Kurssikuvaus: ”Osallisena mediassa” KU3 / Marika Tervahartiala / HRSK

Opintojakson keskeiset sisallöt:1. Mediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuurin uudistajina.2. Median sisallot, tuotteet, palvelut, ilmiot ja ymparistot kuvallisen

tuottamisen lahtokohtana 3. Median kasitteisto, kuvatyypit ja kuvastot 4. Mediaesitysten tulkinnan keinot 5. Median ajankohtaiset ilmiot ja kysymykset

Opintojakson opetustavoite: Osallisena mediassa –kurssilla kasitellaan visuaalisuuden merkitysta mediaviestinnassa. Tutustutaan keinoihin loytaa itselle sopivia tieto- ja viestintateknologian sovelluksia seka apua niiden kayttoon. Lisaksi opintojaksolla perehdytaan mediaan kuvallisen tuottamisen lahtokohtana ja median yhteyksiin taiteeseen. Keskustellaan, tulkitaan ja tarkastellaan mediailmioita kriittisesti oikeilla kasitteilla. Pohditaan omaa suhdettaan medioihin seka pyritaan loytamaan tapoja osallistua ja vaikuttaa itselle tarkeisiin asioihin.

Opintojakson osaamistavoitteet: Mediakurssin jalkeen opiskelija…

osaa arvioida ja analysoida visuaalisuuden merkitysta mediaviestinnassa. pystyy loytamaan, vertailemaan ja perustellusti valitsemaan kayttoonsa

sopivia tarkeimpia tieto- ja viestintateknologian sovelluksia seka osaa etsia eri lahteista apua tieto- ja viestintateknologian kayttamiseen.

osaa valita mediasisaltoja ja -ilmioita kuvallisen tuottamisen lahtokohdaksi seka pystyy antamaan esimerkkeja median yhteyksista omiin kuviin ja taiteeseen.

osaa keskustella ja kirjoittaa mediaan keskeisesti liittyvista ilmioista kayttaen sopivia kasitteita.

osaa tulkita ja kriittisesti tarkastella median tarjoamia henkilokohtaisia, yhteisollisia ja yhteiskunnallisia merkityksia.

pystyy arvioimaan omaa suhdettaan medioiden kayttoon seka loytaa tapoja osallistua ja vaikuttaa itselle tarkeisiin asioihin.

Arviointimenetelmat: Vertaisarviointi & palautekeskustelutItsearviointiOpettajan henkilokohtainen palaute, palautekeskustelu

Työskentelymenetelmat:Yksilollinen toteutus ryhmassa tai yksin valitusta teemasta Raportit & esittelytPortfolioLuennot ja alustuksetVierailut

1

KU3 Osallisena mediassa -osaamistavoitteet:

1. Muistaminen voidaan maaritella kyvyksi pitaa mielessa tai palauttaa mieleen asioita ilman etta niita valttamatta ymmarretaan. Oppilas osaa:

a. kerata eri medioista materiaalia aineistoksi jatkotyöstamista vartenb. maaritella kulloinkin kayttamansa aineistot, lahteet ja teknologiset

sovellukset c. kuvata työskentelyprosessiaan johdonmukaisestid. löytaa sopivia tieto- ja viestintateknologian sovelluksia seka apua

tieto- ja viestintateknologian kayttamiseen.e. tunnistaa mainoksen, uutisen… (mita muuta?!)f. listata tarkeimmat kayttamansa mediatg. muistaa tietoturvan ja tekijanoikeuksien paaperiaatteeth. nimeta eri mediatyypit ja antaa niista yksilöityja esimerkkejai. lainata luvallisesti tekstia ja kuvia j. palauttaa mieleen tuntityöskentelyohjeet k. nayttaa edistymisensa valitsemallaan tavallal. kertoa omasta mediankaytöstaan

2. Ymmartaminen voidaan maaritella kykyna tulkita opittua informaatiota.Oppilas osaa:

a. luokitella erilaisia mediakuvastoja ja -kulttuureitab. puolustaa omaa mielipidettaan ja tarkeana pitamiaan arvojac. erotella median tarjoaman viihteen tai mielipiteet puolueettomasta

tiedostad. keskustella mediailmiöistae. arvioida mediankayttöaanf. selittaa omia valintojaan ja kuvallista prosessiaan ulkopuoliselleg. paikantaa haasteet omassa oppimisprosessissah. raportoida tuntivierailuista i. valita materiaaleja ja aineistoja työskentelynsa lahtökohdaksij. ratkaista ajankaytöllisia haasteita

3. Soveltaminen voidaan maaritella kyvyksi kayttaa opittua materiaalia uusissa tilanteissa tai kyvyksi kayttaa ideoita ja kasitteita ongelmanratkaisussa. Oppilas osaa:

a. soveltaa ohjelmien ja sovellusten kayttöaan visuaalisten haasteiden mukaan

2

b. muuttaa työsuunnitelmiaan, jos ne eivat toimic. valita itselleen sopivia tieto- ja viestintatekniikan sovelluksia seka

mediafoorumeitad. taydentaa osaamistaan omaehtoisestie. rakentaa yksinkertaisen sahköisen kurssiportfolion f. kehittaa omaa osaamistaan tavoitteellisestig. ottaa kayttöön uusia oppimisstrategioitah. tuottaa mediasisaltöjai. suhteuttaa omat tavoitteensa kaytettavissa olevaan aikaanj. kayttaa ohjesivustoja ja tehda tiedonhakuja

4. Analysoiminen voidaan maaritella kyvyksi hajottaa informaatio komponenteiksi, ja etsia niiden valisia suhteita ja ideoita (organisatorisen rakenteen ymmartamista).Oppilas osaa:

a. analysoida mediakuvia ja muuta mediasisaltöab. jarjestaa mediasisaltöja tarkoituksen ja vaikutuspyrkimysten

mukaanc. hajottaa osiinsa manipuloimaan pyrkivan mediaviestind. luokitella eri medioiden valittamia sisaltöjae. verrata eri medioiden valittamia sisaltöja ja toimintatapojaf. yhdistaa tekstia ja kuvaa g. asettaa vastakkain piiloisesti vaikuttamaan pyrkivat mediasisallöt

riippumattoman tiedon kanssah. kritisoida kulutuskulttuuriin perustuvaa mainontaa seka

epaluotettavia lahteitai. kokeilla erilaisia teknisia laitteita ja sovelluksia

ennakkoluulottomasti ja rohkeastij. kyseenalaistaa median luomia tarpeita seka sen valittamaa ihmis-

ja maailmakuvaak. testata laitteita, ohjelmistoja ja sovelluksia

5. Arvioiminen voidaan maaritella kyvyksi laittaa osat, komponentit, yhteen.Oppilas osaa:

a. kategorisoida kuvatyyppeja, mediasisaltöja, medioitab. kerata aineistoac. yhdistaa eri medioista kerattyja viesteja, aineistoja ja sisaltöjad. muokata mediaviestejae. suunnitella visuaalisia viesteja ja vaikuttamistapojaf. valmistaa sahköisen esityksen jollakin esitysgrafiikallag. ehdottaa vaihtoehtoisia kuvallisia ratkaisujah. kerrata tavoitteet ja toimintaohjeet

6. Luominen voidaan maaritella kyvyksi arvioida ja arvottaa materiaalia tiettya tarkoitusta varten seka kyvyksi saada aikaan jotain uutta.Oppilas osaa:

a. tehda johtopaatöksia lahteisiin ja omiin empiirisiin kokeiluihin perustuen

3

b. arvostella mediasisaltöja ja mediakuvastojac. tulkita mediasisaltöja ja mediakuvastojad. suositella sopivaa foorumia jollekin viestille, mediapalveluita,

lahteita, sovelluksia ja ohjelmistojae. tehda eron uutisen, mainoksen ja viihteen valillaf. vakuuttaa omien kuvallisten ratkaisujen perusteluistag. tuottaa omia mediasisaltöja ja vaikuttaa jo olemassa oleviin

sisaltöihin

KU3 –KURSSI / TOTEUTUS YKSILÖ- TAI RYHMÄPROJEKTINA / 36hPROJEKTI SISÄLTÄÄ:

3 PAKOLLISTA OSIOTA (1-3: valitse kustakin yksi alakohta a, b tai c) Yksi pakollinen osio esitellaan ryhmalle, loput 2kpl esitellaan omassa portfoliossa.

YKSI VAIHTOEHTOINEN OSIO (4-8)Esitellaan omassa portfoliossa.

1. Kayttötaidot:a. Jonkin kokonaan uuden mediaan liittyvan kayttotaidon

kokeileminen (sovellus, ohjelma, medialaite, lisaominaisuus tms.)b. Olemassa olevan mediaan liittyvan taidon

syventaminen/laajentaminen

Toteutustapa: Taidon opettaminen ja/tai esitteleminen muille. Sisaltaa osatun/opitun taidon avulla tehdyn oman (visuaalisen) tuotosesimerkin.

2. Vaikuttaminena. Jonkin vaikuttamaan pyrkivan mediailmion tutkiminen (esim.

mainos/vastamainos, some-kohu, looppi, valeuutinen, voimakas poliittinen agenda tms.)

b. Osallistuminen vaikuttamiseen ja/tai paatoksentekoon: esim. tiedottamalla, organisoimalla, tapahtuman jarjestamalla (harrastus, koulu, koti, jonkun yhteison saantojen/toimintakaytantojen arviointi & muutosehdotus…).

Valitse vaikuttamisen kohteesi. Pyri edistamaan haluamallasi

4

tavalla esim. yhteiskunnallista tasa-arvoa, demokratiaa, solidaarisuutta tai muuta itsellesi merkityksellista aatetta kuten pasifismi, seksuaalinen tasa-arvo, vegaanius, luonnonsuojelu tms. Ole kriittinen vallitsevaa maailmanjarjestysta kohtaan pienesti tai isosti. Vaikuttaminen voi tapahtua mikro- tai makrotasolla: ”Perheeni ei lajittele biojatetta!” / ”Eduskuntaan tulisi vieda kansalaisaloite aiheesta…”

Toteutustapa: Mediailmion tutkimuksen tai oman vaikuttamisen esittely ryhmalle. Esiteltava tulos voi olla myos tutkimuksen tai oman tekemisen yhteenvetona syntynyt visuaalinen tuotos, kuten kuvallinen raportti, sarjakuva tai dokumentaarinen video, kuvakertomus tai juliste.

3. Elamanhallintaa. Mediapaivakirja tai -paasto tai jokin muu median kayttoon liittyva

kokeilu/seurantab. Opiskelua tukevat laitteet ja sovellukset: jokin empiirinen testausc. Hyvinvointiin liittyva kokeilu: esim. kiitollisuus- tai unipaivakirja,

meditaatioapplikaatio, urheilusovellus, taukoliikunta, opiskelupaivakirja tms.

Toteutustapa: Oman kokeilun esittely ryhmalle. Tuloksien yhteenvetona visuaalinen tuotos, kuten raportoiva kuvasarja/sarjakuva tai dokumentaarinen video, kuvakertomus, haastattelu, juliste tai muu vastaava.

+ Tiedonhakud. Liittyen kaikkiin edellisiin osa-alueisiine. Lahteiden merkinta ja lahdekritiikki, tekijanoikeuksien perusasiat

KURSSIN TOTEUTUS YKSILÖ- TAI RYHMÄPROJEKTINA 36hVALITSE YKSI PORTFOLIOSSA ESITELTÄVÄ OSIO (4-8):

4. OsallisuusMissa ja miten ilmaiset itseasi, saat tietoa ja/tai kommunikoit median valityksella?(WhatsApp, FB-ryhma/sivusto, Insta, sahköpostilista, blogi, vlogi, peliyhteisö, faniryhma, harrasteryhma, asiakasryhma, aatteellinen yhteisö…)

a. Johonkin uuteen yhteisoon liittyminen/tutustuminen tai uudenlaisen osallisuuden kokeilu

b. Jonkin jo olemassa olevan oman tai muun tutun osallisuuden esittely

Toteutustapa:Analysoiva dokumentointi kuten kirjallis-kuvallinen paivakirja tms. tai aiheesta tiivistetty visuaalinen tuotos. Em. esittely kurssiportfoliossa.

5

5. TulkintataidotIhmiset voivat tulkita saman sisallön monella eri tavalla. Tahan voivat vaikuttaa muun muassa ika, asuinpaikka, arvomaailma ja kertyneet aiemmat kokemukset. 

a. Valitse itsellesi tarkean arvon tai asian vastakkainen mielipide ja perehdy siihen. Miten asiasta toisin kanssasi ajattelevat perustelevat mielipiteensa? Loydatko mitaan yhteista? Enta mitaan selittavaa tekijaa mielipiteille?

b. Yhden mainos-, uutis- tai propagandakuvan tulkinta

Toteutustapa: Raportointi oman valinnan mukaan ja/tai visuaalinen yhteenveto (esim. kuvasarja, video, bloggaus, sarjakuva, kuva-artikkeli, performanssi, installaatio…) Esittely kurssiportfoliossa.

6. Kriittisyysa. Etsi mediasta ”virhe”: analysoi ja raportoi. Kantavana ajatuksena

lahdekritiikki: paljasta valeuutinen tai muu vaikuttamaan pyrkiva epamaarainen sivusto, kanava, kampanja tms.

Toteutustapa: Oma kantaaottava visuaalisuutta hyodyntava vastaus, kuten vastamainos, kampanjakuva, vastakuva/vastauutinen, video (esim. julistus, puhe, mielenosoitus). Esittely kurssiportfoliossa.

7. Viestinta ja vuorovaikutusa. Kahdenvalista keskinaisviestintaa, ryhmaviestintaa tai

joukkoviestintaa? Viestinta sahkopostilla, pikaviestimella, tekstiviestilla, valokuvan keinoin, julisteen avulla, videolla tai esimerkiksi aaniviestilla? Valitse tiukka rajaus, esim. tietty ajanjakso ja keraa omakohtaista tietoa tietysta viestinnan/vuorovaikutuksen lajista tai sisallosta. Tutki ja selvita eroja esim. kasvokkaisen ja medioituneen viestinnan valillla.

Toteutustapa: Tuota tutkimustuloksistasi kuva tai muu visuaalinen yhteenveto, jonka esittelet kurssiportfoliossa.

PAKOLLISIIN OSIOIHIN 1-3 LIITTYVÄT TAUSTA-AINEISTOT:

1) KayttötaidotMedialukutaitoihin kuuluu lahtokohtaisesti osaaminen kayttaa medialaitteita. Mediataitoihin kuuluvat kayttotaidot ovat nykypaivan kaikille kuuluvia kansalaistaitoja. Teknisten mediataitojen kehittyminen tukee median monipuolista hyodyntamista. Median mahdollisuudet voivat jaada saavuttamatta, mikali tekniset taidot eivat mahdollista mediavalineiden kayttoa. Mediataitojen tasapuolinen edistaminen on tarkeaa, silla erot mediataidoissa voivat muodostaa osaamiskuiluja ihmisten valille ja nain synnyttaa eriarvoisuutta. Kayttotaitojen ollessa puutteelliset jotkin arjelle valttamattomat asiat voivat jaada mahdottomiksi tai niiden hoitaminen hankaloituu.

6

Erilaiset arkeen kuuluvat palvelut ovat laajentuneet verkkoon ja asioiden hoito tehdaan yha useammin digitaalisesti.

2) VaikuttaminenMediaa voidaan kayttaa eri tavoin vaikuttamiseen, kantaa ottamiseen, julkiseen keskusteluun seka muuhun yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Esimerkiksi erilaiset poliittiset jarjestot seka kansalaisliikkeet kayttavat mediaa monipuolisesti. Sosiaalisen median kanavat ovat mahdollistaneet myos yksittaiselle ihmisen saada aanensa kuuluviin aiempaa tehokkaammin. Mediaa voidaan hyodyntaa vaikuttamisessa esimerkiksi tuomalla esiin omia nakokulmia ja ajatuksia seka kertomalla omista tavoitteistaan ja paamaaristaan. Media tarjoaa mahdollisuuden julkiseen keskusteluun muiden ihmisten kanssa. Toinen mahdollisuus hyodyntaa mediaa vaikuttamisessa on kayttaa sen tuomia mahdollisuuksia erityisesti toiminnan organisointiin. Tama tarkoittaa esimerkiksi yhteydenpitoa, tiedottamista ja tapahtumien jarjestamista. Sosiaalinen media ja internetin sovellukset ovat tehneet helpommaksi kansalaisten myos tuoda omaa mielipiteensa esille. Esimerkiksi kansalaisaloitteiden tekeminen ja nimien keraaminen onnistuu verkon kautta. 

3) ElamanhallintaMedia liittyy nykypaivana paljon myos elamanhallintaan. Media voi tukea esimerkiksi oman hyvinvoinnin kehittamisen ja siita huolehtimisen. Erilaiset urheilusovellukset voivat motivoida ja systematisoida liikuntaharrastuksia, sosiaalisessa mediassa voi keskustella arkeen, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvista asioista. Omaan elamanhallintaan liittyvista kysymyksista on myos paljon tietoa loydettavissa esimerkiksi verkossa. Tiedonsaanti ja sen kriittinen tulkinta vaativat kuitenkin medialukutaitoa. 

Vaikka medialla on paljon positiivisia ja hyvinvointia lisaavia tekijoita, ei tule kuitenkaan taysin unohtaa niita riskitekijoita, joita mediankayttoon saattaa liittyy. Medialaitteiden liikakaytto tai mediasisaltojen liian suuri kuluttaminen voivat esimerkiksi aiheutua joissain tapauksissa ongelmaksi. Ongelmaksi muodostuvan liikakayton ohella mediaan voi liittya sopimattomien mediasisaltojen kaytto. Internetin kohdalla riskeiksi voidaan laskea lisaksi yksityisyyteen, kunnianloukkaukseen, kiusaamiseen ja huijauksiin liittyvat asiat. 

+ TiedonhakuMediasta saamme entista enemman tietoa maailmasta. Tiedon suhteellinen rajattomuus seka tiedon tuottamisen ja julkaisemisen helppous tuo esiin medialukutaidon tarkeyden.Erilaiset mediasisallot tarjoavat valtavan maaran tietoa ja mahdollisuuksia oppimiseen seka opettamiseen. Perinteisten medioiden, kuten kirjojen ohella digitaalisuus on mahdollistanut tietosisaltoihin paasyn ajasta ja paikasta riippumatta. Tietoa on enemman saatavilla kuin koskaan ja se on aiempaa useamman kaytettavissa. Olennaisen ja uuden tiedon hakemiseen seka sen rakentamiseen ja tuottamiseen tarvitaan kuitenkin mediataitoja. Kuinka loytaa massan seasta monipuolisesti kattava, tarpeeseen nahden olennainen ja luotettava tieto? Monipuolisuus kommunikaatiossa ja tiedon laadussa on tarjonnut aiempaa monipuolisempia mahdollisuuksia myos eri oppimistyyleille. Esimerkkeina voidaan pitaa sosiaalisen median mahdollisuuksia, internetin tietosisaltoja seka avoimia oppimateriaaleja ja kursseja.

 

7

VAIHTOEHTOISIIN OSIOIHIN 4-8 LIITTYVÄT TAUSTA-AINEISTOT:

4) OsallisuusOsallisuudella voidaan tarkoittaa niin sosiaalista kuin poliittista osallisuutta. Molemmat nakokulmat ovat tarkeita medialukutaidon nakokulmasta. Medialukutaitoinen voi ilmaista itseaan, saada tietoa ja kommunikoida medianvalityksella, jolloin mahdollisuudet erilaisten yhteisojen toimintaan kasvaa. Media mahdollistaa osallistumisen ajasta ja paikasta riippumatta. Nain esimerkiksi asuinpaikka ei maaraa sita, millaisiin yhteisoihin on mahdollista liittya ja olla mukana. Esimerkiksi internetin myota ihmisilla on mahdollisuus keskustella ja olla vuorovaikutuksessa fyysisista rajoista huolimatta. 

Medialla on oleellinen rooli myos poliittisen osallistumisen nakokulmasta. Tietoa hakemalla poliittisista kysymyksista, paatoksista ja ehdokkaista kansalaiset voivat tehda valistuneempia paatoksi valitessaan vaalien aikaan edustajiaan. Myos poliitikot hyodyntavat mediaa omassa tyossaan. He kertovat paatoksistaan ja tuovat kysymyksia julkisen keskustelun alle. Sosiaalisen median kautta kommunikointi paattajien kanssa mahdollistuu aiempaan verrattuna eri tavalla. Kansalaisyhteiskunnan nakokulmasta median kehittyminen on tuonut laajalti erilaisia mahdollisuuksia kansalaisille osoittaa poliittista aktiivisuuttaan esimerkiksi nostamalla esiin havaitsemiaan epakohtia, jarjestamalla tapahtumia seka ottaessaan osaan julkiseen keskusteluun. Median kautta poliittisen osallisuus saa uudenlaisia piirteita. Nain ollen myos osallisuuteen liittyviin taitoihin tulee kiinnittaa huomiota ja kehittaa niita.

Medioitumisen myota erilaiset instituutiot vahvistavat median roolia toiminnassaan. Tiedonsaanti, jokapaivaisten asioiden hoito, kuten pankkiasiat ja yhteydenpito ihmisten valilla, vaativat aiempaan verrattuna uudenlaisia mediataitoja. Mikali mediataidot jaavat puutteellisiksi voi osallisuus yhteiskuntaan vaarantua. 

5) TulkintataidotMediasisaltojen ymmartaminen on erilaisten tekstien tulkintaa. Tekstit voivat olla laajan tekstikasityksen mukaisesti kirjoitetun tekstin lisaksi esimerkiksi kuvia, videoita tai aanityksia. Tulkitsemme ymparistoa jatkuvasti seka tiedostamatta etta tiedostaen. Medialukutaitoon liittyy kyky tulkita asioita analyyttisesti ja kyseenalaistaen. Toisaalta tarkeaa on myos esteettisyys ja mediasisalloista nauttiminen. Medialukutaidon kohdalla tietoisuutta omasta ajattelusta ja tulkinnasta voidaan kehittaa esimerkiksi pohtimalla perusteita omasta tulkinnasta. 

Mediatekstien tulkintaan ei voida antaa kovin tarkkoja ohjeita, silla usein mediaesitykset ovat vahvasti monitulkintaisia. Tama tarkoittaa, etta ihmiset voivat tulkita saman sisallon monella eri tavalla. Tahan voivat vaikuttaa muun muassa ika, asuinpaikka, arvomaailma ja kertyneet aiemmat kokemukset. 

Merkitysten muodostumisessa voidaan ymmartaa kaksi eri tasoa: Ilmimerkitykset ovat pintatason nakohavaintoja ja syntyvat, kun katsoja

tunnistaa kuvan hahmot, esineet, ymparistot ja tapahtumat. Miellemerkitykset ovat sanan tai kuvan aikaansaamia kulttuuri- ja

katsojasidonnaisia merkityksia.Medialukutaidon kohdalla huomiota tulee kiinnittaa huomiota miellemerkityksiin ja niiden syntymekanismeihin.

6) Kriittisyys

8

Informaation lisaantyessa yha tarkeammaksi taidoksi tulee erottaa luotettava tieto epaluotettavasta. Kriittisyys tarkoittaakin suhtautumista epailevasti mediassa esitettyyn tietoon ja mediatekstin luotettavuuden kyseenalaistamista. Kriittisyys ei kuitenkaan rajoitu pelkastaan kriittisyyteen tiedon luotettavuutta kohtaan vaan se kriittisen kasvatuksen kontekstissa voidaan ymmartaa myos vallitsevan tietokasityksen kyseenalaistamiseksi. Mediakasvatuksen avulla kriittista katsetta voidaan suunnata kohti vallitsevia tietokasityksia, jotka esittavat vallitsevat totuudet itsestaan selvina ja muuttumattomina. Varmana esitetyn tiedon on esitetty jaadyttamaan itsenaista ajattelua ja vahvistamaan uskoa asiantilojen muuttumattomuuteen. Kriittisyys voidaankin ymmartaa uteliaisuutena, toisinkatsominena ja uuden nakokulman loytamisena.

Kriittisyys tarkoittaa toisaalta myos yhteiskunnallisuutta. Kasvatusinstituutiot eivat tassa tapauksessa ole yhteiskunnan valtasuhteiden ja sen muodostaman kontekstin ulkopuolella vaan osa sita. Kriittinen medialukutaito kiinnittaa huomiota ja tekee nakyvaksi mediassa esiintyviin rakenteisiin, jotka edesauttavat eriarvoistavia kaytanteita ja rakenteita. Kriittinen medialukutaito liittyykin taitoon lisata yhteiskunnallista tasa-arvoa, demokratiaa ja solidaarisuutta. 

Kriittisyys ei jaa pelkaksi tulkintataidoksi tai kyseenalaistamiseksi vaan siihen liittyy vahvasti myos tuottamisen nakokulma. Mediateknologian kehittyessa yha useammalla on mahdollisuus tuottaa itse mediaa ja hyodyntaa sita vaikuttaakseen asioihin. Digitaalisuus, mobiiliteknologia, ilmaisukeinojen monipuolisuus seka sosiaalisen median kanavat ovat luoneet mahdollisuuden itse tuottamiseen, muokkaamiseen, asioiden kyseenalaistamiseen, keskusteluun seka oman ajattelun esille tuontiin laajallekin yleisolle. 

7) Viestinta ja vuorovaikutusTeknologinen kehitys on edistanyt ihmiset mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Mediaa kaytetaan paljon ja monin eri tavoin viestintaan. Viestintataidot ovat nain ollen olennainen osa medialukutaitoa. 

Viestinta on yksinkertaisimmillaan vuorovaikutusta tai viestin vaihtoa kahden tai useamman toimijan valilla. Viestinta voi olla kahdenvalista keskinaisviestintaa, ryhmaviestintaa tai joukkoviestintaa. Ryhmaviestinnasta esimerkkina voidaan pitaa rajatun ryhman toimintaa niin perinteisesti kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa kuin verkossakin verkkoyhteisossa. Perinteisten medioiden toimintatavat, esimerkiksi sanomalehtipainos, ovat joukkoviestintaa, jolloin kohderyhma voi olla potentiaalisesti erittain laaja. Mediakasvatuksen nakokulmasta tarkeaa on kiinnittaa huomiota viestinnan monimuotoisuuteen, sen tarjoamiin mahdollisuuksiin seka viestinnan medioitumiseen. 

Mediavalitteinen viestinta poikkeaa perinteisesta kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta siina, etta viesti kulkee median kautta ja sen varittamana. Medialla kautta kommunikoitaessa valitettava viesti muunnetaan “median kielelle”. Viestinta sahkopostilla, pikaviestimella, tekstiviestilla, valokuvan keinoin, julisteen avulla, videolla tai esimerkiksi aaniviestilla vaatii myos omanlaisensa ymmarrysta median mahdollisuuksista, ominaispiirteista seka sen rajoituksista. Sosiaalisessa mediassa viestien jakaminen on myos viestintaa. Mediassa ja esimerkiksi internetissa kommunikoitaessa on yhteisen ymmarryksen saavuttamiseksi tarkeaa kiinnittaa huomiota viestimuodon ominaispiirteisiin. Esimerkiksi lukiessa verkon keskustelupalstoja ei kirjoittajan olemusta, taustaa tai reaktiota paase arvioimaan samalla tavalla kuin kasvokkaisessa kommunikaatiossa. 

9

Median mahdollisuuksien kasvaessa yksittaisesta ihmisesta on voinut tulla viestin vastaanottajan lisaksi myos aktiivinen osallistuja. Mahdollisuudet ovat tuoneet myos osaltaan vastuun siita, etta jokainen pystyy vaikuttamaan omalta osaltaan yhteiseen mediakulttuuriin. Esimerkiksi internetin merkityksen kasvaessa on tarkea huomioida, etta verkko itsessaan ei muodostu maailmasta erilliseksi saarekkeeksi vaan limittyy sen osaksi. Jakoa offline ja online-maailmoihin ei valttamatta ole joka tapauksessa mielekasta tehda tai liikaa vahvistaa.

”Osallisena mediassa” KU3 / Marika Tervahartiala / HRSK

AIKATAULUTOTEUTUS YKSILÖ- TAI RYHMÄPROJEKTINA yht. 36h

1. VKO (16)a. 2h: Kurssin aloitus:

Sisallot, tavoitteet, tyotavat, suunnittelua. Opettaja esittelee kayttotaito-tehtavan (1)

b. 2h: Luento + omien suoritustapojen valinta & suunnittelu (=valmis!)

c. 2h: Vierailu

2. VKO (17)a. 4h: Osio 1 / Kayttotaidon opettelu tai syventaminenb. 2h: Esitykset, palaute ja purku / Opettaja esittelee vaikuttamis-

tehtavan (2)

3. VKO (18)a. 4h: Osio 2/ Vaikuttamis-tehtavan parissa tyoskentelyb. 2h: Esitykset, palaute ja purku / Opettaja esittelee elamanhallinta-

tehtavan (3)

4. VKO (19)a. 4h: Osio 3/ Elamanhallinta-tehtavan toteuttaminenb. 2h: itsenainen tyoskentely kotona aiheen parissa / pe-vapaa

10

5. VKO (20)a. 2h: Elamanhallinta-tehtavan esitykset, palaute ja purku b. 1h: Luento

Osallisuus ja osattomuus (fumo)Tulkintataidot, mainos-, uutis- ja propagandakuvaKriittisyys: lahdekritiikki, valeuutinen jne. Vastamainos, julistus, puhe, mielenosoitusViestinta ja vuorovaikutus: Kahdenvalista keskinaisviestintaa, ryhmaviestintaa tai joukkoviestintaa? Viestinta sahkopostilla, pikaviestimella, tekstiviestilla, valokuvan keinoin, julisteen avulla, videolla tai esimerkiksi aaniviestilla? Viestinnan/vuorovaikutuksen lajit & sisallot, kasvokkainen ja medioitunut viestinta

c. 3h: Tyoskentely vaihtoehtoisen (4-7) osion parissa

6. VKO (21)a. 4h: Tyoskentely vaihtoehtoisen (4-7) osion parissab. 2h: Vierailu

7. VKO 22a. 2h: Kurssin yhteenveto, palaute ja purkub. 2h: itsenainen tyoskentely / retkipaivac. 2h: Kurssin yhteenveto, palaute ja purku

Vierailukohteet:Kustannusosakeyhtio Voiman toimitus / Tuomas RantanenHKI kaupunki nuorisotyon mediapaja / Posti10 / tai muu

KURSSIN TOTEUTUSSUUNNITELMANIMI:LUOKKA:YKSILÖPROJEKTI RYHMÄPROJEKTI

3 PAKOLLISTA OSIOTA (1-3), joista esitettavaksi valitaan yksi!

1. Kayttötaidot (valitse a tai b)a. Jonkin kokonaan uuden mediaan liittyvan kayttotaidon

hankkiminen (sovellus, ohjelma, medialaite, lisaominaisuus tms.)

TAITO:

NIMEÄ LAITE/OHJELMA TMS.:

SYY VALINNALLE /MOTIVAATIO/TARVE:

b. Olemassa olevan mediaan liittyvan taidon syventaminen/laajentaminen

TAITO:

11

NIMEÄ LAITE/OHJELMA TMS.:

SYY VALINNALLE /MOTIVAATIO/TARVE:

TOTEUTAN ESITTELYN:Esitelma & esitysgrafiikkaTyopaja opiskelijatovereilleMuu, mika:

ESITTELEN PORTFOLIOSSA

2. Vaikuttaminen (valitse a tai b)a. Jonkin vaikuttamaan pyrkivan mediailmion tutkiminen

ILMIÖ:

SYY VALINNALLE /MOTIVAATIO/TARVE:

TUTKIMUSTAPA:

b. Osallistuminen vaikuttamiseen ja/tai paatoksentekoon

KOHDE:

MITEN OSALLISTUN:

TOTEUTAN ESITTELYN

ESITTELEN PORTFOLIOSSA:

12

Kuvallinen raporttiSarjakuvaVideoKuvakertomusJulisteMuu, mika?

3. Elamanhallinta (valitse a, b tai c)a. Mediapaivakirja tai -paasto tai jokin muu median kayttoon liittyva

kokeilu/seurantab. Opiskelua tukevat laitteet ja sovellukset: empiirinen testausc. Hyvinvointiin liittyva kokeilu: esim. kiitollisuus- tai unipaivakirja,

meditaatioapplikaatio, urheilusovellus, taukoliikunta-appi, sahkoinen opiskelupaivakirja tms.

TOTEUTAN ESITTELYN

ESITTELEN PORTFOLIOSSA: raportoiva kuvasarja/sarjakuvadokumentaarinen videokuvakertomushaastattelujulistemuu, mika?

+ Tiedonhakud. Liittyen kaikkiin edellisiin osa-alueisiine. Lahteiden merkinta ja lahdekritiikki, tekijanoikeuksien perusasiat

VALITSE YKSI PORTFOLIOSSA ESITELTÄVÄ OSIO (4-8):

4. Osallisuus (valitse a tai b)a. Johonkin uuteen yhteisoon liittyminen/tutustuminen tai uudenlaisen

osallisuuden kokeilu

TUTUSTUMISKOHDE TAI KOKEILU:

b. Jonkin jo olemassa olevan oman tai muun tutun osallisuuden esittely

OSALLISUUTENI:

Toteutustapa:Analysoiva dokumentointi, miten?Kirjallis-kuvallinen paivakirja tms. Aiheesta tiivistetty visuaalinen tuotos, millainen?

13

5. Tulkintataidot (valitse a tai b)a. Valitse itsellesi tarkean arvon tai asian vastakkainen mielipide ja

perehdy siihen. Miten asiasta toisin kanssasi ajattelevat perustelevat mielipiteensa? Loydatko mitaan yhteista? Enta mitaan selittavaa tekijaa mielipiteille?

MIELIPIDE, JOTA TUTKIN:

b. Yhden mainos-, uutis- tai propagandakuvan tulkinta

KUVA (LINKKI, LÄHDE, NIMI):

Toteutustapa: KuvasarjaVideoBloggausSarjakuvaKuva-artikkeliPerformanssiMuu, mika?

6. Kriittisyysa. Etsi mediasta ”virhe”: analysoi ja raportoi. Kantavana ajatuksena

lahdekritiikki: paljasta valeuutinen tai muu vaikuttamaan pyrkiva epamaarainen sivusto, kanava, kampanja tms.

TUTKIMUKSENI KOHDE:

Toteutustapa: VastamainosKampanjakuvaVastakuva/vastauutinenVideo (esim. julistus, puhe, mielenosoitus, haastattelu)Muu, mika?

7. Viestinta ja vuorovaikutus

14

a. Kahdenvalista keskinaisviestintaa, ryhmaviestintaa tai joukkoviestintaa? Viestinta sahkopostilla, pikaviestimella, tekstiviestilla, valokuvan keinoin, julisteen avulla, videolla tai esimerkiksi aaniviestilla? Valitse tiukka rajaus, esim. tietty ajanjakso ja keraa omakohtaista tietoa tietysta viestinnan/vuorovaikutuksen lajista tai sisallosta. Tutki ja selvita eroja esim. kasvokkaisen ja medioituneen viestinnan valillla.

VIESTINNÄN LAJI:

SISÄLTÖ:

AJANJAKSO TAI MUU RAJAUS:

Toteutustapa: KuvaMuu visuaalinen yhteenveto, mika?

KU3 MEDIAKURSSIN MAHDOLLISIA TOTEUTUSTAPOJA: [Valo]kuvasarja, kuvakertomus (sahkoinen versio tai konkreettinen sarja

kuvia) Kuvankasittely (Gimp tai jokin muu kuvankasittelyohjelma) Animaatio (IPhoneen hyva esim. ilmainen iMotion, myos monia muita

sovelluksia!) Kollaasi (sahkoinen esim. pinterest/moodboard sovellukset jne. tai

konkreettinen versio) Esitelma & esitysgrafiikka Tyopaja opiskelijatovereille Seinamaalaus

15

Katutaideteos Peli tai pelillinen sovellus (esim. kaupunkiseikkailupeli, lautapeli,

kannykkatehtavia, some-haaste, koulukilpailu§ jne.) Video (esim. julistus, puhe, mielenosoitus, haastattelu, uutinen, raportti,

dokumentti, keskusteluohjelma…) Video Blogi[merkinta] Vlogi Sarjakuva (myos naihin on olemassa erilaisia sovelluksia ja

”sarjakuvakoneita”) Kuva-artikkeli Performanssi tai muu esitystaidetta lahella oleva happening Podcast Analysoiva dokumentointi – oma sovellus Kirjallis-kuvallinen paivakirja Tilataideteos Äaniteos Flashmob Oma lehti tai muu julkaisu(sarja) (esim. koulun info-tv, aamunavaus,

tapahtuma tms.)

Arviointiperusteet:

Valittu toteutustapa tukee parhaalla mahdollisella tavalla sisaltöa, jota haluat ilmaista

16

o Ei siis niin, etta: ”Teen julisteen, koska julistetta on kiva maalata”, vaan kysy ensin itseltasi onko maalaaminen paras tapa valittaa haluamasi viesti? Olisiko juliste parempi kuitenkin tehda esim. kuvankasittelylla tai vaikkapa kollaasina? Tai onko juliste alunperinkaan oikea viestintavaline sanomallesi..?! Toimisiko esim. video tai muu liikkuva kuva paremmin…?

Valitun valineen ja/tai menetelman hallinta o Arvioinnissa ei oleteta minkaan tekemisen tavan suvereenia

hallintaa, koska yksi lukiokurssi on liian lyhyt aika opetella mitaan kunnolla. Lahinna arvioidaan sita, etta valine tukee ilmaisua, ja etta valinetta ei ole yritetty taivuttaa sellaiseen, mihin siita ei ole: akvarellilla on aika vaikea tehda vaikkapa dokumenttia uuteen mediaan liittyvasta kayttötaidosta.

o Jos paatat tehda julisteen kuvankasittelyohjelma Gimpilla, jota et viela kovin hyvin hallitse, niin pisteita oman mukavuusalueen ylittamisesta, uuden osaamisen keraamisesta -ja tallöin riittaa taidollisesti vaatimattomampikin suoritus.

o Sisallölla voi aina korvata sen, mita teknisista taidoista uupuu: esim. superalykas meemi, jonka kuvallinen toteutus on ollut teknisesti hiukan liian haastava. Ja kaantaen: Joskus myös taidokas toteutus antaa vahan anteeksi hiukan ontuvammalle idealle. Jos sisaltö ja toteutus ovat molemmat hallussa, niin sehan on suorastaan loistokasta!

Johdonmukaisuus tekniikoiden ja valineiden valinnassao Pointtina voi olla yhden uuden tekemisen tavan syvallinen

haltuunotto, itselle kokonaan uusien tekemisen tapojen jarjestelmallinen kokeilu, ryhmatyössa esim. eri jasenten omien vahvuusalueiden hyödyntamiseen tms.

o Se, etta tekotapaa ei ole valittu siksi, etta se on ”helpoin” tai ensimmainen mieleen juolahtanut tuttu tapa tehda jotakin, vaan valinnalla on johdonmukainen perustelu myös oman oppimisesi kannalta.

o Perusteltua voi olla myös se, etta jaksat talla kurssilla tutustua vain yhteen uuteen tapaan toteuttaa kuvia tai et yhteenkaan uuteen tapaan, vaan haluat panostaa jonkin taidon syventamiseen. Molemmat ovat hyvaksyttavia ratkaisuja. Mieti, mihin yhden kurssin aikana haluat opiskeluasi suunnata, silla kaikkeen ei kenenkaan aika ja energia mitenkaan riita.

Yksin tai ryhmassa, yksin ja ryhmassa – perustellusti!o Yksin on hyvin haastavaa tehda esimerkiksi lyhytelokuvaa tai jopa

animaatiota. Ryhmatyö on perusteltua, kun halutaan haastatella jotakuta tai tehda seinamaalaus. Ryhmassa voi saada tukea omalle osaamiselleen ja opiskelumotivaatiolleen – tai piilotella ja sluibailla tehokkaasti opiskelevien selan takana.

o Ryhmassa voi tehda myös osan kurssitöista ja tehda osan yksin. Valitse mika tahansa työskentelytapa, mutta tee siitakin tietoinen

17

paatös: ala ajaudu turvallisimpaan ja tutuimpaan ratkaisuun sita lainkaan kyseenalaistamatta. Haasta itseasi alyllisesti!

KU3 MEDIAKURSSIN TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET (osattava):

Mediaviestintamediasisallot mediakonvergenssiMedialaitteetjoukkotiedotusvalineetMediaymparistötmainontaMediasisallötMediatekstitdigitaalisuusmonimuotoinen kommunikointiMedioituminenmediavalitteinen vuorovaikutustiedollinentunneperainenMediamaisemamediankayttomobiili mediankayttodigitaalinen mediamediakasvatusmediakulttuurivisuaalisuusmediatuottaminenvisuaalinen valveutuneisuuskommunikointiidentiteettiitsetuntemusGlobaali mediakulttuuri ja kaupallisuusmediayhtiotmedia-alan yritykset kulutuskulttuuriMedialukutaitomediatekstituottaminentulkintakayttotaitotiedonhakutaitokriittisyysviestinta- ja vuorovaikutustaidotosallisuusvaikuttaminenelamanhallintaitseilmaisuremiksaus

Media: Media-sanan alkujuuret ovat latinan kielen medium-termissa, joka tarkoittaa keskella tai valissa olevaa. Media liittyy siis laajaan kirjoon erilaisia viestinnan muotoja seka ihmisten tai yhteisojen valista vuorovaikutusta.

Alkujaan, seka edelleenkin esimerkiksi englanniksi, medium tarkoitti yksittaista mediaa kun taas media-sana on muodoltaan monikko. Suomeen tama tapa ei

18

ole kuitenkaan juurtunut vaan yksittaisesta tapauksesta puhutaan mediana ja monikossa taas “medioista”. Media-sanalla voidaan viitata moneen asiaan: konkreettisiin mediavalineisiin, niilla tuotettaviin ja valitettaviin mediasisaltoihin, seka yleisemmin myos media-alaan ja siella toimiviin organisaatioihin yhteiskunnallisina toimijoina.

Eri mediamuotojen ja sisaltojen yhteensulautumista kuvataan termilla mediakonvergenssi. Esimerkiksi sanomalehden verkkoversioon voidaan sisallyttaa perinteisen tekstin lisaksi liikkuvaa kuvaa, aanta, infografiikkaa seka lukijoita osallistavia keskusteluja ja aanestyksia. Mediavalineista konvergenssia havainnollistaa hyvin alypuhelin: pelkan “kannykan” lisaksi laitetta voi kayttaa yleensa ainakin tietokoneen, pelilaitteen, musiikkisoittimen, kameran ja videokameran tapaan.Medialaitteet:

perinteiset joukkotiedotusvalineet, kuten kirjat, sanoma- ja aikakauslehdet, televisio seka radio

printtimedian sahkoiset versiot eli digilehdet jne. kamerat, alypuhelimet, tabletit, musiikkisoittimet, alykellot/erilaiset hyvinvointimittarit,

pelikonsolit, e-lukulaitteet ja muut mobiililaitteet tietokoneet ja kannettavat tietokoneet elokuva &valokuva nykyaan jopa kodinkoneet voivat olla medialaitteita: puhuvat viihdekeskusjaakaapit jne.

Mediaymparistöt: (em. laitteet) sosiaalisen median ymparistot: fb, twitter, insta, whatsapp, blogit, vlogit… mainonta: katumainonta, henkilokohtaisesti kohdennettu mainonta (omaan

kannykkaan/sahkopostiin jne.), televisio- ja radiomainonta, tuotesijoittelu

Mediasisallöt:Mediasisaltoihin kuuluvat kaikki mediaesitykset, joita mediavalineilla tuotetaan, kaytetaan, valitetaan ja hyodynnetaan. Mediaesityksia, eli mediateksteja voivat olla niin elokuvat, valokuvat, televisio-ohjelmat, pelit, radio-ohjelmat, artikkelit, keskustelupalstojen viestit, uutiset kuin blogit ja vlogit.

Mediatekstit:Laajan tekstikasityksen mukaan monia ilmaisun ja viestinnan tapoja, kuten kirjoitusta, kuvia, aanta, symboleja, liikkuvaa kuvaa ja naiden yhdistelmia voidaan ymmartaa ja tulkita teksteina. Mediasisaltoja kutsutaan siis myos mediateksteiksi. Digitaalisuuden myota mediatekstien maara ja moninaisuus on kasvanut. Samalla monimuotoinen kommunikointi on mahdollistunut yha useammalle ihmiselle.

Medioituminen:Medioitumisen kasitteella viitataan siihen, kuinka yksiloiden ja yhteiskunnan toiminta tulee yha mediavalitteisemmaksi ja riippuvaisemmaksi medioista.

Laajassa mittakaavassa medioitumisella voidaan tarkoittaa erilaisten toimijoiden, kuten valtion virastojen, yritysten tai jopa koulujarjestelman muuntautumista median toimintatapojen mukaisiksi. Monilla aloilla pyritaan saamaan positiivista nakyvyytta ja tilaa mediassa. On esitetty, etta median

19

pelisaannot esimerkiksi politiikassa suosivat huomion kiinnittamista yksittaisiin henkiloihin, vahvoihin persooniin, asioiden yksinkertaistamista ja vastakkainasetteluja. Ihmiset alkavat myos helposti odottaa kaikilta toimijoilta isojen mediayritysten kaltaista valmiutta reagoida tilanteisiin ja kysymyksiin valittomasti ja ymparivuorokautisesti. Esimerkiksi monet opettajat kokevat, etta heidan toivottaisiin olevan “aina” tavoitettavissa.

Yksiloiden elamaa tarkasteltaessa medioitumisella voidaan tarkoittaa median merkityksen kasvamista arjessa. Erilaisia mediavalineita ja -sisaltoja kaytetaan ajallisesti ja maarallisesti entista enemman ja ihmisten valinen vuorovaikutus on entista mediavalitteisempaa. Puhelut, tekstiviestit, videopuhelut, pikaviestimet, sosiaalisen median paivitykset, julkaistut ja lahetetyt kuvat seka kirjoitetut blogikirjoitukset ja ovat kaikki esimerkkeja mediavalitteisesta vuorovaikutuksesta.Medioitumisella on merkitysta myos ihmisten identiteetin ja maailmankuvan rakentumisen nakokulmista. Ihmiset saavat tietoa maailmasta eri mediateksteista, seuraamalla tiedotusvalineita ja sosiaalisen median kanavia. Tama tieto on yksi niista perusteista, joille omaa identiteettia ja maailmankuvaa rakennetaan. Sen valityksella ihminen voi peilata omia ajatuksiaan, elamantapojaan ja tyylejaan mediassa esitettyihin vaihtoehtoihin. Nain media tarjoaa aineksia seka tiedollisen etta tunneperaisen suhteen muodostamiseksi maailmaan ja toisiin ihmisiin.

Mediamaisema:Jokainen ihminen kayttaa medioita omalla tavallaan. Voidaan siis sanoa, etta jokaisella on oma mediamaisemansa. Mediamaiseman muotoutumiseen vaikuttavat muun muassa kulttuuri, mahdollisuudet paasta kasiksi mediavalineisiin, rajoitukset ja taloudelliset syyt, erilaiset kiinnostuksen kohteet, harrastukset ja tyot seka laheisten ihmisten mediankaytto.

Mediamaisemaa voidaan ajatella myos yksiloa laajemmassa mittakaavassa. Esimerkiksi erilaisilla kulttuurisilla ja sosiaalisilla ryhmilla on omia tapojaan kayttaa mediaa. Yhteiskuntien ja aikakausien mitassa tarkasteltuna huomataan median kayton laajempia kehityskulkuja, kuten mobiilin mediankayton yleistyminen, digitaalisen median merkityksen kasvu ja perinteisten medioiden muuntautumisen vastaamaan nykypaivan tarpeita. Vaikka 1900-luvulta eteenpain medioiden maara on kasvanut, vanhat mediat eivat ole suinkaan havinneet, vaan ne ovat kehittyneet ja jaaneet elamaan. Mediamaisema on nain ollen siis jatkuvasti laajentunut.

Mediamaiseman tarkastelu, tunnistaminen ja analysointi voivat olla tarkeita lahtokohtia mediakasvatukselle. Kaytettavien valineiden ja sisaltojen lisaksi huomio tulisi kuitenkin kiinnittaa myos median saamiin merkityksiin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassakin.

Ihmiset ottavat ja jakavat maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kuvia nykyaan enemman kuin koskaan aiemmin. Mediakulttuurin yksi kuvaavista tekijoista on visuaalisuuden merkityksen kasvaminen. Digikameroiden, tablettien ja alypuhelinten yleistyessa mahdollisuudet valo- ja videokuvaamiseen ovat

20

lisaantyneet huomattavasti. Kamerakannykka mahdollistaa omaehtoisen mediatuottamisen, luovan itseilmaisun ja osallistumisen visuaaliseen kulttuuriin. Valokuvaamalla ymparistoa ja erilaisia tilanteita voidaan tallentaa muistoja paivakirjan tyyliin.

Mobiililaitteiden kuvaamisominaisuuksien on sanottu myos saavan ihmisten tarkkailemaan maailmaa uudella tavalla. On puhuttu niin kutsutusta visuaalisesta valveutuneisuudesta. Kuvilla voidaan kommunikoida, kertoa asioita ja ilmaista itseaan. Kuvaamista voidaan hyodyntaa myos apuna oman identiteetin rakentamisessa ja oman itsetuntemuksen kasvattamisessa. Kuvaamalla ja julkaisemalla kuvia voidaan valita mita muille itsesta kerromme. Kuvaamalla voidaan myos kyseenalaistaa vallitsevia olosuhteita ja pyrkia vaikuttamiseen. Ottamalla kuvia ja videoita kokemistaan epakohdista voidaan pyrkia vaikuttamaan kehittavasti yhteiskuntaan. Kuvia myos julkaistaan aiempaa enemman. Erilaiset sosiaalisen median palvelut tarjoavat mahdollisuuden erilaiseen sosiaaliseen kanssakaymiseen ja vuorovaikutukseen. Yha useammalla on mahdollisuus julkaista kuvia internetin ja sosiaalisen median avulla jopa maailmanlaajuisesti.

Globaali mediakulttuuri ja kaupallisuus:Yha suuremmalla osalla maailman ihmisista on paasy verkkoon. Tama tarkoittaa, etta ihmiset voivat olla yhteydessa toisiinsa ja kohdata ihmisia eri kulttuureista helpommin kuin koskaan aiemmin. Median kautta saamme tietoa tapahtumista eri puolilta maailmaa jopa reaaliaikaisesti, voimme olla yhteydessa ihmisiin eri mantereilla tai jopa avaruuteen.

Maailmanlaajuisen mediaympariston myota myos erilaiset kulttuuriset virtaukset, muoti-ilmiot ja keskustelut ihmisia koskettavista kysymyksista voivat liikkua aiempaa nopeammin ja laajemmalle. Media tarjoaa nain ollen valtavasti mahdollisuuksia kulttuurien valiseen vuorovaikutukseen.

Talous ja kaupallisuus liittyvat vahvasti nykyiseen mediakulttuuriin. Konkreettisia esimerkkeja ovat erilaiset informaatiota, palveluita ja mainontaa myyvat mediayhtiot: perinteiset mediat, kuten uutistalot ja radiokanavat ja uudemmat media-alan yritykset kuten hakukoneisiin tai sosiaalisen median palveluihin erikoistuneet toimijat. Merkittava osa median kaupallisuudesta syntyy siita, etta median kautta voidaan mainostaa myos median ulkopuolisia tuotteita. Nain medialla on keskeinen rooli kulutuskulttuurin yllapitajana.

MedialukutaitoLukutaito on perinteisesti nahty kykyna lukea ja kirjoittaa. Medialukutaidossa luku- ja kirjoitustaidot laajenevat perinteisesta tekstista laajemmin monenlaisiin mediateksteihin. Mediatekstilla tarkoitetaan muodoltaan erilaisia mediasisaltoja. Teksti voi olla muodoltaan perinteisen kirjoitetun tekstin lisaksi kuvallinen, videoon tai aaneen pohjautuva tai naiden yhdistelma. Mediavalineiden kehittyessa ja erilaisten julkaisutapojen moninaistuessa raja median kayttajan ja tuottajan valilla on halventynyt. Medialukutaitoon kuuluukin seka tuottamiseen etta myos tulkintaan liittyvat nakokulmat.

21

Naiden lisaksi medialukutaitoon voidaan nahda kuuluvan myos kayttotaidot, tiedonhakutaidot ja kriittisyys, viestinta- ja vuorovaikutustaidot, osallisuuteen ja vaikuttamiseen seka elamanhallintaan liittyvat taidot.  Toisaalta lukutaito (literacy) viittaa myos tietamykseen tietylla alueella. Medialukutaitoon kuuluu erilaisten mediataitojen lisaksi tietamys erilaisista median ilmioista. Molemmat nakokulmat ovat toisiaan taydentavia ja tukevia. Medialukutaitoon liittyy vahvasti myos sivistyksellinen ulottuvuus. 

Oma tuottaminenMediateknologinen kehitys on tuonut enemman mahdollisuuksia itseilmaisuun ja mediatuottamiseen. Esimerkiksi digikameroiden, alypuhelinten ja tablettien yleistyessa yha useammalla on mahdollisuus kuvata, videoida, aanittaa, kirjoittaa erilaisia mediateksteja jopa paikasta ja ajasta riippumatta. Luoviin tuottamistaitoihin liittyy myos mediakulttuurille tyypillinen remiksaus, jolloin hyodynnetaan aiemmin julkaistuja mediasisaltoja niita edelleen muokaten, yhdistaen ja uutta luoden. 

Mediatuottaminen mahdollistaa uusia ja luovia tyoskentelyn ja itsensa ilmaisun muotoja. Mediakasvatuksella on paljon yhteista nain ollen esimerkiksi taidekasvatuksen kanssa, silla mediaa hyodynnetaan paljon taiteen eri aloilla seka taiteen tekovalineena etta ilmaisumuotona.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2015) sanotaan KU3 –kurssista nain:

1. Valtakunnalliset syventavat kurssit 3. Osallisena mediassa (KU3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, etta opiskelija

22

tutkii median yhteyksia muihin ymparistoihin, omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintoon kuvallisen viestinnan seka tieto- ja viestintateknologian osaamistaan syventaen

tarkastelee mediakulttuureja kulttuurisen moninaisuuden ja kestavan kehityksen kannalta

kayttaa median sisaltoja, ilmioita, suunnitteluprosesseja ja toimintatapoja kuvallisen tuottamisen lahtokohtana

osallistuu ja vaikuttaa mediaymparistoihin visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja kayttaen

tarkastelee mediakulttuurien henkilokohtaisia, yhteisollisia, yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksia

ymmartaa visuaalisuuden merkityksen mediaviestinnassa, mediaymparistoissa ja mediaesityksissa seka niiden suunnittelussa ja tuottamisessa. Keskeiset sisallöt

mediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnon uudistajina

median sisallot, tuotteet, palvelut, ilmiot ja ymparistot kuvallisen tuottamisen lahto- kohtana

median kasitteisto, kuvatyypit ja kuvastot mediaesitysten tulkinnan keinot median ajankohtaiset ilmiot ja kysymykset

(OPH: Lukion opetussuunnitelman perusteet / Accessed 2.3.2018:http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf)

Mita on muistettava ensimmaisella tunnilla:

Tutustutaan tehtaviin – yksi ryhma esittelee yhden tehtavan (yht. 10 tehtavaa)

Oma tyosuunnitelma: mita esitan (yksi pakollisista) ja mitka kaksi teen portfolioon

Paatos portfolion muodosta Portfoliota kuuluu tayttaa KOKO AJAN tehtavia tehdessa – erikseen

tehden ei ehdi! Portfolio on ikaan kuin tyopaivakirja: nain tein, tata opin, missa kavin, miten kaytin 2 x 45 min. Valitse nopea, pikainen, helppo, tuttu, kateva tapa tehda!

Mita henk.koht. haluaisin oppia? Miten haluaisin oppia? Miten tyoskentelen parhaiten – yksin vai ryhmassa?

23