Macro Research

16. joulukuuta 2015

Talousennuste

Suomella kasvupaineita

Maailmantalous kasvaa hitaasti mutta varmasti

Euroalue: EKP taas pelastava enkeli

Suomi: Kasvupaineita

Sisältö

JOHDANTO Maailmantalous kasvaa hitaasti mutta varmasti 4

EUROALUE EKP taas pelastava enkeli 6

SUOMI Kasvupaineita 10

Keskeiset ennusteet 13

Disclaimer 15

Yhteystiedot

Tiina Helenius, +358 10 444 2404, tihe01@handelsbanken.se

Jan Häggström, +460807011097, jaha05@handelsbanken.se

Janne Ronkanen, +358 10 444 2403, jaro06@handelsbanken.se

Gunnar Tersman, +46 8 701 20 53, gute03@handelsbanken.se

http://research.handelsbanken.se/Macro-Research/

Talousennuste, 16. joulukuuta 2015

4

Johdanto

Maailmantalous kasvaa hitaasti mutta varmasti

Tänä vuonna nähty maailmantalouden kasvun notkahdus jää tilapäiseksi, ja odotamme kasvun vauhdittuvan

hieman seuraavien kahden vuoden aikana. USA:n talous jatkaa vahvistumistaan, joskin suhdannekierto on

saavuttamassa kypsemmän vaiheen. Kiinassa valtionjohto onnistunee ohjaamaan talouden pehmeään las-

kuun. Euroalue elpyy pienin askelin, ja tärkeimmissä kehittyvissä talouksissakin suhdanteiden heikentymi-

nen vähintään pysähtyy ensi vuodesta alkaen. Pohjoismaista Ruotsi jatkaa kasvuliigan kärjessä.

USA:n suhdanne kypsyy, euroalue tulee jälki-

junassa

Maailmantalous jatkaa kasvuaan USA:n ja Kiinan

imussa, joskin tahti on hieman hitaampaa vielä

tänä vuonna. USA:ssa kasvun odotetaan pysyvän

nykytasollaan myös vuonna 2016. Työmarkkinoilla

on havaittavissa kiristymistä, ja onkin todennäköis-

tä, että työttömyysaste laskee edelleen, vaikka

talouskasvu hidastuu asteittain vuoden 2017 lop-

pua kohti mentäessä.

Kapasiteetin käyttöasteen kasvaessa on kohtuullis-

ta odottaa, että palkkoihin ja hintoihin kohdistuu

voimistuva nousupaine. Myös öljyn hinnan laskun ja

dollarin vahvistumisen negatiivinen pohjavaikutus

inflaatioon on pian historiaa. Näyttää vahvasti siltä,

että inflaatio kääntyy nousuun.

Tätä taustaa vasten USA:n keskuspankin Fedin

koronnosto joulukuussa näyttää entistäkin toden-

näköisemmältä. Keskuspankin uskotaan jatkavan

koronnostoja, mutta maltilliseen tahtiin. Olemme

aavistuksen verran markkinoita pessimistisempiä,

mitä tulee USA:n talouden potentiaaliseen kasvu-

vauhtiin, mutta jaamme arvion taloudessa vallitse-

vasta tuotantokuilusta.

Euroalueella on enemmän huolenaiheita. Yksittäi-

sistä valonpilkahduksista huolimatta – hyvänä

esimerkkinä Espanjan talouden käänne parem-

paan – taivaalle on kasautunut uusia pilviä. Eu-

rooppaan tulvivilla pakolaisvirroilla on epäilemättä

huomattavat taloudelliset seuraukset, ja tästä

haasteita on luvassa maille, joiden työmarkkinat

ovat joustamattomat.

Kasvuennusteemme euroalueelle on vain hieman

pessimistisempi kuin muiden ennustajien arviot

keskimäärin. Jaamme näkemyksen siitä, että

EKP:lta tarvitaan järeitä toimia euron heikentämi-

seksi ja että se niihin tarttuukin. Valuutan heiken-

tyminen luo tilaa yritysten voittojen kasvulle ja in-

flaation voimistumiselle. Uskomme siten euron

jatkavan heikentymistään.

Iso-Britannia saa tukea keskuspankilta, Japa-

nissa ei tuntuvaa käännettä

Ison-Britannian talous kehittyy suotuisasti ennen

kaikkea vilkkaan kotimaisen kysynnän siivittämänä.

Inflaation on hidastunut tämän vuoden aikana, ei-

vätkä inflaatiopaineet vuosille 2016–2017 näytä

erityisen tuntuvilta. Englannin keskuspankilla on

siksi varaa pitää kiinni elvyttävästä rahapolitiikas-

taan. Kansanäänestys Ison-Britannian EU-

jäsenyydestä loppuvuodesta 2017 on huomattavas-

ti isompi asia, ja sillä voi olla kauaskantoiset seura-

ukset myös punnan kehitykselle.

Japani tuottaa pettymyksen toisensa jälkeen. Kasvu

pysyy aneemisena eikä lähitulevaisuudessa näkö-

piirissä ole käännettä parempaan keskuspankin

elvyttävästä rahapolitiikasta huolimatta. Ongelmat

ovat rakenteellisia, eivät syklisiä, ja päättäjien toi-

met eivät selvästikään riitä.

Kiina ja Aasia pitävät pintansa Venäjän ja

Brasilian kärsiessä taantumasta

Suhteellisen yleisen käsityksen mukaan kehittyvien

talouksien ongelmat ovat suurin globaalinen riski juuri

nyt. On totta, että monet ryhmän suurista talouksista

ovat kovan paineen alla, mutta emme silti usko on-

Talousennuste, 16. joulukuuta 2015

5

gelmien olevan sitä kokoluokkaa, että ne pystyisivät

aiheuttamaan globaalin laskusuhdanteen.

Osa raaka-ainetuottajista on hätää kärsimässä. Se-

kä Brasilia että Venäjä ovat vajonneet taantumaan

tänä vuonna. Jos näiden keskeisten vientihyödyk-

keiden hinnat eivät lähde nousuun, parin seuraavan

vuoden näkymät ovat jokseenkin lohduttomat.

Uskomme että Kiinassa – joka tunnetaan globaalin

kasvun moottorina – päättäjät onnistuvat ohjaa-

maan talouden pehmeään laskuun. Vaikka kasvu

ajan myötä hidastuukin, maan vaikutus maailman-

talouteen kasvaa vääjäämättä. Kiinan ohella Intias-

sa on potentiaalia vahvaan talouskasvuun. Myös

muu Aasia todennäköisesti pitää pintansa.

Ruotsi on Pohjoismaiden vahvin talous

Pohjoismaissa näkymät vaihtelevat. Ruotsissa kas-

vu jatkuu vahvana. Valtavan pakolaisvirran vaiku-

tuksia on vaikea arvioida. Lyhyellä aikavälillä vaiku-

tukset arvatenkin tukevat kasvua. Tämä jos mikä

kasvattaa todennäköisyyttä sille, että maan kes-

kuspankki aloittaa koronnostot ennakoitua aiemmin.

Kruunu reagoi sen mukaisesti.

Pitkän aikavälin näkymät riippuvat pitkälti siitä, mi-

ten yhteiskunta onnistuu sopeuttamaan rakennepo-

litiikkansa työmarkkinoiden haasteisiin. Keskustelu

on vasta alkanut, mutta näyttää selvältä, että on

olemassa tarve katsoa työmarkkinoita ja sosiaalista

turvaverkkoa uusin silmin.

Norjan talouskasvu on pysähtynyt öljyn hinnanlas-

kun myötä. Vuonna 2016 odotettavissa on rahapoli-

tiikan höllentyminen, jolla on kruunua lisää heiken-

tävä vaikutus. Suomessa taloustilanne pysyy haas-

teellisena, kun taas Tanska kehittyy samaan tahtiin

euroalueen kanssa.

Keskeiset maailmantalouden ennusteet

Lähde: Handelsbanken Capital Markets

Gunnar Tersman, +46 8 701 20 53, gute03@handelsbanken.se

Lisää maailmatalouden suhdannenäkymistä on luettavissa

Handelsbankenin englannin- ja ruotsinkielisistä globaaleista

talousennusteista, jotka löytyvät internet-osoitteesta

http://research.handelsbanken.se/Macro-Research/

2014 2015E 2016E 2017E

USA 2.4 2.5 2.4 2.1

Euroalue 0.9 1.3 1.6 1.5

Iso-Britannia 3.0 2.4 2.3 2.1

Japani -0.1 0.6 1.0 1.2

Venäjä 0.6 -4.0 -0.5 1.0

Kiina 7.3 7.0 6.5 6.3

Intia 6.8 7.1 7.5 8.0

Brasilia 0.1 -3.8 -2.5 1.1

Talousennuste, 16. joulukuuta 2015

6

Euroalue

EKP taas pelastava enkeli

Takkuavat vientimarkkinat ja euron voimakas vahvistuminen ovat jarruttaneet kasvua edellisten vuosinel-

jännesten aikana. Inflaation kehitys on jäänyt reippaasti ennusteista. Tämä pitää Euroopan keskuspankin

EKP:n rahapolitiikan tukevasti elvyttävällä linjalla. Heikentyvä euro auttaa tuottajia kasvattamaan asteittain

markkinaosuuksiaan ja hinnoitteluvoimaansa ja edistää voittomarginaalien kehitystä. Investointien las-

kusuhdanne on taittumassa, sillä kannattavuuden paraneminen synnyttää kasvuvaraa investoinneille. Netto-

vientiä ja investointeja tarvitaan kunnollisen talouskasvun aikaansaamiseksi tulevaisuudessa, sillä reaali-

palkkojen vaisu nousu hidastaa kulutuksen kasvua.

Euroalueen talouskehitys heikkeni hieman kesän

aikana. Syypäänä voidaan pitää sekä vientimarkki-

noiden aneemisuutta että euron vahvistumista.

Odotamme globaalin kasvun kiihtyvän aavistuksen

vuoden 2016 aikana ja helpottavan osaltaan tilan-

netta. Myös euro näyttäisi jälleen heikkenevän, mi-

kä edistää yritysten voittojen kehitystä. Yritysten

voitot, investoinnit ja työllisyys kulkevat yleensä kä-

si kädessä, joten jos voitot eivät kasva, euroalueen

on haettava kasvua muista lähteistä.

Reaalipalkat ovat ampaisseet nousuun energian

hintojen laskun ja yleisesti matalan inflaation siivit-

täminä. Mikäli energian hinta pysyy vakaana, koko-

naisinflaatio noussee tulevana vuonna prosenttiyk-

sikön viime vuotta korkeammaksi. Palkkojen kehitys

pysyy Saksaa lukuun ottamatta negatiivisena, ja

reaalipalkkojen kasvu heikentyy ensi vuoden aika-

na. Jos työllisyys ei lähde reippaaseen nousuun,

riskinä on, että kulutuksen vaikutus talouskasvuun

pienenee vuoden takaisesta.

Euron heikkeneminen ja vientimarkkinoiden kasvun

vahvistuminen vauhdittavat nettovientiä ja vaikutta-

vat näin myönteisesti BKT:n kasvuun. Uskomme

silti edelleen, että BKT:n kasvun kiihtyminen ensi

vuonna on pitkälti investointien ja yritysten voittojen

kasvun varassa. Jos vuosi 2016 tuottaa niiden osal-

ta uuden pettymyksen, tiedossa on jälleen heikon

kasvun vuosi euroalueella.

Muista, että 1 on euroalueella uusi 2

Luottamus talouteen on vahvistunut ja lähestyy jo

viiden vuoden huippua. Valitettavasti bruttokan-

santuotteen kasvu ei kaikkialla pysy kyydissä mu-

kana. Luottamusta mittaavat tutkimukset maalaile-

vatkin ehkä hieman liian positiivista kuvaa BKT:n

tulevasta kehityksestä.

Italiassa luottamus talouteen on nykyisellään yhtä

vahva kuin edellisen suhdannepiikin aikoihin vuo-

den 2006 lopussa. Tämä on ollut omiaan ruokki-

maan uskoa uuteen kasvusykäykseen. Tuolloin

BKT:n kasvu ylsi 2,6 prosenttiin, mikä on kolme ker-

taa korkeampi kuin tuorein 0,8 prosentin saavutus.

Miksi Italian kasvu ei siis kiihdy samassa linjassa

suhdanneindikaattoreiden kanssa?

Tilanne on sama Saksassa: Aiempien kokemus-

ten perusteella barometriluottamus vastaisi noin

2,8 prosentin BKT-kasvua, mutta todellinen kas-

vuvauhti jäi kolmannella vuosineljänneksellä vain

1,7 prosenttiin.

Uskomme ilmiön selittyvän sillä, että euroalueen

potentiaalinen BKT:n kasvuvauhti on hidastunut

kymmenessä vuodessa huomattavasti, noin 2 pro-

sentista nykyiseen 1 prosenttiin (katso estimaat-

timme elokuun 2015 talousennusteestamme).

Kapasiteetin käyttöasteelle yhden prosentin talous-

kasvu on nykyisin yhtä hyvä kuin kahden prosentin

kasvu kymmenen vuotta sitten. Inflaatioennusteen

kannalta ei siksi ehkä olekaan niin kovin tärkeää,

mikäli kasvu ei yllä suhdanneindikaattorien tasolle.

Talousennuste, 16. joulukuuta 2015

7

Ranska ei pysy Saksan vauhdissa

Ranskan talous on ollut alamaissa koko vuoden. Kui-

lu Ranskan ja Saksan välillä levenee, mikä näkyy

erityisesti työmarkkinoilla. Työttömyys on kasvanut

Ranskassa tänä vuonna, mutta laskenut Saksassa.

Ranskan työmarkkinoiden jäykkyys näkyy palkkojen

kasvun hidastumisena samaan aikaan kun Saksan

talous ylikuumenee ja työvoimakustannukset kasvavat.

Kulutuksella on ollut keskeinen rooli Ranskan ta-

louden elpymisessä. Viime kuukausina kulutuksen

vauhti on kuitenkin hidastunut. Lokakuun tilastot

kertovat kulutuksen kääntyneen jyrkkään laskuun.

Kolmannen kvartaalin nettoviennillä oli negatiivinen

vaikutus Ranskan bruttokansantuotteen kehityk-

seen. Ilman varastojen kasvattamista kolmannen

kvartaalin kasvu olisi jäänyt miinusmerkkiseksi,

koska kotimainen kysyntä ei ollut riittävän vahva

kompensoimaan ulkoisen kysynnän heikkoutta.

Kehityksen suunta on huolestuttava. Talouden elvyt-

täminen kulutusta lisäämällä on vaikeaa, kun palk-

kakehityksen pysähtyminen estää käytettävissä ole-

vien tulojen kasvattamisen. Terrori-iskujen jälkeen

Ranskan valtiovarainministeri on antanut ymmärtää,

että tavoite budjettivajeen kuromiseksi tavoitteeseen

lykkäytyy myöhemmäksi. Siksi käytettävissä olevien

tulojen kehitykseen ei kohdistu ainakaan välitöntä

uhkaa. Mutta ennemmin tai myöhemmin budjettileik-

kaukset tulevat ajankohtaisiksi. Siinä vaiheessa net-

toviennin tulee ainakin osittain korvata kulutuksen

osuus Ranskan kasvun veturina.

Saksa on monessa suhteessa Ranskan peilikuva.

Myös Saksassa on näkyvissä merkkejä ulkomaisen

kysynnän hidastumisesta, mutta nousujohteinen

kotimainen kysyntä paikkaa ulkoisen kysynnän va-

jetta. Työmarkkinoiden kireys on kiihdyttänyt reaali-

palkkojen kasvua, ja kotitalouksien ei tarvitse lähitu-

levaisuudessa olla huolissaan budjettileikkauksista.

Resurssit joutuvat entistä kovemmalle koetukselle

Saksan otettua vastaan ison osuuden tämän vuo-

den pakolaistulvasta.

Saksan keskuspankkia eivät ilahduta EKP:n suun-

nitelmat rahapoliittisen elvytyksen jatkamisesta.

Tämä on ymmärrettävää, sillä Saksan talous on

vaarassa ylikuumentua lähivuosina, eikä se tarvitse

tuekseen heikompaa euroa. Kiinteistömarkkinat

kukoistavat ja rahoitusmarkkinoiden vakaus saattaa

olla uhattuna tilanteessa, jossa korkea nimelliskas-

vu ja erittäin alhaiset korot kohtaavat.

Talousennuste, 16. joulukuuta 2015

8

EKP jatkaa lähivuodet elvytyslinjalla

Inflaatio-odotukset pysyvät vaimeina myös ensi

vuonna. Vielä on matkaa siihen, että euroalueen

työmarkkinoiden vajaakäyttö purkautuu riittävästi ja

synnyttää kunnollista palkkainflaatiota, joka puoles-

taan kiihdyttää euroalueen kuluttajahintainflaatiota.

Tuonti-inflaatio auttaa inflaatiotavoitteen saavutta-

misessa, ja tuonti-inflaatiota vauhdittaa euron hei-

kentyminen. Globaali inflaatio puolestaan pysyy

hitaana tulevana vuonna. EKP nojaa siksi kotimai-

siin voimiin pyrkiessään inflaatiotavoitteeseensa.

Saksaa lukuun ottamatta työttömyysaste pysyttelee

2 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla, kuin mitä

OECD arvioissaan määrittelee täystyöllisyydeksi.

Palkkojen kasvun kiihtyminen on epätodennäköistä

niin kauan kun työvoimaresurssit ovat vajaakäytös-

sä; tämän ovat Saksa, Iso-Britannia ja USA osoitta-

neet. Saanemme siis odotella tuntuvampaa palk-

kainflaatiota euroalueella vielä 2–3 vuotta.

Jos tarkastelemme todellista bruttokansantuotetta

suhteessa potentiaaliseen, kasvulle on runsaasti

tilaa ennen kuin täysi kapasiteetti on saavutettu ja

inflaatiopaineet voimistuvat. Kansainvälisen valuut-

tarahasto IMF:n ja talousjärjestö OECD:n mukaan

euroalueen tuotantokuilu on nykyisellään 2–2,5

prosenttia BKT:sta. Ennusteiden mukaan tämä kui-

lu on kurottu umpeen vasta 2020.

Riippumatta siitä, mitä tunnuslukuja seuraamme,

seuraavat 2–3 vuotta eivät siivitä euroaluetta riittä-

vän nopeaan inflaatioon. Saksan kaltaisia poikke-

uksia löytynee, mutta vaikutukset heijastuvat sup-

pealle alueelle.

EKP:n on siis jatkettava elvytyslinjallaan vielä pitkään.

Rahamarkkinat hinnoittelevat ensimmäisen koronnos-

ton vasta 36 kuukauden päähän, joulukuuhun 2018.

Odotusaika ensimmäiseen koronnostoon on kasva-

nut vuodella siitä, mitä rahamarkkinat odottivat pa-

risen vuotta sitten. Tällöin ensimmäisen koronnos-

ton ajankohdaksi ennustettiin korkohinnoittelujen

perusteella loppuvuotta 2015. Odotusaika on myös

vuoden pidempi kuin mitä markkinat ennustivat ke-

sällä 2011, jolloin ensimmäinen koronnosto hinnoi-

teltiin kesäksi 2013. Rahamarkkinat ovat kerta toi-

sensa jälkeen aliarvioineet heikosta talouskehityk-

sestä seurauksena olevat EKP:n elvytystarpeet.

Odotukset USA:n keskuspankin Fedin ensimmäi-

sestä koronnostosta ovat sen sijaan olleet vah-

vemmin linjassa sen kanssa, mikä nyt näyttää to-

Talousennuste, 16. joulukuuta 2015

9

dennäköiseltä: korko nousee joulukuussa 2015.

Suurimman osan vuodesta 2014 ja 2015 korko-

markkinat odottivat kuitenkin koronnoston tapahtu-

vaksi hieman joulukuuta aiemmin.

Kuilu EKP:n ja Fedin ensimmäisen koronnoston

hinnoittelun välillä kasvoi tasaisesti 2014 ja hei-

kensi euroa suhteessa dollariin kesästä 2014 al-

kaen. Heikkeneminen jatkui viime kevääseen

saakka, jolloin markkinat alkoivat odotuksia posi-

tiivisemman makrodatan rohkaisemina odottaa

EKP:n muuttavan suuntaansa jo aiemmin. Yhtäk-

kiä kuilu Fedin ensimmäisen koronnoston ja

EKP:n ensimmäisen koronnoston välillä kapeni

lähes 4 vuodesta vain 18 kuukauteen.

Valitettavasti tämä sai aikaan euron nopean vahvis-

tumisen. Euro ei vahvistunut vain suhteessa USA:n

dollariin. Monet valuutat heikkenivät suhteessa dol-

lariin, mikä vahvisti kauppapainotettua euroa 10

prosenttia huhtikuun ja elokuun välisenä aikana.

EKP ei tehnyt juuri mitään euron hyväksi ennen

kuin syyskuussa, jolloin Mario Draghi arvioi ensim-

mäisen kerran, että EKP:n lisäelvytystoimet ovat

tarpeen. Uskomme EKP:n olevan entistä varovai-

sempi, jotta vastaava valuuttaliike ei toistu. Ensi

vuonna fokus onkin entistä vahvemmin valuutassa

emmekä usko, että EKP sallii valuutan vahvistuvan.

Oletamme keskuspankin pikemminkin haluavan

päinvastaista.

Kauppapainotettu euro ei edelleenkään ole palannut

kevään 2015 alimmalle tasolleen, ja euroalueen hin-

noittelutrendien perusteella heikompaa euroa tarvi-

taan lisäämään alueen tuottajien hinnoitteluvoimaa.

Päättelemme ensi vuoden näkymien olevan edel-

leen samassa linjassa vuodentakaisen ennus-

teemme kanssa. Uskomme siihen, että EKP tekee

kaikkensa euron heikentämiseksi ja auttaa näin yri-

tyssektoria kasvattamaan markkinaosuuksia, hin-

noitteluvoimaa ja yritysvoittoja. Budjettileikkaukset

eivät ole juuri nyt ajankohtaisia eivätkä ne riskeeraa

lyhyen aikavälin kasvunäkymiä, mutta niidenkin ai-

ka tulee monissa maissa. Maiden erot pysyvät suu-

rina. Saksan talous osoittaa jo ylikuumenemisen

merkkejä, mutta monissa muissa euromaissa vas-

taava jää vain haaveeksi. Potentiaalinen kasvu-

vauhti on hidastunut merkittävästi, mikä rajoittaa

todellista kasvua ja pitää korot historiallisen matali-

na vielä vuosia.

Keskeiset ennusteet euroalueelle

Lähde: Handelsbanken Capital Markets

Jan Häggström, +460807011097, jaha05@handelsbanken.se

2014 2015E 2016E 2017E

BKT:n kasvu 0.9 1.3 1.6 1.5

Inflaatio 0.4 0.0 1.2 1.6

Työttömyysaste 11.6 11.2 10.9 10.6

Talousennuste, 16. joulukuuta 2015

10

Suomi

Kasvupaineita

Suomen julkisen velan määrä kasvaa samalla, kun Suomen verrokkimaat toipuvat aiemmista tuotannon me-

netyksistään. Tämä lisää painetta kääntää Suomen hiipuva talous pikaisesti nousu-uralle. Hivenen toivoa luo

elpyvä talouskasvu Euroopassa, johon Suomen taloussuhdanne on tiukasti sidoksissa. Talouden kasvupoten-

tiaalin jäädessä Suomessa finanssikriisin jäljiltä aiempaa heikommaksi, ennustamme keskimääräisen kasvun

vuosina 2015–2017 jäävän vain 0.8 prosenttiin.

Ongelmia niin tarjonta- kuin kysyntäpuolella

Julkisen velan määrän kasvaessa ja Suomen ta-

louden verrokkimaiden jo toipuessa vuoden 2008

kriisin aiheuttamista tuotannonmenetyksistä, ovat

paineet kasvamassa Suomen seisahtuneen talou-

den piristämiseksi. Talouden ilmapiiri on syystäkin

pessimistinen, kun tilanteen parantumisesta ei juu-

rikaan saada merkkejä. Talous kohtaa ongelmia

niin kysyntä- kuin tarjontapuolelta, mikä jarruttaa

kasvua myös pidemmällä aikavälillä.

Suomen vienti on kärsinyt sekä odotuksia heikom-

masta maailmantalouden kasvusta että Euroopan

suhteellisen vaatimattomasta kysynnästä. Nykyisen

globaalin kysynnän suuntautuessa paljolti kuluttaja-

tuotteisiin, ei tilannetta yhtään paranna se, että

Suomen viennin pääpaino on aivan muunlaisissa

hyödykkeissä, teollisuuden välituotteissa ja inves-

tointihyödykkeissä. Vuodesta 2014 lähtien on Suo-

messa toteutettu säästöohjelmaa julkisen talouden

tasapainottamiseksi ja tämä heikentää nyt merkittä-

västi kotimaista kysyntää.

Suomi kohtaa samaan aikaan suuria haasteita

kokonaistarjonnan osalta. Tuotantokapasiteetti

on vähentynyt ja työikäinen väestö pienenee.

Suomen tulisi tinkimättömästi pyrkiä tuottavuuden

nostamiseen, mutta se on erityisen vaikeaa yri-

tyssektorin heikon kannattavuuden vuoksi. Tä-

män johdosta Suomen yritysrakenne muuttuu lii-

an hitaasti. Luovan tuhon prosessi onkin Suo-

messa jäänyt selvästi Ruotsista, joka on onnistu-

nut luomaan paljon energisemmän ja arvonlisää

tuottavan palveluvientisektorin.

Onko pahin nyt takana?

Kolme talouteemme samanaikaisesti iskemää

shokkia selittävät sen, miksi vientimme ei ole toipu-

nut finanssikriisin jälkeen. Niitä ovat Nokian vetäy-

tyminen matkapuhelintuotannosta, euroalueen kak-

soistaantuma sekä Venäjän kaupan romahtaminen

vuonna 2009 ja uudestaan talouspakotteiden seu-

rauksena vuonna 2014. Euroopan kasvu on kuiten-

kin piristynyt, ja eurooppalaiset barometrit ennakoi-

vat positiivisempia näkymiä Suomen ulkoiselle ky-

synnälle ja kokonaiskasvulle. Eurooppa on Suomen

merkittävimpänä vientimarkkinana historiallisesti

ennakoinut käänteet Suomen ulkoisessa kysynnäs-

sä sekä työmarkkinoilla.

Talousennuste, 16. joulukuuta 2015

11

Jos suljemme tavaroiden kokonaisviennin arvosta

pois sekä Venäjän että telekommunikaatiolaittei-

den vaikutuksen, on keskimääräinen kasvu ollut -

0,6 prosenttia tammi-syyskuussa tänä vuonna,

tavaraviennin kokonaisarvon laskiessa keskimää-

rin 3,6 prosenttia. Vienti Venäjälle putosi keski-

määrin 30 prosenttia kolmannella vuosineljännek-

sellä viime vuodesta, ja on vaikea uskoa uuteen

nousuun niin kauan kuin talouspakotteet ovat yhä

voimassa ja Venäjän reaalipalkat laskevat 11 pro-

sentin vuosivauhtia.

Suomen vienti on tänä vuonna ollut heikoissa kan-

timissa ja kunnollinen elpyminen lähitulevaisuudes-

sa näyttää vielä epävarmalta. Nokian puhelintuo-

tannon jättämä tyhjiö viennille ja tehdasteollisuudel-

le lisäarvolle on valtava haaste mille tahansa pie-

nelle ja avoimelle taloudelle.

Odotamme Suomen investointien elpyvän vuosina

2016–2017. Tämä näkyy jo rakentamisessa, jossa

asuntorakentamisen uudet aloitukset ovat kasva-

neet, pääosin julkisesti tuetun asuntotuotannon

käynnistymisen ja toimialan luottamuksen palautu-

misen takia. Lisäksi merkittäviä teollisuuden inves-

tointiprojekteja on joko meneillään tai suunnitteilla

tulevina vuosina. Odotamme investointien kasva-

van ennusteperiodilla näin ollen 2,1 prosenttia.

Kuluttajien luottamus on syksyn aikana jälleen hei-

kentynyt ja pessimismi heijastelee erityisesti lisään-

tynyttä pelkoa kuluttajien oman työn pysyvyydestä.

Nollan tuntumassa ollut inflaatio on vaikuttanut po-

sitiivisesti kotitalouksien ostovoimaan, mutta inflaa-

tion kiihtyessä ensi vuonna maltillisesti, samaa hyö-

tyä ei enää saada ilman täyttä nimellistä palkka-

kompensaatiota. Lisäksi hallituksen säästöohjelman

takia sosiaalisten tulonsiirtojen leikkausriski on

olemassa ennusteperiodilla. Reaalitulojen ja osto-

voiman kasvun odotetaan kokonaisuudessaan py-

syvän suhteellisen vaimeana rajoittaen kulutuksen

kasvua vuosina 2015–2017. Hallitus on esittänyt

merkittäviä uudistuksia työmarkkinoille parantaak-

seen yritysten kustannuskilpailukykyä viidellä pro-

sentilla. Mikäli nämä tullaan toteuttamaan esityksen

mukaisesti, leikkaavat ne suoraan työntekijöiden

ostovoimaa. Julkisen sektorin sopeuttaminen jatkuu

ja siten finanssipolitiikka tulee olemaan myötäsyk-

listä koko ennusteperiodin ajan.

Työmarkkina uudistusten edessä

Ennakoitu suhdannenousu ei ole tarpeeksi vahva,

jotta se saattaisi työmarkkinat entisenlaiseen tasa-

painoon, varsinkaan kun rakenteellinen ja pitkäai-

kaistyöttömyys ovat nousussa. EU:n komission ar-

vioi Suomen tasapainotyöttömyydeksi noin 8,5 pro-

senttia, mikä on melkein 1,5 prosenttiyksikköä kor-

keampi kuin ennen taantumaa. Etusijalla Suomen

uudistuksissa tuleekin olla työmarkkinoiden toimi-

vuuden ja tehokkuuden parantaminen. Suomessa

on lähimpiin verrokkimaihin Ruotsiin ja Saksaan

verrattuna merkittävästi alempi työllisyys- ja työ-

voima-aste. Myös kokoaikaisten työntekijöiden työ-

viikko on Suomessa EU-maiden lyhin. Vaikka Suo-

messa on historiallisesti ollut korkeampi työttö-

myysaste kuin Ruotsissa, ennen finanssikriisiä

Suomen työttömyys aleni lähelle Ruotsia suomalai-

sen työmarkkinan vakavasti ylikuumentuessa. Työt-

tömyysasteet ovat jälleen eriytyneet vuoden 2014

alusta lähtien Suomen työttömyysasteen noustessa

ja Ruotsin laskiessa.

Talousennuste, 16. joulukuuta 2015

12

Lisäksi on runsaasti todisteita siitä, että Suomen

työmarkkinoilla kohtaanto-ongelma on merkittävästi

lisääntynyt. Tämä ilmenee Beveridge-käyrästä, joka

kuvastaa avoimien työpaikkojen ja työttömyyden

suhdetta. Yritykset vähentävät talouden alamäessä

rekrytointejaan, ja työttömien työnhakijoiden on en-

tistä vaikeampaa löytää töitä. Näin ollen työmarkki-

noiden on taipumus liikkua alas Beveridge-käyrää

pitkin. Mikäli käyrä siirtyy ulospäin, on syynä raken-

teellisista muutoksista aiheutuva työmarkkinoiden

tehottomuus. Näin tapahtui 1990-alussa ja viimeksi

2012 vuoden lopussa. Työmarkkinoilla jokaista

avointa työpaikkaa kohden on nyt enemmän työt-

tömiä työnhakijoita, mikä viittaa kohtaanto-

ongelman lisääntymiseen avoimien työpaikkojen ja

työnhakijoiden välillä.

Parhaimmillaan vain maltillinen paluu kasvuun

Odotamme talouden palaavan kasvuun vuosina 2015–

2017, mutta kasvuvauhdin pysyvän historiallisen hitaa-

na, lähellä yhtä prosenttia. Paine tätä vahvempaan

kasvuun pääsemiseksi selvästi lisääntyy - eikä pelkäs-

tään julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Il-

man kasvua on yksinkertaisesti erittäin vaikea selviytyä

talouden rakenteellisista haasteista, kuten kustannus-

kilpailukyvyn parantamisesta, tuottavuuden nostami-

sesta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuu-

distuksesta sekä työmarkkinoiden toiminnan tehosta-

misesta. Uudistusten toteuttamiseksi tarvitaan nyt tuu-

lahdus kasvua tukevaa politiikkaa, niin etteivät yritysten

heikentynyt kannattavuus, rapautuva pääoma ja kas-

vava pitkäaikaistyöttömien määrä uhkaa sementoida

Suomea hyvin aneemiseen pitkän ajan tasapainoon.

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle

Prosenttimuutos, suluissa edellinen ennuste 2013 2014 2015E 2016E 2017E

Yksityinen kulutus -0.3 0.5 1.3 (0.5) 1.0 (0.7) 0.7 (1.0)

Julkinen kulutus 0.8 -0.2 0.0 (0.5) 0.0 (0.2) 0.0 (0.5)

Investoinnit -5.2 -3.3 -1.8 (-0.6) 3.7 (3.7) 4.5 (4.2)

Vienti 1.1 -0.7 -2.3 (0.0) 3.2 (2.5) 2.5 (2.8)

Tuonti 0.0 0.0 -2.4 (-0.2) 3.8 (3.0) 3.0 (3.5)

BKT -1.1 -0.4 0.2 (-0.2) 1.0 (1.0) 1.2 (1.2)

Ansiotasoindeksi 2.1 1.4 1.2 1.0 1.1

Kuluttajahintaindeksi 1.5 1.0 -0.2 0.8 1.2

Työttömyysaste* 8.2 8.7 9.4 9.5 9.3

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä** -2.5 -3.3 -3.0 -2.8 -2.6

* prosenttia työvoimasta

** prosenttia BKT:sta

Lähde: Handelsbanken Capital Markets

Tiina Helenius, +358 10 444 2404, tihe01@handelsbanken.se

Janne Ronkanen, +358 10 444 2403, jaro06@handelsbanken.se

Talousennuste, 16. joulukuuta 2015

13

Keskeiset ennusteet Suomen huoltotase, reaalinen vuosimuutos, prosenttia

Lähde: Handelsbanken Capital Markets

Keskeiset ennusteet Suomen taloudelle, prosentuaalinen vuosimuutos ellei toisin mainita

Lähde: Handelsbanken Capital Markets

Valuutta- ja korkoennusteet

Lähde: Handelsbanken Capital Markets

2013 2014 2015E 2016E 2017E

Kulutus 0.0 0.3 0.9 0.7 0.5

Yksityinen kulutus -0.3 0.5 1.3 1.0 0.7

Julkinen kulutus 0.8 -0.2 0.0 0.0 0.0

Investo innit -5.2 -3.3 -1.8 3.7 4.5

Vienti 1.1 -0.7 -2.3 3.2 2.5

Tuonti 0.0 0.0 -2.4 3.8 3.0

BKT -1.1 -0.4 0.2 1.0 1.2

2013 2014 2015E 2016E 2017E

Ansiotasoindeksi 2.1 1.4 1.2 1.0 1.1

Kuluttajahintaindeksi 1.5 1.0 -0.2 0.8 1.2

Työttömyysaste, %:a työvoimasta 8.2 8.7 9.4 9.5 9.3

Teollisuustuotanto -0.6 -0.3 -2.5 3.5 2.5

Vaihtotase, mrd EUR -3.4 -1.9 0.0 -0.6 -0.7

Vaihtotase, %:a BKT:sta -1.7 -0.9 0.0 -0.3 -0.3

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, %:a BKT:sta -2.5 -3.3 -3.0 -2.8 -2.6

EM U-velka, %:a BKT:sta 55.8 59.3 62.7 64.9 65.9

14.12.2015 Q4 2015 Q1 2016 Q2 2016 Q3 2016 Q4 2016 Q4 2017 Q4 2018

EKP refi-korko 0.05 0.05 0.05 0.05 0.05 0.05 0.05 0.25

Federal funds, USA* 0.125 0.375 0.500 0.625 0.875 1.250 2.75 3.00

Repo-korko rate, Ruotsi -0.35 -0.35 -0.35 -0.35 -0.35 0.00 0.75 1.25

10 vuoden obligaatiokorko, Saksa 0.57 0.60 0.60 0.60 0.60 0.60 0.70 1.70

10 vuoden obligaatiokorko, USA 2.22 2.35 2.35 2.40 2.45 2.50 2.90 3.00

10 vuoden obligaatiokorko, Ruotsi 0.85 0.90 0.90 0.90 1.00 1.10 1.70 1.95

10 vuoden obligaatiokorko, Suomi 0.83 0.80 0.80 0.80 0.80 0.80 0.95 2.00

korkoero Saksaan, korkopistettä 26 20 20 20 20 20 25 30

EURUSD 1.10 1.08 1.03 1.00 0.95 0.90 0.95 1.00

USDJPY 120.7 122.0 127.0 128.0 129.0 130.0 140.0 150.0

EURGBP 0.73 0.72 0.72 0.73 0.73 0.74 0.75 0.75

EURSEK 9.36 9.30 9.10 9.00 8.70 8.50 8.40 8.40

EURRUB 77.93 74.00 72.10 70.00 67.50 65.30 66.00 65.00

Ennusteet periodin lopulle, ellei to isin mainita

*Ennuste on periodin keskiarvo

Talousennuste, 16. joulukuuta 2015

14

Maailmantalouden BKT-ennusteet, vuosimuutos, prosenttia (edellinen ennuste harmaalla pohjalla)

Lähde: Handelsbanken Capital Markets

2014 2015E 2016E 2017E

USA 2.4 2.5 2.3 2.4 2.7 2.1 2.4

Euro alue 0.9 1.3 1.3 1.6 1.6 1.5 1.5

Japani -0.1 0.6 0.9 1.0 1.1 1.2 1.2

Iso -B ritannia 3.0 2.4 2.5 2.3 2.2 2.1 2.1

R uo tsi 2.4 3.5 2.8 3.2 3.1 2.7 2.5

T anska 1.1 1.2 1.1 0.9 0.9 0.8 0.8

Suo mi -0.4 0.2 -0.2 1.0 1.0 1.2 1.2

N o rja 2.2 1.2 1.0 0.5 0.3 0.8 0.3

T sekki 2.0 4.0 3.0 2.7 2.8 2.5 2.5

Unkari 3.7 2.8 2.8 2.5 2.5 2.3 2.3

P uo la 3.4 3.5 3.5 3.5 3.5 3.3 3.3

Slo vakia 2.4 3.2 2.9 3.2 3.4 2.9 2.9

B rasilia 0.1 -3.8 -2.0 -2.5 -0.2 1.1 1.3

Venäjä 0.6 -4.0 -3.5 -0.5 0.5 1.0 1.0

Int ia 6.8 7.1 7.5 7.5 7.7 8.0 8.0

Kiina 7.3 7.0 7.0 6.5 6.5 6.3 6.3

Research disclaimers Handelsbanken Capital Markets, a division of Svenska Handelsbanken AB (publ) (collectively referred to herein as ‘SHB’), is responsible for the preparation of research reports. SHB is regulated in Sweden by the Swedish Financial Supervisory Authority, in Norway by the Financial Supervisory Authority of Norway, in Finland by the Financial Supervisory of Finland and in Denmark by the Danish Financial Supervisory Authority. All research reports are prepared from trade and statistical services and other information that SHB considers to be reliable. SHB has not independently verified such information and does not represent that such information is true, accurate or complete. Accordingly, to the extent permitted by law, neither SHB, nor any of its directors, officers or employees, nor any other person, accept any liability whatsoever for any loss, however it arises, from any use of such research reports or its contents or otherwise arising in connection therewith. This report has not been given to the subject company, or any other external party, prior to publication to approval the accuracy of the facts presented. The subject company has not been notified of the recommendation, target price or estimate changes, as stated in this report, prior to publication. In no event will SHB or any of its affiliates, their officers, directors or employees be liable to any person for any direct, indirect, special or consequential damages arising out of any use of the information contained in the research reports, including without limitation any lost profits even if SHB is expressly advised of the possibility or likelihood of such damages. The views contained in SHB research reports are the opinions of employees of SHB and its affiliates and accurately reflect the personal views of the respective analysts at this date and are subject to change. There can be no assurance that future events will be consistent with any such opinions. Each analyst identified in this research report also certifies that the opinions expressed herein and attributed to such analyst accurately reflect his or her individual views about the companies or securities discussed in the research report. Research reports are prepared by SHB for information purposes only. The information in the research reports does not constitute a personal recommendation or personalised investment advice and such reports or opinions should not be the basis for making investment or strategic decisions. This document does not constitute or form part of any offer for sale or subscription of or solicitation of any offer to buy or subscribe for any securities nor shall it or any part of it form the basis of or be relied on in connection with any contract or commitment whatsoever. Past performance may not be repeated and should not be seen as an indication of future performance. The value of investments and the income from them may go down as well as up and investors may forfeit all principal originally invested. Investors are not guaranteed to make profits on investments and may lose money. Exchange rates may cause the value of overseas investments and the income arising from them to rise or fall. This research product will be updated on a regular basis. No part of SHB research reports may be reproduced or distributed to any other person without the prior written consent of SHB. The distribution of this document in certain jurisdictions may be restricted by law and persons into whose possession this document comes should inform themselves about, and observe, any such restrictions. Please be advised of the following important research disclosure statements: SHB employees, including analysts, receive compensation that is generated by overall firm profitability. Analyst compensation is not based on specific corporate finance or debt capital markets services. No part of analysts’ compensation has been, is or will be directly or indirectly related to specific recommendations or views expressed within research reports. From time to time, SHB and/or its affiliates may provide investment banking and other services, including corporate banking services and securities advice, to any of the companies mentioned in our research. We may act as adviser and/or broker to any of the companies mentioned in our research. SHB may also seek corporate finance assignments with such companies. We buy and sell securities mentioned in our research from customers on a principal basis. Accordingly, we may at any time have a long or short position in any such securities. We may also make a market in the securities of all the companies mentioned in this report. [Further information and relevant disclosures are contained within our research reports.] SHB, its affiliates, their clients, officers, directors or employees may own or have positions in securities mentioned in research reports. According to the Bank’s Ethical Guidelines for the Handelsbanken Group, the board and all employees of the Bank must observe high standards of ethics in carrying out their responsibilities at the Bank, as well as other assignments. The Bank has also adopted Guidelines concerning Research which are intended to ensure the integrity and independence of research analysts and the research department, as well as to identify actual or potential conflicts of interests relating to analysts or the Bank and to resolve any such conflicts by eliminating or mitigating them and/or making such disclosures as may be appropriate. As part of its control of conflicts of interests, the Bank has introduced restrictions (“Information barriers”) on communications between the Research department and other departments of the Bank. In addition, in the Bank’s organisational structure, the Research department is kept separate from the Corporate Finance department and other departments with similar remits. The Guidelines concerning Research also include regulations for how payments, bonuses and salaries may be paid out to analysts, what marketing activities an analyst may participate in, how analysts are to handle their own securities transactions and those of closely related persons, etc. In addition, there are restrictions in communications between analysts and the subject company. For full information on the Bank’s ethical guidelines please see the Bank’s website www.handelsbanken.com/About the bank/Investor relations/Corporate social responsibility/Ethical guidelines. Handelsbanken has a ZERO tolerance of bribery and corruption. This is established in the Bank’s Group Policy on Bribery and Corruption. The prohibition against bribery also includes the soliciting, arranging or accepting bribes intended for the employee’s family, friends, associates or acquaintances. For company-specific disclosure texts, please consult the Handelsbanken Capital Markets website: www.handelsbanken.com/research. When distributed in the UK Research reports are distributed in the UK by SHB. SHB is authorised by the Swedish Financial Supervisory Authority (Finansinspektionen) and the Prudential Regulation Authority and subject to limited regulation by the Financial Conduct Authority and Prudential Regulation Authority. Details about the extent of our authorisation and regulation by the Prudential Regulation Authority, and regulation by the Financial Conduct Authority are available from us on request. UK customers should note that neither the UK Financial Services Compensation Scheme for investment business nor the rules of the Financial Conduct Authority made under the UK Financial Services and Markets Act 2000 (as amended) for the protection of private customers apply to this research report and accordingly UK customers will not be protected by that scheme. This document may be distributed in the United Kingdom only to persons who are authorised or exempted persons within the meaning of the Financial Services and Markets Act 2000 (as amended) (or any order made thereunder) or (i) to persons who have professional experience in matters relating to investments falling within Article 19(5) of the Financial Services and Markets Act 2000 (Financial Promotion) Order 2005 (the “Order”), (ii) to high net worth entities falling within Article 49(2)(a) to (d) of the Order or (iii) to persons who are professional clients under Chapter 3 of the Financial Conduct Authority Conduct of Business Sourcebook (all such persons together being referred to as “Relevant Persons”). When distributed in the United States Important Third-Party Research Disclosures: SHB and its employees are not subject to FINRA’s research analyst rules which are intended to prevent conflicts of interest by, among other things, prohibiting certain compensation practices, restricting trading by analysts and restricting communications with the companies that are the subject of the research report. SHB research reports are intended for distribution in the United States solely to “major U.S. institutional investors,” as defined in Rule 15a-6 under the Securities Exchange Act of 1934. Each major U.S. institutional investor that receives a copy of research report by its acceptance hereof represents and agrees that it shall not distribute or provide research reports to any other person Reports regarding fixed-income products are prepared by SHB and distributed by SHB to major U.S. institutional investors under Rule 15a-6(a)(2). Reports regarding equity products are prepared by SHB and distributed in the United States by Handelsbanken Markets Securities Inc. (“HMSI”) under Rule 15a-6(a)(2). When distributed by HMSI, HMSI takes responsibility for the report. Any U.S. person receiving these research reports that desires to effect transactions in any equity product discussed within the research reports should call or write HMSI. HMSI is a FINRA Member, telephone number (+1-212-326-5153).

Svenska Handelsbanken AB (publ)

Stockholm

Blasieholmstorg 11

SE-106 70 Stockholm

Tel. +46 8 701 10 00

Fax. +46 8 611 11 80

Copenhagen

Havneholmen 29

DK-1561 Copenhagen V

Tel. +45 33 41 8200

Fax. +45 33 41 85 52

Helsinki

Aleksanterinkatu 11

FI-00100 Helsinki

Tel. +358 10 444 11

Fax. +358 10 444 2578

Oslo

Tjuvholmen Allè 11,

Postboks 1249 Vika

NO-0101 Oslo

Tel. +47 22 94 0700

Fax. +47 2233 6915

London

Trinity Tower,

3 Thomas More Square

LONDON, E1W 1WY

Tel. +44 207 578 8668

Fax. +44 207 578 8090

New York

875 Third Avenue, 4th floor

New York, NY 10022-7218

Tel. +1 212 446 4700

Fax. +1 212 326 2730