4 2015 suojele · tää vahvasti jakava malli, jossa vientiteol-lisuus määrää...

4 I 2015 Yhteenveto

4 • 2015

YhteenvetoAkAvAn erityisAlojen jÄsenleHti www.yhteenveto.fi

Suojele aivojasi

Kevään ilmaiset koulutukset

Paikallinen sopiminen puhuttaa

Mikä on tärkeää työnhaussa?

Mitä kiusattu

voi tehdä?

TÄSSÄ NUMEROSSA 26 Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi

30 Tasa-arvo ja uusi työ vuoden 2016 kärkiteemoja

31 3 tärkeintä: Näissa tarvitaan edunvalvontaa

34 Jäsenen ääni kuuluu

36 Tervetuloa kevään koulutuksiiin!

42 Opiskelijat: Oman työuran alkuun

46 Jäsenyhdistysten uutisia

48 Henkilökohtaista

49 Resumé

22 Kun liikenneruuhka iskee aivoihin

Milloin kiusaamisesta tuli normi?

26 Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi

15

Myrskyinen työmarkkina- syksy

6

3 Pääkirjoitus

5 Puheenjohtajalta

6 NYT

11 Paikalllinen sopiminen ok – sanelulle EI

15 Milloin kiusaamisesta tuli normi?

20 Järjestöille hyvinvointivastuuta

22 Kun liikenneruuhka iskee aivoihin

Veik

ko S

omer

puro

3 4 I 2015 Yhteenveto

Akavan Erityisalojen järjestölehti 4 • 2015

JulkaisijaAkavan Erityisalat AE ry

PäätoimittajaAnna Joutsenniemi, puh. 0201 235 349

Toimitus Pirjo Leppänen, puh. 0201 235 369

Mirkka Heininen, puh. 0201 235 343 (tilaukset)

UlkoasuJaana Koskio

Toimituksen osoiteMaistraatinportti 4 A, 00240 HELSINKIPuh. 0201 235 340 • Faksi 09 147 242 www.akavanerityisalat.fi

TilaushintaUlkopuolisille 50 euroa/vuosikerta

Levikki27 907 (LT 2014) • 34 vuosikerta ISSN 0780-7058 Aikakauslehtien Liiton jäsen

PainatusLibris Oy, Helsinki 2015 Lehti on painettu ympäristö- ystävälliselle paperille

Numero Aineisto Ilmestyy 1/2016 19.1. 25.2. 2/2016 19.4. 26.5. 3/2016 16.8. 22.9.4/2016 31.10. 8.12.

.......................................................

Ilmoitushinnatkoko lev x kork 4-väri1/1 225 x 270 2 500 € 1/2 (pysty) 110 x 270 1 000 € 1/2 (vaaka) 225 x 132 1 000 €1/4 (pysty) 97 x 112 600 €1/4 (vaaka) 199 x 54 600 € 1/8 (pysty) 46 x 112 400 € 1/8 (vaaka) 97 x 54 400 €takakansi (225 x 240) 3 000 € lisäkansi 4 500 €

Liitteet Stifti- ja liimatäplämahdollisuus. Hinta sopimuksen mukaan.

www.yhteenveto.fi

Välillä on pantava hanttiin SyySkuun suurmielenosoitus oli tämän syksyn käännekohta. Sen myötä mielikuva ay-liikkeestä uudistui paremmin kuin millään mainoskampanjalla ikinä.

Torille joukoittain sateessa tulleet suomalaiset osoittivat konkreettisesti, ettei ay-liike tarkoita jämähtäneitä korporaatioita, vaan ahkeria tavallisia kansalaisia, joita on todella paljon. Ay-liike on kirjastonhoitajia, assistentteja, kätilöitä, tutkijoita, poliiseja, suunnittelijoita, insinöörejä, opettajia, sosiaalityöntekijöitä, autonkuljettajia, taiteilijoita... koko ammattien ja työn eri olomuotojen kirjo, jolle oli tullut mitta täyteen.

Myös Akavan Erityisalat oli mukana ja tunnelma oli uskomaton. Jäsenet tulivat kiittämään: Hyvä että olemme täällä! Eräs opettaja kiilautui Akavan Erityisalojen kylttien joukkoon, kun ei löytänyt siihen hätään omia OAJ:n porukoitaan. – Te olette riittävän lähellä, hän totesi ja nappasi hyvillään AE:n kyltin kantaakseen.

Akavan lisäksi akavalaiset neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO osallistuivat mielenilmaukseen. Hieno juttu oli, että myös Akavan Erityisalojen hallitus linjasi todella ripeästi, että mukaan mennään.

Maan hallitus on lingon tavoin singonnut uudistuksia ja niille hätäisiä takarajoja kuin koepalloina. Jos tässä ajassa hieman epätrendikkäitä ”hanttiin panijoita” ei olisi ollut, läpi olisi mennyt joukko todella epäoikeudenmukaisia uudistuksia, joiden kilpailukykyvaikutukset ovat täysin kiistanalaisia. Vieläkin tämä riski on todellinen, sillä moni kuuma peruna on tätä kirjoitettaessa auki. Kerromme lehden sivuilla 11–13 esimerkiksi paikallisen sopimisen dilemmasta.

Edellä mainittu ei tarkoita sitä, ettei ay-liikkeen tarvitsisi uudistua. Tämän uudistumisen eteen teemme Akavan Erityisaloissa hartiavoimin töitä.

Kehotan lukemaan Liikenneruuhka iskee aivoihin -jutun sivuilta 22–25. Ovella oleva joulu on mitä parhainta aikaa rauhoittua ja keskeyttää jatkuva online-tila.

Leppoisaa joulua!

Anna Joutsenniemi

PÄÄkiRjOiTUS

Kannen kuva: Uzi Varon

Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksi

Myrskyinen työmarkkina- syksy

https://www.facebook.com/

akavanerityisalat

https://twitter.com/aivanerityinen

https://instagram.com/akavan_erityisalat/

Verkkolehti www.yhteenveto.fi

4 • 2015

YhteenvetoAkAvAn erityisAlojen jÄrjestöleHti www.yhteenveto.fi

Suojele aivojasi

Kevään ilmaiset koulutukset

Paikallinen sopiminen puhuttaa

Mikä on tärkeää työnhaussa?

Mitä kiusattu

voi tehdä?

Höylää liittosi kortilla jopa17 % alennus vakuutuksista

Ammattiliittosi jäsenkortti on mitä parhain etukortti. Meillä et muita tarvitse. Säästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon ja keskität meille vakuutuksesi. Lue lisää eduista turva.fi/akavanerityisalat

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi

4 I 2015 yhteenveto 5

Luottamus hakusessa

PUHEENjOHTAjALTAMaarit Helén on Akavan Erityisalojen puheenjohtaja. Hänet tavoittaa puhelinnu-merosta 040 749 2299 ja sähköpostitse osoitteesta [email protected]

MAARiT

Ari I

jäs


TäTä kirjoittaessani Suomi on selvinnyt hallituskriisistä. Meille jäi keskeneräisen sote- ja hallintomallin lisäksi mietittäväksi, kuinka toipua syntyneistä kolhuista. Puolueiden puheenjohtajien mukaan kriisin aikana kärjistynyt luottamuspula on iso ongelma.

Jos mietin Sipilän hallitusta, niin sen aikana on noussut usein esiin kysymys luottamuksesta. Uskoa ja luottamusta ei ole löytynyt hallituksen ja ammatti- järjestöjen välillä, mikä on heijastunut vaikeina neuvottelutilanteina. Työn- tekijäkenttä on menettänyt luottamuksensa hallituksen pyrkimyksiin saada aikaan kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti kohtelevia ratkaisuja.

Luottamus työelämässä on minusta yksi tärkeimmistä työhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden tekijöistä. Lukiessani erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä työilma- piiristä ja siihen vaikuttavista asioista, nousee lähes aina esiin epäluulo johtajien ja esimiesten sekä alaisten välillä: pomo ei luota työntekijöihin, ja vielä useammin alaiset eivät usko ja luota esimiehiinsä ja näiden osaamiseen.

Kärjistäen voisi todeta, että työilmapiiriin voimakkaimmin vaikuttava heiken- tävä tekijä ovat pomot. Jos heistä päästäisiin, olisi työpaikoilla kaikki hyvin: ihmiset tervehtisivät toisiaan ja arvostaisivat toistensa tekemisiä, kukaan ei nipottaisi turhasta, kyttäisi kahvi- ja tupakkataukoja tai vaatisi asiallista käyttäytymistä ja pukeutumista. Kesälomankin kaikki saisivat heinäkuussa. Näin ollen voin vain ihmetellä, miksi mikään työhyvinvoinnista vastaava tahoei ole ratkaissut ongelmaa poistamalla pomot?

Työpaikoilla ei ole käytettävissä samaa ratkaisuvaihto-ehtoa kuin valtakunnan hallituksella. Pääministeri voi jättää hallituksen eroilmoituksen, mutta työpaikalla voi erota vain yksittäinen henkilö tai ylin johtaja saada potkut luottamuspulan vuoksi. Koko henkilökuntaa ei voi vaihtaa isossakaan kriisissä. Eri asia on, kuinka paljon yhden tai useamman henkilön erottaminen lisää luottamusta? Tuskinpa hallituksenkaan ero luottamuspulaa olisi poistanut, vain toimijat olisivat vaihtuneet.

Toivon ettei kukaan teistä koe kuitenkaan luottamuspulaa Joulupukkia kohtaan. Kukapa hänet haluaisi panna vaihtoon! Toivotankin teille kaikille mukavaa joulunaikaa ja luottamusta tulevaan!

Maarit Helén

Koko henkilö- kuntaa ei voi vaihtaa

isossakaan kriisissä.

6 Yhteenveto 4 I 2015

NYT

Mar

kku

Ulan

der,

Leht

ikuv

a

Pakkolait ja sitkeät neuvottelut niille vaihtoehtoisesta ratkaisusta hallitsivat työmarkkinoita.

Myrskyinen työmarkkinasyksy

Anna Joutsenniemi

LeHden painoon mennessä koko syksyn esillä ollut kysymys hallituksen vaatimasta ”kilpailu-kykyloikasta” oli edelleen vailla vastausta. Hal-lituksen työelämää ja erityisesti julkisen sekto-rin työehtoja heikentävät pakkolait lähtivät monen mutkan kautta marraskuussa lausun-nolle. Eduskuntaan ne etenevät keväällä.

Akava tyrmää hallituksen esitykset hei-kentää työehtoja pakkolakien keinoin. Esityk-set kohtelevat eri työntekijäryhmiä epäoikeu-denmukaisesti. Ne sotivat useassa kohdin Suomen perustuslain sekä kansainvälisten sopimusten henkeä vastaan. Vaikka niillä

Kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen historiallinen #STOP-mielenilmaus keräsi syyskuussa 30 000 jäsentä Helsinkiin vastustamaan pakkolakeja. Myös Akavan Erityisalat oli mukana mielenilmauksessa.


Eläke- uudistus eteni

Vuorottelu- vapaaseen muutoksia

eduSkunTA hyväksyi marraskuun lopulla työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamisen. Muutoksen keskeiset asiat ovat eläkeikärajojen vaiheittainen nousu, eläkkeen kertymisen yhtenäistäminen eri ikäisille ja uudet eläkemuodot. Eläkeuudistus tulee voimaan vuonna 2017.

Katso lisää

HALLiTukSen esityksen mukaan vuorotteluvapaalle jääminen edellyttäisi jatkossa 20 vuoden työhistoriaa, vuorotteluvapaan enimmäiskesto lyhenisi 180 päivään ja vuorottelukorvauksen suuruus olisi kaikilla vuorottelijoilla 70 % työttömyyspäivärahasta. Lisäksi poistettaisiin mahdollisuus pitää vuorotteluvapaa osissa.

Lakimuutos tulisi voimaan vuoden- vaihteessa. Muutokset eivät vaikuttaisi vuorotteluvapaan pitämiseen, jos sopimus vuorotteluvapaasta on tehty viimeistään 31.12.2015 ja vuorottelu-vapaa aloitetaan viimeistään 31.3.2016.

rajoitetaan lakia parempien työ- ja virka -ehto sopimusten pätevyyttä kolmen vuo-den määräajaksi, esityksen henki on pysy-viä muutoksia ajava.

Pakkolait vaikuttaisivat bruttopalkkaan muuttamalla kaksi arkipyhää työpäiviksi ilman korvausta, leikkaamalla palkkaa sai- rausloman ajalta, leikkaamalla lomarahaa ja lyhentämällä vuosiloman enimmäispi-tuutta ilman korvausta.

Akava korostaa, että se ymmärtää talou-dellisen tilanteen tuomat haasteet. Keskus-järjestömme mielestä erilaisia rakenteellisia uudistuksia on tehtävä, mutta työehtojen eli suomalaisen työn hinnan osalta tämä on mahdollista vain sopimalla eikä pakotta-malla.

Akavan laskelma nostaa esiin, miten ns. pakkolait vaikuttaisivat palkansaajien vuosituloon eri palkkatasoilla.

www.eläkeuudistus.fi

Järjestöiltä vaihtoehto?Lehden painoon mennessä työmarkkina-järjestöjen neuvottelut pakkolaeille vaih-toehtoisesta ratkaisuista olivat edelleen kesken. Pöydässä olivat esillä ainakin mal-tillinen palkkaratkaisu ja palkansaajakent-tää vahvasti jakava malli, jossa vientiteol-lisuus määrää palkankorotustahdin. Eri-laisia takarajoja oli ilmassa, mutta peri- aatteessa aikaa voi olla kevääseen, jolloin eduskunta vasta päättää pakkolaeista.

Järjestöjen neuvotteluissa odoteltiin myös maan hallituksen etenemistä paikal-lisen sopimisen kysymyksessä (lue lisää s. 11). Myös postilaisten lakkoihin edennyt työ ehtokiista vaikutti neuvotteluihin.

Marraskuun lopulla neuvotteluissa oltiin jossain määrin toiveikkaita. Seuraa tilanteen kehittymistä esimerkiksi Akavan verkko sivuilta tai twitteristä.

Pakkolakien vaikutukset palkansaajan vuosituloon


NYT

iLMoiTAMMe automaattisesti ajalla 1.1.–31.12. suoritetut jäsenmaksut verottajalle. Sinun ei siis tarvitse tehdä muuta kuin tarkastaa, että tieto löytyy vuosittain keväällä saapuvasta esitäy-tetystä veroilmoituksesta.

Viimeistään 31.12. maksetut jäsen-maksut lasketaan hyväksi kyseisen vuoden verotuksessa. Vaikka tilittämä-si jäsenmaksu koskisi joulukuun 2015 tuloa, mutta maksat sen 1.1.2016, se kirjautuu vasta vuoden 2016 verovä-hennykseksi.

Työnantajaperinnässä olevan jäsenen tulee säilyttää vuoden viimeinen palk-katodistus, josta voi tarkistaa perityt jäsenmaksut ja laskelman voi tarvitta-essa liittää verotukseen.

Maksamasi jäsenmaksut voit tarkistaa myös jäsensivuston Omat tiedot -osion kautta. Tilaa tarvittaessa jäsenmaksu-viite vielä vuodelle 2015 netistä.

Mikä fiilis? -kampanja jatkui huumorin keinoin

Kiitos Anitalle!

AkAvAn, SAK:n ja STTK:n yhteinen, ammattiliittojen merkityksestä viestittävä Mikä fiilis?-kampanja sai tänä syksynä jatkoa.

Tällä kertaa jäsenyyden tärkeydestä haluttiin kertoa huumorin keinoin.

Kampanjan näkyvimpänä elementtinä olivat TV-mainokset, jotka rakentuivat karrikoidun haastattelijahahmon varaan. Yltiöpositiivinen haastattelijahahmo kertoi haastateltavilleen ”hyviä uutisia”. Toinen toistaan huonommat työelämää koskevat uudistukset olivat juuri astuneet voimaan.

Haastateltavat reagoivat pöyristyttäviin väitteisiin riemukkaan ylivedetysti ja älyttö-mästi – kunnes havaitsivat, että myyntipu-heen takana onkin huima heikennys. www.mikäfiilis.fi

Koomiset kampanjavideot ovat katsotta-vana osoitteessa

Verotus ja loppuvuoden jäsenmaksut

Jäsenmaksujen viite- listat tammikuussaKaikille jäsenmaksun itse maksaville jäsenille postitetaan viitenumerot vuodelle 2016 tammikuun aikana. Huomioit-han, että jos olet jossain vaiheessa ottanut käyttöösi Netpostin, viitenumerot ohjautuvat sinne. Muistathan, että viitenumerot vaihtuvat kuukausittain.

Koonneet Anna Joutsenniemi ja Pirjo Leppänen

Akavan Erityisalojen edunvalvonnanassistentti ja toiminnanjohtajan sihteeri Anita Leinikka jää vuoden vaihteessa eläkkeelle 23 vuoden työuran jälkeen. Vierellä tutut työkumppanit puheenjohtaja Maarit Helén (oik.) ja toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.


nyT kannattaa suositella jäsenyyttä, sillä arvomme kaikkien 1.10.-31.12.2015 liittyneiden uusien jäsen-ten ja jäsenyyden suosittelijoiden kesken kolme Aurinkomatkojen 1000 euron matkalahjakorttia.

Lisäksi jäsenyyden suosittelija saa aina palkin-noksi lehden vuosikerran (vapaavalintaisesti Koti & keittiö, Fit tai Matkaopas) tai lahjakortin, jolla voi valita itselleen laadukkaan tuotepalkinnon lukuisten vaihtoehtojen joukosta.

Jäsensuosittelijamme ovat mukana tärkeässä työssä maamme vanhusten ja suomalaisen luonnon puolesta, sillä Akavan Erityisalat lahjoittaa jokaisesta uudesta jäsenestä euron hyväntekeväisyyteen. Vuo-den aikana kertyvä summa jaetaan tasan Helsinki-Mission ja Suomen luonnonsuojeluliiton kesken. HelsinkiMission toiminnassa tuki ohjataan yksinäisten vanhusten puhelinpalvelulle ja luonnonsuojeluliitossa uhanalaisen saimaannorpan suojeluun. Suosittelu ja jäseneksi liittyminen onnistuu kätevästi osoitteessa

Suosittele jäsenyyttä– voita 1000 € matkalahjakortti!

www.ammattiliittoon.fi

LAHJoiTAMMe tänä jouluna joulukorttirahamme Suomen luonnonsuojeluliitolle ja HelsinkiMissiolle. Lisäksi jokaisesta kuluvan vuoden aikana liittyneestä uudesta jäsenestä lahjoitamme euron samoille yhteistyökumppaneille. Varat menevät tärkeisiin kohteisiin: HelsinkiMission osalta yksinäisten vanhusten valtakunnalliselle Aamukorva-puhelinpalvelulle ja luonnonsuojeluliitossa saimaan-norpan, ainutlaatuisen ja uhanalai-sen suomalaisen luonnon symbolin suojelemiseen. Hyvää joulua Sinulle jäsenemme!

OTM Ira Kyntäjä on aloittanut OTM Anna Zibellinin perhevapaasijaise-na. Kyntäjä antaa kunta-, valtio-, yliopisto- ja amk-sektorin virka- ja työsuhdeneuvontaa. Aikaisemmin määräaikaisena työskennellyt Zibellini vakinaistettiin ja hän palaa perhevapaalta 1.9.2016.

Akavan Erityisalojen uutena jäsensihteerinä on aloittanut kauppateknikko Sanna Ulmanen ja järjestelmäasiantuntijana tradenomi Kari Lapinlampi.

Uusi johdon assistentti, tradenomi (HSO) Kirsi Sirén aloitti Akavan Erityisaloissa 9.11. Sirén seuraa tehtävässä eläkkeelle jäävää edunvalvonnan assistenttia ja toiminnanjohtajan sihteeriä Anita Leinikkaa, joka on työskennellyt liitossa vuodesta 1992 alkaen.

Yhdessä enemmän jouluiloa

Uusia kasvoja toimistolla

Sanna Ulmanen (vas.), Ira Kyntäjä, Kari Lapinlampi ja Kirsi Sirén aloittivat työnsä Akavan Erityisaloissa.


kiinnoSTAvAT kirjailijanimet ja hyvät tarjoukset houkuttelivat satoja jäseniä Kirjalliseen iltaan marraskuussa. Bon-nierbooksin kanssa yhteistyössä järjes-tettyyn jäsentapahtumaam me oli ilmoit-tunut ennätysmäärä jäseniä ystävineen, peräti 500 henkeä.

Kirjallisen illan kirjailijavieraina olivat tällä kertaa ”Kätilö”-teoksestaan tunnettu Katja Kettu, palkittu dekkaristi Pekka Hiltunen ja Kaisa Haatanen, joka haus-kuttaa lukijoita viihderomaanilla ”Meikkipussin pohjalta”.

NYTUpea kirjaetu kaikille jäsenille! BonnierBookS tarjoaa nyt jäsenillemme kauden suositumpia kirjoja etuhintaan. Etu on voimassa Adlibriksen verkkokaupassa osoitteessa http://adlibr.is/akavanerityisalat-jasentarjous. Linkin kautta näet kaikkien jäsenetuun kuuluvien kirjojen valikoiman. Erikoishintaisten

kirjojen joukossa on mm. Katja Ketun ”Yöperho-nen”, Jutta Gustafsbergin ”Jutan voima- kirja” sekä Anthony Doerrin ”Kaikki se valo,

jota emme näe.” Hanki hyvää luettavaa itsellesi ja lahjaksi! Verkkokaupan tarjous on voimassa 15.12.2015 asti.

Lisäksi Bonnierbooksin myymälästä jäsenemme saavat kaikista normaali-hintaisista Tammen, WSOY:n ja Readmen kirjoista jäsenkortilla 40% alennuksen. Huipputarjous on voimassa nykyhetkestä vuoden 2016 loppuun asti. Myymälän osoite on Korkeavuoren- katu 37, 00130 Helsinki. Myymälä on avoinna arkipäivisin kello 9.00 – 17.00.

http://adlibr.is/akavan-erityisalat-jasentarjous

jäsenkortilla 40% alennus

Kirjallinen ilta veti satoja jäseniä

Kirjallinen ilta houkutteli tuvan täydeltä jäseniä ystävineen.

Kuvassa teoksiaan signeeraavat Pekka Hiltunen ja Kaisa Haatanen.

Kuv

at:

Mar

kku

Oja

la



Sopiminen ok - sanelulle selkeä

Paikallinen sopiminen on kuluvan syksyn kuumia perunoita. Miltei kaikki liputtavat sen puolesta – jos tietyt ehdot toteutuvat.

teKStI Anna Joutsenniemi KUVAt Markku Ojala, Uzi Varon

n halua ajatella onnistumista ra-hassa, vaikka euroistakin puhu-taan. Edelleenkin pidän tärkeäm-pänä yhtiön kehittämistä ja sitä, että nöyryys säilyisi. Työntekijöit-

teni kanssa koen olevani tasa-arvoinen, julisti kattoremonteilla rikastunut yrittäjä Kimmo Riihilahti televisiossa ja pääsi heti somessa laajan tykkäyksen kohteeksi. Tällä asenteella onnistuu paikallinen sopiminen!

Tänä syksynä vellovassa keskustelussa jotkut ovatkin ihmetelleet, mikä paikallises-sa sopimisessa on niin ihmeellistä, että sitä pitää säännellä ja säännöillä jäykistää. Osa työpaikoista ei varmasti tiukkoja sääntöjä tarvitsisikaan.

– Ja nämä ovat niitä menestyviä, innova-tiivisia edelläkävijäyrityksiä, joissa henkilöstö on innostunutta ja energistä ja voi vaikuttaa omaan työhönsä. Tällaisia organisaa tioita on Suomessa TEKESin tutkimuksen mukaan noin neljännes, sanoo Akavan Erityisalojen edunvalvonnan päällikkö Helena Lamponen.

Toisaalla todellisuus on raadollinen. Löytyy loputtomasti yrityksiä, joissa paikal-linen sopiminen tyssää asenteelliseen sane-lupolitiikkaan, olemattomiin vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin ja puutteelliseen tie-toon työelämää säätelevistä laeista ja sopi - muksista.

– Varmasti jokainen ammattiliitto on tör-männyt paikallisen ”sopimisen” irvikuvaan puolustaessaan jäseniä. Onko siis ihme, että suhtautuminen on skeptistä. Vaikka hyviä

eityöpaikkoja on, nykytodellisuuden valossa ei ole valitettavasti missään nimessä jäsenten etu, että paikallinen sopiminen avattaisiin rajatta ja ehdoitta, Lamponen muistuttaa.

On huomattava, ettei aina ole kyse pahas-ta tahdosta. Sekä työnantaja että henkilöstö voivat olla neuvotteluissa osaamattomia. Ja jos henkilöstöedustus puuttuu kokonaan, työnantajalla ei ole vastapuolta, kenen kans-sa neuvotella.

Työehtosopimukset perustanaPaikallisen sopimisen vyyhteä on maan hal-lituksen toimeksiannosta selvittänyt yt-asia-mies Harri Hietala, joka antoi odotetun raporttinsa lokakuun puolivälissä. Paikallisen sopimisen lisääminen on kirjattu hallitusoh-jelmaan ja se on sekä työnantaja- että yrittä-jäjärjestöjen pitkäaikainen tavoite.

Palkansaajakeskusjärjestöt kommentoivat tuoreeltaan Hietalan ehdotuksia ja toivat vah-vasti esiin, että ne haluavat kehittää paikallista sopimista osana työ- ja virkaehtosopimuksia. Vihreää valoa siis näytetään, muttei ehdoitta.

– Tessien ottaminen paikallisen sopimi-sen perustaksi on aivan välttämätöntä, Lam-ponen sanoo ja muistuttaa, että jo nyt sopi-mukset sallivat paikalliset variaatiot.

Kunnissa paikallinen sopiminen on ehkä pisimmällä, mutta myös yksityisellä sektoril-la on hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Akavan Erityisalojenkin jäseniä edustavan neuvotte-lujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n nimissä on lähes 30 valtakunnallista tai

– Aitoon sopimiseen tarvitaan tasavahvat osapuolet ja luottamusta, Helena Lamponen muistuttaa. >>

E


yrityskohtaista työehtosopimusta, jotka kaik-ki mahdollistavat paikallisen sopimisen asi-asta tai toisesta.

– Jatkossakin työehtosopimukset ovat useimmiten altavastaajina olevien työtekijöi-den kannalta turvallisin ratkaisu työpaikka-tason sopimiseen. Palkansaaja- ja työnanta-jaliitot ovat parhaita asiantuntijoita uudista-maan paikallista sopimista alakohtaiset tarpeet huomioiden, Lamponen sanoo.

Työntekijän kannalta työehtosopimuksen ehdoton etu on myös se, että sitä koskeva erimielisyys voidaan saattaa liittojen pohdit-tavaksi ja ratkaistavaksi. Jos sopua ei näin saavuteta, liitto voi nostaa kanteen työtuo-mioistuimessa.

Selvitysmies Hietala näkee palkansaaja-järjestöjen tapaan työehtosopimukset ensi- sijaisiksi, kun paikallista sopimista lisätään.

Mutta kylmiä väreitä aiheuttavana kak-kosvaihtoehtona Hietala esittää etenemisen lainsäädännön kautta. Lakiin kirjattaisiin tällöin mahdollisuus ohittaa työpaikoilla työ-ehtosopimukset ja sopia niitä huonommista ehdoista.

– Paikallisen sopimisen lisääminen lain-säädännöllä ei ole vakaan ja oikeudenmukai-sen sopimusjärjestelmän ja yleissitovuuden kannalta järkevää, järjestöt varoittivat lausun-nossaan.

– Mikäli työpaikkatasolla voitaisiin sopia työehtosopimusten vähimmäisehtojen alit-tavia sopimuksia, pahimmillaan seurauksena on matalapalkka-alojen hallitsematon kasvu.

Lamponen muistuttaa, että muutos olisi historiallinen. Lainsäädännön perustana on tähän saakka ollut työntekijän suojelun pe-riaate, jolla suositaan heikompaa osapuolta eli työntekijää.

Henkilöstön edustus yritysten hallintoon Selitysmies Harri Hietala ehdottaa paikallisen sopimisen ehdoksi sitä, että henkilöstö otet-taisiin vahvemmin mukaan yrityksen hallin-toon Saksan mallin mukaisesti. Hietala ehdottaa henkilöstön edustusta 30 työnteki-jää työllistäviin yrityksiin.

– Erillään paikallista sopimista koskevas-ta ehdotuksesta, Hietala ehdottaa henkilös-töedustusta keskisuuriin, sata henkeä tai enemmän työllistäviin yrityksiin. Eivätkä

yritykset ehdotuksen toteutuessa voisi luoda keinotekoisia rakenteita asian hoitamiseksi, vaan avata todellisen päätöksentekoelimen henkilöstölle, kommentoi Lamponen.

– Tämä on myös yrityksen kokonaisedun mukaista, sillä henkilöstön osallistuminen tuottaa tutkitusti hyvin toimiessaan taloudel-lisia sekä tuottavuus- ja terveyshyötyjä. TEKESin tutkimuksen mukaan esimerkiksi innovatiivisuus edellyttää henkilöstön todel-lista osallistumista.

On muistettava, että hallintoedustus ei koske esimerkiksi järjestöjä, mikä on selkeä epäkohta.

Henkilöstölle osaava edustaja Paras tilanne henkilöstön näkökulmasta on silloin, kun heitä paikallisessa sopimisessa edustaa osaava ja tietävä henkilöstöedustaja, jolla on oman ammattiliittonsa ja edustettavan henkilöstön vahva tuki takanaan. Näin on usein julkisella sektorilla, jossa paikallisella sopimisella on jo pitkät perinteet. Hietala eh-dottaa ensisijaisesti luottamusmiestä edusta-maan henkilöstöä paikallisessa sopimisessa.

Yksityisen sektorin työehtosopimukset-tomilla aloilla turvaudutaan usein lain nojal-la valittavaan luottamusvaltuutettuun. Myös hän voi onnistua hyvin edustamaan henki-löstöä. Hietala ei kuitenkaan esitä luottamus-valtuutettua henkilöstöedustajaksi paikalli-seen sopimiseen, vaan toissijaisesti ”itsenäi-sen toiminnallisen kokonaisuuden muo- dos tamaa työntekijäryhmää”.

1. Ehdottomat lainsäännökset

2. Yleissitovat työehtosopimukset

3. Yrityskohtaiset työehto- sopimukset

4. Lainsäännökset, joista voidaan poiketa työehtosopimuksin

5. Työsäännöt ja vastaavat yhteistoimintasopimukset

6. Työsopimuksen ehdot (ja sopimuksen veroinen käytäntö)

7. Työehtosopimusten tahdonvaltaiset normit

8. Tahdonvaltaiset lainsäännökset

9. Vakiintunut käytäntö yrityksessä

10. Työnantajan työnjohtovallan mukaiset määräykset

(Lähde: Tekniikan Akateemiset TEK ry)

Työsuhteessa on noudatettava lakeja ja sääntöjä tässä järjestyksessä:

Pahin tilanne on yksityissektorin työpai-koilla, joilla henkilöstön edustajaa ei saada valituksi ja tai joilla joku ryhtyy ”hommaan” pitkin hampain ja vailla mahdollisuuksia pa-neutua rooliinsa.

– Paikallinen sopiminen on henkilöstö-edustajalle haastava tehtävä. Tukalassa tilan-teessa kannattaa heti kääntyä oman ammat-tiliiton puoleen. Jo nyt paikallista sopimista ajetaan käytännössä kuin käärmettä pyssyyn ja työnantaja saattaa painostaa sopimiseen. Tähän ei tule suostua, muistuttaa Helena Lamponen.

Maan hallitus on linjannut, että paikallista sopimista koskevien ehdotusten valmistelu ja voimaan saattaminen tapahtuu vuoden 2016 aikana. Tämän Yhteenveto-lehden painoon mennessä valmistelu ei ollut vielä edennyt.

– On työpaikkoja ja työpaikkoja. Edelläkävijä- yrityksissä henkilöstön merkitys ymmärretään, Helena Lamponen sanoo.

§Lamponen toimi valtakunnan ytasiamiehenä ennen Harri Hietalaa. Lamponen kommentoi Hietalan paikallisen sopimisen selvitystä tuoreeltaan lakitietopalvelu Edilexissä.


”Paljon jää jatkoselvittelyn varaan” AkAvAn Eritysalojen jäsenistöllä oli tänä syk-synä peräti kahdesti mahdollisuus tavata paikallisen sopimisen selvitysmies, yt-asia-mies Harri Hietala. Hän oli vieraana liiton Sopu-ryhmän ja YTN:n järjestösektorin jäsentilaisuuksissa, jälkimmäisessä heti tuo-reeltaan jätettyään hallituksen tilaaman sel-vityksensä.

– Olen pyrkinyt selvityksessä tasapai-noon, jossa sekä työnantaja että palkansaajat voittavat. Ja tätä on yritetty mahdollisimman vähillä normeilla. Mitään pakottavaa ei tässä esityksessä ole, vakuutti Hietala YTN:n jär-jestösektorin tilaisuudessa.

Akavan Erityisalojen edunvalvontayksi-kön päällikkö Helena Lamponen näkee, että Hietalan esityksestä paljon jää väistämättä myös jatkoselvittelyn varaan.

Paikallisen sopimisen ehdotuksissa plussaa ovat Lamposen mukaan seuraa-vat kohdat:

Ensisijaisena on paikallisen sopimisen lisää- minen osana työehto- sopimuksia.

Henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa parannetaan.

Ammattiliitoille taa- taan kanneoikeus.

Yhteistoimintalain osalta plussaa ovat:

Henkilöstö- ja koulutussuunnittelu kyt- ketään tiiviimmin yrityksen liiketoimin- taan. Kirjauksen voisi tehdä ehdotettua velvoittavammin.

YT-lakia pyritään muuttamaan niin, ettei kyse ole vain ”irtisanomislaista”.

YT-laki koskisi jatkossa selkeämmin myös ulkomaisen yrityksen Suomessa olevaa sivuliikettä.

YT-lain rikkomisesta aiheutuvat seuraa- mukset täsmentyvät.

Kaikkien säädösten ymmärrettävyyteen kiinnitetään huomiota.

Henkilöstöedustajien tiedonsaantia pyri- tään helpottamaan.

Yt-lain osalta jatkoselvittelyä Lamponen vaatii esimerkiksi kohtaan, jossa käsitellään ”toisin sopimista” henkilöstön vähentämistä koskevissa neuvotteluissa. – Tätä on ehdotto-masti vielä arvioitava yhteistoimintamenette-lydirektiivin, joukkovähentämisdirek tiivin ja EU:n perusoikeuskirjan sekä Euroopan Neu-voston sosiaalisen peruskirjan velvoitteiden näkökulmasta, jotta varmistetaan sääntelyn yhteensopivuus, Lamponen sanoo.

– Tärkeintä on, että yrityksissä kiinnite-tään yhä enemmän huomiota yhdessä teke-misen ja toiminnan laatuun ja tavoitteisiin. Avainasemassa ovat yrityksen arvot ja niiden merkitys toiminnan ohjaajina.

Paikallista sopimista maan hallituksen toimeksiannosta selvittänyt yt-asiamies Harri Hietala vieraili syksyllä Akavan Erityisalojen sopimuksettomien jäsenten edunvalvontaa pohtivan Sopu-ryhmän seminaarissa.

Yrityksen arvot avainase-massa.


Työpaikka- kiUSAA- MiNEN


>>

Milloin kiusaamisesta tuli normi työpaikoilla?

Ristiriitaisia toimeksiantoja, vähättelyä, selän takana puhumista. Suoraa raivoamista ja alatyylistä naljailua, sivuuttamista ja mitätöintiä. tätä on yhä useamman arki työpaikalla tänä päivänä.

Akavan erityisalojen työmarkkinatutkimuksissa kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu nousivat yllättävän paljon esille jäsenten vastauksissa. teKStI Anna-Maria Balk PIIRRoKSet Karoliina Pertamo

AinAHAn TäLLAiSTA on oLLuT”

”

T yöterveyslaitoksen mukaan jopa 100 000 pal-kansaajaa kokee kiusatuksi tulemista päivittäin töissä. Akavan Erityisalojen yksityissektorin asiamies Saara Aikio tunnistaa työpaikkojen kiristyneen ilmapiirin.

– Valitettavasti tämän kaltaiset yhteydenotot ovat lisääntyneet jäseniltämme. Usein pahin tilanne tuntuu olevan järjestöissä, joissa työyhteisö on pieni ja työtä

tehdään myös tunteen palolla. Tällaisissa tapauksissa työntekijä on usein aivan loppu kun hän soittaa. Asiat ovat kärjistyneet pitkään.

Kiusaamista esiintyy kuitenkin ihan kaikilla aloilla. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimuksessa eniten epäasiallista kohtelua näytti esiintyvän kuntasektorilla, jossa jopa 30 prosenttia vastaajista oli joko huomannut tai kokenut sitä itse. Vastaajat kuvailivat tilanteita usein


sellaisiksi, ettei niillä ollut juurikaan todistajia, niistä tiedettiin mutta niitä siedettiin ja työntekijät tunsivat syvää voimattomuutta tilanteen edessä.

– Valitettavasti kiusaaminen näyttää olevan kuntasek-torin työpaikoilla yleisempää kuin muualla. Tämä on noussut esiin myös muissa kuin omissa tutkimuksissam-me, kertoo Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari. Hän näkee tähän useamman syyn.

– Kunta-alalla työsuhteet ovat perinteisesti pitkiä ja työpaikoilla on verrattain vähän vaihtuvuutta. Tämä nos-taa helposti pintaan jännitteitä. Lisäksi kunnallisella puo-lella ei ehkä ole työpaikan ongelmiin samalla tavalla peh-meitä ratkaisumalleja käytössä kuin muualla. Kolman-neksi lähiesimiehillä on harvoin oikeaa päätäntävaltaa asioihin toisin kuin esimerkiksi yksityisellä puolella.

”Asialta suljetaan silmät ja musta muutetaan valkoiseksi.” Mikä sitten altistaa kiusaamiselle? Kiusaajia tai kiusattu-ja ei itsessään yhdistä yhtään mikään. Sen sijaan huonos-ti voivilla työpaikoilla, joissa kiusaaminen on mahdollis-ta, on usein paljonkin yhteistä. Työn vaativuus ja paine, epäselvät roolit ja työtehtävät, epävarmuutta ja kilpailua ruokkivat tilanteet, yleinen tyytymättömyys, taitamaton esimiestyö sekä huonosti toimiva organisaatiokulttuuri luovat hyvät kasvuolosuhteet asiattomalle käytökselle.

Saara Aikio kaipaisi menestyksekkäästi koulukiusaamis-ta vähentäneen Kiva koulu -hankkeen tapaista mallia myös työpaikoille. Työterveyslaitos on lanseerannut muu-tama vuosi sitten Sopuisa työyhteisö -projektin, mutta se on vielä melko tuntematon. Ammattiliittoon tulevista yhteydenotoista huomaa, että työntekijät eivät tiedä miten toimia tai mistä saa apua. Aina eivät myöskään esimiehet ole tietoisia miten tilan-teeseen tulisi puuttua tai millaisia seurauksia puuttumat-tomuudella voi olla. – Usein jo pelkkä avoimen keskustelukulttuurin ruok-kiminen auttaa. Että asioista voi puhua kiihkotta ja me-nemättä henkilökohtaisuuksiin. Peräänkuuluttaisin ihan hyviä käytöstapoja työpaikoille. Eihän kotonakaan voi toiselle puhua miten huvittaa, Aikio huomauttaa.

”olen saanut osakseni asiatonta raivoamista ja syytöksiä.”Työpaikkakiusaaminen koskettaa koko työyhteisöä, vaik-ka kiusaamista tapahtuisikin vain kahden tai muutaman ihmisen välillä. Pahimmillaan työyhteisö muut jäsenet huomaavat mitä tapahtuu, mutta eivät joko uskalla tai pysty puuttumaan tilanteeseen. Tällöin he hiljaisella hy-väksynnällään mahdollistavat tilanteen jatkumisen. Par-haimmillaan taas työkavereista on apua sekä tukea py-säyttää tulehtunut tilanne.

Joka tapauksessa pitkään jatkunut huono työilma- piiri altistaa koko työyhteisön työperäiselle stressille ja ahdistukselle. Kiusaamisen kohteelle seuraukset voivat olla vieläkin rankemmat: unihäiriöitä, masennusta, omanarvontunnon laskua ja keskittymisvaikeuksia.

työnantajan direktio-oikeus, perustellun rangaistuksen tai huomautuksen antaminen, työtehtävien sujumisen normaali seuranta, organisaation tai työtehtävien perusteltu muutos, josta on keskusteltu työntekijöiden kanssa, satunnaiset pahat päivät (vaikkeivät asiallista työkäyttäytymistä olekaan).

kiusaamista ei ole:

16 yhteenveto 4 I 2015

informaation jakamatta jättäminen, eristäminen, kohtuuttomien työtehtävien tai aikataulujen antaminen sekä niiden valvonta, perusteeton työtehtävien muuttaminen, mielipiteiden ohittaminen, täydellinen puhumattomuus, perättömien juttujen levittely ja mustamaalaus, huutaminen ja pilkkaaminen, seksuaalinen häirintä ja vihjaileva, asiaton puhe sekä käytös.

kiusaamista on esimerkiksi:

Kiusatut ovat kuvailleet aluksi tilannetta epätodelli-seksi, aivan kun olisivat itse keksineet koko jutun. ”Mietin olenko ihan hullu”, kuvaili eräs useamman työkaverinsa kiusaamisen kohteeksi joutunut.

Pitkään jatkuessaan häirintä vie usein pitkillekin sai-raslomille eivätkä kaikki kuntoudu työkykyisiksi enää lainkaan. Työurien pidentämisen kannalta työpaikka-kiusaamisen nollatoleranssi olisi siis elinehto.

”Johtajat eivät puutu omaan toimintaansa.”Kiusaaja on yleisimmin yksi tai useampi työtoveri, toisek-si useimmin lähiesimies. Akavan Erityisalojen työmark-kinatutkimuksessa kiusaava esimies nousi selvästi ylei-semmäksi. Tämä koettiin erittäin ongelmalliseksi, sillä esimiehen käytökseen ei joko pystytty tai voitu puuttua. Joskus esimiestä ylempää tahoa ei esimerkiksi enää ollut.

– Joskus esimies voi olla ainoa toinen työntekijä, jol-loin kiusattu on täysin tällaisen henkilön armoilla, kuvai-lee Saara Aikio.

– Vaikka voisimme kuinka neuvoa tiettyyn pisteeseen saakka, on tullut joskus tilanteita joissa kehotamme etsi-mään uutta työpaikkaa. Yksikään työ ei ole menetetyn terveyden arvoinen.

lähteet: Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2014, Työterveys- laitoksen Sopuisa työyhteisö -hanke.

Väliotsikot suoria lainauksia Akavan Erityisalojen työmarkkina- tutkimuksen avoimista vastauksista.

työpaikkakiusaamiseen tulee aina suhtautua vakavasti. jokaisen kokemus on itsessään merkityk-sellinen. lähde siis hakemaan apua ja tukea heti kun tuntuu, että tilanne työpaikalla ei ole normaali.

Pidä päiväkirjaa tapahtuneista. Mitä, missä, milloin ja oliko muita paikalla? Tämä auttaa hahmottamaan epäasiallisen käytöksen jatkuvuutta ja toimii tarvittaessa oman todistuksesi tukena.

Selvitä, onko työpaikallasi valmis toimintamalli tai -ohje kiusaamisen varalta. Ota yhteyttä myös henkilös-töedustajaan (työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies/valtuutettu), mikäli sellainen on.

Ota epäasiallinen käytös puheeksi kiusaajan kanssa. Kerro mahdollisimman selvästi, minkälaisen käytöksen olet kokenut ahdistavana. Pyydä häntä lopettamaan. Tarvittaessa voit ottaa mukaasi jonkun toisen henkilön, esimerkiksi henkilöstöedustajan todistajaksi.

Mikäli tämä ei johda mihinkään, ota yhteys esimiehee-si sekä mahdolliseen kiusaajan esimieheen. Kohtuullinen aika, jonka kuluessa esimiehen tulisi ryhtyä toimenpitei-siin, on kaksi viikkoa.

Mikäli mitään ei tapahdu, ota yhteyttä työsuojelu- viranomaiseen Aluehallintovirastoon.

Samalla kannattaa olla yhteydessä myös sekä työterveyshuoltoon että omaan ammattiliittoon. Saat tukea, tarvittaessa ammattiapua sekä neuvoja miten asiassa eteenpäin. Et ole yksin!

Mikäli tilanne ei kaikesta huolimatta rauhoitu tai selviä, mieti olisiko mahdollista hakea uutta työpaikkaa. Oma terveytesi on aina etusijalla.

KIUSAttU, toIMI näIn!

17 4 I 2015 yhteenveto

>>


MinnA, ei saanut pienessä yhteisössä lainkaan perehdytystä uuteen työhönsä, vaan hän joutui kysymään lähes kaikesta neuvoa uudella toimialalla. Ainoana naisena häneen suhtauduttiin selvästi eri tavalla kun muihin. Esimies alkoi puhua sopimattomia. Hän arvosteli suoraan esimerkiksi Minnan painoa ja ulkonäköä ja heitteli vähätteleviä kommentteja Minnan työpanoksesta.

Tosiasiassa mitään haastattelussa sovittuja asioita ei ollut kirjattu työsopi-mukseen, ja niistä puhuttiin Minnan itsensä keksiminä. Tilanne kehittyi pian siihen, että esimies lakkasi vastaamasta Minnan työtä koskeviin kysymyksiin ja lopulta kieltäytyi puhumasta tälle lain-kaan. Tätä edelsi vaihe, jolloin esimies saattoi huutaa ja raivota suoraan jonkun asiallisen tiedustelun yhteydessä.

– En tiedä kumpi oli pahempaa, se että minulle huudettiin vai se, ettei minuun kiinnitetty mitään huomiota, Minna kertoo.

– Tuntui uskomattomalta olla siinä. Minä, koulutettu ja kokenut ammattilai-nen nieleskelin yhtäkkiä itkua selvästi epätasapainoisen henkilön mielenmuu-tosten edessä. Että annanko jotenkin sellaista signaalia ulospäin, että minua kohtaan voi käyttäytyä miten tahansa?

Minnan tilanteen teki ongelmalliseksi puutteellinen työterveyshuolto ja esimies-tä ylemmän esimiehen puuttuminen. Tuntui ettei mistään saanut apua.

Ammattiliitosta Minna sai neuvontaa, mutta jäi kaipaamaan konkreettisempaa tukea. Lopulta omakustanteiset psykolo-gikäynnit helpottivat pahinta ahdistusta, vaikka Minna olikin jo jäänyt pitkälle sairauslomalle.

Minna yritti ottaa asian useita kertoja puheeksi suoraan kiusaavan esimiehen kans-sa, mutta keskustelut käytiin aina tämän puo-lelta lakimiehellä uhkail-len ja tapahtumat kieltäen. Lopulta työnantaja ratkaisi asian lomautuksella, jonka jälkeen käteen annettiin työsuhteen päättämispaperit, tuotannollis-taloudelli-sista syistä tottakai. Minna oli lähinnä hel-pottunut, vaikka tulevai-suus ja taloudellinen pär-jääminen mietityttävätkin.

– Olen yrittänyt ajatella, että esimieheni ei ollut ihan terve.

Että vika ei ollut minussa. Joku minussa laukaisi hänessä noin hurjan käytöksen, mutta vain hän on vastuussa teoistaan. Kestää silti pitkään, että pystyn luotta-maan omiin taitoihini työntekijänä.

Haastateltavan nimi muutettu.

”työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, pitkään jatkuvaa ja syste-

maattista kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista ja mitätöintiä. Kiusaaminen etenee prosessina, jonka seurauksena

kohteeksi joutunut ajautuu puolustuskyvyt-tömään tilanteeseen. Kiusaamisella

vaikutetaan yksilön mahdollisuuksiin tehdä työtään sekä hänen maineeseensa ja mahdollisuuksiinsa kommunikoida

muiden kanssa työyhteisössä.”

Työterveyslaitos

”Olenko niin huono, että minulle voi sanoa mitä vain?”

työpaikkakiusaaminen meinasi viedä terveyden Minnalta, 38, joka vaihtoi työpaikkaa palattuaan perhevapailta. Uusi työ tuntui innovatiiviselta ja kiinnostavalta, haastattelussa luvattiin joustavuutta työaikoihin ja paljon muuta. todellisuus alkoi kuitenkin valjeta hyvin pian.

teKStI Anna-Maria Balk



– Työyhteisöjen tulisi käsitellä konflikteja ja ongelmatilanteita rakentavasti, jotta niistä ei kehittyisi kiusaamista, sanovat palkitun gradun tekijät Riikka Liikanen (vas.) ja Sari Sirviö.

iusatuille lohdullinen tulos selvisi Riikka Liikasen ja Sari Sirviön puheviestinnän pro gradu -työstä, jossa selvitettiin vuorovaikutuk-sen ja työilmapiirin ja työyhtei-

söön kuulumisen merkitystä työpaikka-kiusaamisesta toipuville. Liikanen ja Sirviö haastattelivat tutkimustaan varten henkiöitä, jotka olivat vaihtaneet kiusaamiskokemuk-sen jälkeen työpaikkaa.

– Kiusatuille olivat tärkeitä uudessa työ-yhteisössä rakennetut, myönteiseksi koetut vuorovaikutussuhteet sekä tukea tarjoava, hyväksyvä ja arvostava työilmapiiri. Ne lisä-sivät sekä haastateltavien työyhteisöön kuu-lumisen tunnetta että työpaikkakiusaamises-ta toipumista, Liikanen ja Sirviö kertovat.

– Kiusaaminen tapahtuu aina vuorovai-kutuksessa, joten myös sen ehkäisemiseksi on olemassa monia viestinnän keinoja. Tut-kimushenkilöille oli tärkeää, että uudessa työyhteisössä osoitettiin, ettei kiusaamista sallita. Tämä tulee työyhteisöissä tuoda esille säännöllisesti myös puheen tasolla.

Gradu tuo vahvistusta sille, miten tärkeää on luoda yhteinen ymmärrys ja pelisäännöt siitä, mitä työpaikkakiusaaminen on, millai-sia vaikutuksia sillä voi olla ja miten kiusaa-mistilanteissa tulisi toimia.

– Jos joku kertoo kokevansa kiusaamista,


Hyväksyvä työyhteisö parantaa

Uusi työyhteisö voi helpottaa työpaikka- kiusatun toipumista. Itseluottamus ja usko omaan osaamiseen palautuvat arvostavassa ilmapiirissä.

asia tulee ottaa vakavasti ja selvittää yhdessä kaikkien osapuolten kanssa. Myöskään työ-uran aikana aiemmin koettua kiusaamista ei pidä vähätellä, vaan kuunnella ja tarjota tu-kea. Esimiesten olisi hyvä saada vuorovaiku-tuskoulutusta haastavien konfliktitilanteiden käsittelyyn.

keskity hyvään! Toipumista voi edesauttaa, jos kiusattu kes-kittyy elämässään sellaisiin asioihin, jotka antavat voimaa ja tuottavat hyvää oloa, oli kyseessä sitten harrastukset, perhe, ystävyys-suhteet tai uudet haasteet työelämässä.

– Pelolle ei pidä antaa valtaa. Avoimuus ja sosiaalisiin tilanteisiin hakeutuminen voi-vat tuoda onnistumisen kokemuksia vuoro-vaikutussuhteissa ja lisätä itseluottamusta.

– Toipumisessa tärkeää on, että kiusaa-miskokemuksen saa käsiteltyä itselleen mie-lekkäällä tavalla, sillä kokemuksen käsittely auttaa hyväksymään kiusaamisen osaksi omia elämänkokemuksia.

Anna Joutsenniemi

vieSTi ry pALkiTSi Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella opiskelevien Riikka Liikasen ja Sari Sirviön pro gradu -työ työpaikkakiusaamisesta sai keväällä Viesti ry:n 500 euron ViestiStipendin. Valintakritee-reinä olivat aiheen yleinen kiinnostavuus, viestintäalan tutkimuksen edistäminen ja hyötynäkökulma. Työtä ohjaa yliopistotutkija Maili Pörhölä.

Kai

sa L

aitin

en

K


järjestö-

VÄki

”Järjestöille yhä enemmän hyvinvointivastuuta” Järjestöjen uudistuva rooli puhutti järjestöväen koti-illassa. Lämmin-henkinen jäsentilaisuus tarjosi myös tietoa koulutusmahdollisuuksista.

teKStI Saara Aikio KUVAt Markku Ojala

J ärjestöissä on valtava potentiaali. Oli-si mielenkiintoista tutkia tarkemmin järjestöjen merkitystä kansalliselle kilpailukyvylle elinkeinoelämän ja julkisen sektorin rinnalla, pohti

Akavan Erityisalojen järjestöväelle syys-kuussa puhunut Marttaliiton hal-lituksen jäsen Riikka Vacker.

– Järjestöt ovat palvelui-den tuottajia, palveluiden kehittäjiä ja innovaattorei-ta lähellä asiakasta. Niissä on herkkyyttä ja ketteryyt-tä tunnistaa tarpeita ja mahdollisuuksia tarjota ma-talan kynnyksen palveluita asiakaslähtöisesti, jopa yksilölli-sesti.

Vacker muistutti, että samalla kun järjes-töjen mahdollisuudet ovat suuret, myös vel-voitteet kasvavat.

– Kun järjestöille siirretään yhteiskuntaa ylläpitäviä valtion ja kuntien palveluja, tämä edellyttää, että myös järjestöissä on riittävästi ammattitaitoista ja palkattua henkilöstöä. Asetelma ei ole ongelmaton. Ammatillistumisen myötä yhdistyksillä on vaarana erkaantua alku-

peräisestä perustehtävästään. Järjestötoimin-nan sydän on vapaaehtoistyö ja se, että saadaan laaja joukko ihmisiä mukaan toimintaan kanta-maan yhteistä vastuuta, Vacker pohti.

Hän muistutti, että järjestöt toteuttavat yhteiskuntavastuuta hyvin konkreetti-

sesti. Voittoa tavoittelemattomas-sa yhdistystoiminnassa tulot

ohjautuvat aina toimintaan. Kansalaisjärjestötoiminnan kautta myös kansalaisten osallistamista päätöksen-tekoon on helppo lisätä, sillä järjestöillä on valmis

sisäinen rakenne demo-kraattiseen osallistumiseen.

Marttaliitollakin on hyviä koke-muksia tästä.

– Marttajärjestö tukee monessa tehtävässä yhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja täyden-tää sen palvelutarjontaa. Tämä sama tehtävä on monella kolmannen sektorin toimijalla.

ei matalapalkka-alaksi! Ammatillistuvissa järjestöissä nousee väistä-mättä esille kysymykset siitä, maksetaanko samasta työstä samaa palkkaa kuin muilla

sektoreilla ja voidaanko tarjota työsuhteiden pysyvyyttä. Tästä syntyi vilkas keskustelu myös Järjestöväen koti-illassa.

Usein ulkopuolinen rahoitus määrittelee järjestötyöntekijöiden palkkatasoa ja työsuh-teiden muotoja. Kun julkista tukea vähenne-tään, järjestöt tarvitsevat aiempaa enemmän hanke- ja projektirahoitusta ja tämän rahoi-tuksen epävarmuus lisää pätkätyösuhteita.

– Järjestötyönantajille tehdystä työstä ei saa tulla alipalkattua verrattuna muihin työnanta-jiin, tiivisti Riikka Vacker monen osallistujan ajatukset.

Monipuolistuvan roolinsa myötä järjes-tötoimijat tarvitsevat monenlaista koulutus-ta. Koti-illan aikana järjestöalan koulutus-mahdollisuuksia esittelivät OK-opintokeskus, Humak ja Rastor. Keskusteluissa heräsi myös muutamia uusia yhteistyöideoita oppilaitos-ten ja järjestöjen välille. Porinat jatkuivat hy-vän ruoan ja saunomisen merkeissä.

Martat on 116 vuotta toiminut kansalaisjärjestö, joka tekee kotitalousneuvontaa, edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta sekä toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana. Marttoja on koko maassa 48 000.

Epävarma rahoitus määrittää

työehtoja.

www.martat.fi


Syyskuinen lämmin ilta kokosi Akavan Erityisalojen jäseniä yhteen. Heitä yhdisti ammattiliiton lisäksi se, että kaikki työskentelevät järjestöissä. Edessä tilaisuudessa puhunut Riikka Vacker (vas.) ja asiamies Saara Aikio Akavan Erityisaloista.

Tapaaminen eri tyyppisten järjestöjen työntekijöille osoittautui hyvin onnistuneeksi. Tärkeän verkostoitumisen lisäksi käytiin mielenkiintoisia keskusteluja. Kuvassa (vas.) Maiju Toivonen, Mikko Lehtonen, Anna-Elina Rahikainen, Riikka Vacker ja Seppo Paasolainen.

Seuraava järjestö- väen koti-ilta on helmikuussa. Ajankohtaista tietoa löytyy Facebookin ryhmästä ”Järjestöväen koti”: www.facebook.com/groups/ jarjestovaen.koti/

Kun liikenneruuhka iSKee aivoihinteKStI Pirjo Leppänen KUVAt Uzi Varon

tuntuuko keskittyminen vaikealta? Suhaat töissä nopeasti tehtävästä toiseen. Sähköposteja, puhelinsoittoja, someseurantaa – työsi keskeytyy koko ajan. työpäivä kuluu pikkuaskareissa, vaativammat tehtävät jäävät hoitamatta. Päivän päätyttyä omatuntosi soimaa tekemättömistä töistä.


>>

Kun liikenneruuhka iSKee aivoihin

hyödyntää omaa älyä typistyvät. Toiminnan ”isompi kuva” puuttuu. Tekemistä leimaa levottomuus ja impulsiivisel-ta vaikuttava päätöksenteko. Työn organisointi ja ajan hallinta takkuavat. Vapaa-ajalla unen laatu alkaa kärsiä, ja yön tunnit kuluvat työasioita vatvoessa.

Mikä ihmeen AdT? Yhä useampi asia kilpailee huomiostamme ja ajastamme. Minna Huotilaisen mukaan keskeytykset ja silppumainen työ vaikuttavat keskittymiskykyymme pitkäkestoisesti.

Viime kuukausina Suomessakin on mainittu ensim-mäisiä kertoja termi ”ADT”, attention deficit trait. Se on nopeasti yleistyvää aikuisten tarkkaavaisuuden oireilua. ADT ei ole synnynnäinen keskittymis- ja ylivilkkaustila kuten ADHD, vaan kyseessä on ympäristön ja oman toi-minnan aiheuttama oirehdinta. Ilmiönä ADT on niin uusi, ettei suomenkielistä nimeäkään ole vielä olemassa.

Ensimmäisenä ADT:tä kuvaili laajemmin yhdysvalta-lainen tutkija Edward Hallowell. Hänen mukaansa ADT on tyypillinen uuteen työkulttuurin liittyvä oire. Sen ke-hittymisen taustalla on uusi teknologia ja sen mukana tullut viestintäkanavien kirjo, informaation määrä ja no-peus sekä tavoitettavuuden helpottuminen. Aivomme eivät ole sopeutuneet nyky-ympäristöön. ADT on ”liiken-neruuhka aivoissa”.

Hallowellin mukaan todellinen ansa on oma tunne siitä, ettei voi olla hetkeäkään ilman älylaitteita ja jatkuvaa viestivirtaa. Hän itse rauhoittaa esimerkiksi ruokahetken-sä täysin; puhelinkin on äänettömällä.

– Uusi teknologia on oikein käytettynä hieno asia. Mielestäni kaiken perusta on oppia käyttämään sitä jär-kevästi, sen sijaan että se käyttää meitä.

atkuvat keskeytykset, silppumaiset tehtävät ja hallitsematon informaatiotulva ajavat ihmisen fysiologiseen tilaan, jossa ylireagoimme pieniin-kin asioihin, kuvailee Työterveyslaitoksen tutki-musprofessori Minna Huotilainen.

– Stressitasomme on korkealla ja tuotamme viidessä minuutissa pikaratkaisuja pieniin ongelmiin, jotta edes yksi asia siirtyisi nykäisyn eteenpäin. Teemme monta asiaa yhtä aikaa, mutta emme mitään niistä hyvin. Ulkoi-sesti katsottuna toiminta näyttää tehokkaalta, mutta todellisuudessa se ei ole tuottavaa.

Aivotutkimukseen erikoistuneen Huotilaisen mukaan ylireagoivassa tilassa oleva työntekijä ei kykene kes-kittymään mihinkään pidemmäksi aikaa. Työnteko muis-tuttaa ees taas säntäilyä. Selkeä ajattelu, luovuus ja kyky

>>


KuulostaaKo tutulta? aivosi Käyvät yliKierroKsilla.

J

Asiat tärkeysjärjestykseen Minna Huotilaisen mukaan nykyisen keskeytyskulttuurin syntymiseen vaikuttavat myös työjärjestelyt ja erityisesti assistenttien katoaminen työelämästä. Nyt samat työt ja osittain johtajuuskin on valutettu alaspäin.

– Näille nykyajan ”säästötoimille” varmasti nauretaan tulevaisuudessa. Nyt kallispalkkainen asiantuntija laite-taan käyttämään paljon aikaa hankalan sähköisen mat-kalaskun täyttämiseen, kun asiansa osaava assistentti olisi tehnyt saman kymmenessä minuutissa.

Keskittymishäiriö uhkaa erityisesti henkilöitä, jotka sitkeästi yrittävät selvitä kaikista mahdollisista tehtävistä. Tyypillinen hälytysmerkki on jatkuva kiire ja tunne siitä, ettei saa tarpeeksi aikaan eikä hyödynnä osaamistaan niin hyvin kuin voisi, vaikka kuinka yrittäisi.

Tärkein vastalääke on työtehtävien priorisointi, ja

52MinuuTTiAon tutkimusten mukaan tehok-kaan työskentely-jakson pituus. Tämän jälkeen on hyvä pitää 17 minuutin tauko.

päätös siitä on jokaisen tehtävä itse. Minna Huotilaisen mukaan nykyisen työelämän suuri taito onkin kyky johtaa omaa työtään. On opeteltava tunnistamaan, missä tilassa oma keho ja mieli on.

Oman työn johtaminen kytkeytyy suoraan myös sii-hen, miten kulutamme itseämme. Jos keskittymiskyky on hukassa, on korkea aika pohtia, mikä tilanteen aiheuttaa ja mitä muutoksia omassa elämässä olisi tehtävä. Esimer-kiksi ADT-tilaan joutuneen yksilön keskittyminen ei pa-rane yhdessä yössä vaan vaatii syvempiä elämäntapa-muutoksia. Minna Huotilainen kehottaa myös työyhtei-söjä yhteisvastuuseen.

– Osa ihmisistä ei tunnista omaa tilaansa, joten on myös työyhteisön tehtävä luoda pelisäännöt keskittymis-mahdollisuuksien parantamiseksi. Tätä puoltaa sekin, että ADT on oireena kollektiivinen, se leviää työyhteisös-sä henkilöltä toiselle.

AiVOT EiVÄT ”MULTiTASkAA”AivoTuTkiMuS on kumonnut hienot puheet ”multitas-kingista”, monen asian tekemisestä yhtä aikaa.

Tutkijaprofessori Minna Huotilaisen mukaan ihmi-nen kykeneekin kyllä tarkkaavaisuuden nopeaan siir-toon ja ennakointiin tutuissa tehtävissä. Tyyppiesi-merkki on maatilan emäntä, joka hoitaa samaan aikaan kanat, tenavat ja kokkaamisen. Kun mukaan tulee uusia muuttujia, pakka sekoittuu. Ihminen kyke-nee keskittymään syvemmin vain yhteen asiaan ker-rallaan.

– Aivot eivät ”multitaskaa”. Jos yrittää tehdä kahta työtä yhtä aikaa, aivot vaihtelevat koko ajan tehtäväs-tä toiseen ja myös tarkkaavaisuus heittelee. Tämä syö aivojen kapasiteettia.

Professori Minna Huotilainen painottaa keskittymismahdollisuuksien paran-tamisen vahvistavan sekä aivoterveyttä että työn tuottavuutta.


25 4 I 2015 Yhteenveto 4 I 2015 yhteenveto 25

PARANNA kESkiTTYMiSTÄSi, SUOjELE AiVOjASi:

DiGi-DetoXMitä sellaista meillä Suomessa on, mikä monissa muissa maissa on jo luksusta? Hiljaisuutta.

Itä-Suomen yliopisto tutkii nyt hiljaisuutta ja kuuntelua matkailuvalttina. Kohde-ryhmänä ovat kiinalaiset, joista suuri osa elää tiiviisti kansoitetuissa, meluisissa suurkaupungeissa pitkää työpäivää teh-den. Projektiin kuuluu luonnossa rauhoit-tumista ilman älylaitteita.

Tutkimukseen osallistunut hongkongilai-nen kuuli Pohjois-Karjalassa ensimmäistä kertaa elämässään putoavien sadepisa-roiden äänen. Hänen kotikaupungissaan taustamelu on yötä päivää niin kova, että sateen tai linnunlaulun kaltaiset luonnon äänet häipyvät kuulumattomiin.

Samantyyppisiä ”digital detox” -ohjelmia on syntymässä muuallakin maailmassa. Taustalla vaikuttaa suuri työelämän ja tek-nologian murros. Esimerkiksi Kiinassa on arvioitu, että maan 632 miljoonasta inter-netin käyttäjästä 24 miljoonaa on vaka-vasti nettiriippuvaisia. Heille elämä ilman jatkuvaa online-tilaa tuntuu mahdottomal-ta ja aiheuttaa vakavia vieroitusoireita.

ASiAT TärkeySJärJeSTykSeen Työntekijä kykenee päivässä tekemään vain muutaman isomman ja vaativamman tehtävän. Tee lyhyt lista kolmesta tärkeimmästä tehtävästä seuraavalle päivälle ja pysy suunnitelmassa. Varaa pienemmille tehtäville kuten sähköposteille tietty aika päivästä. Sinun ei tarvitse vastata kaikkiin viesteihin heti.

kirJoiTA MuiSTiinÄlä yritä pitää kaikkia tekemättömiä töitä mielessäsi, tämä kuluttaa aivoja. Kirjoita tehtävät muistiin, näin aivokapasiteettiasi vapautuu muihin tehtäviin.

HALLiTSe HäLyäSulje kännykän hälytysäänet sähköpostien, somen ja tekstiviestien osalta. Tee sama tietokoneesi ponnahdusikkunoille, kun haluat keskittyä kunnolla. Pidä työpöydälläsi edes yksi paikka vapaana papereista ja tavaroista. Myös visuaalinen häly kuormittaa aivoja.

äLä SuoSTu TekniikAn orJAkSiSinun tuskin tarvitsee kuljettaa älypuhelinta mukana saunaan tai juoksu- lenkille tai tuijottaa sitä ruokapöydässä perheesi tai ystäviesi seurassa.

JAA iSo TyöTeHTävä oSiinKun työskentelet laajemman kokonaisuuden parissa, älä yritä tehdä kaikkea kerralla. Jaa työ osiin.

keSkuSTeLe Aivot pitävät sosiaalisesta kanssakäymisestä. Pyri keskustelemaan jonkun kollegasi kanssa ainakin muutaman tunnin välein. Vaikka puhuisitte vaikeastakin asiasta, muiden ihmisten seura laskee aivojen kuormitusta ja stressitilaa.

kATkAiSe HekTiSyySKun työ tuntuu erityisen hektiseltä ja ajatus takkuaa, katkaise tilanne ja suuntaa aivojesi huomio aivan muualle, johonkin pieneen tehtävään. Voit esimerkiksi lukea lyhyen lehtiartikkelin, tehdä kauppalistan tai piirtää kuvan koirastasi. Tämä antaa aivoillesi tilaisuuden rauhoittua.

MieTi, MiSSä Työ SuJuuNykyteknologia mahdollistaa työnteon kotona tai muussa rauhallisemmassa paikassa. Etenkin avokonttorit voivat lisätä vaikeuksia keskittyä työhön. Hiljainen työpiste on avainasia tarkkuutta ja keskittymistä vaativassa työssä.

pidä TAukoJATauot kohentavat työvirettä ja piristävät aivoja. Jatkuva istuminen on huono asento aivotyölle; istuva asento viestittää aivoille, ettei mitään tärkeää ole tapahtumassa. Seisominen ja liikkuminen virkistävät ajattelua, samoin ulkoilmassa oleskelu.

oTA oMA HeTki JokA päiväPyri omistamaan häiriötön hetki itsellesi joka päivä. Tee silloin itsellesi mieluisia asioita tai ole tekemättä mitään. Älä ”ohjelmoi” omaa aikaasi etukäteen, sillä silloin siitä voi tulla suorittamista. Jos aluksi vain tuijotat puoli tuntia seinää, sekin sopii hyvin. Päätarkoitus on tietoinen rauhoittuminen.


K


Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksiMenestyvillä yrityksillä on alasta riippumatta jotain yhteistä: niissä henkilöstön ja johdon välit ovat luottamukselliset ja yhteistyö pelaa. Se johtaa hyvän kierteeseen.

irjainparilla YT on ikävä kaiku. Monelle se merkitsee huolta työpai-kan säilymisestä ja ahdistavan epä-varmaa ilmapiiriä työpaikalla.

Kuva on kuitenkin vajaa, sillä parhaimmillaan yhteistoiminta on rakenta-vaa työyhteisön kehittämistä. Tällainen hen-ki on myös yhteistoimintalaeissa.

– Tutkimusten mukaan työyhteisöissä, joissa yhteistoiminta on hyvää, osataan vas-tata työelämän muutoksiin joustavasti ja toiminta on tuottavaa. Näissä työyhteisöissä myös työhyvinvointi on korkealla, sanoo yri-tysvalmentaja Tero Lahdes. Lahdes puhui Akavan Erityisalojen järjestämässä Möröstä mahdollisuudeksi? – kohti parempaa yhteistoimintaa -seminaarissa lokakuun lopussa.

Hyvästä yhteistoiminnasta kertoo myös Tero Lahdeksen ja työyhteisökehittäjä Aarno Ryynäsen juuri seminaarin alla ilmestynyt kirja Yhteistoiminta ja luottamus – Tositarinoita hyvästä yhteistoiminnasta 2.

Kirjan ensimmäinen osa, Samassa veneessä, kertoi yrityksistä vuosien 2008–2009 taantuman Suomessa. Lahdesta harmitti,

Synkkyys ei edistä. Yritysvalmentaja Tero Lahdes haluaa tuoda esiin yrityksiä, jotka menestyvät taantu-masta huolimatta. Monelle niistä on yhteistä hyvä yhteistoimintakulttuuri, johdon ja työntekijöiden väliset luottamukselliset välit sekä toisten arvostaminen.


>>

kun kaikkien huulilla olivat vain tarinat huo-nosti sujuneista yt-neuvotteluista ja talous-vaikeuksista. Hän halusi nostaa esiin niitä tarinoita ja yrityksiä, joissa yhteistoiminta oli hedelmällistä.

– Näissäkin yrityksissä jouduttiin teke-mään ikäviä päätöksiä, mutta asiat hoidettiin luottamuksen hengessä. Yt-neuvottelut su-juivat nopeasti ja organisaatioiden toiminta-kyky oli myös neuvottelujen jälkeen hyvässä jamassa. Nämä yritykset pääsivät rakenta-maan uutta menestystä paljon nopeammin kuin sellaiset työyhteisöt, joissa yhteistoimin-ta oli huonoa, Tero Lahdes sanoo.

Yritysten toimintaympäristö ja koko työelä-mä rakenne on muuttunut valtavasti viimeisen 10–20 vuoden aikana. Globaali kilpailu on en-tistä kovempaa. Lahdeksen ja Ryynäsen kirja kertoo esimerkkejä tämän päivän onnistujista.

– Uskon, että Suomi saadaan nousemaan tämänkinkertaisesta vaikeasta tilanteesta. Työelämän on kuitenkin uudistuttava. Työ-yhteisön kaikkien jäsenten osaaminen ja kehitysideat on saatava käyttöön viimeistään nyt. Innovointi onnistuu parhaiten, kun työ-


Yhteistoiminta möröstä mahdollisuudeksiMenestyvillä yrityksillä on alasta riippumatta jotain yhteistä: niissä henkilöstön ja johdon välit ovat luottamukselliset ja yhteistyö pelaa. Se johtaa hyvän kierteeseen.

teKStI Leena Filpus KUVAt Susa Junnola

yhteisön toimintakulttuuri tukee sitä. Sen edellytyksenä on hyvä yhteistoiminta ja luot-tamus työyhteisössä, Tero Lahdes sanoo.

parempaa tulosta yhteistoiminnallaLahdes ja Ryynänen haastattelivat kirjaansa eri alojen yrityksiä, jotka ovat menestyneet lamas-ta huolimatta. Niitä kaikkia yhdisti hyvä yhteistoimintakulttuuri. Yhteistoimintaa ei välttämättä toteutettu samalla tavoin, mutta niissä oli paljon yhteis-tä. Esimerkiksi luottamus.

– Maailman johtavassa studiotarkkailukaiuttimia valmistavassa Genelec Oy:ssä luottamus on kouriintuntuvaa. Toimitusjohta kertoi yt-neuvotte-lukunnan olevan vähintään yhtä tär-keä kuin johtoryhmä. Hänelle on suorastaan helpotus, että neuvottelukuntaan voi tuoda yhdessä käsiteltäväksi kaikkia asioita. Matalan organisaation Genelecissä vuorovaikutus on jatkuvaa, nopeaa ja epä virallista. Heillä, kuten henkilöstömäärältään huomattavasti suu-

remmassa HOK-Elannossakaan, yt-palaveriin ja kokoontumiseen ei tarvita kriisiä. Kokoon-tumiset ovat normaalia arkea, Lahdes sanoo.

Menestyvissä yrityksissä koko henkilöstöä rohkaistaan myös tekemään aloitteita liittyvät ne sitten uusiin tuoteideoihin tai vaikka yh-teiseen hyvinvointiin. Ideat myös otetaan

käsittelyyn, niitä edistetään ja toi-menpiteistä kerrotaan. Tämä

viestii arvostuksesta toisia ihmisiä kohtaan.

Yhdenvertaisuuden, re-hellisyyden, oikeudenmu-kaisuuden ja avoimuuden on oltava ihan oikeasti läs-

nä työyhteisön arjessa, eikä vain paperilla. Toisten arvos-

tamisen on myös oltava vasta-vuoroista: henkilöstö arvostaa johtoa

ja johto henkilöstöä. Kaikille on myös selvää, mihin suuntaan yritystä viedään ja siihen myös sitoudutaan yhteisesti.

Lahdeksen mukaan esimerkiksi HOK-Elannossa korostui se, miten luottamushen-kilöiden ja johdon välit ovat tasa-arvoiset.

Se ratkaisee, miten ongelmia

käsitellään.

>>


Sovitusta pidetään kiinni, toisen mielipidet-tä kuunnellaan.

– Rehelliset välit eivät tarkoita sitä, ettei erimielisyyksiä ja ongelmia olisi. Kyse on sii-tä, miten ongelmia käsitellään. Toimiva yh-teistoimintakulttuuri johtaa hyvän kiertee-seen. Ihmiseen on sisäänrakennettuna halu antaa parastaan. Johdon ja työntekijöiden pitää antaa toisilleen mahdollisuus onnistu-misen kokemuksiin. Asenne ratkaisee, Tero Lahdes sanoo.

Aluksi työnantaja oli epäileväinen...Hyvä yhteistoimintakulttuuri ei synny välttä-mättä automaattisesti, mutta siihen on mah-

dollista oppia. Stockmannilla henkilöstö herä-si vaatimaan parempaa yhteistoimintakulttuu-ria 2010-luvun alussa, kun talouden suhdanteet alkoivat kurittaa. Perinteikkäässä talossa oli totuttu reiluun työnantajaan, mutta uudessa tilanteessa etuja jouduttiin vähentämään.

Henkilöstö halusi olla mukana neuvotte-lemassa muutoksista.

– Aluksi työnantaja oli epäileväinen tarkoi-tusperistämme, kun aloimme järjestäytyä ja vaatia lain mukaista yhteistoimintaa. Vähitel-len se on ymmärtänyt, että on yhtiön etu, kun mietimme ratkaisuja yhdessä, Stockmannilla ylempien toimihenkilöiden luottamusmie-henä ja yritysyhdistys SYT ry:n varapuheen-

johtajana toimiva Minna Hirvonen sanoo. Minna Hirvonen rohkaisee työntekijäyh-

distyksiä ottamaan aktiivisesti selvää vaikut-tamismahdollisuuksista. Silloin on helpompi myös selvittää työnantajalle, miksi henkilöstö kannattaa ottaa mukaan päätöksentekoon. Apua saa myös muun muassa ammattiliitosta.

Käytännön yhteistoiminnassa on hyvä muistaa, ettei neuvottelupöytään kannata tuoda vain epäkohtia.

– Henkilöstön on hyvä miettiä valmiiksi ehdotuksia, joilla asiat saataisiin hoitumaan aiempaa paremmin. On myös oltava valmis perustelemaan oma kantansa. Kannattaa myös pysyä positiivisena. Matkan varrella voi

Seminaarin puheenjohtaja, yksityissektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja Marina Paulaharju Akavan Erityisaloista (vas) oli yhtä mieltä Minna HIrvosen ja Helena Lamposen kanssa siitä, että hyvä yhteistoimintakulttuuri auttaa yrityksiä myös menestymään. Uudenlainen, aiempaa avoimempi ja innovointiin kannustava yt-toiminta saattaa vaatia yrityksessä asennemuutosta, mutta muutoksen eteen kannattaa tehdä töitä.


ri alueiden jäsenmäärät otetaan jatkossa tarkemmin huomioon Akavan Erityisalojen aluetapah-tumia suunniteltaessa. Erilliset alueryhmät lakkaavat, ja samalla

alueyhdyshenkilöiden rooli vahvistuu. Toi-mintaa koordinoi aluevastaava liiton toi-mistolla.

Linkki Akavaan vahvistuuToiminta linkitetään entistä mää-rätietoisemmin Akavan alue-toimintaan. Jatkossa omien yhdyshenkilöittemme määrä kasvaa Akavan aluejaon mukaisesti 14–15 henkilöön. Pitkän ai-kavälin tavoitteena on, että omat alueyhdyshen-kilömme toimisivat myös Akavan aluejohtoryhmän tai ns. liittojen verkoston jäseninä. Muutos etenee kuitenkin ajan kanssa sitä mukaan, kun väkeä on vaihto-vuorossa.

Monet kiitokset toimintaansa lopetteleville alueryhmille!

olla kuoppiakin. Se, miten asiansa esittää, ratkaisee paljon, Minna Hirvonen sanoo.

yt-neuvotteluilla ojasta allikkoon?Akavan Erityisalojen edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen toi seminaaris-sa esiin, mikä vaikutus henkilöstön vähentä-misneuvotteluilla on työyhteisöön.

– Tekniikan Akateemisten tutkimuksen mukaan lyhyellä aikavälillä asiantuntijaorga-nisaatioissa muun muassa työilmapiiri, työn-tekijöiden motivaatio, keskittymiskyky ja luovuus heikkenevät. Monen työntekijän toimintakyky myös lamaantuu osittain, He-lena Lamponen sanoo.

Pitkäaikaisvaikutukset ovat vielä pahem-mat: Työntekijöiden ja johdon välinen luot-tamus rapautuu. Työnsä säilyttäneet eivät koe työtään enää yhtä merkityksellisenä. Moni kokee, ettei johdolla ole tulevaisuudes-sakaan onnistumisen mahdollisuuksia.

– Kaikesta tästä seuraa, etteivät heikosti toteutetut yt-neuvottelut johdakaan toivot-tuun tulokseen. Tavoitellut säästöt ja supis-tukset saavutetaan kyllä lyhyellä aikavälillä, mutta pitemmällä aikavälillä tuottavuus ja tehokkuus laskevat, Helena Lamponen sanoo ja kannustaa työyhteisöjä kehittämään yh-teistoimintakulttuuriaan.

TOiMiNTA2016

Aluetoiminta uudistuu Akavan erityisalojen toiminta kaikilla alueilla jatkuu ensi vuonna, mutta se organisoidaan uudella tavalla. Kytkentää Akavan aluetoimintaan halutaan tiivistää.

>>

ESeuraa sinulle räätälöityjä uutiskirjeitä Tiedotamme alueesi tapahtumista enti-seen tapaan omalle alueellesi räätälöidyl-lä uutiskirjeellä, joka ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Seuraa viestintäämme!

Möröstä mahdollisuudeksi? – kohti parempaa yhteistoimintaa -seminaarissa keskusteltiin, kuunneltiin ja pohdittiin. Välineitä parempaan yhteistoimintaan antoivat myös Stella Polariksen (keskimmäinen kuva) Sari Siikander ja Micke Rejström.


teKStI Anna Joutsenniemi KUVA Uzi Varon

Tasa-arvo ja uusi työ kärkiteemoja Jäsenten palvelut pysyvät, vaikka toimintaa sopeutetaan tiukentuvaan talouteen.

kavan Erityisalojen talous tiu-kentuu edelleen. Tämä johtuu jäsenten kasvavasta työttömyy-destä, johon ensi vuosi ei vielä näytä tuovan helpotusta, kertoi

toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki mar-raskuussa Lahteen kokoontuneille liitto-kokousedustajille.

Akavan Erityisalojen perimä osuus jäsen-maksuista pysyy kasvavista työttömyyskas-samaksuista huolimatta ennallaan vuonna 2016. Jäsen maksaa samasta jäsenmaksus-taan Akavan Erityisalojen, oman jäsenyhdis-tyksensä, Akavan ja akavalaisten neuvotte-lujärjestöjen (Ylemmät Tomihenkilöt YTN ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO) sekä työttömyyskassa Erkon palvelut.

– Jäsentemme edunvalvonnan palvellut pysyvät samassa laajuudessa kuin kuluvana vuonnakin. Uusia satsauksiakin on. Palkka-puntari tarjoaa jatkossa jäsenille entistä hel-pommin tietoa palkoista. Henkilöstöedusta-jia tuetaan työnohjauksella. Työttömille on järjestymässä uutta työllistävää koulutusta, Luomanmäki kertoo.

Tasa-arvotavoite ajan-kohtaisempi kuin vuosiin Liiton edunvalvonnan kärkiteemoja ovat tu-levana vuonna uusi työ, muuttuva työelämä sekä tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yh-denvertaisuus työelämässä ja yhteiskunnas-sa. Näitä teemoja liitto nostaa erityisesti esil-le vaikuttamistyössä ja jäsenviestinnässä.

– Uusi työ, silpputyö, yrittäjyyden ja palk-katyön vaihtelu ja niiden eri variaatiot, koko yrittäjyyden käsite ovat nyt monen etujärjes-tön agendalla. Meidän tehtävänämme on pohtia, miten tuemme jäseniämme tässä työn muutoksessa, Luomanmäki sanoi.

A

– Uskon, että meillä on tällä alueella paljon annettavaa, sillä monille jäsenryhmillemme uudet työn muodot ovat pitkään olleet arki-päivää. Tämän kärkiteeman eteen teemme töitä sekä Akavassa että Akavan Erityisaloissa.

– Tasa-arvo on ollut Akavan Erityisaloille aina keskeinen tavoite ja arvo, mutta ehkä viime vuosina vähemmän esillä kuin aikai-semmin. Liiton hallitus koki, että tässä ajassa on jälleen aika nostaa tasa-arvokysymykset edunvalvonnan kärkeen.

Luomanmäki korosti, etteivät kärkiteemat vie huomiota arjen perusedunvalvonnalta. Se pyörii liiton lakimiesten ja asiamiesten kokenein voimin jäsenneuvonnassa ja vai-kuttamistyönä neuvottelujärjestöissämme JUKOssa ja YTN:ssä.

Akavan Erityisalojen toiminnan päälinjat 2016 löydät verkkosivuiltamme

www.akavanerityisalat.fi

nuorten ääni kuuluviinAkavan Erityisaloihin perustetaan vuoden alusta opiskelijatoimikunta, joka valmistelee opiskelijoiden edunvalvontaa sekä kehittää toimintaa opiskelijoiden ja nuorten näkökul-masta.

– Opiskelijatoimikunta toimii monialaisen yhteisömme opiskelijoiden äänenä.Toimikun-nan jäsenet ovat itse opiskelijoita tai vasta-valmistuneita, Salla Luomanmäki kertoo.

Opiskelijatoimikunnan puheenjohtajalla on läsnäolo-oikeus Akavan Erityisalojen hal-lituksen kokouksissa.

Toimikunnan rinnalla jatkaa nyt kahden vuoden ajan toiminut vapaamuotoinen opis-kelijaverkosto, joka on avoin kaikille opiske-lijajäsenille.

– Käsittelimme opiskelijaverkoston tapaa-misessa syksyllä uutta toimikuntamallia ja opiskelija-aktiivit olivat siitä innostuneita. Nuo-rilla on aito halu kehittää toimintaa ja on tär-keää, että heillä on hyvät vaikuttamismahdol-lisuudet Akavan Erityisaloissa, sanoo opiske-lija- ja nuorisoasiamies Amalia Ojanen.

– Jatkossa otamme huomioon entistä paremmin myös uransa alussa olevat nuo-ret. Esimerkiksi ennen vain opiskelijoille suunnatut koulutukset suunnataan myös vastavalmistuneille.

– Tasa-arvokysymykset samoin kuin työelämän murroksen tuomat haasteet ovat ensi vuoden agendalla sekä meillä että Akavassa, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

TOiMiNTA2016


Miltä näyttää ensi vuosi jäsentemme työpaikoilla? Mitkä ovat haastavimmat kysymykset edunvalvonnan näkökulmasta? Keräsimme asia- ja lakimiehiltämme nostot eri sektoreilta.

KoonnUt Anna Joutsenniemi KUVAt Uzi Varon, Markku Ojala, Susa Junnola

TärKeinTä 3 Yksityissektori

Juho-Heikki Leppänen, lakimies

Jäsenistö oireilee monin tavoin Heikko työmarkkinatilanne vaikuttaa jäsenistöömme ja yhteydenottoihin monin tavoin. Pelon ilmapiiri on yleistynyt. Tämä johtaa valitettavan usein vaikenemiseen, jos rikkeet tai ongelmat työpaikalla koetaan edes jossain määrin siedettäviksi.

Uupumisen, epäasiallisen kohtelun ja työilmapiiriongelmien tiimoilta ollaan meihin yhteydessä aiempaa useammin. Eniten ovat kuitenkin lisääntyneet yhteistoimintamenette-lyyn, osa-aikaistamisiin, työsuhteen ehtojen muutoksiin ja irtisanomisiin liittyvät kysymykset.

Onneksi myös uusien työsopimusten tarkistuspyyntöjä tulee edelleen tasaiseen tahtiin! Samoin perhevapai-siin ja vuosilomiin liittyvät kysymykset ovat säilyttäneet aiemman suosionsa. Työmarkkinatilanne kuitenkin heijastuu myös näissä asioissa esimerkiksi siten, että perhevapaista kysytään tavanomaista useammin, miten ne antavat suojaa irtisanomista vastaan.

Yksityissektori Saara Aikio, yksityissektorin asiamies, YTN-asiat

Henkilöstöedustajille tehostettua tukea Painopisteenä on henkilöstöedus-tajien tukeminen ja jalkautuminen työpaikoille. Myös uusien luotta- musvaltuutettujen valintoihin panostetaan. Uutta on henkilöstönedustajien työnohjausta koskeva pilottihanke.Siihen voivat osallistua kaikkien sektoreiden henkilöstöedustajat. Järjestökentällä maan hallitus kurittaa erityisesti kehitysyhteis-teistyöjärjestöjä ja monet niissä työskentelevät jäsenet ovat kuluvana vuonna käyneet yt-mankelin läpi. Niiden seurauk-sia podetaan varmasti tulevana vuonna.

Kaupan alalla kentän painostus-valmiuden nostaminen on ensi kevään kova ponnistus.


KuntasektoriJaakko korpisaari, asiamies

Sote-ratkaisu myllää kuntasektoria Maan hallituksen toimet kuohuttavat kuntien toiminta- ympäristössä. Sote-ratkaisu vaikuttaa jäsenistöömme sekä sosiaali- ja terveysalueisiin siirtyvien että peruskuntiin jäävien ammattiryhmien osalta. Kuohunta kuntasektorin ympärillä jatkuu tulevana toimintavuonna varmasti. Sote-ratkaisu tarkentuu vuoden 2016 alussa, jonka jälkeen alkaa varsinainen muutoksen valmistelu kunnissa. Seuraamme tarkasti tilannetta ja vaikutamme neuvottelu- järjestömme JUKOn kautta henkilöstön asemaa koskeviin linjauksiin.

Tähän päälle tulevat hallituksen mahdolliset työehtoja heikentävät pakkolait, jotka kohdentuvat vahvasti kuntasektorin työntekijöihin.

KorkeakoulusektoriSonja Mikkola, asiamies

koulutusleikkausten vaikutukset paljastuvat Koulutusleikkausten vaikutukset ulottuvat pitkälle. Esimerkiksi korkeakoulujen yt-menettelyjen lopputulokset realisoituvat kautta maan vasta vuoden 2016 puolella. Varsinkin hallinto- ja tukipalvelu- henkilöstö on liipasimella. Jäsenten tuki ja neuvonta yt-menettelyjä seuraavissa erilaisissa tilanteissa on ensisijaisen tärkeää.

Myös palkkauskysymykset nousevat varmasti keskusteluun, kun palkka- potissa ei ole juurikaan lisää jaettavaa. Työnantajat keksivät erilaisia vaihtoehtoja palkitsemiseen ja meidän tehtävämme on huolehtia jäsenistöstä näissä keskusteluissa sekä muistuttaa erilaisista laadullisista keinoista kehittää työtä korkeakouluissa.

Koulutuspolitiikassa useat edustamamme alat ovat rakenne-muutoksen kourissa. On huolehdit-tava, että koulutuksen laadun säilymisen lisäksi vastataan alojen työvoimatarpeeseen. Esimerkiksi uusien erikoistumiskoulutusten käynnistyessä on varmistettava, että koulutusaloillamme löytyy monenlaisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiselle.

Julkisen sektorin mylläys näkyy konkreettisesti jäsenten yhteydenotoissa.

Julkinen sektoriHarri ikonen, lakimies

yt-neuvottelut näkyvät neuvonnassa Julkisen sektorin säästö- ja tehostamispaineet ovat näkyneet lisääntyneinä kysymyksinä yt-neuvoitteluista ja yleisesti palvelussuhteen muutostilanteista.

Huono taloustilanne on vaikuttanut myös työilmapiiriin. Organisaatiot on jo trimmattu minimiin, ja jäljellejäävi-en työtaakka on kasvanut, mikä näkyy uupumisina. Moni kysyjä on huolestu- nut omasta tulevaisuudestaan. Jäsenneuvonnassa lisääntyvät työ- ilmapiiriin ja esimerkiksi sairaslomien palkallisuuteen liittyvät kysymykset.

Toisaalta kyllä meille työ- ja virkasuh- deneuvontaan tulee edelleen kysy- myksiä laidasta laitaan. Esimerkiksi vuosilomiin ja perhevapaisiin liittyviä neuvoja jaetaan kuten hyvinäkin aikoina.

TOiMiNTA2016

33 4 I 2015 Yhteenveto 33

Valtiosektorikari eskola, työmarkkinalakimies

Maan hallituksen politiikka näkyy karuna Määrarahasupistukset ja henkilöstövähennykset valtiolla tulevat jatkumaan ja jäsenten edunvalvontatarve on suuri. Virastoja esimerkiksi pistetään nopealla vauhdilla yhteen, mikä merkitsee isoja muutoksia henkilöstökysymyksissä kuten palkassa, toimenkuvissa, virkasiirroissa ja kelpoisuus- vaatimuksissa.

Jatkuva haaste valtiolla on se, miten poliittisessa ohjauksessa oleva työnantaja saadaan ottamaan huomioon tilanteet henkilöstön näkökulmasta. Jäsenistön tyytymättömyys kohdistuu nyt työnantajan lisäksi ammattiliittoihin, joiden toiminta- mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset supistuvassa taloudessa ja enemmistöhallituksen vetämässä politiikassa. Tämän päälle on vielä tullut vellova keskustelu pakkolain- säädännöstä, joka väistämättä kurjistaisi sekä virka- ja työsuhteiden ehtoja että työhyvinvoinnin edellytyksiä.

KorkeakoulusektoriSonja Mikkola

asiamies

KuntasektoriJaakko korpisaari

asiamies

Valtiosektorikari eskola

työmarkkinalakimies

JäSenen ääni Kuuluu

olemme saaneet tänäkin vuonna mukavasti palautetta jäseniltämme.

Kiitos siitä! Jäsenen ääni nimittäin kuuluu ja näkyy Akavan erityisalojen

toiminnassa. Yksi esimerkki siitä ovat maksuttomat palvelunumerot, jotka otimme käyttöön marraskuun

alussa. tätä on toivottu paljon ja olemme itsekin sitä mieltä, että

jäsenpalvelusta ei saa tulla lisäkustannuksia jäsenelle.

teKStI Katja Tujula KUVA Uzi Varon


Jäsen voi monella tapaa

vaikuttaa toimintaamme.

35

teKStI Katja Tujula KUVA Uzi Varon

MaksuttoMat palvelusarjat

(arkisin klo 9 –14):

Lakimiesten työsuhdeneuvonta (yksityinen sektori):

0800 135 350Lakimiesten työsuhdeneuvonta

(julkinen sektori):

0800 135 380Jäsensihteerit:

0800 135 370

koulutuksiin nyt porrastetut ilmoittautumisetTämä lehden sivuilla julkaistaan kevään koulutuskalenteri. Sen suun-nittelussa jäsenten mielipiteellä on iso merkitys.

Keräämme koulutustoiveita mm. kahden vuoden välein tehtäväs-sä palvelutyytyväisyystutkimuksessa. Suunnitelmia ei kuitenkaan tehdä pelkän kyselyn perusteella; myös koulutus-palautteet ovat meille arvokas apuväline. Emme järjestä koulutuksia, jotka eivät vedä väkeä tai ovat saaneet negatiivista palautetta. Onneksemme olemme löytäneet hyviä yhteistyökumppaneita koulutuksiin ja palaute on ollut pääosin erin-omaista. Koulutuksia ja tapahtu-mia ei järjestetä vain pääkau-punkiseudulla vaan eri puolel-la Suomea. Webinaarit ovat olleet suosittuja ja niitä on kalenterissa ensi vuonna ai-empaa enemmän. Pyrimme myös saamaan koulutuksista tallenteita, joita voi katsoa jä-sensivustolla.

Koulutusten ilmoittautumis-käytäntöön on nyt tehty muutok-sia ja jäsenet ovat vaikuttaneet tä-hänkin. Aiempi käytäntö oli se, että kaikkiin kauden koulutuksiin ilmoittau-duttiin samaan aikaan. Kokeilemme nyt ilmoittautumisten porrastusta. Ilmoittautumi-nen alkaa sitä mukaa kun koulutuksia järjestetään eli noin kaksi kuukautta ennen tapahtumaa. Ilmoittautumispäivät löytyvät koulutuskalenterista. Koulutuskalenteri aikatauluineen jul-kaistaan Yhteenveto-lehdessä kaksi kertaa vuodessa kuten ennenkin. Ilmoittautumisten porrastaminen antaa myös uusille jäsenille tilai-suuden osallistua maksuttomiin koulutuksiin. Odotamme kiinnostu-neina tämän kokeilun palautteita.

Koulutuksia ja tapahtumia järjestetään kalenterin ulkopuolellakin, joten kannattaa säännöllisesti seurata Akavan Erityisalojen tapahtu-mia netistä ja uutiskirjeistä!

palkkaneuvonta tehostuuJäsensivuston palkkaneuvontaosuus uudistuu. Palkkaneuvonta auttaa sinua työpaikkaa hakiessasi tai valmistautuessasi palkankorotusneu-votteluun. Akavan Erityisalat tekee yhdessä jäsenyhdistysten kanssa

jäsenistöä koskevia palkkatutkimuksia ja antaa palkkoja sekä työsuh-teen ehtoja koskevia suosituksia edustamilleen aloille. Jäsensivuilta löydät kattavasti tietoa palkasta, palkkasuosituksista ja palkkaneuvon-nan yhteystiedot.

Suurin muutos uudistuksessa tulee Palkkapuntariin: sen tietokan-taa on laajennettu huomattavasti ja jäsentietojen sijaan

käytämme Tilastokeskuksen tietoja. Voit hakea palkkatietoja ammattinimikkeittäin, työn-

antajasektoreittain, toimialoittain, tut-kintoasteen ja/tai -alueen ja iän pe-

rusteella. Nämä kaikki vaikuttavat palkkakehitykseen.

Jäsen hyötyy tutkimuksistaYksi tärkeimmistä jäseneduista on etujesi valvominen työelä-mässä. Siinä hyödynnämme työmarkkinatutkimusta, joka sisältää mm. palkkaukseen ja työsuhteeseen liittyviä kysy-

myksiä. Tutkimuksen tulokset ovat meille kultaakin kalliimpia,

ja siksi toivomme jokaisen jäse-nen vastaavan kyselyyn. Myös Aka-

van ja mm. Tilastokeskuksen tutki-mustuloksia hyödynnetään työelämän

kehittämisessä. Teimme syyskuussa pikaky-selyn hallituksen suunnittelemista pakkomuu-

toksista – siihen saimme valtavasti vastauksia – kiitos! Jokainen voi siis osallistua toimintamme kehittämiseen.

Muistathan jatkossakin antaa palautetta! Seuraava palvelutyytyväi-syyskysely lähetetään ensi keväänä ja siihen kannattaa vastata.

P.S. Muistathan tarkistaa, ettet ole kieltänyt jäsensivuston Omat tiedot -osiossa uutiskirjettä? Siinä on paljon hyödyllistä tietoa mm. koulutuksista ja tapahtumista. Kuukausittaisen kirjeen lisäksi lähe-tämme räätälöityjä uutiskirjeitä mm. työnantajasektorin mukaan – älä siis missaa tärkeää työelämätietoa.

Terveisin

Katja Tujulajärjestö- ja palvelupäällikkö[email protected]

4 I 2015 yhteenveto

Yhteenveto 4 I 201536

Tervetuloa kevään 2016 jäsenkoulutuksiinvuoden 2016 koulutuskalenteri on tehty entistä vahvemmin jäsenten tarpeita kuunnellen. Kalenterimme suunnittelu pohjautuu koulutusten jälkeen kerättyihin palautteisiin. Jäsenkoulutukset painottuvat työnhaun eri kanavien lisäksi muun muassa työhyvinvointiin, uran eri vaiheissa tärkeiden työelämän lainsäädäntöön liittyvien kysymysten käsittelyyn.

Järjestämme vuoden 2016 aikana enemmän webinaareja kuin aikaisempina vuosina. Webinaari mahdollistaa osallistumisesi koulutukseen paikkakunnasta riippumatta, sillä koulutukseen osallistutaan oman tietokoneen tai esimerkiksi iPad-tabletin kautta. Webinaareissa käsitellään sosiaalista mediaa niin LinkedIn:in tehokäytön kuin vaikuttavan läsnäolon kautta. Lisäksi kestosuosikeista Erotu eduksesi työnhaussa, Miten neuvottelen palkkani ja Tee hyvä työsopimus järjestetään webinaarit. Kaikista webinaa-reista tehdään tallenne, joka on jäsenten kuunneltavissa noin reilun viikon päästä jäsensivus-tolla kirjautumisen takana.

Koulutuskalenterissa on useita uusia aiheita: Mindfulness työssä, Onnellisuus työelämäs-sä, Johda itseäsi työpaikan muutostuulissa ja Oman talouden hoito. Uusien aiheiden lisäksi kestosuosikit, kuten Kouluttajan ABC sekä Iloa ja varmuutta esiintymiseen, jatkavat myös tässä koulutus-kalenterissa. Muistathan ennen ilmoittautumistasi tutustua tärkeisiin pelisääntöihin.

2016TAMMIKUU 12.1. Kouluttajan aBC – innostavaa oppimista Helsinki 11.12.14.1. viekö projekti sinua vai sinä projektia Helsinki 11.12.20.1. linkedin-webinaari valtakunnallinen 11.12.25.1. tee hyvä työsopimus -webinaari valtakunnallinen 11.12.25.1. tee hyvä työsopimus Helsinki 11.12.29.1. ammatinharjoittajien taloushallinnon aBC ja verotus Helsinki 11.12.

HELMIKUU 11.2. Mindfulness työssä oulu 11.12.16.2. innostu urasuunnittelusta, onnistu työnhaussa valtakunnallinen 16.12.18.2. onnellisuus työelämässä Helsinki 18.12.

MAALISKUU 8.3. vaikuttava läsnäolo sosiaalisessa mediassa -webinaari valtakunnallinen 8.1.10.3. ammatillisen maineen rakentaminen Helsinki 10.1.15.3. Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä? oulu 15.1.17.3. työvuosia takana +20 rovaniemi 17.1.31.3. työvuosia takana +20 Joensuu 31.1.

HUHTIKUU 7.4. tiimityötaidot asiantuntija- työssä lahti 7.2. 7.4. työpaikan ristiriidat Kajaani 7.2. 8.4. oman osaamisen myyminen tampere 8.2.12.4. erotu eduksesi työnhaussa turku 12.2.14.4. Miten neuvottelen palkkani? -webinaari valtakunnallinen 14.2.14.4. Miten neuvottelen palkkani? Helsinki 14.2.19.4. Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä? Helsinki 19.2.19.4. iloa ja varmuutta esiintymiseen tampere 19.2.26.4. oman talouden hoito Helsinki 26.2.

TOUKOKUU17.5. tiimityötaidot asiantuntijatyössä Kokkola 17.3.

Ilmoittautuminen alkaa


>>


Linkedin-webinaariAika ja paikka:valtakunnallinen webinaarike 20.1.2016 klo 16.30-18.30 (Järjestelmään kirjautuminen klo 16 alkaen)

Webinaariin osallistutaan omalta tietokoneelta internet-yhteyden avulla. tavallinen PC- tai Mac-työasema riittää, mitään erityisiä ohjelmia ei tarvitse etukäteen asentaa. äänentoistoa varten tietokoneessa on oltava kaiuttimet tai kuulokkeet. Voit osallistua myös iPad-tabletilla.

Tavoite ja sisältö:Webinaari esittelee LinkedIn-profiilin rakentamisen ja optimoinnin niin lukijan kuin teknisistäkin näkökulmista. opimme myös miten LinkedIn-profiilia voi optimoida LinkedInin sisäisen hakukoneen kautta löydettävyyden parantamiseksi. • Miksi sosiaalinen media on niin tärkeää työnhaussa?• LinkedIn-tehokäyttö – Vinkit LinkedIn-profiilin luontiin ja hyödyntämiseen – Asiantuntijuutta korostavan profiilin perusta LinkedIniin – Profiilin optimointi• Jobs-osio, työpaikkojen haku, hakuvahdit, LinkedIn- profiililla työn haku• Ryhmissä tapahtuva työpaikkojen haku, ryhmien ”piilotyöpaikat”• Koulutuksessa selvennetään myös rekrytoijien tapaa käyttää LinkedIniä, jotta työnhakijat ymmärtävät paremmin mitä asioita pitää ottaa huomioon profiilia täytettäessä ja verkostoiduttaessa LinkedInissä. kouluttaja:Tom Laine, sosiaalisen median asiantuntija, kouluttajaosallistujamäärä: 95

ilmoittautuminen alkaa: 11.12.2015

TAMMIKUU

kouluttajan ABC – innostavaa oppimistaAika ja paikka:Helsinki ti 12.1.2016 klo 17.30-20.30(iltapala klo 17.00)

Hotelli Seurahuone Helsinki, kaivokatu 12, Helsinki

Tavoite ja sisältö:Koulutuksen tavoitteena on kehittää kouluttajataitoja sekä tarjota keinoja, joiden avulla koulutuksista rakentuu innostavia ja selkeitä. Koulutus tarjoaa vinkkejä koulu-tusten valmistelemiseen sekä ryhmän hallitsemiseen. tavoitteena on myös vahvistaa kouluttajan viestintätai-toja sekä tarkastella havainnollistamisen ja monipuolis-ten harjoitusten vaikutusta oppimiseen.Koulutus on suunnattu kouluttajille, perehdyttäjille sekä oman työn ohella kouluttaville henkilöille. Koulutus sopii myös koulutustyöstä kiinnostuneille.• Koulutuksen suunnittelu ja rakenne• Ryhmä haltuun: keinoja ryhmäyttämiseen, ilmapiirin rakentamiseen sekä ryhmän hallintaan• Kouluttajan esiintyminen ja sanaton viestintä• Havainnollistaminen ja aktivoivat menetelmät koulutuksen elävöittäjän ja oppimisen tukenakouluttaja:Jutta Laino-Tabell, viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kouluttaja, draamapedagogi / ohjaamo

osallistujamäärä: 20


12tAMMIKUU

viekö projekti sinua vai sinä projektiaAika ja paikka:Helsinki to 14.1.2016 klo 17.30-20.30(iltapala klo 17.00)

Hotelli Seurahuone Helsinki, kaivokatu 12, Helsinki

Tavoite ja sisältö:työelämän arki koostuu yhä enemmän virallisista ja epävirallisista projekteista. Koulutuksemme tavoitteena on tarjota työkaluja laadukkaaseen projektin johtamiseen ja projektipäällikön työhyvinvoinnin ylläpitämiseen.Miksi koulutus on tarpeen? Projekti on hyvin usein pro-jektipäällikön näköinen. Koulutus on valmisteltu sinun osaamisesi vahvistamiseksi.koulutuksen sisältöteemat:• Projektityön ja projektijohtamisen laatutekijät• Projektinhallinnan menetelmät ja työkalut• Projektien onnistumisen arviointi kouluttaja:Janne Marniemi, johtaja / Ramboll Management Consultingosallistujamäärä: 25


14tAMMIKUU

Ammatinharjoittajien taloushallinnon ABC ja verotusAika ja paikka:Helsinki pe 29.1. klo 10-16(aamupala klo 9.30)

Akavan erityisalat, Maistraatinportti 4 A, 6. krs, Helsinki

kohderyhmä:pää- ja sivutoimiset ammatinharjoittajat ja yrittäjätKlo 10-12, Kari Alhola

TALouSHALLinnon ABC:Valmennuksen tavoitteena on menestyksellisen liiketoiminnan tukeminen taloushallinnon ja talouden hallinnan näkökulmasta.olennaiset sisällölliset kysymykset liittyvät seuraaviin osaa-misalueisiin – käytännössä yrittäjän taloushallinnon perus-osaamisalueet: Kannattavuuden, maksuvalmiuden, vakava-raisuuden ja niiden komponenttien hallinta ja ymmärtäminen.

Klo 13-16, Juha-Pekka Huovinen

AMMATinHArJoiTTAJAn veroväHennykSiä JA veroSuunniTTeLu:• Koulutuskustannukset• Terveydenhoitokulut• Edustaminen vai markkinointi• Toimitilakulut• Työvaatteet• Vakuutusmaksut• Matkakulut• Verosuunnittelumahdollisuudet yksityisliikkeessäkouluttajat:KtM kari Alhola, Veroasiantuntija, Alhola Consulting oyJuha-pekka Huovinen, Veroasiantuntija, Veronmaksajain Keskusliitto ry / Verotieto oyosallistujamäärä: 20ilmoittautuminen alkaa: 11.12.2015

29tAMMIKUU

Tee hyvä työsopimusAika ja paikka:Helsinki ma 25.1. klo 16.30-18.30 (välipala klo 16)TJS opintokeskus, ratamestarinkatu 11, Helsinki

Tavoite ja sisältö: tee hyvä työsopimus –webinaari järjestetään samalla myös perinteisenä lähikoulutuksena. Mukaan mahtuu 30 jäsentä osallistumaan koulutukseen paikan päälle. Läsnä olevat osallistujat ovat kuin normaalissa lähikoulutuksessa ja ver-kossa olevat osallistujat seuraavat koulutusta omilta koneil-taan samaan tapaan kuin ns. normaalissa webinaarissa. Lähikoulutuksessa olevia osallistujia ei kuvata.Koulutuksessa saat tietoa työlainsäädännön keskeisistä käsitteistä ja parhaat vinkit omaan työsopimusneuvotteluun. Mitä merkitystä on työehtosopimuksella ja voinko sopia toisin? opit tarkastelemaan oman työsopimuksesi tärkeitä kohtia ja tunnistamaan riskejä ennen allekirjoittamista. tie-dät mitä työsopimuksen tulisi ja mitä sen ei tulisi sisältää.kouluttaja:kari eskola, työmarkkinalakimies / Akavan erityisalatosallistujamäärä: 30ilmoittautuminen alkaa: 11.12.2015

Tee hyvä työsopimus -webinaariAika ja paikka:valtakunnallinen webinaarima 25.1. klo 16.30-18.30 (Järjestelmään kirjautuminen klo 16 alkaen)

Webinaariin osallistutaan omalta tietokoneelta internet-yhteyden avulla. tavallinen PC- tai Mac-työasema riittää, mitään erityisiä ohjelmia ei tarvitse etukäteen asentaa. äänentoistoa varten tietokoneessa on oltava kaiuttimet tai kuulokkeet. Voit osallistua myös iPad-tabletilla.

Tavoite ja sisältö:Koulutuksessa saat tietoa työlainsäädännön keskeisistä käsitteistä ja parhaat vinkit omaan työsopimusneuvot-teluun. Mitä merkitystä on työehtosopimuksella ja voin-ko sopia toisin? opit tarkastelemaan oman työsopimuk-sesi tärkeitä kohtia ja tunnistamaan riskejä ennen alle-kirjoittamista. tiedät mitä työsopimuksen tulisi ja mitä sen ei tulisi sisältää. kouluttaja:kari eskola, työmarkkinalakimies / Akavan erityisalatosallistujamäärä: 95


25tAMMIKUU

25tAMMIKUU

20tAMMIKUU

onnellisuus työelämässäAika ja paikka:Helsinki to 18.2. klo 17.30-20.30(välipala klo 17.00)

radisson Blu royal Hotel Helsinki, runeberginkatu 2, Helsinki

Tavoite ja sisältö: tämä koulutus on sinulle, joka haluat paitsi jaksaa hyvin työssäsi, myös nauttia siitä ja jopa kukoistaa. Kuulet myös keinoja siihen, miten saada muutkin mukaan työn iloon ja innostukseen. Valmentajan alustusten myötä pohdimme yhdessä seu-raavia teemoja: • Mitä on onnellisuus työssä ja miksi se on tärkeää?• Mistä työmotivaatiomme koostuu?• Miten lisätä työn merkityksellisyyttä ja hallintaa?• Miten muuttaa ongelmat toiveiksi ja tavoitteiksi?tule mukaan kuulemaan tutkimustietoa, jakamaan ko-kemuksia, voimaantumaan, innostumaan ja verkostoi-tumaan.kouluttaja:Seija raesola, Advisor, Coach/ HRS Advisors Oy osallistujamäärä: 25ilmoittautuminen alkaa: 18.12.2015

vaikuttava läsnäolo sosiaalisessa mediassa -webinaariAika ja paikka:valtakunnallinen webinaariti 8.3. klo 16.30-18.30

(kirjautuminen järjestelmään klo 16) Webinaariin osallistutaan omalta tietokoneelta internet-yhteyden avulla. tavallinen PC- tai Mac-työasema riittää, mitään erityisiä ohjelmia ei tarvitse etukäteen asentaa. äänentoistoa varten tietokoneessa on oltava kaiuttimet tai kuulokkeet. Voit osallistua myös iPad-tabletilla.Tavoite ja sisältö: Webinaarissa kerrotaan, mistä vaikuttavuus sosiaalises-sa mediassa muodostuu niin henkilö- kuin organisaa-tiotasolla. Kahteen pääosioon jakautuva kokonaisuus avaa osallistujille, miten suuri merkitys organisaatiovies-tinnälle on asiantuntijan some-läsnäololla sekä miten organisaatio onnistuu tekemään vaikuttavaa ja näkyvää viestintää sosiaalisen median eri kanavilla. Kouluttajan vinkkien ja koulutusmateriaalien ohjeiden avulla osal-listujat saavat käsityksen nykypäiväisestä some-vaikut-tamisesta organisaatiossa - niin työntekijöiden kuin organisaation toimesta, yhteistyössä tehtynä. kouluttaja:piritta Seppälä, sosiaalisen median asiantuntija osallistujamäärä: 95ilmoittautuminen alkaa: 8.1.2016

Työvuosia takana 20+ Aika ja paikka:Rovaniemi to 17.3. klo 17.30-20.30(välipala klo 17.00)Santa´s Hotel Santa Claus, korkalonkatu 29, rovaniemi

HELMIKUU

MAALISKUU

Mindfulness työssäAika ja paikka:Oulu to 11.2. klo 17.30-20.30(välipala klo 17.00)radisson Blu royal Hotel oulu, Hallituskatu 1, oulu

Tavoite ja sisältö: Kaipaatko lisää voimavaroja työhösi tai muuhun elä-mään? Kaipaatko yksinkertaisia vinkkejä ja harjoitteita rentoutumiseen? toivotko apuvälineitä työnteon kuor-mittavuuden vähentämiseksi? tämä valmennus tarjoaa tiivistetyn ja selkeän kuvan siitä mitä mindfulness on ja millaisia harjoitteita siihen liittyy? tule tutustumaan ai-heeseen ja kokeilemaan käytännössä miltä mindfulness tuntuu. Saat mukaasi vinkkejä siihen miten mindfulness voi tukea hyvinvointiasi ja keskittymistäsi työssä ja elä-mässäkouluttaja:Aino peltomaa, psykologi, FM / UP Partners osallistujamäärä: 30


11HELMIKUU

18HELMIKUU

8MAALISKUU

17MAALISKUU

innostu urasuunnittelusta, onnistu työnhaussa Aika ja paikka:valtakunnallinen webinaari Ti 16.2. klo 16.30-19.30(Kirjautuminen järjestelmään klo 16.00 alkaen)

kohderyhmä: opiskelijat ja vastavalmistuneet Webinaariin osallistutaan omalta tietokoneelta internet-yhteyden avulla. tavallinen PC- tai Mac-työasema riittää, mitään erityisiä ohjelmia ei tarvitse etukäteen asentaa. äänentoistoa varten tietokoneessa on oltava kaiuttimet tai kuulokkeet. Voit osallistua myös iPad-tabletilla.

Tavoite ja sisältö: Webinaarissa saat hyvät eväät oman urasuunnittelusi tueksi ja opit erottumaan työnhaussa! on viisasta poh-tia oman uran suunnittelua jo ennen valmistumista. Jos et tiedä tai tiedät, mikä sinusta tulee isona, webinaari on kullanarvoinen paketti sinulle! Webinaarin lopussa on aikaa kysymyksille ja vastauk-sille. Mieti sinäkin omat kysymyksesi jo etukäteen, niin saat webinaarista vielä enemmän irti!teemat: • Oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen• Omat tavoitteet ja unelmat suunnannäyttäjinä• Omat kiinnostukset ja motivaatio• Itselle mieluisin ja sopivin työympäristö• Täsmävinkit työnhaussa erottumiseenkouluttaja:riikka pajunen, KM/ Montevistaosallistujamäärä: 95ilmoittautuminen alkaa: 16.12.2015

16HELMIKUU

Ammatillisen maineen rakentaminenAika ja paikka:Helsinki to 10.3. klo 17.30-20.30(välipala klo 17.00)

Helsinki Congress paasitorni, paasivuorenkatu 5 A, Helsinki

Tavoite ja sisältö: Valmennuksen tavoitteena on tarjota osallistujille koko-naiskuva siitä, millaisista asioista henkilökohtainen ammatillinen maine muodostuu, ja millä tavoilla hyvä maine vie eteenpäin muuttuvassa työelämässä. osallis-tujat rakentavat oman mainemallin sekä laativat muis-tilistan maineen kunnossapitoon ja suojelemiseen arjes-sa – sekä todellisissa, kasvokkain-tilanteissa että virtu-aalisessa työelämässä ja somessa. Lisäksi käsitellään LinkedIn-henkilöprofiili ja LinkedIn-viestintä maineen näkökulmasta.kouluttaja:Johanna Tuutti, Up Partnersosallistujamäärä: 30ilmoittautuminen alkaa: 10.1.2016

10MAALISKUU

Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä?Aika ja paikka:Oulu ti 15.3. klo 17.30-20.30(välipala klo 17.00)

radisson Blu Hotel oulu, Hallituskatu 1, oulu

Koulutus on tarkoitettu kaikille oman yrityksen perustamisesta kiinnostuneille ja sitä harkitseville. tilaisuuden ohjelma on seuraava:

yritystoiminnan aloittaminen:• yrityksen perustaminen• starttiraha ja muu rahoitus• arvonlisäverovelvollisuus• yrittäjien eläke YEL• yrittäjän sosiaali- ja työttömyysturva

kantapään vai korvien kautta? • kokemuksia yrittäjyydestä ja yrittäjän tukipilareistakouluttajat:Tuire Torvela, lakimies / Akavan erityisalatMerja isotalo / Kulttuuripajasto Kyosallistujamäärä: 30ilmoittautuminen alkaa: 15.1.2016

15MAALISKUU


Tiimityötaidot asiantunti-jatyössäAika ja paikka:Lahti to 7.4. klo 17-20(välipala klo 16.30)Scandic Lahti, vesijärvenkatu 1, Lahti

kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu asiantuntijoille ja esimiehille. Koulutus soveltuu täydennyskoulutuksena kaikille ai-heesta kiinnostuneille.Tavoite ja sisältö: tiimityöskentely on arkipäiväistynyt erityisesti asiantun-tijatyössä. tiimien ajatellaan olevan ”itseohjautuvia ja luovia” ilman määrätietoista johtamista. näin useinkaan ei käy, vaan toimintaa saattaa johtaa äänekkäimmät, kunnian- tai vallanhimoisimmat jäsenet tai sitten tunnis-

oman osaamisen myyminenAika ja paikka:Tampere pe 8.4. klo 10-16 (aamupala klo 9.30)Scandic Tampere Station, ratapihankatu 37, Tampere

kohderyhmä: pää- ja sivutoimiset ammatinharjoittajat ja yrittäjättyöpajavalmennuksessa käymme läpi asiakkaaseen keskittyvän arvon myynnin elementit, toteutuksen. osal-listuja saa hyvät edellytykset asiakas- ja arvokeskeiseen myyntityöhön. Koulutus innostaa arvostavaan vuoropuheluun asiakkaan kanssa osana myyntiä. Pohdimme yhdessä sitä miten asiakas ostaa ja mitkä ovat myynnin keskeiset menes-tystekijät. Mietimme yhdessä miten luottamusta luodaan ja puramme arvon käsitettä auki ymmärtääksemme miten sitä kasvatetaan asiakkaalle myyntityön aikana. osallistujat saavat mukaansa työkaluja, näkökulmia sekä intoa myyntityön tekemiseen.

erotu eduksesi työnhaussaAika ja paikka:Turku ti 12.4. 17.30-20.30 (välipala klo 17.00)radisson Blu Marina palace Hotel, Linnankatu 32, Turku

Tavoite ja sisältö:Koulutuksessa…• Opit viiden askeleen ohjelman tehokkaaseen työnhakuun• Opit erottumaan työnhakuprosessin eri vaiheissa • Tunnistat vahvuuksiasi ja opit paketoimaan osaamistasi• Opit tehovinkit CV:n ja houkuttelevan hakemuksen tekoon• Opit modernit keinot löytää (piilo)työpaikka• Saat lisää energiaa ja itseluottamusta työnhaku- projektiisi!kouluttaja: riikka pajunen, KM/ Montevistaosallistujamäärä: 25ilmoittautuminen alkaa: 12.2.2016

Miten neuvottelen palkkani? -webinaariAika ja paikka:valtakunnallinen webinaari to 14.4. klo 16.30-18.30 (Järjestelmään kirjautuminen klo 16 alkaen)

Webinaariin osallistutaan omalta tietokoneeltainternet-yhteyden avulla. tavallinen PC- tai Mac-työasema riittää, mitään erityisiä ohjelmia ei tarvitse etukäteen asentaa. äänentoistoa varten tietokoneessa on oltava kaiuttimet tai kuulokkeet. Voit osallistua myös iPad-tabletilla.Tavoite ja sisältö:Koulutuksessa saat tietoa mistä palkka muodostuu ja mikä siihen vaikuttaa. Koulutuksen tavoitteena on • parantaa jäsenen valmiuksia neuvotella omasta palkasta työnantajan kanssa• löytää realistiset tavoitteet ja asialliset perusteet palkan oikealle määrittämiselle• oppia ymmärtämään työelämän pelisääntöjä sekä työnantajan näkökulmia• vastata siihen mitä tehdä, kun palkkaus ei tyydytä• kertoa milloin on oikea aika neuvotella palkasta• neuvoa miten rakentaa palkkaus oman uran näkökulmasta

HUHTIKUU

Työvuosia takana 20+ Aika ja paikka:Joensuu to 31.3. klo 17.30-20.30(välipala klo 17.00)original Sokos Hotel kimmel, itäranta 1, Joensuu

Tavoite ja sisältö: Valmennuksessa vastataan yleisimpiin kysymyksiin, joita kokeneilla työelämän osaajilla on, kuten: Miten ja mistä hakea työtä nyt, kun kokemusta tietyistä tehtävis-tä ja tietyiltä toimialoilta on runsaasti? Miten työnantajat suhtautuvat, jos on tehnyt pitkän uran yhden yrityksen palveluksessa? Miten töitä haetaan, jos ei ole kymmeniin vuosiin joutunut hakemaan töitä? Vieläkö voi löytää uu-den suunnan uralleen? Mikä on iän vaikutus valinnan-mahdollisuuksiin ja työllistymiseen? Valmennus tarjoaa konkreettista tietoa ja vinkkejä onnistumisen tueksi sekä tarjoaa vertaistukea samoja asioita pohtiville. kouluttaja: Heidi viljamaa / UP Partnersosallistujamäärä: 30ilmoittautuminen alkaa: 31.1.2016

31MAALISKUU

Tavoite ja sisältö: Valmennuksessa vastataan yleisimpiin kysymyksiin, joi-ta kokeneilla työelämän osaajilla on, kuten: Miten ja mistä hakea työtä nyt, kun kokemusta tietyistä tehtävis-tä ja tietyiltä toimialoilta on runsaasti? Miten työnantajat suhtautuvat, jos on tehnyt pitkän uran yhden yrityksen palveluksessa? Miten töitä haetaan, jos ei ole kymmeniin vuosiin joutunut hakemaan töitä? Vieläkö voi löytää uu-den suunnan uralleen? Mikä on iän vaikutus valinnan-mahdollisuuksiin ja työllistymiseen? Valmennus tarjoaa konkreettista tietoa ja vinkkejä onnistumisen tueksi sekä tarjoaa vertaistukea samoja asioita pohtiville. kouluttaja: Heidi viljamaa / UP Partnersosallistujamäärä: 30ilmoittautuminen alkaa: 17.1.2016

7HUHTIKUU

8HUHTIKUU

14HUHTIKUU

12HUHTIKUU

Työpaikan ristiriidatAika ja paikka:Kajaani to 7.4. klo 17-20(välipala klo 16.30)Scandic kajanus, koskikatu 3, kajaani

kohderyhmä: Koulutus soveltuu kaikille aiheesta kiinnostuneille, mut-ta se on erityisen hyödyllinen luottamusmiehille, työsuo-jeluvaltuutetuille, työsuojelupäälliköille ja esimiehille. Tavoite ja sisältö: Koulutuksessa opetellaan käsittelemään rakentavasti työpaikan ristiriitoja. opit, miten epäasiallinen käyttäy-tyminen työpaikalla tunnistetaan ja miten siihen kannat-taa puuttua. Kiire ja/tai epävarmuus työpaikalla lisäävät työntekijöiden kuormittumista, samoin suuret organisaatiomuutokset. Lisääntynyt stressi johtaa helposti siihen, että työpaikal-la alkaa ilmetä konflikteja sekä työpaikkakiusaamista. Luottamusmiesten, asiamiesten ja työsuojeluviranomais-ten parhaista käytännöistä on koottu suositusmalli sille, miten ristiriitoja parhaiten käsitellään. tässä koulutuk-sessa esitellään tämä suositeltu malli ristiriitojen selvit-tämiseen sekä kerrotaan työntutkijoiden viime vuosien tutkimustuloksista, jotka selittävät sitä, miksi juuri tämä ratkaisumalli on osoittautunut toimivaksi.kouluttaja: FM inka ukkola / tJS opintokeskusosallistujamäärä: 5ilmoittautuminen alkaa: 7.2.2016

7HUHTIKUU

tamaton ryhmädynamiikka suistaa tiimin perustehtävän jonnekin syrjään. tiimejäkin on opittava johtamaan, sillä niistä toki saadaan luovia ja jäseniään sitouttavia.Koulutus koostuu luennosta ja osallistujien työskente-lystä, joiden avulla opit perusasioita tiimien kehitysvai-heista, luottamuksen ja pelisääntöjen merkityksestä, ryhmädynamiikasta, vallasta ja vastuusta tiimissä sekä tiimin motivoinnista.kouluttaja:tJS opintokeskus, kouluttajan nimi tarkentuu lähempä-nä koulutusta

Koulutus antaa näkökulmia ja vastauksia mm näihin aiheisiin:• Mitä palveluiden myynti on ja miten siitä saa mieluisaa tekemistä?• Miten suunnitelma vaikuttaa myynnin toteutukseen?• Miten asiakas ostaa ja miten se vaikuttaa myyntiin?• Miten luottamusta luodaan?• Mitä on arvo ja miten sitä luodaan?• Mitä hyvästä tarjouksesta tulisi löytyä?kouluttaja: kalle reunanen, toimitusjohtaja, Innomaatti oyosallistujamäärä: 25ilmoittautuminen alkaa: 8.2.2016

>>


Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä?Aika ja paikka:Helsinki ti 19.4. klo 17.30-20.00 (välipala klo 17.00)

radisson Blu royal Hotel Helsinki, runeberginkatu 2, Helsinkikohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu kaikille viestintä-, konsultointi-, koulutus- tai suunnittelualan yrityksen perustamisesta kiinnostuneille ja sitä harkitseville. yritystoiminnan aloittaminen:• yrityksen perustaminen• starttiraha ja muu rahoitus• arvonlisäverovelvollisuus• yrittäjien eläke YEL• yrittäjän sosiaali- ja työttömyysturvakantapään vai korvien kautta? • kokemuksia viestintäalan yrittäjyydestä ja yrittäjän tukipilareista

iloa ja varmuutta esiintymiseenAika ja paikka:Tampere ti 19.4. klo 17.30-20.30 (iltapala klo 17.00)

Scandic Tampere Station, ratapihankatu 37, TampereTavoite ja sisältö: Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa osallistujien esiin-tymiskuvaa sekä tarjota rohkeutta oman ilmaisun kehit-tämiseksi. Koulutuksessa esitellään yksinkertaisia kei-noja, joiden avulla tilanteisiin valmistautuminen on helpompaa ja pyritään kehittämään osallistujien rohke-utta esiintyä ja heittäytyä esiintymiseen. kouluttaja: Jutta Laino-Tabell, viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kouluttaja, draamapedagogi / ohjaamoosallistujamäärä: 20ilmoittautuminen alkaa: 19.2.2016

oman talouden hoitoAika ja paikka:Helsinki ti 26.4. klo 17.30-20.30 (välipala klo 17.00)Hotelli Seurahuone Helsinki, kaivokatu 12, Helsinki

Tavoite ja sisältö: Palkka tai yleisemmin raha ovat aiheita, joista ei ole aina helppo puhua. Raha on kuitenkin arkemme tukipilari, jonka varassa ovat perustarpeemme ja jonka turvin voimme toteuttaa myös unelmiamme. tässä valmennuk-sessa saat perustaitoja omasta taloudesta huolehtimi-seen. Millainen on suhde tulojesi ja menojesi välillä? Miten huolehdit veloista, rakennat vararahaston ja sijoi-tat tulevaisuuden varalle? tavoitteena on auttaa sinua

Tiimityötaidot asian- tuntijatyössäAika ja paikka:Kokkola ti 17.5. klo 17-20 (välipala klo 16.30)original Sokos Hotel kaarle, kauppatori 4, kokkola

kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu akavalaisille asiantuntijoille ja esimiehille. Koulutus soveltuu täydennyskoulutuksena kaikille aiheesta kiinnostuneille.Tavoite ja sisältö: tiimityöskentely on arkipäiväistynyt erityisesti asiantun-tijatyössä. tiimien ajatellaan olevan ”itseohjautuvia ja luovia” ilman määrätietoista johtamista. näin useinkaan ei käy, vaan toimintaa saattaa johtaa äänekkäimmät, kunnian- tai vallanhimoisimmat jäsenet tai sitten tunnis-tamaton ryhmädynamiikka suistaa tiimin perustehtävän jonnekin syrjään. tiimejäkin on opittava johtamaan, sillä niistä toki saadaan luovia ja jäseniään sitouttavia.Koulutus koostuu luennosta ja osallistujien työskente-lystä, joiden avulla opit perusasioita tiimien kehitysvai-heista, luottamuksen ja pelisääntöjen merkityksestä, ryhmädynamiikasta, vallasta ja vastuusta tiimissä sekä tiimin motivoinnista.kouluttaja: tJS opintokeskus, kouluttajan nimi tarkentuu lähempä-nä koulutustaosallistujamäärä: 5ilmoittautuminen alkaa: 17.3.2016

Miten neuvottelen palkkani?Aika ja paikka:Helsinki to 14.4. klo 16.30-18.30(välipala klo 16)

TJS opintokeskus, ratamestarinkatu 11, Helsinki Miten neuvottelen palkkani? -webinaari järjestetään samalla myös perinteisenä lähikoulutuksena. Mukaan mahtuu 30 jäsentä osallistumaan koulutukseen paikan päälle. Läsnä olevat osallistujat ovat kuin normaalissa lähikoulutuksessa ja verkossa olevat osallistujat seuraa-vat koulutusta omilta koneiltaan samaan tapaan kuin ns. normaalissa webinaarissa. Lähikoulutuksessa olevia osallistujia ei kuvata.Tavoite ja sisältö:Koulutuksessa saat tietoa mistä palkka muodostuu ja mikä siihen vaikuttaa. Koulutuksen tavoitteena on • parantaa jäsenen valmiuksia neuvotella omasta palkasta työnantajan kanssa• löytää realistiset tavoitteet ja asialliset perusteet palkan oikealle määrittämiselle• oppia ymmärtämään työelämän pelisääntöjä sekä työnantajan näkökulmia• vastata siihen mitä tehdä, kun palkkaus ei tyydytä• kertoa milloin on oikea aika neuvotella palkasta• neuvoa miten rakentaa palkkaus oman uran näkökulmastakouluttaja: kari eskola, työmarkkinalakimies / Akavan erityisalatosallistujamäärä: 30ilmoittautuminen alkaa: 14.2.2016

kouluttaja: kari eskola, työmarkkinalakimies / Akavan erityisalatosallistujamäärä: 95ilmoittautuminen alkaa: 14.2.2016

14HUHTIKUU

19HUHTIKUU

26HUHTIKUU

kouluttajat: Tuire Torvela, lakimies / Akavan erityisalatMarja-Liisa ripatti, Luze oyosallistujamäärä: 30ilmoittautuminen alkaa: 19.2.2016

valitsemaan omat lähtökohtasi huomioiden toimenpiteet ja tavoitteet, joiden avulla parannat omaa ja läheistesi taloudellista hyvinvointia tulevina vuosina.kouluttaja: Terhi Majasalmi, varallisuusvalmentaja, yrittäjä ja sijoittajaosallistujamäärä: 30ilmoittautuminen alkaa: 26.2.2016

TOUKOKUU

17toUKoKUU

• Kaikkiin Akavan Erityisalojen järjestämiin tapahtumiin ja koulutuksiin ilmoittaudutaan vain jäsensivuston omat tiedot -osiossa. täällä myös perutaan ilmoittau-tuminen ja ilmoitetaan mahdollisista erityisruokavalioista. • Koulutukset ovat tarkoitettu kaikille jäsenille, myös työttömille. Joissakin koulutuksissa on erikseen maininta kohderyhmästä, jolle ko. koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu.• Tapahtumiin ja koulutuksiin on paljon halukkaita. Jos unohdat peruuttaa osallistumisesi, saat meiltä asiasta huomautuskirjeen. Mikäli toistuvasti jätät tulematta tapahtumiin, ovat muut jäsenet etusijalla ilmoittautumisessa.• Koulutuksiin ilmoittautumista on porrastettu. Ilmoittautuminen avautuu kunkin koulutuksen kohdalla noin kahta kuukautta ennen koulutuksen ajankohtaa. esimerkiksi 8.3. järjestettävän vaikuttava läsnäolo sosiaalisessa mediassa -webinaariin ilmoittautuminen alkaa 8.1. • Ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin ja koulutuksiin alkaa sillä hetkellä kun vuorokausi vaihtuu. Esimerkiksi jos ilmoittautuminen alkaa 8.1., tapahtumaan voi ilmoittautua heti vuorokauden vaihtuessa eli 8.1. klo 00:01. • Jokaisen tapahtuman ja koulutuksen jälkeen osallistujat saavat sähköpostitse palautekyselyn. Toivottavasti vastaat kyselyyn. Palautteen avulla voimme kehittää tapahtumia ja koulutuksia jäsentemme tarpeiden mukaan.• Tapahtumat ja koulutukset on tarkoitettu vain jäsenille. Joihinkin tapahtumiin voit ottaa mukaan henki- lön, joka ei ole jäsen. tästä mainitaan aina erikseen tapahtuman tiedoissa.• Aluetapahtumiin ovat ensisijalla kyseisellä alueella asuvat jäsenet. Jos tapahtumaan tai koulutukseen mahtuu, myös muut jäsenet ovat tervetulleita.• Muistathan maksaa jäsenmaksusi. Tarkistamme jäsentietosi ennen osallistumisvahvistusta.

TärkeäT peLiSäännöT:


19HUHTIKUU


Yhteistyössä konsertin järjestävät:

BaritoniHannu IlmolahtiBaritoniHannu Ilmolahti

Kanteleensoittaja Ida Elina

Tervetuloa hyväntekeväisyyskonserttiin 2015

Konsertissa esiintyvät:

MuusikkoArto Tuunela

MuusikkoRaisa Laine

Konsertti on ilmainen, mutta tilaisuudessa kerätään kolehti, jonka

tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Lastenklinikan sydänosaston K4 ja

Lastensairaala 2017 hyväksi.

Kirkon portailla soittaa posetiivari Markku Savijärvi, konsertin taiteellinen johtaja.

Helsingin Vanhaan kirkkoon (Lönnrotinkatu 6, 00120 Helsinki)

sunnuntaina 13.12. kello 17.00


OMAN TYöURAN ALkUUN

okakuinen koulutuspäivä tarjosi konkreettisia työkaluja oman työelämän suunnitteluun ja omi-en vahvuuksien tunnistamiseen. Lisäksi osallis-tujat saivat vinkkejä työnhaussa erottumiseen sekä keinoja piilotyöpaikkojen löytämiseen.

urASuunniTTeLun JA TyönHAun viiSi ASkeLTA:

Tunne iTSeSi: oMA MoTivAATioSi, ArvoSi JA vAHvuuTeSiEnsimmäinen askel on omien kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen. Pohdi, mitkä asiat innostavat elämässä, ihmisissä, opinnoissa, työelämässä, viihteessä, itsessäsi ja vapaa-ajalla. – Ihminen ei tarvitse koulutustaan vastaavaa työtä, vaan kiinnostuksiaan vastaavaa työtä, tiivistää kouluttaja Riikka Pajunen. – On tärkeää hakea paikkoja, jotka aidosti kiinnosta-vat. Työmahdollisuuksia on paljon enemmän kuin siinä tapauksessa, että hakee töitä pelkän opiskelualan tai mui-den esittämien mielipiteiden perusteella.

teKStI ja KUVAt Amalia Ojanen

Kuinka pääsen oman työuran alkuun? Mikä on tärkeää työnhaussa? näihin kysymyksiin saatiin vinkkejä Akavan erityisalojen ura- ja työnhakukoulutuksessa.

Opiskelijajäsenille sekä vastavalmistuneille jäsenille tarkoitetun koulutuksen vetäjänä toimi ratkaisukeskeinen valmentaja, KM Riikka Pajunen Montevista Oy:stä.

1.

Opiskelijat

LTuLe MukAAn ToiMinTAAn!nuorten ääni kuuluu jatkossa entistä paremmin Akavan erityisaloissa. nykyisen opiskelijaverkoston rinnalle perustetaan opiskelijatoimikunta, joka valmistelee opiskelijoiden ja nuorten edunvalvontaa.on monia väyliä vaikuttaa. Jos kiinnos- tuit, ota yhteyttä minuun!

Amalia Ojanenopiskelija- ja nuorisoasiamiespuh. 0201 235 336


OMAN TYöURAN ALkUUN

Kiinnostuksen kohteiden listaamisen jälkeen voit miet-tiä, millainen olisi oma unelmatyösi; sijainti ja paikka-kunta, työn sisältö, palkkaus, mitä osaamista hyödynnät, arvomaailma, työympäristö? Mieti ensin unelmatyötäsi ja vasta seuraavaksi sitä, mikä olisi realis tista. Monella työn-hakijalla asiat pysähtyvät realiteettien miettimiseen, jolloin kaventaa heti omaa työnhakukenttäänsä. – On tärkeää, että sinulla on myönteinen minäkuva ja arvostat itseäsi. Se näkyy ulospäin ja helpottaa rekrytoijan työtä; pääset varmemmin työnhaussa eteenpäin. Ole aidosti sellainen kuin olet, Pajunen kannustaa. Miten omia vahvuuksiaan tunnistaa? Mistä vahvuu-det muodostuvat? Pajusen mukaan ne ovat yhdistelmä omia taitoja mutta myös intohimoa tiettyjä asioita kohtaan. Mieti, mitä tekemällä saat paljon aikaan, minkä te-keminen on sinulle helppoa, millaisissa tilanteissa si-nulla on varma hallinnan tunne, miten sinua kuvaillaan persoonana ja mistä kaikesta saat yleensä kiitosta ja kehuja. Työnhaussa on tärkeä pystyä puhumaan omista vahvuuksista. Korosta työnhaussa aina niitä ominai-suuksia, jotka ovat haettavan paikan kannalta tärkeitä.

MiTkä TeHTäväT JA orgAniSAATioT kiinnoSTAvAT? kerää niiSTä TieToA.Voit aloittaa vaihtoehtojen listaamisen pohtimalla, mitä uramahdollisuuksia olet jo miettinyt. Mieti etukäteen perusteluja Miksi? -kysymyksiin: miksi haluat tehdä työ-tä, josta haaveilet? Miksi juuri tässä organisaatiossa? Miksi meidän kannattaisi valita juuri Sinut? – Vastauksia pohtiessasi keskity siihen, mikä sinua vetää, eikä siihen, mikä työntää. Älä esimerkiksi totea haastattelijalle, että ”haluan tehdä töitä juuri teidän organisaatiossanne koska valmistun nyt ja täytyisi saada työpaikka”, neuvoo Pajunen. – Mitä huolellisemmin pohditun vastauksen annat, sitä vakuuttavampi olet.

vALiTSe LiSTAAMiSTASi vAiHToeHdoiSTA pArHAAT JA keSkiTy niiHinPäätä, mihin suuntaat voimavarasi. Voit tehdä top 10 -listan mieluisimmista työtehtävistä ja työnantajista. Pajunen kannustaa hakemaan vain paikkoja, joista on aidosti kiinnostunut. – Jos sinua ei oikeastii kiinnosta haettava tehtävä, se näkyy läpi ja hukkaat aikaasi. >>

2.

3.

Ihminen tarvitsee kiinnostuksiaan vastaavaa työtä.


5.

päiviTä Cv, HAkeMuS Sekä HiSSipuHe kunToonJos sinulla ei ole työkokemusta alaltasi, voit erottua työn-haussa hyvillä työnhakutaidoilla. Se on nuorten työhaki-joiden vahvuus. – Se, miten haet töitä, kertoo siitä, miten teet töitä, summaa Pajunen. Hyvä CV antaa hakijasta positiivisen kokonaiskuvan. CV:ssä korostetaan omia vahvuuksia, ei heikkouksia. – Hyvä CV erottuu sisällöltään; jos saman CV:n voi lähettää kahteen eri paikkaan, se ei ole hyvä mihinkään paikkaan, kertoo Pajunen. – CV:n tekemiseen on käytettävä aikaa, sillä usein rekrytoijat lukevat ensin ansio luettelosi ja vasta sitten hakukirjeen. CV:n alussa on hyvä olla niin sanottu ”hissipuhe”. Siinä kerrot lyhyesti motivaatiostasi, relevantista osaamisestasi ja vahvuuksistasi haettavaan tehtävään sekä persoonasi parhaat puolet. On tärkeää, että käytät CV:ssä aktiivisia verbejä, esim. ”Järjestin 55 seminaaria.” Työkokemuksen osalta rekrytoijaa kiinnostaa se, mitä teit, mitä opit, mitä vahvuuksia käytit ja missä onnistuit. CV:n sopiva pituus on noin kaksi sivua. Iskevä työhakemus taas vastaa kysymykseen: ”Miksi juuri Sinut pitäisi valita?”. Hakemuksessa tuot esille lisä-arvosi ja hyötysi organisaatiolle. Hakemuskirje on käy-tännössä yhteenveto vahvuuksistasi ja saavutuksistasi haettavan tehtävän osalta. Sopiva pituus on noin 3–4 kappaletta yhdellä sivulla.

TyönHAkukAMpAnJA käynTiin!- Työhaastattelussa erotut positiivisella tavalla muista hakijoista, kun kirjaat ylös rekrytoijan kertomia asioita, sanoo Riikka Pajunen. – Hyvä erottautumiskeino on kertoa tarinoita eli käy-tännön esimerkkejä onnistumisistasi sekä aikaansaan-noksistasi. Esimerkit auttavat sekä työnantajaa että sinua itseäsi hahmottamaan, millaisia vahvuuksia sinulla on, toteaa Pajunen Haastattelija ei aina kysy juuri niitä kysymyksiä, jotka voisivat saada sinut loistamaan. Päätä jo etukäteen, mit-kä asiat haluat tuoda haastattelussa esille ja esitä ne, ky-syttiin niitä tai ei. Sinun on hyvä myös itse kysellä haas-tattelijalta. – Kysy asioita, jotka osoittavat, että näet jo itsesi kysei-sessä työssä. Tällaisia kysymyksiä voivat olla esim. ”Kuin-ka suoritustani mitataan?” tai ”Toiminko yksin vai osana suurempaa tiimiä?” – Työpaikan saamiseen vaikuttavat eniten hakijan motivaatio ja osaaminen eli yleensä aiempi työkokemus sekä persoona ja sen sopivuus työyhteisöön, kertoo Pa-junen. Mikä neuvoksi, jos työkokemusta ei vielä ole? Selkey-tä ensin, mitä todella haluat työelämältä. Motivaatiota sekä myönteistä asennetta tulee korostaa työnhaun joka vaiheessa. Pohdi myös, mikä opinnoissa ja harrastuksis-sa on yhteistä haettavan työn kanssa. Verkostoituminen jo opiskeluaikana on tärkeää.

Hae piilotyöpaikkojaPiilotyöpaikka tarkoittaa työpaikkaa, jota ei ole vielä jul-kistettu eikä välttämättä halutakaan julkistaa. Piilotyö-paikkoja löydät parhaiten olemalla itse aktiivinen: ver-kostoidu ja kerro kaikille, mitä olet etsimässä ja käy eri-laisissa tapahtumissa silmät ja korvat auki. On myös hyvä seurata kasvavia yrityksiä ja esimerkiksi nimityspalstoja; nimityspalstalta voi käydä ilmi, kuinka paikkoja avautuu alemmilta tasoilta. Piilotyöpaikkoja kannattaa jäljittää aktiivisesti, sillä työpaikoista 70–80 % on nykyisin piilotyöpaikkoja. Onkin syytä miettiä, kuinka paljon käyttää aikaa julkisessa haus-sa oleviin työpaikkoihin. – Vain yksi viidesosa ajasta kannattaa käyttää avoimiin ilmoituksiin, suosittelee Pajunen. – Kun keskität voimasi piilotyöpaikkojen hakemiseen, onnistumisia tulee helpommin, sillä kilpailua hakemas-tasi työpaikasta on vähemmän.

4.

Henkilö- ja yhteystiedot

Kokonaiskuva sinusta/ Vahvuutesi tehtävään

Koulutus

Kurssit ja seminaarit

Työkokemus

Kielitaito

IT-taidot

(Luottamustehtävät)

Harrastukset

MiTä Cv:SSä on oLTAvA?

16.2.HALuATko SAAdA LiSäTieToA urA- SuunniTTeLuSTA JA TyönHAuSTA? Laita kalenteriin tiistai 16.2. Silloin järjestämme opiskelijoille ja vastavalmistuneille jäsenillemme maksuttoman Innostu urasuunnitte-lusta, onnistu työnhaussa – webinaarin! Webinaariin pystyt osallistumaan mistä päin Suomea tahansa tietokoneen kautta.

Osallistujien palautetta:

”Kiitos ihan mahtavasta koulutuspäivästä! Ennakko-odotukset ylittyivät täysin, ja sain useita todella hyödyllisiä vinkkejä ajatellen tulevaa työnhakua. Sain hurjasti uutta itseluottamusta ajatellen tulevia työnhakuja ja päivästä jäi sellainen fiilis, että tulen varmasti jatkossa saamaan haluamani työpaikat huipuilla CV- ja työhakemusvinkeillä.”

”Sain ihan uudella tavalla uskoa itseeni ja siihen, että asiat kyllä järjestyvät ja minulla on siihen onnistumisen avaimet.”

”Koulutus oli todella innostava! Sain paljon hyödyllisiä työkaluja urasuunnitteluun ja työnhakutaitoni paranivat. Luottamus omaan osaamiseen kasvoi sekä tiedostin mitä toivon ja haluan niin yksityis- kuin työelämältä.”

Nuoret erottuvat työnhaussa

hyvillä työnhaku- taidoilla.

Ammattiliitto tutuksi

HeLSingin aikuisopiston kotoutumis-koulutusten ryhmät vierailevat säännöl-lisesti tutustumassa eri ammattiliittoihin. Tutustumiskäynnit ovat osa oppilaitok-sen suomen kielen ja työelämän kursse-ja. Akavan Erityisaloissa opiskelijat ovat vierailleet kolme kertaa.

– Meillä on opistossamme kolmen-laisia maahanmuuttajien ryhmiä: hitaita ja nopeita sekä perusryhmiä. Etenkin nopeissa ryhmissä on opiskelijoita monilta aloilta ja useita akateemisia. Tähän liittyen halusin löytää ammattilii-ton, jossa on monia aloja edustettuna ja siten päädyin Akavan Erityisaloihin, ker-too Helsingin aikuisopiston suunnitteli-jaopettaja Tea Tetri.

Lokakuussa Akavan Erityisalojen toi-mistolla vieraili ryhmä korkeasti koulu-tettuja opiskelijoita, jotka olivat lähtöisin

Akavan erityisalojen toiminta kiinnostaa myös ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita.

Portugalista, Perusta, Argentiinasta, Valko-Venäjältä, Italiasta, Virosta, Venäjältä, Meksikosta, Brasiliasta, Yhdysvalloista, Unkarista, Moldovasta, Marokosta ja Puolasta.

– Opiskelijat ovat tykänneet käynneistä ja kyselevät mielellään erilaisista ammatti-liittoon liittyvistä asioista.

– On myös hyödyllistä, että voimme käyn-tien aikana kysellä tarkemmin asioista, joihin emme ole tunnilla löytäneet vastausta tai jotka liittyvät opiskelijoiden omaan elämän-tilanteeseen. Myös opiskelijoiden suomen kielen oppimisen kannalta on hyvä, että he kuuntelevat myös muiden henkilöiden suo-men kieltä kuin vain omien opettajiensa, Tetri toteaa.

Kevään aikana Akavan Erityisaloihin on tulossa vierailulle taas uusia kotoutumis-koulutusten ryhmiä.

Opiskelijat olivat lähtöisin monista eri maista. Yhteistä oli kiinnostus suomalaista työelämää ja ammattiliittoja kohtaan.



Stubb Veropäivillä

Siina Repo Viestin toiminnan- johtajaksi

Yhdistys- UUTiSiA

uSeiden vuosien tauon jälkeen Suomen Verotarkastajat SVT ry ja Aikakausjulkaisu Verotus saivat vuotuisille Veropäivilleen puhujaksi valtiovarainministerin. Alexander Stubb avasi Vero-opintopäivien toisen päivän veropoliittisella puheenvuorolla. Hän kiitti myös päivien järjestäjiä ja osanottajia vero-asiantuntijuudesta.

– Järjestämällä Vero-opintopäiviä olemme määrätietoisesti levittäneet oikeata verotus-tietoutta sekä verovelvollisille että verottajille. Päiviä on järjestetty jo vuodesta 1968, kertoo SVT:n puheenjohtaja Riitta Lautamäki.

Vero-opintopäivillä käsitellään verolain-säädännön ajankohtaisia muutoksia, viime-aikaisia oikeustapauksia sekä kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyviä erityiskysymyksiä. Luennoitsijoina toimivat maan parhaat vero-tuksen asiantuntijat.

Vero-opintopäiville osallistuu vuosittain satoja verotuksen alan ammattilaisia sekä Verohallinnosta että yksityiseltä puolelta.

– Veropolitiikan pitäisi kannustaa työntekoon, Alexander Stubb linjasi.

Kuv

a M

arkk

u O

jala

Kuv

a M

arkk

u O

jala

v i e S T i n n ä n asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toi-minnanjohta-jaksi on nimitet-ty YM, HM Siina Repo. Toimin-nanjohtajana hän vastaa vies-tintä- ja tiedo-tusalan asian-tuntijoiden ammatillisesta edunvalvon-nasta osana Akavan Erityisaloja.

Hänen vastuullaan on Viestin opera-tiivinen toiminta, jäsenpalvelut ja niiden kehittäminen, jäsentilaisuudet ja -tapah-tumat, viestintä sekä kumppanuudet ja järjestön talous.

Viestiin Siina Repo siirtyy Porin kau-pungin viestintäpäällikön ja SuomiAreenan tapahtumapäällikön tehtävistä. Media-alalla hän on työskennellyt toimittajana Ylen, Kauppalehden ja MTV:n uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa sekä radion uuti-sankkurina Ylen Radio Suomessa.

– Olen erityisen kiinnostunut yhteis-kunnan kokonaisvaltaisesta toimivuudes-ta, taloudesta, työelämän kehittämisestä ja työhyvinvoinnilla johtamisesta sekä median ja viestinnän vaikutuksista yhteis-kunnassa. Viestinnän ala kehittyy ja kas-vaa vauhdilla, joten tässä onkin alamme suuri mahdollisuus nostaa ammattimme arvostus aallon harjalle.

Viestintäalan haasteena on Revon mukaan hektinen ja kuormittava asian-tuntijatyö.

– Moni vastaa koko organisaation viestinnästä käytännössä yksin, joten joh-don sitouttaminen viestintään ja toisaalta työssä jaksamisen tärkeys korostuvat alal-lamme. Näissä kysymyksissä myös edun-valvontatyöllä on tehtävänsä.

Siina Repo aloittaa Viestin toiminnan-johtajana 25.11.2015.



Viestinnän asiantuntijoiden työehdoista suositus

Yhteenvedon kuvittajan Hämärinkäinen

Finlandia junior -ehdokkaanaJäSenLeHTeMMe piirros-kuvista vastaavan Karolii-na Pertamon kuvittama teos ”Hämärinkäinen” on yksi tämän vuoden Finlan-dia Junior -ehdokkaista. Sympaattisen teoksen on kirjoittanut Mila Teräs.

Hämärinkäinen on pieni olento, joka kutoo kangas-puillaan hämärää. Työ on tärkeää, sillä hämärän tul-len monet yöeläjät pääse-vät toimiinsa, esimerkiksi tähtiset takomaan uusia tähtiä. Herkkä kuvakirja kehottaa hiljentymään ja unohtamaan kiireen.

Karoliina Pertamo on ansioitunut ja monipuolinen kuvittaja, jonka värikylläisiä töitä nähdään Yhteenveto-lehden ohella myös lukuisissa erityyppisissä kirjoissa, mm. Naisten Pankin kanssa yhteistyössä kootussa ”Lautasellinen iloa” -keittokirjas-sa, jossa tutut suomalaiset hyvän ruuan ystävät Jari Tervosta Leena Lehtolaiseen paljastavat omat lempiohjeensa.

vieSTinnän asiantuntijoiden työsuhteen ehdoista yksityis sektorilla on ensimmäis-tä kertaa annettu ammattiliittojen suositus. Työsuhteen ehtoja raamittava suositus on sekä viestinnän ammattilai-sille että heidän työnantajilleen tarkoitettu työväline. Tavoitteena on selkeyttää alan työehtoja.

Suosituksen ovat antaneet Akavan Erityisalat ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti. Tavoitteena on, että suositusta sovelletaan yksityisten yritysten, yhteisöjen, järjestöjen ja säätiöiden palveluksessa olevien viestinnän asiantuntijoiden työehtoihin.

Moni jäsenyhdistyksemme täyttää tänä vuonna pyöreitä.

Paljon onnea ja menestystä 50-vuotiaalle TOIlle, 40-vuotiaalle TAKUlle, 30-vuotiaalle Specialle ja 15-vuotiaalle SURElle.

Synttärisankareille onneA! HAe ApurAHAA!AEK-Koulutussäätiö myöntää apurahoja Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäsenille ammattien ja oppimateriaalien kehittämiseen, tutki-mustoimintaan, koulutukseen ja muuhun vastaavaan toimintaan. Apurahoja ei myönnetä opinnäytetöihin. Hakuaika päättyy helmi- kuun 2016 lopussa. Katso tarkemmat tiedot netistä.

Maire Mäki

Anita Tuohino

Petteri Piirainen

Aapo Korte

Mikko Väre

Jenni Koskivuori

Henkilö- kohtaista

60 VUOTTA

50 VUOTTA

40 VUOTTA

30 VUOTTA

4.1. Johtaja, FT Maire Mäki (Specia), Oulu 12.1. Ryhmäpäällikkö Anita Tuohino (KAJ), Helsinki

19.12. Toimintaterapeutti Virpi Peltola (TOI), Helsinki 11.2. KM – Erityispedagogiikan asiantuntija Maarit Snellman (Specia), Kaarina. Ei vastaanottoa.

13.12. Toiminnanjohtaja Petteri Piirainen (Nuoli), Tuusula. Merkkipäivää vietetään sukulaisten ja ystävien kanssa Hostel Palopurolla 12.12.2015 alkaen klo 15. 20.12. Hankintapäällikkö Aapo Korte (Kumula), Janakkala. Ei vastaanottoa. 24.1. HR-asiantuntija Jaana Helin (Specia), Vantaa 24.1. Opiskelija Harri Ahonen (Specia), Tampere 31.1. Hallintotieteiden maisteri, kihlakunnanulosottomies Mikko Väre (Otto), Nokia. Ei ennalta järjestettyä vastaanottoa.

22.12. Nuorisotyöntekijä Jenni Koskivuori (Nuoli), Riihimäki. Ei vastaanottoa. 4.1. Muotoilija TaM, yrittäjä Elina Helminen (TAKU), Espoo

yhteenveto 4 I 201548

OIKAISU Yhteenveto-lehteen 3/2015 oli Kaisa Kurjen tietoihin eksynyt väärä valokuva. Toimitus pahoittelee tapahtunutta!


ResumécAjSA RUdAckA-LAx

Du kan ringa oss avgiftsfritt!

när denna tidning gick i tryck fanns det fort-farande inget svar på frågan om det ”konkur-renskraftssprång” som regeringen krävt hela hösten. Regeringens tvångslagar som försäm-rar arbetslivet och i synnerhet anställnings-villkoren inom den offentliga sektorn är ute på remiss. De går till riksdagen i vår.

Samtidigt förhandlade arbetsmark-nadsorganisationerna intensivt om en al-ternativ lösning som skulle ersätta tvångs-lagarna. Man behandlade bl.a. en återhåll-sam löneuppgörelse och den s.k. svenska modellen, där exportindustrin bestämmer lönehöjningstakten. Den delar dock lönta-garfältet.

Råddig arbetsmarknadshöst

Under organisationernas överläggningar väntade man också att regeringen skulle gå vidare i frågan om lokala avtal. Underlag är utredningsman Harri Hietalas förslag från oktober, där det primära alternativet, som är tryggare för löntagarna, är att utöka den lo-kala avtalsverksamheten som en del av kol-lektivavtalssystemet. Som sekundärt alterna-tiv kastar Hietala fram en övergång till lokala avtal via lagstiftning så att kollektivavtals-systemet körs över.

I slutet av november rådde en viss hopp-fullhet i förhandlingarna. Följ med hur situa-tionen utvecklas t.ex. på Akavas webbplats eller twitter.

Akavas Specialorganisationernas nya avgiftsfria servicenummer är:

Bokförmån för medlemmarna

Jämställdhet och nytt arbete spetsteman

vårA medlemmar får 40 % rabatt på alla normalprissatta böcker från Tammi, WSOY och Readmen i Bonnier Books butik mot uppvisan-de av medlemskortet. Erbjudandet är i kraft till utgången av 2016!

AkAvAS Specialorganisationers spetste-man 2016 är jämställdhet och det nya ar-betslivet. Förbundet för fram dessa teman i synnerhet i sitt påverkansarbete.

Förbundets ekonomi stramas åt på grund av den ökade arbetslösheten bland medlemmarna. Det blir ändå inte några ändringar i medlemsavgifterna och förbun-dets intressebevakningsservice förblir på

samma nivå som i år. Intressebevakningen sysselsätts särskilt av den försämrade ar-betsmarknadssituationen och den offent-liga sektorns tunga sparmål.

Förbundets lokala verksamhet reforme-ras. De lokala grupperna upphör och de lokala kontaktpersonerna får mer ansvar, samordningsansvaret ligger hos förbun-dets kansli. Verksamheten knyts närmare

Akavas lokala verksamhet.Även verksamheten bland studerande

reformeras. En studerandekommitté inrät-tas för att bereda intressebevakningen för studerande, och en företrädare för den får rätt att närvara i förbundets styrelse. Det löst organiserade studerandenätverket finns kvar vid sidan av kommittén.

Rådgivning om anställningsför- hållanden inom

den offentliga sektorn

0800 135 380

Rådgivning om anställningsför-

hållanden inom den privata sektorn

0800 135 350

Medlems- sekreterarna

0800 135 370

Fackförbundens medlemmar protesterade mot tvångslagarna genom en historisk gemensam demonstration i september. #STOP-evenemanget samlade cirka 30 000 demonstranter till Helsingfors. Även Akavas Specialorganisationer deltog.

Mar

kku

Oja

la


AkAvAn erityisAlAtMaistraatinportti 4 A, 6.krs 00240 HelsinkiPuhelin 0201 235 340, faksi 09 1147 242Työsuhdeneuvonnan ja jäsensihteerien puhelinaika arkisin klo 9–[email protected]

toiminnanjohtaja Salla Luomanmäkipuh. 0201 235 341 • tai 040 700 7800liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteet

johdon assistentti Kirsi Sirénpuh. 0201 235 347

talouspäällikkö Kimmo Joutsipuh. 0201 235 345

järjestö- ja palvelupäällikkö Katja Tujulapuh. 0201 235 364jäsen- ja järjestöpalvelut

Alue- ja koulutustoiminnan asiamies Mira Kajanderpuh. 0201 235 357

opiskelija- ja nuorisoasiamies Amalia Ojanenpuh. 0201 235 336

järjestelmäasiantuntija Kari Lapinlampipuh. 0201 235 351

järjestöassistentti Jaana Ihamäkipuh. 0201 235 358tapahtuma- ja koulutusjarjestelyt

viestintäpäällikkö Anna Joutsenniemipuh. 0201 235 349sisäinen ja ulkoinen viestintä, päätoimittaja

Markkinointipäällikkö Pirjo Leppänenpuh. 0201 235 369

viestintäassistentti, verkkotiedottaja Mirkka Heininenpuh. 0201 235 343

toimistoassistentti Eva Sirkel puh. 0201 235 361aineistotilaukset, toimiston sisäiset palvelut

JÄSENSIHTEERITJaana Honni, Katja Kosonen, Johanna Mustapää (31.12. asti) ja Sanna UlmanenPuhelinaika arkisin klo 9–14 puh. 0800 135 370 (maksuton)[email protected]

TYÖSUHDENEUVONTAJulkisen sektorin työsuhdeneuvontapuh. 0800 135 380 (maksuton)Yksityisen sektorin työsuhdeneuvontapuh. 0800 135 350 (maksuton)Puhelinaika arkisin klo 9–14

AKAVAN ERITYISALOJENHALLITUKSEN 2015–2016YHTEYSTIEDOT:

PUHeenjoHtAjAMaarit Helén (KUMULA)puh. 040 749 [email protected]

Hanna Boman (KAJ)puh. 040 702 [email protected]

Aino Harinen (SPECIA)puh. 050 492 [email protected]

Päivi Hytönen (KUMULA)puh.050 436 [email protected]

Riitta Käppi (VIESTI)puh. 041 515 [email protected]

Mari Lankinen (TAKU)puh. 050 536 [email protected]

Riitta Lautamäki (SVT)puh. 040 836 [email protected]

Marina Paulaharju (Aito HSO)puh. 050 560 [email protected]

Mika Pietilä (NUOLI)puh. 050 370 [email protected]

Susanna Sääskilahti (MAL)puh. 050 464 9009susanna.saaskilahti@kansallis- galleria.fi

Risto Tolonen (SPECIA)puh. 0400 780 [email protected]

edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponenpuh. 0201 235 352yksityissektorin edunvalvonta, av-käännös- alan sopimus- ja neuvottelutoiminta

Asiamies Saara Aikiopuh. 0201 235 338yksityissektorin neuvottelu- ja sopimus-toiminta, erityisesti kaupan ala ja järjestöala

työmarkkinalakimies Kari Eskolapuh. 0201 235 367valtiosektorin ja kirkon sopimus- ja neuvottelutoiminta, yksityinen museoala, YTN:n järjestösektorin edunvalvonta

Asiamies Jaakko Korpisaaripuh. 0201 235 363kuntasektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta

Asiamies Sonja Mikkolapuh. 0201 235 368yliopisto- ja amk-sektorin sopimus- ja neuvottelutoiminta, koulutuspolitiikkasekä tilastollinen palkkaneuvonta lakimies Tuire Torvelapuh. 0201 235 356yksityissektorin edunvalvonta ja työ- suhdeneuvonta, ammatinharjoittajien edunvalvonta ja neuvonta, perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta

lakimies Juho-Heikki Leppänenpuh. 0201 235 365yksityissektorin työsuhdeneuvonta

lakimies Harri Ikonenpuh. 0201 235 354kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvonta

lakimies Ira Kyntäjäpuh. 0201 235 353kunta-, valtio- ja yliopistosektorin virka- ja työsuhdeneuvontaHUOM!

Uudet maksuttomat

palvelunumerot!


AiTo HSo ryEerikinkatu 20 C 37, 00100 [email protected] • Toimisto puh. 09 586 5020 • Järjestöpäällikkö Maarit Rapp • 040 575 [email protected] • Järjestöassistentti Pia Kangasniemi • puh. 040 571 [email protected] • Pj. Marina Paulaharju • puh. 010 633 9912 • 050 560 [email protected] • www.aitohso.fi

AkATeeMiSTen JärJeSTöToiMiTSiJoiden LiiTTo AJT ryMaistraatinportti 2, 00240 HelsinkiPj. tarja arkio • [email protected] • Siht. Sini Asikainen • puh. 020 7489 [email protected]

ArkiSToALAn AMMATTiyHdiSTyS ryc/o Kansallisarkisto • PL 258, 00171 Helsinki • Siht. Minna ylimaunu • [email protected]. ossi viita • puh. 050 564 4857 • [email protected] • www.aay.fi

HALLinTonoTAAriT ry Pj. risto Mäkinen • Sivakkatie 8, 33420 Tampere • puh. 050 390 2290 • 03 345 [email protected]

kiHLAkunnAnuLoSoTToMieHeT ry Pj. Mika sippel • Helsingin ulosottovirasto • puh. 029 56 22851 • 050 559 9451faksi 029 56 22611 • [email protected] • www.ulosottomiehet.fi

koTiMAiSTen kieLTen TuTkiMuSkeSkukSen HenkiLökunTAyHdiSTyS ry Kotimaisten kielten keskus • Vuorikatu 24, 00100 HelsinkiSiht. liisa Nuutinen • puh. 050 3811 935 • [email protected]. anna-liisa Kristiansson • puh. 0295 333 246 • [email protected]

kunTien ASiAnTunTiJAT – kuMuLA ry Maistraatinportti 4 A, 00240 HelsinkiToiminnanjohtaja Jussi Näri • puh. 0400 816 284 • [email protected] •Kehittämisasiantuntija saara Paavola • puh. 040 159 9397 • [email protected]. Päivi Hytönen • puh. 050 436 6079 • [email protected] www.kumula.fi

käännöSALAn ASiAnTunTiJAT kAJ ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki • [email protected] Hanna Gorschelnik • puh. 050 576 2553 • [email protected]. Hanna Boman • puh. 040 702 4428 • [email protected] • www.kaj.fi

MerenkuLkuopiSToJen opeTTAJAinyHdiSTyS ry Pj. Jorma vainio

MuSeoALAn AMMATTiLiiTTo ry Maistraatinportti 4 A, 00240 HelsinkiToiminnanjohtaja Katariina Mäkelä • puh. 0201 235 395 • 040 774 7620 • katariina. [email protected] • Pj. susanna sääskilahti • puh. 050 464 9009 • [email protected] • www.museoalanammattiliitto.fi

nuoriSo- JA LiikunTA-ALAn ASiAnTunTiJAT ry Maistraatinportti 4 A, 00240 HelsinkiToiminnanjohtaja Petteri Piirainen • puh. 0201 235 397 • [email protected]. Mika Pietilä • puh. 050 370 7297 • [email protected] • www.nuoli.info

opeTuSHALLinnon AkATeeMiSeT ToiMiHenkiLöT ry c/o Opetushallitus, PL 380, 00531 HelsinkiPj. riikka vacker • puh. 029 533 1215 • [email protected] • Siht. riitta radniapuh. 029 533 1179 • [email protected] • www.oat-ry.fi

peLASTuSHALLinnon virkAMieHeT ry Pj. arto laine • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pelastustoimi ja varautuminen,PL 272, 33101 Tampere • puh. 040 753 5201 • [email protected] • Siht. Markku KirvesniemiEtelä-Suomen aluehallintovirasto, Kouvolan toimipaikka, PL 301, 45101 Kouvolapuh. 0400 154 670 • [email protected]

SpeCiA – ASiAnTunTiJAT JA yLeMMäT ToiMiHenkiLöT ry Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 HelsinkiToiminnanjohtaja simon Huldén • puh. 040 719 3328 • [email protected]ämispäällikkö Marika laakko • puh. 040 820 2215 • [email protected]ärjestöasiamies Hanna-Mari Koski • puh. 044 333 9116 • [email protected]. risto tolonen • puh. 0400 780 676 • [email protected] • www.specia.fi

jÄsenyHDistykset

SuoMen geronoMiLiiTTo ry Maistraatinportti 4 A, 00240 HelsinkiPj. Miia Pulkkinen • puh. 045 808 8084 • [email protected]. Mari salminen • [email protected]

SuoMen reSTonoMiT – Sure ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Järjestösiht. laila villanen • puh. 040 504 7848 (ke–pe) [email protected]. anni Penttinen • puh. 040 504 7847 • [email protected] • www.sure.fiwww.restonomit.fi

SuoMen SuuHygieniSTiLiiTTo SSHL ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Pj. Mari Heinonen • puh. 050 378 0973 • [email protected] [email protected] • www.suuhygienistiliitto.fi

SuoMen ToiMinTATerApeuTTiLiiTTo ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki • puh. 0201 235 390Toiminnanjohtaja leila Mäkelä • 040 823 4413 • [email protected]ärjestöassistentti (osa-aikainen) anu söderström • puh. 040 820 [email protected] • Pj. Kristina Holmberg • puh. 040 759 [email protected] • www.toimintaterapeuttiliitto.fi

SuoMen urHeiLuJärJeSTöJen JoHTAvAT ToiMiHenkiLöT ry Siht. liisa Jääskeläinen • c/o Toimistopalvelu • Ka-Ta Oy • Muuramentie 35 B 1, 40950Muurame • puh. 0400 132 694 • faksi 014 668 662 • [email protected] • Pj. esa KoivistoLehtimetsänkatu 5, 33820 Tampere • puh. 040 543 8101 • [email protected]

SuoMen veroTArkASTAJAT SvT ry PL 43, 20101 Turku • Pj. riitta lautamäki • puh. 040 836 8176 [email protected] • Vpj. Marko lehmusvuo • puh. 040 765 9425 [email protected] • Siht. Marjukka rosendahl • puh. 040 534 9026 [email protected] • www.suomenverotarkastajatsvt.fi

SuoMen viiTToMAkieLen TuLkiT ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Pj. emilia Norppa • puh. 040 730 3755 • [email protected] • www.tulkit.net

TAide- JA kuLTTuuriALAn AMMATTiJärJeSTö TAku ry Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 HelsinkiToiminnanjohtaja Kirsi Herala • puh. 040 511 1200 • [email protected] • Järjestö- jakehitysvastaava riina virkkunen • puh. 044 066 4800 • [email protected] vilja Byström • puh. 040 561 8967 • [email protected]. Mari lankinen puh. 050 536 3231 • [email protected] • www.taku.fi

vALTion ALueeLLiSen SiviSTySHALLinnon virkAMieHeT vSv ry c/o Johanna Albert, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Torikatu 36, 80100 JoensuuPj. Merja Kummala-Mustonen • puh. 029 501 7552 • [email protected]. Johanna albert • puh. 050 456 0605 • [email protected] tai [email protected] • www.vsvry.fi

vieSTinnän ASiAnTunTiJoiden AMMATTiJärJeSTö vieSTi ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Toiminnanjohtaja siina repo • 0400 682 377 • [email protected]• [email protected] • Pj. tuula laitinen puh. 040 182 8988 • [email protected] • www.viesti.fi

TYÖTTÖMYYSTURVA JA NEUVONTA

erityisKoulutettuJeN tyÖttÖMyysKassa erKoPuhelinaika ma–to klo 12–15 • puh. 09 7206 4343 • Postiosoite: Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki • Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs, Itä-Pasila • faksi 09 272 [email protected] • www.erko.fi

aMMatiNHarJoittaJieN Ja yrittäJieN tyÖttÖMyysKassa aytRatavartijankatu 2 C, 00520 Helsinki • puh. 0800-9-0888 tai 09 2535 3100 [email protected]

ammattiliittoon.fi

Yli 70 % suomalaisista kuuluu ammattiliittoon.Siihen on syy.

SUOSITTELE JÄSENYYTTÄ JA vOITA 1 000 € mATkALAhJAkOrTTI!

4 2015 suojele · tää vahvasti jakava malli, jossa vientiteol-lisuus määrää...

Documents