- parhaat työpaikat...työkalut tavoitteiden saavuttamiseksi ovat lopulta aika yksinkertaisia....

Iiro Kormi: Oikea toteutustapa on verkkokaupan menestyksen ydin sivu 12

Kansainvälisillä työmarkkinoilla on osaajia, joita Suomi tarvitsee sivu 6

Yhteistyö on avainsana rakennusalan koulutuksen kehittämisessä sivu 14

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi:”On mahdotonta saavuttaa mitä haluaa, jos ei edes tiedä, mitä haluaa. ”

Kasvu ja kansainvälistyminen

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisuMAINOSLIITE MAINOSLIITE

MARRASKUU 2018 BUSINESSOPAS.FI

- Parhaat työpaikat

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisu2 businessopas.fi MAINOSLIITE

koministeriön palveluita käytti 14 prosenttia näistä yrityksistä ja ELY-keskuksen palveluista lähes 20 prosenttia.

Pk-yrityksille kansainvälistymi-nen on merkittävä askel kohti uut-ta. Uusille markkina-alueille me-

neminen edellyttää halua ottaa ris-kejä. Apua rahoituksen kanssa saa Team Finland -verkostosta ja eri-tyisesti Finnverasta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta.

Team Finland -verkosto sekä Business Finland auttavat yrityk-siä kansainvälisille markkinoil-le. Kolmasosa vientiyrityksistä on hyödyntänyt tarjolla olevia kan-sainvälistymispalveluita. Teolli-suudessa on suhteellisesti eniten tarvetta kansainvälistymispalve-luille. Kaikki yritykset eivät tieten-kään kansainvälistymispalvelui-ta tarvitse. Business Finlandin ja Finnveran rahoituspalvelut ovat yritysten suosiossa. Kansainvälis-tymispalveluita käyttäneistä yri-tyksistä 40 prosenttia on käyttänyt niitä.

Haluamme tehdä yritykselle helpoksi löytää tarvitsemansa kan-sainvälistymispalvelut. Tämä on Team Finland -verkoston ja elin-keinoelämän järjestöjen yhteinen tehtävä.

Katse kansainvälisille markkinoille

Thomas palmgrenpäällikkö, kansainväliset asiat, Suomen YrittäjätKUVA: MARKUS SOMMERS / SUOMEN YRITTÄJÄT

”Voimakkaasti kansainvälistymis- haluiset yritykset käyttävät kaikkia kansainvälistymis- palveluita selvästi muita enemmän.”

Työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeä työtyytyväisyyden kriteeri.

sivu 5

sani Leinon 5 ohjetta sosiaalisen median tehokkaaseen hyödyntämiseen.

sivu 10

Luottamuksellinen yrityskulttuuri näkyy tuloksessa.

sivu 4

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

seuraa meitä:

@Mediaplanetstories @Mediaplanetfi @Mediaplanetfi Kierrätäthän tämän lehden

Jaetaan Kauppalehden liitteenä 30.11.2018 Projektipäällikkö: Ricky Lind (040 826 8221 [email protected]) Maajohtaja: saara silván Liiketoiminnan kehitysjohtaja: Ville-Joonas appel Toimituspäällikkö: Laura Vasile Layout: emmi Hanninen Julkaisija: suomi Mediaplanet oy, Mannerheimintie 16 a, 00100 Helsinki Sähköposti: [email protected] • www.mediaplanet.com Kansikuva: Roni Rekomaa

pÄÄKiRJoiTus

LUE LISÄÄ: WWW.businessopas.fi

Kansainvälisyys on yhä useammalle yri-tykselle avain me-nestykseen. Suo-men Yrittäjien,

työ- ja elinkeinoministeriön ja Finnveran Pk-yritysbarometrin mukaan vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittaa 24 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Suomessa on siis noin 68 000 pk-yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluita tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Mää-rä on noussut merkittävästi viime vuosien aikana.

Monella toimialalla Suomen ko-timarkkinat ovat rajalliset, joten kasvua on haettava ulkomailta. Viennin ja muun kansainvälisen liiketoiminnan osuus vaihtelee paljon toimialojen välillä. Teolli-suus on toimialoista kansainväli-sin.

Viennin arvo oli viime vuonna noin 86 miljardia euroa, josta pal-veluviennin osuus 26 miljardia eu-roa. Tärkeimmät vientimaat tava-raviennissä ovat Saksa ja Ruotsi.

Naapurimme Venäjä on kuudeksi tärkein vientimaa. Viemme paljon välituotteita. Saksaan menevä vä-lituote voi olla osa Kiinaan mene-vää lopputuotetta. Kiina on vienti-maana tärkeämpi, kun mitä tilas-tot kertovat.

Yleisin kansainvälistymisen muoto on suora vienti. Sitä harjoit-taa 39 prosenttia tavaravientiyri-tyksistä ja 42 prosenttia palveluyri-tyksistä. Kansainvälisen kaupan muotoja ovat myös franchising, osakkuusyhtiö, joint venture ja tytäryhtiö. Näitä ei perinteelliset vientitilastot tunnista.

Digipalveluiden kauppa kasvaa nopeammin kuin maailmankau-pan muut osat. Palvelut voidaan kuluttaa missä ja milloin tahan-sa. Myös nopeasti kasvava verk-kokauppa tuo muutoksia maail-mankauppaan. Tavaroita voi tilata mistä tahansa eikä verkkokauppa tunne valtion rajoja. Isojen toimi-joiden kuten Alibaban ja Amazonin kanssa pitää pärjätä.

Suomessa on laaja kirjo julkisia ja yksityisiä kansainvälistymispal-

Meillä on enemmän vientiyrityksiä kuin koskaan. Yritykset ovat myös kansainvälistyneimpiä kuin koskaan aikaisemmin.

veluita. Yrityksen pitää osata etsiä yritykselle sopivia palveluita pai-kallisesti, alueellisesti ja kansalli-sesti. Voimakkaasti kansainvälis-tymishaluiset yritykset käyttävät kaikkia kansainvälistymispalve-luita selvästi muita enemmän. Ul-

Tämä on Mediaplanetin tuottama erikoisjulkaisuMAINOSLIITE MeDiapLaneT 3

Uu d e n l a i s e n työn vaati-mat uudet kompetens-sit haastavat v ä i s t ä m ä t -tä perinteiset

käsityksemme organisaatioiden, ihmisten ja prosessien johtami-sesta. Haastaminen ei kuitenkaan tarkoita kaiken muuttumista. Mo-ni asia ihmisten välisestä ja organi-saatioiden toiminnasta on enem-män tai vähemmän ajatonta.

Ajaton ohjenuora lienee, että kaiken johtamisen perusta on hy-vä itsensä johtaminen. Jos et pysty itseäsi johtamaan, miten voit kuvi-tella johtavasi toisia? Itsensä johta-misessa tavoitteiden asettaminen on vaikeinta. Työkalut tavoitteiden saavuttamiseksi ovat lopulta aika yksinkertaisia.

Suurin osa meistä ei ole asetta-nut itselleen tavoitteita riittäväl-lä tarkkuudella, vaikka motivaatio kunnossa olisikin. On mahdotonta saavuttaa mitä haluaa, jos ei edes

tiedä, mitä haluaa. Kun tietää, mi-tä tavoittelee, tavoitteiden toteutu-misesta tulee lähes automaattista.

Tämä sama pätee yleisellä ta-solla myös organisaation johtami-seen: kaikkien organisaatiossa täy-tyy ymmärtää ja jakaa tavoitteet, jotta he pystyvät toimimaan mah-dollisimman itseohjautuvasti or-ganisaation työkaluina niiden saa-vuttamiseksi. Prosessien johtami-nen tulee sitä helpommaksi, mitä paremmin operatiiviset valinnat on saanut delegoitua pois itsel-tään ja keskittyy lähinnä strategi-siin valintoihin ja niiden kommu-nikoimiseen.

Ehkä suurin muutos työn mur-roksen myötä seuraa ihmisten joh-tamiseen. Työtehtävät muuttuvat yhä enemmän suorittavasta työstä asiantuntija- ja kehittämistehtä-viin. Sen myötä työn merkityksel-lisyyden ja motivaation rooli suh-teessa tuottavuuteen ja lopputu-lokseen kasvaa huomattavasti.

Johtajan tärkein tehtävä onkin valita ympärilleen itseään parem-

pia ihmisiä. Se vaatii modernilta johtajalta hyvää itsetuntoa. Toisek-si tärkein tehtävä on huolehtia, et-

tä ihmiset ympärillä jakavat samat päämäärät ja yhteisen käsityksen strategiasta niiden saavuttamisek-

si. Nykymaailmassa se ei onnistu sanelemalla, vaan yhteistyöllä.

Tulevaisuuden johtajan tärkein arkinen tehtävä onkin ennen kaik-kea toimia alaistensa tukena kol-men m:n menetelmällä: mentoroi, motivoi, monitoroi. Mentorointi on ohjaamista itsensä johtamisen tavoitteiden ja työkalujen löytämi-seksi, motivointi on merkitykselli-syyden ja sitä kautta sisäisen palon löytämistä tekemiseen ja monito-rointi säännöllistä seurantaa ja ra-portointia asetettujen tavoitteiden etenemisestä yhdessä sovitusti.

Lopulta kaikki palaa itsensä joh-tamiseen ja sen monistamiseen or-ganisaatioon. Tee itsellesi palvelus: tee tänään suunnitelma siitä, mitä unelmiesi ja tavoitteidesi mahdol-listaminen vaatii. Tarkenna tavoit-teita ja suunnitelmia säännöllises-ti. Itsensä johtaminen on itsensä kehittämistä ja vastuun ottamista tavoitteistaan, ja niiden jokapäi-väistä toteuttamista tavoilla ja työ-kaluilla. Siinä noin lyhyesti menes-tyksen resepti.

Ruoho on vihreintä aidan tällä puolen

Aktia Kiinteistönvälityksellä uskotaan mataliin hierarkioihin, yhteispeliin ja turhien työvaiheiden kitkemiseen. Työnantajan ja työntekijöiden arvot näyttävät kohtaavan, sillä työporukan vaihtuvuus on kiinteistövälitysalalle poikkeuksellisen vähäistä.

– Suurin osa noin 50 työntekijäs-tämme on tullut taloon jo ennen vuot-ta 2012. Työkulttuurissamme korostu-vat pitkäjänteisyys ja suvaitsevaisuus toisia kohtaan. Asiakkaan etu menee aina oman edun edelle, eikä alalle tyy-pillistä, toisinaan hyvinkin raadollista sisäistä kilpailua ilmene, toimitusjoh-taja Jockum Andersin kertoo.

– Meillä puhalletaan yhteen hiileen, vaikka jokainen tekeekin työtä itsenäi-sesti. Tiukkaakin työtahtia jaksaa, kun tekemisestä nauttii ja töissä viihtyy. Työyhteisö tukee, eikä syö energioita kilpailulla, kyräilyllä ja kateudella, yri-tyksessä jo kahdeksan vuoden ajan välittäjänä viihtynyt Heidi Illman ker-too kokemuksestansa.

Pitkäaikainen työntekijä kiittelee avoimuutta ja vapautta itsenäiseen

päätöksentekoon.– Meillä on hyvin vähän sääntöjä ja

hierarkia on olematon. Se luo tunteen, että työnantaja luottaa ja arvostaa, Illman jatkaa parhaaksi kokemansa työpaikan tunnusomaisista piirteistä.

Sujuvaa arkea asiakas edelläAktia Kiinteistönvälityksessä on pa-nostettu työprosessien sujuvuuteen, jotta jokainen voi keskittyä ydinosaa-miseensa.

– Tekemisemme fokus on vahvasti siinä, mitä varten olemme olemassa. Motivaatiota ja tehokkuutta nakerta-vat aikasyöpöt on karsittu pois, jotta jokainen saa keskittyä itse tarkoituk-seen, eli kotien välittämiseen, Ander-sin sanoo.

Tyytyväiset työntekijät tekevät tyy-tyväisiä asiakkaita.

– Asiakastyytyväisyys puolestaan heijastuu palkintona ja hyvänä fiilikse-nä koko yritykselle, Illman tietää.

Työn hedelmä näkyy asiakaskun-nan kasvuna, jonka tarpeisiin vastaa-miseen tarvitaan lisää tekijöitä.

– Palkkaamme 5-10 ihmistä eri si-jainteihin. Maltillisella kasvulla varmis-tamme, että talossa olevat ihmiset viihtyvät ja asiakkaat pysyvät tyytyväi-sinä, Andersin kertoo.

Kiinteistönvälitys

”Tyytyväiset työntekijät tekevät tyytyväisiä asiakkaita.”

Vapaus itsenäiseen työhön ja päätöksentekoon yhteen hiileen puhaltavassa työyhteisössä on tehnyt Aktia Kiinteistönvälitykses-tä työpaikan, jossa viihdytään pitkään.

Automaatio, digitalisaatio, tekoäly ja muut teknologian harppaukset ovat synnyttäneet keskustelun työn tulevaisuudesta. Vähemmälle jää keskustelu johtajuuden murroksesta.

Uuden työn johtajuus

”Tee tänään suunnitelma siitä, mitä unelmiesi ja tavoitteidesi mahdollistaminen vaatii.”

Juho Romakkaniemitoimitusjohtaja, KeskuskauppakamariKUVA: RONI REKOMAA


Hyvä työpaikka ei ole riippuvainen toimi-alasta tai yrityksen koosta.

– Yhteistä parhaina koetuille työ-paikoille on arvomaailma, jossa jo-kainen työntekijä nähdään orga-nisaation menestyksen kannalta korvaamattomana ja työntekijät kokevat työnsä merkityksellisenä. Taustalla on yrityskulttuuri, jos-sa johto panostaa luottamuksen rakentamiseen ja avoimen dialo-gin luomiseen, toimitusjohtaja Katriina Grönqvist Great Place to Work® Finlandilta kuvailee.

– Tutkiessamme parhaita työ-

paikkoja olemme havainneet, et-tä niissä työskentelevät ihmiset kokevat olevansa ainutlaatuisia ja erilaisia kuin muut työyhteisöt. Jo-kainen tietää oman roolinsa ja työ-panoksensa vaikutuksen organi-saation menestykselle ja saa sitä kautta onnistumisen kokemuksia, Grönqvist jatkaa.

Grönqvist painottaa, että mikä tahansa yritys voi kehittyä yhdek-si parhaista.

– Työntekijäkokemuksen paran-tamisen lähtökohtana on ymmär-rys nykytilasta. Kun tiedetään, mi-kä on työntekijöiden kokemus nyt, voidaan organisaatiokulttuuria

lähteä aktiivisesti kehittämään or-ganisaation strategiaa tukevaksi.

Jatkuvaa oppimista ja vakauttaTyöpaikoissa arvostetaan kehitys-mahdollisuuksia ja joustavuutta.

– Ihmiset haluavat oppia koko ajan lisää ja kehittyä ammatillises-ti. Hyvä työpaikka tarjoaa mahdol-lisuuksia jatkuvaan henkilökohtai-seen kasvuun.

– Samalla nuorten työntekijöi-den keskuudessa arvostetaan kui-tenkin myös turvallisuuden ja va-kauden kokemusta. Jatkuva ne-gatiivissävytteinen keskustelu

työelämän muutoksesta on herät-tänyt yliopiston penkillä istuvien keskuudessa epävarmuutta ja poh-dintaa siitä, millaiseen työelämään he valmistuvat ja minkälaisia val-miuksia heiltä odotetaan, Grön-qvist kertoo.

Työelämälle ollaan valmiita anta-maan paljon, mutta myös vapaa-ai-kaa arvostetaan entistä enemmän.

– Nuoret osaajat haluavat pitää työn ja vapaa-ajan tasapainossa. Arjen työponnistusten vastapai-noksi työnantajalta odotetaan kunnioitusta ja ymmärrystä työn ulkopuolista elämää kohtaan, Grönqvist sanoo.

”Hyvä työpaikka tarjoaa mahdollisuuksia jatkuvaan henkilökohtaiseen kasvuun.”

Sinulla on kuljetus, meillä ratkaisu.

Hyvällä työpaikalla vallitsee luottamuksen ilmapiiri ja aito usko siihen, että ihmiset ovat korvaamattomia organisaation menestykselle. Työyhteisö tekee parhaansa yhtenä joukkueena ja sitoutunut johto luo puitteet tämän mahdollistamiseksi. Luottamuksellinen yrityskulttuuri näkyy liiketoiminnallisena menestyksenä.

Työntekijä-kokemus näkyy tuloksessa

Teksti: Mari Laaksonen, [email protected]: Aki Rask


Ammattiliitto Pro on tutki-nut jo kym-m e n i s e n vuotta sys-temaattises-ti jäsenten-sä ajatuksia

yrityskuvasta sekä työelämän ar-voista ja asenteista. Tutkija Petri Palmulla onkin realistinen käsi-tys siitä, millainen suomalaisten ihannetyönantaja on toiveissa ja todellisuudessa.

– Työntekijän vaikutusmahdol-lisuudet ovat olleet aina tärkeä työtyytyväisyyden kriteeri. Mitä enemmän pystyt vaikuttamaan työhösi ja työssäsi, sitä tyytyväi-sempi ja motivoituneempi työnte-kijä olet. Se kertoo, että sinuun luo-tetaan, Palmu sanoo.

Juhlapuheissa johtajat ovat kan-nattaneet tätä jo vuosia, mutta yhä suurimmalla osalla suomalaisia on Palmun mukaan kaikkitietävä joh-taja, joka ylläpitää hierarkioita eikä kestä vastaansanojia.

Yhteisöllisyys arvoonsaPalmun mukaan suomalaisten johtajien kovat arvot ovat säilyneet pitkään.

– Johtajan perustyypille työn-tekijät tapaavat olla lähinnä väli-neitä, joilla saadaan mahdollisim-man paljon voittoa yrityksen omis-tajille. Vain joka kymmenes Pron 80 000 työikäisestä jäsenestä kokee työpaikkansa ylimmän johtami-sen olevan huipputasoa. Jäsenem-me edustavat kattavasti yksityisen sektorin toimihenkilöitä, kuten in-sinöörejä ja tradenomeja, ja tulok-set ovat aika lailla yleistettävissä koko suomalaiseen työelämään.

Työntekijöiden ihanneorgani-saation johtamisessa näkyvät hei-dän omat arvonsa, kärjessä oikeu-denmukaisuus, ihmisten kunni-oittaminen ja avoimuus. Työ ei myöskään saa olla koko elämä, vaan palautumista on arvostettava ja sille annettava aikaa.

– Toimiva työyhteisö ja työn

merkityksellinen sisältö ovat kes-keiset hyvän työpaikan mittarit koulutetuilla työntekijöillä. Ihan-neympäristössä autetaan toisia ja vuorovaikutus toimii. Hyvä laatu ja tuottavuus lähtevät siitä, että toisten auttamisesta palkitaan ja jokainen ymmärtää tarvitsevansa työntekoon muita.

palkkatiedot avoimiksiAvoin ja oikeudenmukainen palk-kakäytäntö ja työnjako kuuluvat myös hyvän työpaikan päällim-mäisiin kriteereihin.

– Organisatorisen terveyden kor-keamman asteen mittari on, että työpaikalla kaikki tietävät toisten-sa palkat siinä missä työnkuvatkin.

Nämä kaksi korreloivat keskenään, mutta kun palkat salataan, oikeu-denmukaisuuden kokemus ontuu. Vain noin 6 prosenttia asiantunti-joista ja esihenkilöistä työskente-lee täysin avoimen palkkakulttuu-rin työpaikassa.

Kun työntekijä on ollut työpai-kassaan kaksi vuotta, hän on Pal-mun mukaan tärkeässä käänne-kohdassa: kuherruskuukausi on ohi.

– Kahden vuoden jälkeen työtyy-tyväisyys alkaa laskea. Tässä onkin henkilöstöhallinnolle ja johdolle tärkeä haaste: kiinnittäkää erityis-tä huomiota kahden vuoden etap-piin. Kun siinä vaiheessa saa omaa kasvutarinaa tukevia uusia haas-teita, tyytyväisyys voi jälleen li-sääntyä.

FREJAn joustava palvelu, monipuolinen kuljetuskalusto ja vahva verkosto takaavat, että lähetyksesi on oikeassa paikassa oikeaan

aikaan. Tie Eurooppaan aukeaa osoitteessa:

LOGISTICS SOLUTIONS FOR A WORLD IN MOTION

FREJA tarjoaa asiakaskohtaisesti räätälöityjä, joustavia ja kannattavia

kuljetusratkaisuja maitse, meritse ja lentoteitse. FREJA on Pohjoismaiden

suurimpia yksityisessä omistuksessa olevia kuljetus- ja logistiikkayrityksiä.

Lue lisää osoitteessa freja.fi

FREJA.FI

Toiveet ja todellisuus eivät kohtaaIhannetyöpaikassa toteutuvat oikeudenmukaisuus, ihmisten kunnioittaminen ja avoimuus. Tämä käy ilmi Ammattiliitto Pron tutkimuksista – samoin se, että ihanteet ovat vielä kaukana todellisuudesta.Teksti: Marja Puustinen, [email protected]: Getty Images ja oma arkisto

petri palmututkija,

Ammattiliitto Pro

Työntekijöiden ihanneorganisaation johtamisessa näkyvät heidän omat arvonsa. Kärjessä ovat oikeudenmukaisuus, ihmisten kunnioittaminen ja avoimuus.


Hallitusneu-vos Tiina Korhonen Työ- ja elin-k e i n o m i -n i s t e r i ö n Alueet ja

kasvupalvelut -osastolta kertoo vii-me vuosien talouden ja työllisyy-den positiivisen kehityksen johta-neen tilanteeseen, jossa työvoiman saatavuus on nousemassa suoma-laisyritysten kasvun esteeksi.

– Jopa 40 % työvoimaa hakeneis-ta toimipaikoista on kokenut osaa-jien löytymisen avoinna oleviin työtehtäviin haasteellisena. Tilan-ne on korostunut viimeisen kah-den vuoden aikana, Korhonen sa-noo.

Ratkaisukeinot työvoiman saa-tavuuden parantamiseen ovat mo-nimuotoiset.

– Tilannetta onkin lähdetty rat-komaan useammasta suunnas-ta. Työmarkkinoiden tarpeet ovat muuttuneet, ja näihin vastaami-nen edellyttää muutoksia myös tu-levaisuuden osaajien kouluttami-sessa. Hallitus on käynnistänyt eri koulutusasteita koskevia rakenne- ja rahoitusuudistuksia ja markki-noiden tarpeita vastaavien osaaji-en kouluttamiseksi on tehty isoja-kin panostuksia, Korhonen kertoo.

– Samanaikaisesti työvoima-pulan kanssa meillä on kuitenkin myös paljon työttömiä osaajia, joi-den tunnistamista ja työnantajien kanssa kohtaamista on edistettä-vä. Tähän liittyen on jo nyt paljon aluekohtaisia hankkeita meneil-lään. Lisäksi on tärkeää huomioida muun muassa työkykyasiat ja sosi-aaliturvan kannustavuus, Korho-nen jatkaa.

Kun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, osaajilla on varaa mistä valita.

– Tällöin työnantajamielikuvan merkitys korostuu. Työpaikan va-linnassa nuorille on tärkeää, mil-lainen toimintakulttuuri organi-saatiossa on ja miten yritys tukee työn, vapaa-ajan ja perheen yh-teensovittamista. Tähän liittyen on käynnissä Työelämä 2020 -han-ke, jolla pyritään kehittämään työ-elämän laatua, Korhonen sanoo.

– Työnantajamielikuvan lisäk-si kaupunkimielikuva ja kansain-välisten osaajien rekrytoinnissa myös maabrändi vaikuttavat työn-hakijoiden päätöksiin, Korhonen jatkaa.

Kasvua kansainvälisistä osaajistaKansainvälisillä työmarkkinoilla on osaajia, joita Suomi tarvitsee. Huippuosaajien rekrytointi koti-maahan edellyttää yhteistyötä val-

tion, kaupunkien ja yritysten kes-ken.

– Työlupa-asioiden pullonkaulat on poistettava, tänne tulemises-ta on tehtävä helppoa. Tietoa työ-mahdollisuuksista ja suomalai-sesta työelämästä sekä arjesta on oltava kootusti saatavilla kansain-välisille työnhakijoille, Korhonen listaa.

– Samalla on muistettava, että työnhakijan lisäksi myös perheen on löydettävä paikkansa Suomes-sa. Asumisen on järjestyttävä, puo-lisolle löydyttävä töitä ja vieraskie-listen lasten voitava käydä päivä-kodissa ja koulussa, hallitusneuvos jatkaa.

Kansainvälisen työvoiman liik-kuvuutta edistetään muun muassa

eurooppalaisen työnvälitysverkos-ton EURES:n avulla. Talent Boost -ohjelmassa kannustetaan kau-punkiseutuja kokoamaan kansain-välisiin osaajiin liittyvät toimi-

jat yhteen ja vahvistamaan moni- alaista yhteistyötä kansainvälisten osaajien houkuttelussa ja kanavoi-misessa yrityksiin.

– Työvoimapulasta kärsiville tie-

tyn alan yrityksille pyritään yh-teistyössä kaupunkien, Business Finlandin ja TE-hallinnon kanssa löytämään työvoimaa myös rajojen ulkopuolelta, Korhonen kertoo.

Talouskasvun seurauksena osaavan työvoiman kysyntä on suurempaa kuin saata-vuus kaikkialla Suomessa. Yritysten kasvua jarruttavaa työvoimapulaa ratkotaan muun muassa koulutuksen rakenneuudistuksilla, rekrytointipalveluilla, kansain-välisen työvoiman liikkuvuutta edistämällä ja suomalaista työnantajamielikuvaa kehittämällä.

Työvoimapula kasvun esteenä?

Työmarkkinoiden tarpeet ovat muuttuneet, ja näihin vastaaminen edellyttää muutoksia myös

tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa.

Teksti: Mari Laaksonen, [email protected]: Getty Images

40+60Jopa 40 % työvoimaa hakeneista

toimipaikoista on kokenut osaajien löytymisen

avoinna oleviin työtehtäviin

haasteellisena.


– Nykyisin opiskellaan pidemmälle ja vaihdetaan työpaikkoja tiuhaan. Pyrimme ennustamaan muuttu-via työmarkkinoita ja pohtimaan väyliä, joilla työntekijöitä saadaan houkuteltua Suomeen ja myös pi-dettyä täällä, EURES-asiantunti-ja Vesa Liesivuori Pohjois-Savon TE-toimistosta sanoo.

Liesivuori edustaa Euroopan laa-juista EURES-verkostoa, jonka teh-tävänä on edistää työvoiman liik-kuvuutta Euroopan maiden välillä.

– Autamme yrityksiä löytämään huippuosaajia myös kotimaan ul-kopuolelta. Tuemme yrityksiä rekrytoinnissa ja kansainvälisten

työntekijöiden kotouttamisessa esimerkiksi työpaikalla järjestet-tävän kielikoulutuksen ja moni-kulttuurisia työyhteisöjä kehittä-vän valmennuksen avulla, EURES-asiantuntija kuvailee.

Rajatonta osaamistaKuopiosta kansainvälisesti arvos-tetun työnantajan maineeseen ponnistanut, geeniterapeuttisia lääkkeitä valmistava FinVector Oy on esimerkki yhteistyön hedel-mästä.

– Meillä on työntekijöitä 13 eri kansallisuudesta, mikä on näil-lä korkeuksilla harvinaista. Vaa-tii omanalaisensa ihmisen, jotta sopeutuu Keski-Euroopan suur-kaupungista Kuopion arkeen, hen-kilöstöjohtaja Johanna Pirinen FinVector Oy:sta antaa esimerkin.

Kansainvälisten huippujen si-touttaminen on pitkäjänteisen työn tulosta.

– Integroituminen valtaväes-töön on onnistuneen rekrytoinnin kulmakivi, jota edistämme muun muassa Työpaikkasuomi-koulu-

tuksilla ja Kansainvälinen työyh-teisö -valmennuksilla, Liesivuori kertoo.

– Olemme onnistuneet välittä-mään maailmanlaajuisesti kiin-nostavaa työnantajamielikuvaa. Ei kuitenkaan yksin riitä, että olem-

me kansainvälisesti tunnettu ja haluttu työpaikka. Jos kotouttami-nen ei onnistu, työsuhde jää toden-näköisesti lyhyeksi, Pirinen toteaa.

Suomen sosiaaliturva ja työelä-män etuudet ovat kansainvälisillä työntekijämarkkinoilla vahvuuk-

sia, jotka tulevat monelle hakijalle yllätyksenä.

– Meille itsestään selviä, mutta monelle ällistyttäviä etuuksia pi-täisi hyödyntää nykyistä parem-min Suomi-brändin markkinoin-nissa, Pirinen painottaa.

Kansainvälisiä huippuosaajia keskelle metsää?Työelämän muutos haastaa rekrytoinnin. Elämänmittaisista työurista on siirrytty arvaamattomille työmarkkinoille, jossa tunteet ja mielikuvat ohjaavat valintoja.Teksti: Mari Laaksonen, [email protected]: Getty Images

SPONSOROITU

Kansainvälisen työvoiman rekry-toinnin onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, miten työntekijä per-heineen saadaan sopeutettua uu-teen maahan. Epäonnistunut ko-touttaminen johtaa useimmiten työntekijän ennenaikaiseen irtisa-noutumiseen ja hukkaan heitettyi-hin rekrytointieuroihin.

Yli 25 vuoden ajan kansainvä-lisen työvoiman liikkuvuutta ja maassa pysyvyyttä relocation-pal-veluilla edistänyt Finland Relo-cation Services Oy tietää, miten muutto uuteen maahan toteute-taan ilman häiriöitä työ- tai koti-elämässä.

– Tuemme muuttoa ja sopeu-tumista niin, että se edistää pysy-

vyyttä Suomessa. Relocation-pal-veluilla varmistetaan, ettei oleellis-ta tietoa jää pimentoon, työlupa-, pankki- ja asumisasiat tulevat no-

peasti ja vaivatto-masti hoidettua, ei-kä lasten päiväkoti tai koulupaikan jär-jestelytkään jää van-hempien murheek-

si, Marjo Lautjärvi FRS:ltä listaa esimerkkejä kansainvälisen työn-tekijän sekä rekrytoivan työnan-tajan elämää helpottavista palve-luista.

Tuottavuutta, motivaatiota ja sitoutumistaKansainvälistä liikkuvuutta ydin-bisneksenään vuosikymmeniä

tehnyt Lautjärvi tietää, että so-peuttamispalveluilla voidaan vai-kuttaa suoraan rekrytoivan yri-tyksen investoidun pääoman tuot-toon.

– Relocation-palvelut kasvatta-vat tutkitusti työntekijöiden mo-tivaatiota ja yrityksen tuottavuut-ta. Sopeuttamispalveluilla voidaan merkittävästi ehkäistä ennenai-

kaisia irtisanoutumisia. Lisäksi työntekijän saama tuki käytännön asioiden hoitamisessa vieraassa maassa antaa työntekijälle mah-dollisuuden keskittyä itse työhön, Lautjärvi kertoo.

– Muuttojärjestelyt ennen ja jäl-keen muuton koetaan yhdeksi suu-rimmaksi stressitekijäksi ja kan-sainvälisen liikkuvuuden hidas-teeksi. Nämä palvelut ulkoistamalla ura uudessa maassa saa paremmat mahdollisuudet läh-teä lentoon, Lautjärvi päättää.

Tukea kansainvälisten osaajien rekrytointiinTalouskasvun seurauksena suomalaisyritysten kasvun haasteeksi on muodostumassa työvoima-pula. Osaajia tarvitaan myös rajojen ulkopuolelta. Kansainvälisillä huippuosaajilla riittää kysyn-tää ympäri maailmaa, joten kiinnostavan työpaikan lisäksi talenttien houkuttelu edellyttää sujuvaa muuttoa ja viihtyisää asumista kohdemaassa.Teksti: Mari Laaksonen, [email protected]: Finland Relocation Services Oy ja Getty Images

SPONSOROITU ” Muuttojärjestelyt ennen ja jälkeen muuton koetaan yhdeksi suurimmaksi stressitekijäksi ja kansainvälisen liikkuvuuden hidasteeksi.”

finland Relocation services oy tukee muuttoa ja sopeutumista niin, että se edistää pysyvyyttä Suomessa.

Marjo LautjärviFinland Relocation Services Oy


Tavallinen suoma-lainen tapaa farma-sian alan osaajan useimmiten aptee-kissa. Siellä farma-seutit ja proviisorit

huolehtivat siitä, että ostamamme lääke sopii yhteen muiden käytös-sä olevien lääkkeidemme kanssa, annostelu on oikea ja lääkettä osa-taan käyttää oikein.

– Työ ei ole vain etiketin liimaa-mista lääkepakkaukseen, vaan pal-jon muuta, kertoo Farmasialiiton toimitusjohtaja Riitta Uusi-Esko.

Farmasian osaajat työskentele-vät myös muun muassa lääkete-ollisuudessa, sairaaloissa, terveys-keskuksissa, tukkukaupoissa ja vi-ranomaistehtävissä. Sairaaloissa kliinisten farmasian ammattilais-ten tehtävät ovat viime vuosina li-sääntyneet. Kaikkiaan noin 9 000 alan ammattilaista huolehtii siitä, että lääkehuoltomme pelaa ja on turvallista.

Tulevaisuudessa farmasian am-mattilaiset ovat entistä enemmän mukana potilaiden hoitoon sitout-tamisessa, lääkkeiden oikean käy-tön ohjaamisessa, hoidon seuran-nassa ja lääkityslistojen tarkistuk-sessa. Usein unohtuu, että he ovat laillistettuja terveydenhuollon

ammattilaisia.– Soteen liittyvä rationaalisen

lääkehoidon ohjelma painottaa, et-tä farmasian alan ammattilaisia on käytettävä asiantuntijatehtävissä entistä enemmän. Viime vuosina

myös moniammatillinen yhteistyö terveydenhuollossa on tiivistynyt. Kaiken tämän myötä alan arvostus on lisääntynyt, Uusi-Esko kertoo.

Muutosvauhdin kiihtyessä myös potilaiden tiedontarve kasvaa.

– Neuvontatyö ei onnistu, jos osaamisesta ei pidetä huolta. Ainoa tapa tehdä tätä työtä on kouluttau-tua jatkuvasti ja perehtyä uusiin hoitoihin, lääkkeisiin ja toimin-tamalleihin. Tähän alalla on myös

hienosti sitouduttu.Digitalisaatio ja teknologia nä-

kyvät esimerkiksi lääkkeiden verk-kotoimitusten lisääntymisenä.

– Meidän alallamme digitali-saatio ei kuitenkaan poista hen-kilökohtaisen kontaktin tarvetta. Verkkoasioinnissakin farmaseutti on läsnä vaikkapa chatin tai puhe-limen kautta. Lääkehoidon tuke-mista ja lääkehoitoon sitouttamis-ta tarvitaan myös digiaikana.

Paras alan työpaikka on jatkos-sakin sellainen, jossa on hyvä hen-ki, viihtyisä työympäristö ja osaava johtaminen. Lisäksi oma työ halu-taan kokea arvokkaaksi, merkityk-selliseksi ja kiinnostavaksi.

– Tärkeää on myös työsuhteiden pysyvyys ja oikeudenmukainen palkkaus. Hyvässä työpaikassa voi olla ylpeä siitä, että pääsee autta-maan ihmisiä joka päivä.

Tulevaisuudessa farmasian ammattilaiset ovat yhä enemmän mukana muun muassa potilaiden hoitoon sitoutta-

misessa ja lääkkeiden oikean käytön ohjaamisessa.

Tulevaisuudessa yhä useampi meistä on tekemisissä farmasian alan asiantuntijoiden kanssa. Alan arvostus on kasvussa, ja soten tulon odotetaan lisäävän farmasian osaamisen tarvetta.

Farmasian alan osaajien tarve kasvaa

Riitta uusi-eskotoimitusjohtaja, Farmasialiitto

Teksti: Marja Puustinen, [email protected]: Getty Images ja oma arkisto

Suorahaut, arvioinnit ja valmennusOikeat ihmiset, oikeat taidot.

Tai kysy lisää konsulteiltamme:

Erkki LummePuh. 0400916999

Marjut KoluPuh. 0407202549

Martti LouhelainenPuh. 0400558140

Kristiina AaltonenPuh. 0503818953

Karin GummerusPuh. 0400678857

Ari RönkäPuh. 0442747499

Sähköposti: [email protected]


Meillä on mahdollisuus käydä ai-toa ja suoraa keskustelua asiak-kaidemme kanssa. Toisaalta sosi-aalisen median kanavat ovat yhä tärkeämpiä tiedonhaun kanavia, osalle tärkeämpiä kuin vaikkapa yritysten kotisivut.

Onnistuminen sosiaalisissa ka-navissa vaatii paitsi pohdintaa ja suunnitelmallisuutta, myös aktii-vista osallistumista ja dialogia yk-silöiden kanssa. Kanava on vain vuorovaikutuksen välikappale ja meidän tulee ymmärtää ihmistä viestinnän takana. Koska kanavat koostuvat yksilöistä, myös viestin-nän tulisi olla sen mukaista. Kes-kustelutyylin tulee olla lämmin-henkistä.

Sosiaalisen myynnin sanansaat-taja Sani Leino tiivisti viisi tapaa, joilla niin pienet kuin suuret toi-mijat voivat hyödyntää somea te-hokkaasti:

1.Kannusta työntekijöitä viestimään. Ihmiset ovat

yhä väsyneempiä perinteiseen korporaatioviestintään. Yksilöiden aito ääni sitouttaa ja nousee tehok-kaammin esiin uutisvirrassa.

2.Käy aidosti dialogia seu-raajien kanssa, älä vain tie-

dota. Sosiaalinen media on sosiaa-lista kanssakäymistä, aitoa vuoro-vaikutusta, eikä vain me-puhetta.

3.Pysy ajan tasalla algorit-mien muutoksista. Eri

alustoilla (muun muassa Face-book, Twitter, LinkedIn) tehdään jatkuvasti teknisiä muutoksia. Ka-navat valitsevat mitä sisältöä nos-tetaan sisällön sitouttavuuden ja kiinnostavuuden mukaan. Yritys-ten ja organisaatioiden viestintä ei saa niin kattavaa orgaanista näky-vyyttä kuin yksityishenkilöiden.

4.Aseta tavoitteet ja tee si-sältökalenteri. Tavoitteita

voivat olla esimerkiksi seuraajien lukumäärän kasvattaminen, liidi-en hankinta, sähköpostien kerää-minen tai näyttökertojen kasvat-taminen. Mittaa ensin nykytaso ja seuraa miten tulokset muuttuvat.

Kun tekeminen on kalenterissa, se tuo systematiikkaa ja helpottaa sisällön tuottamista, myös yksilö- tasolla.

5.Kokeile ketterästi ja linki-tä liiketoimintaan. Etsi pa-

ras tapa joka resonoi valitsemassa-

si kohderyhmässä ja muista linkit-tää se liiketoimintaan. Näin löytyy selkeä hyöty: miksi somessa kan-nattaa olla ja mitä siellä tehdä. Kun saavutat tavoitteesi, esimerkiksi saat tietyn määrän seuraajia, mieti miten seuraajat muutetaan eu-roiksi eli liiketoiminnaksi.

Elämme avoimen viestinnän ja sosiaalisen median kultakautta. Koskaan aikaisemmin viestinnän kohdentaminen tarkkaan rajatuille kohderyhmille ei ole ollut näin tehokasta.

Aito viestintä kantaa somessakin

sani Leino on sosiaalisen myynnin sanansaattaja, joka tietää kuinka yritykset voivat hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti.

Teksti: Kati Halonen, [email protected]: Rabbit Visuals Oy / Niko Sieppi

.

George Clooney Brené Brown Steve Wozniak Randi Zuckerberg

GROWTHOCTOBER 9 - 10 HELSINKI

SPEAKERS INCLUDE:

Get your tickets before December 15th and you will receive a free copy of Brené Brown’s newest bestselling book Dare to Lead.

WWW.NBFORUM.COM/2019O�er ONLY valid for purchases made from 30.11.2018 to 15.12.2018. The o�er is limited to one book per ticket order.


Maailman tehokkain vientiverkosto suomalaisyritysten käytössäSaksan kauppakamarien verkos-toa ulkomailla (nk. AHK-verkosto, saks. ”Auslandshandelskammer”) on kutsuttu maailman tehok-kaimmaksi vienninedistämisver-kostoksi. Viime vuodesta lähti-en suomalaisten yritysten on ol-lut mahdollista käyttää verkoston palveluita maailmanlaajuisesti sa-moihin hintoihin ja ehtoihin kuin saksalaisilla yrityksillä.

AHK auttaa suomalaisyrityk-siä Saksaan mm. erinäisten vien-tiprojektien kautta. Se esimerkik-si toteutti kaksivuotisen Industrie 4.0 -projektin, joka oli suunnitel-tu suomalaisille digialan yrityk-sille, jotka halusivat löytää kon-takteja Saksassa ja päästä Saksan markkinoille. Yrityksille tehtiin räätälöidyt markkina-analyysit ja etsittiin Saksasta sopivia yhteis-työkumppaneita. Suomen AHK:n palveluita ovat mm. Leanheat, Eli-sa ja Viimatech, jotka kaikki kertoi-vat saavansa erittäin arvokasta tu-kea, tietoa ja apua ovien avaami-seksi Saksassa.

on helppo mennä, kun saa nopeasti tuloksia tekemisistäänLeanheat tekee keskuslämmite-tyistä kerrostaloista fiksumpia hyödyntäen asuntoihin asennet-tavia anturoita, joiden avulla oh-jataan ja ylläpidetään keskusläm-mitystä. Yritys lähti Saksaan val-loittamaan Euroopan suurimpia markkinoita.

Toimitusjohtaja Jukka Aho us-koo yrityksensä menestykseen Saksassa, jossa kosteus- ja home-ongelmia esiintyy paljon. Yksin ulkomaisille markkinoille lähte-misen Aho koki kuitenkin haasta-vaksi.

- Saksassa tehdään erittäin pe-rinpohjaisia päätöksiä sekä halu-taan tarkkaa tietoa ja ymmärrys-tä ostettavasta tuotteesta. Se tekee siitä uudelle yritykselle vaativan markkina-alueen päästä sisään. Mitä enemmän meillä tällöin on paikallista tukea, sitä luottavai-semmin ja varmemmin voimme siellä toimia, hän kertoo.

Saksalais-Suomalaisen Kauppa-kamarin toiminnan ansiosta Lean-heat pääsi esille erilaisissa alan ta-pahtumissa, joissa liikkuivat myös potentiaaliset asiakkaat ja yhteis-työkumppanit.

- On hienoa, että pienillekin yri-tyksille järjestetään tämän kaltai-sia mahdollisuuksia, joissa voim-me tavata samaan aikaan usei-ta mahdollisia kumppaneita, Aho

kiittelee ja sanoo arvostavansa juu-ri Kauppakamarin konkreettista tekemistä.

Saksalais-Suomalaisen Kauppa-kamarin ohjelmassa mukana ol-leet yritykset hyötyivät projektista sekä ajallisesti että taloudellisesti. Itse järjestettynä muut vaihtoeh-dot vastaavien vaikuttavien kon-taktien saamiseksi olisivat tulleet paljon kalliimmiksi.

- Kun joku osaa paremmin ja tar-joaa apua, sitä kannattaa hyödyn-tää, Aho kiteyttää.

elisa palkkasi saksaan jo yhden työntekijänElisa Oyj oli jo ennen Kauppakama-rin projektia toiminut Saksassa pa-rin vuoden ajan kumppanuuden kautta toisen tuotteensa kanssa. Yritys lähti Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin kanssa Saksaan etsimään uusia mahdollisuuksia. Projektin kautta Elisalle avautui ovia moniin eri tilaisuuksiin, joissa he pääsivät tapaamaan muun mu-assa ministereitä ja muita merkit-täviä tahoja.

- AHK:n tukemana on helpompi mennä kertomaan omaa tarinaan-sa ja saada saksalaiset kiinnostu-maan kuin yksin. Myös kontaktien määrä on suurempi kuin olisimme luoneet toimimalla yksin, toteaa Elisan IOT-liiketoiminnan johtaja Lasse Nordlund.

- Projekti on ollut meille hyö-dyllinen myös siksi, että olem-me voineet tavata ja jutella mui-den mukana olevien suomalaisten yritysten kanssa ja jakaa kokemuk-siamme heidän kanssaan, kertoo

Nordlund.Projektin myötä Elisa sai hyö-

dyllistä tietoa Kauppakamarin te-kemistä markkinatutkimuksista, Nordlundin mukaan enemmän kuin samalla vaivalla olisi ollut mahdollista saada ilman tukea.

- Tunnemme onnistumista ja innostumista! Olemme juuri pal-kanneet ensimmäisen työntekijän Saksan toimistoomme, Nordlund sanoo toiveikkaana.

Yhdessä on helpompi pärjätä globaalissa kilpailussa kuin yksin toimimallaVerkkopohjaisia teollisuuspump-pujen etävalvontajärjestelmiä tar-joavan startup-yritys Viimatechin yrityksen toimitusjohtaja Matti Viitalle Kauppakamarin kaksivuo-tinen vientiprojekti oli arvokasta

markkinatutkimusaikaa, jolloin yritys pääsi sisään Saksan yritys-kulttuuriin.

- Koemme projektissa mukana olemisen vahvuudeksi, jota kaltai-semme pieni yritys tarvitsee. Pro-jektin kautta emme koe enää ole-vamme pieni yritys, ja nyt meillä on ihan eri tilanne tavata saksalai-sia yrityksiä, keskustella ja saada tukea, Viita kertoo. Kauppakamari sopii ja järjestää tapaamiset saksa-laisten yritysten kanssa startuppi-en puolesta, ja vie heitä siten Sak-san markkinoille.

- Tämä projekti tukee toimin-tamme runkoa, ja nyt meillä on useita keskusteluja käynnissä sak-salaisyritysten kanssa. Kulttuuri-sesti, kielellisesti ja maantieteel-lisesti Saksaan on helppo mennä, vaikka markkinoilla menestymi-

nen vaatiikin paljon työtä, asian-tuntemusta ja kunnianhimoa, Vii-ta muistuttaa.

- Vaikea sanoa, missä olisimme tällä hetkellä ilman projektiin osal-listumista. Ehkä ei olisi tullut lai-tettua niin paljon paukkuja vien-nin aloittamiseen, muut kiireet olisivat tulleet väliin, pohtii Viita.

smart buildings -vientiprojekti käynnistyy vuonna 2019Saksan kauppakamareiden ulko-mailla sijaitsevan verkoston ansi-osta on mahdollista päästä Saksan lisäksi myös muiden maiden markkinoille. Ensi vuonna Kaup-pakamari järjestää Smart Buil-dings -projektin, jonka kautta suo-malaiset rakennusalan yritykset pääsevät viemään digiratkaisujaan ulkomaille.

Stuttgart ennen ShanghaitaSaksalais-Suomalaisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Dagmar Ossenbrink kuvailee Saksan teknologia- alan markkinoita erittäin kilpailluiksi. Saksassa on valtavasti omaa osaamista kaikilla teknologian aloilla. Kun suomalaisyritys pärjää Saksan markkinoilla, se voi suunnata minne vain globaalisti tietäen, että sillä on käsissään menestyksen avaimet. Saksan markkinoilla on mahdollista pärjätä, kun tietää mitä tekee ja löytää oikean yhteistyökumppanin.Teksti: [email protected]: Saksalais-Suomalainen Kauppakamari

SPONSOROITUsaksalais-suomalainen Kauppakamari järjestää jäsenilleen säännöllisin aikavälein tapahtumia eri aiheista. Viime viikolla ”H.18 – Next Economy Forumissa” käsiteltiin kaupan tulevaisuutta.

Yhdessä saksan kautta maailmalle! Vasemmalta Matti Viita, Lasse Nordlund,

Dagmar Ossenbrink ja Jukka Aho.


Verkkokauppoja on mo-nenlaisia, mutta yh-teistä niiden kannatta-vuudelle on tuotteiden toimituksen sujuvuus. Yrittäjä Iiro Kormin mukaan menestyneel-

lä verkkokaupalla on toimituskustannuk-set ja -ajat sekä varastonhallinta ja tuottei-den kiertonopeus tasapainossa.

– Tärkein asia on logistiikka – mutta lo-giikkamallit sen sisällä kuitenkin vaihte-levat. Joku toimittaa tavaran hitaasti pe-rille, mutta toimitus maksaa euron. Jos asiakas taas on hankkinut satoja euroja maksavan designtaulun, hän luultavasti haluaa saada sen päivässä.

Harvalla verkkokaupalla on omaa logis-tiikkayksikköä, jolloin apuna käytetään esimerkiksi erilaisia kuljetuspalveluita tai postia. Silloin on tärkeää selvittää, toimii-ko olemassa oleva malli varmasti kaikissa niissä paikoissa, joihin verkkokaupan ta-varoita aiotaan myydä.

– Ei ole olemassa asetelmaa, että perus-tanpa verkkokaupan ja saan parhaan lo-gistiikan, kun vaan maksan siitä rahaa, Kormi muistuttaa.

– Myös varastonhallinta on osa logis-tiikkaa. Varasto voi olla kolmen jalkapal-lokentän kokoinen, joten on väliä missä tuotteet sijaitsevat ja toisaalta sillä, mitä tilataan.

Kaikki riippuu tuotteestaKormi korostaa, että perustamisvaihees-sa tärkeintä on miettiä mihin ja millä ta-valla verkkokaupan rakentaa. Missä ovat potentiaaliset asiakkaat, ja miten he tuot-teen haluaisivat hankkia? Kormi varoit-taa sudenkuopasta, joka usein liittyy juu-ri infrastruktuurin ja kanavan valitsemi-seen.

– Mikäli natiiviapplikaatiolla toimi-va mobiiliverkkokauppa rakennetaan vaikkapa lamppujen myymiseen, kan-nattaa miettiä onko mobiilista juuri tälle verkkokaupalle mitään oikeaa hyötyä, Kormi kyseenalaistaa.

– Entä trafiikki ja asiakashankin-nan kustannukset – kannattaa-ko asiakkaan maksaa paljon app-likaation lataamisesta ja palaako hän sinne ainoastaan, kun uudel-

le lampulle tulee tarve.Myös verkkokaupan rakentamisen ta-

valla on merkitystä – rakennetaanko se it-se vai käytetäänkö jotakin valmista poh-jaa, jossa on valmiiksi integroituna mak-sujärjestelmä ja logistiikka.

– Kaikki on hyvin tuotekeskeistä. Autoja myyvä verkkokauppa on todennäköises-ti hyvin erilainen kuin esimerkiksi kyniä myyvä verkkokauppa, Kormi sanoo.

Kormi mainitsee myös maksuliiken-teen tärkeyden. Kaikki maksunvälittäjä-tahot eivät pysty tarjoamaan esimerkiksi juuri tietyn Euroopan maan suosituimpia maksuvaihtoehtoja.

– Tuotteesta riippuen voi siis olla järkevää maksaa hieman enemmän valmiista pohjasta, jossa on valmiiksi in-tegroitu esimerkiksi juuri maksujärjes-telmä tai logistiik-karatkaisut.

Verkkokaupan lanseerauksessa arvoa eivät kanna pelkät ideat ja tuotteet – toteutuksen tulee olla kuluttaja- ystävällinen ja rakenteeltaan sekä loogisuudeltaan yksinkertainen.

Tuottava verkkokauppa tuntee asiakkaidensa ostokäyttäytymisen

Teksti: Mikaela Katro, [email protected]: Zadaa


International Business and Sales Management on Itä-Suomen yliopiston kaup-patieteiden suosituin kan-sainvälinen maisterioh-

jelma, jossa on opiskelijoita 14 eri kansallisuudesta.

– Suomessa ei ole vastaavaa aka-teemista koulutusohjelmaa, joka olisi keskittynyt kansainväliseen myyntiin. Euroopassakin saman suuntaista koulutusta on vain Ita-liassa ja Iso-Britanniassa, professo-ri Mika Gabrielsson, Itä-Suomen yliopiston Kansainvälisen liiketoi-minnan ja myynnin johtamisen ohjelmajohtaja, sanoo.

Koulutus alkoi vuonna 2014 yhtä aikaa tohtorikoulutuksen kanssa. Koulutus on kansainvälistä myös opetuksen osalta, luennoitsijoina on kansainvälisen myynnin huip-puosaajia ympäri maailmaa. Myös yritykset pääsevät hyödyntämään

Kuopioon tuotuja ammattilaisia, sillä melkein jokaisella kurssilla ratkotaan opetuksen tavoitteisiin sovitettuja yritysten ongelmia.

Mukana huippujoukoissaItä-Suomen yliopiston yliopis-tonlehtori (kansainvälinen liike-toiminta ja myynnin viestintä)

ja akkreditoinnin johtaja Jonna Koponen valittiin Itä-Suomen yli-opiston Taitavaksi opettajaksi, pe-rusteluina olivat muun muassa

opettamisen kehittäminen, osal-listavat opetusmenetelmät ja laa-jat verkostot. Jonna Koposen tut-kimukset ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta.

– Olemme jäsenenä AACSB (The Association to Advance Collegiate Schools of Business) -järjestössä ja olemme aloittaneet kauppatietei-den laitoksen kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmien akkreditointi-prosessin. Maailman kauppakor-keakouluista vain noin viisi pro-senttia täyttää AACSB:n asettamat laatuvaatimukset. Akkreditointi on tärkeää kauppatieteiden laitok-sen kilpailukyvyn kannalta, Kopo-nen kertoo.

international business and sales Management on Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden suosituin kansainvälinen maisteriohjelma. Opiskelijoita on 14 eri kansallisuudesta.

Akateemiset valmiudet kansainväliseen myyntiinSuomessa valmistetaan pitkälti erikoistuneita tuotteita, joiden markkinat ovat maailmalla. Mutta kansainvälisen myynnin koulutusta on vähän tarjolla.Teksti: Kati Halonen, [email protected]: Saara Julkunen

SPONSOROITU

uusi maisteriohjelma alkamassa

Kiinnostaako liiketoiminta kan-sainvälisessä ympäristössä? Hae nyt Itä-Suomen yliopiston International Business and Sa-les Management -maisteriohjel-maan www.uef.fi/web/ibs. Haku päättyy 31.1.2019 klo 15.

Liikkeenjohdon konsultti Anna-Maria Rönnqvist on yksi palkka-työtä teettävistä yksityishenkilöis-tä. Kolmen lapsen äitinä hän käyt-tää toisinaan lastenhoitopalveluita ja palkkaa työntekijöitä asunnon ja kesämökin kunnostustöihin.

– Monet palkkaamistani henki-löistä eivät toimi yrityksen kaut-ta, joten lasken heille palkat Palk-ka.fi-palvelussa. Palkka-asioiden hoitaminen sähköisesti onnistuu suhteellisen vaivattomasti, Ansku kertoo.

Kaikki palkkatiedot yhdessä paikassaPalkkatiedot siirtyvät tulorekiste-riin Palkka.fi-palvelusta automaat-tisesti. Ilmoittamisen voi automa-tisoida myös muista sähköisistä palkkahallinnon järjestelmistä, jos järjestelmästä on sähköinen yhte-

ys tulorekisteriin. Näin palkkatie-tojen ilmoittaminen on yksinker-taista ja vaivatonta.

– Otan uuden järjestelmän ilol-la vastaan, jos se helpottaa toimi-

mista työnantajana. Haluan hoitaa palkka-asiat mahdollisimman vä-hällä vaivalla, jotta aikaa jää muu-hunkin, Ansku jatkaa.

Tulorekisterin myötä myös vi-

ranomaisasiointi helpottuu ja no-peutuu. Esimerkiksi Kela hyödyn-tää tulorekisterin tietoja, eikä työnantajan tarvitse ilmoittaa Ke-laan palkkatietoja erikseen.

Maksatko palkkaa lastenvahdille tai siivoojalle? Kaikki 1.1.2019 jälkeen maksetut palkat ja palkkiot ilmoitetaan tulorekisteriinVuoden 2019 alussa otetaan käyttöön tulorekisteri, joka koskee myös työtä teettäviä kotitalouksia. Jos työ maksetaan esimerkiksi Palkka.fi-palvelun kautta, tiedot siirtyvät tulorekisteriin automaattisesti.Teksti: Tarja Rannisto, [email protected]: Anni Hartikainen

SPONSOROITU• Kaikki 1.1.2019 jälkeen makse-tut palkat ja palkkiot ilmoitetaan tulorekisteriin.

• Tiedot tulee ilmoittaa tulorekis-teriin viiden kalenteripäivän kulu-essa maksupäivästä eli palkka-päivästä.

• Palkkojen ilmoittamiselle ei ole euromääräistä alarajaa. Myös alaikäiselle työntekijälle makse-tut palkat on ilmoitettava.

• Lyhytaikaisten palvelussuh-teiden korvaukset, esimerkiksi lastenvahdin palkka, on myös il-moitettava. Sillä ei ole merkitys-tä, onko työsuhteesta tehty työ-sopimus vai ei.

• Jos palvelu on ostettu yrityk-seltä tai yrittäjältä esimerkiksi laskulla, tiedot on ilmoitettava tulorekisteriin vain, jos yritys tai yrittäjä ei kuulu ennakkoperintä-rekisteriin (tarkista tieto ytj.fi)

• Palkka.fi-palvelu siirtää tiedot lasketuista palkoista automaatti-sesti tulorekisteriin.

Liikkeenjohdon konsulttina työskentelevä kolmen lapsen äiti

Anna-Maria Rönnqvist käyttää toi-sinaan lastenhoitopalveluita.

- Parhaat työpaikat


Rakennusalaa kos-kevassa lehtikir-joittelussa har-voin mikään po-sitiivinen asia, kuten tyytyväi-

nen asiakas, ylittää uutiskynnystä. Rakennusteollisuus RT:n asiamies Lauri Pakkanen suhtautuu suo-malaisen rakennusalan tilantee-seen valoisammin.

– Negatiiviset uutiset työnte-kijöiden osaamistasosta kertovat vain jäävuoren huipusta. Väitän, että pitkällä aikavälillä alan osaa-misen taso ja ammattimaisuus ovat nousseet, kuten muillakin aloilla. Hyvä peruskoulutus, josta Pisa-tuloksetkin kertovat, välittyy myös tekniikan aloille, Pakkanen toteaa.

Alalla on myös osaamisvajetta ja laatuongelmia. Yhtä selkeää syy-tä ongelmiin ei voi nimetä, mut-ta Lauri Pakkanen nostaa esiin kiireen työmailla, töiden projek-tiluontoisuuden, selkeiden am-mattien katoamisen ja työn arvos-tuksen puutteen, joka puolestaan johtaa ammattiylpeyden vähene-miseen.

Pakkasen mukaan Suomessa ammattikoulut ovat huomattavas-ti vetovoimaisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Silti ammattikou-lutuksen haasteena on koulutuk-sen kesken jättävät opiskelijat. Toi-saalta kaikki valmistuneetkaan ei-vät saa töitä, vaikka rakennusalalla on noususuhdanteen myötä työ-voimapulaa. Miksi näin on, selvin-nee tutkimuksessa, jonka Raken-nusteollisuus RT teettää yhdessä Rakennusliiton kanssa puhelin-haastattelumenetelmällä.

Myllypuroon ”Maailman fiksuin kampus”Lauri Pakkanen peräänkuuluttaa järkeviä toimia julkishallinnon ta-holta. Rakennusala tarvitsee kus-tannustehokasta koulutusta ja mahdollisuutta jatkuvaan lisäop-pimiseen. Oppimisen pitää olla työntekijän näkökulmasta moti-voivaa, kuten mahdollistaa parem-pi palkka ja kiinnostavampia työ-

tehtäviä.Rakennusteollisuus RT on laati-

nut uuden osaamisstrategian, jon-ka mukaan ratkaisu rakennusalan osaajapulaan löytyy eri koulutus-asteiden välisen yhteistyön syven-tämisestä, korkeakoulujen keski-näisen työnjaon kehittämisestä ja koulutuksen läpäisyasteen paran-tamisesta.

– Yhteistyössä Helsingin kau-

pungin kanssa on Myllypuroon tu-lossa Metropolia-ammattikorkea-koulun ja Stadin ammattiopiston yhteiskampus, maailman fiksuin kampus, kuten apulaiskaupungin-johtaja Pia Pakarinen sanoi. Idea on, että opiskelijat kohtaavat toi-sensa jo opiskellessa ja ryhmäyty-minen on mahdollista, Pakkanen kertoo.

Koulutusuudistus pyrkii käyttä-

mään kaikki keinot saada nuoret alalle ja kumoamaan olettamuk-set, ettei maamme koulutustar-jonta ole riittävän korkeatasoista. Strategia haastaa myös opetuksen.

– Pitää miettiä, miten nuoria pitää opettaa, onko päätökset tekevä suku-polvi ajan hermolla ja osaako se opet-taa. Me kokeilemme Myllypurossa, miten voimme muuttaa maailmaa, Lauri Pakkanen sanoo.

Rakennusteollisuus RT ry on mukana kehittämässä alan koulutusta, jotta osaamista voitaisiin hyödyntää paremmin.

Rakennusalan koulutus kehittyy vastaamaan vaatimuksia

Rakennusteollisuus RT:n asiamies Lauri Pakkasen mukaan Suomessa

ammattikoulut ovat vetovoimaisempia kuin muissa Pohjoismaissa.

Teksti: Hanna Velling, [email protected]: Tanja Määttänen

Leasing-kumppanuuden hyödyt yrityksellesi• Asiakkaat haluavat maksaa vain tuotteiden käyttämisestä, ei omistamisesta.

• Leasing madaltaa tehokkaasti asiakkaan kynnystä hankintojen tekemiseen.

• Yrityksesi saa myymistään tuotteista rahat kokonaisuudessaan, kun leasing-sopimus on tehty.

Lue lisää ja ota yhteyttä: bank.ikano/fi/yrityksille/hyödyt


”Talousmurheet eivät juoksemalla parane”Työhyvinvointiin liitetään vahvasti kehon ja mie-len tasapaino. Terve sielu terveessä ruumiissa on tuttuakin tutumpi sanonta, mutta entä jos yöunet ja maha menevät toistuvasti sekaisin henkilökoh-taisten talousmurheiden takia?

Yli 2500 vastaajan työhyvinvointiin liittyvässä nettikyselyssä 38,3 % vastaajista nimesi oman hyvinvointinsa haasteeksi ta-loudellisen epävarmuuden.

– Liikunta on hyvä keino purkaa stressiä, mutta rahahuo-lia se ei valitettavasti paranna. Oman talouden epätasapaino aiheuttaa ihmisille valtavasti huolta ja stressiä. Rahasta pu-hutaan yleisesti ottaen vähän ja häpeillen, ja talouden hallin-nasta osana hyvää elämää aivan liian vähän, Valmennusyhtiö Varapuun perustaja Mikko Sjögren toteaa.

11 vuoden aikana yli 30 000 ihmistä talousasioissa valmen-taneen Sjögrenin mielestä yritysten liikunta- ja terveyspai-notteisissa työhyvinvointipäivissä tulisi keskittyä ainakin sil-loin tällöin myös talousneuvontaan.

– Oman kokemukseni perusteella ihmiset tulevat oppimaan rahataitoja jopa kesälomiltaan. Raha koskettaa meitä kaikkia tulotasosta riippumatta, mutta sen fiksuun käyttämiseen ja hallintaan ei anneta missään samankaltaista neuvontaa kuin vaikkapa liikunnasta ja ravitsemuksesta on saatavilla.

Kantapään kauttaAuto-insinööriksi opiskellut Mikko Sjögren sai aikoinaan van-hempiensa perheyrityksen myynnistä pienen pesämunan, jonka sijoittamisessa hän luotti pankin asiantuntijoihin.

– Siinä kävi niin, että puolet potista hävisi jo ensimmäisien vuosien aikana kuin tuhka tuuleen. Sen jälkeen päätin itse opetella ymmärtämään sijoittamista. Luin kaikki 90-luvun lo-pulla kirjakaupasta löytyneet suomenkieliset sijoittamisesta kirjoitetut kirjat, jonka jälkeen vaihdoin englanninkieliseen kirjallisuuteen. Ryhdyin vastaamaan itse sijoituksistani ja sain pikkuhiljaa kaiken häviämäni takaisin.

Sjögren kiinnostui myös asuntosijoittamisesta ja osti en-simmäisen sijoitusasuntonsa Helsingin kantakaupungista 2000-luvun alussa. Sittemmin kiinteistösalkku on paisunut jo yli 10 000 neliömetrin kokoiseksi.

– Olen oppinut sijoittamisessa monta asiaa kantapään kautta. Ajattelin, että muiden ei tarvitse välttämättä tehdä samoja virheitä, joten perustin 2007 raha- ja sijoitustaitoja opettavan Valmennusyhtiö Varapuun. Kun pidin sijoittami-sesta koulutuksia, monet sanoivat, että ryhtyvät sijoittamaan heti kun heillä on rahaa. Oivalsin, että sijoitusosaamista enemmän ihmiset tarvitsevat neuvoja oman taloutensa hal-lintaan. Kun talous on tasapainossa, kuka tahansa voi ryhtyä sijoittajaksi.

Tilillä pyöreä nolla?– Monesti ihmiset eivät oikeasti tiedä, mihin heidän rahansa kuluvat. Kun paperinen tiliote ei tule enää kotiin asti, menoja ei seurata verkkopankista kovinkaan aktiivisesti. Rahat hupe-nevat kuntosalien suoraveloituksiin, maksukanavamaksuihin, lehtitilauksiin, kalliskorkoisiin pikaluottoihin ja turhiin huvi-tuksiin. Niistä voi kertyä kuukausitasolla monta sataa euroa, Mikko Sjögren tietää.

Hän neuvoo ihmisiä laittamaan tilistään 10 prosenttia suo-raveloituksena erilliselle säästötilille. Tarkoitus on säästää ajan kanssa 2-6 kuukauden menojen verran rahaa yllättävien kulujen varalle.

Toiset 10 prosenttia Sjögren ohjeistaa ohjaamaan sijoituk-siin ja budjetoimaan kolmannen kymmenprosenttisen kulu-tukseen ja hauskanpitoon. Loppujen 70 prosentin nettotulois-ta pitäisi riittää elämisen välttämättömiin kuluihin.

– Jos talous ei pyöri 70 prosentilla nettotuloista, se on läh-tökohtaisesti kiristetty liian tiukille. Silloin pitäisi miettiä, mi-ten sitä voi muuttaa järkevämmäksi.

Mikko Sjögrenin mukaan työantajien kannattaa satsata työntekijöidensä hyvinvointiin ja tarjota heille taloustaitojen valmennusta.

– Kun työntekijöiden raha-asioihin liittyvä stressi vähenee, heidän yöunensa paranevat, suorituskykynsä kasvaa ja työ-tehonsa lisääntyy. Myös työpaikan yleinen viihtyvyys paranee, kun ihmiset eivät enää talousasioista stressaantuneena äk-syile toisilleen.

Lue lisää ja lataa ilmainen työhyvinvointiopas sivulta varapuu.fi/yrityksille

- parhaat työpaikat...työkalut tavoitteiden saavuttamiseksi ovat lopulta aika yksinkertaisia....

Documents