Yrittäjyyteen kasvaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen

Tarja Römer-Paakkanen, MMT dosentti yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu/Jyväskylän yliopisto

Keskiverto yrittäjä (TILASTOLLINEN)

- 46-vuotias opistotason koulutuksen saanut mies

- ennen yrittäjäksi ryhtymistä tehnyt useita vuosia palkkatyötä

- palvelualan yrittäjä (liike-elämän palvelut tai kauppa)

- toimii osakeyhtiömuodossa

- yrityksen omavaraisuusaste n. 40 % ja kokonaispääoman tuotto n. 8 %

- työllistää itsensä lisäksi 2-3 henkilöä

- yrittäjä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja

- yrittäjän perheessä asuu 2,7 henkeä (palkansaajaperhe 2,4 henk.)

- tärkeitä asioita turvallisuus, toimeentulo, perhe ja vapaus

- käteen jäävä tulo 35 % korkeampi kuin palkansaajalla

- yrittäjä on keskimääräistä kansalaista vauraampi

- kuluttaa keskimääräistä enemmän asumiseen, liikenteeseen ja terveyteen sekä vähemmän kulttuuriin, vapaa-aikaan ja ravintoloihin

TRP 2013

2

3

Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi etenee suuressa ihmisjoukossa seuraavasti:

Yrittäjäksi ryhtyvät

Yrittäjäksi aikovat

Yrittäjyyttä harkitsevat

Yrittäjyydestä kiinnostuneet

Suuri yleisö (nykyisin periaatteessa posit. asenne)

TRP 2013

4

Yrittäjävalmiuksien kehittyminen

TRP 2013

5

Yrittäjyyteen liittyvien arvojen muodostuminen

Montessoripedagogiikan herkkyysalueet

0 3 6 9 12 15 18 21 24

• Arvot kehittyvät 12 ensimmäisen ikävuoden aikana

• Valmius kohdata yrittäjyyttä elinkaaren eri vaiheissa

• Suhtautuminen menestymiseen tai epäonnistumiseen

TRP 2013

6

Yrittäjyyteen

voidaan vaikuttaa…

Makrotasolla: yrityskulttuuri elinkeinorakenne infrastruktuuri eli

yhteisk. järjestämät yritystoiminnalle välttämättömät palvelut

Yritystasolla:

liikkeenjohto-ajattelu osaaminen kontaktiverkosto

Yksilötasolla: ammatillinen koulutus yrittäjäominaisuudet

Ulkopuoliset

vaikuttajat: konsultointi avustukset palvelut

(J. Vesalainen) TRP 2013

7

Yrittäjyys on ajattelu, suhtautumis- ja toimintatapa

Arvot: periaatteita, jotka ohjaavat valintojamme

Asenteet: määrittävät tapaamme suhtautua ympäröivään maailmaan

(myönteinen, neutraali, kielteinen)

Suhtautuminen työntekoon perustuu lapsuudessa omaksuttuihin arvoihin ja asenteisiin

YRITTÄJYYS ON ELÄMÄNTAPA!

TRP 2013

Yrittäjäksi ryhtyminen

TRP 2013

8

Yrittäjäksi ryhtyminen

Yksilön päätöksentekoprosessi

Kasvu yrittäjyyteen

sosiaalistuminen yrittäjyyteen (arvot),

tietoa yrittäjyydestä (ymmärrys),

yrittäjämäisen toimintatavan omaksuminen (toiminta)

Yrittäjän osaaminen (SWOT) -> Kasvuprosessi,

-> yksilöllinen päätöksentekoprosessi

-> PÄÄTÖS

Yrityksen perustaminen

Liiketoiminnan suunnitteluprosessi

Idean etsiminen, löytäminen ja kehittäminen

Lainsäädännön ja lupakäytännön selvittäminen

Vaiheita -> henkilökohtainen päätös

-> liiketoimintamahdollisuus, liikeidea

-> liiketoimintasuunnitelma

-> LIIKETOIMINTA

-> liiketoiminnan kehittäminen

TRP 2013

9

Liiketoimintasuunnitelma ei ole yhtä kuin yrittäjyys

Yrittäjyys on paljon muutakin kuin LTS.

Liiketoimintasuunnitelman tekemisen ongelmia:

Liiketoimintaa käsitellään objektiivisena ilmiönä, joka kehittyy yrittäjästä riippumatta

Normatiivisuus sallii olemassa olevan idean ja tilanteen analyysin, mutta ei innovatiivisen liiketoiminnan kehittämistä

Suunnittelu on pikemminkin poikkileikkaus vallitsevasta tilanteesta kuin uuden liikeidean kehittämistä ja uuden liiketoiminnan käynnistämistä ja suunnittelua

(Kyrö&Niemi, 2006, 6)

TRP 2011

10

11

Yrittäjäksi ryhtyminen

Persoona

koulutus

ammattitaito

luovuus

rohkeus

Motivaatio arvot, asenteet, motiivit, odotukset

Ympäristö

säädökset

lait

resurssit

olosuhteet

Tilanne suhdanteet työllisyys ilmapiiri lähiympäristön asenteet

Yrittäjäksi (!)

ryhtymisen prosessi (Visa Huuskonen 1992)

TRP 2013

Mitä yrittäjän pitää osata? (Westerholm 2007)

On syytä tehdä selkeä ero sen välillä, mitä yrittäjän

täytyy osata ja mitä yritystoiminnassa täytyy osata!

Yrittäjän osaamisen perustan luovat tiedolliset, asennetta korostavat ja taidolliset (kognitiivis-affektiivis-psykomotoriset) valmiudet.

Yrittäjän täytyy ymmärtää liiketoiminnan kokonaisuus ja konsepti sekä alan erityispiirteet.

Yrittäjälle tärkeää osaamista (liiketoimintaosaamisen alueelta) on:

johtaminen, myynti ja markkinointi

taloushallinto ja tekniset valmiudet ovat tärkeitä, mutta ne voidaan hankkia yritykseen tukipalveluina.

Pienyrittäjän osaaminen ilmenee myös hiljaisena tietona, jota on usein vaikea tiedostaa ja välittää eteenpäin.

12

Oppimisympäristö

Uusi oppimisympäristö

Koti:

Yrittäjäperhe

Vapaa-ajan

toiminta:

Harrastukset

Koulu:

AMK,

esihautomo

Sosiaalistuminen:

Arvot & asenteet

Kokemukset:

Halu &

intohimo

Koulutus:

Teoria &

käytäntö

Va

nh

em

mu

us

, m

en

toro

inti

, va

lme

nn

us

, o

hja

us

KASVU YRITTÄJYYTEEN

Henkilö-

kohtainen

oppimis-

ympäristö

Henkilö-

kohtainen

oppimistapa

Henkilö-

kohtainen

tapa

yhdistää

opinnot ja

kokemukset

Oppimistulokset

Uuden henkilökohtaisen oppimisympäristön luominen

TRP & AP

2008

TRP 2013

Esiymmärrys

eli henkilökohtaiset

kokemukset yrittäjyydestä

Teoria: Kokonaisuuden

hahmottaminen

Toiminta: Valmiudet

ja opitun

soveltaminen

Käyttötietoa

päätöksenteon

pohjaksi

Suunnitelma

omasta yrittäjäksi

ryhtymisestä

Ymmärrys:

yrittävä

toimintatapa,

omaehtoinen

yrittäjyys

Yritteliäisyys

toisen palveluksessa

Oman yrityksen

perustaminen

Aktiivinen kansalainen, viisas päättäjä,

suunnittelija, opettaja, neuvoja jne.

Yrittäjyyskasvatuksen prosessimalli TRP 2005

Itsearviointi

Arviointi

Ohjaus

Opinnot

TRP 2013

Yrittäjän henkilökohtainen SWOT-analyysi

TRP 2011

15

Vahvuuteni? Heikkouteni?

Mahdollisuuteni? Uhkatekijät, joita

mahdollisesti kohtaan?

Miten ja kenen kanssa vahvuuteni ja mahdollisuuteni kasvavat?

Miten ja kenen kanssa heikkoudet ja uhkatekijät voidaan kompensoida?

TRP 2013

Yrittäjämäinen oppiminen (Thompson 2006, 115)

Yrittäjämäinen

oppiminen -

Entrepreneurial

Learning

Tarvittava

tieto -

opinnot Kehittyneet

taidot -

harjoitus

tekee

mestarin

Muiden

tekemisestä

oppiminen -

yrittäjä-

tarinat