a : a aa a/media/nanoq/files/hearings...ataani maanna nunalu tamakkerlugu iliuuserineqartut...

Inuuneritta III

INUUNERITTA III: MEEQQAT INUUNERINNISSAANNUT TUNNGAVIK 2020-2030 meeqqat 0-18 ukiullit atugarissaarnerulernissaat pillugu susassaqarfiit

akimorlugit suliniuteqarnermi naleqqat

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik

1

Imarisai 1. Aallaqqaasiut ........................................................................................................................................................................................................................................... 2

2. Ilisimatusarneq oqaatsinillu qulaajaaneq .......................................................................................................................................................................................... 4

2.1 Innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineq naapertorlugu peqqissutsikkut unammillernartut.......................................................................................................................4

2.2 Inuuneritta III, ilaqutariinnermut politikki sumiginnaanerlu pillugu iliuusissatut pilersaarut nutaaq ...............................................................................................................5

2.3 FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaanut 17-inut aamma Meeqqat pillugit isumaqatigiissummut atassusernera............................................................................5

2.4 Meeqqat namminneq inuunerinneq pillugu qanoq oqarpat? ..................................................................................................................................................................................................6

3.0 Naleqqat tallimat ................................................................................................................................................................................................................................... 8

3.1 Naleraq 1 – ”Inuunermi peqqinnartumik aallartinneq” .............................................................................................................................................................................................................9

3.1.1 Itisiliineq .................................................................................................................................................................................................................................... 9

3.1.2 Maanna iliuuserineqartut ........................................................................................................................................................................................................10

3.2 Naleraq 2 – ”Meeqqat tamarik peqqissut atugarissaartullu” ................................................................................................................................................................................................ 11

3.2.1 Itisiliineq ...................................................................................................................................................................................................................................11

3.2.2 Pinnguarneq ulluinnarnilu sammisassat atorlugit ileqqut peqqinnartut siusissukkut ineriartortinneqarsinnaapput ..................................................................13

3.2.3 Meeqqat tamarmik sunngiffimmi timertik atorluartassavaat ....................................................................................................................................................13

3.2.4 Susassaqarfiit akimut suleqatigiinnerisigut meeraanermi erloqinartunik pitsaaliuineq .............................................................................................................14

3.2.5 Peroriartornermi nakuuserinerit, imigassamik ajornartorsiutit kinguaassiuutitigullu innarliinerit amerlassusaat......................................................................15

3.2.6 Imminut toqunnermik pitsaaliuineq ..........................................................................................................................................................................................15


3.3 Naleraq 3 – ”Ataatsimoortarfiit pitsaasut meeqqanut tamanut” ........................................................................................................................................................................................ 21

3.3.1 Itisiliineq ...................................................................................................................................................................................................................................17

3.3.2 Pimmatilliineq ..........................................................................................................................................................................................................................18

3.3.3 Atuarfiit ullukkullu neqeroorutit peqqinnerulersitsisut ..............................................................................................................................................................19

3.3.4 Kinguaassiuutitigut peqqissuuneq ..........................................................................................................................................................................................19


3.4 Naleraq 4 – ”Pujortartarnermik aanngajaarniutinillu pitsaaliuineq” ............................................................................................................................................................................... 21

3.4.1 Itisiliineq ...................................................................................................................................................................................................................................21

3.4.2 Pujortartalernermik pitsaaliuineq atuarfimmilu pujortartannginneq .........................................................................................................................................24

3.4.3 Aanngajaarniutinik atuinermik pitsaaliuineq .........................................................................................................................................................................25


3.5 Naleraq 5 – ”Pissutsinik ataatsimut isigalugit susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinneq” ................................................................................................................................... 26

3.5.1 Itisiliineq ...................................................................................................................................................................................................................................26


4. Atuutsitsilerneq ......................................................................................................................................................................................................................................28

4.1 Inoqarfinni misilittakkat unamminartullu ataqqillugit oqaloqatigiinneq tunngavigalugu atuutsitsilerneq ................................................................................................... 28

4.2 Inuuneritta II-p qiteqqunnerani nalilersuineq tunngavigalugu Inuuneritta III-mik naleqqussaaneq ............................................................................................................... 29

4.3 Inuuneritta III-mi iliuuserineqartunik nalilersuineq ............................................................................................................................................................................................................... 30

4.4 Iliuuserineqartut pillugit kaammattuutit ...................................................................................................................................................................................................................................... 30

4.5 Innuttaasut peqqissusaannut takussutissanik suli nakkutilliineq paasissutissaasivinnillu nutaanik ineriartortitsineq .......................................................................... 31

4.5.1 Atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq ............................................................................................................................................................................31

4.5.2 Innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineq .......................................................................................................................................................................31

4.5.3 Nalunaarsukkanik paasissutissaasivinnillu nutaanik ineriartortitsineq ...............................................................................................................................31

2

1. Aallaqqaasiut

Nunatsinni meeqqat ilaqutariillu amerlasuut atugarissaarput amerlanersaallu peqqissuullutik.

Ilisimatusarnikkulli paasineqarpoq pingaartumik meeqqani inuusuttunilu eqimattani aalajangersimasuni

ineriartorneq ilorraap tungaanut ingerlanngitsoq. Taamatuttaaq ilisimatusarnikkut paasineqarpoq eqimattani

aalajangersimasuni ineriartorneq arriippallaalaartoq unittuuissimasorluunniit. Tamatuma saniatigut meeqqat

amerlasuut peqqinnanngitsunik nerisaqarnertik inersimasunngornermi attatiinnartarpaat. Taamaattumik

ukioqqortusiartornermi katsorsarneqarsinnaanngitsumik nappaammik ineriartortitsinissamut

aarlerinartorsiorput. Tamanna ataatsimut isigalugu pitsaaliorneqarsinnaavoq. Naalakkersuisut siunnersuutigaat

meeqqat inuunerinnerulernissaannik siunertaqartumik tallimanik naleraqassasoq. Naleqqat iluaqutigalugit

Namminersorlutik Oqartussat, kommunit aamma sunngiffimmi sammisassaqartitsisartut suliffeqarfiillu

ataatsimik siunnerfeqarlutik malunnaatilimmik qanoq sunniuteqaqataasinnaanerannik aqqutissiorneqassapput.

Naleqqat tallimat iluaqutigalugit inoqarfinni, nunap immikkoortuini nunalu tamakkerlugu

eqqartorneqarsinnaavoq ataatsimoorluta qanoq pitsaaliuiniartugut; aamma meeqqat inuunerinnulernissaannut

tunngatillugu soqutigisaqaqatigiit, innuttaasut, suliffeqarfiit, sulisut ilinniarsimasut, sunngiffimmi peqatigiiffiit

il.il. qanoq akisussaaffimmik kivitseqataasinnaanersut.

Inuuneritta III-mi meeqqat ilaqutariillu peqqissuunissaat atugarissaarnissaallu pingaartutut

ukkatarineqarniarput. Susassaqarfiit suleqatigiinnerisigut isumakkut peqqissuuneq ukkatarineqartut

qitiulluinnartut ilagaat. Imaanngilarli susassaqarfiit allat – soorlu innuttaasunut

katsorsarneqarsinnaanngitsumik nappaatilinnut pitsaaliuilluni neqeroorutit imaluunniit nerisaqarnermut,

pujortartarnermut, imigassamut timersortarnermullu tunngatillugu suliniutit – pingaaruteqanngitsut.

Saqqummiussaq isumaginninnikkut peqqissutsikkullu suliniutinut allanut atasutut isigineqassaaq.

Inuuneritta III nunatsinni innuttaasut peqqinnerulernissaat anguniarlugu suliniutissiat pingajoraat. Inuuneritta

I 2007-imi saqqummersinneqarmalli paasineqarpoq pitsaaliuilluni suliniutit susassaqarfiit akimorlugit qanimut

suleqatigiinnikkut ineriartortinneqarnerat atuutilersinneqarnerallu pitsaanerpaasartoq. Inuuneritta II

qiteqqunnerani nalilersorneqarmat paasiniarneqarpoq suliniummi suut pitsanngorsarneqarsimanersut suullu

unammillernarsimanersut. Nalilersuinermi kaammattuutigineqarpoq suliniummi sammisat pingaarnerit –

imertarneq/ikiaroortarneq, pujortartarneq, nerisaqarneq timimillu aalatitsineq – nangillutik

sulissutigineqassasut. Tamatuma saniatigut nalilersuinermi uparuarneqarpoq naalakkersuisoqarfiit,

peqqinnissaqarfik kommunillu akornanni sammisat pingaarnersiorneqarnissaat piffissartorfigineqartariaqartoq.

Tassunga ilagitillugu pitsaaliuilluni suliniutit qanoq siammarsarneqarlutillu ataqatigiissarneqarusunnersut.

Naleqqat tallimat iluaqutsiullugit susassaqarfiit akimorlugit oqallinnissaq kaammattuutigineqarpoq

taamaalilluni 2030-p tungaanut peqqinnerulersitsiniarluni atugarissaarnerulersitsiniarlunilu sulineq

timitalerneqarniassammat susassaqartullu tamarmik ataatsimoorlutik kivitseqatigiinniassammata. Qitiusuni

inoqarfinnilu allaffeqarfiit oqaloqatigilluarnerisigut aamma sulisut aqutsisullu piginnittutut misigitinnerisigut

suliniutit iliuutsillu aalajangersimasut atuutsinneqalissapput. Aalajangersimasunik atuutsitsinernut

kaammattuutit immikkoortumi atuutsitsilernermut tunngasumi atuarneqarsinnaapput.

Inuuneritta III-mi pingaarnertut siunertarineqarpoq meeqqat inuunerinerulernissaannut

tunngavissiinissaq taamaalilluni meeqqat inuunerisa pitsaasumik peqqinnartumillu

aallartinnissaat meeraanerminnilu atugarissaarlutillu peqqinnissaat

qulakkeerneqarniassammat.

Tamanna anguneqassaaq peqqinnerulersitsiniarluni pitsaaliuiniarlunilu suliniutit

ilisimatusarnikkut uppernarsarneqarsimasut susassaqarfiillu akimorlugit

3

ingerlanneqartut – tassunga ilagitillugit susassaqarfimmi suliniutit ingerlanneqareersut –

atuutsinnerisigut.

Taamatuttaaq susassaqarfinni tamani ilaqutariit atugaat ataatsimut tamaasa isigalugit

sulisoqarnissaa pingaarnertut anguniakkap anguneqarnissaanut pingaaruteqarluinnarpoq.

4

2. Ilisimatusarneq oqaatsinillu qulaajaaneq

2.1 Innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineq naapertorlugu peqqissutsikkut

unammillernartut

Innuttaasut peqqinnerulernissaannut suliniutissiaq tunngavimmigut innuttaasunik tamanik

ukkatarinnittariaqarpoq, tamatumali saniatigut susassaqarfinnut annertunerpaamik

sunniuteqarfigineqartussaasorinartunut sammitinneqartariaqarluni. Inuuneritta I (2007-2012) aamma

Inuuneritta II (2013-2019) Innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsinermi aamma Atuartut peqqissusaannik

misissuisitsinermi (HBSC Greenland) paasisat tunngavigalugit suliarineqarsimapput.

2018-imi innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsinermi paasineqarpoq inersimasut peqqissutsikkut

unamminartitaat allanngorsimanngitsut, taakku tassaallutik pujortartarneq, pualavallaarneq,

imigassaq/ikiaroornartoq peqqinnanngitsumillu nereriaaseqarneq. Tamatuma saniatigut pissutsit erloqinartut

peroriartornermi atuuttarsimapput, soorlu kinguaassiuutitigut innarliineq, nakuuserneq imigassamillu

ajornartorsiutit. Ataatsimut isigalugu pitsanngorsaasoqarsimagaluartoq pissutsit erloqinartut taakku

meeraanermi atugarineqarsimasut inersimasunngornermi suli annertuumik atugarliuutigineqartarlutillu

peqqiilliornerutitsisarput. Tamatuma saniatigut nunap immikkoortuisa akornanni meeqqat peroriartornerminni

atugassarititaat assigiinngitsorujussuupput. Ajornartorsiutit kinguaassiuutitigut peqqissutsimut tunngasut

nunatsinni inuiaqatigiit peqqissusaannik ajornartorsiortitsipput, tamatumalu kingunerisaanik atoqatigiinnikkut

nappaatinik tunillatsinnerit amerliartuinnarput, naartuersinnerit amerlasoorujussuupput, inuusuttut

ukiukillutik atoqateqaqqaalersarput amerlasuullu oqartarput atoqatigiinnermi oqartussaaqataarpiarnatik.

Ullumikkut nalunngilarput isumakkut peqqissuuneq meeqqap inuiaqatigiinnut akuulluarnissaanut

peqqissuunissaanullu pingaaruteqarluinnartoq. Isumakkut peqqinnerulersitsiniarneq Inuuneritta-mut ilaasutut

siornatigut allaatigineqarneq ajorpoq, kisianni qulaani unammillernartut ilisimaneqarluartut

pitsanngorsarnissaannut Inuuneritta III-mi meeqqat isumakkut peqqissuunerat atugarissaarnerallu toqqavittut

pingaaruteqarluinnarput. Taamaattumik meeqqap isumakkut peqqinnerulernissaa – tassa ajunnginnissaa,

atugarissaarnissaa ulluinnarnilu ingerlalluarnissaa – pingaartinneqarluinnassaaq. Tamanna pissaaq nuna

tamakkerlugu inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit suliniuteqarfiginerisigut misigissutsillu artornartut

sulissutiginissaannut eqqarsartaatsikkut sakkussanik tunniussiniarluni aalajangersimanerusunik

iliuuseqarnikkut. Kiisalu toqqissinaveeqqanerup isumatsaqqanerullu, meeqqat inuusuttullu amerliartuinnartut

erloqissutaasa, takussutissartaanik aqutsisinnaanissamut suliniuteqartoqassaaq.

Ilisimatusarnikkut paasineqarmat isumakkut peqqissuseq inuunermi nalerisimaarnerulersitsisartoq ilaatigullu

isumatsaqqanermut toqqissinaveeqqanermullu akiuussutaasoq isumakkut peqqissuseq timikkut peqqissutsitut

naleqartinneqassaaq. Tarnikkut nappaatit nunarsuaq tamakkerlugu nappaataasartut annersaasa ilagaat, FN-illu

nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaasa ilaattut Kalaallit Nunaat taakkuninnga akiuinissamut imminut

pisussaaffilersimavoq. Tamanna isumakkut peqqinnerulersitsisinnaasumik

atugarissaarnerulersitsisinnaasumillu pitsaaliuinikkut katsorsaanikkullu pissaaq. Pisussaaffik tamanna

meeraanermi inuunerup pitsaanerulersinnissaanut tunngaviuvoq pingaaruteqarluinnartoq. Tamatuma

saniatigut aamma nalunngilarput ilaqutariinniittut tamaasa pillugit susassaqarfiit akimut suleqatigiinnerisigut

meeqqat inuunermi pitsaanerpaamik aallartiffeqarnissaasa qulakkeerneratigut atugarissaarneq

inuiaqatigiittullu peqqissuseq sunniuteqarluarnerpaamik pitsanngorsarneqarsinnaasoq.

”Isumakkut peqqissuseq tassaavoq atugarissaarneq inummik piginnaasanillu ineriartortitsisartoq,

erloqinartunik qaangiisitsisartoq, inunnut attaveqarlualernissamut innuttaasunullu

tapersiinissamut iluaqutaasoq. Isumakkut peqqissuseq tassaavoq ilorrisimaarneq inuunermillu

5

naammagisimaarinninneq – aamma ulluinnarni allat peqatigalugit ingerlalluarsinnaaneq.

Isumakkut peqqissuseq tassaaginnanngilaq tarnikkut nappaateqannginneq.” – WHO aamma

Peqqissutsimut Aqutsisoqarfik

2.2 Inuuneritta III, ilaqutariinnermut politikki sumiginnaanerlu pillugu iliuusissatut

pilersaarut nutaaq

Inuuneritta III Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup, Ilinniartitaanermut, Kulturimut Ilageeqarnermullu

Naalakkersuisoqarfiup aamma Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfiup

akornanni suleqatigiinnermik toqqammaveqarpoq. Taakkununnga ilaavoq Pitsaaliuinermut

Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfimmi immikkoortortaqarfik Paarisa. Tamatuma saniatigut

Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfiup nuna tamakkerlugu meeqqanik

sumiginnaanermut iliuusissatut pilersaarut kiisalu ilaqutariinnermut politikki nutaaq saqqummersissavai.

Tamanna nalaatsornikkut pinngilaq, periusissiallu taakku pingasut imminnut tapertariittutut isigineqassapput.

Ilaqutariinnermut politikki susassaqarfiit akimorlugit sulinermut pingaarnertut toqqaviuvoq.

Ilaqutariinnermut politikkip nutaap saqqummersinneqarneratigut erseqqissarneqassaaq suliniuteqarfinni

tamani ilaqutariinniittut tamaasa aallaavigalugit qanoq suleriaaseqartoqassanersoq. Taamanna

isumaginnittoqarfimmut atuutiinnarnani aamma peqqinnissaqarfimmut, paaqqinnittarfinnut, atuarfinnut,

suliffissarsiuussisarfinnut ineqarfinnillu ingerlatsivinnut atuuppoq. Ilaqutariinnermut politikkimi nutaami

aamma Naalakkersuisut ilaqutariinnermut tunngasutigut pingaarnertut anguniagaat eqqaaneqarput. Politikki

iluaqutigalugu siunnerfeqalissallunilu oqaatsit ataatsimoorussat sakkullu ataatsimoorussat, susassaqarfiit

akimorlugit atorneqarsinnaasut taamaalillutillu ataqatigiinnerusumik suliniuteqalersitsisinnaasut,

atorneqalissapput. Inuuneritta III-mi aamma ilaqutariinnermut politikki ilanngutitinneqassaaq,

allaatigineqareersutummi meeqqat inuunerinnissaannut tamanna pingaaruteqarluinnarmat.

Sumiginnaanermut iliuusissatut pilersaarut ilaqutariinnut atugarliortunut tunngavoq, kisianni aamma

suliniutinik iliuusissanillu tamanut atuuttunik, ilaqutariinnik sullissinermik pitsanngorsaasussanik, imaqarpoq.

Ikinnerusut sumiginnarneqarlutik peroriartorniassammata iliuusissatut pilersaarut pitsaaliuilluni suliniutinik

pitsanngorsaassaaq. Iliuusissatut pilersaarummi aamma sumiginnaasoqaraangat sunniuteqarluartumik

piffissarlu eqqorlugu tapersiisarnissamik qulakkeerinnissaaq. Taamaaliortoqassaaq ilaatigut kommunit

pisariinnerusumik allaffissornissaannik ikiorsernerisigut. Ilaqutariinnik sullissinermi sakkussat siunissami

atorneqarsinnaallutillu ineriartortinneqarsinnaaniassammata iliuusissatut pilersaarut taamatuttaaq siunissamut

tunngassaaq. Inuuneritta III taamaalilluni iliuusissatut pilersaarummi suliniutit pitsaasumik

toqqaveqarnissaannut aamma tamanut atuuttumik atugarissaarnermik peqqissutsimillu

pitsaanerulersitsiniarnermut iluaqutaassaaq.

2.3 FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaanut 17-inut aamma Meeqqat pillugit isumaqatigiissummut atassusernera

Kalaallit Nunaata FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaanik 17-inik angusinissaanut naleqqat tallimat

iluaqutaanissaat Inuuneritta III-mi aallartisarniarneqarpoq. Tamanna qulakkeerniarlugu Kalaallit Nunaanni

innuttaasut peqqissusaannut takussutissat maanna atuuttut Kalaallit Nunaata FN-imut nalunaarusiortarneranut

naapertuuttumik nutarsarneqarlutillu naleqqussarneqassapput. Kalaallit Nunaanni innuttaasut peqqissusaannik

nakkutilliineq suli innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineq aamma atuartut peqqissusaannik

misissuisitsineq aqqutigalugit pisassaaq.

6

FN-ip 2030-mut nunarsuaq tamakkerlugu anguniagai

Ineriartornermi tamatumani nuna tamakkerlugu misissuisarneq naleqqussarneqarsinnaavoq paasissutissat

naleqqunnerpaat katersorneqarsinnaaniassammata. Misissuinerit nutaat ineriartortinnissaat

annertusarnissaallu sulinermut tassunga pingaarutilik ilaavoq. Tamatuma saniatigut

naatsorsueqqissaartarfimmi maanna nalunaarsorneqartartut pitsaasuunerat qulakkeerneqassallunilu

ersarissarneqartassapput, matumani atugarissaarneq, peqqissuseq isumaginninnerlu pingaartumik

ukkatarineqartassallutik. Assersuutigalugu ”Meeqqat peqqissusaat pillugu paasissutissaasivik”

pilersinneqarsinnaavoq, matumani isumaginnittoqarfimmit, peqqinnissaqarfimmit, paaqqinnittarfinnit

atuarfeqarfinnillu paasissutissat naleqquttut katersorneqarsinnaallutik. Paasissutissaasivik pitsaaliuilluni

suliniutinik nalilersinissamut ilisimasanik katersuinissamut atuinissamullu tunngaviussaaq.

Tamatuma saniatigut FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaannut meeqqallu pillugit isumaqatigiissummut,

1993-imi Kalaallit Nunaata akuleruffigisaanut, pissusissamisoortumik aamma atassusiisoqassaaq. Inuuneritta III

meeqqat inuunerinnissaannut toqqaviusussaammat pissusissamisuussaaq meeqqat pillugit isumaqatigiissummi

immikkoortut pingaarutillit, ass. meeqqat peqqissuunissamut, atuarnissamut, ilinniarnissamut aamma

nakuusernermut, aanngajaarniutinut kinguaassiuutitigullu atornerlunneqarnissamut illersorneqarnissamik

pisinnaatitaaffii, toqqammavigineqarnissaat.

2.4 Meeqqat namminneq inuunerinneq pillugu qanoq oqarpat?

Meeqqat naapertorlugit meeraanermi inuunerinneq ilaqutariinnermut tunngaannanngitsoq. MIO-p

misissuinerani meeqqat atuartut angajulliit oqarput angerlarsimaffiup iluani avataanilu atugarissaarnissaq

pingaaruteqartoq. Atuarfik sunngiffimmilu sammisassat pingaaruteqarput, aamma atugarissaarneq

peqqissuserlu pingaartinneqarput. Ingerlatsisut tamarmik akuliutitinneqarnissaasa aamma ingerlatsisut

ingerlatsiviillu assigiinngitsut ataqatigiissarneqarnissaasa pingaaruteqarnerat meeqqat oqaasiinit

erseqqissarneqarpoq (MIO, 2019).

7

Nakuusap siunnersuisui – Meeqqat pillugit siunnersuisooqatigiit – marsip 19-ianni aalajangiussartik

Naalakkersuisunut, borgmesterinut, Inatsisartunut sulisunullu ilinniarsimasunut tunniuppaat. Aalajangiussami

Kalaallit Nunaanni meeqqat atugaannik politikkerit sisamatigut pitsanngorsaanissaannut kaammattuuteqarpoq.

FN-ip nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaasa pingajuat, peqqinneq atugarissaarnerlu, tunngavigineqarpoq:

1. Inuiaqatigiit pimoorussillutik pimmatilliineq pillugu iliuuseqassapput – tamanna aamma suliffeqarfinni,

pingaartumik meeqqat pillugit suliffeqarfinni, atuuppoq

2. Meeqqat unnuakkut aneertartut ornittagaqartarnissaat qulakkeerneqassaaq

3. Illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani pitsaasunik eqqiluitsunillu timersortarfeqassaaq

4. Sinerissami illoqarfinni tamani unnuariaqartassaaq

Meeqqat inuunerinneq pillugu oqaasii ”Inuunermi ataqatigiinneq. Tapersersoqatigiinneq. Atornerluisannginneq.” ”Sinilluareerluni taquarluni atuariartorsinnaaneq.” ”Inuunerinneq tassaavoq toqqissilluni atuariartorsinnaaneq ilikkagaqarsinnaanerlu, angajoqaat nuannisaqatigisinnaanerat.” ”Asannittunik angerlarsimaffimmilu toqqissisitsisunik angajoqqaaqarneq. Angajoqqaat meeqqaminnut piffissaqartut, toqqissisimasutut asaneqartutullu misigisitsisartut. Ullut tamaasa nerisassaqarnissamik isumaginnittartut.” MIO-p 2019-imi nuna taakkerlugu iliuusissatut pilersaarut pillugu

nalunaarusiaanit tigulaakkat

8

Naleraq 1

Meeqqat tamarmik inuunertik pitsaasumik – atugarissaarnernnut, ineriartornerannut, ilinniarsinnaanerannut isumakkullu peqqissusaannut iluaqutaassumik – aallartissavaat

Naleraq 2

Meeqqat tamarmik peqqillutik atugarissaarlutillu inuussapput, aamma meeqqat kikkulluunniit nakuuserfigineqaratillu innarlerneqassanngillat

Naleraq 3

Meeqqat tamarmik inuiaqatigiinni akuutinneqassallutillu ilinniarnermut aqqutissiuunneqassapput

Naleraq 4

Meeqqat kikkulluunniit aanngajaarniutinit innarlerneqassanngillat, aamma meeqqat kikkulluunniit pujortartalissanngillat

Naleraq 5

Suliniutini tamani pissutsit tamarmik isigineqassapput, susassaqarfiit akimut suleqatigiissapput aamma ilaqutariit qanigisaasullu akuutitinneqassapput.

3.0 Naleqqat tallimat

Tulliuttumi susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnermi peqqinnerulersitsiniarluni sulinermi naleqqat

allaatigineqassapput. Siunertarineqarpoq naleqqat 2020-2030 meeqqat inuunerinnissaannut toqqaviussasut.

Paarisap, kommunit, peqqinnissaqarfiup ingerlatsisorpassuillu suliassamik kivitseqataalluarsinnaasut akornanni

oqaloqatigiilluarnissamut naleqqat toqqammaviullutillu aallarnisaassapput. Oqallinnermi pingaarutilittut

illoqarfiit nunaqarfiillu qanoq assigiinngissuteqarnerat qulaajarniarlugu kommunini ataasiakkaani meeqqat

peqqissusaat atugarissaarnerallu misissorneqartariaqassaaq. Aamma kommunit ataasiakkaat sumi

aallartinnissaat sutigullu ingerlalluarnersut misissorneqartariaqarpoq. Meeqqanut atuarfiit paaqqinnittarfiillu

peqqinnerulersitsiniarluni suliniuteqarfigineqarsinnaasutut assersuutitut eqqaaneqarsinnaapput.

Ilaqutariit peqqinnerulersitsiniarluni sulinermi pingaaruteqarluinnarput. Taamaattumik pingaaruteqarpoq

suliniutini tamani, meeqqat atuarfiini, meeqqat atualinnginneranni suliniutini imaluunniit sunngiffimmi

sammisartakkani ilaqutariit akuliutitinneqarnissaat aamma angajoqqaat peqqinnerulersitsiniarluni suliniutini

peqataanissaannut akisussaaqataasutullu misiginissaannut periarfissinnissaat.

Immikkoortuni tulliuttuni naleqqat tallimat saqqummiunneqarlutillu itisilerneqassapput.

9

3.1 Naleraq 1 – ”Inuunermi peqqinnartumik aallartinneq”

M E E Q Q A T T A M A RM I K I N U U N E R T I K P I T S A A S U M I K – A T U G A R I S S A A R N E R N N U T , I N E R I A R T O R NE R A NN U T ,

I L I N N I A R S I N N A AN E R AN N U T I S U M A K K U L L U P E Q Q I S S U S A A N N U T I L U A Q U T A A S S U M I K – A A L L A R T I S S A V A A T

Ingerlatsisut pingaarnerpaat

Ilaqutariit, ernisussiortut, peqqissaasut, peqqissutsikkut sullissisut ilinniarsimasut,

kigutigissaasut, perorsaasut, ullukkut paaqqinnittut, isumaginninnermi siunnersortit aamma

inoqarfimmi sunngiffimmi sammisassaqartitsisartut kattuffiillu.

Susassaqarfiit pingaarnerpaat

Ilaqutariit, peqqissaaviit, kigutileriffiit, ilaqutariinnut illut, ullukkut neqeroorutit, inoqarfimmilu

timersoqatigiiffiit sunngiffimmilu neqeroorutit.

Meeraaneq kingusinnerusukkut inuunermi ingerlalluarnissatsinnut

pingaaruteqarluinnarpoq. Kinguaatta pitsaasumik siunissaqarnissaasa inuiaqatigiittut

qulakkeernissaat pingaaruteqarpoq – taamaaliorumallutalu siusissukkut iliuuseqarlutalu

pitsaaliuisariaqarpugut. Kommunit peqqissaaviillu meeqqat ilaqutariillu ulluinnarni

inuunerannut attuumassuteqarluinnarput. Aatsaavissuaq ernusissiortumut

kingusinnerusukkullu meeraaqqerisumut pulaarnermi aamma ukiut ingerlanerini ullukkut

neqeroorutini meeqqallu atuarfianni taama pisoqartarpoq. Taamaattumik naleraq 1-imi

meeqqat tamarmik peqqissusaasa, ineriartornerisa ilinniagaqarnerisalu

pitsanngorsarnissaannut periarfissanik pitsaanerpaamik qanoq atuinissatsinnut tunngavoq.

3.1.1 Itisiliineq

Meeqqat atugarissaarnissamut, ineriartornissamut ilinniagaqarnissaannullu periarfissinnissaannut angajoqqaat

tunngaviupput pingaaruteqarluinnartut. Kommunit meeqqat peqqinnerlu pillugit politikkeqarnermikkut

ilaqutariit peqqinnerusumik inuuneqarnissamut periarfississinnaavaat. Pingaartumik isumaginninnermut

suliffeqartitsinermullu politikki ilaqutariinni qajannarnerusuni meeqqat peqqinnartumik peroriartornissamut

assigiimmik periarfissaqarnissaannut ilaqutariillu eqqortumik taperserneqarnissaannut pingaaruteqarpoq.

Kommunit politikkikkut anguniagaat sulisut ilinniarsimasut angajoqqaallu suleqatigiinnerannut tunngaviuvoq.

Sulisut ilinniarsimasut meeqqat siunissami atugarissaarnissaat peqqinnissaallu pillugit oqaloqateqarnissamut

piginnaaneqarnerat angajoqqaanik suleqateqarnerit pitsaalluinnartut ilagaat.

Inuiaqatigiinni assigiinngissitaanerup sualussusaa annikillisinneqassaaq. Uppernarsarluarneqarsimavoq

inuiaqatigiinnginni peqqissutsikkut assigiinnginneq naartunermi meeqqallu inunngoreerluni ineriartornissamut

periarfissaanut sunniuteqalereertartoq. Meeraaneq tamakkerlugu pingaaruteqarpoq meeqqat qajannartut

erloqisullu inuiaqatigiinni nalinginnaasumik akuutinneqarnissaat. Sulisut ilinniarsimasut meeqqamik sullissisut

angajoqqaat peqatigalugit meeqqat ineriartorneranut tunngatillugu ataatsimoorussamik anguniagaqarlutillu

ukkataqassapput. Tamatuma saniatigut peroriartornermi ajornartorsiutit ineriartoreernerisa kingorna

ikiuiniaannarnani meeraanermi siusissukkut iliuuseqarnissat ukkatarineqarnerulissaaq.

Kommunit meeraaqqerisut ullukkullu neqeroorutit aqqutigalugit ilaqutariit qajannartut peqqinnartumik

inuuneqarnissamut pitsaanerusunik periarfissinnissaat susassaqarfiit akimorlugit sulissutigisinnaavaat. ”MANU”

angajoqqaanngortussat eqqarsaatigalugit peqqinnerulersitsiniarluni suliniutini assersuutissaqqippoq,

tamatumani susassaqarfiit akimorlugit meeqqat angajoqqaallu sapinngisamik siusinnerpaamik

suleqatigiittoqarnissaa siunertarineqartarpoq. Peqqissaaviit ernisussiortullu ilaqutariit qajannartut erloqisullu

10

peqqissusaannik tapersersuinermi qitiulluinnarput. Allaat naartunerup nalaani susassaqarfiit akornanni

iliuuserineqartut pitsaanerusumik ataqatigiissarneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq.

Siusissukkut Iliuuseqarneq 2007-imili nunatsinni atuussimavoq. Iliuuseqarnerli aaqqissuussaasumik

nalilersorneqarsimanngimmat iliuutsit qanoq sunniuteqarsimanerat ataatsimut takujuminaapput.

Pingaaruteqarluinnarpoq naleraq 1 anguniartillugu iliuutsip tamatuma iliuutsillu allat assingusut sunniutaat

naleqqussusaallu eqqartorneqarlutillu nalilersorneqarnissaat.

Peqqissutsikkut sullissisut ilisimasaat susassaqarfiit akimorlugit atorluarneqarnerussapput. Ilaqutariit

meerartallit tamarmik meeraaqqerisut kigutigissaasullu aqqutigalugit meeqqat peqqissusaat pillugu

tapersersorneqartarlutillu ilitsersorneqartarput. Illoqarfinni nunaqarfinnilu tamarluinnarni

peqqissaasoqarnanilu kigutigissaasoqanngimmat taamatut tapersersuineq ilitsersuinerlu unammillerneqarpoq.

Peqqissutsikkulli sullissisut taakkua ilaqutariinnik meerartalinnik sullissisinnaanerat meeqqat tamarmik

peqqinnartumik inuunermi aallartinnissaannut pingaaruteqarluinnarpoq. Taamaattumik susassaqarfiuvoq

pissutissaqarluartumik salliunneqartariaqartoq.

Kommunit Peqqinnissaqarfiullu qitiusumik immikkoortui sulisut ilinniarsimasut ilisimasaasa, piginnaasaasa

paasissutissaataasalu susassaqarfiit akimorlugit atornissaat peqatigiillutik sulissutigissavaat. Taamatuttaaq

ingerlatsisut susassaqartut tamarmik ilisimasaminnik avitseqatigiinnerunissaat suleqatigiinnerunissaallu

pisariaqarpoq. Meeraaqqerisumit, meeqqanik misissuinernit aamma ”Atuartut peqqissusaannik misissuinermit”

paasisat meeqqat peqqissusaannik atugarissaarnerannillu aaqqissuussaanerusumik susassaqarfiillu akimorlugit

nakkutilliinissamut atorluarneqarsinnaakutsoorput.

3.1.2 Maanna iliuuserineqartut

Ataani maanna nunalu tamakkerlugu iliuuserineqartut naleqqamik 1-imik sulinermi tapersiissut

eqqaaneqassapput.

”MANU” nuna tamakkerlugu siullermeerlutik arlaleriarlutilluunniit ernisussanut kiisalu angajoqqaanut,

qitornavissialinnut angajoqqaarsianullu sisamat tikillugit ukiulinnik meeralinnut tamanut neqeroorutaavoq.

MANU susassaqarfiit akimorlugit ingerlanneqarpoq, tamatumanilu sulisut ilinniarsimasut sinerissamit

tamaneersut ataatsimoorteriarlugit MANU pillugu ilinniartitsisussatut ilinniartinneqartarput, tamatumalu

kingorna inoqarfimmi najukkaminni angajoqqaat namminneerlutik ilinniartissinnaasarpaat. Amerlanertigut

eqimattakkaanik ilinniartitsisoqartarpoq, kisianni illoqarfinni nunaqarfinnilu minnerni aappariit kisimiitillugit

aappaqanngitsulluunniit ilinniartitsinssamik neqeroortoqarsinnaavoq. MANU-mit suliarineqarsimapput

Angajoqqaanngornissamut piareersarneq, Meeraq 1-2 ukiulik, Meeraq 3-4 ukiulik, Ikiaroornartoq pillugu MANU,

Imigassaq pillugu MANU kiisalu MANU atorlugu Angajoqqaanik ataatsimiisitsinissamik imaluunniit MANU

atorlugu Innuttaasunik ataatsimiisitsinissamik pilersaarusiornermut atortussat.

”Meeqqat 0-18 ukiullit” tassaavoq Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfiup, Peqqissutsimut Pitsaaliuinermullu

Aqutsisoqarfiup aamma Pitsaaliuinermut Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfiup suleqatigiissutigisaat.

Suliniummi pingaarnertut siunertarineqarpoq meeqqat tamarmik atugarissaarlutik ineriartorlutillu pitsaasumik

ineriartornissaat. Meeqqat 0-18 ukiullit-ni meeqqat inoorlaaniit 18-it tikillugit ukiullit pingaartumik

sullinniarneqarput. Meeqqat inuusuttullu tamarmik atugarissaarnissaat taperserniarlugu suliniummi

susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnerit siusissukkullu iliuuseqarnernik pilersitsinerit

ataqatigiissarneqartarput, taamaalilluni meeraq inuusuttorlu pillugit ilisimasat pingaarutillit

annaaneqannginniassammata.

11

3.2 Naleraq 2 – ”Meeqqat tamarik peqqissut atugarissaartullu”

M E E Q Q A T T A M A RM I K P E Q QI L L U T I K A T U G A R I S S A A R L U T I L L U I N U U S S A P P U T , A A M M A M E E Q Q AT

K I K K U L L U U N N I I T N A K U U S E R F I G I N E Q A R AT I L L U I N N A RL E R N E Q A S S A N N G I L L A T


Ilaqutariit qanigisaasullu, peqqissaasut, peqqissutsikkut sullissisut, tigutigissaasut, perorsaasut,

ullukkut paaqqinnittartut, atuarfinni ilinniartitsisut, isumaginninnermi siunnersortit aamma

sunngiffimmi sammisassaqartitsisartut kattuffiillu.


Ilaqutariit qanigisaasullu, peqqissaaviit, kigutileriffiit, ilaqutariinnut illut, ullukkut neqeroorutit,

atuarfiit, inuusuttut ornittagaat, timersoqatigiiffiit sunngiffimmilu sammisassat.

Isumakkut peqqissuseq naatsumik oqaatigalugu tassaavoq ulluinnarni ajunnginneq

atugarissaarnerlu. Isumakkut peqqissuuneq inuunermi nalerisimaarnerulersitsisarmat

nanertuutaasinnaasunillu, ilaatigut imminut toqunnermik kinguneqarsinnaasunik,

akiuisarmat timikkut peqqissuunissartulli pingaaruteqartigivoq. Tamatuma saniatigut

tarnikkut napparsimaneq nunarsuarmi nappaatit atugaanerpaat ilagaat. Taamaattumik

meeraanermi inuunerinneq tunngavilerniarlugu sulinermi nuna tamakkerlugu Kalaallit

Nunaanni isumakkut peqqinnerulersitsiniarluni iliuuseqarnissaq pingaaruteqarnerpaavoq.

Ileqqut peqqinnartut inuunerup aallartinnerani tunngavilerneqartarput. Taamaattumik

pualavallaarneq pitsaaliorniarlugu sapinngisamillu siusinnerpaamik timimik aalatitsineq

annertusarniarlugu meeqqat tamarmik peqqinnartunik nerisaqarnissaasa aalasarnissaasalu

ukkatarineqarnissaat pingaaruteqarpoq.

3.2.1 Itisiliineq

Isumakkut peqqissuseq meeqqat ineriartornissaannut atugarissaarnissaannullu pingaaruteqarluinnarpoq.

Isumakkut peqqissuseq tassaavoq piginnaasanik ineriartortitsisinnaaneq, ulluinnarni unammillernartunik

aaqqiisinnaaneq, inuiaqatigiinni taperseeqataasinnaaneq ataatsimullu isigalugu inuunermi nalerisimaarneq.

Taamaattumik inuit atugarliulernerat aatsaannguaq eqqaaneqartunut ajortumik sunniuteqartarpoq.

Isumakkut peqqissuuneq tarnikkut nappaatinik soorlu isumatsaqqanermik toqqissinaveeqqanermillu

ineriartortitsinissamut illersuutaasarpoq. Tarnikkulli napparsimalernermut pissutaasartut pillugit ilisimasat

killeqarput. Canadami nunani issittuni Alaskamilu misissuinerni arlalinni eqqaaneqarpoq kulturikkut ilisimasat

kiisalu pinngortitamut tunngatillugu piginnaasat atorlugit iliuuseqarnerit meeqqat atugarissaarnerannut

pitsaasumik sunniuteqartartut.

Isumakkut peqqiilliorneq meeqqani inersimasunilu peqqissutsikkut annertuumik unammillernarpoq.

Innuttaasut amerliartuinnartut isumakkut peqqiilliulersarput, soorlu uippakajaaqqalersarput

toqqissinaveeqqalersarput isumatsaqqalersarlutilluunniit. Isumakkut peqqissutsikkut inuiaqatigiinni

nikingassut ersarippoq, tassa innuttaasut sivikitsumik ilinniarsimasut aamma suliffeqanngitsut amerlanerusut

atugarliortut, uippakajaartut tarnimikkullu nappaateqartut amerlanerusarmata. Angajoqqaat

uippakajaaqqasarnerat, toqqissinaveeqqasarnerat isumatsaqqasarnerallu meeqqanut toqqaannartumik

sunniuteqartarpoq.

Atuartut peqqissusaannik misissuisitsinermi kalaallit atuartut atugarissaarnerisa peqqissusaasalu

assigiinnginnerat takuneqarsinnaavoq. Amerlanerpaat ajunngillat, pingajorarterutaasali missaat inuunermi

nalerisimaarnermut sunniuteqartumik timikkut tarnikkulluunniit ajornartorsiuteqarput. Meeqqat atuarfianni

atugarliorneq inersimasunngornermut attanneqarsinnaasarmat matumani aamma siusissukkut iliuuseqarneq

pingaaruteqarluinnarpoq. Kalaallit meeqqat atuarliuuteqarnerannut takussutissaanerisartut tassaapput

12

niaqorlunneq, aliasunneq sinissaaruttarnerlu. Meeqqat atuartut pingajorarterutingajaat atugarliornermut

takussutissanik pingasunik amerlanerusunilluunniit atugaqartarput, ukioqqortusiartortillugillu taamatut atugallit

ameriartuinnartarput. Taamatuttaaq niviarsiaqqat nukappiaqqanit amerlanerusut atugarliornermut

takussutissaqarnertik nalunaarutigisarpaat (2018-imi atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq).

Taamaattumik meeqqat akornanni atugarissaarneq isumakkullu peqqissuseq pitsaanerulersinniarlugit meeqqat

ilaqutariillu isumakkut peqqissusaat atugarissaarnissaallu pillugit peqqinnerulersitsiniarluni

aalajangersimasunik iliuuseqarneq sakkuuvoq pingaaruteqarluinnartoq. Matuma ataani kisitsisit

paasissutissallu naleqquttut saqqummiunneqassapput.

18

10 8

22 21

11

18

10

23

12 10

23 21

13

22

10

24

12 13

23 22

15

29

12

26

17

13

23 23

20

39

16

0

10

20

30

40

Ho

ved

pin

e

On

dt

i m

ave

n

On

dt

i ry

gg

en

Ke

d a

f d

et

ell

er

de

pri

me

ret

Irri

tab

el e

lle

r d

årl

igt

hu

mø

r

Ne

rvø

site

t

Søvn

pro

ble

me

r

Svim

me

lhe

d

PR

OC

ENT

2006-2018 minnerpaamik sapaatip-akunneranut meeqqat atuartut 11-17 ukiullit atugarliornerannut takussutissartaasa ineriartornerat (2018-imi atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq)

2006 2010 2014 2018

13

3.2.2 Pinnguarneq ulluinnarnilu sammisassat atorlugit ileqqut peqqinnartut siusissukkut ineriartortinneqarsinnaapput

Inuunermi siusissukkut – allaallu suli erninngunnermi – ileqqut peqqinnartut toqqammavilernissaannut

periarfissiineq meeqqat peqqissusaannik atugarissaarnissaannillu sulissuteqarnermi pingaaruteqarluinnarpoq.

Sulinermi matumani isumakkut peqqissutsip saniatigut pualavallaarneq pitsaaliorniarlugu sapinngisamillu

siusinnerpaamik timimik aalatitsinerulernissaq anguniarlugu peqqinnartumik nerisaqarneq timimillu

aalatitsineq aamma ukkatarineqarnissaat.

Ullukkut neqeroorutit – tassunga ilagitillugu ullukkut paaqqinnittartut – aamma meeqqat atuarfiat

peqqinnartunik ileqqoqalernissamik ilinniartitsiffissatsialaapput. Matumani meeqqat pinnguarneq ulluinnarnilu

sammisassat atorlugit peqqissunngortikkusunneqassapput. Meeraanermi nerisaqarnermi timimillu

aalatitsisarnermi ileqqut tunngavilerneqartut inuunerup sinnerani attakkajunneqartarput. Nunatsinni

nunarsuullu sinnerani ulloq naangajallugu issiasarneq timimillu aalatitsinnginneruneq

ileqquuneruleraluttuinnarpoq. Taamaattumik pingaaruteqarpoq siusissukkut meeqqat timimik

aalatitsisalernissaasa eqqumaffigineqarnissaa.

Ullumikkut meeqqat aatsaat taama amerlatigisut pualavallaarput, pualavallaarnerlu amerlanertigut inuunerup

sinnerani attanneqartarpoq. Taamaattumik pingaaruteqarpoq pualavallaarnermik pitsaaliuinerup aamma

salliunneqarnissaa. Matumani sulisut ilinniarsimasut nerisaqarnermi timersortarnermilu ileqqut pillugit

ilaqutariinniittut tamaasa suleqatigissavaat taamaalillutillu peqqinnartumik nerisaqarnermut timimillu

aalatitsisarnermut tunngavik pilersinneqassalluni. Tamatuma saniatigut pualavallaartut amerlanertigut

pimmatigineqartarput. Meeqqat atuarfiini ullukkullu neqeroorutini sulisut ilinniarsimasut taamatut

immikkoortitsinerujartuinnarnerup akiornissaanut aamma pingaaruteqarput.

3.2.3 Meeqqat tamarmik sunngiffimmi timertik atorluartassavaat

Kattuffiit assigiinngitsut akuutitsisullu tapersersorneranni kommuni pingaaruteqartumik inissisimaffeqassaaq.

Kommunit kattuffiit peqatigalugit meeqqat ilaqutariillu qajannartut ataatsimooqatigiinnernut taamaattunut

periarfissinnissaannut pikkorinnerulernissaat pisariaqarpoq. Matumani aamma Island

isumassarsiorfigineqarsinnaavoq, Islandimi atuarfinni kommuninilu peqqinnerulersitsiniarluni sulinermi

sunngiffimmi sammisassanut kattuffinnullu peqataasinnaaneq tunngaviulluinnartut ilagaat.

Meeqqat peqqissuunissaminnut pitsaasunillu atugassarititaqarlutik inuunissaminnut pisinnaatitaaffitsik

eqqartoraangamikku pingaartumik peqqinnartunik nerisaqarneq sunngiffimmilu sammisassaqarneq

qitiulluinnartutut eqqaasarpaat. Aamma sininnerup, pitsaasunik atisaqarnerup naammattunillu nerisaqarnerup

pingaaruteqassusiat aamma meeqqanit eqqaaneqartarpoq (MIO 2019).

0

20

40

60

80

100

Lav (0-3) Middel (4-6) Høj (7-10)

Atuartut inuunermi nalerisimaarnerat (2018-imi atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq)

11-12 år 13-14 år 15-17 år

14

33 30

27 24 24 24

15 18

0

10

20

30

40

2 0 0 6 2 0 1 0 2 0 1 4 2 0 1 8

PR

OC

ENT

2 0 0 6 - 2 0 1 8 U L L U T T A M A A S A M I N U T S I N I 6 0 - I N I T I M I M I K A A L A T I T S I N G A A T S I A R T A R N E Q - 2 0 1 8 - I M I A T U A R T U T P E Q Q I S S U S A A N N I K M I S I S S U I S I T S I N E Q

Drenge Piger

Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata (KNTK) 2020-mi Kalaallit Nunaat nunarsuarmi

timersorfiunerpaasuunissaanik takorluukkaminnut periusissiartik nutaaq saqqummersissavaa. KNTK 2020-

2023 timersorneq aqqutigalugu inuiaqatigiinni tamani isumakkut timikkullu peqqissuseq

pitsanngorsarniassavaa (KNTK, 2019). Takorluukkap tamatuma piviusunngortinniarnerani kommunit meeqqat

timiminnik aalatitsinerulernissaannik sulissuteqarnerisigut sunngiffimmilu sammisassanut assigiimmik

peqataasinnaanerannik qulakkeerinninnerisigut suliaq taanna taperserluarneqarsinnaavoq. Tamatumunnga

tunngatillugu pissutsit qanoq innersut ataani kisitsisini takussutissianilu takuneqarsinnaavoq.

3.2.4 Susassaqarfiit akimut suleqatigiinnerisigut meeraanermi erloqinartunik pitsaaliuineq

Perortiartornermi erloqinartunik atugaqarneq, aamma ”Adverse Childhood Experiences”-imik taaneqartartoq,

inersimasunngornermi atugarissaarnermut ajortumik sunniuteqangaatsiarsinnaavoq. Nunani allani

misissuinernit paasineqarpoq meeraanermi ataatsimik amerlanerusunilluunniit erloqissuteqarneq imminut

toqoriarnerit 64-80%-iini pissutaasartoq (The ACE Studies/Dube et al., 2001). Sisamanik

amerlanerusunilluunniit erloqinartunik atugaqarsimagaanni imminut toqoriarnissaq aqqaneq-marloriaammik

ilimanarnerulertarpoq. Tamatumani inuit peroriartornerminni erloqinartunik sualuttunik

misigisaqarsimanngitsut sanillersuunneqarput. Imminut toqunnissamut aalerinartorsiortitsisinnaasut meeqqap

inuunerani aqqusaarneqallattaasarmata inuunermi misigisimasat aarlerinartorsiortitsisartullu qissiminnissaat

pingaaruteqarpoq. Saqqummersinneqartartunit ersersinneqarpoq inuit 20-t sinnilaarlugit ukioqarlutik imminut

toquttut ukiukitsuunerminni erloqinartunik arlalinnik misigisaqartarsimasut, ukioqqortunerullutilli imminut

toquttut amerlanertigut erloqinartunik ikinnerusunik misigisaqartarsimapput. Taamaattumik meeraanermi

erloqinartunik pitsaaliuinermi pissutsit tamaasa isigineqarnissaat susassaqarfiillu akimut suleqatigiinnissaat

pingaaruteqarluinnarpoq.

Meeqqat peqqissutsikkut

ileqqui Atuartut 11-17 ukiullit 23

%-ii ullut tamaasa mamakujuttutortarput

Atuartut 11-17 ukiullit 58 %-ii ulluni atuarfiusuni tamatigut ullaakkorsiortarput

Atuartut 11-17 ukiullit 12 %-ii tamatigut amerlanertigulluunniit kaallutik innartarput atuariartortarlutilluunniit

Atuartut 11-17 ukiullit 64

%-ii ullormut minnerpaamik marloriarlutik kigutigissartarput

2018-imi atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq

15

3.2.5 Peroriartornermi nakuuserinerit, imigassamik ajornartorsiutit kinguaassiuutitigullu innarliinerit amerlassusaat

1993-imiilli innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsisarnerni inersimasut peroriartornerminni erloqinartut

nalaattarsimasaasa pingasut annertussusaat uuttorneqartarput:

Nakuuserneq

Imigassamik ajornartorsiutit

Kinguaassiuutitigut innarliinerit

1965-1990 akornanni inuusut meeraanerminni angerlarsimaffimmi ilaanneeriarlutik akulikitsumilluunniit

ajornartorsiutinik imigassamut attuumassuteqartunik misigisaqarsimasut amerlaqatigiipajaaginnarput. 1995-ip

kingorna inuusut ikinnerusut allapput angerlarsimaffimminni imigassamik ajornartorsiuteqarlutik. Aamma

1995-ip kingorna inuusut ikinnerungaatsiartut allapput akulikitsmik ajornartorsiuteqartarlutik. Taamatut

pitsaasumik ineriartortoqarsimagaluartoq inuusut nukarliit 37 %-ii suli imigassamik ajornartorsiuteqarlutik

peroriartorsimapput.

Meeraanermi angerlarsimaffimminni nakuusernermik misigisaqarsimasut 70-ikkunnit 80-ikkunnillu,

taamanikkut 68 %-iusunit, ikiliartorsimapput. Misissuinermili inuusut nukarliit 28 %-ii suli angerlarsimaffimmi

ilaanneeriarluni akulikitsumilluunniit nakuuserfiusartumi peroriartorsimapput.

1970-1989 akornanni inuusunut sanilliullugu 1995-ip kingorna inuusut suli 18-inik ukioqalernatik

kinguaassiuutitigut innarlerneqarsimasut ikileriarsimapput. 1995-ip kingorna inuusut 20 %-ii meeraanermi

innarlerneqarsimapput, 1970-1979 akornanni inuusut 40 %-nit amerlanerusut innarlerneqarsimapput.

3.2.6 Imminut toqunnermik pitsaaliuineq

Imminut toqunnermik pitsaaliuinermi atugarissaarnermik isumakkullu peqqissutsimik

pitsaanerulersitsiniarneq pingaaruteqarluinnarpoq. Peroriartornermi erloqinartut pingasut assigiinngitsut –

nakuuserneq, imigassamik ajornartorsiutit kinguaassiuutitigullu innarliineq – imminnut ataqatigiilluinnarput.

Erloqinartut taakku inersimasuunermi imminut toquttussatut pissusilersornermut atassuseraanni

ataqatigiilluinnarnerat ersarilluinnarpoq. Erloqinartut taakku tamarmik immikkut imminut toqunnissamik

eqqarsaatinik marloriaammik pingasoriaammilluunniit amerlanerulersitsisarput. Inuit erloqinartunik arlalinnik

Meeraanermi erloqinartunik pitsaaliuineq pillugu meeqqat eqqaasaat ”Meeqqat angajoqqaaminnit annersarneqaqqusaanngillat. Meeqqat atornerlunneqaqqusaanngillat. Meeqqat silami sineqqusaanngillat. Meeqqat kaaqqusaanngillat.” ”Atornerlunneqarani qamuunalu ikeqarani inuunerinneq.” ”Oqaloqatiginerat, taamatut misigisaqarnerminni kisimiinnginnerminnik paasitinnerat. Qaangiisinnaaniassammatalu soqutiginninnermik ersersitsivigineqarsinnaapput ilagineqarsinnaallutillu /misigisaqaqatigineqarsinnaallutillu.” ”Nammineq misigisaqarsimagaanni allalluuniit taamatut misigisaqarsimappata atuarfimmi ammasumik eqqartorneqassaaq. Pisumi taamaattumi qanoq iliortoqassanersoq ilisimatitsissutigineqassaaq.”

MIO-p 2019-imi nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarut pillugu nalunaarusiaanit issuakkat

16

misigisaqarsimasut 46 %-ii imminut toqunnissartik eqqarsaatigisimavaat, aatsaannguarlu erloqinartunik

eqqaaneqartunik nalaataqarsimanngitsut 10 %-ii taamatut eqqarsaateqartarsimallutik. Taamaattumik

peroriartornermi erloqinartunik nalaataqarnerit inuunermilu kingusinnerusukkut imminut toquttussatut

pissusilersorneq ersarissumik ataqatigiilluinnarput. Taakkua ataqatigiinnerat ataani takussutissiami

takuneqarsinnaavoq.

2013-2019 imminut toquttarnermik pitsaaliuinermi periusissiap atuutsilerniarnerani imminut toquttarnermut,

imminut toqunnissamik siorasaarinermut imminullu toqoriarnermut atatillugu misissueqqissaartoqarlunilu

kommunit, peqqinnissaqarfik politiillu akornanni iliuuserineqartussat aalajangersarneqarput. Suliaq tamanna

Inuuneritta III-p ataani ingerlateqqinneqartariaqarpoq. Tamatuma saniatigut susassaqarfinni tamani inulerisut

sulisullu ilinniarsimasut imminut toquttussatut pissusilersortunik takusinissamik akuliunnissamillu kiisalu

ikiuinissamik tapersersuinissamillu neqeroorsinnaanermik ilinniartinneqartuartariaqarput. Nunatsinni

aliasuttunik sullissinermi Meeqqat, Inuusuttut Aliasunnerlu-mi misissuineq aliasuttunik sullissinermi

aaqqissuussaanerusumik piginnaasanik ineriartortitsinissamut pingaarutilinnik ilassutissiivoq (Meeqqat,

Inuusuttut Aliasunnerlu, 2019).


Ataani maanna nunalu tamakkerlugu iliuuserineqartut naleqqamik 2-imik sulinermi tapersiissut

eqqaaneqassapput.

Kinguaassiuutitigut innarliisarnernik pitsaaliuinermi maanna ”Killiliisa”, 2018-2022 Naalakkersuisut

kinguaassiuutitigut innarliisarnernik akiuinermi periusissiaat, aallaavigalugu sulisoqarpoq. Periusissiami

pingaarnertut anguniarneqarpoq pitsaasumik aaqqiissutissarsiornissaq kinguaassiuutitigullu innarliisarnernik

ikilisitsinissaq. Periusissiami pissutsit ataatsimut isigalugit, siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu

inoqarfinni suleriaatsini unamminartut tunngavigalugit ineriartortinneqartunik iliuuseqarnissaq

ukkatarineqarpoq. Inuuneritta III-mi assigiinngitsorpassuartigut atugarissaarnerulersitsiniarnikkut

peqqinnerulersitsiniarnikkullu Killiliisa-mi sulineq taperserneqarpoq. Sumiginnaanermut iliuusissatut

pilersaarut taamatuttaaq kikkut tamarmik isumakkut peqqillutillu atugarissaarnissaannik

qulakkeerinninniarluni sulinermi pingaaruteqarluinnarpoq.

10%

14%

22%

8,9%

16%

21%

9,1%

31%

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

Aldrig Af og til Ofte Aldrig Af og til Ofte Nej Ja

PR

OC

ENT,

DER

NO

GEN

SIN

DE

HA

R H

AFT

SE

LVM

OR

DST

AN

KER

Imigassamik ajornartorsiutit Nakuuserneq Innarligaaneq

17

Kikkulluunniit oqaloqateqarusuttut allaqateqarusuttulluunniit kinaassusertik isertuullugu ”Tusaannga”-mi

oqarasuaatikkut sms-ikkullu siunnersorneqarsinnaapput. Tusaannga-mi siusinnerusukkut oqarasuaatikkut

siunnersuisarfiit normumut ataatsimut kattutitinneqarput. Tusaannga 2019-imi februaarip aallaqqaataanni

ammarpoq. Oqarasuaat 801180 aamma sms 1899 atorlugit Tusaannga-mut attaveqarneq akeqanngilaq.

Angutit arnallu aappariinnermi nakuusernermik saassussisarnermillu ajornartorsiuteqartut ”Alliaq” atorlugu

katsorsarneqarnissamik neqeroorfigineqartarput. Alliaq-mut ilaapput oqarasuaatikkut attaveqarneq, tarnip

pissusiinik ilisimasallit aamma tarnip pissusiinik ilisimasallit sulinerannik ataqatigiissaarisoq. Massakkut Alliaq

Nuummi, Sisimiuni, Ilulissani Qaqortumilu tarnip pissusiinik ilisimasalinnik sulisoqarpoq, kisianni aamma Skype

oqarasuaalluunniit atorlugu katsorsaasoqarsinnaavoq. Neqeroorut akeqanngilaq kinaassutsimillu isertuilluni

atorneqarsinnaalluni.

3.3 Naleraq 3 – ”Ataatsimoortarfiit pitsaasut meeqqanut tamanut”

M E E Q Q A T T A M A RM I K I N U I A Q A T I G I I N N I A K U U T I N N E Q A S S A L L U T I L L U I L I N N I A RN E RM U T A Q Q U T I S S I U U N N E Q A S S A P P U T


Angajoqqaat paaqqinnittartullu, perorsaasut, atuarfinni ilinniartitsisut, isumaginninnermi

siunnersortit aamma sunngiffimmi sammisassaqartitsisartut kattuffiillu.


Ilaqutariit qanigisaasullu, peqqissaaviit, kigutileriffiit, ilaqutariinnut illut, ullukkut neqeroorutit,

atuarfiit, inuusuttut ornittagaat, timersoqatigiiffiit sunngiffimmilu neqeroorutit.

Meeqqatut inuuneq tassaavoq ilaquttat aamma atuarfimmi sunngiffimmilu ikinngutit

ilagalugit inuuneq. Angajoqqaat qanigisaasullu meeqqatutut inuunermi

angerlarsimaffimmiit ullukkut neqeroorutinut, ullukkut neqeroorutiniit atuarfimmut

atuarfimmiillu ilinniarfeqarfimmut ikaarsaararnermi tapersersortitut

pingaaruteqarluinnarput. Naleqqami 3-mi ikaarsaariarnerit taakku susassaqarfiillu

meeqqat najortagaat ukkatarineqarput, kikkut tamarmik taamaalillutik peqqinnartunik

toqqissisimanartunillu ataatsimoorfeqarlutik ilinniagaqarlutillu inuunermi

aallartilluarsinnaaniassammata.

3.3.1 Itisiliineq

Meeqqat siunertaqarluartumik akuersaartumillu ataatsimoorfinnut akuunissamut periarfissaqarnissaat

pingaaruteqarpoq, tamannami atugarissaarnerannik ineriartornerannillu pitsanngorsaaqataasinnaammat.

Meeqqat ataatsimoorfinnut akuersaartunut ilaanermikkut isumakkut peqqissusertik ineriartortittarpaat,

taakkunani inooqataanermi, timikkut isumakkullu piginnaasatik atorsinnaallugillu ineriartortissinnaavaat.

Tamatuma saniatigut meeqqap pitsaasunik attaveqarluartarnissaa pingaaruteqarpoq. Kommuni ullukkut

neqeroorutit atuarfiillu ataatsimoortitsilluni ineriartortitsiffiusut ilinniartitsiffiusullu aqqutigalugit meeqqat

isumakkut peqqissusaannik tapersersuisinnaapput, taamaalilluni meeqqat inooqataanermi piginnaasaat

pitsanngorsarneqarsinnaaniassammata.

Meeqqat atuarfianni tunngavik pitsaasoq tassaavoq ataatsimoorluni ilinniarfik. Tamatumani atuartut

ukiorpassuarni ataatsimoortussaapput. Ataatsimoorfimmi tamatumani misigisat atuartut atugarissaanerannut

ineriartornerannullu pingaaruteqarluinnarput. Ilinniartitsisunit atuaqatinillu tapersersorneqartutut misigineq

isumakkut peqqissuunissamut pitsaasumik sunniuteqartarpoq.

18

Amerlanerit atuarneq nuannarisarpaat. 2018-imi atuartut peqqissusaannik misissuisitsinermi paasineqarpoq

atuartut 78 %-ii atuariartortarnertik ”assut nuannarigaat” imaluunniit ”nuannarigaat”. Atuartut 63 %-ii

atuaqatiminnit tapersersorneqartutut misigipput, kisianni 11 %-ii atuaqatiminnit tapersersorneqanngitsutut

misigipput. Nukappiaqqat niviarsiaqqanut sanilliullugu amerlanerit atuaqatiminnit tapersersorneqartutut

misigipput. Atuaqatinit ilinniartitsisunillu tapersersorneqarneq pimmatilliisarnermik akiuinermi

iluatsinnissamut aalajangeeqataalluinnarpoq (Atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq, 2018). Atuartut ilaat

atuarfimmi suliassat pissutigalugit atuarfimmi angerlarsimaffimmilu tatineqartutut misigisarput. Tamanna

sualuttumik uippakajaalersitsisinnaallunilu meeqqat atuarissaanerannut ajortumik sunniuteqarsinnaavoq.

Taamaallaat 4 %-ii atuarfimmi suliassat pissutigalugit assut tatineqartutut misigipput, 48 %-iilu

tatineqanngilluinnartutut misigillutik.

2018-imi meeqqat atuarfianni soraarummeertussat 13 %-iinnai meeqqat atuarfianniit inuusuttunut

ilinniarfinnut ingerlaqqippasipput. Atuartut 42 %-ii Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit efterskolerlutik

aallartikkaluartut taamaallaat 45 %-iisa missaat meeqqat atuarfianni naammassinermik kingorna inuusuttunut

ilinniarfinni ilinniarput. Meeqqat ilinniarfinnut ingerlaqqinnissaannut atugassarititaat pitsanngorsarniarlugit

pingaaruteqarpoq meeqqat ilaqutaasullu akuutillugit pissutsit tamaasa isigalugit iliuuseqarnikkut meeqqat

atuarfinniit ilinniarfeqarfinnut ikaarsaariarneranni tapersersornissaat.

3.3.2 Pimmatilliineq

Meeqqat pillugit siunnersuisooqatigiit 2019-imi kaammattuutaanni (Nakuusa, 2019) nuna tamakkerlugu

meeqqat peqqissuunissaat atuarissaarnissaallu erseqqissarneqarpoq. Meeqqat pillugit siunnersuisooqatigiit

kaammattuutigaat:

Pimmatilliineq pimoorullugu iliuuseqarfigineqassasoq

Meeqqat unnuakkut silamiittartut ornittagaqarnissaat qulakkeerneqassasoq

Sineriak tamakkerlugu ”unnuariaqartassasoq”

Illoqarfinni nunaqarfinnilu pitsaasunik timersortarfeqassasoq (inner. Nakuusa)

Pimmatilliineq atuarfimmi atugarissaarnermut ajortumik sunniuteqartarpoq. Pimmatilliineq pillugu

ilisimatusarnermi kingullerpaami pimmatilliineq ataatsimoorfinni meeqqat akuuffigisaanni atugarineqartut

ajortut takussutittaattut isigineqarpoq. Qarasaasiakkut pimmatilliineq kinaassutsimik isertuilluni

pimmatilliinissamut periarfissiivoq, tamannalu elektroniskit avataanni pissutsinit allaanerulluinnarpoq, tassa

kina pimmatilliinersoq kikkullu isiginnaartunersut ersarissumik takuneqarsinnaasarmat (2018-imi atuartut

peqqissusaannik misissuisitsineq).

Atuartut 35 %-ii ukiup ataatsip ingerlanerani pimmatigineqarsimapput. 19 %-ii qarasaasiakkut

pimmatigineqarsimapput. Aamma illoqarfiit nunaqarfiillu assigiinngissuteqarput. Meeqqat illoqarfimmiunut

sanilliullugu nunaqarfimmiut sapaatip-akunneri tamakkerlugit pimmatigineqartartutut misigipput (Atuartut

peqqissusaannik misissuisitsineq, 2018) Taamaattumik ataatsimoorfinnik akuutitsisunik pitsanngorsaanermi

pimmatilliinermik pitsaaliuineq pingaaruteqarpoq. Meeqqat pillugit siunnersuisooqatigiinnit kaammattuutinit

takuneqarsinnaavoq meeqqat – sunngiffimmi atuarfimmilu – ataatsimoorfinni inissaqartinneqartutut

pitsaasunillu attavigisaqartartutut misiginissaat pingaaruteqartoq. Tamatuma saniatigut meeqqat namminneq

inuunerminnut tunngasunut tamanut aalajangiussanut ilaatinneqartarusupput. (MIO, 2019).

19

3.3.3 Atuarfiit ullukkullu neqeroorutit peqqinnerulersitsisut

Timikkut isumakkullu peqqissutsimik ukkassilluni peqqinnerulersitsiniarluni iliuuseqarnerit meeqqat

ataatsimoorfinnut akuutitsisunut akuersaartunullu peqataanissaannut periarfissiisarput. Inuit ataasiakkaat

ilaqutariillu suliniuteqarfigineqartut timiminnik aalatitsinerunerat peqqinnartunillu ileqqoqarnerat

atugarissaarnerulersitsisarlunilu peqqinnerulersitsisarpoq. Ullut tamaasa timimik aalatitsisarneq

peqqinnartunillu nerisaqarneq meeqqanik atugarissaarnerulersitsisarpoq, meeqqallu nuannaartut pitsaasumik

attaveqaqateqarlualernissaminnut periarfissagissaarnerusarput.

Atuarfiit ullukkullu neqeroorutit peqqinnerulersitsisut tassaapput avatangiisinik ataatsimoorfinnillu

peqqinnerulersitsisartunik suliaqarnermi pissutsinik ataatsimut isiginnilluni sulineq. Islandimi Europami

attaveqaatinik suleqateqarneq ”Schools for Health in Europe”, 2008-miilli piusoq WHO-mit EU-millu

aningaasalersorneqartoq, aallaavigalugu atuarfiit peqqinnerulersitsisut sulissutigineqarsimapput. Periuseq

immikkoortunik pingasunik toqqammaveqarpoq:

1) Ilisimatuut, politikkerit sulisartullu oqaloqatigiittuarnerat

2) Uppernarsaanik toqqammaveqarneq: Inoqarfinni aarlerinaataasinnaasut illersuutaasinnaasullu kiisalu

misilittakkat ilisimatusarnikkut uppernarsarneqartarnerat.

3) Inoqarfiit inoqarfinnilu isumalluutit aallaavigineqarnerat. Tassunga ilagitillu angajoqqaat

akuutinneqarnerat.

Islandimi atuarfiit ukkataralugit pitsaaliuilluni sulinerup kinguneratigut Islandi ukiut 20-t ingerlaneranni nunani

avannarlerni inuusuttut akornanni imigassamik, ikiaroornartumik tupamillu annertunerpaamik atuinermiit

ullumikkut appasinnerpaamik atuinermut pisimapput. Nunatsinni kommunit kattuffiillu arlallit suleriuseq

tamanna isumassarsiorfigalugu sulisarput, meeqqanut pitsaasunik peqqinnartunillu ataatsimoorfinnik

siammarterilluni suliaqarnermi misilittakkanik taakkuninnga atorluaaneq pissusissamisuussaaq. Taamatuttaaq

kommunit peqqinnartunik sunngiffimmi sammisassaqartitsisarnissamut periarfissaqarnissaanik

qulakkeerinninnerat atuarfinni ullukkullu neqeroorutini peqqinnerulersitsisunik suliaqarnermi tapertaassapput

pingaarutillit. Tamatuma saniatigut pingaaruteqarluinnarpoq iliuutsit suliniutillu uppernarsarneqarlutillu

malittareqqissaarneqarnissaat, taamaalilluni nunatsinni ineriartortitsinermi misilittakkat siunissami iliuutsit

politikkillu toqqammavissaannik suliaqarnermi pingaarutilittut tunngavilersuutigineqarsinnaaniasammata.

3.3.4 Kinguaassiuutitigut peqqissuuneq

Kinguaasiuutitigut peqqissutsimut tunngatillugu ajornartorsiutit inuiaqatigiit peqqissusaannut

ajornartorsiutaavoq meeqqanullu angajullernut tunngalluinnarluni. Peqqinnerulersitsiniarluni sulinermi

73

20 7

0

20

40

60

80

Oplever sig støttet

Oplever sig hverken

støttet eller ikke

Oplever sig ikke støttet

PR

OC

ENT

Atuartut ilinniartitsisunit tapersersorneqartutut misiginerat

(2018-imi atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq)

20

kinguaassiuutitigut peqqissuuneq ilanngunneqarnissaata pingaaruteqassusianut pissutsit uku

erseqqissaataapput:

14-inik ukiullit siusissukkut atoqateqaqqaartarnerat

Kalaallit inuusuttut 15-it 29-llu akornanni ukiullit amerlasuut kinguaassiuutitigut nappaatinik

tunillanneqartarnerat

Inuusuttut 18-it 24-llu akornanni ukiullit pilersaartaanngitsumik naartulertartut amerlanerat

Meeqqat inuusuttullu arfineq-pingasut 24-llu akornanni ukiullit atoqateqarnissamut tatineqartutut

misigisarnerat

Tamanna pisinnaavoq inuusuttut atoqateqartartut suliniuteqarfiginerisigut. Taamatuttaaq atoqatigiinnermut

isiginnittaaseq peqqinnartoq siammarterniarlugu sulisoqassaaq. Tamatuma saniatigut pilersaarutaanngitsumik

naartulernerit aamma meeqqat atuarfianni atoqatigiinneq pillugu ilinniartitsinikkut meeqqat inuusuttullu

akornanni kinguaassiuutitigut nappaatit pitsaaliorniarlugit sulisoqassaaq.

2020-mi susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinneq tunngavigalugu kinguaassiuutitigut peqqissuuneq

pitsaaliuinerlu pillugit nutaamik periusissiortoqarlunilu iliuusissatut pilersaarusiortoqassaaq. Matumani

pingaartumik ukkatarineqassapput kinguaassiuutitigut nappaatit tunillattartut amerlassusaasa tuniluunnerisalu

annikillisinnissaat, kissaatiginngisamik naartulernerit amerlassusaasa ikilisinnissaat kiisalu atoqatigiinnermi

kissaatiginngisamik misigisat ikilisinnissaat. Suliaq tamanna iliuutsinut naleqquttunut allanut Inuuneritta III-p

ataani ataqatigiissarneqassaaq.


Meeqqanut ataatsimoorfinnik akuutitsisunik akuersaartunillu siuarsaanermi susassaqarfiit akimorlugit

suleqatigiinneq susassaqarfimmi periusissianut allanut attuumassuteqarluinnarpoq. Ataani pingaarnerpaat

eqqaaneqarput.

Ukiuni kingullerni kinguassiuutitigut peqqinnerulersitsiniarnermi ”Inuusartitsisarneq – Atoqatigiinnermut

isiginnittaaseq” pingaarnertut tunngavigineqartarsimavoq, taannalu atuartuni angajullerni

ingerlanneqartarsimavoq (8.-10. klasse). Inuusartitsisarnermi siunertaavoq ullualunni inuusaq RealCare

atorlugu inuusuttut angajoqqaajunermut tunngatillugu isummertinnissaat kinguaassiuutitigullu

peqqissuunissaminnut tunngatillugu akisussaasutut misigitinnissaat. Suliniummili kissaatigineqartutut

angusaqartoqarnersoq suliniullu inuusuttut naartunaveersaatinik atuisarnerannut inuusuttullu akornanni

kissaatiginngisamik naartulertartut ataatsimut isigalugu amerlassusaannut sunniuteqarsimanersoq

paasiniarlugu aaqqissuussaasumik nalilersuisoqarneq ajorpoq. Taamaattumik suliniut maannamut

kinguaassiuutitigut peqqissutsimut qanorpiaq sunniuteqarsimanersoq ilisimaneqanngilaq.

”Meeqqat 0-18 ukiullit”, naleqqami 1-imi allaatigineqartoq, suliniutaavoq naleqqamut matumunnga aamma

pingaaruteqartoq.

Naalakkersuisut ”2018-imi ilinniartitaanermut periusissiaat”-ni Naalakkersuisut ilinniartitaanermi

susassaqarfinni assigiinngitsuni – atualerneq sioqqllugu susassaqarfimmi, meeqqat atuarfianni,

ilinniarnertuunngorniarfinni qaffasinnerusumillu ilinniarfinni – takorluugaat anguniagaallu allaatigineqarput.

Ilinniartitaanermut periusissiami takorloorneqarpoq amerlanerusut ilinnialernissaminnik ilinniakkamillu

naammassinninnissamut sakkussanik pigiliussinissaminnik kissaateqalissasut. Ilinniartitaanermut periusissiaq

siusinnerusukkut 2012-imi 2014-imilu ilinniartitaanermut periusissianik nutarterineruvoq, tamatumanilu

susassaqarfimmi immikkut ittumik suliniuteqarneq ingerlareersoq nanginneqarpoq. Ilinniartitaanermut

periusissiamik atuutitsilerniarluni sulineq Inuuneritta III-p ataani meeqqat atugarissaarnerulernissaannik

peqqinnerulernissaannillu suliamik tapersiivoq. Naalakkersuisut ”2019-imi ilinniartitaanermut pilersaarusiaasa

21

aappaat” iliuusissatut pilersaarutaavoq, tamatumanilu Naalakkersuisut Ilinniartitaanermut periusissiaat

tunngavigalugu suliniutit aallartisarneqarusuttut erseqqissarneqarput.

”Kammagiitta – Fri for Mobberi” tassaavoq pimmatilliinermik akiuilluni suliniut meeqqerivinni atuartunilu

nukarlerni (1. – 3. klasse) ingerlanneqartartoq aamma Mary Fonden-imit Red Barnet-imillu Kalaallit Nunaanni

2011-mi aallartisarneqartoq. Meeqqerivinnut kufferti atuartunullu nukarlernut kufferti

ineriartortinneqarsimapput. Pinnguarnikkut sungiusarnikkullu meeqqat avatangiisii ataatsimoorfiilu taakku

iluaqutigalugit nuannersunngortinniarneqartarput ikinngutinnerunngortinniarneqartarlutillu. Kammagiitta

taamaalilluni paasissutissiinikkut pimmatilliinermik pitsaaliuineruvoq. Tamatuma saniatigut angajoqqaanik

akuutitsinertalimmik meeqqanut sungiusaateqarpoq. Massakkorpiaq suliniutip atorneqartarneranut

uppernarsaatissatut sunniutaasinnaasullu pitsaasut Ilisimatusarfimmi misissoqqissaarneqaleruttorput.

”Killiliisa – Lad os sætte grænser”, naleqqami 2-mi allaatigineqartoq, aamma naleqqami matumani suliamik

tapersiivoq, tassami periusissiami aamma ukkatarineqarmata ”Pissutsinik ataatsimut isiginnilluni

kinguaassiuutitigut innarliisarneq pillugu iliuuseqarneq”, ”Meeqqat atuarfiini atoqatigiinnermik ilinniartitsineq”

aamma ”Kinguaassiuutitigut nappaatit tuniluuttut pillugit iliuuseqarneruneq”.

3.4 Naleraq 4 – ”Pujortartarnermik aanngajaarniutinillu pitsaaliuineq”

M E E Q Q A T K I K K U L L U U N N I I T A A N N G A JA A RN I U T I N I T I N N A RL E RN E Q A S S A N N G I L L A T , A A M M A M E E Q Q A T

K I K K U L L U U N N I I T P U JO R T A RT A L I S S A N N G I L L A T


Angajoqqaat, paaqqinnittartut, perorsaasut, atuarfinni ilinniartitsisut, isumaginninnermi

siunnersortit aamma sunngiffimmi sammisassaqartitsisartut kattuffiillu, suliffeqarfiit

pisiniarfiillu.


Ilaqutariit, ullukkut neqeroorutit, meeqqat atuarfii, efterskolet, inuusuttunut ilinniarfiit, Majoriaq,

atuartut angerlarsimaffii, inuusuttut ornittagaat, timersoqatigiiffiit, sunngiffimmi neqeroorutit,

pisiniarfiit sassaalliuteqartarfiillu.

Tupamik pujortartarneq inooriaatsimut tunngatillugu ukiunik inuuffiusunik

ikilisitsisarnermigut peqqissutsitsinnut annertunerpaamik ajortumik sunniuteqartarpoq.

Aanngajaarniutinik atuinermut atatillugu meeqqanut ilaqutariinnullu kingunipiluit

inuiaqatigiinni peqqissutsikkut ajornartorsiutit annersaraat, aamma inoqarfinni nunalu

tamakkerlugu iliuuseqarnissaq suli salliunneqartariaqarpoq. Taamaattumik naleqqami 4-mi

nappaatit toqunerillu tupamut attuumassuteqartut aanngajaarniutinillu atuinerup

kingunipiluit killilersimaarniarlugit pitsaaliuiffiusinnaasut ukkatarineqarput. Tassunga

ilagitillu tupamik pujortartarneq aanngajaarniutinillu atuineq pissutigalugit inuiaqatigiinni

peqqissutsikkut assigiinnginneq.

3.4.1 Itisiliineq

3.4.1.1 Aanngajaarniutit

Imigassamik aanngajaarniutinillu allanik atuinermi ileqqut amerlanertigut inuusuttuunermi aallartittarput.

Siusissukkut misileeqqaarneq imigassamik ikiaroornartumillu atuilluni inooriaaseqalernissamik

ilimanaateqarnerulersitsisarpoq. Ikinngutinit, qatanngutinit ilaquttanillu sunnertinneq meeqqat imigassamik

22

atuinerannut sunniuteqarluinnartarpoq. 2018-imi atuartut peqqissusaannik misissuisitsinermi paasineqarpoq

siusinnerusukkut misissuinernut sanilliullugu atuartut ikinnerusut imigassartortartut. Aamma paasineqarpoq

siornatigornit atuartut ikinnerusut aalakooreersimasut. 11-17 ukiullit amerlanerpaartaat (92 %-ii) qaammatip

ataatsip iluani imigassartorsimanngillat. Meeqqat 13-it tungaanut ukiullit 96 %-ii aalakuunngisaannarsimapput.

16-inik ukiullit affaannaat aalakoornikuusimanngillat. Meeqqat 13-iliinnginneranniit imigassartortannginnissaq

pillugu tapersersornerisigut ilitsersornerisigullu pingaarutilimmik pitsaaliuisoqarsinnaavoq.

Inunnut 18-it inorlugit ukiulinnut imigassamik tuniniaaneq inerteqqutaagaluartoq 15-17 akornanni ukiullit 30-

40 %-ii isumaqarput imigassamik pissarsinissaq ajornanngitsoq imaluunniit ajornanngitsuararsuusoq.

Tamatuma saniatigut 15-17 ukiullit amerlalaartut (12 %-ii) isumaqarput ullormut najoqqagassanik tallimanik

imerneq aarlerinaateqanngitsoq.

2006-2018 aalakuunngisaannarsimasut amerlassusaasa ineriartornerat (2018-imi atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq)

Atuartut ukioqqortusiartortillugit ikiaroornartumik atuineq annertusiartortarpoq. Meeqqat 13-it inorlugit

ukiullit qaammatip ataatsip iluani ikiaroorsimanngikkaluartut 16-inik ukiullit 10 %-ii ikiaroorsimapput.

Taamaattumik ikiaroornartumik siullerpaamik atuilernissamik pingaarutilimmik pitsaaliuisoqarsinnaavoq.

Atuartut ikiaroornartumik misiliisimasut amerlanerpaartaat Nuup avataani najugaqarput (2018-imi atuartut

peqqissusaannik misissuisitsineq).

92 90

82

56

35

24

89

84

70

52

29

21

80 83 82 82

80

74

98 98 96

84

68

51

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

11 år 12 år 13 år 14 år 15 år 16 år

Pro

cent

2006 2010 2014 2018

23

2014-2018 atuartut 15-17 ukiullit ikiaroornartumik atuinerisa ineriartornerat. (2018-imi atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq)

2018-imi innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsinermi paasineqarpoq inersimasut 18-it inorlugit

ukiulinnik angerlarsimaffimminni najugaqartunik meerallit 39 %-ii imigassamik

ajornartorsiuteqartuusinnaasut. Misissuinermi aamma paasineqarpoq 1995-ip kingorna inuusut 37 %-ii

meeraallutik angerlarsimaffimminni ilaanneeriarlutik imaluunniit akulikitsumik ajornartorsiutinik

imigassamut attuumassutilinnik misigisaqartarsimasut.

Meeraanermi angerlarsimaffimmi imigassamik ajornartorsiuteqarsimasut procentii inuueqatigiiaanut aggulunneri. 2018-imi innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineq.

3.4.1.2 Tupa

Pujortartarnerup peqqissutsimut ajoqutaanera ilisimaneqarluarpoq. Taamaakkaluartoq nunatsinni innuttaasut

affaat suli pujortartarput. Tupamik pujortartarneq nappaatinut soorlu puatsigut kræfternermut, uummatip

taqarsuatigut nappaateqarnermut puatsigullu katsorsarneqarsinnaanngitsumik anniartuarnermut

attuumassuteqarpoq. Taamaalilluni pujortartarneq inuiaqatigiit peqqissusaannik annertuumik

aarlerinartorsiortitsivoq. Pujortartut akornaniinneq aamma peqqissutsimik annikigisassaanngitsumik

aalerinartorsiortitsisarpoq. 2010-mili sumiiffinni tamanut ammasuni pujortarneq inerteqqutaalerpoq (2018-imi

innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineq). Tamatuma saniatigut aamma meeqqat akornanni sunoorsinik

atuinerup eqqumaffiginissaa pingaaruteqarpoq.

27

17

9

15 12

8

0

5

10

15

20

25

30

Hash mindst engang

Hash de sidste 12måneder

Hash de sidste 30dage

Pro

cent

2014-2018 15-17 ukiullit ikiaroornartumik atuinerat

2014 2018

24

Atuartut ikinnerpaat pujortartarput, pujortartartulli amerlanerpaartaat tassaapput atuartut angajulliit. 2018-imi

atuartut peqqissusaannik misissuisitsinermi paasineqarpoq 11-12 ukiullit 3 %-ii pujortartartut. 13-14 ukiullit 9

%-ii pujortartarput. 2018-imi 11-15 ukiullit akornanni ullut tamaasa pujortartartut siornatigornit ikinnerupput.

Tamatuma saniatigut ullut tamaasa pujortartaleqqaarsimasut ukioqqortuseriarsimapput. 16-inilli ukiullit

affaanit amerlanerusut (52 %-it) pujortartarput, inersimasut taama amerlatigisut aamma pujortartarput (2018-

imi innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineq). Taamaattumik meeqqat inuusuttullu akornanni

ataqatigiissumik pissutsinillu ataatsimut isiginnilluni pujortartalernissamik pitsaaliuinissaq

qulakkeerneqartariaqarpoq.

3.4.2 Pujortartalernermik pitsaaliuineq atuarfimmilu pujortartannginneq

Naluneqanngitsutut tupa – pingaartumik meeqqanut – pinngitsuuisinnaajunnaarsitsisarpoq. Meeqqat

pujortartalernissaannik pitsaaliuineq siunissami napparsimalersartut ikilinerannik

kinguneqartitseqataasinnaavoq. Tamatuma saniatigut peqqissutsikkut inuiaqatigiinni atugaasut

annertusiartuinnartumik nikingajartulernerannik akiueqataasinnaavoq.

Kalaallit Nunaat suleqatigiinnermut ”Siunissaq Pujortarfiunngitsoq”-mut ilaavoq, tamatumanilu meeqqat

inuusuttullu tamarmik 2030-mi pujortartartuunnginnissaat anguniagaavoq. Meeqqat inuusuttullu akornanni

kulturip allanngortinnissaa ilaatigut anguniagarineqarlunilu ukiuni tulliuttuni pitsaaliuilluni sulinermik

pitsanngorsaaqataasinnaavoq.

Pujortartarnermik pitsaaliuilluni suliaqarnermi kommunit pingaarutilimmik inissisimaffeqarput. Tamatuma

saniatigut inuusuttut ullumikkut ilaanneeriarlutik pujortartartut inuunermi kingusinnerusukkut ullut tamaasa

pujortartalinnginnissamut aamma ikiorneqassapput. Meeqqat pujortartalernissaannik aaqqissuussaasumik

pitsaaliuineq kommunit suli salliutittariaqarpaat, taamaaliorsinnaapput ass. pujortartalernissamik

pitsaaliuinertalimmik ilinniartitsisarnikkut. Tamatuma saniatigut angajoqqaat, atuarfiit, inuusuttunut ilinniarfiit

kiisalu sunngiffimmi sammisassaqartitsisartut kattuffiillu suleqatigiinnerat pitsanngorsarneqartariaqarpoq.

Kommunini inoqarfinni iliuuseqarnerup saniatigut nuna tamakkerlugu aaqqissuussaasumik pitsaaliuilluni

suliniuteqartoqartariaqarpoq. Tamatuma saniatigut tupamik pisisinnaasut 18-it sinnerlugit ukioqarnissaannik

piumasaqaatip pitsaasumik atuutitinnissaanut pisiniarfiit akisussaaffimmik tigusinissaat qitiulluinnarpoq.

Kommunit tamatuma saniatigut avatangiisit pujortarfiunngitsut amerlinissaannut iliuuseqaqataasinnaapput.

Tamanna kommunip nammineq suliffeqarfiini, atuarfinni, ornittakkani najugaqatigiiffinnilu kiisalu sunngiffimmi

sammisassaqarfinni atuuppoq. Atuarfimmi – inissiat eqqaaniinnaanngitsoq kisianni aamma piffissami

atuarfiusumi tamarmi – pujortartannginneq atuartut pujortartalinnginnissaannik pitsaaliuinerit

sunniuteqarluarnerpaasartut ilagaat.

Meeqqat inuusuttullu akornanni aamma ilaqutariinni

pujortartartut

15-17 ukiullit 26 %-ii ullut tamaasa pujortartarput

11-12 ukiullit 97 %-ii pujortarneq ajorput

80 %-ii angerlarsimaffiup iluani pujortarneq ajorput.

Angerlarsimaffiit 51 %-ii pujortarfiuneq ajorput.

Innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineq 2018

25

3.4.3 Aanngajaarniutinik atuinermik pitsaaliuineq Meeqqat suut nalinginnaasuunerat suullu akuerineqarsinnaanerat angajoqqaaminnit ikinngutiminnillu

ilinniartarpaat. Taamaattumik angajoqqaat meeqqaminnut maligassiuisuunertik meeqqamillu ileqquminnik

ilaarsisarnerat eqqumaffigisariaqarpaat. Ilisimatusarnikkut paasineqarpoq angajoqqaat meeqqaminnut aatsaat

18-iliigunik imigassartorsinnaanerannik ersarissumik oqartarnerat meeqqat kingusinnerusukkut

imertalernerannik kinguneqartartoq. Meeqqat imertarnerminnik akuersisunik angajoqqaallit meeqqanut

imeqqusinngilluinnartartunik angajoqqaalinnut sanilliullugu quleriaammik imigassartornerusarput.

Taamatuttaaq meeqqat tupamik ikiaroornartumillu misileraasarnerannut angajoqqaat sunniuteqartarput.

Naleqqunnerusumik imigassartortarneq inuiaqatigiit peqqissusaannut pingaaruteqarluinnassaaq. Tassa

ikinnerusut imigassamik atornerluisunngussapput, meeqqallu ikinnerusut imigassap kingunipiluinik

ajoqutaasunik misigisaqartassapput. Naleqqunnerusumik imigassamik atuisoqalissappat kikkut tamarmik

illuatungiliisariaqarput, tassa kikkut tamarmik meeqqat inuunerinnerannik meeqqallu tamarmik

toqqissisimallutik peroriartornerannik tapersiisumik peqqinnartunik ataatsimoortarfeqalernissaanut

iliuuseqartariaqarput.

Kommuni illeqarfimmi imigassamik killilersuinermigut imertariaatsimut sunniuteqarnissamut

periarfissaqarpoq. Taamaaliorsinnaavoq imigassaq pillugu akuersissutinik tunniussisartut

sassaalliuteqartarfinnut tunngatillugu sumiiffiit ammasarfiillu pillugit aalajangersaanerisigut, kisianni aamma

taamaaliorsinnaavoq timersoqatigiiffiit kattuffiillu aaqqissuussaanni illoqarfimmilu sammisassaqartitsinermi

ataasiartumik imigassamik sassaalliisoqarsinnaaneranik akuersissutit aqqutigalugit.

Atuarfimmi aanngajaarniutinik atuinermik pitsaaliuilluni aalajangersimasumik sulissuteqartoqartariaqarpoq.

Taamaaliortoqarsinnaavoq aanngajaarniutip sunniutaanik inuusuttullu aanngajaarniutinik atuisarnerat pillugu

amerlanerussuteqartut paatsoortagaannik ilinniartitsinikkut. Taamatuttaaq aanngajaarniutit pillugit

ersarissunik isumaqatigiissuteqarnissaq eqqarsaatigalugit angajoqqaat qanimut suleqatiginissaat

pingaaruteqarpoq.

Ilisimatusarnikkut uparuarneqarpoq pissarsiaqariaannaanermik annikillisitsinikkut aaqqissuussaasumik

pitsaaliuineq inuusuttut akornanni imigassamik atuisarneq annertuumik appartinneqarsinnaasoq.

Taamaaliortoqarsinnaavoq ilaatigut imigassamut pisisinnaatitaanermut ukiut killissarititaasut qaffannerisigut

inatsimmillu pitsaanerusumik atuutsitsinikkut. Suliniutit taakku inuusuttunik amerlasuunik eqquissapput

taamaalillunilu imertariaaseq ataatsimut isigalugu sunnerneqassalluni.

Kommunip imigassaq pillugu ataatsimoorussamik politikkeqarnissaq pillugu inuusuttunut ilinniarfiit

suleqatiginerisigut aamma inuusuttut imigassartortarnerannik annikillisaanissaq pillugu sassaalliuteqartarfiit,

politiit pisiniarfiillu suleqatiginerisigut inuusuttut imertariaasiat sunniuteqarfigisinnaavaa.


”Allorfik” Kalaallit Nunaanni siunissami atornerluinermik katsorsaaneq nuna tamakkerlugu iliuusissatut

pilersaarutit ilagaat. Aanngajaarniutinik pinnguaatinillu pinngitsuuisinnaannginneq pillugu akeqanngitsumik

katsorsaaneq Allorfiup neqeroorutigisarpaa. Matumanili pingaaruteqarpoq erseqqissaassutigissallugu Allorfik

tassaammat katsorsaanissamik neqeroorut, taamaattumillu susassaqarfimmi tamatumani pitsaaliuilluni

suliniuteqarnerup salliutinnissaa pingaaruteqarpoq.

"2013-2019 imigassaq pillugu Kalaallit Nunaanni iliuusissatut pilersaarut"-mi Inuuneritta II-p ataani imigassaq

pillugu pitsaaliuilluni suliniutit iliuuserineqartullu allaatigineqarput. Iliuusissatut pilersaarummik

suliaqarnermik nalilersuineq misilittagarineqartullu tunngavigalugit meeqqat ilaqutariillu ukkataralugit

suliniutit ingerlalluartut Inuuneritta III-mi nangeqqinnissaat naleqqutissaaq.

26

”2016-imi ikiaroornertoq pillugu nuna tamakkerlugu iliuuseqarnissamut pilersaarut”-mi Inuuneritta II-p ataani

ikiaroornartoq pillugu suliniutit iliuuserineqartullu allaatigineqarput. Iliuusissatut pilersaarummik

suliaqarnermik nalilersuineq misilittagarineqartullu tunngavigalugit meeqqat ilaqutariillu ukkataralugit

suliniutit ingerlalluartut Inuuneritta III-mi nangeqqinnissaat naleqqutissaaq.

3.5 Naleraq 5 – ”Pissutsinik ataatsimut isigalugit susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinneq”

S U L I N I U T I N I T A M A N I P I S S U T S I T T A M A R M I K I S I G I N E Q AS S A P P U T , S U S A S S A Q A R F I I T A K I M U T

S U L E Q A T I G I I S S A P P U T A A M M A I L A Q U T A R I I T Q A N I G I S AA S U L L U A K U U T I T I N N E Q A S S A P P U T


Ilaqutariit, peqqissaasut, peqqissutsikkut sullissisut, perorsaasut, ullukkut paaqqinnittartut,

atuarfimmi ilinniartitsisut, isumaginninnermi siunnersortit aamma sunngiffimmi

sammisassaqartitsisartut kattuffiillu.


Ilaqutariit, peqqissaaviit, ilaqutariinnut illut, ullukkut neqeroorutit, atuarfiit, inuusuttut

ornittagaat, Majoriaq, atuartut angerlarsimaffii, timersoqatigiiffiit sunngiffimmilu

sammisassaqartitsisartut.

3.5.1 Itisiliineq

Ilaqutariit nunatsinni atugarissaarnissamut aalajangiisuulluinnarpoq. Kalaallisut ilaqutariit eqqaaneqaraangata

allanngorarnerusut amerlanerusullu pineqartarput. Taamaalilluni skandinaviami ilaqutariit inuiaqatigiinni

qitiulluinnartunit allaanerupput, amerlanertigut pineqartarput angajoqqaa,t meeqqat aatakkuusullu. Nunatsinni

ilaqutariittut imminut atasorujussuuneq misigissutsikkut nanertisimanermut illersuutitut isigineqarpoq,

ilaquttallu tassaapput aliasoqatigineqarlutillu nuannaaqatigineqartartut((Tróndheim), 2012). Taamaattumik

ilaqutariit qanigisaasullu Inuuneritta III-mi susassaqarfinni pingaarnerpaat ilaattut allaatigineqarput.

Angajoqqaat, qatanngutit aatakkullu saniatigut qanigisaasunut ilaasinnaapput, akkakkut, atsakkut, illut,

aataqqiikkut allaallu nunaqqatit. Taakku tamarmik meeqqat inuunerani nukissanik aallerfiusartutut

isigineqarsinnaapput. Meeqqat ilaasa ilaqutarsiatik imaluunniit ullukkut unnukkullu paaqqinnittarfik

peroriartorfigisartik qanigisatut isigisarpaat. Peqqinnerulersitsiniarnermik atugarissaarnerulersitsiniarnermillu

suliaqarnermi meeqqap tapersersorneqarluni qanigisaasunut nukissanik aallertarsinnaanera pingaaruteqarpoq.

Meeqqat akornanni peqqinnerulersitsiniarluni suliniuteqarnermi aamma meeqqap ilaqutariinnut

qanigisaasunullu ilaanera innimigineqassaaq. Tassa peqqinnartumik nerisaqarneq timersornerlu pillugit

ilinniartitsinermi angajoqqaat qanigisaasullu akuliutitinneqassapput. Aanngajaarniutinik tupmillu atuinermik

pitsaaliuilluni suliniuteqarnermi tamanna aamma atuuppoq. Atuaqatigiit pujortartannginnissaannik

isumaqatigiissuteqarnermi imaluunniit meeqqat atuartut angajulliit akornanni imigassamik atuineq pillugu

tunngavissiornermi ilaqutariit qanigisaasullu suleqatissaapput pingaarutillit.

Aamma pingaaruteqarpoq peqqinnerulersitsiniarluni suliniuteqarnermi pissutsit ataatsimut isigineqarnissaat

nunatsinnilu inuiaqatigiit naleqartitaannik tunngavigineqarnissaat. Naleqartitat tassaasinnaapput allanut

attaveqarluartarnermik pingaartitsineq, pinngortitamut atalluarneq, imminut paarilluartarneq meeqqanillu

paarsilluartarneq, kalaalimernginik peqqinnartunik pingaartitsineq, maniguunneq, inussiarnersuuneq

anersaakkullu ittunik pingaartitsineq. Nunatsinni naleqartinneqartut taakku aamma nunani issittuni allani,

soorlu Canadap avannarpasissuani, Alaskami nunanilu avannarlerni saaminni pingaartinneqarputtaaq.

Pissutsinik ataatsimut isiginnilluni suliniuteqarnermi eqqaaneqartut taakku tamarmik qanoq ataqatigiinnersut

aamma peqqissutsimut atugarissaarnermullu sunniuteqartarnersut innimigineqassaaq. Iliuuserineqartut

suliniutigineqartullu amerlasuut nunani allani ineriartortinneqarsimapput ilaannikkullu kalaallit

naleqartitaannik kalaallillu ilaqutariittut katitigaanerannik innimiginninneq ajorlutik.

27

Naggasiutigalugu pingaaruteqarpoq oqaatigissallugu peqqinnerulersitsiniarnermi pitsaaliuinermilu

susassaqarfiit akimorlugit pitsaasumik suleqatigiinnissaat pingaaruteqartoq. Isumaginnittoqarfiup,

ilinniartitaanermut susassaqarfiup peqqinnissaqarfiullu suleqatigiilluarnerat atuutsitsilerniarnermut

aalajangiisuuvoq. Meeqqat tamarmik atualernissamut piariissappata aamma meeqqat ilaqutariillu atugarliortut

atualernerup siornagut nalaanilu isumaginninnikkut suliniuteqarnikkut tapersersorneqassappata

isumaginninnikkut iliuutsit pitsaalluinnartariaqarput. Tamakku tamarmik ilinniarnissamut ineriartornissamullu

inissaqartitsillutillu nukissaqartitsissapput. Meeqqat tamarmik ilisimasanik piginnaasanillu

ineriartortitsinissamik kiisalu ilinniaqqinnissamut ineriartornissamik piukkunnarsinissamillu

periarfisseqqullugit atuarfimmi aallartissinnaanerat ilinniartitaanermut susassaqarfik

aalajangersimalluinnartumik iliuuseqartariaqarpoq. Tamatuma saniatigut aalajangersimasumik

siunnerfeqarluni iliuuseqarnermi meeqqat ilaqutaallu sapinngisamik inuunermi siusinnerpaamik

peqqinnartunik, isumakkut timikkullu ineriartornissamut pitsaanerpaamik periarfissiisunik, ileqqoqarnissaat

pingaaruteqarluinnarpoq.

3.5.1 Maanna iliuuserineqartut ”Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq” ilaqutariinnik qitiutitsilluni periuseqarnermut assersuutissaalluarpoq.

Periuseq isumaginninnikkut suliaqarnermut tunngatillugu ineriartortinneqarsimagaluartoq meeqqat

pitsaasumik allanngortinniarlugit ilaqutariit amerlanerusut aamma ilaqutariit qanigisaasullu qampq

akuutinneqarsinnaanerannut tunngatillugu assersuutissaalluarpoq. Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq meeraq

immikkut ittunik ajornartorsiuteqartillugu aalajangigassaqarnermi atorneqarsinnaavoq. Periutsimi tassani

ilaqutariit meerarlu qanigisatik peqatigalugit namminneerlutik iliuuseqarnissamik pilersaarusiorlutillu

naammassinnissinneqataasinnaapput. Meeqqap peqqissusia, atugarissaarnera ineriartorneraluunniit pillugu

ernumanartoqarpat aarlerinartoqarpalluunniit ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq

neqeroorutigineqarsinnaavoq. Periutsimi ilaqutariinniittut tamarmik nukittuffeqarnerat aallaavigineqarpoq.

Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinnermi ilaqutariit eqqarlitik, ikinngutitik meeqqalluunniit inuunerani inuit

pingaarutillit ataatsimeeqatigisarpaat. Meeqqap ilaqutariillu inuunerat qanoq pitsaanerulersinnaanerat pillugu

kikkut tamarmik eqqartueqatigiittarput.

28

4. Atuutsitsilerneq

4.1 Inoqarfinni misilittakkat unamminartullu ataqqillugit oqaloqatigiinneq tunngavigalugu atuutsitsilerneq

Paarisap, kommunit, peqqinnissaqarfiup qitiusumik immikkoortuisa, innuttaasut inoqarfinnilu kattuffiit

suleqatigiilluarnerisigut peqqinnerulersitsiniarluni iliuuseqarnerit ineriartortinneqarlutillu

atuutsilersinneqassapput. Suliniutip ukiuini siullerni 2020-2022 oqallinnerup matuma ilaatut piginnaasanik

ineriartortitsineq ukkatarineqassaaq. Tamatumani siunertarineqarpoq qitiusumik allaffeqarfiit kommunillu

sulisumikkut susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiissinnaanerinut piareersarnissaat. Taamatuttaaq inatsimmi

susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissaasa taperserneqarnissaat qulakkeerniarlugu inoqarfinni

pitsaaliuinermi peqqinnerulersitsiniarnermilu inatsisit tunngavigineqartut qissiminneqartariaqarput.

Tamatuma saniatigut piffissami aallarniutaasumi meeqqat peqqinnerulersinniarlugit

atugarissaarnerulersinniarlugillu kommunit inoqarfiillu ataasiakkaat qanoq iliuuseqartigisimanersut

misissorneqassaaq. Taamaalillunilu naleqqat tallimat aallaavigalugit pitsaaliuilluni peqqinnerulersitsiniarlunilu

iliuutsit qanoq pingaarnersiorneqassanersut. Isumaginnittoqarfiup, peqqinnissaqarfiup ilinniartitaanermullu

susassaqarfiup kiisalu kommunini qitiusumillu allaffinni oqaloqatigiinneq sulinermi tamatumani

toqqammavigineqassaaq.

Pingaarnertut immikkoortut pingasut uku tunngavigalugit Inuuneritta III-mik atuutsitsilerneq taamaalilluni ima

nassuiarneqassaaq:

1. Oqaloqatigiinneq tunngavigalugu meeqqat inuunerinnerannut naleqqanik atuutsitsilerneq

2. Peqqinnerulersitsiniarluni iliuutsinik aalajangersimasunik atuutsitsilerneq

3. Meeqqat peqqissusaat atugarissaarnerallu pillugit paasissutissat nakkutilliinerlu

29

Immikkoortut taakku takussutissiami ataaniittumi allaatigineqarnerupput.

4.2 Inuuneritta II-p qiteqqunnerani nalilersuineq tunngavigalugu Inuuneritta III-mik naleqqussaaneq

Inuuneritta III-mi pitsaaliuilluni peqqinnerulersitsiniarluni suliniuteqarnermi naleqqat arlallit

saqqummersinneqarput. Taakku Inuuneritta I-imi aamma II-mi iliortoqarsimanerasut inuiaqatigiit

peqqissutsikkut unamminartitaat annertuut tunngavigalugit qulequtsigaanngillat, taamani sammisat tassaapput

pujortartarneq, imigassaq, nerisaqarneq assigisaallu. Naleqqanili nutaani arlalinnik ataatsikkut iliuuseqarnissaq

– ass. meeqqat atuarfianni meeqqat atugarissaarnerulernissaannik ukkatarinninnissaq – tunngavilerneqarpoq.

Tassani pissutissamisuussaaq tupamik pitsaaliuinermik, timimik aalatitsinerunermik, atuarfimmi

peqqinnartunik nerisarnermik assigisaannillu ilanngutsitsineq. Taamaalilluni avatangiisit ataatsimoorfiillu

peqqinnerulersitsisut pitsaanerulersinnissaat ukkatarineqarpoq.

Meeqqat atugarissaarnissaannut peqqissusaannullu akisussaasut tamarmik oqaloqatigiilluartarnissaat

Inuuneritta III-mi qitiulluinnarpoq. Oqaloqatigiinnermi qitiusassapput iliuutsinik pingaarnersiuineq,

timitaliineq, atuutsitsilerneq, meeqqat atugarissaarnerulernissaat peqqinnerulernissaallu siunertaralugu

inoqarfinni misilittakkat isumalluutillu. Peqqinnissaqarfiup, isumaginnittoqarfiup ilinniartitaanermullu

susassaqarfiup akornanni susassaqarfiit akimut suleqatigiinnissaannik Inuuneritta III tunngaveqarmat tamanna

aatsaat pisinnaavoq. Suleqatigiinneq tamanna ilaatigut iluatsissinnaasimavoq susassaqarfinni taakkunani

naalakkersuisoqarfinni pisortat aqutsisoqarfinnilu pisortat qaammatikkaartumik ataatsimiittarsimamammata,

tamatumanilu Inuuneritta III-mik aamma periusissianik politikkinillu attuumassuteqartunik atuutsitsilerneq

eqqartorneqartarpoq.

Suliniuterpassuit pitsaasut ingerlanneqalereersimapput suleriaqqinnissamullu tunngaviusinnaallutik. Taamatut

suleriaaseqarneq Inuuneritta II-p qiteqqunnerani nalilrsuinermi misilittakkat kaammattuutillu

Oqaloqatigiinneq tunngavigalugu meeqqat inuunerinnerannut naleqqanik atuutsitsilerneq

2020-2021

Inoqarfinni misilittakkat kissaatigineqartullu kiisalu naleqqanut attuumassuteqartunik iliuuseqarnerit ukkataralugit aallarniutaasumik malittarinnittumillu Paarisap, PN-ip kommuninilu ingerlatsisut akornanni oqaloqatigiilluni ataatsimiinnerit. Siunertamut tamatumunnga misissuinermut allattorsimaffik, misissueqqissaarnermut inoqarfinnilu peqqinnerulersitsiniarluni sulinermi pisariaqartinneqartunik suussusersinissamut iluaqutissamik, ineriartortinneqassaaq.

Naleqqani tamani iliuutsinut ilisimatusarnikkut uppernarsaatissalinnik kaammattuutinik ineriartortitsineq. Taakku Kalaallit Nunaanni Peqqissusermik Ilisimatusarfiup Paarisa aamma Inuuneritta III-mik aqutsisoqatigiit suleqatigalugit suliarissavai.

Peqqinnerulersitsiniarluni iliuutsinik aalajangersimasunik atuutsitsilerneq

2022-2030

Oqaloqatigiinneq pingaarnersiuinerlu tunngavigalugit kommunini ataasiakkaani peqqinnerulersitsiniarluni sulineq tapersersorneqarlunilu aallartisarneqassaaq. Peqqinnerulersitsiniarluni iliuuseqarnerit qanoq nassuarneqartigissanersut kommunimiit kommunimut illoqarfimmiillu illoqarfimmut allanngorartassaaq.

Iliuutsit tamarmik ingerlaavartumik uppernarsarneqartassallutillu nalilersorneqartassapput, peqqinnerulersitsiniarlunilu sulinerup ilisimatusarnermik tunngaveqarnissaa sulissutigineqassaaq.

Ilisimatuut ulluinnarnilu sulisut suleqatigiinnerannik ineriartortitsinikkut ineriartorneq tamanna taperserneqassaaq aamma peqqinnerulersitsiniarluni sulinermi inuiaqatigiit peqataasullu aallaavigalugit ilisimatusarnermik suleqatigiinnermik ineriartortitsinissaq qulakkeerneqassaaq.

Meeqqat peqqissusaat atugarissaarnerallu pillugit paasissutissat nakkutilliinerlu

2020

Meeqqat ilaqutaasullu pillugit iliuutsit siunissami misissorneqarnissaat siunertaralugu nakkutilliiumalluni Meeqqat Peqqissusaat Atugarissaarnerallu pillugit paasissutissaateqarfimmik ineriartortitsinissamut periarfissaq.

2020-2030: Kissaatigineqartutut allannguinissaq kiisalu kommunit ilisimasaminnik avitseqatigiittarnissaat siunertaralugu peqqinnerulersitsiniarluni iliuutsinik aalajangersimasunik ingerlaavartumik nalilersuisarnerit. Tassunga ilagitillugu inoqarfinni paasissutissanik naleqquttunik aaqqissuussaanerusumik katersuisarneq ataqatigiissaarisarnerlu.

Nuna tamakkerlugu misissuisitsinikkut nakkutilliinerit pilersaarutaasut:

2022: Atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq.

2024: Innutaasut peqqissusaannik misissuisitsineq.

2026: Atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq.

2030: Innutaasut peqqissusaannik misissuisitsineq.

30

toqqammavigineqarput. Qiteqqunnerani nalilersuinermi kaammattuutigineqarpoq iliuuseriniakkami

aalajangersimasumi sunarpiaq kissaatigineqarnersoq allassimasassasoq. Tamatuma saniatigut

kaammattuutigineqarpoq susassaqarfimmi aalajangersimasumi iliuutsit suut iluaqutaanerat pillugu ilisimasat

uppernarsarneqarsinnaasut tunngavigalugit sulisoqassasoq. Taamatuttaaq siumukartoqarnissaa

qulakkeerniarlugu suliniutit iliuutsillu uppernarsarneqarlutillu uuttortarneqartariaqarput. Inuuneritta III-mi

ilisimatusarnikkut paasisat aamma nunani avannarlerni nunanilu issittuni misilittakkat uppernarsaatissallit

tunngavigalugit naleqqani ataasiakkaani iliuutsinut aalajangersimasunut kaammattuuteqarnikkut kaammattuut

tamanna piviusunngortinneqassaaq.

Qiteqqunnerani nalilersuinermi pingaartumik kaammattuutigineqarpoq Inuunerittami anguniakkat

immikkoortortaqarfinni tamani ataqatigiissakkamik iliuuteqarnikkut qanoq anguneqarsinnaanerat kommunit

peqqinnissaqarfiullu eqqartortassagaat. Kaammattuut tamanna ilaatigut pissutigalugu qitiusumik allaffeqarfinni

kommuninilu susassaqarfiit assigiinngitsut oqaloqatigiinnerisigut Inuuneritta III ineriartortinneqarpoq.

Taamattaaq kaammattuutigineqarpoq siammasissumik atuutsitsilerneq aamma suliffeqarfiup

aaqqissuussaanerani takuneqarsinnaassasoq, peqqissutsimik suliaqarnermi siunnersortit taamaalillutik

Inuuneritta II-p ataani sammisat sisamat iluanni suliniutit suleqatigiissutigisinnaaniassammatigit. Kaammattuut

tamanna Paarisamik Isumaginninnermullu Aqutsisoqarfiup aaqqissuussaanerisa allanngortinnerisigut

piviusunngortinneqarpoq, tamatumani aqutsisoqarfik nutaaq ”Pitsaaliuinermut Isumaginninnermullu

Aqutsisoqarfik” pilersinneqarpoq Paarisallu aaqqissuussaanera allanngortinneqarluni. Tamanna susassaqarfiit

akimorlugit atuutsitsilerniarnermik pitsanngorsaassaaq.

4.3 Inuuneritta III-mi iliuuserineqartunik nalilersuineq

Pingaaruteqarluinnarpoq Inuuneritta III-mi iliuuserineqartut iliuuserineqartup pitsaasumik allannguinissaanik

ilimanaateqarneranik ilisimasanik naleqquttunik tunngavissaqarluartunillu tunngaveqarnissaat.

Ilisimasaqanngikkaanni iliuuserineqarniartut nutaat naleqqunnersut iluaqutaanersullu paasiniarlugu suliniutit

minnerusut misiliutigineqartassapput. Misiliutitut iliuuserineqartumi aalajangersimasumi neriulersitsisunik

angusaqartoqarpat misiliut annertusineqarsinnaavoq.

Iliuuserineqartup pingaaruteqassusia innuttaasut, ilisimatuut ulluinnarnilu suliaqartartut suleqatigiinnerisigut

nalilersuinikkut atuutsitsilerniarnermilu ilisimatusarnikkut misissorneqartassaaq.

4.4 Iliuuserineqartut pillugit kaammattuutit

Iliuutsini aalajangersimasuni ilisimasat nutaanerpaat pissarsiariuminarnissaat qulakkeerniarlugu naleqqani

ataasiakkaani iliuutsinut kaammattuutinik qitiusunik suliaqartoqassaaq. Iliuuseqarnissamut kaammattuutit

taakku iluaqutigalugit pitsaaliuilluni suliami aalajangersimasumi nunani tamalaani ilisimatusarneq

nutaanerpaaq paasiuminarnerulissaaq. Tamatuma saniatigut nunani issittuni iliuutsit naleqquttut assersuutitut

ilanngunneqartassapput. Tassunga ilagitillugu Alaskamit, Canadami nunanit issittunit aamma Sampimit

assersuutit, nunanimi taakkunani naleqartitat, oqaluttuarisaaneq inooriaaserlu kalaallit atugaannut

eqqaanarmata. Kaammattuutini sammisani toqqarneqarsimasuni ingerlatsisut susassaqarfiillu naleqquttut

eqqaaneqartassapput, sammisat tassaasinnaapput Isumakkut Peqqissuseq, meeqqanut ilaqutariinnullu

Siusissukkut Iliuuseqarneq, Atuarfik Peqqinnerulersitsisoq, Tupa, Imigassaq Aanngajaarniutillu,

Kinguaassiuutitigut Peqqissuuneq, Timimik Aalatitsineq, Nerisassat nerisassiornerillu, Pualavallaarneq il.il.

Kaammattuutit immikkoortortaqarfinnut kommuninullu naleqqussarneqartassapput aamma Paarisa Inuuneritta

III-millu Aqutsisoqatigiit qanimut suleqatigalugit Center for Folkesundhed i Grønland ved Statens Institut for

Folkesundhed-imut suliarineqartassallutik.

31

4.5 Innuttaasut peqqissusaannut takussutissanik suli nakkutilliineq paasissutissaasivinnillu nutaanik ineriartortitsineq

Inuuneritta II-p ilaatut 2014-imi inuiaqatigiit peqqissusaannnut takussutissat arlallit pilersinneqarput.

Taakkunannga 19-it innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsinerit tunngavigineqarput sinnerilu atuartut

peqqissusaannik misissuisitsinermik, nunatsinni nakorsaanerup toqusoqarneranut pissutaasunik

nalunaarsuiffianik, naatsorsueqqissaartarfimmik assigisaannillu tunngaveqarlutik. Inuuneritta III-mik

suliaqarnermi takussutissanut allattorsimaffik allanngortinneqassanersoq takussutissanillu nutaanik

ilaneqassanersoq qissiminneqassaaq. Nakkutilliinerulli ingerlaannarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq.

4.5.1 Atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq

Atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq tassaavoq nunani tamalaani atuartut peqqissusaannik

peqqissutsikkullu ileqquinik immersuisitsilluni misissuineq. Arlalinnik siunertaqarpoq: ilaatigut meeqqat

inuusuttullu peqqissusaannik peqqissutsikkullu ileqquinik malittarinninnissaq, ilaatigut inoqarfinni

peqqinnerulersitsiniarluni iliuuseqarnissamut kajumissaarinissaq ilaatigullu ilisimatusarnissamut

toqqammaviliinissaq. Ukiut sisamakkaarlugit nunani nunallu immikkoortuini 48-ni misissuisitsisoqartarpoq.

Kalaallit Nunaat 1994-imili peqataasalerpoq.

Misissuisoqareeraangat atuarfiit pillugit nalunaarusiat atuarfinnut peqataasunut tamanut kommunillu pillugit

nalunaarusiat nunatsinni kommuninut tallimanut nassiunneqartarput. Tamatuma saniatigut nuna pillugu

nalunaarusiortoqartarpoq aamma WHO suleqatigalugu nunat tamalaat pillugit nalunaarusiortoqartarluni.

4.5.2 Innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineq

Nunatsinni innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsinermi inuusuttut inersimasullu misissorneqartarput. Steno

Diabetes Center Copenhagen suleqatigalugu Statens Institut for Folkesundhed Namminersorlutik Oqartussat

sinnerlugit misissuisarpoq. Pingaarnertut siunertarineqartarpoq innuttaasut peqqissusaannik

napparsimasarnerannillu kiisalu piffissap ingerlanerani peqqissutsip napparsimasarnerullu ineriartorneranik

qulaajaanikkut innuttaasut peqqissusaasa sumut killinneranik nalunaarusiornissaq. Ilaatigut

taamaaliortoqartarpoq paasisat siusinnerusukkut innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsinermi paasisanut

sanillersuunnerisigut. 1993-1994-imi, 1999-2001-imi, 2005-2010-mi, 2014-imi kingullermillu 2018-imi

misissuisitsisoqarpoq. Ukiut arfinilikkaapajaarlugit misissuisitsisoqartarpoq.

Misissuinermi nunatsinni innuttaasut peqqissusaannut takussutissat pingaartumik ukkatarineqartarput, taakkua

ilagaat isumakkut peqqissuseq, nerisaqarneq, pujortartarneq, imigassaq ikiaroornartrlu kiisalu timimik

aalatitsineq. Pingaartumik inoqarfiit, nunap immikkoortuisa inuiaqatigiillu akornanni peqqissutsip qanoq

allanngorarnera, inuiaqatigiinni nappaateqalernissamut aarlerinaataasinnaasut, inuuniarnikkut

atugassarititaasut, tarnikkut peqqissuseq napparsimariaaserlu misissorneqartarput. Kiisalu misissuisitsinikkut

nunanut issittunut allanut sanilliullugu inuiaqatigiit peqqissusaat qanoq innersoq takuneqarsinnaasarpoq.

4.5.3 Nalunaarsukkanik paasissutissaasivinnillu nutaanik ineriartortitsineq

Angajoqqaanik ilinniartitsineq, siusissukkut iliuuseqarneq aamma meqqat ilaqutariillu peqqinnerulernissaat

pillugu susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiilluni iliuuseqarnermut tunngatillugu ilisimatusarnikkut

toqqammavissat qulakkeerniarlugit pingaaruteqarluinnarpoq iliuutsit assigiinngitsut sunniutaasa

uuttorsinnaanerat anguniarlugu maannangaaq pisariaqartunik nalunaarsuivinnik pilersitsinissap

eqqarsaatigineqarnissaa.

”Meeqqat Peqqissusaat pillugu Paasissutissaasivik”-mik, susassaqarfinnit tamanit paasissutissanik

naleqquttunik katersuivimmik, pilersitsineq maanna iliuuserineqartut – tassa meeqqat peqqissusaasa

atugarissaarnerisalu ukiut tamaasa pitsanngoriartornersoq – nalilersortarnissannut ilisimasanik pitsaasumik

toqqammaveqarnissamik qulakkeerinneqataasinnaavoq. Tamatuma saniatigut taamatut aaqqissuussaasumik

nakkutilliinikkut meeqqat ilaqutariillu aallaqqaataaniit pitsaanerpaamik tapersersorneqarnissaat

32

qulakkeerniarlugu iliuutsinik neqeroorutinillu assigiinngitsunik atuutsitsilerniarnermi periarfissat aporfiillu

misissorniarlugit suliniummik ingerlatsinermi nalilersuisarnissaq ilanngunneqarsinnaassaaq.

33

Najoqqutat allattorsimaffiat

(Tróndheim), G. A. (2012). Nalitsinni kalaallit ilaqutariit. Tidsskrift for foskning, fagkritikk og teoritisk debatt.

FN. (2019). Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat. Uannga aaneqarpoq https://www.verdensmaalene.dk/

Janne Tolstrup, J. D. (2019). Inuusuttut imertariaasiat – oqallinnermi ilanngussaq. Siunnersuisoqatigiit

pitsaaliuinermik ilisimasalinnit aaneqarpoq:

http://www.vidensraad.dk/sites/default/files/vidensraad_ungesalkoholkultur_indhold_digi_1.pdf

Jørgen Vestbo, C. P.-H. (2018). Meeqqat inuusuttullu pujortartalernissaannik pitsaaliuineq – suut ilaqutaappat?

Siunnersuisoqatigiit pitsaaliuinermik ilisimasalinnit aaneqarpoq:

http://www.vidensraad.dk/sites/default/files/vff-

rapport_forebyggelse_af_rygning_hvad_virker_indhold_og_forside_2.pdf

MIO. (2018). Meeqqat pisinnaatitaaffiinut sullissiviup MIO-p suliai. MIO-mit aaneqarpoq: http://mio.gl/wp-

content/uploads/2018/11/2018_11_mio_arb_15-18_web2.pdf

Nakuusa. (2019). Nunatsinni meeqqat kaammattuutaat sisamat. UNICEF-imit aaneqarpoq:

https://www.unicef.dk/2019/03/25/fire-konkrete-anbefalinger-fra-nakuusas-boerneraad/

Niclasen, B. (2015). Nunatsinni atuartut peqqissusaat atugarissaarnerallu – 2014-imi atuartut peqqissusaannik

misissuisitsinermit HBSC Greenland-imit paasisat. MIO-mit aaneqarpoq: http://mio.gl/wp-

content/uploads/2016/03/Niclasen-B.-2015-Trivsel-og-sundheds-blandt-folkeskoleelever-i-Groenland-

resultater-fra-skoleboernsundersoegelsen-HBSC-Greenland-i-2014.pdf

Niclasen, B. (2018). Atuartut peqqissusaannik misissuisitsineq 2018 - HBSC Greenland. Uannga aaneqarpoq Statens

Institut for Folkesundhed: file:///C:/Users/kkas/Downloads/HBSC_Greenland_www_ver_2.pdf

Peter Bjerregaard, C. B. (2018). 2018-imi nunatsinni innuttaasut peqqissusaannik misissuisitsineq- Innuttaasut

peqqissusaannut takussutissat allattorsimaffiat. Uannga aaneqarpoq Statens Institut for Folkesundhed:

https://www.sdu.dk/sif/-

/media/images/sif/udgivelser/2019/befolkningsundersoegelsen_i_groenland_2018_dansk.pdf

Shanta R. Dube, R. F. (2001). Childhood Abuse, Household Dysfunction, and the Risk of Attempted Suicide

Throughout the Life Span - Findings From the Adverse Childhood Experiences Study. Jama Network-imit

aaneqarpoq: https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/194504

Tina Graven Østergaard, B. G. (2019). Nunatsinni aliasunneq – aliasunnermik misissuineq aamma aliasuttunik

sullissisut neqeroorutillu pillugit misissueqqissaarneq. Uannga aaneqarpoq Det nationale sorgcenter:

https://sorgcenter.dk/wp-content/uploads/2019/09/2019-07-08-SORG-I-GR%C3%98NLAND_final-

rapport.pdf

a : a aa a/media/nanoq/files/hearings...ataani maanna nunalu tamakkerlugu iliuuserineqartut...

Documents