1

LUENTOJA OIKEUSINFORMATIIKASTA

JA INFORMAATIO-OIKEUDESTA

Ahti SaarenpääAhti SaarenpääUniversity of University of

LaplandLaplandPROFESSOR OF PRIVATE LAWPROFESSOR OF PRIVATE LAWPROFESSOR OF PRIVATE LAW

DIRECTOR DIRECTOR DIRECTOR --- INTITUTE FOR LAW AND INFORMATICSINTITUTE FOR LAW AND INFORMATICSINTITUTE FOR LAW AND INFORMATICSDEAN DEAN DEAN --- FACULTY OF LAWFACULTY OF LAWFACULTY OF LAW

MEMBER MEMBER MEMBER --- EU LEGAL ADVISORY BOARDEU LEGAL ADVISORY BOARDEU LEGAL ADVISORY BOARDMEMBER MEMBER MEMBER --- THE ADMINISTRATIVE THE ADMINISTRATIVE THE ADMINISTRATIVE

BOARD OF THE FINNISH PARLAMENT BOARD OF THE FINNISH PARLAMENT BOARD OF THE FINNISH PARLAMENT LIBRARYLIBRARYLIBRARY

MEMBER MEMBER MEMBER ––– IFIP W 8.5IFIP W 8.5IFIP W 8.5EXPERT EXPERT EXPERT --- NATIONAL AUTHORITY FOR NATIONAL AUTHORITY FOR NATIONAL AUTHORITY FOR

MEDICOMEDICOMEDICO---LEGAL AFFAIRSLEGAL AFFAIRSLEGAL AFFAIRS

2

INSTITUTE FOR LAW AND INFORMATICSLAW AND INFORMATICS

Oikeusinformatiikan instituuttiLapin Yliopisto

LAKIMIEHEN INFORMATIONAALISET TAIDOT

DIGITAALISEN TOIMINNAN OIKEUDELLISET REUNAEHDOT

INFRASTRUKTUURIEN OIKEUDELLISTUMINEN

OIKEUDELLINEN VERKKOYHTEISKUNTA

YLEINEN OSA

TIETOTEKNIIKKAOIKEUS

INFORMAATIO-OIKEUS

OIKEUDELLINEN INFORMAATIO

OIKEUDELLINEN TIETOJENKÄSITTELY

ERITYINEN OSA

OIKEUSINFORMATIIKKA

3

JOHDANTO

Kolme esimerkkiä

• PROFESSORIN KALVOT• TIETOSUOJALAUTAKUNTA JA

VEROTIETOJEN JAKELU• KONGINKANKAAN UHRIEN NIMET

4

PROFESSORIN KALVOT

• PROFESSORI KÄYTTÄÄ KALVOJA• OPISKELIJA KOPIOI SISÄLLÖN• OPISKELIJA JAKAA KAVEREILLEEN

KOPIOITA• OPISKELIJA SIIRTÄÄ KOPIOT

AINEJÄRJESTÖN SIVUILLE• ONKO TAPAHTUNUT RIKOS?

sisältö ja muoto ovat eri asioita

TIETOSUOJALAUTAKUNTAJA VEROTUSTIETOJEN JAKELU

• YHTIÖ KOKOAA ALUEITTAIN VEROTUSTIETOJA JA JULKAISEE NIITÄ PAINETUSSA MUODOSSA

• YHTIÖN TARJOAA TIETOJA TEKSTIVIESTINÄ

• TIETOSUOJALAUTAKUNTA HYLKÄÄ TIETOSUOJAVALTUUTETUN KIELTOPYYNNÖN

• LAUTAKUNTA PITÄÄ MENETTELYÄ TOIMITUKSELLISENA TYÖNÄ

• ONKO PÄÄTÖS LAIN MUKAINEN?

5

KONGINKANKAAN UHRIEN NIMET

• POLIISI JULKISTI UHRIEN NIMET• SAIRAALA JULKISTI UHRIEN NIMET• MEDIAT JULKISTIVAT UHRIEN

NIMET MAINITEN, ETTÄ OSA OMAISISTA EI OLISI HALUNUT NIMIÄ JULKISUUTEEN

• ONKO NIMIEN JULKISTAMINEN SALLITTUA?

• MIHIN JULKISTAMINEN VOI PERUSTUA?

poliisin ja sairaalan menettelyille ei löydy laillista perustetta

ensimmäinen osa

6

AVAINHENKILÖ

Lawrence Lessig

oikeus ja yhteiskunta; väitteitä

• oikeus kulkee jälkijunassa• laki ei tunne tekniikkaa• lakimiehet eivät ymmärrä kuin lakitekstiä• tuomarit eivät ymmärrä tietotekniikkaa• markkinoiden pitää antaa hoitaa asiat

7

oikeus ja yhteiskunta; vastauksia ja avainkäsitteitä

• oikeuskulttuurin merkitys• oikeusvaltion merkitys• toimintasuunnitelmien merkitys• teknologianeutraali lainsäädäntö• jaettu ammattitaito• oikeudentunnon sietämätön

keveys

oikeus ja yhteiskunta; • oikeus kulkee pikemminkin edellä kuin jäljessä• oikeustiede saattaa kulkea jäljessä• monimutkaistuva yhteiskunta vaikeuttaa

oikeudellisten ongelmien tunnistamista• monimutkaistuva yhteiskunta vaikeuttaa

oikeudellisten ongelmien sääntelyä• oikeudentunnon sietämätön keveys ei

välttämättä poistu sääntelyllä• demokratiassa oikeuden pitäisi

olla yksinkertainen asia

8

AVAINHENKILÖ

Lawrence Lessig on vapauksien puolustaja, joka vastustaa vapauksia rajoittavaa teknologian

sääntelyä.

toinen osa

9

AVAINHENKILÖ

MATTI KUUSIMÄKI

VERKKOYHTEISKUNTA• INFORMAATIO VERKOSSA• TYÖ VERKOSSA• PALVELUT VERKOSSA• TIEDOTUS VERKOSSA• ALLEKIRJOITUKSET VERKOSSA• PERUSOIKEUDET VERKOSSA• VERKKOMARKKINAT• VASTUU VERKKOPALVELUISTA

VERKOT MASSOJEN VÄYLINÄ

10

• RISTO HEISKALAN KÄSITE• TAPA ARVIODA JÄLKIMODERNIA• TAPA ARVIODA TEKNOLOGIAA• TOISTEINEN ILMAISU• VASTAA EUn SEKAVAA

DIREKTIIVIKEHITYSTÄ

verkkoyhteiskunta on KEINOTEKOINEN

YHTEISKUNTA

11

RISTO HEISKALA

”Keinotekoisella yhteiskunnalla tarkoitan sellaista yhteiskuntaa, jossa kaikki todellisuuden ominaispiirteet

ovat teknologioiden kehityksen vuoksi tulleet joko reaalisesti tai

potentiaalisesti inhimillisen suunnittelun ja muuntelun piiriin.”

KOHDEN KEINOTEKOISTA VERKKOYHTEISKUNTAA

KOHDEN KEINOTEKOISTA VERKKOYHTEISKUNTAA

• VERKKOLAINSÄÄDÄNTÖ – INFRASTRUKTUURI– VIESTINTÄ– SÄHKÖINEN ASIOINTI– TIETOSUOJA– TIETOTURVA– SÄHKÖINEN KAUPPA– SÄHKÖINEN HALLINTO– VERKKORIKOKSET– IMMATERIAALIOIKEUDET– KULUTTAJANSUOJA– YM………..

12

ongelmana HOMO SPECIALICUS(jaetun ammattitaidon osaaja )

• homo sosiologicus ( Dahrendorf )• taitojen eriytyminen• tieteiden eriytyminen• suunnittelun eriytyminen• suppealaisuus (Antti Eskola )• professioiden välisen viestinnän ongelmat

Rovaniemen III tietoturvapäivä, marraskuu 2002

13

KKO 2003:36D:R2001/678 E:8.11.2002 T:0811 A:8.4.2003

Tietomurto - Vahingonkorvaus -Korvauksen sovittelu

Kysymys tietomurron yrityksen tunnusmerkistön täyttymisestä.

Kysymys myös vahingonkorvauksen

sovittelemisesta.

erikoistuminen, oikeudentunto ja vastuu!

KKO:2003:36

• porttiskannausohjelman käyttäjä• pyrkinyt löytämään avoimia välityspalvelimia• pankin tietoturvajärjestelmä havaitsee• toiminta ollut laajamittaista• syytetty kiistää paitsi teon, myös toiminnan

rikollisuuden; ei tietomurron yritys, kun ei salasanoja tms.

• käräjäoikeus hylkäsi syytteen, koska ei ollut varmaa, että juuri syytetty oli tehnyt teon

14

KKO:2003:36

• hovioikeus katsoi syytetyn tehneen teon, IP numero puhui syytettyä vastaan,vaikka näyttö puhelinnumerosta puuttui

• HO (2-1)piti syytettyä asiantuntijana, jonka oli tullut tietää teon vaikutukset eikä sovitellut korvauksia

KKO:2003:36A on kiistänyt, että hänen tarkoituksensa olisi ollut tunkeutua

osuuskunnan tietojärjestelmään. A:n mukaan hänen tarkoituksenaan on ollut internetissä liikkuessaan tällä tavoin

etsiä joko avointa välityspalvelinta tai muuta kiinnostavaa. Korkein oikeus toteaa, ettei luvallisesti avoimien palvelinten tai

palvelujen etsintään internetissä tarvita tällaista ohjelmaa. Skannausohjelman ominaisuuksien vuoksi ei ole muutoinkaan uskottavaa, että A olisi käyttänyt ohjelmaa ensisijaisesti tässä

tarkoituksessa. Kun kyseessä olevan tietojärjestelmän skannaaminen on ollut järjestelmällistä eikä ole uskottavaa,

että tällaisen skannauksen kautta saatavalla tiedolla olisi ollut A:lle käyttöä muussa tarkoituksessa kuin luvattomasti

tietojärjestelmään pyrittäessä, Korkein oikeus katsoo, että A onsuorittanut skannauksen tarkoituksin sen kautta saatavan

tiedon avulla oikeudettomasti tunkeutua tietojärjestelmään. Näin ollen A on syyllistynyt hovioikeuden hänen syykseen

lukemaan osuuskunnan tietojärjestelmään kohdistuneeseen tietomurron yritykseen.

15

RL 38:8 §. (V:1.9.1995 M, A:21.4.1995, SK:578/1995) Tietomurto. Joka käyttämällä hänelle kuulumatonta

käyttäjätunnusta taikka turvajärjestelyn muuten murtamalla oikeudettomasti tunkeutuu tietojärjestelmään,

jossa sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla käsitellään, varastoidaan tai siirretään tietoja,

taikka sellaisen järjestelmän erikseen suojattuun osaan, on tuomittava tietomurrosta sakkoon tai vankeuteen

enintään yhdeksi vuodeksi.Tietomurrosta tuomitaan myös se, joka tietojärjestelmään

tai sen osaan tunkeutumatta teknisen erikoislaitteen avulla oikeudettomasti ottaa selon 1 momentissa

tarkoitetussa tietojärjestelmässä olevasta tiedosta.Yritys on rangaistava.

Tätä pykälää sovelletaan ainoastaan tekoon, josta ei ole muualla laissa säädetty ankarampaa tai yhtä ankaraa

rangaistusta.

”Ottaen huomioon tietoturvallisuuden tärkeyden, teon tahallisuuden ja laadun sekä

sen, että A:n teon tehdessään on kyennyt ymmärtämään siitä aiheutuvan

vahingonvaaran, Korkein oikeus katsoo, ettei vahingonkorvauksia ole perusteltua tässä tapauksessa sovitella. Sen vuoksi ja kun

jutussa ei ole muutoinkaan esitetty sellaisia erityisiä seikkoja, jotka lain mukaan voisivat olla aiheena korvausten kohtuullistamiselle, A on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa

vahingon kokonaisuudessaan.”

16

AVAINHENKILÖ

MATTI KUUSIMÄKIVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ, JOKA OTTAA

SYYTTÄJIEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN YHTEISKUNNAN MUUTTUESSA VAKAVASTI

kolmas osa

17

AVAINHENKILÖ

PAUL TIMMERS

OLEMME MATKALLA KOHDEN AKTIIVISTA SÄHKÖISTÄ HALLINTOA

18

sähköinen asiointi hallinnossa

• telefax tulkintaongelmana; meillä ja muualla

• alioikeuksien tavoittaminen 1993• outo tulkintakäytäntö• vuoden 1999 asiointilaki; moka mikä moka!• vuoden 2003 asiointilaki

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa

1 §. Lain tarkoitus. Tämän lain tarkoituksena on lisätä asioinnin sujuvuutta ja joutuisuutta samoin kuin

tietoturvallisuutta hallinnossa, tuomioistuimissa ja muissa lainkäyttöelimissä sekä ulosotossa edistämällä

sähköisten tiedonsiirtomenetelmien käyttöä.

Laissa säädetään viranomaisten ja näiden asiakkaiden oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista sähköisessä

asioinnissa.LAKI ON

INFRASTRUKTUURILAKINA ENSIMMÄINEN LAATUAAN

EUROOPASSA

19

6 §. Viranomaisen saavutettavuuden turvaaminen. Viranomaisen tulee huolehtia siitä, että sen sähköiset

tiedonsiirtomenetelmät ovat toimintakunnossa ja mahdollisuuksien

mukaan käytettävissä muulloinkin kuin viraston aukioloaikana.

UUSI TOIMINTAKULTTUURI

4 §. Määritelmät. Tässä laissa tarkoitetaan:1) sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä telekopiota ja telepalvelua, kuten sähköistä lomaketta, sähköpostia tai käyttöoikeutta sähköiseen tietojärjestelmään, sekä muuta sähköiseen tekniikkaan perustuvaa menetelmää, jossa tieto välittyy langatonta siirtotietä tai kaapelia pitkin; ei kuitenkaan puhelua; 2) sähköisellä viestillä sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä lähetettyä tarvittaessa kirjalliseen muotoon tallennettavissa olevaa informaatiota; ja 3) sähköisellä asiakirjalla sähköistä viestiä, joka liittyy asian vireillepanoon, käsittelyyn tai päätöksen tiedoksiantoon.

UUSI VÄLINEKATTAVUUS

20

5 §. Sähköisten asiointipalvelujen järjestäminen. Viranomaisen, jolla on tarvittavat tekniset, taloudelliset ja

muut valmiudet, on niiden rajoissa tarjottava kaikille mahdollisuus lähettää ilmoittamaansa sähköiseen

osoitteeseen tai määriteltyyn laitteeseen viesti asian vireille saattamiseksi tai käsittelemiseksi. Tällöin on lisäksi kaikille tarjottava mahdollisuus lähettää sähköisesti viranomaiselle

sille toimitettavaksi säädettyjä tai määrättyjä ilmoituksia, senpyytämiä selvityksiä tai muita vastaavia asiakirjoja taikka

muita viestejä.Viranomainen voi tarjota 1 momentissa tarkoitetut palvelut

myös tehtävä- tai toimipaikkakohtaisesti.Viranomaisen on pyrittävä käyttämään asiakkaan kannalta

teknisesti mahdollisimman yhteensopivia ja helppokäyttöisiä laitteistoja ja ohjelmistoja. Viranomaisen on lisäksi varmistettava riittävä tietoturvallisuus asioinnissa ja

viranomaisten keskinäisessä tietojenvaihdossa.

UUDET LAITE- JA OHJELMISTOVAATIMUKSET

8 §. Vastuu sähköisen viestin perillemenosta. Sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle

lähettäjän omalla vastuulla.

12 §. Sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta ilmoittaminen. Viranomaisen on viipymättä

ilmoitettava sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta lähettäjälle. Ilmoitus voidaan

toimittaa tietojärjestelmän välityksellä automaattisena kuittauksena tai muutoin.

Vastaanottamisesta ilmoittaminen ei vaikuta asian käsittelyn edellytyksiin, joista säädetään erikseen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta telekopiona tai vastaavalla tavalla saapuneeseen

asiakirjaan.

UUSI VASTAUSVELVOLLISUUS

21

HE ”Pykälän 2 momentin mukaan vastaanottoilmoitusta ei tarvita telekopioista ja

vastaavista asiakirjoista. Telekopiolaitteiden tulosteissa näkyy yleensä se, mihin numeroon tai mille viranomaiselle asiakirja on lähetetty. Järjestelmät huolehtivat myös automaattisesta

raportoinnista. Asiakas saa yleensä virheraportin lähetyksen epäonnistumisesta ja

voi tämän mukaisesti toimia asiakirjan uudelleen lähettämiseksi.”

10 §. Sähköisen viestin saapumisajankohta. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle

silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että

viestiä voidaan käsitellä.

Jos saapumisajankohdasta ei ole selvitystä sen johdosta, että viranomaisen käyttämä sähköinen

tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa tai poissa käytöstä taikka selvitystä ei muusta vastaavasta syystä

voida esittää, sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on lähetetty, jos

lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys.

TÄSMENNETTY RISKINJAKO

22

11 §. Viranomaisen pyytämän asiakirjan saapuminen määräajassa. Viranomaisen asian käsittelyssä pyytämän

lausunnon, selityksen, vastineen tai muun vastaavan asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana tässä laissa tarkoitetulla tavalla. Tätä sovelletaan myös

asiakirjaan, jonka antamiseen viranomainen on varannut tilaisuuden.

Määräajoista ja niiden noudattamisen vaikutuksista säädetään muutoin erikseen.

HYVÄSTI SIDONNAISUUS VIRKA-AIKAAN?

Perustuslaki 21 §. Oikeusturva. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä

oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman

lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut

oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

sähköisen asioinnin laki on askel kohden uutta hyvää hallintoa

23

SÄHKÖINEN HALLINTO ON KUITENKIN PALJON, PALJON MUUTA KUIN

VAIN ASIOINTILAKI TAI AJATUS PAREMMASTA

TOIMISTO-AUTOMAATIOSTA……

CASERTA, ITALY 22.11.2003 Third Session

coordinatorsIna GudelePaola PirasLuis Ortega AlvaresAhti Saarenpää

LEGAL OBSTACLES TO E-GOVERNMENT

AND HOW THEY CAN BE OVERCOME

24

Democracy does limit and shareour rights. This is something

fundamental in the deep natureof democracy

e-government, e-administrationand

e-governanceare in the information society

information processes

25

Basic Problem - Tension

How to connectthe deep structure of law and the long path of information?

E-GOVERNMENT

• be careful when using the concept customer• digital signature is not a general tool to build e-

services• we do need sophisticated document systems when

delivering dokucuments for different purposes• we should discuss more about the concept of universal

public service• there is allways a tension between our privacy and the

principle of opennes. Good bureaucracy does decreacethis tension protecting privacy

• implementation of directives is often increasingdisharmonisation

• data security should be a fundamental meta right

26

we do need a principle of we do need a principle of we do need a principle of the the the legal assessment legal assessment legal assessment

of the information systemsof the information systemsof the information systemsused in eused in eused in e---government. government. government.

Julkisuuslaki 18 §. Hyvä tiedonhallintatapa. Viranomaisen tulee

hyvän tiedonhallintatavan luomiseksi ja toteuttamiseksi huolehtia asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta sekä

eheydestä ja muusta tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä tässä

tarkoituksessa erityisesti………….:

JULKISEN SEKTORIN DIGITAALISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN YDINSÄÄNNÖS!

27

AVAINHENKILÖ

KUKA ON PAUL TIMMERSEU INFORMATION SOCIETY DG,

DIRECTORATE C; Component and subsystemsC 6; eGovernment, head of the unit

neljäs osa

28

AVAINHENKILÖ

MICHAEL HART

TIEDON TIE; ESIMEKKEJÄ MUUTOKSISTA

• PUHEESTA KIRJOITUKSEKSI• KIRJOITUKSESTA PAINOTUOTTEEKSI• PAINOTUOTTEESTA TIETOKANNAKSI• TIETOKANNASTA LINKIKSI• TIETOLIIKENNEYHTEYDESTÄ

TIETOAVARUUDEKSI• TIETOAVARUUDESTA PORTAALIKSI• MERKISTÄ MERKINTÄKIELEKSI• INFORMAATIOSTA

HYÖDYKKEEKSI

29

TIEDON TIE; ESIMEKKEJÄ ONGELMISTA

VERKKOYHTEISKUNNASSA

• TIETO ETÄÄNTYY KÄYTTÄJÄSTÄ• RIIPPUVUUS KIELITAIDOSTA• RIIPPUVUUS MERKINTÄKIELESTÄ• RIIPPUVUUS PORTAALEISTA• RIIPPUVUUS HAKUKONEISTA• TIEDON TALOUS• LAKIMIESTEN ASENNOITUMINEN

AMMATTITAITOON

Oikeusinformatiikka tarkastelee oikeudellista informaatiota lähtökohtinaan kansalaisen oikeus tietoon oikeusvaltion

keskeisenä metaperusoikeutena sekä oikeudellisten

tietovarantojen laadun merkitys demokratiassa.

Virallinen oikeudellinen informaatio kuuluu

30

OIKEUDELLISTEN PERUSTIETOVARANTOJEN

PERIAATTEITA (INFORMAATIOLÄHDEOPPI):

• saatavuus, • oikeellisuus,• tavoitettavuus,• haettavuus,• ymmärrettävyys, • käytettävyys • halpuus

INFORMAATIOLUKUTAITO (ELEKTRONINEN LUKEMINEN)

• informaatiolukutaitoinen opiskelija:: • 1. määrittelee tarvittavan tiedon

luonteen ja laajuuden• 2. hakee tarvittavan tiedon tehokkaasti • 3. arvioi tietoa ja sen lähteitä kriittisesti

ja liittää valitsemansa tiedon omaan tietopohjaansa ja arvojärjestelmäänsä

31

INFORMAATIOLUKUTAITO (ELEKTRONINEN LUKEMINEN)

• 4. käyttää yksin tai ryhmän jäsenenä tietoja tehokkaasti hyväkseen saavuttaakseen tietyn tavoitteen

• 5. ymmärtää useita taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka liittyvät tiedon käyttöön, ja käyttää tiedonlähteitä ja tietoa eettisesti ja laillisesti oikein.

PETER SEIPEL

TIEDONHAULLA ON KRIITTINEN MERKITYS

LAKIMIEHEN TOIMINNASSA

32

PETER SEIPEL

LAKIMIEHEN TYÖTÄ OHJAA VALITETTAVAN USEIN

KÄSIVARREN MITAN SÄÄNTÖ; TYYDYTÄÄN LÄHIMPÄÄN SAATAVILLA OLEVAAN

INFORMAATIOON

AVAINHENKILÖ

MICHAEL HART ALOITTI VUONNA 1971 PROJEKTI GUTENBERGIN ENSIMMÄISENÄ ILMAISENA KIRJALLISUUSTIETOKANTANA

KEHITYS KOHDEN OPEN ACCESS JULKAISEMISTA

33

viides osa

AVAINHENKILÖ

OLAVI HEINONEN

34

OIKEUSVALTIOSSAMUUN OHELLA

• SÄÄNNELLÄÄN ENTISTÄ ENEMMÄN

• SÄÄNNELLÄÄN TARKEMMIN• OTETAAN TIETOVERKOT

HUOMIOON• ESIMERKKINÄ SANANVAPAUSLAKI

OIKEUSVALTIO TULEE LAKITEKSTIIN

LAKI SANANVAPAUDEN KÄYTTÄMISESTÄ JOUKKOVIESTINNÄSSÄ

1 § Lain tarkoitus

Tällä lailla annetaan tarkempia säännöksiä perustuslaissa turvatun sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä.

Tätä lakia sovellettaessa ei viestintään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys

kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.

Kansanomaisesti sananvapauslaki

35

Sananvapauslaki 2 §. Määritelmät. Tässä laissa tarkoitetaan:

1) yleisöllä vapaasti valikoituvaa viestin vastaanottajien joukkoa;

2) verkkoviestillä radioaaltojen, sähköisen viestintäverkon tai muun vastaavan teknisen järjestelyn avulla yleisön saataville toimitettua tietoa, mielipidettä tai muuta viestiä;

3) ohjelmalla pääasiassa äänenä tai liikkuvina kuvina ilmaistujen verkkoviestien muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta;

4) julkaisulla yleisön saataville toimitettua painotuotetta, tietolevyä taikka muuta monistamalla valmistettua teksti-, ääni- tai kuvatallennetta;

5) aikakautisella julkaisulla julkaisua, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa;

6) verkkojulkaisulla julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäiseksi laadittua verkkoviestien kokonaisuutta, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti;

7) julkaisutoiminnalla julkaisujen ja muiden verkkoviestien kuin ohjelmien toimittamista yleisön saataville; ja

8) ohjelmatoiminnalla ohjelmien toimittamista yleisön vastaanotettavaksi.

36

3 §. Soveltamisala. Tätä lakia sovelletaan Suomessa harjoitettavaan julkaisu- ja ohjelmatoimintaan.

Yksityisen henkilön pitäessä yllä sähköisen viestintäverkon kotisivua häneen sovelletaan vain 12, 14, 16, 18, 19, 22 ja 24 §:ää.

Toimintaan, jossa huolehditaan pelkästään julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistamisesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta, sovelletaan vain 17-20 ja 22 §:ää.

Tekijänoikeudesta ja oikeudesta harjoittaa televisio- ja radiotoimintaa sekä teletoimintaa samoin kuin kuvaohjelmien tarkastamisesta säädetään erikseen. Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

kotisivu oikeudellistuu

16 §. Lähdesuoja ja oikeus anonyymiin ilmaisuun. Yleisön saataville toimitetun viestin laatijalla sekä julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on oikeus olla ilmaisematta, kuka

on antanut viestin sisältämät tiedot. Julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on lisäksi

oikeus olla ilmaisematta viestin laatijan henkilöllisyyttä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on myös sillä, joka on saanut mainituista seikoista tiedon

ollessaan viestin laatijan taikka julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan palveluksessa.

Velvollisuudesta ilmaista 1 momentissa tarkoitettu tieto esitutkinnassa tai

oikeudenkäynnissä säädetään erikseen.Vihjailuyhteiskunnan kehitys?

37

OIKEUSVALTIO

• OIKEUDELLISTUMINEN• SÄÄNTELYN TASON NOUSU• PERUSOIKEUKSIEN MERKITYKSEN

KASVU• OIKEUDEN AIKAISTUMINEN• LAATUVAATIMUSTEN KASVU• LAILLISUUSVALVONNAN TEHON KASVU• VASTUUN KASVU

• SÄÄDÖSTEN MÄÄRÄ• SÄÄÄNNÖSTEN MÄÄRÄ• SÄÄNTELYN KOHTEET• MENETTELYT• RISKINJAKO• HYVÄT TAVAT• PIRSTALOITUMINEN

OIKEUDELLISTUMINEN

38

What is essential is that recognition of our rights takeplace earlier in all activities that affect us, both in

government and the market. This would ensure thatour rights are realized more effectively, and we would

be entitled to expect better quality service fromdifferent institutions in legal terms as well. For thisreason, the legal perspective is a cornerstone of the

planning of information systems. In a word, we live an a society of legal planning. The constitutional state

requires nothing less.

39

AVAINHENKILÖ

OLAVI HEINONENkorkeimman oikeuden presidentti emeritus, joka johti korkeinta oikeutta siirryttäessä oikeusvaltioon, mutta

oikeusvaltio on paljon muutakin kuin oikeudenmukainen oikeudenkäynti

JOHDANTO II

40

KOLME ESIMERKKIÄ

• SÄHKÖINEN TESTAMENTTI• SOPIMUSEHTOJEN SAATAVUUS• PÖYTÄKIRJAT VERKKOON

SÄHKÖINEN TESTAMENTTI

• TESTAMENTIN MUOTO– ALLEKIRJOITUKSET– TODISTAJIEN YHTÄAIKAISUUS– TODISTAJIEN TIETOISUUS ASIAKIRJAN

LUONTEESTA– MUOTOVIRHE VAARALLINEN;

PÄTEMÄTTÖMYYSSEURAUS• SÄHKÖINEN ALLEKIRJOITUS

– ON JÄRJESTELMÄ– KORVAA TAVALLISEN– SOPII TESTAMENTTIIN– TUOTE PUUTTUU

41

2 §. Määritelmät. Tässä laissa tarkoitetaan:1) sähköisellä allekirjoituksella sähköisessä muodossa olevaa tietoa, joka on liitetty tai joka loogisesti liittyy muuhun sähköiseen tietoon ja jota käytetään allekirjoittajan henkilöllisyyden todentamisen välineenä;2) kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella sähköistä allekirjoitusta:a) joka liittyy yksiselitteisesti sen allekirjoittajaan;b) jolla voidaan yksilöidä allekirjoittaja;c) joka on luotu menetelmällä, jonka allekirjoittaja voi pitää yksinomaisessa valvonnassaan; jad) joka on liitetty muuhun sähköiseen tietoon siten, että tiedon mahdolliset muutokset voidaan havaita;3) allekirjoittajalla luonnollista henkilöä, jolla on laillisesti hallussaan allekirjoituksen luomistiedot ja joka toimii itsensä tai edustamansa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön puolesta;

4) allekirjoituksen luomistiedoilla allekirjoittajan sähköisen allekirjoituksen luomisessa käyttämää ainutkertaista tietokokonaisuutta, kuten koodeja ja yksityisiä avaimia;5) allekirjoituksen luomisvälineellä ohjelmistoja ja laitteita, joilla yhdessä allekirjoituksen luomistietojen kanssa luodaan sähköinen allekirjoitus;6) allekirjoituksen todentamistiedoilla sähköisen allekirjoituksen todentamisessa käytettävää tietokokonaisuutta, kuten koodeja ja julkisia avaimia;7) varmenteella sähköistä todistusta, joka liittää allekirjoituksen todentamistiedot allekirjoittajaan ja vahvistaa allekirjoittajan henkilöllisyyden;

42

8) varmentajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa varmenteita;

9) sähköisiin allekirjoituksiin liittyvällä tuotteella laitteistoa tai ohjelmistoa tai niiden merkityksellistä osaa, jotka on tarkoitettu palveluntarjoajan käyttöön tämän tarjotessa sähköisiin allekirjoituksiin liittyviä palveluja tai käytettäväksi sähköisten allekirjoitusten luomiseen tai todentamiseen; sekä

10) sähköisiin allekirjoituksiin liittyvällä palvelulla varmenteiden sekä muiden sähköisiin allekirjoituksiin liittyvien tuotteiden tai palveluiden tarjontaa.

18 §. Sähköisen allekirjoituksen oikeusvaikutus. Jos oikeustoimeen vaaditaan lain mukaan allekirjoitus,

vaatimuksen täyttää ainakin sellainen kehittynyt sähköinen allekirjoitus, joka

perustuu laatuvarmenteeseen ja on luotu turvallisella allekirjoituksen

luomisvälineellä.

43

SOPIMUSEHTOJEN SAATAVUUS

• SOPIMUSSUHTEEN SYNTY• ETÄSOPIMUKSET• TIETOISUUDEN MERKITYS• NETIKETTI• LAKI TIETOYHTEISKUNNAN

PALVELUISTA

Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 1 §.

Soveltamisala. Tässä laissa säädetään tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamiseen

liittyvistä seikoista, erityisesti palvelujen tarjoamisen vapaudesta, palvelun tarjoajien

velvollisuudesta antaa tietoja, sopimusta koskevien muotovaatimusten täyttämisestä

sähköisesti sekä välittäjänä toimivien palvelun tarjoajien vastuuvapaudesta.

44

2 §. Tietoyhteiskunnan palvelu. Tietoyhteiskunnan palvelulla tarkoitetaan tässä laissa palvelua, joka

toimitetaan:1) etäpalveluna eli ilman, että osapuolet ovat yhtä

aikaa läsnä;2) sähköisesti eli lähettämällä ja vastaanottamalla palvelu tietoja sähköisesti käsittelevien laitteiden

tai tietojen säilytyksen avulla ja siten, että palvelun lähettämiseen, siirtoon ja vastaanottamiseen käytetään yksinomaan johtimia, radioyhteyttä,

optisia laitteita tai muita sähkömagneettisia laitteita;

3) palvelun vastaanottajan henkilökohtaisesta pyynnöstä tapahtuvana tiedonsiirtona; ja

4) tavallisesti vastiketta vastaan.

palveluntarjoajan velvollisuuksia

• yleinen tiedonantovelvollisuus• tiedonantovelvollisuus tilausta tehtäessä• sopimusehtojen toimittaminen• tilauksen vastaanottoilmoitus

45

pöytäkirjat verkkoon

• avoimuusperiaate• julkisen sektorin tiedottamisvelvollisuus• pöytäkirjojen julkistaminen

”tiedottamisrutiinina”• henkilötietojen merkitys• Lapin sairaanhoitopiirin menettely

mielenterveyspotilas ja tietoverkko

• sairaanhoitopiirin pöytäkirjat verkossa• mukana tiedot psykiatrisessa hoidossa

olleen potilaan matkakorvaushakemuksesta

• verkkopalvelu ulkoistettu• tietojen poisto kesti yli viikonlopun• oikeus yksityisyyteen sivuuntui

46

kuudes osa

AVAINHENKILÖ

KJELL Å MODEÉR

47

Avainpykälä I

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 1 §. Julkisuusperiaate. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Oikeudesta seurata eduskunnan täysistuntoa, valtuuston ja muiden kunnallisten toimielinten kokouksia sekä tuomioistuinten ja kirkollisten toimielinten istuntoja säädetään erikseen.

Avainpykälä IIRikoslaki 24:8 §. (V:1.10.2000 M, A:9.6.2000, SK:531/2000) Yksityiselämää loukkaava tiedon

levittäminen. Joka oikeudettomasti1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai

2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville

esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle

taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään

kahdeksi vuodeksi.

48

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon,

vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa

tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos

esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

OIKEUSKULTTUURIMODEÉR

• OIKEUSIDEAT• PERUSTUSLAIT• NORMIT• OIKEUSRAUHAKEINOT• JURISTIEN

INFRASTRUKTUURIT

49

OIKEUSKULTTUURISAARENPÄÄ

• OIKEUSIDEAT• PERUSTUSLAIT• NORMIT• OIKEUSRAUHAKEINOT• JURISTIEN

INFRASTRUKTUURIT• OIKEUDELINEN INFORMAATIO

KAIKKIEN INFORMAATIONA• OIKEUDELLISEN KOULUTUKSEN

LAVENTUMINEN (”OIKEUS JALKAUTUU”)

• PROFESSIOIDEN YHTEISTOIMINTA

VERKKOYHTEISKUNTA EDELLYTTÄÄ

• SELKEÄÄ OIKEUDELLISTA VIITEKEHYSTÄ (FRAMEWORK)

• UUTTA OPTIMAALISTA OIKEUSKULTTUURIA

• UUTTA PERUSOIKEUKSIEN KUNNIOITUSTA

• UUTTA KOULUTUSTA

50

eEurope 2005: Tietoyhteiskunta kaikille

Vuoteen 2005 mennessä Euroopassa olisi oltava:

– nykyaikaiset julkiset verkkopalvelutkehittyneempää sähköistä hallintoa

tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävää oppimista

terveydenhuollon sähköisiä palveluja– dynaaminen sähköisen liiketoiminnan

ympäristöja näiden mahdollistajina

– laajalti saatavilla laajakaistayhteyksiä kilpailukykyiseen hintaan

– turvallinen tietoverkkoinfrastruktuuri

51

Toimintasuunnitelma rakentuu neljästä toisiinsa sidoksissa olevasta toimintamuodosta:Ensinnäkin poliittiset toimet eurooppalaisen ja kansallisen lainsäädännön tarkistamiseksi ja uudistamiseksi, kilpailun ja yhteentoimivuuden vahvistamiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi japoliittisen johtajuuden osoittamiseksi.Toiseksi, poliittisten toimien siirtämistä käytäntöön tuetaan parhaiden toimintatapojen kehittämisellä, analysoinnilla ja jakamisella. Huipputason sovellusten ja verkkojenkäyttöönoton nopeuttamiseksi tullaan käynnistämään erityisiä hankkeita.Kolmanneksi, poliittisten toimien vaikutuksia seurataan ja niitätarkennetaan vertailemalla edistymistä tavoitteissa ja tavoitteita tukevia toimintamalleja.Neljänneksi, noudatetun politiikan kokonaiskoordinoinnilla päästään synergiaetuihin ehdotettujen toimien välillä. Erityinenohjausryhmä takaa paremman kokonaiskuvanpolitiikan kehityksestä ja varmistaa paremman tiedonkulun kansallisten ja EU:n päätöksentekijöiden ja yksityisen sektorin välillä.

VERKKOLAINSÄÄDÄNTÖ

Internet sinänsä on oikeudellisesti vähemmän kiintoisa asia!

• erilaisten verkkojen oikeudellinen huomioiminen

• uusista asioista säätäminen• menettelyt verkoissa• oikeudet verkoissa

52

VERKKOLAINSÄÄDÄNTÖ• TELETOIMINNAN YKSITYISYYS• SÄHKÖINEN ASIOINTI• SÄHKÖINEN ALLEKIRJOITUS• TELEKUUNTELU• TIETOYHTEISKUNNAN PALVELUT• JULKISUUSLAKI• HENKILÖTIETOLAKI• LAKI SANANVAPAUDEN

KÄYTTÄMISESTÄ..• JNE…..……………………..

AVAINHENKILÖ

KUKA ON KJELL Å MODEÉR?

LUNDIN YLIOPISTON OIKEUSHISTORIAN PROFESSORI, JOKA KESKUSTELEE OIKEUSVALTIOSTA JA OPTIMAALISESTA OIKEUSKULTTUURISTA

53

seitsemäs osa

AVAINHENKILÖ

LEE LOEVINGER

54

Oikeusinformatiikka on oikeustieteellinen tutkimus- ja

opetusala, jonka puitteissa tutkitaan ja opetetaan oikeuden ja informaation sekä oikeuden ja tietotekniikan välisiä

suhteita eri muodoissaan samoin kuin niissä ilmeneviä oikeudellisia

sääntely, systematisointi- ja tulkintakysymyksiä.

OIKEUSINFORMATIIKAN VAIHEITA

• AMERIKKALAINEN ALKU –JURIMETRIIKKA– COMPUTERS AND LAW– COMPUTER LAW

• EUROOPPALAINEN KYBERNETIIKKA• HALLINTOAUTOMAATIO• TEKIJÄNOIKEUS• TIEDONHAKU• INFORMAATIOYHTEISKUNTA• EUROOPAN NEUVOSTO• VAKIINTUMISEN AIKA 1990-LUKU

55

WHAT A SOCIETY?

• INFORMATIONAL• NETWORK• MONITORING• TESTING• IDENTIFICATION• AUTENTHICATION• DATA WAREHOUSE• CONTROL• SECURITY• NAKED SOCIETY ( VANCE PACKARD )• COMPLEX LEGAL

YHTEISKUNNAN MUUTOS ON LISÄNNYT OIKEUSINFORMATIIKAN MERKITYSTÄ!

56

YLEINENOSA

ajankohtaista

back officefront office

information office

sähköinen hallintoanonymiteettiopen source

normalisoitu lainvalmistelunormalisoitu päätöäksenteko

asiantuntijajärjestelmät

oikeudellinen tietojenkäsittely

57

ajankohtaista

informaatiolähdeoppioikeuslähdeopin muutos

tietohuollon toimijatopen access

perustietovarannotperiaatteet

oikeuden kohtauspaikka

tietohyödykkeettietopalvelut

normalisoitu lainvalmisteluinteraktiivinen lainsäädäntöoikeudelliset merkintäkielet

oikeudellinen informaatio

ajankohtaista

johdannaiset periaatteet

viestintäoikeus

verkkolainsäädäntö

yleiset periaatteet tietoturva

informaatio-oikeus

erityiskysymyksenä yksityisyyden ja julkisuuden suhde

58

ajankohtaista

sähköinen allekirjoitus sähköiset sopimukset

sopimusoikeus tekijänoikeus

rikosoikeus vero-oikeus

tietotekniikkaoikeus

TEKIJÄNOIKEUDEN JA OIKEUSINFORMATIIKAN EPÄPYHÄ

AVIOLIITTO (JON BING)

• TAUSTALLA TIETOTEKNIIKAN KAUPALLISTUMINEN – MASSAOHJELMAT

• COMPUTER LAWYERS• TIETOTEKNIIKAN TUNTEMISEN TARVE

ONGELMIEN TUNNISTAMISESSA• OSA INFORMAATIO-OIKEUTTA• OSA TIETOTEKNIKKAOIKEUTTA• PERINTEISEN TEKIJÄNOIKEUDEN HIDAS

SIIRTYMÄ

59

ERÄITÄ NIMIÄ UUDEN TEKIJÄNOIKEUDEN TIELLÄ

• MOGENS KOKTVEDGAARD

• PETER SEIPEL

• BERNDT HUEGENHOLZ

• THOMAS HOEREN

• PAMELA SAMUELSON

ESIMERKKITAPAUS KKO:2003:88 (03.10.2003)

• asiantuntemuksen niukkuus

• rikospainotteinen asiainhoito (BSA)

• lisenssisopimukset vakiosopimuksina

• käyttöoikeuden luovutus/teoskappaleen luovutus

• levitysoikeuden raukeaminen

• KKO: massaohjelmistot myydään teoskappaleina,jolloin valmistajan levitysoikeus raukeaa

60

KKO: ”Arvioitaessa sitä, onko kysymyksessä ollut tietokoneohjelman käyttöoikeuden vaiko

teoskappaleen luovutus, ei tekijänoikeuslaista ole johdettavissa sellaista oikeusperiaatetta, jonka

mukaan kysymys olisi aina käyttöoikeuden luovutuksesta tai jonka mukaan ratkaisevaa olisi

yksin se, millä tavoin luovutustoimi on muodollisesti sopimuksessa määritelty. levittämisoikeuden

raukeamisen kannalta huomiota on kiinnitettävä luovutuksen tosiasialliseen luonteeseen.”

AVAINHENKILÖ

KUKA ON LEE LOEVINGER?

jurimetriikan perustaja (1949) sekä oikeuden ja teknologian suhteen arvioitsija

61

Kahdeksas osa

AVAINHENKILÖ

KAARLE MAKKONEN

62

TIETOSUOJA

• HENKILÖTIETOJEN SUOJA ON OSA YKSITYISYYDEN SUOJAA

• HENKILÖTIETOJEN SUOJAA TOTEUTETAAN TIETOSUOJALAINSÄÄDÄNNÖN AVULLA

• TIETOSUOJAN YDINLAKI ON HENKILÖTIETOLAKI

• TIETOSUOJA KUULUU PERSOONALLISUUSOIKEUTEEN JA INFORMAATIO-OIKEUTEEN

HENKILÖTIETOLAKI

1 §. Lain tarkoitus. Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita

yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän

tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista.

KAIKEN TIETOJENKÄSITTELYN YKSISELITTEINEN LÄHTÖKOHTA!!!!!!!

63

tietosuojan keskeiset periaatteet

• YLEISET PERIAATTEET• REKISTERINPITÄJIÄ KOSKEVAT• YKSILÖN OIKEUDET

yleiset periaatteet

• LAKISÄÄTEISYYS• TUNNISTETTAVUUS• AVOIMUUS• HYVÄ

TIETOJENKÄSITTELYTAPA• TIETOTURVALLISUUS• TIETOSUOJAVIRANOMAISTEN PALVELUT • AUTOMAATTISEN HENKILÖARVIOINNIN

RAJOITUS• KÄYTÄNNESÄÄNNÖT• SANKTIOJÄRJESTELMÄ

64

rekisterinpitäjiä koskevat periaatteet

• TARPEELLISUUS• SUUNNITELMALLISUUS• TARKOITUSSIDONNAISUUS• HUOLELLISUUSVELVOITE• LAATUPERIAATE• TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS• ANKARAN VASTUUN

KORVAUSVELVOLLISUUS

yksilön oikeudet

• SUOSTUMUKSEN ENSISIJAISUUS• TARKASTUS- JA OIKAISUOIKEUS• MARKKINARAUHA• KIELTO- JA VASTUSTUSOIKEUS• ARKALUONTEISTEN TIETOJEN

ERITYISSUOJA• TIETOSUOJAVIRANOMAISTEN

PALVELUT

65

TOIMITTAJA HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELIJÄNÄ?

• TOIMITTAJA PYYTÄÄ TUOMIOTALLENTEITA HENKILÖTUNUKSINEEN ERÄISTÄRIKOSASIOISTA

• KORKEIN OIKEUS KATSOO, ETTÄ TALLENTEET EIVÄT MUODOSTA HENKILÖREKISTERIÄ

• TIETOINEN LAINVASTAINEN TUOMIO?

AVAINHENKILÖ

KUKA OLI KAARLE MAKKONEN?TURUN TIEDEKUNNAN ENSIMMÄINEN VÄITTELIJÄ, HELSINGIN

TIEDEKUNNAN OIKEUSTEORIAN PROFESSORI, PÄÄTÖKSENTEKOTILANTEIDEN ANALYYTIKKO, JOKA JO

VÄITÖSKIRJASSA POHTI AUTOMAATTISTA PÄÄTÖKSENTEKOA!

66

SEITSEMÄS OSA

C

AVAINHENKILÖ

TIMO KURONEN

67

INFORMAATIO-OIKEUS

• INFORMAATIO RAAKA-AINEENA• INFORMAATIO TUOTANNONTEKIJÄNÄ• INFORMAATION VALLANKÄYTÖN

VÄLINEENÄ• INFORMAATIO KULTTUURIN

PERUSTANA• INFORMAATIO VIESTINÄ• INFORMAATIO TUOTTEINA

määrittelyInformaatio-oikeudella tarkoitetaan oikeudenalaa, jonka puitteissa tutkitaan informaation tuottamisen, käsittelyn,

välittämisen, markkinoinnin, suojaamisen ja säilyttämisen oikeudellista sääntelyä sekä sääntelyn tarvetta ja

mahdollisuuksia. Suppeassa merkityksessä informaatio-oikeudella ymmärretään yksityisyyttä, julkisuutta,

televiestintää sekä tietoturvaa tarkastelevaa oikeudenalaa.

Informaatio-oikeuden yleisessä osassa tarkastellaan informaatioinfrastruktuurin sekä informaatiomarkkinoiden

yksityistä ja julkista kehitystä oikeudellisesta näkökulmasta.

68

informaatio-oikeuden keskeiset periaatteet

• oikeus tietoon, • oikeus viestintään• informaation vapaus• informaation kulun vapaus• oikeus tiedolliseen

yksityisyyteen• oikeus tietoturvaan.

informaatio-oikeuden johdannaiset periaatteet

• yksityisyys,• julkisuus• viestinnän vapaus• julkisen palvelun periaate• monopolien kielto• yksinoikeudet

69

periaatteiden jännitteisyys• oikeus yksityisyyteen on ihmisoikeuspohjainen

perusoikeus• yksityisyys on persoonallisuusoikeuden keskeisiä

periaatteita• yksityisyys on informaatio-oikeuden johdannainen

periaate, joka rajoittaa oikeutta tietoon• yksityisyys yksilön oikeutena ohittaa yleensä

julkisuuden rajoittaessaan informaation ja informaation kulun vapautta yksilön eduksi; etenkin suhteessa medioihin

AVAINHENKILÖ

KUKA ON TIMO KURONEN?TIETOSIDONNAISESTA

KANSALAISKESKUSTELUSTA VÄITELLYT TIETOVARANTOKESKUSTELUN SUOMALAINEN

”ISÄ”

70

kymmenes osa

TIETOTURVA-JÄNNITTEITÄ

• HUONO BYROKRATIA SÄÄSTÄÄ TIETOTURVASSA

• VANHAT OHJELMISTOT• NIUKAT ASIANTUNTIJAT• TIEDON TALOUS• E-2005 OHJELMA• AVOIMUUSINNOSTUS• MEDIAT

71

ESTABLISHING A LEGISLATIVE POSITION

ON DATA SECURITY

Legal data security is the totality of laws, regulations, guidelines and

practices whose purpose is to guideand assess the implementation of data security and to evaluate the

various threats to it.Data security is very much

- very much indeed -a legal issue.

72

some perspectives

• The tool perspective - “nice to have”• The technological perspective• The market perspective• The system perspective• The legal perspective; rights

73

32 §. Tietojen suojaaminen. Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä tietoihin javahingossa tai laittomasti tapahtuvalta tietojen hävittämiseltä,

muuttamiselta, luovuttamiselta, siirtämiseltä taikka muulta laittomalta käsittelyltä. Toimenpiteiden toteuttamisessa on

otettava huomioon käytettävissä olevat tekniset mahdollisuudet, toimenpiteiden aiheuttamat kustannukset, käsiteltävien tietojen

laatu, määrä ja ikä sekä käsittelyn merkitys yksityisyyden suojan kannalta.

Sen, joka itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toimii rekisterinpitäjän lukuun, on ennen tietojen käsittelyyn ryhtymistä annettava rekisterinpitäjälle asianmukaiset sitoumukset ja muutoin riittävät takeet henkilötietojen

suojaamisesta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

• The fundamental rights perspective

TOOL PERSPECTIVE

Data security is mere an aid –”nice to have” -

in realizing more importantobjectives and accordingly it is

not given much weightwhen it comesto legislation

74

TECHNOLOGICAL PERSPECTIVE

After getting a start, the legislator trusts

in favorable technologicaldevelopment.

We even speak of the technological imperative.

MARKET PERSPECTIVE

A matter to be regulatedis left to the development of the

markets. The markets are expectedto follow development such that

the legislator has no needfor more detailed specifications.

75

SYSTEM PERSPECTIVE

Adherents of the position see data security as an essential element of data systems. Data security must

be taken into considerationin the planning of

such systems.

LEGAL PERSPECTIVE; RIGHTS

The legal perspective maintainsthat data security

is understoodas a right

of an individualor community,

a right which mustbe made effective

76

FUNDAMENTAL RIGHTS PERSPECTIVE

It is not sufficient that weassess data security

strictly only as an ordinarylegal issue.

We must ask toowhether data security

might not be one of the fundamental rights?

FUNDAMENTAL RIGHTS PERSPECTIVE

In the modern Europeanconstitutional state we mustcompare our rights with ourfundamental rights too! In

this comparison it is possibleto understand, that the right

to data security hasa connection

to the Constitution!

77

LOPPULOPPULOPPU