T U R KU A I K I K A I 1 9 9 1 - 2 0 1 6

aikido - iaido - kahvakuula - katori shinto ryu

1 9 9 1 - 2 0 1 6

T U R KU A I K I K A I 2 5 V U O T TA

Turku Aikikai juhlii - 25 vuottaTule mukaan juhlimaan kanssamme 25-vuotiasta turkulaista kamppailulajien erikois-

seuraa. Turku Aikikai ry on perustettu vuonna 1991.

Lajejamme ovat aikido, iaido, kahvakuula sekä katori shinto ryu.

Kirjoitan tätä juhlalehden pääkirjoi-

tusta kesäkuussa 2016. Viimeksi kun

kirjoitin juhlalehteen elettiin aikaa

keväällä vuonna 2011 . Seura juhli

silloin 20 juhlavuottaan. Olin silloin

tuore yhdistyksen puheenjohtaja.

Sain silloin hyviä neuvoja edeltäjäl-

täni Petteri Saistolta ja ensimmaisen

vuoden toiminnasta olen hänelle kii-

tollinen. Niiden neuvojen ja tuen

avulla oli helppo jatkaa seuran perin-

teitä. Nyt on kulunut viisi vuotta ja

seura juhlii neljännesvuosisataista

olemassaoloaan.

Onnea, Turku Aikikai!

Mitä on muuttunut viidessä

vuodessa?

Vielä viisi vuotta sitten oli harjoitus-

salimme Nahkurinkadulla Shaolin

dojolla, jossa olimme alivuokralaisi-

na. Sali oli vanhan Turun keskustan

tuntumassa Puutorin kulmalla ja lä-

hellä Kauppatoria.

Sattuman kautta koko Shaolin dojo

joutui tilanteeseen, jossa olimme pa-

kotettuja etsimään uutta tilaa. Sa-

maan aikaa Ilpo Jalamo kysyi Turku

Aikikain halukkuutta ottaa Shaolin

dojon toiminta vastuulleen. Päätim-

me ryhtyä siihen. Ilpo Jalamon avus-

tuksella löysimme uuden salin

Linnankadulta. Olemme nyt kaupun-

gin uudessa hermopisteessä ja toi-

saalta perinteisessä paikassa.

Aurajoki on kaupungin sydän ja tänä

päivänä sen rannoille on kasvanut

viihtyisä vapaa-ajan ja rentoutumi-

sen alue kaupunkilaisille. Shaolin

dojo on jokirannan tuntumassa.

Monipuolinen kamppailun ja

hyvinvoinnin keskus

Shaolin dojo palvelee erilaisia har-

rastaj ia. Perinteiset kamppailulaj it

ovat edelleen voimissaan, mutta mu-

kaan on tullut uusia hyvinvoinnin la-

jea kuten Asahi, jooga sekä

kuubalainen tanssikoulu. Syyskuussa

2016 mukaan tulee miekkailu.

Olemme myös avautuneet enemmän

ulos yrityksiin ja muihin ryhmiin.

Tarjoamme työhyvinvointipalveluja

sekä vuokraamme salitilaa.

Vuoden 2016 alussa otimme lisätilaa

4. kerroksesta ja nyt meillä on kaksi

salia sekä tilava sauna.

Turku Aikikain perinne

Turku Aikikain perinteet velvoittavat

meitä jokaista. Seuramme on koko

olemassaolonsa ajat kunnioittanut

budoharjoittelun perinteitä. Vaikka

maailma ympärillä muuttuu, me

noudatamme samoja vuosisataisia

arvoja, joihin laj immekin perustuvat.

Oli sitten kyseessä käyttäytyminen

salilla harjoittelukavereita kohtaan

tai kunnioitus dojon elementtejä

kohtaan, noudatamme kohteliaisuus-

sääntöjä. Näihin perinteisiin kuuluu

myös näin kesäkuumalla pukeutumi-

nen perinteisiin harjoitusasuihin eli

keigokiin sekä hakamaan; oli kuuma

tai ei.

Kun uudet harjoittelijat saapuvat do-

jolle huomaavat he välittömästi sa-

man; nyt olemme jossain muualla

kuin kuntosalilla. Tunnelma on hil-

littyn rauhallinen, mutta samaan ai-

kaan iloinen ja vastaanottavainen.

Tervetuloa uusi harjoittelija seu-

raamme tänne dojolle.

Risto Lehto

Turku Aikikai ry. puheenjohtaja

Aikido 2. dan

Kuva: Turun Kaupunki

www.ristolehto.net

T U R KU A I K I K A I 1 9 9 1 - 2 0 1 6

Congratulations to Turku Aikikai

on your 25th anniversary.

I first

visited

Turku in

September

of 1978. I

came from

Stockholm

on a boat

with

Ichimura

Toshikazu

Shihan and

some

members

of Sweden Aikikai.

Turku, Finland was my first

opportunity to teach abroad, and I

remember being very nervous about

my poor English. Thirty eight years

have passed since then, and my, how

time flies.

Petteri Shihan’s strong dedication has

been a large factor in Turku Aikikai’s

celebration of its 25th anniversary.

I would like to express my gratitude

to all the members for your tireless

effort and unflagging dedication for

25 years.

I am sure that your dedication will

carve out a new history for you.

I pray that the words of the founder,

Ueshiba Morihei Sensei, “sprit of

unity” and “practice everyday” will

guide you to greater heights and

deeper understanding.

I offer my heartfelt congratulations

on your 25th anniversary.

Kazuo Igarashi Shihan, 7. dan, on Turku Aikikain juhlaleirin juhlavieras ja pääohjaaja.

Kazuo Igarashi Shihan, 7. dan

Kazuo Igarashi on syntynyt vuonna

1946. Hän on suorittanut

loppututkinnon Meij in yliopistossa

pääaineenaan talous. Opiskelujen

jälkeen hän oli kolme vuotta

työelämässä, kunnes työtahdista

stressaantuneena irtisanoutui. Tämän

jälkeen hän siirtyi Yasuo Kobayashin

dojolle uchideshiksi ja vähitellen

hänestä tuli aikidon ammattilaisopet-

taja.

Igarashi sensein budoura alkoi

lukiossa, jossa hän harjoitteli kolme

vuotta judoa. Koulun jälkeen hän ei

löytänyt sopivaa judoseuraa, joten

judon harjoittelu jäi, vaikka laj i

viehättikin.

Sittemmin hän näki budonäytöksen,

jossa esiteltiin eri lajeja, mm.

aikidoa. Igarashi kiinnostui

näkemästään ja alkoi harjoitella

aikidoa vuonna 1964. Seura oli

Meij in yliopiston aikidokerho ja

opettaja Yasuo Kobayashi. Opiskelun

aikana Igarashi sensei harjoitteli

viitisen vuotta Muso Shinden ryu

iaidoa ja Shindo Muso ryu jodoa.

Yliopiston jälkeen työskennellessään

Igarashi senseillä ei ollut mahdollista

harjoittella paljoakaan.

Irtisanouduttuaan työstä hän siirtyi

Kobayashi sensein hiljan perustetulle

dojolle uchideshiksi. Alunperin

Igarashi senseillä ei ollut tarkoitusta

ryhtyä aikidon ammattilaiseksi,

mutta tuolloin budolajien suosio oli

suuressa kasvussa ja Kobayashi

sensei avasi uusia dojoja, joilla

Igarashi kävi opettamassa.

Igarashi sensei opettaa aikidoa oman

dojonsa lisäksi vuosittain

Skandinaviassa, Brasiliassa,

Kanadassa, Yhdysvalloissa,

Taiwanissa ja Australiassa.

Suomessa hän kävi ensimmäisen

kerran vuonna 1978, jolloin hän oli

arvoltaan 4. dan. Nykyään Igarashin

vyöarvo on 7. dan. Igarashi

harjoittelee tai opettaa aikidoa lähes

päivittäin. Erityisen lähellä Igarashi

senseitä on lasten opettaminen.

Aikidostaan hän pyrkii kehittämään

mahdollisimman pehmeää, hieman

samalla tavoin kuin Kobayashi sen-

sei ja Sugawara sensei.

Kazuo Igarashi Shihan, 7. dan

T U R KU A I K I K A I 2 5 V U O T TA

Petteri Silenius Shihan, 6. dan,

on Turku Aikikain aikidon

pääohjaaja. Petteri on yksi

seuran perustajista. Petteri Si-

lenius on ensimmäisiä suoma-

laisia aikidon ammatti-

opettajia.

Hän ohjaa aikidoa Turussa ja

vastaa seuran Kemiön aikido-

jaoston toiminnasta.

Petteri Silenius on seuran ka-

tori shinto ryun pääopettaja.

Turku Aikikai 25 vuotta –

aikuisuuden kynnykselläVuodet tupsahtelevat salakavalasti

harteille. Peili, valokuvat ja video

ovat lahjomattomia paljastaj ia.

Rypyt kasvoissa, harmaantuvat

jouhet ja karvat korvissa kertovat

elämänkaaren rajallisuudesta, mutta

myös kokemuksesta. Ihmiset tulevat

ja menevät, mutta budoseura voi

säilyä ikuisesti ihmisten ilona ja

terapiana, jos sitä vaalitaan ja

hoivataan hyvin. Kuten bonsaipuu,

sekin voi siirtyä sukupolvelta toiselle

jos siitä huolehditaan oikein.

Oma aikidoseura

Olin 27-vuotias, kun Turku Aikikai

ry sai alkunsa. Se aloitettiin, koska

sille oli tilaus ja sitä tarvittiin

kehykseksi aivan uudelle

turkulaiselle aikidoyhteisölle.

Olimme nuoria aikidon harrastaj ia,

jotka harjoittelimme Turun

Budokwain aikidojaoksessa.

Esikuvia haettiin kaukaakin. Kävin

harjoittelemassa Ranskassa Christian

Tissierin dojolla. Asuin pari

kuukautta Japanissa Kobayashi-

sensein 8.dan

uchideshina

(läheinen

oppilas).

Suomeen paluuni jälkeen varmistui

se, että haluan tehdä aikidoa

ammatikseni. Uusi dojo

Brahenkadulla antoi minulle

mahdollisuuden yrittää jotain

sellaista, mihin Suomessa ei oltu

vielä totuttu. Aikidon harjoittelijoilla

oli oma sali, josta pitää huolta.

Alku hankalaa, mutta intoa riitti

Kuten kaikkiin muutoksiin, kuului

Turku Aikikain synnytystuskiin myös

ristiriitoja. Riitoja aikidon

harrastaj ien kesken sekä lähinnä

Budokwain hallitusten jäsenten

kesken. Kaikki eivät olleet yhtä

ilahtuneita kuin minä, kun aikidon

harrastajat saivat päättää omista

asioistaan ja harjoitusajoistaan.

Olimme myös lähellä ajautua

oikeusprosessiin koskien mitäpä

muuta kuin raha-asioita

vanhassa seurassa.

Maksoimme itsemme

vapaaksi. Ikäviä

kiistoja, jotka näin jälkeenpäin

ajateltuna olisi voinut hoitaa

siistimminkin. Riidat ja eriytymiset

saivat aikaan kuitenkin sen, että

turkulainen aikido alkoi vahvistua

oman dojon myötä ja monen vahvan

persoonan aikaansaamana.

Onnea Turku Aikikaille ja

sen kaikille jäsenille!

www.varimport.fi

T U R KU A I K I K A I 1 9 9 1 - 2 0 1 6

Ihmiset tekevät seuran

Seura toimii yhteisönä ja monet

ihmiset ovat jättäneet jälkensä Turku

Aikikaihin. Suurin osa

harjoittelijoina, mutta lukuisa joukko

työmyyriä on antanut ison

panoksensa seuran kehittämiseen.

Kaikille heistä syvä kumarrus

pyyteettömästä työstä. Tarvitaan

idean ja kipinän aikaansaajia;

tarvitaan suunnittelijoita, jotka

muokkaavat ideaa. Tarvitaan

hengennostattaj ia, jotka saavat muut

innostumaan ideasta ja sitten vielä

niitä, jotka toteuttavat idean ja vievät

sen loppuun. Sitten on vielä

ylläpitäjät, jotka eivät välttämättä ole

olleet mukana idean

syntyprosessissa. He jatkavat

perinnön vaalimista ja muokkaavat

sen haluamaansa muottiin. Dojon ja

yhteisön tulee seurata aikaansa,

muuten palava into hiipuu ja lopulta

kipinä sammuu.

Seuran uudet askeleet

Asuin vuosien 2008 ja 2011 välisenä

aikana ulkomailla ja palatessani

huomasin, että Turku Aikikaissa oli

aivan uusi vaihde päällä. Seuraava

sukupolvi oli ottanut tilanteen

haltuun ja täytyy myöntää että

erittäin ammattimaisella otteella.

Pääohjaajana toimi Kari Tamminen

6.dan ja seuran organisoijana ja

puheenjohtajana Risto Lehto.

Erityiskiitos edellisille ja nykyiselle

seuran hallituksille avarakatseisesta

toiminnasta. Luottavaisin mielin

seuraan, kuinka toimintamme

laajenee uuden dojon myötä ja

yhteistoiminnassa Shaolin dojon

muiden laj ien kanssa. Yhteistyö on

hedelmällistä ja uskallanpa väittää,

että Shaolin dojo on yksi

merkittävimmistä ja aktiivisimmista

budodojoista Turussa ja koko Suo-

messa.

Kansainvälisyys vie eteenpäin

Seuran harjoittelijoita innostava asia

on ollut korkea-arvoisten

japanilaisten opettaj ien säännölliset

vierailut seurassamme. Aluksi

Igarashi Kazuo 7.dan shihan aloitti

jokavuotiset viikon leirit Turussa

syksyisin. Vuonna 1994 Sugawara

Tetsutaka 7.dan shihan aloitti

vierailut keväisin opettaen aikidoa.

Hänen ja Igarashi-sensein ansiosta

aloitimme Katori Shinto ryun

säännöllisen harjoittelun Turku

Aikikaissa. Suomen Aikidoliiton

leirin saimme Turkuun useana

kesänä ja opettajana on ollut

Kobayashi Yasuo 8.dan shihan.

Nämä kaikki korkea-arvoiset senseit

ovat vahvalla tietämyksellään ja

kokemuksellaan tehneet vaikutuksen

moneen turkulaiseen harjoittelijaan.

Suurella ilolla vastaanotamme

Igarashi-sensein tänä kesänä, joka

muutaman vuoden tauon jälkeen

ohjaa Turku Aikikain omaa

kesäleiriä.

Itse en enää vaikuta hallinnollisiin

asioihin seurassamme vaan keskityn

siihen missä olen parhaimmillani eli

tatamilla muiden harjoittelijoiden

kanssa. Aloittelijoiden ja

edistyneempien harjoittelijoiden

välillä sukkuloiminen on haastavaa

puuhaa opettajalle. Molemmille

ryhmille pitää antaa kipinää ja

motivaatiota jatkaa harjoittelua

mahdollisimman kauan. Varsinkin

vanhempien jermujen pitäminen

tatamilla mukana on haastavaa ja

samalla palkitsevaa. On ilo nähdä

vanhojen harjoittelijoiden opastavan

uusia tulijoita harjoituksissa.

Muistan nämä vanhat Brahenkadun

dojolta hiukan epävarmoina, isoissa

keikogeissa valmistautuvan ukemiin

peruskurssilla. 25 vuotta ja seura

alkaa tietää jo, mitä aikido ja elämä

tarjoaa. 25 vuotta lisää niin voi sanoa

osaavansa aikidoa!

Petteri Silenius shihan, 6. dan

T U R KU A I K I K A I 2 5 V U O T TA

Aikido on kuin lastenleikkiä..."Hei, nyt leikki seuraavaksi. . .

Tämä on hankala leikki, jos jää kulmaan. Pakko antaa painetta natoille ja kävellä niiden

lähelle, kun ne kääntyvät toisaalle. Muuten ei jää tilaa liikkua, jos jää viimeisten

joukkoon. Ekalla kerralla jäin kiinni toiseksi viimeisenä, mutta nyt aion voittaa!

Turku Aikikaissa junioriharjoittelun

voi aloittaa jo seitsenvuotiaana.

Hiljalleen dojokäytös alkaa tuntua

tutummalta ja harjoituskavereiden-

kin tavat oppii. Opettajat näyttävät

ensin tekniikan, jonka jälkeen

harjoittelijat toistavat samaa, kukin

tavallaan. Sääntöjä ja opittavaa on

paljon, mutta edistyneemmät eivät

näytä juurikaan epäröivän

toimintaansa – olisiko kaikkeen

tähän syynsä?

Mitä me siellä sitten tehdään?

Harjoituksia on kahdesti viikossa,

maanantaisin ja perjantaisin.

Opettaja on joskus sanonut

alkukumarrusten aikana, että

edistyneempien olisi hyvä harjoitella

mahdollisimman usein, koska

vaativampien natsakoetekniikoiden

oppiminen ottaa aikansa. Joskus

punnerretaan tavallista enemmän,

mutta kun on saanut kaiken tehtyä,

tuntuu mahtavalta. Välillä

kyllästyttää alussa, mutta kun

unohtaa ikävystyneen fiiliksen,

tunnelma voi muuttua kummasti.

Opettajan mielestä koulupäivän

jälkeen pitäisi syödä, juoda ja levätä

riittävästi, jotta jaksaa keskittyä

treeneissä.

Joissain harjoituksissa ohjaajat

kehottavat jatkuvasti korjaamaan

tekemistä ja parantamaan asentoa.

Ikkyo on helppo tehdä ja shihonage

– paitsi kun uke hyökkää lyönnillä.

Pari tuntuu jatkuvasti hyökkäävän

liian nopeasti, enkä ehdi saada

horjutusta tehtyä, kun tasapaino on

itselläkin kiireen takia vielä

hakusessa. Ehkä kolmas yrityskerta

meni aika hyvin, kun lähdin ajoissa

liikkeelle. Joskus pitää melkein

aavistaa, jotta

ennättää

tekniikan

tekopaikkaan.

No niin, nyt jo

vaihdetaan

uuteen tekniik-

kaan.

Heitot on kivoja

Nyt heittoja. Näissä usein sanotaan,

että ota ensin askel rauhassa ja tee

ukemi vasta sitten. Yleensä vapautan

käden, jolla pidin kiinni ja teen

ukemin väärältä puolelta, mistä

ohjaaja huomauttaa. Toiselle puolelle

on vaikeampi tehdä, oliko se

vasemmalle tai oikealle. Heitot ovat

silti kivoja, koska ne tuntuvat aika

helpoilta. Nyt sanotaan, että

jatketaan samaa tekniikkaa, mutta

uuden parin kanssa. Minulla on jo

kaksi keltaista natsaa, eli minun

parikseni tulee aloittelija. Kerron

suunnan, johon käännytään ja ehdin

samalla levätä sopivasti. Heitot ovat

kivoja, mutta nopeasti niihin väsyy

myös. Hiljattain aloittaneiden kanssa

on kiva tehdä heittoja, koska on

enemmän aikaa miettiä omiakin

liikkeitä. Nuokin osaavat jo vaikka

mitä ja ovat aika isojakin jotkut.

Miks tää jo loppuu...

Loppu on joka kerta samanlainen:

ensin opettaja käskee

muodostelmaan, selkä pitää pitää

suorassa ja sitten on mokuson vuoro,

eli istutaan silmät kiinni rivissä.

Seuraavaksi kumarretaan opettajalle,

apuohjaajille ja saadaan merkityt

harjoituskortit takaisin. Otan hörpyn

mehua yleensä tässä välissä. Haen

kassin ja sandaalit. Pukuhuoneessa

kuulen, että kaveri on päässyt pelissä

jo kaksi leveliä pidemmälle. Onneksi

tällä viikolla ei tarvitse lukea

kokeisiin, joten aion itsekin yrittää

päästä uudelle tasolle. Isä hakee

tänään, joten pääsen nopeammin

kotiin, kun ei tarvitse mennä bussilla

niin kuin yleensä. Pyyhe,

juomapullo, sandaalit, puku, vyö,

puhelin, avaimet. . oota, mikä

puuttuu..? Ai niin, harjoituskortti

laukun pikkutaskuun.

”-MOOOI, näkyy reeneis!”

Janne Salonen, 2. kyu

Juniorivastaava

www.vmp.fi

T U R KU A I K I K A I 1 9 9 1 - 2 0 1 6

Suoritin 6. Kyun 20.4.1 983

peruskurssin jälkeen. Katson

Aikidoharrastukseni alkaneen silloin.

Mutta miksi päädyin juuri tähän

laj iin?

Olin kesätöissä Turun hautausmaalla

joskus 80-luvun alussa. Hommiini

kuului ruohonleikkaus, joka oli

hyvää treeniä tulevaa harrastusta

varten: koko päivän sai ravata

ruohonleikkurin perässä pitkin

nurmikoita.

Kohtalaisen tylsää työtä piristi

kesätöissä ollut ihastuttava nainen,

jonka kanssa oli hauska

tupakkataukoa pitäessä turista

kaikenlaisista asioista. Tämä ”all this

and brains too”- neitonen kertoi

veljestään, joka hosui

kaikenmaailman puisilla aseilla

kotona koska harrasti budolaj ia,

jonka nimi oli Aikido.

Ok, laj i ei voinut olla huono, jos

tämän ihastuksen velikin treenasi

sitä. Syksyllä alkavalle

alkeiskurssille oli siis tiedossa varma

osallistuja. Tämä hautausmaatuttu

julkaisi muuten jonkin ajan kuluttua

siitä esikoisteoksensa nimellä Leena

Lander.

Budokwain kautta aloittamaan

Tässä vaiheessa Turku Aikikaita ei

siis vielä ollut, mutta matka kohti

mainiota seuraa oli alkanut

lupaavasti. Kurssin järjesti

Budokwai ry, turkulainen seura,

jossa oli mahdollista treenata myös

aikidoa. Alkeiskurssista jäi mukavat

muistikuvat, vaikka kurssin vetäjä,

Pena ei aluksi vastannutkaan

mielikuvaa valaistuneesta

budoharrastajasta. Siinä vaiheessa

kun Pena näytti miten pehmeä ukemi

tehdään kovalla lattialla tatamin

ulkopuolella, hänen statuksensa

nousi huomattavasti:

Ukemi oli todella pehmeä!

Vasta-alkajalle Aikido on haastava

laj i, kuten huomasin. Sain

Shihonagessa ylimääräistä opetusta

nuoremmalta harjoittelijalta, josta

muistan miellyttävän hymyn, hienon

liikkumisen ja isot

kädet. Tekniikka

löytyi, tosin sitä on

joutunut vuosien

saatossa hakemaan

ajoittain uudestaan.

Onneksi on ollut

sama kaveri

opastamassa. Hänen

nimensä oli Petteri.

Nummenmäen

kautta Brahenka-

dulle

Turku Aikikai

aloitteli Turussa Nummen

kaupunginosassa, paikassa, jossa

toimi ainakin ravintola ja nykyään

toimii TYKS:n apuvälinekeskus.

Siellä ei viihdytty kovinkaan pitkää

aikaa, vaan toiminta siirtyi omaan

hienoon saliin keskustaan linja-

autoaseman kupeeseen. Petteri

Silenius oli seuran päävalmentaja.

Treenaajien hilpeään joukkoon

kuuluivat tuolloin mm. Kustaa

Ylitalo ja Petri Särkisaari. Petrin

muistavat varmaan kaikki siihen

aikaan treenanneet. Itselle on jäänyt

mieleen miehen kiihkeä halu

harjoitella: kaveri oli ollut jossain

leikkauksessa, eikä malttanut mennä

tikkienpoistoon, vaan halusi

mahdollisimman nopeasti

harjoituksiin. Poisti sitten tikit itse.

Tatamilla jo 80-luvulla

Juhani Lyytinen on ollut mukana aikidoa harjoittelemassa jo 80-luvun

alussa. Hän on esimerkki oikeasta harjoitteluasenteesta. Sympaattisen

ja iloisen Juhanin kanssa on aina hauska harjoitella.

Jatkuu seuraavalla sivulla

www.ruukinkrouvi. fi

T U R KU A I K I K A I 2 5 V U O T TA

Shaolinin kausi alkaa

Jouduimme lähtemään salistamme

90-luvun lopulla, koska tiloille oli

suunniteltu muuta käyttöä. Apu ja

uusi sali löytyi läheltä: Ilpo

Jalamon Shaolin dojo tarjosi

meille mahdollisuuden

tulla mukaan heidän

toimintaansa. Salilla

oli karaten lisäksi

harjoiteltu muitakin

lajeja ja nyt

mukaan liittyi

Aikido.

Sali sijaitsi aivan

Turun keskustassa

ja siellä oli aivan

oma atmosfäärinsä.

Kyseessä oli vanha

rakennus, jossa oli

toiminut joskus aikoinaan

koulu. Harjoittelijoiden

määrä vaihteli vuosittain, mutta

ajoittain seuran talous oli aika

tiukoilla, koska tuntui siltä, että muut

laj it vetävät porukkaa paremmin.

Mutta eteenpäin mentiin.

Tuohon aikaan perjantaiharjoitukset

päättyivät usein Tuomas Martikaisen

ja seuramme silloisen

puheenjohtajan Petteri Saiston

inspiroimaan rentoutumishetkeen

läheisessä Sir Okkes pubissa.

Tuomaksella oli siellä oma tuoppi,

joten perehtyminen kaikkeen laj iin

liittyvään oli todella syvällistä.

Aseharjoittelu ja aikido

Aseet ovat olleet vahvasti mukana

Turku Aikikain harjoittelussa niin

kauan kuin muistan. Kiitos siitä

Petterille. Jossain vaiheessa

aloitimme harjoitella Sugawara

sensein asekatoja. Ne ovat

edelleenkin ohjelmistossa ja uudet

harjoittelijat ovat ottaneet ne sekä

graduointivaatimusten asetekniikat

hyvin vastaan. Itselläni asetekniikat

aiheuttavat vaativuudessaan

kouristuksia ja hikoilua

aivokuoressa, mutta ehkäisevät

varmaan tehokkaasti dementiaa.

Ikääntyvän harjoittelijan on hyvä

löytää aina uusia

tasoja

treenaamiseensa. Onneksi

lievennystä toi omalta osaltaan

”Aikidon miekka ja keppi”-

dvd(2005), jota toteuttamassa ovat

olleet Petteri Silenius ja Kustaa

Ylitalo.

Keväällä 2008 Petteri muutti

Kreikkaan . Hänen työtään saimme

jatkamaan Kari Tammisen, pitkän

linjan aikidomiehen. Itse asiassa

kirjassa ”Judo, aikido,

karate”WSOY. Urheiluoppaita,

1 974, josta olin hakenut innostusta

harrastukseni alkumetreillä, toimi

aikido-osuuksissa ukena nuori Kari

Tamminen. Karille kuuluu suuri

kiitos saamastamme ohjauksesta.

Uuden ajan alku

Siirryimme syksyllä 2013 nykyiseen

saliimme Linnankadulle. Nyt

Shaolin on Turku Aikikain sali, jossa

voi harjoitella monenlaisia lajeja.

Viimeisiä tulokkaita ovat Asahi ja

syksyllä aloittava miekkailu. Petteri

on palannut seuramme

päävalmentajaksi ja seuran

harjoittelijamäärä on hienossa

mallissa. Ei enää tarvitse ihmetellä

harjoittelijoiden vähyyttä. Leijonan

osa menestyksestä on nykyisen

puheenjohtajamme Risto Lehdon

ansiota, joka dynaamisen

markkinointivainunsa ansiosta on

johtanut perinteisen seuran uusille

urille. Silloin kun muut odottavat

pää pehmeänä tulevaa satoria, on

hyvä että jollain on talousasioissa

jalat maassa.

Miksi viihdyn edelleenkin

tatamilla?

Avainsana on nimenomaan

viihdyn. Turku Aikikaissa on hyvä

meininki. Hyvä henki. Uudet

harjoittelijat otetaan vastaan

miellyttävään, turvalliseen, iloiseen

ilmapiiriin. Huumori on vahvasti

mukana treeneissä. Varttuneemmat

treenaajat ovat luomassa ja

jatkamassa sitä henkistä perintöä,

joka seuralle 25 vuoden aikana

muodostunut. Paikan tai ohjaajan

vaihtuessa seuran henki on pysynyt

sellaisena, joka toivottaa

harjoittelijat tervetulleiksi ryhmään.

Yhteisöllisyys tai mindfulness ovat

tällä hetkellä tapetilla. Nehän ovat

kuuluneet toimintamme on ollut jo

neljännesvuosisadan ajan!

Kyse on kuitenkin budolajista,

taistelutaidosta, ja harjoittelussa on

aina ollut mukana hienosti myös

tämä ulottuvuus.

Aloittaessani laj in harjoittelun luin

jostain aikidon harjoittamisen

vaikuttavan elämään ja elämän

aikidoon. En tietenkään ymmärtänyt

mistä oli kyse. Nyt vuosien jälkeen

voin todeta, että se pitää täysin

paikkaansa. Joten vasta laj in pariin

tulleet: varautukaa pitkään,

mielenkiintoiseen matkaan.

Juhani Lyytinen, 2. dan

Aikido-ohjaaja ja -harjoittelija

T U R KU A I K I K A I 1 9 9 1 - 2 0 1 6

Kahvakuula harjoittaa koko kehoaVuosi oli 2006, kun Turku Aikikain silloinen puheenjohtaja Petteri Saisto kysyi Juri

Levkiniltä, tietääkö hän mitään kahvakuulaharjoittelusta. Ja Jurahan tiesi. Kahvakuula

on kuulunut seuramme lajeihin jo 10 vuotta.

Jurin tunneilla et kyllästy

Kahvakuulaharjoittelu on ollut osa

Jurin voimaharjoitteluaan mm.

voimistelu-, pikaluistelu- ja

budoharrastusten ohessa. Jurin

mielestään kahvakuulaharjoittelulla

voi vahvistaa omaa suoritustaan

melkein missä tahansa muussa

urheilulaj issa. Juria inspiroi taidon

oppiminen. Voiman käytön

minimointi ja taito-osioiden

korostaminen tekevät harjoituksesta

mielenkiintoisen paketin. Toistoja

tulee huomaamatta. Suomenkielinen

opetus ja perehtyminen liikunnan

ohjaukseen sekä laaja näkemys

kahvakuulaharjoittelusta laj in

kotimaasta näkyy osaamisena joka

on harvinaislaatuista Suomessa.

Kuulasta on moneksi

Kahvakuula on ergonominen väline

monipuolisen kehonkäytön

harjoittamiseen yksin, ryhmässä,

liikkeessä, taidollisesti tai staattisesti.

Kahvakuulaharjoittelu tarjoaa

loputtomasti mahdollisuuksia

kehittää omaa lihaskuntoa.

Nimensä mukaan kahvakuula on

rautakuula jossa on kahva.

Yksinkertainen ja pyöreä muoto

mahdollistaa hyvin erilaisten

liikeratojen tekemisen. Voisi sanoa

että kahvakuula harjoitteiden rajana

on vain kokemuspohja, mielikuvitus

ja fysiikka.

Girya- kahvakuulaharjoittelua on

harrastettu aktiivisesti Venäjällä jo

yli vuosisata. Nykymuotonsa

Venäjällä saavuttanut Girya

-harjoittelu on lähes kansallislaj i.

Harjoittelutapoja on syntynyt useita.

Pääasiassa harrastusmuotoja on

kolme: kilpa (girevoysport)-, kunto-

ja taitoharjoittelu

(jonglöörikilpailut).

Kahvakuula voimaharjoituksessa

korostuu tasapaino, liikeratojen

puhtaus, koko kehon käyttö sekä

taloudellinen voimantuotto

Turun murteen selviämisopas

aikidodojolla ulkopaikkakun-

talaisille, osa 1.

Huomatkaa, että lausahduksiin on

useampia tulkintoja. Oikea vastaus

käy ilmi asiayhteydestä sekä åbori-

ginaalin eleiden ja ilmeiden tulkitse-

misesta.

Onk nagei?

Onko paikalla tekniikan suorittaj ia? /

minun on nälkä

Onk tikui?

Asetekniikkaan tarvitaan puumiekka

ja -keppi / Sallitteko että poltan?

Tälpuol Jokkee

Omote-muoto tekniikasta joka teh-

dään Jokelle vatsan puolelle/ Tuo-

miokirkon puoleinen ranta Turussa

Toispuol Jokkee

Ura-muoto tekniikasta joka tehdään

Jokelle pyllyvaon (ura) puolelle/ To-

rin puoleinen ranta Turussa

San sääki ny Teppo jottai!

Matti pyytää veljeään kommentoi-

maan kyu-kokeessa kokelaiden suo-

rituksia

Koonnut: Petteri Silenius

T U R KU A I K I K A I 2 5 V U O T TA

Samuraiden jäljillä

- iaidoIaido on ollut mukana Turku Aikikain toiminnassa

seuran aloittamisesta alkaen. Alkuaikoina monet

aikidoharjoittelijat harjoittelivat molempia lajeja.

Turku Aikikaissa harjoiteltava iaidon tyylisuunta

on Muso Shinden Ryu, jonka historia juontaa

suoraan iaidon perustajaan Hayashizaki Jinsuke

Shigenobuun, joka eli 1500 luvulla.

Iaido on 1500-luvun japanilaisten

samuraiden kehittämä yhtenäinen

liikesarja, joka sisältää miekan

vetämisen tupesta, vihollisen

lyömisen ja miekan palauttamisen

tuppeen. Liikesarja aloitetaan,

suoritetaan ja lopetetaan

keskeytyksettä ja tasaisen sujuvasti,

kuten veden virtaus kiven ympäri.

Moderni iaido

Nykypäivänä traditionaalisen iaidon

harjoittaminen merkitsee

rauhattoman ruumiin ja kiivaan

mielen yhdistymistä kohti vakaata

tasapainoisuutta, jossa miekka, sitä

pitelevä käsi ja molempia ohjaava

mieli muovautuvat yhdeksi toisistaan

erottamattomaksi kokonaisuudeksi.

Iaidon vaikeus ei piile fyysisessä

olemuksessa vaan henkisessä

asennoitumisessa - miekka, käsi ja

mieli yhdessä eivät halkaise

pelkästään ilmaa.

Iaidon harjoittelu

Iaidoa harjoitellaan käyttäen aitoa

japanilaista miekkaa (katana),

teroittamatonta harjoitusmiekkaa

(iaito) tai puumiekkaa (bokken).

Lajia voi harrastaa kuka tahansa

iästä, sukupuolesta ja fyysisestä

kunnosta riippumatta. Ylivoimaisesti

suurin osa harjoittelusta on yksin

miekalla tehtäviä puolustuksellisia

liikesarjoja, yhtä tai useampaa

kuviteltua hyökkääjää vastaan. Näitä

liikkeitä on vuosisatojen varrella

kehitetty mitä erilaisimpia tilanteita

varten. Edistyneemmat harjoittelijat

voivat harjoitella myos pareittain

tehtäviä liikesarjoja ja erilaisia

lyöntejä; esimerkiksi olkinippuja

katkomalla.

Vuosisadan alussa koulukunnan

uudistanut Nakayama Hakudo

(1869-1958) antoi sille sen nykyisen

nimen. Hän myös käytti

ensimmäisenä nimeä iaido

miekanvedon taidosta.

T U R KU A I K I K A I 1 9 9 1 - 2 0 1 6

Turun murteen selviämisopas

aikido-dojolla ulkopaikkakun-

talaisille, osa 2.

Pirä kunnoll kii

Huomautus harjoitusparille otteen

herpaantumisesta / sisäisen voiman

ulkoistamistapahtuma

Turu Murre

Maailman kaunein koira

Kui aikido harrastajalt ei bruukattais

ostaa käytettyy autoo?

Vastaus: Se ei toimi kadul.

Dojol eka – uke vika

Yleinen asenne egoistisella

harjoittelijalla.

Mottaank mää vai sää?

Epätietoisuus siitä, kumpi toimii

hyökkääjänä ensin. Jos ei muista

kumman vuoro oli, on aina parempi

lyödä ensin.

Kui sä sillai?

Kysymys harjoitusparille joka löi

jodan tsukin ensin.

Annas ku määki!

Nyt on minun vuoro hyökätä.

Niimpalkauhea hiki!

Löysätäänkö vähän tahtia?

Emmää tiärä!

Vastaus harjoitusparin kysymykseen,

kuinka tämä tekniikka tehdään?

Olek vähä pihi?

Kysymys harjoituskumppanille, joka

ei tullut leirille.

Näkyynk mu nännit?

Onko harjoituspukuni siististi

puettu?

Hikkee pukkaa mut ei siihe ol

kukkaa viel hukkunu.

Harjoitusparin ystävällinen

kannustus iriminagen aikana.

Tenshin Shoden Katori

Shinto RyuTurku Aikikaissa harjoitellaan aikidon ja iaidon lisäksi

vanhaa samuraiperinnettä, koulua nimeltä Tenshin

Shoden Katori Shinto ryu, jota lyhyemmin kutsutaan

Katori Shinto ryuksi.

Miekka

Katori Shinto ryun harjoittelu

aloitetaan katana-miekalla, joka

yleensä aloittelijalla on tylsäteräinen

jälj itelmä ’iai-to’ . Edistyneemmät

harjoittelijat käyttävät aitoa ’shinken’

miekkaa, joka on joko vanha tai

nykyajan miekkasepän tekemä

miekka. Aidot katana-miekat

saattavat maksaa tuhansiakin euroja.

Pariharjoittelussa käytetään puista

harjoitusmiekkaa, bokkenia.

Tekniikkavalikoimiin sisältyy

harjoitukset pitkällä miekalla

(odachi) ja lyhyellä miekalla (kodac-

hi).

Bo

Bo-sauva on 183 cm pitkä, ja sillä

harjoitellaan pitkää miekkaa vastaan.

Soturi saattoi menettää miekkansa tai

keihään kärjen katkettua, hän pystyi

jatkamaan taistelua puisella varrella.

Bo-lyönnit ovat voimakkaita ja

massiivisia, ja myös miekkamiehen

tuli tietää, kuinka ne kyettiin

torjumaan. Vahva bon lyönti saattoi

oikeasta kulmasta suunnattuna

katkaista miekan terän.

Naginata

Paremmin tunnettuna bushi-

perheiden naisten käyttämä ase oli

naginata, peitsi, jossa on

miekkamainen leikkaava terä.

Katorissa käytettävä naginata on

kuitenkin raskaampi taistelu-

naginata, jonka pituus on n. 250 cm.

Erittäin pelottava ase miekan

käyttäjälle, joka asettuu naginatan

käyttäjää vastaan, sillä ase on hyvin

ulottuva ja pelottavan tehokas. Sillä

voidaan leikata ja tylpällä päällä

pistää. Naginata-katat ovat todella

raskaita suorittaa, sillä ase on

painava ja kata-sarjat pitkiä ja moni-

vivahteisia.

Yari

290 cm pitkä yari-keihäs kuuluu

edistyneemmän Katori-harjoittelijan

ohjelmaan. Yari-tekniikassa

käytetään yksinomaan pistoja kehon

eri osiin. Vastapuolena oleva

miekankäyttäjä saa tehdä kaikkensa

torjuakseen voimakkaat, nopeasti

toisiaan seuraavat pistot, ja

päästäkseen etenemään keihään

kärjen ohitse.

T U R KU A I K I K A I 2 5 V U O T TA

Kiinnostaako sinua harjoittelu Turku Aikikaissa?

Tervetuloa mukaan!

Voit tulla salillemme katsomaan tai

tutustu seuramme www-sivuihin

www. turkuaikikai. fi