Tiedonkulku, yhteistyö ja suuronnettomuudet

Meriturvallisuusseminaari 16.4.2015

Ahma Optima Oy Kimmo Laakso

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi on todennut:

”Suuronnettomuudessakaan tilanne ei ole koskaan niin paha, etteikö sitä

puutteellisella tiedonkululla ja huonolla viestinnällä voisi vielä

oleellisesti pahentaa.”

20.4.2015 2

Summary

• Tutkimuksen tausta

• Miten tutkittiin

• Tuloksia

• Keskeiset havainnot

20.4.2015 3

Tausta • Käsitteeseen suuronnettomuuden hallinta kuuluvat

varautuminen ja pelastustoiminta.

• Onnettomuustilanteet voivat aiheutua ihmisen toiminnasta, luonnon ääritilanteista tai näiden yhteisvaikutuksesta.

• Suuronnettomuuden hallintaan osallistuu yrityksen henkilöstön lisäksi useita viranomaisia.

• Näiden yhteistyö edellyttää sujuvaa kommunikointia.

• Syystä tai toisesta eri yritykset eri viranomaiset usein kommunikoivat tavalla, joka ei aina ole toiselle osapuolelle oikea-aikaista tai yksiselitteistä.

20.4.2015 4

20.4.2015 5

Asiantuntijat:

Yritykset 18 hlö

Viranomaiset 18 hlö

Sidosryhmät 12 hlö

Tutkimus toteutettiin Ahman ja

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen

yhteistyönä

LAAJAPOHJAINEN DELFOI-TUTKIMUS

20.4.2015 6

DELFOI-TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Keskeiset kysymykset

1. Mitä on tapahtunut tai tapahtumassa? o kenelle tai mille o missä ja milloin o miksi?

2. Mitä pitäisi nyt (ja seuraavaksi) tehdä? o milloin o missä o kenen toimesta o mitä ei saa tapahtua?

3. Mistä löytyy tarvittavat ja saatavilla olevat resurssit sen tekemiseen?

o milloin o missä o kenen toimesta?

20.4.2015 7

ONGELMAKOHTIA

Ongelmia tunnistettiin

• organisaatioiden sisällä

• organisaatioiden välillä

• tietojärjestelmissä ja

• kommunikaatiossa /viestinnässä yleisön kanssa.

20.4.2015 8

Viranomaistoiminnan kehittäminen

120.4.2015 Ahma Optima Oy 9

Pelastustoiminnan kehittäminen

10

Viranomaisten kohdetuntemuksen

parantaminen riskikohteissa

Tilannekuvaan liittyvät aiheet

20.4.2015 11

Termit ja kieli

20.4.2015 12

• Merenkulussa tulisi sopia yhtenäisen termistön käyttämisestä.

• Sekä sopia onnettomuus- ja harjoitustilanteessa käytettävästä kielestä.

• Tällä hetkellä Suomen rannikkoliikenteessä saa käyttää Suomea, Ruotsia ja Englantia. Tämä mahdollistaa suuria ongelmia kanssakäymisessä.

-> Kieleksi englannin kieli sekaannuksien välttämiseksi

Keskeiset havainnot • Ennaltaehkäisevien toimien lisääminen. - Erityisesti

viranomaiskoulutuksessa tulisi lisätä ennaltaehkäisyä tukevaa koulutusta ja näin lisätä viranomaisten valmiuksia opastukseen ja neuvontaan.

• Elinkeinoelämän ja viranomaisten välistä yhteistyötä tulee kehittää. Yritysten ja yrityksiä valvovien viranomaisten sekä pelastusviranomaisten tulee olla aiempaa aktiivisempia hyvien yhteistyötapojen- ja menettelyjen kehittämisessä.

• Johtamisosaamisen parantaminen. - Erityisesti yritysten tulee nivoa turvallisuusjohtaminen kiinteäksi osaksi yrityskulttuuria.

20.4.2015 13

Kiitos mielenkiinnosta!

20.4.2015 14

SAVE- loppuraportti: Viranomaiset ja elinkeinoelämä samassa veneessä.

Miten parannamme tiedonkulkua suuronnettomuustilanteissa ja niihin varautumisessa?

Saatavilla osoitteessa: https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2013-1.pdf.

Kiitos mielenkiinnosta!

20.4.2015 15

SAVE- loppuraportti: Viranomaiset ja elinkeinoelämä samassa veneessä.

Miten parannamme tiedonkulkua suuronnettomuustilanteissa ja niihin varautumisessa?

Saatavilla osoitteessa: https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/tutu-julkaisut/Documents/Tutu_2013-1.pdf.