yrjö myllylä, ytt erikoistutkija, tulevaisuuden ... · delfoi-tekniikka käsitettä alettiin...

Yrjö Myllylä

YTT, Erikoistutkija,

RD Aluekehitys Oy

/ Tulevaisuuden tutkimuskeskus

DELFOI-MENETELMÄ

Studia Generalia -luento

LAPPEENRANTA 11.4.2012

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Aurora Borealis –laiva, arktisen tutkimusalus. Tarkemmat lähdetiedot:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien

polttopisteessä. TEM 43/2010.

Yhteistyössä:

• Etelä-Karjalan liitto

• Kymenlaakson liitto

• Kaakkois-Suomen ELY-keskus

• työ- ja elinkeinoministeriö,

• ”Turun tulevaisuustutkimusverkosto”

http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905

Yrjö Myllylä

Lappeenranta 11.4.2012

Esityksen sisältö

I JOHDANTO 3

• DELFOITA PÄHKINÄN KUORESSA 4

• DELFOI-MENETELMÄN HISTORIA 5

• LÄHTÖKOHDAT 10

• PERUSOMINAISUUDET 12

• ”Optio”: DELFOI JA AVAINKÄSITTEET 13

II DELFOI-MENETELMÄN SOVELTAMINEN 28

• KYSYMYSTEN JA TEEMOJEN VALINTA 29

• PILOTTIHAASTATTELUT 31

• PANEELIN MUODOSTAMINEN 32

• DELFOI-PROSESSIN TOTEUTUS 38

III ESIMERKKITAPAUKSIA 41

• EU:N PARAS ALUEELLISEN ENNAKOINNIN

KÄYTÄNTÖ 42

• KOILLIS-SUOMEN ELINKEINOSTRATEGIA 44

• KEMI-TORNIO 2010 58

• HELSINKI 2015 64

IV JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 69 • Hyvän Delfoi-tutkimuksen teesit 70

• Arviointikriteerit 71

• Jos halutaan Delfoilla vaikuttavuutta… 72

• Jos haluat oppia ja tehdä itse Delfoi-sovelluksen 73

• Innovaatioympäristön luomisessa huomioitavat pääteemat 74

• Uusi liikennejärjestelmäsuunnittemalli 75

• Lähteitä 76

2

I JOHDANTO

• DELFOITA PÄHKINÄN KUORESSA

• DELFOI-MENETELMÄN HISTORIA

• SOVELTAMISEN LÄHTÖKOHTIA

• PERUSOMINAISUUDET

• DELFOI JA AVAINKÄSITTEET

Yrjö Myllylä


3

DELFOITA PÄHKINÄN

KUORESSA

Delfoi-soveltaminen, mitä on? Mm.

• Asiantuntijahaastattelu, sisältää useita kierroksia,

palautteen ja anonyymisyyden

• Oppimista, innovaatioympäristön luomista,

innovaatioiden tuottamista, viestintää,

tulevaisuuden tekemistä…

• Tavoitteiden ja teemojen kirkastamista, kysymysten

muotoilua

• Delfoi-paneelin valintakriteerien pohtimista

• Yhteydenottoa ihmisiin

• Kasvokkain haastattelua, Internet-ympäristössä

tehtäviä sähköisiä kyselyjä, skybe-haastatteluita

• Tulosten tulkintaa ja johtopäätöksiä.

• Kriittisiä kohtia ovat 1) oikeiden panelistien valinta,

2) hyvien kysymysten tuottaminen ja 3) oikean

toimivan soveltamistapojen kokonaisuuden

luominen (kasvottamisen, internetin, seminaarien ja

work shopien, viestinnän yms. toimiva

kokonaisuus). Yrjö Myllylä


4

TIETOISKU – DELFOI-MENETELMÄN HISTORIA

”DELFOI

EILEN – TÄNÄÄN – HUOMENNA”

Lähde RD Aluekehityksen palveluesite / www.rdmarketinfo.net /

www.rdaluekehitys.wordpress.com

• Delfoi-menetelmän juuret ovat ikiaikaisessa ja muuttumattomassa

totuudessa, joka on ilmaistu sanoin: ”Siellä missä on monta

neuvonantajaa, siellä on voitto”

• Tähän tuhansien vuosien takaa tulevaa muuttumatonta viisautta

hyödynsivät myös Antiikin kreikkalaiset yli kaksi vuosituhatta sitten.

Merellinen Delfoi sai nimensä Delfiinistä. Delfoin kaupungissa oraakkeli

antoi kysyjille vastauksia mitä erilaisimpiin kysymyksiin ja hyödynsi

tässä aluksi etenkin maailmaa nähneitä merimiehiä asiantuntijoina.

• Uudenajan Delfoi-menetelmän käyttö sai alkunsa toisen maailmansodan

voittamisen tarpeeseen. Liittoutuneet kehittivät tutkan ja sen käyttö tarjosi

mahdollisuuden ennakointitiedon hyödyntämiseen. Kun tutkalla saatiin

vihollisen Saksan lentokoneista havaintoja, saattoivat Brittilentäjät

havaintojen perusteella ennakoida viholliskoneiden tulevat liikkeet. Tähän

tarvittiin ennakointioppia, joka kehitettiin USA:n ilmavoimien Research

and Development-tutkimuslaitoksessa (RAND). Tämä synnytti Delfoi-

menetelmän 50/60-luvun taitteessa.

• Ratkaiseva vuosi Delfoin kehittymisessä oli vuosi 1975, jolloin ilmestyi

RAND-yhtiössä työskennelleen Harold Sackman Delfoi-kritiikki niminen

kirja, joka arvosteli silloisen Delfoin epätieteellisyyttä. Lisäksi tulee

huomioida, että Sackmanin aikana tulevaisuudentutkimus pyrki

ennustamaan tulevaisuutta.

• Nykyisin tulevaisuudentutkimus ja Delfoi-soveltaminen pyrkivät yhä

enemmän tunnistamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja auttamaan

yhteisöjä valitsemaan näistä haluamansa ja tavoiteltavan tulevaisuuden.

Parhaimmillaan Delfoi-soveltaminen toimii yhteisenä oppimisen ja

tekemisen menetelmänä.

Yrjö Myllylä


5

http://www.rdmarketinfo.net/

http://www.rdaluekehitys.wordpress.com/

TIETOISKU - DELFOI-MENETELMÄN HISTORIA

”DELFOI

EILEN – TÄNÄÄN –

HUOMENNA”

(Myllylä, 2007: 74-76)

Yrjö Myllylä


Delfoi-menetelmän varhaisvaiheen kehittäjä, Theodor (Ted) Gordon (kesk)

ensi kertaa Suomessa vuonna 2005. Oikealla Delfoi-asiantuntija,

tulevaisuuden tutkimuksen ja innovaatiotalouden dosentti Osmo Kuusi.

Vasemmalla alueellisen ennakoinnin asiantuntija ja Delfoi-menetelmän

kehittäjä, erikoistutkija Yrjö Myllylä.

6


Delfoi-menetelmän kehittämisen/käytön

alkuperäisiä syitä

(Myllylä, 2007: 74-75)

Delfoi-tekniikka käsitettä alettiin käyttää RAND-yhtiössä Yhdysvalloissa

1950-luvulla aluksi salaisissa, sotilasteknologiaa koskevissa tutkimuksissa

(Kuusi 2002: 205). Delfoi-menetelmä on alun perin kehitetty korvaamaan

komiteatyöskentelyn heikkouksia. Komiteatyöskentelyn heikkouksiksi

politiikka-Delfoin (englanniksi Policy Delphi) esittelyssään Harold ja Linstone

(1975, 2002: 2-3) määrittelivät:

• 1) Dominoivat persoonat, jotka vaikuttavat

komiteaprosessiin.

• 2) Haluttomuus ottaa käsittelyyn asioita, ennen kuin

kaikki siihen liittyvät tosiasiat ovat pöydällä tai ennen

kuin enemmistön mielipide on selvillä.

• 3) Vaikeus vastustaa korkeassa asemassa olevia.

• 4) Haluttomuus muuttaa mielipidettä, joka on kerran

ilmaistu julkisesti.

• 5) Pelko tuoda esille epävarmoja ideoita, jotka voisivat

niiden esittäjän idiootiksi tai hän voisi menettää

kasvonsa.

Delfoi-menetelmä voidaan tulkita Linstonen ja Turoffin tavoin seuraavasti:

”Delfoi-tekniikkaa voidaan luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin

strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden

muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa.”

(Linstone ja Turoff, 1975). Linstonen ja Turoffin tulkinta sopii edelleen

Delfoi-menetelmän myöhemmin kehittyneisiin perinteisiin.

Yrjö Myllylä


7


Delfoi-menetelmän käytön

syitä, mm. Kuusi 1993:

(Myllylä, 2007: )

Delfoi-menetelmän käyttöä on perusteltu muun muassa seuraavasti

(Turoff 1975; Kuusi 1993: 138):

(1) Ongelmaa ei voida pätevästi lähestyä täsmällisellä analyyttisellä

menetelmällä;

(2) Kollektiiviset ja subjektiiviset arviot ovat mahdollisesti

hyödyllisiä ongelman ratkaisussa;

(3) Ongelma on laaja tai monimutkainen ja sen tarkasteluun

osallistuvilta puuttuu yhteinen kieli tai menetelmä;

(4) Tutkittavan ongelman selvittämiseen tarvitaan enemmän väkeä

kuin tehokkaasti toimivassa ryhmässä voisi olla;

(5) Asiantuntijoiden väliset erimielisyydet pakottavat käyttämään

välittäjää ja

(6) On tarpeen toimia nimettömänä, jotta vältettäisiin enemmistön

ja voimakkaiden persoonallisuuksien mielipidejohtajuus

ryhmässä. Menetelmäasiantuntija

(7) Jari Metsämuuronen (2006: 300) on esittänyt Delfoi-

menetelmän etuna sen, että siihen on helppo kytkeä sekä

laadullinen että määrällinen tutkimusote.

Yrjö Myllylä


8

TIETOISKU – DELFOI-MENETELMÄN HISTORIA

Delfoi-

menetelmän suuntaukset

(Myllylä, 2007: 73)

Delfoi-menetelmän soveltaminen jaetaan

1) perinteiseen yksimielisyyttä tavoittelevaan suuntaukseen

(Sackman 1975) (”konventionaalinen Delfoi”) ja

2) menetelmäkehittäjä Murray Turoffin (1975) ideoimaan

eturyhmien käsityksiä analysoivaan, mahdollisuuksia

kartoittavaan perinteeseen (Kuusi 1999) (politiikka-

Delfoi).

• 2.1) Siitä on edelleen kehitetty argumentoiva Delfoi-

tekniikka, joka hyödyntää proxy-argumentteja eli

asiantuntijoiden käsitysten taustalla olevia väittämiä. Ne

perustuvat asioiden syvälliseen teoreettiseen hallintaan

sekä empiiriseen että hiljaiseen tietämykseen asiasta

(Kuusi 2002).

• 2.2) Politiikka-Delfoin perinteeseen kuuluvaa

käyttämääni Delfoi-menetelmän soveltamistapaa kutsun

palaute-Delfoiksi. Siinä keskeistä on asiantuntijatiedon

hyödyntäminen vielä tutkimuksen loppuvaiheessa Delfoi-

panelistien kautta saatujen tulosten lopullisessa

tulkinnassa.

Yrjö Myllylä


9

LÄHTÖKOHTIA

Lähde RD Aluekehityksen palveluesite / www.rdmarketinfo.net /

www.rdaluekehitys.wordpress.com

• ”Emme voi syrjäyttää tuhatvuotista viisautta.

Tarvitsemme erilaisia näkökulmia, erilaisia

asiantuntijoita kulloisenkin ilmiön ja kehittämiskohteen

tarkasteluun, sen tulevaisuutta arvioimaan ja tekemään.

Kyse on asiantuntijatiedon hyödyntämisestä.”

• ”Olennaista on pystyä päättelemään kuka on asiantuntija

kulloiseenkin tutkimusilmiöön ja miten asiantuntijatietoa

hyödynnetään ja tulkitaan. Keskeistä on ymmärtää, että

”kukaan ei sahaa omaa oksaansa”. Tai että

asiantuntijoilla on taipumus ”laulaa sen lauluja, kenen

leipää syövät”. Tulevaisuuden Delfoissa on tunnistettava,

mitkä ryhmät edustavat tulevaisuutta ja vahvistettava

esimerkiksi aluekehityksessä nousevien alojen ääntä.

Yhden vahvan toimijan, kuten yrityksen tai

teollisuudenalan ottaminen asiantuntijaksi johtaa

dinosaurusten tavoin alan tuhoon. Rehellistä mielipiteen

ilmaisua on tuettava, turhat suodattimet poistettava. Siksi

tarvitaan Delfoi-menetelmää ja sen perusominaisuuksia –

anonyymisyyttä, iteratiivisuutta ja palautteen antamista.

Yrjö Myllylä


10


http://www.rdaluekehitys.wordpress.com/

TIETOISKU – DELFOIN SOVELTAMISEN LÄHTÖKOHTIA

Palaute-Delfoi (Myllylä, 2008: 97)

Yrjö Myllylä


11

TIETOISKU - DELFOI-MENETELMÄ

PERUSOMINAISUUDET

(Myllylä, 2007: 76)

Kuusen mukaan Delfoi-menetelmä on tapa vaikuttaa

kommunikaatioprosessiin panelistien välillä tai

panelistien ja Delfoi-managerin välillä seuraavin

peruspiirtein:

• Anonyymisyys. Panelistit eivät tiedä tarkkaan,

kuka on tuottanut argumentit, vaikka informaatiossa

saattaa olla piirteitä sen tuottajasta.

• Iteratiivisuus. On useita kierroksia verbaalisten

perusteluiden tuottamiseksi tai määrällisten tai

laadullisten arvioiden tuottamiseksi. Iteraation

tarkoituksena on antaa panelisteille mahdollisuus

muuttaa mieltänsä.

• Palaute. Muiden panelistien anonyymit arviot

(määrälliset tai laadulliset) tai lisäperustelut

lähetetään takaisin joillekin tai kaikille panelisteille.

Yrjö Myllylä


12

DELFOIN SOVELTAMISEN LÄHTÖKOHTIA

DELFOI JA

”AVAINKÄSITTEET” • Delfoi-menetelmä on menetelmä, työkalu,

nykyaikana sitä voisi verrata tietokoneen tai

kännykän käyttöjärjestelmään. Delfoi-

menetelmä ei ole ns. teoreettinen avainkäsite,

konsepti, kuten heikot signaalit, megatrendit tms.

• Delfoi-menetelmällä luodaan sisältöä

tulevaisuuden tutkimuksen avainkäsitteille, kuten

heikoille signaaleilla, megatrendeille tai käytetään

analyysimenetelmiä, kuten PESTE-analyysille,

SWOT-analyysi, Bostonin tuoteportfolioanalyysi.

• Seminaarit, work shopit, tulevaisuusverstaat ovat

myös käyttöjärjestelmiä, Delfoi ja em. voidaan

yhdistää parasta vaikuttavuutta haettaessa.

***

• Delfoilla voidaan myös määritellä käsitteitä (perustutkimusta)

tai hakea käsitteiden välisiä keskinäisyhteyksiä (mikä vaikuttaa

mihinkin, esim. trendit > klusterit > osaamistarpeet)

• Ei voida perustellusti kirjoittaa/väittää/antaa selkeää kuvaa,

kuten usein kirjoitetaan, että tulevaisuuden tutkimuksen

menetelmiä ovat PESTE-analyysi, skenaarioanalyysi, Delfoi-

menetelmä, trendianalyysi, heikkojen signaalien analyysi jne.

Käsitteet ovat eri tasoisia. Delfoilla käytetään kaikkia em.

analyysejä ja käsitteitä kuten seminaareilla, tulevaisuusverstailla

tms.

Yrjö Myllylä


13

Yrjö Myllylä


TIETOISKU - AVAINKÄSITTEET

Faktatieto+näkemys

=tulevaisuustieto (Prof. Pentti Malaska Tulevaisuuden tutkimuksen seuran

30-vuotisjuhlassa toukokuussa 2010)

”Näkemyksellä jäsennetään faktatietoa.”

”Faktatiedosta ei suoraan voi johtaa näkemystä.”

”Näkemyksellä on suuri voima.”

Tulevaisuudentutkimus tutkii ”mahdollisia (ja usein samalla toivottavia ja haluttavia) tulevaisuuksia”.

Tarvitaan ”asiantuntijatietoa” ”tulevaisuuden tekijöitä ja näkijöitä”.

Suurin haaste on ymmärtää kuka on asiantuntija ja miten asiantuntijatietoa käytetään – tulee muistaa, että ”kukaan ei sahaa omaa oksaansa”. Miten tulevaisuuden nousevia aloja, tai positiivisesti vaikuttavia heikkoja signaaleja, voitaisiin yhteisöllisesti kuitenkin tukea?

14

Yrjö Myllylä



Kaivostoiminnan työpaikat, henkilöstö ja

liikevaihdon kehitys Lapissa, Kainuussa ja

Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa

Lähde: Tilastokeskus/Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprosessi 2011-

2015

B Kaivostoiminta ja louhinta/Työpaikat

2006 2007 2008Muutos

%2006-2008

Lapin maakunta

- toimipaikkojen lukumäärä

49 46 51 4

- henkilöstö/työpaikat 325 348 478 47

- liikevaihto 37451 46039 41291 10

Kainuun maakunta


27 34 33 22


- liikevaihto 60664 68411 71150 17

Pohjois-Pohjanmaan maakunta


172 167 159 -8


- liikevaihto 332673 322188 313835 -6

15


Tulevaisuuden tutkimuksen

tehtävä

(Myllylä 2008: 21-22)

• ”Tulevaisuudentutkimuksella tarkoitetaan

vaihtoehtoisten tulevaisuuksien

tunnistamista ja tuottamista, missä

tulevaisuutta muokkaavilla tapahtumilla ja

päätöksentekijöillä on keskeinen asema.

Tulevaisuuteen vaikuttavien

päätöksentekijöiden ja

päätöksentekijäryhmien tunnistaminen ja

niiltä systeemaatinen tiedon kerääminen

ovat keskeisellä sijalla useimmissa

menetelmissä.”

• (Ennen ennustaminen oli keskeistä.)

Yrjö Myllylä


16


Ennakointi (Toivonen & Niemelä 2003;Myllylä 2003;2011)

Ennakointi tulkintani mukaan -

ennakointiprosessissa oltava samanaikaisesti

5 ominaisuutta:

1. Uuden tiedon tuottaminen

2. Osallistumismahdollisuuksien

tarjoaminen

3. Verkostoitumisen edistäminen

4. Vision tuottaminen

5. Ajankohtaisen päätöksenteon tukeminen.

• (Toivonen & Nieminen, EU:n alueellisen

ennakoinnin käytännön opas, Suomi 2003

– pohjalta)

Yrjö Myllylä


17


Megatrendi (Myllylä 2008: 21-22)

”Megatrendi on kuvattu esimerkiksi sanalla

kehityksen suuri aalto tai kehityksen suuri

linja, jolla historiakehityksen perusteella on

tietty suunta ja jonka oletetaan jatkuvan

samansuuntaisesti (Mannermaa 1999:87).

Megatrendikäsite liitetään usein myös

käsitteen lanseeraajaan Naisbittin listaan

kymmenestä tärkeimmästä megatrendistä

(Naisbitt 1984). Naisbitin määrittelemien

trendien saaman kritiikin vuoksi ja

megatrendikäsitteen liittäminen hänen

määrittelemään kymmeneen tärkeimpään

trendiin, on katsottu tarpeelliseksi määritellä

ns. Vahvan ennakoivan trendin käsite

(Toivonen 2004).”

Yrjö Myllylä


18

Yrjö Myllylä



Vahva ennakoiva trendi /

Strong Prospective (SPT)-trendi

(Myllylä 2008: 21-22)

”Koostuu historiaosasta ja tulevaisuusosasta. Määrittelyssä on keskeistä, että on havaittavissa aikasarja tai muulla tavoin havaittu ilmiö, jonka jatkumisesta asiantuntijat ovat yhtä mieltä...

Käytännössä trendin tulee myös olla oleellinen ja vaikuttava tutkittavan ilmiön kannalta, jotta sitä voidaan kutsua vahvaksi ennakoivaksi trendiksi.

Trendit voivat olla sekä toivottavia ja positiivisia vaikutuksiltaan että negatiivisia ja ei-toivottuja vaikutuksiltaan. Vahvan ennakoivan trendin voi taittaa heikko signaali tai villi kortti.

Trendin tulee olla historiasta tulevaisuuteen jatkuva, mutta sen ei tarvitse olla lineaarinen, jotta sitä voitaisiin kutsua SPT-trendiksi. SPT-trendi voi olla esim. käyrä, mutta sen on oltava säännönmukainen. Mikäli asiantuntijat arvioivat trendin jatkuvan määrättyyn hetkeen asti, sitä voidaan kutsua SPT-trendiksi.”

19

Yrjö Myllylä


TIETOISKU – AVAINKÄSITTEET

CASE: VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT

Raakaöljyn hintakehitys,

vaikuttava ”SPT-trendi”

Öljyn hinta 1861-2008

Kuva osoittaa, että öljyn hinta on ollut viime vuosikymmeninä nouseva

(polyneeminen käyrä). Raakaöljyn hinnan nousua voidaan pitää ns.

vahvavana ennakoivan trendinä (SPT), joka vaikuttaa seuraavan 10-20

vuoden ajan merkittävästi mm. arktisten alueiden kehitykseen[1] (Myllylä

2007). Öljyn hintaan vaikuttaa mm. rajalliset öljyvarat ja öljyyn kohdistunut

kysyntä. Lyhytaikaisempia syklisiä hintavaihteluita voidaan selittää mm.

poliittisella epävakaudella tuotantoalueilla ja maailmantalouden kriiseillä.

Kuvan tilastotiedot: BP, 2009, Statistical Review of World Energy.

[1] Vahva ennakoiva trendi (engl. Strong Prospective Trend, SPT, ks. Myllylä 2007, Toivonen 2004, Kuusi 2008) on megatrendin (Naisbitt

1984) synonyymi. Kallistuva fossiilisten polttoaineiden ja energian hinta yleensäkin on vahva ennakoiva trendi tai ”megatrendi” myös Suomessa.

Trendi on jäänyt liian vähälle huomiolle mm. valtionhallinnon suunnalla, toisaalta ilmastonmuutosta ja siihen liittyvää politiikkaa on korostettu,

mikä ”kompensoi” tilannetta, koska molemmat vaikuttavat osin samansuuntaisesti mm. lisäävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Energian,

etenkin öljyn hinnan nousu -trendillä voi olla merkittävä vaikutus mm. talouskriisin taustalla sen hintoja nostavan vaikutuksensa vuoksi. Se

vaikuttanee myös ilmastonmuutospolitiikan suosioon, koska uusiutuvista energiamuodoista on tullut entistä kannattavampia käyttää. ”Nykyisten”

megatrendien kyseenalaistamista, systemaattista ja luovaa perustutkimusta tarvittaisiin. Tekes päätyi samanlaiseen tulokseen systemaattisessa

kartoituksessaan tutkimuksessaan Megatrendit ja me (Ahola & Palkamo 2009): tärkein yksittäinen megatrendi on energian hinnan nousu.

20

http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf

http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf


Heikko signaali

(Weak Signals)

(Myllylä 2008: 22)

• Ilmiön ensioire, joka voi muuttua vahvaksi

(ennakoivaksi) trendiksi kehittyessään tai

yhdistyessään toisiin heikkoihin signaaleihin.

Aikainen havaitseminen ja hyödyntäminen voi

luoda kilpailuetua. Usein erityisryhmät aistivat

heikot signaalit. Olennaista on tarttua HS:iin

aktiivisesti päätöksenteolla ja luoda näin uusia

mahdollisuuksia. HS voi olla myös negatiivinen,

jolloin päätöksenteolla tulee aktiivisesti pyrkiä

katkaisemaan se. (Myllylä, 2007, s. 22)

• Esim. Uusien kaivosten havaitus

ympäristöongelmat?

Muita luonnehdintoja:

• ”piilossa oleva mahdollisuus” (Perttunen, Mika

2010, Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-

2015),

• ”hiljaisten nurkkien kuiskaus” (Ossi Luoma &

Yrjö Myllylä / RD Aluekehitys Oy, palveluesite,

2009) Yrjö Myllylä


21


Villi kortti (Wild Card)

(Myllylä 2008: 23)

• ”Villillä kortilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa

yllättävää uhkakuvaa, tapahtumaa tai ilmiötä, joka

ilmestyessään muuttaa kehityksen kulun

epävarmaksi.” Esimerkiksi ympäristökatastrofi voi

olla jollekin alueelle villi kortti. ”Villin kortin

ilmaantuminen vaikuttaa hyvin laaja-alaisesti

kehityskulkuun, esimerkiksi se voi vaikuttaa

kaikkiin keskeisiin ennakoiviin trendeihin, kun taas

heikon signaalin vaikutukset ovat rajatummat ja se

voi vaikuttaa esimerkiksi vain yhteen ennakoivaan

trendiin. ”Heikot signaalit muuttavat kehitystä

ikään kuin vähitellen, kulttuurievolutionaarisesti.

Villit kortit radikaalimmin. ”Molemmat voivat olla

viime kädessä yhtä voimakkaita.”

• Lyhyesti: Epätodennäköinen, mutta vaikutuksiltaan

hyvin suuri tapahtuma (vrt. Finanssikriisi 2008-

>talouskriisi 2009).

Yrjö Myllylä


22


Vahvat ennakoivat trendit,

heikot signaalit, villit kortit

(Myllylä 2008: 57)

Yrjö Myllylä


23


Klusteri

(Myllylä 2008: 23)

Yrjö Myllylä


• Klusterilla tarkoitetaan yritysten ja muiden

toimijoiden välistä verkostoa, jossa verkoston

jäsenet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja

omaavat useimmiten yhteisiä intressejä ja

kehityskulkuja. Klusteri koostuu taloudellisista ja

institutionaalisista toimijoista. Se tuottaa viime

kädessä tavaroita ja palveluita markkinoiden

tarpeeseen. Tutkimus- ja oppilaitoksilla on ollut

keskeinen rooli klusterin osaamishuollossa. Yleensä

klusteroitumisessa keskeistä on läheisyydestä tuleva

kustannusetu. Tällainen klusteroituminen perustuu

verkoston jäsenten luottamukseen ja hyötyyn

(vertikaalinen klusteroituminen). Yhä useammin

läheisyys merkitsee oppimista ja innovointia ja

tällöin korostuu yhä enemmän kilpailjoilta

oppiminen (horisontaalinen klusteroituminen).

Tässä tutkimuksessa painopiste on...

• Tai lyhyesti?: Tuotteen tai tuoteryhmän

ympärille/tuottamiseen muodostunut toimijoiden

verkosto. 24


SPT-trendit ja

klustereiden kehitys

(Myllylä 2008: 23)

Yrjö Myllylä


25


Innovaatio

Mikä on jaettu käsitys tässä

tutkimuksessa innovaatio-termistä?

• Hyötykäyttöön otettu /

”kaupallistettu” uudistus?

• Kilpailuetu

• ”Innovaatio on luotu ja hyödynnetty

kilpailuetu tai parempi käytäntö” (Karjula & Myllylä 2006, Alueellisen yritys- ja

innovaatiotoiminnan selvitys, Valtioneuvoston kanslian

julkaisuja 12/2006.)

• Muu, mikä?

Yrjö Myllylä


26


Innovaatioprosessi ja tutkimus-

ja oppilaitosten rooli, eräs malli

(Karjula & Myllylä 2006)

Yrjö Myllylä


27

II DELFOI

MENETELMÄN

SOVELTAMINEN

• TUTKIMUKSEN TAVOITE

• KYSYMYSTEN JA

TEEMOJEN VALINTA

• PILOTTIHAASTATTELUT

• PANEELIN

MUODOSTAMINEN

• HAASTATTELUKIERROSTE

N TOTEUTUS

Yrjö Myllylä


28

TIETOISKU – KYSYMYSTEN JA TEEMOJEN VALINTA

TUTKIMUKSEN TAVOITE,

KYSYMYSTEN JA

TEEMOJEN VALINTA

• Tutkimuksen tavoite on kaiken

lähtökohta, se määrää, alateemat,

niihin liittyvät kysymysten aihepiirit

ja kysymykset sekä Delfoi-paneelin

rakenteen.

• Toisaalta, jos tavoitekaan ei ole

täysin kirkas, sitä voidaan jossain

määrin vielä prosessin alussa

kirkastaa ja hakea erityisesti ns.

pilottihaastattelukierroksen aikana.

Yrjö Myllylä


29

TIETOISKU – KYSYMYSTEN JA TEEMOJEN VALINTA

PÄÄTEEMAT Lähde: RD Aluekehitys / www.rdmarketinfo.net

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku

Yrjö Myllylä


Tarkasteluun/prosessiin valittuihin

”pääteemoihin”saadaan vastaukset, sisältöä –

käsiteltävien pääteemojen kiteytys siksi tärkeää.

Aikaa / panelisti on rajallisesti, siksi vain

rajallinen määrä teemoja ja kysymyksiä voidaan

käsitellä. 30


PILOTTIHAASTATTELUT

Pilottihaastattelut käsite otettu käyttöön Yrjö

Myllylän väitöskirjassa, 2007

• Pilottihaastattelu viittaa prosessia

ohjaavaan ja suuntaavaan

haastattelukierrokseen

• Pilottihaastattelut on noin 10

hengelle suunnattu teemahaastattelu,

jolla

• A. tarkennetaan valittuja pääteemoja

• B. haetaan esiymmärrystä

• C. haetaan aiheita hyvien

kysymysten muotoilemiseksi

(tärkein)

• D. haetaan potentiaalisia panelisteja

lumipallo-otantaa hyödyntäen

Yrjö Myllylä


31

PANEELIN

MUODOSTAMINEN

Kuva. Innovaatiomalli Stöhriä mukailen. Kuvan lähde esitelmä:

Myllylä, Yrjö (2008). ”Delfoin mahdolliset kontekstit - Ennakoinnista

aluekehittämiseen” osoitteessa

http://pajat.internetix.fi/fi/sisaltopalvelu/yla/03_listaauutiset .

Yrjö Myllylä


32

MARKKINAINFO

JOHTAMISTAITO

RESURSSIT

OSAAMINEN

MARKKINAINFO

JOHTAMISTAITO

RESURSSIT

OSAAMINEN

MILLAINEN ON SUOMALAINEN

INNOVAATIOMALLI?

Yrjö Myllylä 2006, Walter Stöhriä mukaillen30.5.2006

http://pajat.internetix.fi/fi/sisaltopalvelu/yla/03_listaauutiset

Yrjö Myllylä


33

TIETOISKU – DELFOI-PANEELIN MUODOSTAMINEN

Ydinvoimamalli –

Yritykset-kunta-valtio

Yrjö Myllylä


34


Delfoi-paneelin muodostaminen

ja panelistien valinta, Case

Murmansk

(Myllylä 2008: 110)

Yrjö Myllylä


INTRESSI /

Toimija

KOMPETENSSI

/ Klusteri

Yritykset Rahoitus- ja

muut

tukipalvelut

Tutkimus- ja

koulutus

Hallinto Muut tai

riippumat-

tomat

Yhteensä

Mu

rman

sk

Mo

sko

va

Kan

sain

väli

nen

Mu

rman

sk

Mo

sko

va

Kan

sain

väli

nen

Mu

rman

sk

Mo

sko

va

Kan

sain

väli

nen

Mu

rman

sk

Mo

sko

va

Kan

sain

väli

nen

Mu

rman

sk

Mo

sko

va

Kan

sain

väli

nen

Mu

rman

sk

Mo

sko

va

Kan

sain

väli

nen

Energia 3 1 2 2 3 2 8 2 3

Kaivostoiminta ja

metallinjalostus

3 1 1 1 1 5 10 2

Kuljetus- ja

logistiikka

3 1 1 1 1 1 1 1 5 1 4

Elintarvike 5 1 1 6 1

Matkailu 2 1 1 2 3 3

Tieto- ja viestintä-

tekniikka / ICT

3 1 2 2 2 7 3

Ympäristö 2 2 1 4 1

Hyvinvointi 2 1 1 1 2 6 1

Turvallisuus 1 1

Muut 4 2 4 2

Yhteensä 23 5 6 6 4 2 12 4 9 6 54 6 1 7

35



ja panelistien valinta, Case

Murmansk

Yrjö Myllylä


A. VE (YMy ehdotus)

1) Tutkimus-, tuotekehitys, koulutus

2) Yritykset/”markkinainformaatio”

3) Hallinto, päättäjät (esim. Politikot, valtionhallinto,

ylipistonhallinto, alueellinen hallinto)

4) Resurssit (esim. SA, EU puiteohjelmat, muu EU jne.)

5) Riippumattomat asiantuntijat (esim. kansalaisjärjestöt,

opiskelijat, riippumattomat mediat)

(Vertailu tarvittaessa esim. 1) ja muut.)

B. VE (iKNOW-malli 2011)

• 1.Academic actors (i.e. HEI/High education institutions)

• 2. Public actors (incl. public research organisations)

• 3. Private actors (incl. private research organisations)

• 4. Other interested actors (IGOs, NGOs, Media, Civil

society, etc.)

IGO=Intergovernmental organisation

NGO=Non governmental organisation,

36



ja panelistien valinta,

Potentiaalisia panelisteja

Yrjö Myllylä


Tutkimus, tuotekehitys, koulutus

• .

• .

• .

Yritykset/”markkinainformaatio”

• .

• .

Hallinto, päättäjät

• .

• .

Resursstointi

• .

• .

Riippumattomat asiantuntijat

• .

• .

37

DELFOI-PROSESSIN

TOTEUTUS

Yrjö Myllylä


38

TIETOISKU – DELFOI-PROSESSIN TOTEUTUS

Palaute-Delfoi (Myllylä, 2008: 97)

Yrjö Myllylä


39

DELFOI-PROSESSIN

TOTEUTUS

Yrjö Myllylä


40

III

ESIMERKKITAPAU

KSIA / ”CASEJA”

• (1) EU:N PARAS

ALUEELLISEN

ENNAKOINNIN

KÄYTÄNTÖ, TKTT

• (2) KOILLIS-SUOMEN

ELINKEINOSTRATEGIA

2011-2015

• (3) KEMI-TORNIO 2010

• (4) HELSINKI 2015

Yrjö Myllylä


41

ESIMERKKI – TYÖVOIMAN JA KOULUTUKSEN

TARVETUTKIMUS TKTT-KONSEPTI

EU:N PARAS ALUEELLISEN

ENNAKOINNIN KÄYTÄNTÖ

Lisätietoja RD Aluekehitys Oy, www.rdmarketinfo.net

• Työvoiman ja koulutuksen

tarvetutkimus TKTT

• Arvioitiin EU:n komission

toimeksiannosta Euroopan

unionin keskeiseksi ennakointi-

käytännöksi, parhaimmaksi alueellisen

ennakoinnin käytännöksi

• Arvioinnin suoritti YK:n alainen

työjärjestö ILO

• Metodia on kehittänyt viime vuosina

vuodesta 2006 etenkin Varsinais-Suomen

ELY-keskus public-private-

kumppanuudessa

• Keskeinen kehittäjä RD Aluekehitys Oy,

Yrjö Myllylä.

Yrjö Myllylä


42

ESIMERKKI – TYÖVOIMAN JA KOULUTUKSEN

TARVETUTKIMUS TKTT-KONSEPTI

TKTT täyttää Delfoi-

prosessin kriteerit

Lähde: www.rdmarketinfo.net, www.luotain.fi

Yrjö Myllylä


43


Yrjö Myllylä


ESIMERKKI

KOILLIS-SUOMEN

ELINKEINOSTRATEGIAPROSESSI

KATSE VUOTEEN 2025, STRATGIA 2011-2015 –

Prosessi- ja viestintämalli, lähde http://delfoi.ning.com

44

ESIMERKKi – KOILLIS-SUOMEN ELINKEINOSTRATEGIA

Delfoi-prosessi on

viestintää ennen muuta managerin ja

panelistien, mutta myös muiden osallistuvien

organisaatioiden kanssa, myös ulkoista viestintää

ja tiedottamista tarvitaan

Yrjö Myllylä


45

Lähde: Koillissanomat 29.9.2010

ESIMERKKI – KOILLIS-SUOMEN ELINKEINOSTRATEGIA

Delfoi-prosessi on

viestintää ennen muuta managerin ja panelistien

+ ohjausryhmän, mutta myös muiden osallistuvien organisaatioiden

kanssa - myös ulkoista viestintää ja tiedottamista tarvitaan

Yrjö Myllylä


46

Lähde: Koillis-Sanomat 3.11.2010

Koillis-Lappi 14.10.2010


Delfoi-prosessi on

viestintää…

Yrjö Myllylä


47

Yrjö Myllylä



Panelisteilta tukea

saanut heikko signaali

”EU:n ja Venäjän yhteiset intressit

voimistuvat lähivuosina”

Lähde: Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015 prosessin 2.

Delfoi-haastattelukierroksen yhteenvetoraportti

EU:n ja Venäjän yhteiset intressit

voimistuvat lähivuosina

1 = 1

2 = 2

3 = 3

4 = 4

5 = 5

n=22, A=3.95, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00

48

Yrjö Myllylä


49

Yrjö Myllylä


50

Yrjö Myllylä


51

Yrjö Myllylä


52

Yrjö Myllylä


53

Yrjö Myllylä


54

Yrjö Myllylä


55

Yrjö Myllylä


56

Yrjö Myllylä


57

3. Case: Kemi-

Tornio 2010

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001):

Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 p.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja

ja tutkimuksia. Kemi 2001. Yhteenvetoesite

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisk

u

http://www.tokem.fi/kirjasto/julkaisusarjatjaopintooppaat/sarja_a_2001_1.pdf






Case:

Kemi-Tornio 2010

Yrjö Myllylä


59

Case: Kemi-Tornio 2010 Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja

Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 p. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja

Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. Yhteenvetoesite


Yrjö Myllylä


60










-1

0

1

-1 0 1

Koko

Kasvu

metsä

mekaaninen puu

metalli

informaatioteknologia

ympäristö

hyvinvointi

energia

rakentaminen

kuljetus

elintarvike

matkailu

Kuvio 17. Klusterien sijoittuminen koon (työpaikkavolyymi) ja kasvuvauhdin nelikenttään perusraadin mukaan. (Delfoi-paneeli, 2. haastattelukierros.)

A = Auringonnousun klusterit B = Tähtiklusterit

C = Pienet ja hitaasti kasvavat klusterit D = Vahvat klusterit










-1

0

1

-1 0 1

Koko

Ka

sv

u

Metsä

Mekaaninen puu

Metalli

Informaatioteknologia

Ympäristö

Hyvinvointi

Energia

Rakentaminen

Kuljetus

Elintarvike

Matkailu

Kuvio 18. Klusterien sijoittuminen koon (työpaikkavolyymi) ja kasvuvauhdin nelikenttään kriitikkoraadin mukaan. (Delfoi-paneeli, 2. haastattelukierros.)

A = Auringonnousun klusterit B = Tähtiklusterit

C = Pienet ja hitaasti kasvavat klusterit D = Vahvat klusterit






Case: Kemi-Tornio Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen,

Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 p. Kemi-Tornion

ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi

2001. Yhteenvetoesite


Yrjö Myllylä


63

-2

-1

0

1

2

Maa

-, m

etsä- j

a kala

tal (

A-B

)

Min

eraalie

n kaiv

u (C)

Teollis

uus

(D)

Sähk

ö-, ka

asu- j

a ve

sihu

olto (E

)

Rake

ntam

inen (

F)

Kaup

pa, m

ajoitu

s ja

ravits

emus

(G-H

)

Kulje

tus,

vara

stoi

nti, ti

etoliike

nne (I

)

Rahoi

tus-

, vak.

, kiin

t.huolto

, tu

tkim

. (J

-K)

Yhte

isku

nnall.

ja h

enk.ko

ht.palv

. (L

-Q)

Tuntem

aton (

X)

0 2 4 6 8 10 12 14

D TEOLLISUUS

61 Vesiliikenne

62 Ilmaliikenne

63 Liikennettä palv. toim., matka

85 Terveydenhuolto- ja sosiaalipa

20 Puutavaran ja puutuotteiden va

55 Majoitus- ja ravitsemistoimint

60 Maaliikenne; putkijohtokuljetu

64 Posti- ja teleliikenne

29 Koneiden ja laitteiden valmist

72 Tietojenkäsittelypalvelu

28 Metallituotteiden valmistus

27 Perusmetallien valmistus

Työpaikkojen

määrän

muutos,

Delfoi-

paneelin 1. krs

Arvio

toimialoista,

joissa

työpaikat

lisääntyvät

eniten, Delfoi-

paneelin 1. krs






4. Case Helsinki

2015

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja

ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Helsingin

opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja.

Yhteenvetoesite

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkais

ut/hki2015

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015


4. Case Helsinki 2015 Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen

Helsinki 2015. Helsingin opetusvirasto, ammatti- ja

aikuiskoulutuslinja. Yhteenvetoesite

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hk

i2015

KLUSTERI TÄRKEIMMÄT TUOTEALUEET / STRATEGISET KOULUTUSALUEET

TÄHTIKLUSTERIT Uusien työpaikkojen määrä suuri

Koulutusmäärät suuret

Informaatio- ja kommunikaatio

-Sisältötuotanto / IT:tä hyödyntävät palvelut -Radio-, TV-välineiden jne. valmistus (sis. myös kännykät yms. tietoliikennetekniikan laitteet)

Hyvinvointi -Terveydenhuoltopalvelut, yksityiset -Terveydenhuoltopalvelut, julkiset

Liike-elämän palvelut -Vartiointi- ja turvapalvelut -Ohjelmistojen suunnittelu







i2015

VAHVAT KLUSTERIT Poistumat suuret

Koulutusmäärät suuret

Kauppa -Suoramyynti (mm. internet-kauppa) -Vähittäiskauppa

Koneenrakennus -Laivojen ja veneiden valmistus -Koneiden valmistus

Rakennus -Talonrakentaminen, rakennuspalvelutoiminta -Isännöinti –ja kiinteistönhoito

Energia -Sähkö- kaasu –ja lämpöhuolto







i2015

AURINGON NOUSUN KLUSTERIT Uusien työpaikkojen synty keskeistä

Koulutukselta vaaditaan reagointiherkkyyttä, ennakointia ja seurantaa

Ympäristö -Energian säästöteknologia -Jätteiden hyötykäyttö -Liikennejärjestelmät ja ympäristörakentaminen

Kuljetus- ja logistiikka -Eri kuljetusmuotoja yhdistävät logistiikkapalvelut -Sähköisen kaupan logistiset ratkaisut

Matkailu -Tuotteistetut luontomatkat -Konferenssimatkat







i2015

PIENET JA HITAASTI KASVAVAT KLUSTERIT Työvoimapoistumat keskeistä

Työvoimapoistumia seurattava tarkasti ja alojen uudistumisesta huolehdittava

Elintarvike -Kasvistuotteiden valmistus (painotus funktionaalisissa ja erikoiselintarvikkeissa) -Teurastus sekä liha- ja kalatuotteiden jalostus

Metsä -Puusepäntuotteiden valmistus (mm. huonekalut, rakennuspuusepäntuoteteoll.)



IV JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

JA LISÄTIETOJA

• Hyvän Delfoi-tutkimuksen teesit

• Arviointikriteerit

• Jos halutaan Delfoilla

vaikuttavuutta…

• Jos haluat oppia ja tehdä itse

Delfoi-sovelluksen

• Innovaatioympäristön luomisessa

huomioitavat pääteemat

• Uusi

liikennejärjestelmäsuunnittemalli

Yrjö Myllylä


69

JOHTOPÄÄTÖKSET

Hyvän Delfoi-

tutkimuksen teesit

(Yrjö Myllylä 16.5.2008):

1. Avainkäsitteet määritellään.

2. Tutkimuksessa käytetään ainakin yhtä tulevaisuuden tutkimuksen käsitettä.

3. Palaute-Delfoi lisää Delfoi-menetelmällä tuotettujen tulosten luotettavuutta ja tieteellisyyttä.

4. Aluekehittämiseen pyrkivässä Delfoi-soveltamisessa on tunnistettava aluekehityksen tai innovaatiotoiminnan dynamiikka ts. tärkeimmät toimijat ja niiden välinen vuorovaikutus, jota Delfoi-soveltamisella tuetaan - klusterikäsite (tai esim. yritykset-kunta-valtio –vuorovaikutusmalli) on yksi keskeinen mahdollisuus.

5. Tulokset analysoidaan vähintään kahdessa vastaajaryhmässä mm. heikkojen signaalien tunnistamiseksi.

6. Palautteen antamiseen panelisteille on kiinnitettävä merkittävästi enemmän huomiota kuin tähän asti on tehty.

Yrjö Myllylä


70

JOHTOPÄÄTÖKSET

EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön

(Delfoi-sovellus) palkintokriteerit

Arviointikriteerit Lähde: http://yrjomyllyla.wordpress.com/2011/08/22/eun-paras-

alueellisen-ennakoinnin-kaytanto-esilla-tutu-seuran-kesaseminaarissa/

1. Yritykset on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin

(haastattelut/osallistuminen raatityöskentelyyn)

2. Prosessissa ovat mukana kaikki keskeiset alueelliset ja

paikalliset toimijat; yritysten lisäksi oppilaitokset

ammatilliset), AMK:t, yliopistot ja korkeakoulut,

työmarkkinajärjestöt (työntekijä/työnantaja), ELY-

keskukset, TE-toimistot jne.

3. Prosessi tuottaa priorisoidun listan toimenpide-

ehdotuksista ennakoitavan toimialan kehittämiseksi

maakunnassa

4. TKTT-konsepti toteutetaan public-private -yhteistyönä

(vain Varsinais-Suomen TKTT-mallissa, mikä malli oli

arvioinnin kohteena)

Yrjö Myllylä


71

JOHTOPÄÄTÖKSET

Jos halutaan Delfoilla

vaikuttavuutta, so.

1) Yritykset eli työnantajat mukaan

2) Muut tulevaisuuteen vaikuttavat tahot mukaan

3) Tuottaa yhteinen visio ja priorisoitu lista

toimenpiteistä

4) Varmistaa toimenpidesuositusten implementointi

1. On valittava Delfoi-soveltaminen, missä

kasvottamisella, so. haastatteluilla, on keskeinen

rooli, pelkän ”sähköttämisen” lisäksi

2. On tunnustettava, että osaaminen kertyy ja

kehittyy vain public-private -toiminnassa

3. Delfoi-managerin on ymmärrettävä myös

tutkimusteemansa

4. Ymmärrettävä Delfoin viestinnällinen olemus ja

satsattava viestintään ammattimaisesti yhdistettynä

ammattimaiseen Delfoi-soveltamiseen.

Yrjö Myllylä


72

JOHTOPÄÄTÖKSET

Jos haluat oppia ja tehdä

itse Delfoi-sovelluksen

• Suositeltava oppimisyhteisö on

http//edelfoi.ning.com, jos teet

koko prosessin itse. • Jos haluat oppia laajemmin tulevaisuuden

tutkimusta, niin tutustu Tulevaisuuden

tutkimuskeskuksen kautta annettavaan

koulutustarjontaan http://ffrc.utu.fi/

• Mutta jos siis haluat yksittäisen sovelluksen

vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista tehokkuutta,

verovarojen säästöä, ja samalla oppimista,

suositeltavaa on public-private –kumppanuus

toteutuksessa asiaan erikoistuneen toimiston kanssa

– RD Aluekehitys: www.rdmarketinfo.net.

Yrjö Myllylä


73

JOHTOPÄÄTÖKSET

Innovaatioympäristön

luomisessa huomioitavat

pääteemat

Yrjö Myllylä


74

Yrjö Myllylä


JOHTOPÄÄTÖKSET –

Uuden tulevaisuusajattelua hyödyntävän

liikennejärjestelmäsuunnitelmamallin

soveltaminen (huom. viittaukset tekijään!)

DF ”PERUS-

VOIMAT”

SPT ”TRENDIT”

Klusterit

”ELINKEI-

NOT”

Logistiikka Mahdollisia

tarkempia

painopisteitä

Suurvaltojen

suhteet

Lähi-idän

tilanne

Venäjän

politiikka,

Kaupan

painopiste

Aasiaan

Suomen

politiikka

Koulutus-

politiikka

Pk-

yrityspolitiik

ka

…

Venäjän

geopolitiikka

Öljy- ja kaivos Koillisväylä,

rautatiet, öljy-

ja kaasuputket

1) Murmansk-hubi ja

yhteydet – VAIKUTUS-

SELVITYS

Raaka-

aineiden hinta

Öljy, kaivos,

metsäenergia

Rautatiet,

laivayhteydet,

Koillisväylä

Yhteydet Koillisväylään /

Jäämerelle,

Bitalous

STRATEGIAN LUONTI,

Biologistiikka

rakennettava,

terminaalijärjestelmä, uusi

kalusto

Tietoyhteiskun

nan kehit.

Tietotyöpaikat,

ICT,

”sisällöntuonta

nto”

Valokuitukaape

lit joka taloon

Haja-asutus-alueelle kuitu-

kaapelit, kuljetusalan

sanomaliikenn

LAAJAKAISTASTRATEG

IA. LOGISTIIKKA-ALAN

TOIMIJOIDEN

”ASENNE”KOULUTUS

Maailman

talouden

kasvu

Matkailu Sosiaalinen

media, lento,

auto

Työpajatyyppinen koulutus

kaikille!

Kokonaisjärjestelmät,

matkailun myynti ja

liitynnät terminaaleihin

Ympäristöarv

ojen voim.

Hyvinvointi,

energia

Esim. maa- ja

biokaasuputkist

o, LNG-

terminaalit

Yhteiset maakaasu- ja

biokaasuratkaisut, laivojen

LNG-ratkaisut,

puuterminaaliverkostot

Väestön

ikääntym.,

Hyvinvoinnin

arvostuksen

kasvu

Hyvinvointi Palvelutasotav

oitteet,

logistiikkakesk

ukset,

tilausjärjestelyt

Liikennejärjestelmäsuunnit

elmat uusilla

aluekokonaisuuksilla 75

Lähteitä

Yrjö Myllylä


1. Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0

Country Report Finland. 104 p. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research

Centre FFRC. < www.iknowfutures.eu> <http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-

julkaisuja/eTutu_2011_10.pdf<

2. Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen tulevaisuus

vuoteen 2025. 317 p. Publisher Oy Aluekehitys RD (Dissertation, print version). Sponsored

by Ministry of Trade and Industry, Naturpolis Oy.

3. (Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region –

Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for

Foreign Affairs of Finland 3/2008.

http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja Sponsored by

Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality

of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy)

4. Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen

2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 p.

Väitöskirja (Dissertation). http://joypub.joensuu.fi/joypub/alldefences.php

5. Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015. 121 p.

Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO.

<http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf>

6. Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena –

Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 p. Valtioneuvoston kanslian

julkaisuja 12/2006. http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905

7. Kuusi, Osmo (1993). Delfoi-tekniikka tulevaisuuden tekemisen välineenä. Teoksessa

Vapaavuori, M. (1993): Miten tutkimme tulevaisuutta? 132-140. Tulevaisuuden tutkimuksen

seura ry:n julkaisuja. Painatuskeskus, Helsinki.

8. Kuusi, Osmo (1999). Expertise in the Future use of generic Technologies – Epistemic and

Methodological Considerations Concerning Delphi Studies. Government Institute for

Economic Research, Research Reports 59. 268 s. J-Paino Oy, Helsinki.

9. Sackman, H. (1975). Delphi Critique, The RAND Corporation. 146 s. Lexington Books,

Toronto.

10. Toivonen, Marja ja Jouko Nieminen (2003). Alueellisen ennakoinnin käytännön opas – Suomi.

184 s. Euroopan komissio, Tutkimuksen pääosasto, viestinnän yksikkö, Bryssel. Belgia.

11. Turoff, Murray (2002). The Policy Delphi. Teoksessa Linstone, H. ja M. Turoff (toim.): The

Delphi method: techniques an applications. Digitaalinen versio. 15.11.2005.

<http://is.njt.edu/pubs/delphibook>

12. Turoff, M. (1975). The Policy Delphi. Teoksessa Linstone, H. ja M. Turoff (toim.): The

Delphi method: techniques an applications, 84-101. Addison-Wesley, London.

76

http://www.iknowfutures.eu/

http://ffrc.utu.fi/julkaisut/e-julkaisuja/eTutu_2011_10.pdf





http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja



http://joypub.joensuu.fi/joypub/alldefences.php



http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf






http://is.njt.edu/pubs/delphibook

yrjö myllylä, ytt erikoistutkija, tulevaisuuden ... · delfoi-tekniikka käsitettä alettiin...

Documents