan maakunta 2 368 2 382

Pohjanmaan maakunta 2 253 2 353

Keski-Pohjanmaan maakunta 954 930

Pohjois-Pohjanmaan maakunta 5 465 5 851

Kainuun maakunta 1 026 820

Lapin maakunta 2 099 2 001

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

59

25-65-vuotiaiden määrällinen kehitys alueellisesti

Väestöennuste 2012 iän mukaan alu-

eittain

Sukupuolet

yhteensä

2011 2025

MANNER-SUOMI 2 934 668 2 846 536

Uudenmaan maakunta 888 429 948 419

Varsinais-Suomen maakunta 254 414 245 027

Satakunnan maakunta 120 692 104 984

Kanta-Hämeen maakunta 94 438 92 410

Pirkanmaan maakunta 268 533 272 854

Päijät-Hämeen maakunta 109 559 101 652

Kymenlaakson maakunta 98 665 84 928

Etelä-Karjalan maakunta 71 834 62 412

Etelä-Savon maakunta 81 356 64 686

Pohjois-Savon maakunta 133 382 117 165

Pohjois-Karjalan maakunta 88 891 75 854

Keski-Suomen maakunta 146 069 137 237

Etelä-Pohjanmaan maakunta 100 772 91 536

Pohjanmaan maakunta 92 350 92 125

Keski-Pohjanmaan maakunta 35 224 32 644

Pohjois-Pohjanmaan maakunta 207 235 202 334

Kainuun maakunta 43 631 34 778

Lapin maakunta 99 194 85 491

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

60

Ruotsia äidinkielenään puhuvat maa-

kunnan mukaan vuonna 2013

25- 29

30- 34

35- 39

40- 44

45- 49

50- 54

55- 59

60- 64

65- 69

MANNER-SUOMI 14 496

14 296

14 313

14 456

16 105

15 598

16 311

17 624

19 807

Uudenmaan maa-

kunta 7 309

7 145

7 342

7 211

8 290

7 936

8 083

8 690

10 405

Varsinais-Suomen

maakunta 1 627

1 526

1 543

1 466

1 547

1 477

1 618

1 805

1 999

Satakunnan maa-

kunta 30 36 40 46 44 44 64 62 77

Kanta-Hämeen maa-

kunta 25 26 29 39 44 46 39 49 39

Pirkanmaan maa-

kunta 104 115 108 95 102 105 102 107 127

Päijät-Hämeen maa-

kunta 30 41 21 35 41 38 39 45 81

Kymenlaakson maa-

kunta 55 60 55 72 71 70 114 113 140

Etelä-Karjalan maa-

kunta 8 14 7 13 18 11 15 20 19

Etelä-Savon maa-

kunta 11 7 9 16 8 11 24 29 33

Pohjois-Savon maa-

kunta 11 13 7 9 20 14 15 14 23

Pohjois-Karjalan

maakunta 13 6 8 5 10 14 10 11 14

Keski-Suomen maa-

kunta 35 25 21 22 33 26 28 37 52

Etelä-Pohjanmaan

maakunta 15 28 20 36 47 49 52 59 52

Pohjanmaan maa-

kunta 4 871

4 880

4 739

4 987

5 350

5 266

5 591

5 996

6 187

Keski-Pohjanmaan

maakunta 280 287 304 326 391 424 440 506 478

PohjoisPohjanmaan

maakunta 39 42 39 46 45 35 40 48 44

Kainuun maa-

kunta 3 4 0 4 6 7 9 9 6

Lapin maakunta 30 41 21 28 38 25 28 24 31

” (OKM 4.9.2014)

61

Uudistusprosessien aikataulu

Suunta viivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi

(Luonnos OKM 13.06.2014. Päivitys 15.10.2014) .

Uudistuksen organisoiminen

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen toteutetaan

seuraavia vaiheita ja aikatauluja noudattaen:

• 5/2014 Järjestäjäverkon ja ylläpitäjien kriteerien valmistelu

• 6/2014 Kehittämisen suuntaviivat, kriteerit ja poliittiset linjaukset (OKM, sivistyspoliittinen

ministerityöryhmä)

• 9-11/2014 Vuorovaikutus toisen asteen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön

kentän kanssa. Aluetilaisuudet: 16.10.2014 Pohjois-Suomen ja Lapin AVI –alue, Oulu.

17.10.2014 Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Lounais- Suomen AVIK:en alue, Tampere.

7.11.2014 Itä-Suomen AVI:n alue, Mikkeli. 27.11.2014 Etelä- Suomen AVI:n alue, Hä-

meenlinna.

• 10-11/2014 Muutokset toimialalainsäädäntöön, HE:t annetaan. Lukion ja ammatillisen pe-

rus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia kos-

keva HE. luonnos lausuntokierroksella 16.10 – 17.11.2014.

• Lukion ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista kos-

keva HE. lausuntokierroksella 15.10 – 14.11.2014. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen

rahoitusuudistus voimaan 1.1.2015. Lukiokoulutuksen rahoitusuudistus voimaan 1.8.2015.

• Lausuntokierros vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta päättyy 31.10.2014.

Vapaan sivistystyön rahoitusuudistus voimaan 1.1.2016.

• 12/2014 -1/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa

rakenteellisesta kehittämisestä sekä rahoitusperusteiden ja lainsäädännön muutostarpeista

opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausuntokierros. Esitysten poliittinen käsittely (sivistyspo-

liittinen ministerityöryhmä)

• 1/2015 OKM:n ohje järjestämislupien ja ylläpitämislupien hakemisesta

• 02-09/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusryhmän toimeenpanon edellyttämät

säädösmuutokset vapaan sivistystyön lainsäädäntöön. Vuoropuhelu ylläpitäjien kanssa.

Järjestetään ylläpitäjien tapaamisia ja seminaareja. Ylläpitäjäkohtaisia rahoituksen reuna-

ehtoja koskevat päätökset

• 8/2015 Hakemukset koulutuksen järjestäjiltä ja ylläpitäjiltä

62

• 09-11/2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi järjestämis- ja ylläpitämisluviksi

• 11-12/2015 Poliittinen käsittely (OKM, sivistyspoliittinen käsittely)

• 1.1.2016 Vapaan sivistystyön osalta uusi rahoitusjärjestelmä tulee voimaan

• 1-3/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset uusista järjestämis- ja ylläpitämislu-

vista

1.1.2017 Uudet koulutuksen järjestämis- ja ylläpitämisluvat voimaan. ”

(OKM 13.06.2014, HE 04.12.2014)

63

Liite 5

Aikuiskoulutuksen osuus näillä luvuilla on 32,5 % kokonaisopiskelijamäärästä.

Oppisopimuskoulutuksen osuus näillä luvuilla on 18,6 % kokonaisopiskelijamäärästä.

Huom. Tulkinta on mekaaninen ja suuntaa antava. Luvut eivät ole ehkä täysin vertailukelpoiset

kaikilta perusteiltaan nuoriso- ja aikuis- sekä oppisopimuskoulutuksen kesken.

64

Ahlmanin ammattiopisto http://www.ahlman.fi

Ahlmanin koulu on perustettu 110 -vuotta sitten pirkanmaalaisten vähävaraisten tilallisten ja

työväen lasten kouluttamiseksi maanviljelyksessä ja yleisissä kansalaistaidoissa.

Ahlmanin koulun Säätiö on yksityinen koulutuksen järjestäjä, jonka järjestämisluvassa on 285

vuosiopiskelijan kiintiö sekä ohjaavan ja valmistavan koulutuksen lupa. Ahlmanin ammat-

tiopistossa opiskelee matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä luonnonvara- ja ympäristö-

alalla yhteensä n. 285 opiskelijaa. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuskiintiö on

57 otv sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Vuonna 2013 lisäkoulutuksen opiskelija-

työvuosia tuotettiin 93 otv. Tämän lisäksi yrityksille ja julkishallinnolle suunnatussa henkilös-

tökoulutuksessa opiskeli 1195 henkilöä ja omaehtoisessa lisäkoulutuksessa 160 henkilöä. Ahl-

man-instituutti toimii aikuiskoulutusyksikkönä sekä toteuttaa työelämän palvelu- ja kehittä-

mistehtävää tarjoamalla palveluja mm. räätälöityjen koulutusten, hankkeiden ja projektien

kautta.

Ahlmanin ammattiopisto toimii kaupungin ja maaseudun tuottajien ja kuluttajien vuorovaiku-

tuksen edistäjänä. Tähän liittyen panostetaan erityisesti lähiruoan ja sen tuotannon kehittämi-

seen sekä kuluttajien ja tuottajien kohtaamisen edistämiseen sekä koulutuksen ja hanketoi-

minnan että käytännön toimien kautta. Ahlmanin erikoisuutena on maatila keskellä kaupunkia.

Koulutuksen järjestäjän vahvin koulutusala on luonnonvara- ja ympäristöala. Ahlmanilla toimii

n. 50 eri lähituottajan tuotteita myyvä myymälä. Ahlmanin vahvuutena ja strategisena kehit-

tämistavoitteena on maaseudun elinvoimaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämi-

nen, vahva mikro-yrittäjyyden kehittäminen ja työhyvinvoinnin tukeminen.

Aitoon koulutuskeskus http://www.aikk.fi

Aitoon koulutuskeskus on yksityisen Aitoon Emäntäkoulu Oy:n ylläpitämä oppilaitos, jonka

päätoimipaikka on Pälkäneellä. Oppilaitoksella on tilapäisiä valmentavan koulutuksen sivutoi-

mipisteitä muualla Pirkanmaalla. Oppilaitoksella on Pälkäneellä asumispalveluyksikkö. Koulu-

tuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä

sekä vammaisille annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta.

Aitoon koulutuskeskuksella on 90 järjestämisluvan mukaista koulutuspaikkaa. Aitoon koulu-

tuskeskus järjestää ammatillista erityisopetusta opiskelijoille, jotka vamman, sairauden, kehi-

tyksen viivästymän tai muun syyn vuoksi tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai paljon op-

pimisen tukitoimenpiteitä. Erityistehtävänsä mukaisesti oppilaitoksen tulee tarjota koulutus-

mahdollisuuksia erityisesti vaikeimmin vammaisille opiskelijoille. Koulutuksen järjestäjän vah-

vin koulutusala on matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Koulutusta järjestetään myös kulttuu-

rialalla. Noin kolmasosa opiskelijoita opiskelee valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuk-

sessa.

Koulutuksen tasa-arvo edellyttää, että kaikille opiskelijoille pyritään takaamaan mahdollisuu-

det saavuttaa opetussuunnitelmien perusteissa asetetut tavoitteet niin laajasti kuin se opiske-

lijan yksilölliset edellytykset huomioiden on mahdollista.

On tärkeää, että Pirkanmaalla on tarjolla laadukkaita koulutusvaihtoehtoja opinnoissaan paljon

tukea tarvitseville opiskelijoille. Aitoon koulutuskeskuksessa edesautetaan opiskelijoiden kas-

vua kohti itsenäistä, aktiivista elämää ja aikuisuutta. Aitoossa tuetaan sosiaalista ja yhteiskun-

nallista integraatiota sekä valtaistumista. Toiminta on kokonaisvaltaista – keskeisinä osa-alu-

eina ovat opiskelu, asuminen, harrastukset ja kuntoutuksen tukeminen.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä http://www.sasky.fi

Sastamalan koulutuskuntayhtymä (SASKY) järjestää koulutusta Ylä-, Lounais- ja LuoteisPir-

kanmaalla sekä Kaakkois-Satakunnassa. Sastamalan koulutuskuntayhtymä aloitti toimintansa

1.1.2009. Aiemmin liittyneiden Mäntän seudun koulutuskeskuksen ja Huittisten ammatti- ja

65

yrittäjäopiston lisäksi Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liittyi osaksi Sastamalan koulu-

tuskuntayhtymää vuoden 2014 alusta.

Kuntayhtymä ylläpitää Ammatti-instituutti Iisakkia (Hämeenkyrö, Parkano ja Osaran maaseu-

tuopetusyksikkö), Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistoa (Huittinen ja Kokemäki), Ikaalisten

kauppaoppilaitosta, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta, Karkun kotitalous- ja sosi-

aalialan oppilaitosta, Mäntän seudun koulutuskeskusta, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilai-

tosta, Vammalan ammattikoulua sekä aikuiskoulutusosastoa ja oppisopimustoimistoa. Yleissi-

vistävää koulutusta Sastamalan koulutuskuntayhtymässä tarjoavat Pirkanmaan aikuislukio,

Petäjä-opisto (kansalaisopisto) ja Ylä-Satakunnan musiikkiopisto.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä on edelläkävijä uusien koulutusalojen ja -ohjelmien inno-

voinnissa. Viimeisinä koulutusala-avauksina ovat luonnonkuitukomposiitti- tuotantoprosessin

sisällyttäminen kumi- ja muovialan koulutukseen sekä hyvinvointiteknologian koulutuskokeilu.

Tavoitteena on, että koulutusjärjestelmä ja tutkintojen perusteet reagoivat nopeasti toimin-

taympäristö- ja osaamistarvemuutoksiin sekä teknologian kehittymiseen. Ennakointi ja tiivis

yhteistyö alueen työelämän kanssa mahdollistavat aidosti työelämälähtöisen koulutustarjon-

nan. Koulutuksen järjestäjän volyymiltaan merkittävin koulutusala on tekniikan ja liikenteen

ala. Myös kulttuurialalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä yhteiskunnallisten aineiden, liiketalou-

den ja hallinnon alalla on runsaasti koulutustarjontaa.

Koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ovat:

Kunta

Omistusosuus

%

Väkiluku

2012

Huittinen 3,96 10 618

Hämeenkyrö 7,38 10 500

Ikaalinen 16,42 7346

Juupajoki 1,05 2023

Keuruu 3,12 10 319

Kihniö 1,86 2147

Multia 0,44 1827

Mänttä-Vilp-

pula 10,03 11 122

Nokia 1,67 32 354

Parkano 7,99 6918

Punkalaidun 1,75 3203

Ruovesi 1,38 4868

Sastamala 42,94 25 747

100

66

Ammatillisella nuorisoasteella opiskelijoita on yhteensä noin 3095. Ammatillisen lisäkoulutuk-

sen opiskelijamäärä on noin 175 opiskelijatyövuotta, oppisopimuskoulutuksen ammatillisen

peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 250 opiskelijatyövuotta ja lisä-koulutuksen opiske-

lijamäärä on noin 320.

Sekä Sastamalan koulutuskuntayhtymä että entinen Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä

ovat olleet mukana Opetushallituksen läpäisyn tehostamisohjelmassa. Seuranta-aikana 2012–

2013 SASKY:n keskeyttämisprosentti oli 6,1 % ja LPKKY:n 5,2 % ohjelmassa mukana olevien

kaikkien koulutuksen järjestäjien keskeyttämisprosentin ollessa 8,1 %.

Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusalan asema valtakunnallisena käsi- ja taideteollisuus-alan

kouluttajana ja eräiden valtakunnallisestikin ainutlaatuisten ammattialojen erityisosaajana on

merkittävä. Tällaista merkittävää osaamiskeskittymää tulisi pitää yllä sekä edelleen vahvistaa

vetovoimaisena koulutuspaikkana. Koulutusalojen vetovoimaisuuteen vaikuttaa mielikuva am-

matista ja työoloista, mihin koulutuksen järjestäjän on yksin vaikea vaikuttaa, alan imagon

parantamiseen tarvittaisiin laajempaa yhteistyötä työelämän ja ammattiliittojen kanssa.

SASKY:n ja LPKKY:n fuusion myötä uudessa SASKY:ssä on meneillään mittava urakka käytän-

töjen yhtenäistämisessä ja toimintajärjestelmän rakentamisessa. Päällekkäistä työtä vähentä-

mällä ja kohdentamalla resurssit tarkoituksenmukaisesti saadaan toimintaa tehostettua pit-

källä aikavälillä.

Tampereen aikuiskoulutuskeskus http://www.takk.fi

Tampereen Aikuiskoulutussäätiön ylläpitämä Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK) on pal-

veluorganisaatio, joka toiminta-ajatuksensa mukaan edistää kestävällä tavalla asiakkaidensa

menestymistä koulutus- ja kehittämispalveluilla Suomessa ja ulkomailla. TAKK:n asiakkaita

ovat yritykset, yhteisöt ja opiskelijat. Perustehtävänämme on toimia ammatillisen osaamisen

kehittäjänä ja huolehtia, että elinkeinoelämällä on ammattitaitoista työvoimaa. Tampereen Ai-

kuiskoulutussäätiö on perustettu vuonna 1962. Säätiö voi lisäksi, mikäli se katsotaan tarkoi-

tuksenmukaiseksi, ylläpitää muutakin aikuisväestön ammatilliseen koulutukseen liittyvää tai

sitä tukevaa toimintaa, kuten koulutuksesta syntyvien erilaisten suoritteiden tuotanto- ja

myyntitoimintaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on koulutuslainsäädännön mukaisesti myöntänyt säätiölle kou-

lutuksen järjestämisluvan (137/531/2013, 27.6.2013). Järjestämisluvan mukainen ammatilli-

sen peruskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä on 1.1.2010 alkaen enintään 130 opiskelijaa.

Lisäksi opetusministeriö on myöntänyt säätiölle luvan järjestää ammatillista lisäkoulutusta op-

pilaitosmuotoisena lisäkoulutuksena (186/530/2006, 16.5.2006), vuodelle 2014 myönnettyjä

opiskelijatyövuosia on n. 365. Opetusministeriö on vahvistanut työelämän kehittämis- ja pal-

velutehtävän koulutuksen järjestämislupaan pysyvänä tehtävänä (186/530/2006, 16.5.2006).

TAKK on Pirkanmaalla merkittä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestäjä ja

olemme myös Suomen suurimpia yrittäjyysalan kouluttajia. Hydrauliikka-alalla käytössämme

on uusi, moderni oppimisympäristö, joka on toteutettu yhteistyössä hydrauliikkatoimittajien

kanssa. Vuonna 2012 TAKK:ssa oli opiskelijoita 16 199 ja päivittäin heitä oli noin 3 000, joista

alle 29vuotiaita oli lähes 2 000. TAKK on vahva näyttötutkinto-osaaja. Järjestämissopimuksia

on tällä hetkellä 100 tutkintoon ja vuonna 2012 niitä suoritettiin yhteensä 2 268 (koko tutkin-

toja 1 355 ja osatutkintoja 913). Henkilökuntaa TAKK:ssa on yhteensä n. 300 ja vuonna 2013

liikevaihto oli noin 27 miljoonaa euroa.

Kehitämme toimintaamme käyttäen Euroopan laatupalkintomallia (EFQM) toiminnan jatkuvan

parantamisen välineenä. Viimeisin ulkoinen auditointi tehtiin vuonna 2013 (515 pistettä).

Olemme jokaisen auditoinnin välissä tehneet aina myös itsearvioinnin. Työelämän kehittämis-

ja palvelutehtävä, hanketoiminta sekä tiivis yhteistyö työelämän ja asiakkaiden kanssa ovat

tärkeitä asioita laatumme kehittämisessä samoin kuin näyttötutkintojen järjestämisedellytys-

67

ten arvioinnit. Vuonna 2014 kehittämistoiminnan painopisteitä ovat erityisesti oppimisympä-

ristöjen kehittäminen, hyvien käytäntöjen jakaminen, nuorten aikuisten kohderyhmälle palve-

luiden tuottaminen sekä alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen.

Tampereen konservatorio

http://www.tampereenkonservatorio.fi

http://tampereenmusiikkiakatemia.fi

Tampereen konservatorio on II asteen ammatillista koulutusta sekä tanssin ja klassisen mu-

siikin taiteen perusopetusta antava yksityinen oppilaitos (Tampereen Musiikkiopiston Säätiö).

Konservatorio on osa laaja-alaista yhteisöä ja oppimiskeskusta (Tampereen musiikkiakate-

mia), joka muodostuu konservatoriosta ja Tampereen ammattikorkeakoulun musiikin koulu-

tusohjelmasta. Perusopetuksen, ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja

korkeakoulutuksen synerginen yhteistyö tarjoaa orgaanisen näkökulman ihmisen kehitykseen

sävel- ja tanssitaiteen osaajana. Koulutuksen järjestäjä keskittyy nimenomaan kulttuurialan

koulutukseen.

Tampereen konservatoriossa voi suorittaa seuraavat ammatilliset perustutkinnot

• Musiikkialan perustutkinto (120 ov )

• Muusikon koulutusohjelma

• Musiikkiteknologian koulutusohjelma

• Tanssijan perustutkinto (120 ov )

Konservatorion kokonaisopiskelijamäärä on 1429, joista II asteen opiskelijoita 94. Yhteistyö

koulutusasteiden välillä tuottaa myös ulkoapäin tarkasteltuna valtakunnallisesti houkuttelevan

ja elinvoimaisen koulutus- ja toimintaympäristön, jolla aktiivisena kulttuuritoimijana on mah-

dollisuudet mm. suuriin produktioihin ja korkeatasoiseen konserttitoimintaan.

Tampereen palvelualan ammattiopisto http://www.tpa.fi

Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA) on Tampereen Talouskouluyhdistys ry:n 1892

alunperin Tampereen Talouskouluna perustama oppilaitos. Tampereen Talouskouluyhdistys ry

on henkilöjäsenyyteen perustuva yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksellä on koulutuksen jär-

jestämislupa vuonna 2014 240:een, vuonna 2015 250:een ja vuonna 2016 260 vuotuiseen

opiskelijaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusalalla. Lisäksi sillä on lupa järjestää

aikuisten ammatillista lisäkoulutusta. Oppilaitos toimii koulutuksen järjestäjän omistamissa

tiloissa Tampereen keskustassa, osoitteessa koulukatu 18.

Tampereen palvelualan ammattiopistossa koulutusta järjestetään perustutkintoon johtavana

opetussuunnitelmaperusteisena koulutuksena nuorille ja näyttötutkintoperusteisena koulutuk-

sena aikuisille. Oppilaitoksen koulutustarjontaan kuuluvat hotelli-, ravintola- ja catering- alan

perustutkinto sekä kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto. Lisäksi järjestetään 20 opin-

toviikon laajuista muuna kuin ammatillisena koulutuksena toteutettavaa kotitalousopetusta.

Aikuisten ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan erilaisia työelämän tarpeisiin suunni-

teltuja kursseja. Lisäksi koulutuksen järjestäjä on sopimuskumppanina Pirkanmaan oppisopi-

muskeskuksessa. Strategiamme mukaisesti luomme opiskelijoille mahdollisuuden ammattitai-

don hankkimiseen ja elämässä onnistumiseen. Lisäksi edistämme hyvinvointia yhteiskunnassa

kouluttamalla työelämän ammattilaisia ja oman elämänsä sankareita.

Tampereen Talouskouluyhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä alueen muiden koulutuksen jär-

jestäjien ja yritysten kanssa. Tampereen palvelualan ammattiopistossa turvataan yksilöllisin

tukitoimin kaikille opiskelijoille mahdollisuus opinnoissa menestymiseen.

68

Tampereen seudun ammattiopisto http://www.tredu.fi

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu aloitti toimintansa 1.1.2013, kun Pirkanmaan koulu-

tuskonserni-kuntayhtymä lakkautettiin ja koulutustehtävä ja toiminnot siirrettiin Tampereen

kaupungin hoidettavaksi isäntäkuntamallilla. Tredun päämääränä on kouluttaa opiskelijoista

aktiivisia yhteiskunnan kansalaisia, joilla on hyvät valmiudet työelämään, jatko-opintoihin ja

elinikäiseen oppimiseen.

Tredua ylläpitää koulutuksen järjestäjänä Tampereen kaupunki, joka isäntäkuntana on tehnyt

sopimuksen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Kangasalan, Ylöjärven, Ikaalisten, Lem-

päälän, Virtojen, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden, Pälkäneen ja Ruoveden kuntien

kanssa. Toimintaa on Pirkanmaalla yli kahdessakymmenessä eri toimipisteessä ja koulutusta

tarjotaan myös muualla Suomessa.

Tredu on opiskelijamäärältään Suomen suurin ammatillinen oppilaitos. Tammikuun 2014 las-

kentapäivän mukaan nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli 6 797 opiskelijaa.

Aikuis- ja työelämäpalvelujen kokonaisvirtauma oli 7 919 opiskelijaa (sisältäen kaikki myös

tutkintoon johtavan koulutuksen ja josta joista reilu tuhat suoritti perustutkintoa aikuisten

näyttötutkintona) ja oppisopimuskoulutuksessa 2 538 opiskelijaa 1 551:stä eri työnantajaor-

ganisaatiosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Tredulle työelämän ja kehittämis-

ja palvelutehtävän.

Tredussa on tarjolla yli 30 ammatillista perustutkintoa eri koulutusohjelmineen, 35 ammatti-

tutkintoa ja 11 erikoisammattitutkintoa. Tredussa voi opiskella myös englanniksi, suorittaa

ammatillisia yhdistelmätutkintoja sekä ammatillisten ja lukio-opintojen yhdistelmiä (ns. am-

mattilukio). Tredu tarjoaa myös oppisopimuspalveluja. Koulutusta toteutetaan tekniikan, lo-

gistiikan ja metsän, hyvinvoinnin, matkailun-, ravitsemuksen- ja talouden, liiketalouden ja

kulttuurin sekä rakennetun ympäristön aloilla. Lisäksi Tredussa järjestetään maahanmuuttajille

ammatilliseen peruskoulutuksen valmistavaa koulutusta.

Tredun Valimoinstituutti järjestää ainoana Suomessa valimoalan koulutusta. Myös avioniikka-

alan B2–lupakirjakoulutusta toteutetaan Suomessa vain Tredussa ja Euroopassakin vain nel-

jässä muussa oppilaitoksessa. Koulutustarjonnassa on myös nuohoojakoulutusta ja tutkintoon

johtavaa rahoitus- ja vakuutusalan koulutusta.

Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän ja alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa on tärkeä

osa arjen toimintaa ja sitä kehitetään mm. erilaisin kansallisin ja kansainvälisin projektein.

Tredulla on sopimus oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä Valkeakosken ammatti- ja ai-

kuisopiston, Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen, Ahlmanin ammattiopiston, Tampereen pal-

velualan ammattiopiston ja Varalan Urheiluopiston kanssa. Lisäksi Tredu koordinoi Pirkanmaan

ammatillisen erityisopetuksen koordinointikeskusta ja tekee yhteistyötä atto-opintojen järjes-

tämisessä Virtain, Ylöjärven ja Oriveden lukioiden kanssa.

Kuluvan strategiakauden painopisteitä toiminnan kehittämisessä ovat opiskelijoiden työelä-

mään ja jatko-opintoihin sijoittumisen ja opintojen läpäisyn tehostaminen, koulutuksen työ-

elämävastaavuuden lisääminen, opiskelijoiden monikulttuurisuus- ja kansainvälisyystaitojen

kohottaminen ja henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kohottaminen. Tredu toteuttaa ja edis-

tää toiminnallaan ja kehittämistyöllä aktiivisesti yhteiskuntatakuun toteutumista ja parantaa

nuorten hyvinvointia.

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto http://www.vaao.fi

Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä ja sen ylläpitämä Valkeakosken ammatti- ja ai-

kuisopisto (VAAO) on Valkeakoskella, Etelä-Pirkanmaalla toimiva monialainen ammatillinen op-

pilaitos, joka toimii asiakkaiden ja työelämän tarpeiden ohjaamana. VAAO:lla on alueellaan

tärkeä rooli ammatillisen koulutuksen tarjoajana ja yritysten työvoimatarpeen tyydyttäjänä.

Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto sijaitsee Valkeakosken Campus-alueella. Koulutuskun-

tayhtymän jäsenkunnat ovat:

69

Kunta Omistusosuus % Väkiluku 2014

Akaa 26,13% 17 132

Kangasala 0,53% 30 354

Lempäälä 4,21% 21 836

Pälkäne 1,60% 6 790

Urjala 1,07% 5 105

Valkeakoski 66,45% 21 162

Yhteensä 100% 102 379

VAAOssa opiskelee vuosittain nuorten ammatillisissa perustutkinnoissa noin 1050 opiskelijaa.

Aikuisten perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutuksista sekä muista lyhytkes-

toisista koulutuksista opiskelee noin 250 opiskelijaa. VAAOlla on toistaiseksi myönnetty työ-

elämän kehittämis- ja palvelutehtävä, minkä puitteissa järjestään myös yrityksille osaamis-

kartoituksia ja yrityskohtaisesti suunniteltua henkilöstökoulutusta.

VAAO toimii laadukkaasti ja tuloksellisesti nykyaikaisissa tiloissa, ajanmukaisin välinein, tuot-

taen tulevaisuuteen suuntautuvaa laadukasta ja tuloksellista ammatillista koulutusta ja palve-

lutoimintaa alueen väestön ja elinkeinoelämän tarpeisiin kiinteässä yhteistyössä työelämän

kanssa. Koulutusaloina VAAOssa ovat tekniikan ja liikenteen ala, matkailu-, ravitsemis- ja ta-

lousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala

sekä luonnontieteiden ala.

Vuosina 2014–2017 nuorten koulutuksen pedagogisessa kehittämisessä painotetaan henkilö-

kohtaistamista ja joustavia opinpolkuja nykyaikaisia työvälineitä hyödyntäen, kansainväli-

syyttä, yrittäjyyttä, läpäisyn tehostamista, syrjäytymisen ehkäisemistä sekä koulutustakuun

vaatimuksia. Painotukset nojautuvat valtakunnallisiin suuntauksiin. Haasteena jatkossa ovat

yrityskoulutukset ja yritysten/työorganisaatioiden osaamisen kehittäminen. Sitä varten

VAAO:n aikuiskoulutuksessa on suunnitteilla myös

lyhytkoulutuskokonaisuuksia, joita voidaan tarjota suoraan yrityksille ja organisaatioille joko

työpaikkakohtaisina koulutuspaketteina tai siten, että yksittäisiä osallistujia tulee mukaan op-

pilaitoksella järjestettäviin avoimiin koulutuksiin.

L

70

Liite 6.

Siltavalmennus – yhteistyökumppanit

71

72

Liite 7.

Otteita Tampereen kauppakamarin raportista 27.11.2015. Työelämän osaamisselvitys. Kaikkien koulutus-

ja työammattialojen vastausten yhteenvetopylväsdiagrammissa ”Tulevaisuuden osaamistarpeet” korostu-

vat erityisesti; myyntityö, asiakaspalvelu, kansainvälinen osaaminen, markkinointi, projektinhallinta, tieto-

tekniikka, tuotannon ammattityöntekijät, taloushallinto, tuotekehitys ja työnjohto.

8.1.

Yleisiä väittämiä kou lutukseen liittyen (N=211)

L

73

Arviot ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden osaamistasosta

74

Liiketoimintaympäristön muutoksia viime vuosina ja niiden vaikutuksia

osaamistarpeisiin–yritykset

Vakiintuneet yritykset

• Vakiintuneiden yritysten edustajien vastauksissa korostui globalisaation kokonaisvaltainen vai-

kutus kaikkeen toimintaan. Vaikka globalisaatiosta on puhuttu jo vuosia, saa ilmiö edelleen uu-

sia ulottuvuuksia. Erityisesti mainittiin yritysten johdon kansainvälistyminen ja toimintojen kan-

sainvälistyminen kaikilla tasoilla.

• Tiedolla johtaminen on tullut vahvasti mukaan. Moniosaajia ja monialaisuutta tarvitaan entistä

enemmän, lisäksi omaa ydinosaamista pitää pystyä hyödyntämään uudessa kontekstissa ja uu-

silla toimialoilla (esim. ICT:n hyödyntäminen koneissa ja laitteissa, automaatio ja koneiden in-

ternet).

• Toiminnan ja prosessien tehostamisessa nähdään hyppäys uudelle tasolle ja kehitystoimenpi-

teet suunnitellaan entistä vahvemmin asiakastarpeen eikä niinkään oman toiminnan osaopti-

moinnin kautta.

• Yksilötasolla työntekijältä edellytetään ”ison kuvan” tunnistamista.

• Odotetaan, että yksilöt tietävät, mihin kokonaisuuteen oma panos liittyy. Nykyään koneiden ja

laitteiden myynnin lisäksi myydään palveluita, ratkaisuja ja kokonaisuuksia.

• Osaamisen kehittäminen tapahtuu nykyään suurimmaksi osaksi työn ohessa tai valmentamalla

eikä perinteistä luokkahuonekouluttamista nähdä tarkoituksenmukaisena tapana.

Kasvuyritykset

• Kasvuyritysten edustajat kokevat kansainvälistymisen lisääntyneen, minkä vuoksi mm. kieli-

taidon ja kulttuuriosaamisen merkitys korostuu. Erityisesti odotetaan kan-sainvälistä ajattelu-

tapaa ja suhtautumista, jossa nähdään asiat maantieteellisiä rajoja laajemmin.

• Liiketoiminnan nähdään keskittyneen vahvasti ydinosaamiseen ja oheistoimintoja on ulkois-

tettu. Samalla tuotantokeskeisestä ajattelutavasta ollaan siirrytty asiakastarveohjautuvaan

suuntaan.

• Automaation rooli on lisääntynyt kaikilla tasoilla ja käytettävyyden ja käyttöliit-tymäosaami-

sen merkitys on myös lisääntynyt. Tämä näkyy myös monilla ns. pe-rinteisemmillä toi-

mialoilla.

• ICT-alalla suunnittelu- ja sovellusosaamisen tarve on lisääntynyt ja ICTasiantuntijalta odote-

taan myös teknologian sovelluskohteiden ymmärtämistä.

• Myös mallintamisen merkitys on kasvanut eri mallintamismenetelmien ja teknologioiden kehi-

tyttyä.

75

Otteita ELY –keskuksen julkaisun tulok-

sista ”Työvoimakoulutus raportti Pirkan-

maa 2014”

Hyödyntävätkö työnantajat oppisopi-

muskoulutusta ja työelämälähtöisiä

näyttötutkintoja täysimääräisesti

osaavan työvoiman hankinnassa ja

rekrytointikanavana? Miten työnanta-

jat ”aikaisempaa työkokemusta tai

koulutusta ei tarvita”.

Tulisiko työvoimakoulutusta kehittää vielä

nykyistä enemmän “moduulimuotoisesti”,

rakentamalla ja räätälöimällä asiakkaiden

osaamista eri palikoista vastaamaan työ-

paikkojen osaamistarpeita? Kuinka pitkälle

on mahdollista räätälöidä koulutusta yksilö-

kohtaisesti? Miten työvoimakoulutuksessa

on huomioitu itsensä kehittämiseen liittyvät

taidot ja ”oppimaan oppiminen”? Usein työl-

listyminen on kiinni enemmän oikeiden kon-

taktien ja kanavien löytymisestä kuin osaa-

misesta. Työllistyminen ja rekrytointi ovat

toki jo nyt työvoimakoulutuksen perustana,

mutta olisiko järjestelmää vielä mahdollista

kehittää työelämä- ja tarvelähtöisempään

suuntaan? Kumpi on tärkeämpää: osaami-

sen kehittäminen vai työllistyminen? Onko

tilanteita, joissa nämä eivät vielä täysin

kohtaa? Toisaalta ammattien laajaalaistumi-

nen, teknologiakehitys ja elinkeinoelämän

rakennemuutos lisäävät paineita jatkuvalle

osaamisen kehittämiselle. Miten muutoksen

kohteena olevia aloja voitaisiin ennakoida

nykyistä tehokkaammin? Tulisiko työvoima-

koulutuksessa painottaa nykyistä enemmän

ennaltaehkäisyä?

8.2. Kehittämishaasteet työ- ja elinkeino-

hallinnolle

• Tukevatko nykyiset hankintamenettelyt

työvoimakoulutuksen kehittämistä ja

koulutusten järjestäjien uudistumista?

• Miten työ- ja elinkeinohallinto voisi vielä

paremmin kannustaa koulutusorganisaa-

tioita uusien palvelujen kehittämiseen ja

ideointiin?

Liite 8

• Miten hankintaprosesseja voitaisiin

edelleen kehittää tukemaan koulutus-

ten

• tarvelähtöisyyttä ja tuloksellisuutta

(työllistymistä)? Onko työvoimakoulu-

tusten kilpailutuksessa hyödynnetty

täysimääräisesti innovatiivisia hankin-

tamenettelyitä?

• Miten tunnistetaan alat, joilla on eri-

tyistä painetta osaamisen kehittämi-

selle? Kuinka hyvin tunnistetaan eri

alojen osaamistarpeet? Onko järjestel-

mällä riittävät valmiudet reagoida ha-

vaittuihin pullonkauloihin? Kenellä on

vastuu ennakoinnin kokonaisuudesta

ja puutteiden tunnistamisesta? Miten

tätä prosessia olisi mahdollistaa kehit-

tää?

• Miten saadaan ohjattua hakijoita työl-

listymisen kannalta sopiville aloille ja

sitä tukeviin koulutuksiin ja työssäop-

pimispaikkoihin?

8.3. Kehittämishaasteet koulutusorga-

nisaatioille

• Miten koulutusorganisaatiot voisivat yh-

dessä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa

varmistaa työvoimakoulutusten kehittä-

misen, jotta varmistetaan ”että ei tehdä

samaa kuin ennenkin”?

• Miten koulutusorganisaatiot voisivat

haastaa työ- ja elinkeinohallinnon kehit-

tämään omia prosessejaan innovatiivi-

sesti?

• Suunnitellaanko koulutuksia tällä het-

kellä riittävän asiakas- ja tarvelähtöi-

sesti? Miten työvoimakoulutuksen ”vai-

kuttavuusmallia” voisi kirkastaa siten,

76

että keskiöön nostettaisiin osaamisen li-

säksi rekrytointi ja työllistyminen?

• Miten koulutusorganisaatiot voisivat kehit-

tää rekrytointia tukevia palveluita? Miten

koulutusorganisaatiot voisivat osallistua

opintoihin hakeutuvan vaiheen palveluiden

sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelui-

den kehittämiseen?

• Tunnistetaanko tällä hetkellä riittävän hy-

vin kunkin alan ensisijaiset rekrytointika-

navat? Onko työssäoppimispaikkojen han-

kinnassa varmistettu osaamisen kehittymi-

sen lisäksi riittävästi myös työllistymistä

tukevat mahdollisuudet?

• Tunnetaanko riittävän tarkasti eri alojen

työpaikat ja niiden tarpeet?

• Miten voidaan tehokkaammin hyödyntää

osatutkintojen suorittamista työllisyyden ja

puuttuvan osaamisen täydentämisen nä-

kökulmasta (”moduulimalli”)?

8.4. Kehittämishaasteet työnantajille ja

työnhakijoille

• Mikä on työnantajien ja työntekijöiden /

hakijoiden vastuu osaamisen kehittämi-

sestä ja sen suunnittelusta ja ennakoin-

nista?

• Hyödyntävätkö työnantajat oppisopimus-

koulutusta ja työelämälähtöisiä näyttötut-

kintoja täysimääräisesti osaavan työvoi-

man hankinnassa ja rekrytointikanavana?

Miten työnantajat voisivat olla mukana ke-

hittämässä työvoimakoulutuksen työelä-

mälähtöisyyttä?

• Mitä rekrytointinäkökulman korostaminen

tarkoittaa työntekijöiden osaamisen näkö-

kulmasta?

HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄTietoyksikköPL 487, 33101 TAMPEREwww.tampere.fi/hallintojatalous