yrittämisen ilo

2014

18 Makuja Kymenlaaksosta

70 Tavoitteet korkealla– Janni Hussi

31 Yrittämisen ILO-tapahtuma

2

YRITTÄMISEN ILO 2014TOIMITUS Ville Mattinen, email: [email protected] Tony Tavi, email: [email protected] ULKOASU Mainostoimisto Creanda, Amanda Hyökki ja Anni KylmäläJULKAISIJA Yrittämisen Ilo -tapahtuman järjestäjätKANNEN KUVA Ville MattinenKIITOKSET Avustajille ja kaikille mukana olleille!

62 Työpaikat moninaistuvat ja työnteko muuttuu. Viiraamo on uusi tekemisen paikka Kouvolan ydinkeskustassa. Se tarjoaa muunneltavia toimisto- ja neuvottelu- ja tapahtumatiloja.

31 YrITTäJäN PäIVää vietetään vuosittain kalenterin mukaan syyskuun 5. päivänä. Kouvolassa päivää juhlistetaan Kuusankoskitalolla. Tule mukaan!

6 PALUUMUUTTAJAT Anu Vainio ja Jenni Liikkanen ovat kotoisin Anjalalankoskelta. Anu haluaisi nähdä Alvar Aallon perinnön kukoistavan Inkeroisissa ja Jenni säilyttää Anjalan kartanon yleisön- ja kulttuurimatkailun käytössä.

3

SisällysluetteloToimitukselta 5Vieraskynä, Tomi Hautala 12

TAPAHTUMATapahtumainfo 31Pääkirjoitus Petteri Ikonen 32Tapahtuman järjestäjät esittäytyvät 34Tapahtuman ohjelma 36

TYÖ JA YRITTÄJYYSPaluumuuttajat 6Kymenlaakson juuret 14Kymintehdas herää eloon 24Ely-keskuksen uudet palvelut 29Valaisinmaahantuoja e.lite 40Intoverkko 42Kuvakulmia Kouvolaan 61Tavoitteet korkealla – Janni Hussi 70

Yrittäjätarinoita 50 Trans Peltola 51 Huuma 52 Kouvolan lakritsi 54 Studio 123 56

Työn muuttuvat muodot 62 Viiraamo – tekemisen paikka 64 Käyttäjäkokemus 65 Toimitus testaa 65 Etätyöntekijä Milla Raunio 66 Opiskelijat ja yritystoiminta 67

MAKUJA KYMENLAAKSOSTA Herkutellen Kotkassa 18Kouvola-kattaus 22Makeaa elämää 44 Etniset kaupat tuovat vaihtelua 46

2014

70 Miltä näyttää kun monumentaalinen

Pohjola-talo, tämän hetken Suomen

kuumin fitness-malli Janni Hussi

ja Suomen huikein kierrätysmuoti

yhdistetään? Janni kertoo yritteliään

tarinansa.

4

Yrittämisen ILO-jatkot Kouvolan Kuntotalolla

perjantaina5. syyskuuta

2 14

Alkaen klo 19 ja päättyen keskiyön aikaan

!

Yrittämisen ILO-jatkot Kouvolan Kuntotalolla

perjantaina5. syyskuuta

2 14

Alkaen klo 19 ja päättyen keskiyön aikaan

!

Yrittämisen ILO -jatkot Kouvolan Kuntotalolla

perjantaina 5. syyskuuta 2 14

alkaen klo 19 ja päättyen keskiyön aikaan

Luvassa muun muassa lähiruokaa,

musiikkia ja tanssia.

Illalliskortti 45€ / juhlija

Ilmoittautumiset 18.8.2 14 mennessä

Ei pönötystä, vaan biletystä.

Yhteystiedot:

Minna Ikonen Kaisuanna Pikkarainenminna.ikonen @kyamk.fi kaisuanna.pikkarainen @student.kyamk.fi

paikallisyhdistykset yhteistyössä

5

VILL

E M

ATTI

NEN

& T

ON

Y TA

VI

YRITTäMISEN ILO 2014 | TOIMITUKSELTA

Miltä yrittämisen ilo näyttää? Miltä Kymenlaakso maistuu ja millaisia ovat

kymenlaaksolaiset yrittäjät? Näitä kysymyksiä lähdimme selvittämään tätä

lehteä tehdessämme. Hyviä vastauksia ja makuja löytyi yllättävistä paikois-

ta: Kyminlinnan raunioista, Pohjola-talon katolta ja pientuottajien pöydistä.

Oli upeaa huomata, että jokaisessa kylässä ja kaupungissa pitkin Ky-

mijoen vartta tapahtuu kiinnostavia asioita. Kaikki uudet ideat eivät

näy tai kuulu vielä kovin kauas, mutta mielestämme maailma on menossa

suotuisaan suuntaan. Aidot asiat kiinnostavat. Sähköisen viestinnän ja uu-

sien sovellusten avulla aidot ihmiset ja tarinat ovat kaikkien saatavilla.

Kymijoen varrella moni piilotettu helmi odottaa vielä löytäjäänsä.

Kun etsimme niitä, muistetaan pysähtyä välillä makustelemaan. Käydään

kylissä ja tavataan ihmisiä - niistä syntyy Kymenlaakson maku! Sana kiirii

- pieni on jälleen kaunista ja suosittelu on tutkitusti parasta markkinointia.

Aidon ja reilun viestin välittämiseen löytyy aina joukko ystäviä, samankaltai-

sesti ajattelevia ja aitoutta arvostavia ihmisiä. Olet itsekin yksi heistä. Voit

valita kenen tuotteita ja palveluita käytät ja olla ylpeä kymenlaaksolaisuu-

destasi.

Tykätään hyvistä jutuista ja jaetaan niitä!

TONY & VILLE

Jaetaan helmiä

6

PALUU-MUUTTAJAT

Kotiseudulle palaavat nuoret aikuiset ovat tärkeitä

muutoksentekijöitä. Käytyään maailmalla heillä on ver-

tailupohjaa ja tuoreita ajatuksia. Usein he myös näkevät

kotiseudun positiivisessa valossa, täynnä mahdolli-

suuksia.

Paluumuuttajat Anu Vainio ja Jenni Liikkanen ovat mo-

lemmat kotoisin Anjalalankoskelta. Anu haluaisi nähdä

Alvar Aallon perinnön kukoistavan Inkeroisissa ja Jenni

säilyttää Anjalan kartanon yleisön- ja kulttuurimatkailun

käytössä.

NäKeVäT KOTISeUTUNSA UUSIN SILMIN

7

Anu Vainio ja Jenni Liikkanen kat-

selevat ohitse hiljaa virtaavaa Kymijo-

kea. Olemme Ankkapurhassa, Anun

ja Jennin lapsuuden maisemissa.

- Tuolta pusikoiden välistä lähtevää

polkua pääsee mun vanhalle vanhalle

kotitalolle, Anu sanoo ja viittaa kohti

tehtaanmäkeä.

Nousemme rannasta ylös mäelle,

jossa kohtaamme idyllisen asuma-

lähiön. Vaaleiksi kalkittuja paritaloja,

joissa jyrkät ja korkeat tiilikatot, huo-

kuen tyyliä ja ajatusta. Ovathan ne

itse Alvar Aallon suunnittelemia.

Anu näyttää vanhan kotitalonsa ja

kurkistaa sisään sen ikkunasta.

- Hei, täällähän taitaa sittenkin asua

joku. Tuolla minä piirtelin jo pienenä

taloja ja muita rakennuksia, Anu muis-

telee.

Nuorena Anu haaveili arkkitehdin

ammatista, mutta pitkä matematiikka

ja fysiikka eivät ottaneet sujuakseen.

Anusta tuli muotoilija.

Jenni Liikkanen on kotoisin Anja-

lasta, toiselta puolelta jokea. Sinne

hänen isovanhempansa asettuivat

50-luvulla ja menivät paperitehtaalle

PALUU-MUUTTAJAT

KULTTUUrIMATKAILUSTA UUTTA PONTTA ALUeeN TALOUdeLLe

TEKSTI ViLLe MAttinen KUVAT ViLLe MAttinen JA Anu VAinio

Hei, täällähän taitaa sittenkin asua joku. Tuolla minä piirtelin jo pienenä taloja ja muita rakennuksia.

9

töihin. Jennistä piti tulla lääkäri, mutta

kun hän nuorena tyttönä pääsi kesä-

töihin Anjalan kartanon makasiinikah-

vilaan, innoitti kokemus lähtemään

palvelualalle. Nyt hän on kartanon

alueella toimivan Nuorisokeskus An-

jalan toiminnanjohtaja.

POIS LINTUKOdOSTA

Millaista nuoruus oli Anjalankoskella?

- Me oltiin rajaton sukupolvi, joka sai

mennä ja tulla miten tahtoi. Jälkeen-

päin ajatellen se oli ihan kamalaa ai-

kaa, sillä meille olisi voinut käydä ihan

mitä tahansa, Jenni muistelee.

- Eikös se ollut normaalia silloin, ei-

hän kellään ollut kotiintuloaikoja, ehkä

silloin ei pelätty niin paljon kuin nyky-

ään, Anu miettii.

Molemmilla nuorilla oli kova elämän-

nälkä ja palo päästä pois nähdäkseen

muutakin kuin kotikylän.

16-vuotiaan Anun lähtö oli nopea.

Hän sai kesällä puhelun Lahdesta,

jossa aloitti syksyllä lukio-opinnot.

- Soitin kaverille, joka oli saanut pai-

kan samasta lukiosta. Lähdimme ju-

nalla Lahteen katsomaan asuntoja ja

päädyimme vuokraamaan ensimmäi-

sen.

Jenni puolestaan muutti pois kotoa

vasta lukion jälkeen, kun lähti Tampe-

reelle opiskelemaan.

- Mentaliteetti oli se, että takaisin ei

tulla, Jenni nauraa.

PALUUMUUTTO

Elämä toisaalla opetti kaikenlaista.

Toisaalla oli itsenäisyys, uusi vapaus

mutta myös sen tuoma vastuu.

- Tiukalla opiskelijabudjetilla oli pär-

jättävä, töitä tehden ilman almuja,

kun kerran oltiin kotoa lähdetty, Jenni

summaa.

- Alussa oli pieni sokki, kun joutui

käyttämään niin paljon aikaa kotitöi-

hin koulutöiden lisäksi, mutta siihen-

kin tottui ja sitten se oli vain kivaa,

Anu kertoo.

Jenni tuli takaisin puolivahingossa.

Hänen opintonsa olivat loppusuoral-

la, kun äiti tuli huonoon kuntoon.

- Halusin vapauttaa veljeni hoitovas-

tuusta, ostin hevosen ja ajattelin pitää

sapattivuoden.

Elämä päätti toisin ja vuodesta tuli

pitempi. Hevonen on jo myyty, mutta

Jenni sai perhettä, työpaikan ja aset-

tui jäädäkseen.

Anu asui Lahden lisäksi myös Hel-

singissä ja Nurmijärvellä, josta hän

muutti perheensä kanssa Kouvolaan

pari vuotta sitten.

Oliko jokin muuttunut sillä aikaa?

- Olin muuttunut itse, kasvanut aikui-

seksi, ehkä, Anu nauraa.

- Suurin muutos oli tapahtunut omas-

sa asenteessa, Jenni jatkaa.

Aikanaan pikkukylässä oli naisia ah-

distanut se, että kaikki tunsivat kaikki

ja tiesivät toistensa asiat.

- Piti käydä kauempana ymmärtääk-

seen, että toisista ihmisistä huolimatta

määrität itse itsesi, Jenni miettii.

Perheen ja lapsien myötä paikka-

kunnalla asumisen hyvät puolet ovat

vain vahvistuneet.

- Elämä Kouvolassa on aika vaivaton-

ta.

- Ja täällä on enemmän aikaa kuin

muualla.

ALVAr AALLON PerINTö JA ANJALAN KArTANO

Molempien paluumuuttajien sydän

sykkii voimakkaasti kotiseudun puo-

lesta.

Anu haluaisi nähdä Aallon perinnön

kukoistavan Kymenlaaksossa. Hän

työstää parhaillaan kulttuurimatkailu-

konseptia, jonka tilaaja on Alvar Aalto

-säätiö.

Alvar Aalto suunnitteli -30- ja -50

-luvuilla Kymenlaaksoon - Haminaan,

10

Inkeroisiin ja Karhulaan - työväen

asuinalueita tehtaiden kupeeseen.

Inkeroisen tehtaanmäki on yksi koh-

teista, joka on tällä hetkellä myynnis-

sä. Sen kohtalosta vallitsee epätietoi-

suus.

- Yksi hieno mahdollisuus olisi hyö-

dyntää rakennuksia ja Aallon perintöä

matkailullisesti, Anu sanoo.

Jenni puolestaan toivoo historialli-

sen Anjalan kartanon säilyvän käytös-

sä. Se olisi elintärkeää alueen poten-

tiaalisen matkailun kannalta.

- Tarvitaan vetovoimainen matkailu-

keskus, johon alueen palvelut saatai-

siin keskitettyä.

Kartano on menossa julkiseen

myyntiin syksyllä ja Ankkapurhan

kulttuurisäätiö neuvottelee parhail-

laan kartanosta.

- Yritetään vaikuttaa siihen, että kar-

tano saataisiin yleisön ja kulttuurimat-

kailun käyttöön, Jenni painottaa.

ANKKAPUrHA MATKAILUKOHTeeKSI

Naiset haluavat kehittää matkailukon-

septin, johon kuuluisi Ankkapurhan

alue, Alvar Aallon perintö, teollisuus-

museo ja muita mahdollisia lähikoh-

teita.

Potentiaalia on tulla suosituksi mat-

kakohteeksi.

- Täällä on ollut asutusta siitä lähtien,

kun kivikaudella Anjalanlahti oli vielä

merenlahti. Meillä on kartanon histo-

ria, talonpoikaisuus, Wreden suku,

teollistumisen historia ja Kymijoen

historia, Jenni maalaa aikajanaa, jota

voidaan jatkaa tähän päivään saakka.

- Miten teollistuminen vaikutti paikka-

kuntaan? Entä nyt kun teollisuutta ve-

detään alas, mitä seuraavaksi?

Toimiakseen konseptiin tarvitaan

riittävästi nähtävyyksiä, sisältöä ja li-

säpalveluita.

- Auki olevat kohteet eivät riitä, tar-

vitaan opastettuja kierroksia, ruoka-

tarjontaa, majoitusta ja muita tukevia

palveluja.

SYKSYLLä SeMINAAreJA

Kulttuuri- ja lähimatkailu ovat kehit-

tyviä trendejä. Kulttuuriperintö, omat

juuret kiinnostavat ihmisiä koko ajan

enemmän. Pelkkä tieto ja sen ker-

tominen eivät jaksa innostaa tämän

päivän kulttuurimatkaajaa. Halutaan

tietää syitä ja seurauksia.

Jotta Anun ja Jennin visio voisi to-

teutua tarvitaan yhteistä tahtotilaa,

verkoston erilaisia toimijoita, yrittäjiä

sekä tietysti rahaa.

Syksyllä Anjalassa järjestetään mi-

nisteriön avustuspäätöksen turvin se-

minaareja, joiden tarkoitus on yhdis-

tää paikallisia kulttuurin ja matkailun

toimijoita.

- Pyritään saamaan paikallisia toi-

mijoita innostumaan ja tarjoamaan

oheispalveluita, tuotteistamaan ja

tulemaan mukaan kokonaisuuteen,

Jenni kertoo.

Olisiko kulttuurimatkailusta apua

rakennemuutoksen runtelemalle seu-

dulle? Innovaatio on jo olemassa. His-

toriaa ja rakennuksia ei tarvitse erik-

seen keksiä.

- Meillä on paljon hienoja juttua, joista

pitäisi olla ylpeitä, niitä pitäisi näyttää

myös muille, Jenni painottaa.

- Me ollaan periaatteessa toinen su-

kupolvi, joka voi olla aidosti ylpeä ko-

tiseudustaan, Anu kuittaa.

”Kulttuuri- ja lähimatkailu ovat kehittyviä trendejä”

11

Ajamisen iloa

Delta Bavaria

www.deltabavaria.fi

• BMW MYYNTI • BMW PREMIUM SELECTION -VAIHTOAUTOT • BMW HUOLTO • BMW VARAOSAT • BMW LISÄVARUSTEET • BMW FINANCIAL SERVICES

PALVELEMME SINUA ILOLLA JA AMMATTITAIDOLLA.

Delta Bavaria Kouvola on täyden palvelun BMW-liike – ainoa koko Kymenlaakson alueella.Maailman arvostetuimman automerkin ja Deltan yhteistyön tuloksena syntyneen Delta Bavarian tarjonta kattaa BMW:n uusien ajoneuvojen lisäksi valikoidut BMW Premium Selection -vaihtoautot sekä ammattitaitoiset ja osaavat huoltopalvelut.

Kouvola • Korjalankatu 4Automyynti: 0207 408 321. Avoinna arkisin 9–18, kesälauantait suljettu.Huolto: 0207 408 322, arkisin 8–18.

12

Kymenlaaksolla

on edessä upea

tulevaisuus

Useiden eri selvitysten, tutkimusten ja arvioiden mukaan Oy Suomi Ab

menee kohti rankkoja aikoja, jos emme saa kurssia käännettyä. Enna-

koidaan, että työssä olevat siirtyvät kasvukeskuksiin kuten pääkaupunki-

seudulle ja maakuntiin jäävät vanhukset. Lisäksi huoltosuhteemme on jo

heikko ja heikkenee edelleen. Kun vielä huomioidaan, että nykyisellään

julkinen sektori työllistää yli 50 % työvoimasta ja valtio on lisäksi palk-

kajohtaja, niin taloudellinen rakenteemme on kestämättömällä pohjalla.

Tässä on vain hieman epäkohtia yhteiskunnastamme ja sen tilasta.

Vaikeista lähtökohdista huolimatta meidän tulee uskoa huomiseen ja

tehdä itsellemme upea tulevaisuus. Tähän tarvitsemme yhteisen tavoit-

teen ja suunnan, johon koko maakuntamme tulisi pyrkiä. Jo nykyisellään

Kymenlaakso on perheille unelmapaikka asua ja elää. Täällä on mm.

edulliset asunnot, turvallista olla, hyvät päiväkodit, erinomaiset koulut ja

mahtavat harrastusmahdollisuudet. Ja mikä parasta, kaikki on lähellä. Eli

perheitä pitäisi olla helppo houkutella alueelle, eikö?

Kymenlaakso on logistisesti huippupaikalla ja oikealla harpilla piirret-

tynä kuulumme maamme ykköskasvukeskukseen eli pääkaupunki-

seutuun. Matkaa sinne ei ole ajallisesti juuri mitään. Oikein silmin katsot-

tuna ja elämänuskoisena ihmisenä voisin jopa ajatella, että meillähän on

upeat lähtökohdat olla Suomen ykköspaikka. Mitä meiltä sitten puuttuu?

Konkreettisesti meiltä puuttuu työpaikkoja. Työt tarvitsevat tekijänsä. Jos

ajatellaan, että me kymenlaaksolaiset olemme ahkeria, positiivisia ja iloi-

sia ihmisiä, jotka välittävät lähimmäisistä ja auttavat toisiaan, niin toisiko

se lisää perheitä alueelle? Ja jos he muuttaisivat meidän onnelaamme,

niin tulisivatko yritykset työvoiman perässä? Laajentuisiko Helsinki mei-

dän suuntaamme? Entä Pietari? Uskon niin.

Toisaalta, jos me jatkamme toistemme aliarvioimista ja kampittamis-

ta, lietsotaan eripuraa keskuuteemme ja kieltäydytään yhteistyöstä koko

maakunnan kesken. Johtaisiko tämä parempaan huomiseen?

Me voimme valita asenteemme. Minä olen jo valinnut, on sinun vuorosi.

Upean Kymenlaakson puolesta, Tomi Hautala

Propentus Oy / Kymenlaakson Kauppakamari

YILO | VIERASKYNä

”Kymenlaakso on logistisesti huippupaikalla”

13

Tomi Hautala kertoo, että taloudellisista ja

rakenteellisista ongelmista huolimatta Ky-

menlaaksolla voi olla upea tulevaisuus. Se

pitää vain tehdä. Muuten mahtavalla seu-

dullamme on kaikki hyvin, mutta työpaikko-

ja tarvitaan lisää?

Auttaisiko etätyöpisteiden perustaminen,

uusi teollisuus vai kulttuurimatkailun tuot-

teistaminen? Varmasti, mutta mitä jos ajat-

telisimme työhön hakeutumisen uudelleen?

Olemme tottuneet siihen, että ihminen

liikkuu työn perässä, mutta mitä jos työ

tulisikin työntekijän perässä, kuten Hau-

tala ehdottaa? – Hyvät työntekijät voisi-

vat todella vetää työtä puoleensa!

Kommentti

KSS ONLINE on uusi tapa asioida sähköisesti sekä seurata sähkönkulutusta. Aikaa ja rahaa säästävät toiminnot löytyvät kätevästi yhdestä palvelusta. KSS ONLINE on jatkuvasti auki, joten voit asioida silloin kun sinulle sopii.

Käytössäsi ovat muun muassa seuraavat palvelut:

• Seuraa sähkönkulutustasi jopa tuntitasolla ja euroissa.

• Hoida sopimus- ja muuttoasiat vaivattomasti.

• Yhteydenotot ja ajanvaraukset helposti.

Esimerkkiraportti: päivittäiset sähkön hintatiedot kuukauden ajalta.

Esimerkkiraportti: päivittäiset sähkön kulutustiedot kuukauden ajalta.

REKISTERÖIDY NYT! www.kssenergia.fi

Reija Laatu Rahoituspäällikkö [email protected]

Pohjois-Kymen yrityskonttoriTorikatu 3-5, Kouvola

nordea.fi

Haluatko pankin koko asiantuntemuksen käyttöösi?Tule keskustelemaan kanssani yrityksesi sijoituk-sista ja kassavarojen hallinnasta. Kauttani saat käyttöösi koko pankin asiantuntemuksen. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe 8–18 ja varaa aika konttoriimme.

Teemme sen mahdolliseksi

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

14

Tiesitkö, että Kymenlaakson maakuntaliitto perustettiin vuonna 1937? Tai että

1890-luvulla Haminan lähipitäjissä oli enemmän kansansivistystyöhön keskit-

tyneitä valistusseuroja kuin missään muualla Suomessa?

Kymenlaaksolaisuuden juuret ovat syvällä historiassa

TEKSTI HeLi Mäki, PROJEKTIPääLLIKKö HY, PALMENIA, KOUVOLA

15

Heli Mäen kirjoittama artikkeli käsittelee Kymenlaakson syn-tyä ja lähihistoriaa.

Kymenlaakson maakunnallinen herääminen ajoittuu Suo-

men kansallisvaltion kehittymiseen liittyneeseen aatteelli-

seen työhön. Alun perin ajatus yhtenäisestä Kymenlaak-

sosta alkoi hahmottua 1870-luvulla kansansivistystyön

piirissä. Määrätietoisen kansansivistystyön keskuspaikka-

na toimi aluksi Hamina, josta käsin perustettiin niin run-

saasti valistusseuroja, että niitä oli 1890-luvulla Haminan

lähipitäjissä enemmän kuin muualla maassa. Vuonna 1896

perustetussa Kymenlaakson kansanopistossa Inkeroisis-

sa alettiin maisteri Juhani Arajärven johdolla laajentaa toi-

mintaa koko maakuntaa koskevaksi. Myös eri kansalliset

järjestöt alkoivat oman toimintansa kasvaessa tarkistaa

piirijakoaan, jolloin myös Kymenlaakso sai oman piirinsä.

Helluntaina 1898 pidettyyn ensimmäiseen suureen maa-

kunnalliseen kesäjuhlaan osallistui yli 5000 henkilöä. Juh-

lat pidettiin Kymin linnoitusalueella, jonka vallit muistutti-

vat ajasta, jolloin joki oli ollut kahden valtakunnan rajana

erottaen itä- ja länsipuolen asukkaat toisistaan. Nyt Ky-

mijoki nähtiin yhdistäjänä ja kymenlaaksolaisten huomio

tahdottiin kohdistaa Kymijokeen, sen luonnonkauneuteen,

historiaan ja taloudelliseen merkitykseen.

Tästä Kyminlinnan juhlasta sai alkunsa Kymenlaak-

son maakunnallinen juhlaperinne. Alkuvuosina ohjelma

oli hyvin musiikkipainotteista, mutta pian otettiin urheilu

myös mukaan ohjelmaan. Urheilua oli laaksokunnassa

harrastettu ahkerasti, ja urheilu ja voimistelu liitettiin myös

16

raittius- ja nuorisoseurojen, vapaapalokuntien ja työvä-

enyhdistysten toimintaohjelmaan. Kun seuroille tarjoutui

tilaisuus maakunnallisten kisojen puitteissa kilpailla kes-

kenään, lisäsi se Kymenlaakson eri paikkakuntien välillä

kanssakäymistä.

Suomen itsenäistyttyä maakunnallinen rajankäynti vil-

kastui Kymenlaaksossa. Laaksokunnan suojeluskunnat,

urheiluseurat, maataloustuottajat, martat jne. muodosti-

vat piirinsä kymenlaaksolaisella pohjalla. Vaikka pääkau-

pungista käsin kaavailtiin myös toisenlaisia piirijakoja,

Kymenlaaksossa muunlainen ratkaisu ei enää olisi voinut

tulla kysymykseenkään.

Itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä Ky-

menlaakson puujalostusteollisuus laajeni voimakkaasti ja

Kymenlaaksosta alettiin puhua yhtenäisenä talousaluee-

na. Varsinkin liikennekysymysten hoitaminen tarvitsi maa-

kunnan nimissä suoritettavaa yhteistoimintaa.

Varsinaisena maakunnallisena itsenäisyysjulistuksena

voidaan pitää Kymenlaakson osakunnan ja Kymenlaak-

son maakuntaliiton perustamista 1930-luvulla. Kymen-

laakson kohdalla ongelman muodosti se, että sen sijainti

oli vakiintuneen maakuntakäsityksen mukaan vanhojen

historiallisten maakuntien takamailla. Täten Kymenlaak-

soa luonnehdittaessa koko maakunta joutui uudenlaisen

tarkastelun kohteeksi. Osakunnan perustamisanomukses-

sa tähdennettiin Kymenlaakson maakunnallista luonnetta,

joka tarjosi mitä mielenkiintoisimpia tutkimuskohteita. Ky-

menlaakson osakunta antoi maakunnallisella toiminnalle

uutta virikettä, ja tässä hedelmällisessä ilmapiirissä kyp-

syi ajatus Kymenlaakson maakuntaliiton perustamisesta.

Aloitteen tekijänä oli osakunta, ja maakuntaliitto perustet-

tiin vuonna 1937. Kymenlaaksolaisuus oli selviö; toimin-

nassa oli jo kymmeniä maakunnallisia järjestöjä.

Artikkeli on kirjoitettu osana Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa toteutettua kymenlaaksolaiseen identiteettiin kytkeytyvää hanketoimintaa.

INFO

> Kymenlaakson ensimmäinen maakunnallinen

kesäjuhla pidettiin Kymin linnoitusalueella

helluntaina 1898. Tapahtumaan osallistui yli

5000 henkilöä. Nykyään linnoitus on suurelta

yleisöltä suljettu.

17

Aika: ke 8.10.2014 klo 11.30-16.00Paikka: Kyamk, Pajan projektitila, Kuuselankatu 1, Kouvola.

OHJELMA11.30-12.00 Ilmoittautuminen

12.00-12.10 Seminaarin avausPainoalapäällikkö Valdemar Kallunki, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

12.10-13.40 Personal trainer –valmennuksella parempiin tuloksiinYrittäjä, valmentaja Jutta Gustafsberg, FitFarm

13.40-14.00 Minibuffee

14.00-14.30 Uutta Elinvoimaa käytännössäProjektipäällikkö Sanna Heimonen ja tohtori, valmentaja Ilkka Virolainen, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

14.30-15.30 Yrittäjyyden nousu ja suomalaisen yhteiskunnan uudelleen organisoituminen alhaalta-ylösDosentti ja tutkimusjohtaja Mika Aaltonen, Aalto-yliopisto

15.30-15.45 Yhteenveto ja tilaisuuden päätösKoulutusjohtaja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Seminaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Mukaan mahtuu 70 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen viimeistään 30.9. www.kyamk.fi/uuttaelinvoimaa sivun kautta. Tarjoilua varten pyydämme ilmoittamaan mahdollisen erikoisruokavalion.

YRITTAJAMAINEN KYMENLAAKSO UUTTA ELINVOIMAA LOPPUSEMINAARI

Tulossa syksyllä, varaa jo kalenteriin

TERVETULOA!

18

Auto starttaa Kouvolasta klo 8.00. En-simmäinen pysähdys, Kyminlinna, ei ole varsinainen kulinaristinen kohde, mutta sitäkin merkittävämpi Kymen-laakson historiassa. Kyminlinnassa on nimittäin puolustettu aikanaan valta-kunnan rajaa, juhlittu Kymenlaakson ensimmäisiä maakuntajuhlia ja laulettu

TEKSTI ViLLe MAttinen KUVAT tonY tAVi JA ViLLe MAttinen

Kymenlaakson laulua ensimmäistä ker-taa. Oppaaksemme on lupautunut Risto Kunelius Kyminlinnan kesäteatterista, joka on ollut samalla paikalla Kymin-linnan upeassa miljöössä jo 19 kesää. Tänä vuonna ohjelmassa on Matti Ijäk-sen Viimeinen keikka.

Vaikka Kyminlinna onkin strategises-ti merkittävä linnoitus, ollen tapetilla monesti Ruotsin ja Venäjän kahinoissa, ei sen muureilla ole juurikaan vuoda-tettu verta.- Sodittu täällä ei ole varsinaisesti kos-kaan. Ainoa taistelu käytiin 1918 lin-noitusta puolustaneiden punaisten ja Loviisan suunnasta edenneiden saksa-laisten joukkojen välillä. Yksi saksalai-nen kuoli, josta Veikko Lavi teki lau-lun, Kunelius kertoo. Mutta mikä on teatterimiehen mie-lestä paras paikallinen herkku ja mistä sitä saa?- Pienestä pitäen on mökillä käyty, si-

Herkutellen KotkassaKesätoimittajat TONY ja VILLE lähtevät Kouvolasta Kotkaan herkkuja maistamaan. Pysähdykset on suunniteltu Kyminlin-naan, Kuusisen kalasatamaan, Kotkan torille ja sokerina poh-jalla odottaa merimatka Karhusaareen. Tavoitteena on herku-tella joka rastilla. Samalla etsitään Kymenlaakson makua.

Kyminlinnan kesäteatteri esittää Matti Ijäksen Viimeisen keikan viimeistä kertaa tänä kesänä Sunnuntaina 3.8.2014.

Ville Mattinen ja Risto Kunelius: “Kotkassa ei kunnon kundia päähän potkasta!” (vanha kotkalainen sananparsi)

19

Herkutellen Kotkassalakkaa pyydetty ja sitä syöty. Parasta se on halstrattuna, toiseksi parasta savus-tettuna ja kolmanneksi yleensä savus-tettu kala. Karhulan torilla on keski-viikkoisin ja lauantaisin hyvä tarjonta kalaa. Oma suosikkini on Keisarin Sa-tama -ravintola Karhulassa.

Taatusti tuoretta kalaaMatka jatkuu kohti Kotkansaarta. Kur-vaamme Sapokan kautta, ohi Saharan ja pääsemme Kuusisen kalasatamaan. Tuuli tuivertaa mereltä navakkana ja saa ilman lämpötilan laskemaan 4 as-teeseen. Nyt on kesäkuu.

Sisällä Halosen kalakauppassa odot-taa komea näky. Vitriini täynnä erilaisia kalaherkkuja - merilohta ja -taimenta, kuhaa ja ahventa, pyydetty läheiseltä merialueelta. Halosen perheyrityksessä on selkeä työnjako.- Mies ja pojat kalastaa ja myö myydää. Sit myö ite niitä savustetaa ja kylmäs-avustetaa ja tehdää pihvejä”, kiteyttää rouva Halonen. Kala on taatusti tuoretta. Siitä kertoo myymälän seinällä liitutaulu, johon ka-lojen pyyntipäivät on merkitty. Tunnel-ma on kuin lapsuuden putiikissa.- Kesällä täällä käy myös turisteja, joi-den mukana kalaa lähtee kauemmas-

Liitutaulu kalakaupan seinällä kertoo kuinka tuoretta kala on.

Paula Halonen näyttää apulaisensa kanssa maakravuille kunnon lohen vonkaleita. Isompi kaloista painaa 18 kiloa.

Vitriini täynnä erilaisia kalaherkkuja - merilohta ja -taimenta, kuhaa ja ahventa, pyydetty läheiseltä merialueelta.

kin, Halonen kertoo ja samassa lohta lähtee silmiemme edestä Vaasaan.

20

Nälkä alkaa jo kurnia vatsassa. Jos ABC:n munaleipää ei lasketa, on aa-miainen vielä syömättä. Onneksi vas-tapäätä Halosta on Lampisen kalamaja. Tällä kertaa meitä ei onnista, sillä ka-lamajassa majaa pitää yksityisporukka. Hyvä että kauppa käy.

Kahvila TulikukkoPeruutamme pari sataa metriä takaisin sisämaan suuntaan. Sapokan satamassa yksinäinen katujuna odottaa turhaan turisteja, sillä kylmä sää pitää lomai-lijat visusti sisällä. Onneksi kahvila-ravintola Tulikukko tarjoaa hetkellisen keitaan, saamme lopulta aamiaista. Ei-niin-kalaihmisenä tilaan lihapiirakan, koska pidän sen nimestä. Kananmunal-la, kinkulla ja sipulilla täytetyn lihiksen nimi on Ruuti, se tuo mieleeni Kymin-linnan. Kouvolassa lihapiirakan lempi-nimi on lihis tai läskiräpylä. Olisikohan siitä vientituotteeksi? Ruuti ei ole kaksinen, eikä vedä verto-ja Koivulan lihapiirakalle. Pisteet tulee kuitenkin tuotteistamisesta, sillä ilman nimeä piirakka olisi jäänyt syömättä. Tony skruudaa kylmäsavulohilei-vän, eikä näytä erityisen onnelliselta.

Muuten paikka on miellyttävä - nasta ilmapiiri ja mukavat myyjät. Tulikukko on erityisesti paik-ka, johon mennään nauttimaan kupponen kahvia merinäköalalla. Ehkä yksi tuopponen olutta.

Tulinen yllatys torillaKotkan torilla etsimme jälkiruokaa ja meitä onnistaa, sillä törmäämme itse lettupoikaan, Janne Laukkoon, joka muutama vuosi sitten päätti rakentaa lettukojun polkupyörän päälle. Ideaa pidettiin pähkähulluna, mutta keksintö olikin menestys ja loppu on historiaa.Lettupoika ottaa meidät vieraanvarai-sesti vastaan ja tarjoaa tuulensuojan lämpimässä teltassa.- Nyt ollaan kahvila Pannussa ja meil-lä on tarjolla perinteistä possoa ja siitä jatkojalostettua posmista, jossa on si-sällä vaniljajäätelöä. Päädymme perinteiseen possoon, omenamarmeladilla täytettyyn munk-kipossuun.

- Sehän on hyvää ja rapsakkaa! Jälkiruuan päätteeksi saamme lisää syötävää, kun eteemme tuodaan suuri, täytetty lettu. - Tämä tässä on chililettu, Inferno ni-meltään. Se on tulinen, ja sen sisällä on lihaa, juustoa ja sipulia. Tätä ei sitten saa muualta, kahvilan myyjätär Katri kertoo ylpeänä.Tony maistaa ensimmäisenä. - Jumaleisson, tää potkii, mutta ei ole liian tulinen. Tässä on hyvä, suolaisen pikantti maku. Ei ikinä uskoisi, että ollaan tekemisissä letun kanssa. Tää on aito makuinnovaatio ja just sitä mitä mä kaipaan, Tony hehkuttaa.

Wanhan Fiskarin Emilia, Hanna, Riitta ja Merja – valmiina palvelemaan.

- Sehän on hyvää ja rapsakkaa!

21

Parasta lohikeittoaPäivän kohokohta on käsillä. Olemme sopineet yrittäjä Riitta Horton kanssa, että olemme valmiina klo 13 Sapokas-sa Sami-nimisen rannikkoaluksen vie-ressä. Tarkoitus on ottaa suunta kohti läheistä Karhusaarta, tutustua ympäris-töön ja nauttia meren antimista. Luonnonvoimat ovat asiasta eri miel-tä, ja ankaran merenkäynnin takia mat-kamme peruuntuu. Riitta Horto pa-hoittelee tapahtunutta ja kutsuu meidät lounastamaan ravintolaansa Wanhaan Fiskariin. Sehän sopii, sillä olemme kuulleet Fiskarin legendaarisesta lohi-keitosta, nähnyt siitä unta, muttemme koskaan ole päässeet sitä maistamaan. Sisällä Fiskarissa on hämärää ja tun-nelmallista. Kohdevalaisimia, merellisiä yksityiskohtia, taidetta ja kaikki huo-liteltua ja tyylikästä. Vasemmalla on lyhyt baaritiski, oikealla viinipöytä ja suoraan edessä ruokailusali. Lounaspöytäämme liittyy myös Mat-ti Horto.- Matti on entinen ammattikalastaja ja hänen pyytämistä kaloista me aikanaan aloitettiin ravintolatoiminta, Riitta Horto kertoo. Hortot ovat pitkänlinjan yrittäjiä. Wanha Fiskari on palvellut asiaikkai-

taan Sapokassa lähes neljännesvuosi-sadan. Nyt pariskunta on valmis siir-tämään ravintolan tuoreisiin käsiin. Yritykselle ei ole helppoa löytää jatka-jaa taloudellisesti niukkoina aikoina.- Nuoret eivät saa lainaa alkuinvestoin-teihin, eivätkä pysty aloittamaan yritys-toimintaa. Haaste Suomessa on se, että yrittäminen ja yrittäjäksi alkaminen pi-täisi tehdä helpommaksi, Matti Horto painottaa.- Toisaalta koko ajan pitäisi tehdä töitä sen eteen, että yrittäjyys nähdään yhte-nä vaihtoehtona työn tekemisessä, Riit-ta jatkaa. Aloitamme salaatti- ja kalapöydällä. Kylmäsavustettua kalaa, luomukurk-kua, Reittisen ruisleipää, perunasalaat-tia, kananmunaa, tomaattia ja sipulia. Uskallan maistaa jopa kraavilohta. Kaikki ainekset ovat tuoreita ja hankit-tu paikallisilta tuottajilta. Vuorossa pääruoka. Kermainen lohi-keitto sulaa suussa. Ei porkkanaa eikä muuta turhaa, vaan Halosen pyytämää napakkaa lohta, seassa vähän uusia pe-runoita. Kaiken kruunaa elävä piano-musiikki. Tämä on arjen pientä luksus-ta.

YHTEENVETO

Kotimatkalla mietimme kulu-nutta päivää. Yleisöltä suljettu Kyminlinnan alue pitäisi saa-da auki ja ihmisten käyttöön. Linnoituksen suojaan voisi majoittua vaikka käsityöläisiä ja taiteilijoita. Pidettäisiin ta-pahtumia, juhlia, konsertteja, markkinoita ja myyjäisiä. Tuotteistettaisiin palveluita, tekemistä, kokemista ja näke-mistä turisteille. Paikalla olisi myös opas, joka kertoisi alu-een historiasta - millaista oli ennen ja mikä johti siihen, että tänään asiat ovat näin. Entä Kymenlaakson maku? Kotkassa se voisi olla posso, inferno tai silakka. Tai merilo-hi, Fiskarin lohikeitosta puhu-mattakaan.- Kymenlaakson vaakunassa on muuten lohi, merkkinä Ky-mijoen lohista!

2222

Kouvola-kattaushaastaa elintarvikealasta kiinnostuneet kumppanuuteen

TEKSTI tuoMo kAuHA KUVA Anni kYLMäLä

Määrällisiä mittareita tarkastellen seutukunnan elintarvi-

keteollisuuden nykyinen vaikutus alueen BKT:hen on 3,4

prosenttiyksikköä eli noin 101,6 miljoonaa euroa ja vai-

kutus työllisyyteen on 1 175 henkilötyövuotta. Elintarvike-

teollisuudella on myönteinen vaikutus myös muun muassa

yksityiseen kulutukseen, vientiin, tuontiin ja alueen elin-

keinorakenteeseen. Elintarvikeketjun positiivinen vaikutus

näkyy myös muilla toimialoilla. Alalle on myös syntynyt

myös uusia kasvuyrityksiä ja toimijoita.

Ruoka-Kouvola 2020 -visiossa oletetaan, että seutu-

kunnan elintarviketeollisuudessa on otettu merkittäviä ke-

hitysaskelia yhtä aikaa useilla eri toimialoilla seuraavien

vuosien aikana. Vision mukaan alan suuret toimijat jatka-

vat paikkakunnalla vakaina, minkä lisäksi tuotantoa on

syntynyt uusissa yrityksissä ja toimipaikoissa. Lisäänty-

nyt matkailu voi tuoda kasvumahdollisuuksia ravitsemuk-

sen ja majoituksen toimialalle. Verrattuna vuoteen 2011

tulevaisuus näyttää elintarvikealaa ja sen sidostoimintaa

ajatellen valoisalta. Elintarviketeollisuuden tuotannossa

kasvuarvio on lähes 70-, kotitalouksien lähiruoan käytössä

noin 30- ja ravitsemuksessa ja majoituksessa 60 prosent-

tia vuoteen 2020 mennessä.

Alueellista elintarvikealan kehittämistyötä on käynnis-

tetty viimeisen parin vuoden sisään kumppanuusmallia

Kouvolassa on käynnistetty alueellinen elintarvikealan kehittäminen toimialarajoja ylittävästi, ja sen linjaaminen alueelliseen elinkeinostrategiaan antaa toiminnalle lisääntyvää painoarvoa.

Kouvola-kattaushaastaa elintarvikealasta kiinnostuneet kumppanuuteen

2323

ja siihen liittyvää tutkimustoimintaa kehittämällä, jossa

vetovastuun ovat ottaneet Helsingin yliopiston alaiset yk-

siköt. Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö ja Koulutus- ja

kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksikkö saivat vuo-

den alusta Euroopan sosiaalirahaston, Hämeen ELY-Kes-

kuksen, Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan rahoittaman

”Ruoka-Kouvola Uudeksi Elinkeinokärjeksi”-hankkeen ve-

tovastuun. Hankkeessa on käynnistelty elintarvikealan ja

siihen liittyvien toimialojen yhteistyötä kumppanuuspöytä-

kokoontumisilla ja laadittu ns. Kouvola-kattaus malli, jossa

etsitään uutta, innovatiivista kumppanuustoimintaa siihen

liittyvine elementteineen alan kehittämiseksi. Kumppa-

nuuspöytämallilla rakennetaan verkostomaista kehittämis-

tapaa yhdistäen tutkivaa otetta käytännön kehittämisen

menetelmiin. Tavoitteena on luoda alueellisen elintarvike-

alan kehittämistyöhön jatkuvuutta ja systemaattisuutta.

INFO

> Lisätietoa kumppanuudesta:

www.ruokakouvola.fi

Yrittämisen Ilo-tapahtumassa ”Ruoka-Kouvola” tarjoaa

kaksi kattausta: Kumppanuuspöydässä tarjolla on kasvu-

yrittäjyyteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvää tietoutta

ja kumppanuuden rakentamista. Kymenlaakso Areenan

listalla on ”maistuvaan Kymenlaaksoon” liittyvä paneeli-

keskustelu. Areena järjestetään yhteistyössä Kymenlaak-

son kauppakamarin kanssa. Molemmissa pääosassa ovat

alueelliset elintarvikealan toimijat ja siitä kiinnostuneet ta-

hot. Kumppanuuspöytään olet Sinäkin tervetullut kumppa-

nuutta kehittämään yrittäjänä, organisaation edustajana

tai yksittäisenä kansalaisena. Paneelikeskustelu on myös

avoin kaikille. Hanke jatkaa tapahtuman jälkeen kump-

panuuden rakentamista Elimäen lähiruokamessuilla mm.

Lähiruuan ystävät ry:n kanssa.

24

Kymintehtaan Yritysalueella on huomattavaa kulttuurihis-

toriallista merkitystä teollisuushistorian ja teollisen mai-

seman kannalta. Kuusaansaari ja sen eteläpuolinen Ky-

mintehdas muodostavat teollisuushistoriallisen ytimen ja

maiseman kiinnekohdan. Kuusaansaaren tuotantoalueen

rakennukset ovat 1880-luvulta aina 1940-luvulle, kuten

Kymintehtaan puolella sijaitsevat rakennuksetkin 1930-lu-

vun pääkonttoreineen, josta remontoimalla saamme Kou-

volaan oman valtionhotellin.

UPM:n ja pienten yrittäjien kesken on Kymintehtaan

vanhalle teollisuusalueelle nyt syntynyt reilun vuoden si-

sään yhteisö, joka kantaa nimeä Kuusankosken Taide-

Kymintehdas herää unestaan

TEKSTI VeSA PARVinen KUVAT AMAnDA HYÖkki

25

ruukki. Vanha ostovarasto kätkee sisäänsä kuva- ja

lasitaidetta, mainonnan suunnittelua ja valokuvausta,

näyttely- ja teatteritoimintaa, kädentaitoa, kirpputori-

toimintaa sekä entisöintiä. Lokakuussa 2012 ostovaras-

ton vanhassa siivessä aloitti toimintansa TaideTupa Pikku-

Selma ja sen jälkeen on kasvuvauhti ollut nopeaa. Uusia

toimijoita ja kyselijöitä on piisannut tasaiseen tahtiin.

TaidenäyttelytToisen kerroksen näyttelytila tarjoaa tasokkaita nykytaide-

näyttelyitä ympäri vuoden. Taidenäyttelyiden osalta eläm-

me tällä hetkellä jo vuotta 2015, joka on täyteen buukattu.

26

Vuoden 2016 näyttelytoiminnan suunnittelu ja näyttelyvara-

ukset alkavat pikapuolin. Kuvataiteilijat kautta Suomen ovat

olleet halukkaita saamaan näyttelyitään Kuusankoskelle.

Käsityöläisten työpajatoiminta tukee kokonaisuutta upeasti.

Toimijoita Taideruukissa on jo pitkälle kolmatta kymme-

nettä ja kaikki tämä on pääsääntöisesti luotu kouvola-

laisella yrittämisen halulla ja innolla. Luomuleivonnaisia-

kin saa viereisestä rakennuksesta.

TapahtumatKuusankosken Taideruukki ry. järjestää Kymintehtaan

alueella koko perheen tapahtumia ja herättää mahdol-

lisesti jotakin vanhaa eloon. Jotakin, jolla rakennamme

yhteistä Kouvolaa, Kuusankosken kaupunginosasta käsin.

Kesäkausi Taideruukilla alkoi 7.6., jolloin alueella oli tar-

jolla taidetta, työpajoja, musiikkia, teatteria ja pikku pur-

tavaa. Samaan aikaan alueella vieraili yli 500 partiolaista,

joista lähes puolet osallistui Taideruukin toimijoiden pajoi-

hin.

Elokuun 15. päivä Taideruukki osallistuu Kouvolan Tai-

teiden yöhön. Luvassa on näkemistä koko perheelle. Mai-

Taiteiden yö tarjosi paljon nähtävää ja koettavaa.

Taideruukissa on pajon puoteja, pajoja ja näyttelytoimintaa.

Kuusankosken Taideruukki ry.

järjestää Kymintehtaan alueella koko

perheen tapahtumia ja herättää

mahdollisesti jotakin vanhaa eloon.

27

nittakoon vaikka Kleimolan Piian ohjaama teatteriesitys

Skavabölen pojat.

Joulukuussa Taideruukilla järjestetään joulutapahtuma

sen parrakkaan vanhan ukkelin kanssa – viime vuonna ta-

pahtumassa vieraili parisen tuhatta ihmistä.

TulevaisuusOnhan muutamalla kulttuuripersoonalla vielä muutama

hyvä visio, joiden toteuttaminen on ihan realistista. Ky-

mintehtaan laidalla olevat vanhat luolat, sodanaikai-

set ammussorvaamon tilat ovat ainutlaatuiset jo koko

Suomen mittakaavassa. Juha Salmisen pienimuotoinen

teatteritoiminta on idea, jota ei toivottavasti byrokratia

kaada.

Suuri visio, Piia Kleimolan ideasta, on edessämme vie-

lä kangastuksena. Ajatus Kymintehtaan kesäteatterista,

jolle maan- ja alueenomistaja UPM on näyttänyt alusta-

vaa vihreää valoa. Asia etenee omaa tahtiaan, ehkä ja

toivottavasti. Mikä olisikaan hienompaa, kuin katsella ke-

säteatteria ilta- auringon laskiessa ja Kymijoen virratessa

muutaman metrin päästä katsomosta. Vieressä olevalla

tanssilavalla voisi pyörähdellä kesäillan valssia Hugo Mul-

gvistin tahdissa. Tässä vaiheessa elämme unelmaa, mut-

ta visio on täysin kirkas.

Ja kun padon alapuolella olevat vanhat lossilauttalai-

turit otettaisiin uudestaan käyttöön, niin meillä on saman-

lainen matkailuvaltti kuin Repovedelläkin. Vaijerivetoinen

kesälautta kevyen liikenteen kulkijoille.

Lisäksi ajatuksissa on jo herätelty ideaa kahvilatoimin-

nasta, monipuolisen taiteen työpaja- ja kurssitoiminnan

ohessa. Kun vielä «vanha Venetsia», padon alapuolella

saa toimijakseen tasokkaan ruokaravintolan, on paikka

Suomen mittakaavassa todellinen matkailuvaltti.

Muualla Suomessa ja ulkomailla vastaavat tilat, vas-

taavassa maisemakokonaisuudessa, on usein vallannut

taide, kulttuuri ja matkailu. Jo ajat sitten. Miksi täällä

ei ole vieläkään kunnolla herätty? Sitä kysyivät useat

viime kesän vieraamme. En osannut kysymykseen suo-

raan vastata. Vielä.

28

Kymenlaaksonkatu 1 • 45700 Kuusankoski p.05-3792080

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

OLETKO YRITTÄJÄ TAI YRITTÄJYYDESTÄ KIINNOSTUNUT? Tervetuloa viettämään yrittäjän päivää monipuolisen ohjelman pariin.

Tapahtumassa mukana mm.

Keskustelua yrittäjyydestä, tietoiskuja yrittäjyyden eri vaiheisiin, yrityscaseja, paneelikeskustelu, pelialan yritysten esittelyä, näytteilleasettajia ja paljon muuta. Tutustu ohjelmaan osoitteessa

KUUSANKOSKITALOLLA JA STUDIO123:SSA5.9.14

Olethan sinäkin mukana seudun vuoden tärkeimmässä yrittäjyystapahtumassa.

klo13-18

Tarjolla herkullisia makuja:

ulkona tarjolla suolaisia ja makeita vohveleita sekä

myyntipiste, josta herkkujamukaan. Suolainen vohveli 4€,

makea 3€, sis. kahvin. Kahvila Valkaman

Yrittämisen ILO –tarjouksena kahvi ja pulla

2,50€

www.yrittamisenilo.�

Taiteilija, suunnittelija Paola Suhonen, IvanaHelsinki.

Toimitusjohtaja Pirjo Airaksinen, Superlouder Oy/ Superson Oy

Tohtori, valmentaja Ilkka Virolainen, Kyamk

Toimittaja ja hupparihörhö Sami Kuusela

Pääyhteistyökumppaneina

eLY-keskuksen uudet yritysten kehittämispalvelut

Kirjoittaja Vesa Parvisen näyttely- ja taidemyyntitoimintaa tarjoava TaideTupa PikkuSelma on ollut Kuusankosken Taideruukissa vuodesta 2011. Pilkanmaalla rehtorina ja luokanopettajana toimiva Parvinen on osakkaana myös Kuusaan Kunto-Mekassa.

Kuusankosken Kymintehtaalla sijaitsevaan, 100-vuotta vanhaan Taide-

ruukin päärakennukseen ja sen siipiosaan on muodostunut taiteilijoiden

ja kädentaitajien keskittymä, joka tarjoaa vierailijalleen paljon nähtävää

ympäri vuoden.

Kuva- ja lasitaidetta, valokuvausta, käsitöitä, entisöintiä, kynttilöiden

ja korunvalmistusta. Taidenäyttelyitä ympäri vuoden, teatteritoimintaa,

graafi sta suunnittelua ja vaikka kirpputoria kierrettäväksi. Luomuleivon-

naisia unohtamatta.

Tervetuloa tutustumaan! Kymintehdas, Kyminväylä 2, 45700 Kuusan-

koski. Lisätietoa Taideruukin tekijöistä löydät www.taideruukki.fi ja face-

bookista!

29

YRITYKSEN KEHITTÄMISKARTOITUS

YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT

MUUT PALVELUT

ANALYYSINykytila-analyysi ja

kehittämissuunnitelma

KONSULTOINTILiiketoiminnan

konsultointipalvelut

KOULUTUSKoulutusohjelmatavainhenkilöille

RAHOITUSPALVELUT TE-PALVELUT

Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuk-

sen tarjoamia konsultointipalveluja, joiden avulla

tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kan-

sainvälistymistä sekä ihmisten työllistämistä. Pal-

veluja hyödyntämällä yritys saa kokonaisvaltaisen

ja räätälöidyn palvelun, joka toteutetaan yrityksen

tarpeista ja lähtökohdista.

Uudet yritysten kehittämispalvelut otetaan ELY-keskuksessa käyttöön syksyn 2014 aikana

Kehittämispalveluille uskotaan olevan kysyntää,

koska toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja

yrityksillä on yhä suurempi tarve liiketoimintansa

uudistamiseen, kasvuun ja kilpailukyvyn ylläpitä-

miseen.

Sujuva ja nopea polku oikeisiin kehittämistoi-

menpiteisiin Pk-yritysten kehittämispalvelut muo-

dostuvat analyysistä ja konsultoinnista. Yritys saa

nyt kustannustehokkaasti ja sujuvasti Suomen

johtavien asiantuntijoiden apua yrityksen kehittä-

miseen.

eLY-keskuksen uudet yritysten kehittämispalvelut

ELY-keskuksen asiantuntijat ovat yrityksen palveluksessa

Uudet palvelumme tarjoavat yrityksellesi nopean

ja mutkattoman tien kohti tehokkaampaa toimin-

taa. Parhaiten pääset alkuun täyttämällä verkossa

yrityksen kehittämiskartoituksen ja lähettämällä

sen ELY-keskukseen.

ELY-keskuksen asiantuntija tutustuu kartoituk-

seen ja ottaa yritykseen yhteyttä, minkä jälkeen

sovitaan jatkosta yhdessä.

Uusien kehittämispalveluiden lisäksi yritykset

voivat edelleen hakea rahoitusta yritystoiminnan

kehittämiseen ELY-keskukselta, Tekesiltä, maa-

seudun kehittämisohjelmasta tai Finnverasta. TE-

palveluista yritys saa apua henkilöstön rekrytoin-

tiin ja kehittämiseen sekä muutostilanteisiin.

Lisätietoja saat www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi ja www.yritystenkehittamispalvelut.fi

30

SYTY

SYTYTÄ.JA

GROWSTRONGERwww.kyamk.fi/masterschool

31

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.






klo13-18






2,50€







32

Kuusaasali Voikkaasali

Yläaula

Ala-aulaKirjasto

Tapahtuman avaus ja Kyamkin lukuvuoden avajaiset. Puhetta yrittäjyydestä. Mukana keskus-telemassa taiteilja, suunnittelija Paola Suhonen, IVANAhelsinki, toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy sekä Kyamkin rehtori Petteri Ikonen ja Klaanin puheen-johtaja Satu Poikselkä.

13:0014:00

Startup Afternoon - Keskustelua ja puheita startupeista. Mukana mm. hupparihörhö Sami Kuusela, Kotka Games, Patteri Network ja Fiban. Pitchauskisan parhaimmat pitchit ja voittajan julkistaminen.

14:1515:45

Yrittämisen ilo – tee työtä jolla on merkitystä, se jää viivan alle. Kokemuksia yrittäjyydestä luovalla alalla kantapään kautta. Toimitus-johtaja Pirjo Airaksinen, Superlouder Oy /Superson Oy.

17:1518:00

III kumppanuuspöytä: ELINTAR-VIKETOIMIJOIDEN KASVUYRITTÄ-JYYS JA OSAAMISEN KEHITTÄMI-NEN. Tilaisuuden sparraajina toimivat Torsti Hyyryläinen ja Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Laadulla kasvuyrittäjäksi, Ari Puuri, yrittäjä, Puurin Kanala & Lasse Rainio, yrittäjä, Polven Juustola Lähiruoan kasvupo-tentiaali, Ismo Eerola, yrittäjä, Benjamin maatilatori, Heila lähiruo-katori

14:1516:00

Kymenlaakso Areena. Maistuva Kymenlaakso. Keskustelemassa toimitusjohtaja Maria Tigerstedt, Mustilan Viini Oy / projektipäällikkö Paula Kulla, Kouvola Innovation Oy / toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen, Hoviruoka Oy / toimitusjohtaja Timo Nisula, Kouvolan lakritsi Oy / asiantuntija Pekka Terhemaa, Pro Agria Etelä-Suomi ja yrittäjä Markku Yli-Kaitala, Yli-Kaitalan Lomamökit. Paneelin puheenjohtajana Kouvolan Sanomien toimituksen päällikkö Petri Karjalainen. Kymenlaakso Areenan järjestävät yhteistyössä Kouvolan seudun kauppakamariosasto ja Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.

16:0017:00

Menestyminen on mahdollista. Tohtori, valmentaja Ilkka Virolainen, Kyamk. Miten on mahdollista ryhtyä yrittäjäksi haastavissakin olosuhteis-sa, riippumatta omasta koulutukses-ta tai työhistoriasta.

16:1517:00

Kuusankosken kirjastossa esillä yrittäjyyteen ja makuihin liittyviä kirjoja.

13:00

Näytteilleasettajia13:0018:00


Sinä yrittäjäksi aikova, ajattelethan jo heti alussa yritystäsi kansainvälisenä toimijana?

Samoin kaikki nykyiset yrittäjät: olette jo nyt osa globaalia yritysympäristöä, kannattaa

ottaa pallo haltuun heti ja kasvaa vahvaksi!

Kymenlaakson yhteinen Yrittämisen Ilo -tapahtuma pidetään tänä

vuonna Kuusankoskitalolla Yrittäjän päivänä 5.9.2014. Tilaisuus alkaa

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaisilla, jonka haluamme tuoda

vuosittain keskelle paikallista tapahtumaa. Viime vuonna lukuvuoden avajaiset pidet-

tiin Kotkan torilla, nyt keskellä yrittäjätapahtumaa.

Myös Kyamkin avajaisten teemana on tänä vuonna yrittäjyys – ja nimenomaan yrittä-

jyys kansainvälisessä toimintaympäristössä. Avajaisten pääesiintyjä on Suo-

men kansainvälisin muotoilija, yrittäjä Paola Suhonen. Pidämme

hänen kanssaan yhteisen keskustelupuheen, jossa on mukana myös Kyamkin

opiskelijakunta Klaanin puheenjohtaja Satu Poikselkä sekä pohjoismaisen kon-

sulttiyhtiö Oxford Researchin toimitusjohtaja Jouni Eho. Pohdimme yhdes-

sä yrittäjyyttä ja sen kansainvälisyyttä. Keskusteluamme vetää Sami Kuuse-

la, toimittaja ja liikemies, jonka Hupparihörhö-yritys etsii start up -yrityksiä

suuryrityksille kumppaneiksi ja ostettavaksi.

Yrittäjyys on keskeisessä osassa korkeakoulumme toimintaa. Olemme on-

nistuneetkin siinä hyvin: viimeisen valtakunnallisen mittauksen (2011) mu-

kaan Kyamkista valmistuneista noin 4 % ryhtyi yrittäjiksi.

Kansainvälisyys on jo merkittävässä osassa yrittäjyyskoulutustamme ja sen mer-

kitys kasvaa yhä. Kyamkilla on yhteistyötä esimerkiksi Cambridge Judge Business

Schoolin ja Googlen kanssa. Opiskelijoitamme oli viime keväänä mukana Cambrid-

ge Venture Camp -koulutustapahtumassa.

Kymenlaakson yritysilmapiirin edelleen kehittäminen on kaikkien meidän alueen toi-

mijoiden tärkeimpiä tehtäviä. Yritykset, opiskelijat, kansainväliset verkostot ja yhteisöt

yhdessä kasvattavat maakunnasta vahvan tulevaisuuteen katsovan ja osaavan alu-

een. Tämä tapahtuma yhteisenä ponnistuksena on tästä hieno esimerkki.

Petteri Ikonen

Rehtori, toimitusjohtaja, TaT

President, Managing Director, DA

Grow strong, yrittäjä!

33


Yläaula

Ala-aulaKirjasto


13:0014:00


14:1515:45


17:1518:00


14:1516:00


16:0017:00


16:1517:00


13:00



Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus on ammatillinen aikuiskouluttaja, joka tarjoaa koulutusta niin yksilöille kuin yrityksille ja yhteisöillekin.

• Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat• Yrityskohtaiset koulutuspalvelut• Kattavasti erilaisia koulutusvaihtoehtoja useilla eri aloilla• Autamme myös rahoitusjärjestelyissä

Olemme edelläkävijöitä osaamisen kehittämisessä –asiakkaidemme menestykseksi.

Liity Sinäkin joukkoomme ja päivitä osaamisesi tai hanki uusia taitoja.

Lisätietoja kaikista koulutustuotteistamme: www.kvlakk.�

Taitajantie 2, 45100 Kouvolapuh. 020 7879 200

www.kvlakk.�

LUOTETTAVAA KUMPPANUUTTA

LAADUKASTA AIKUISKOULUTUSTA

Areenalla

Maistuva

Kymenlaakso!Kymenlaakso Areenalla käydään keskusteluja, kuullaan perusteluja puoles-

ta ja vastaan ja avataan uusia näkökulmia maakunnan ajankohtaisiin aihei-

siin. Tänä syksynä Areenalla puhuttaa ”Maistuva Kymenlaakso”.

Tunnetaanko erinomaiset tuotteemme myös maakuntarajojen ulkopuolella?

Osaammeko tehdä tuottavaa yhteistyötä yli toimialarajojen? Toimiiko pellolta

pöytään -ketju paikallisten tuottajien ja kauppiaiden välillä? Katso Kymen-

laakso Areenan keskustelijat tapahtuman ohjelmasta!

Kymenlaakso Areena:

Maistuva Kymenlaakso

Voikkaasali klo 16–17

Viime vuonna Areenalla puhutti

kansainvälistyvä Kouvola.

34


Yläaula

Ala-aulaKirjasto


13:0014:00


14:1515:45


17:1518:00


14:1516:00


16:0017:00


16:1517:00


13:00



Tapahtuman

järjestäjät

esittäytyvätYrittämisen ILO ei ole vain tapahtumakokonaisuus, se on myös asenne ja tah-

totila edistää yrittäjyyttä ja yhteistyötä Kymenlaaksossa.

Yrittämisen ILO:ssa ovat mukana Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy,

Kymenlaakson kauppakamari, Kymen Yrittäjät paikallisyhdistyksineen, Kouvo-

lan nuorkauppakamari, Kouvola Innovation Oy, Kouvolan kaupunki, Kouvolan

aikuiskoulutuskeskus, Kouvolan seudun ammattiopisto, Helsingin yliopiston

koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

ja Cursor. Projekteista Uutta Elinvoimaa, Protomo, Ruoka Kouvola, Y4 ja Ve-

tovoimainen Kymenlaakso. Lisäksi tapahtuman valmisteluun ja järjestelyihin

osallistuu suuri joukko seutumme yrityksiä ja yrittäjyyshenkisiä ihmisiä. Seu-

raavassa poimintoja järjestäjien kommenteista ja esittelyistä:

Kymenlaakson ammattikorkeakouluMonialainen Kymenlaakson ammattikorkeakou-

lu tuottaa korkeatasoista ammatillista osaamista

läheisessä yhteistyössä työelämän sekä muiden

koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu vahvis-

taa alueen osaamispääomaa, innovatiivisuutta

ja hyvinvointia koulutuksella, tutkimus- ja kehit-

tämistoiminnalla sekä palvelutoiminnalla, ja sillä

on myös valtakunnallisesti merkittäviä osaamis-

alueita. Toimimme vuoden 2014 Yrittämisen ILO

–tapahtuman pääjärjestäjänä.

Protomo KymenlaaksoKymenlaakson Protomo on edistänyt uutta yrit-

täjyyttä ja yritystoimintaa käsi kädessä Kyamkin

Uutta Elinvoimaa -projektin kanssa. Yrittämisen

Ilo on paras mahdollinen osoitus näiden pro-

jektien ja eri organisaatioiden yhteistyöstä ja

yhteisestä tahtotilasta seutumme yrittäjyyden

edistämiseksi. Protomon kautta syntyneet uudet

yritykset ja koko Protomo -yhteisö elävät ja yrittä-

vät iloisesti ympäri Suomea.

www.protomo.fi /kymen-

laakso

www.kyamk.fi /

35


Yläaula

Ala-aulaKirjasto


13:0014:00


14:1515:45


17:1518:00


14:1516:00


16:0017:00


16:1517:00


13:00



PilkanmaaYrityscaseja

Peli

Tietoiskuja

Mattila

Hirvelä

Studio123

Yrityscase 1. Osuuskunta - joustavaa yhteisyrittämistä. Jaana Ahonen ja Anne-Mari Junnola Restaurointiosuuskunta Kymen Karmiini

14:00

Yrityscase 2. KymiRing, Timo Pohjola 14:30

Tauko15:00

Yrityscase 3. Kuusankosken Taideruukki Kymintehtaalla - TaideTupa PikkuSelman omistaja, Taideruukki ry:n puheenjohtaja Vesa Parvinen

15:30

The European Academic Network for Open Innovation. Tutkija Ekaterina Albats, LUT Kouvola. Puheenvuoro englanniksi.

16:0017:00

Tarinoita Spirit maaseutuyrittä-jyydestä, projektipäällikö Pasi Jaskari, Kyamk

14:00

Valmistautuminen omistajanvaih-dokseen, projektipäällikkö Marja Katajainen, Avaimet vaihtoon -projekti, Kouvola Innovation Oy

14:30

Yrittäjän työttömyysturva ja starttiraha, Antero Järvinen, TE-toimisto

15:00

Finnveran rahoituspalvelut aloittavalle yrittäjälle

15:30

Tauko16:00

Yrittäjäkoulutus. Maarit Helkala, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus

16:30

Ajankohtaista Yrittäjäjärjestöltä, Kymen Yrittäjät

17:00

Uuden yrityksen pankki- ja vakuutuspalvelut sekä yrittäjän YEL. Kymenlaakson Osuuspankki

17:30

Piha-alue

Vohvelibaari. Suolaisia ja makeita vohveleita sekä myyntipiste, josta herkkuja mukaan. Suolainen vohveli 4€, makea 3€, sis. kahvin. Herkut valmistaa ja tarjoilee Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus

13:0017:00

Kymen Yrittäjien paikallisyhdistykset esillä

13:0018:00

Tilaisuuden avaus13:00

Kotka Games - Pelitalon tarina13:15

Blackland Games - Kokemuksia mobiilipelien kehittämisestä

13:45

Dark Amber Softworks - Spin-o�sta Start-Upiksi

14:15

Mahdollinen keynote15:00

Lopetussanat16:00


Aikuiskoulutuskeskus KouvolaKouvolan Aikuiskoulutuskeskus on ammatillinen

aikuiskouluttaja, joka tarjoaa koulutusta niin yksi-

löille kuin yrityksille ja yhteisöille. Koulutustarjon-

tamme on laajaa ja monialaista.

Yrittämisen Ilo -tapahtumassa olemme vuonna

2014 mukana aktiivisesti monessa eri roolissa:

yhtenä tapahtuman järjestäjistä, näytteilleasetta-

jana, luennoitsijana, cateringissa ja Kymikontak-

tissa. Tapahtuman järjestämisessä mukana olo

luo uusia mahdollisuuksia myös omaan osallistu-

miseen.

Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus PalmeniaHelsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskes-

kus Palmenia on toiminut Kouvolan seudulla yli

20 vuotta. Palmenia edistää alueen kansainvälis-

tymistä ja tehostaa seudun yritysten sekä orga-

nisaatioiden kilpailykykyä monialaisen ja asian-

tuntevan hanke- ja täydennyskoulutustoiminnan

avulla.

Kouvola Innovation OyKouvola Innovation eli Kinno on Kouvolan kau-

pungin omistama Kouvolan seudun kehittämisyh-

tiö. Se on perustettu vuonna 2009.

Yhtiön toiminnan tarkoitus on seudun elin-

voimaisuuden kasvattaminen. Sen Kinno tekee

parantamalla yritystoiminnan edellytyksiä ja tu-

kemalla yritysten syntymistä, sijoittumista, kehit-

tymistä ja säilymistä seudulla. Kinno toimi vuoden

2013 tapahtumakokonaisuuden pääjärjestäjänä.

Tänäkin vuonna Kinno on järjestelyissä mukana.

www.kinno.fi /www.kymichamber.fi /fi /etusivu/

Kymenlaakson kauppakamariKauppakamarit ovat yritysten ja liike-elämän etu-

järjestöjä, joiden tavoitteena on valvoa elinkeino-

elämän yhteisiä etuja ja toimia yritysten toimin-

taedellytysten parantamiseksi niin alueellisesti,

valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.

Kymenlaakson kauppakamarin missiona on

maakuntamme ja erityisesti sen yritysten toimin-

taedellytysten kehittäminen. Vuoden 2014 Yrit-

tämisen Ilo -tapahtumassa Kymenlaakson kaup-

pakamari on järjestämässä mm. Kymenlaakso

Areenaa.

www.helsinki.fi /

palmenia/kouvola/www.kvlakk.fi /

36

Kouvolan seudun ammattiopistoKouvolan seudun ammattiopisto, KSAO on mo-

nialainen oppilaitos. Seitsemässä toimipisteessä

opiskelee noin 2100 nuorta, KSAO Aikuisopistos-

sa noin 800 ja oppisopimuksella noin 500 opis-

kelijaa. Henkilökuntaa on noin 250. Ammattiopis-

tossa voi opiskella lähes viittäkymmentä perus-,

ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. KSAO on

mukana Yrittämisen Ilo -tapahtumassa mm. Uutta

Elinvoimaa -projektin kautta ja KSAO:n opiskelijat

auttavat käytännön järjestelyissä tapahtumapäi-

vänä.

Kouvolan Nuorkauppakamari ry, Konuka Tarjoamme alle 4-kymppisille itsensä kehittämi-

sestä kiinnostuneille mahdollisuuksia osallistua ja

oppia tekemään paikallisesti merkittäviä projek-

teja, verkostoitua liike-elämän toimijoiden kans-

sa sekä tutustua ihmisiin hauskojen tapahtumien

kautta. Vastaamme Yrittämisen Ilo -tapahtuman

yhteydessä järjestettävästä Kymikontakti-tapah-

tumasta.

www.konuka.fi /

www.ksao.fi /

”Mitä tehtäis?”

kouvola.fi/tapahtumatKaupungin tapahtumalehti jokaiseen kotiin

Ole hyvä!


Yläaula

Ala-aulaKirjasto


13:0014:00


14:1515:45


17:1518:00


14:1516:00


16:0017:00


16:1517:00


13:00



37

Cursor OyKotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor

Oy vahvistaa seudun osaamista, kilpailukykyä ja

vetovoimaisuutta kehittämällä menestyvää yritys-

toimintaa. Cursorin omistavat alueen viisi kuntaa:

Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä

yhdessä seudun teollisuusyritysten ja rahoituslai-

tosten kanssa.

Palvelemme kaikkia Etelä-Kymenlaakson yri-

tyksiä, yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia sekä seu-

dulle sijoittuvia yrityksiä perustamis- ja kehit-

tämisasioissa. Seudullisilla ja kansainvälisillä

kehittämisohjelmilla vahvistamme olemassa ole-

via osaamisaloja ja luomme uusia liiketoiminta-

mahdollisuuksia. Cursor on mukana tapahtumas-

sa Y4-projektin kautta.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoLappeenrannan teknillisen yliopiston toiminnassa

yhdistyvät tekniikan ja talouden yliopistotasoi-

nen osaaminen. Kouvolan yksikön tehtävänä on

Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamisen

välittäminen Kouvolan alueelle tutkimus- ja kehit-

tämistoiminnan sekä koulutuksen avulla.

LUT Kouvolan johtaja, professori Marko Tork-

keli yhteistyökumppaneineen perusti eurooppa-

laisten kollegoidensa ja yhteistyökumppaniensa

kanssa Eurooppalaisen akateemisen verkoston

avoimen innovaation opetuksen kehittämiseksi.

Joukko käsittää peräti 52 eri yhteistyöorganisaati-

on edustajaa Euroopan 35 maasta. LUT Kouvolan

yksikkö toimii hankkeen koordinaattorina, ja ver-

kostoon kuuluu vähintään yksi yliopisto jokaisesta

Euroopan maasta. Hanke esitellään Yrittämisen

ILO tapahtumassa.

www.lut.fi /lut-kouvolawww.cursor.fi /

Kymen Yrittäjät ry - pk-yritysten edunvalvojaKymen Yrittäjät ry toimii pienten ja keskisuurten

yritysten edunvalvojana ja tiedonvälittäjänä

Kymenlaaksossa. Kymen Yrittäjät on Suomen

Yrittäjien aluejärjestö, jonka alueella toimii

yksitoista paikallisyhdistystä. Jäseniä on noin

3000.

Kymen Yrittäjät paikallisyhdistyksineen haluaa

olla mukana Yrittämisen Ilo -tapahtumassa juhlis-

tamassa suomalaista Yrittäjän päivää.

www.yrittajat.fi /kymenyrittajat


Yläaula

Ala-aulaKirjasto


13:0014:00


14:1515:45


17:1518:00


14:1516:00


16:0017:00


16:1517:00


13:00




Peli

Tietoiskuja

Mattila

Hirvelä

Studio123


14:00


Tauko15:00


15:30


16:0017:00


14:00


14:30


15:00


15:30

Tauko16:00


16:30


17:00


17:30

Piha-alue


13:0017:00


13:0018:00




13:45


14:15


Lopetussanat16:00

PääyhteistyökumppaneinaTapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.






klo13-18






2,50€







38


Yläaula

Ala-aulaKirjasto


13:0014:00


14:1515:45


17:1518:00


14:1516:00


16:0017:00


16:1517:00


13:00



39


Yläaula

Ala-aulaKirjasto


13:0014:00


14:1515:45


17:1518:00


14:1516:00


16:0017:00


16:1517:00


13:00




Peli

Tietoiskuja

Mattila

Hirvelä

Studio123


14:00


Tauko15:00


15:30


16:0017:00


14:00


14:30


15:00


15:30

Tauko16:00


16:30


17:00


17:30

Piha-alue


13:0017:00


13:0018:00




13:45


14:15


Lopetussanat16:00


40

Janika Ripatti istuu e.liten showroomissa Kouvolassa

kymmenien ellei satojen erilaisten valaisinten ympäröimä-

nä. Takana on muutama vapaapäivä ja vierailu Jyväskylän

asuntomessuilla. ”Bongasimme sieltä aika paljonkin omia

tuotteitamme, etenkin pihavalaisimissa mutta myös kotien

sisustuksissa”.

Kouvolalainen sisustus- ja ulkovalaisimia maahan tuo-

va e.lite toimii kilpaillulla alalla. Silti se on viime vuosina

pääsääntöisesti petrannut tulostaan parisenkymmentä

prosenttia joka kuukausi.

”Se kertoo varmasti siitä, että osamme osanneet vali-

ta oikeat tuotteet. Sellaiset, joissa laatu ja käytännöllisyys

yhdistyvät esteettisellä tavalla”, sanoo yrityksen maahan-

tuonnista ja kehityksestä vastaava Janika Ripatti. ”Toimin-

nan perusta on kuitenkin asiakaslähtöisyys ja ammattitai-

to.”

e.liten varasto ja showroom sijaitsee Kouvolassa Ka-

nervistontiellä. Yritys keskittyy tukkumyyntiin noin 500 jäl-

Käytännöllisyyttä sopivalla twistillä

e.lite valaisee sisä- ja ulkotilat

leenmyyjälle. Janikan aviomies Hannu Ripatti on yhtiön

toimitusjohtaja.

”Olemme nopea ja luotettava toimittaja, jolla on hyvä

valikoima hyvännäköistä tavaraa. Myymiemme artikkelei-

den määrä on tuhansissa, ja varastossakin tuotteita on

600-700 eri mallia.” e.lite tuo valaisimia pääasiassa Eu-

roopasta ja Aasiasta. Toimittajat ovat vakiintuneita ja hy-

viksi havaittuja.

Taantuma ei ole e.litessä näkynyt. ”Taantumassa ihmi-

set panostavat kotiinsa.”

e.lite ja IvanaHelsinkiTaannoin julkisuutta sai e.liten yhteistyösopimus suunnit-

telija Paola Suhosen kanssa. IvanaHelsinki-kuoseja on

pöytä-, lattia- ja riippuvalaisimissa useita erilaisia ja mal-

listo täydentyy vielä tämän syksyn aikana.

Parhaillaan e.litessä valmistaudutaan vuoden suurim-

paan sesonkiin, syksyyn. ”Tavaraa on varastossa järjet-

KUVAT JA TEKSTI kiRSi LAAkSo-MARkkAnen

Yrittämisen Ilo -tapahtuma sekä iltajuhla on somistettu e.liten maahantuomilla Mantra-valaisinkalusteilla, jotka soveltuvat sekä sisä- että ulkokäyttöön.

”Meille on kerrottu, että e.liten tuotteet tunnistaa ja ne erottuvat.” Janika ja Hannu Ripatti.

Mukana tapahtumassa!

41

INFOtömästi”, kuvaa Hannu Ripatti. Toistaiseksi e.lite on

keskittynyt toimimaan kotimaan markkinoilla, mutta

ulkomarkkinatkin kiinnostavat. Vastikään valaisimia on

Kouvolasta toimitettu muun muassa Hollantiin ja Vi-

roon.

e.liten maahantuomat tuotteet ovat esimerkki siitä,

että suomalainen maku ei ole pelkästään skandinaavi-

sen pelkistettyä, vähäeleistä ja graafista. Suomalainen

syttyy myös bling-blingille ja rohkealle orgaaniselle

muotoilulle. ”Esimerkiksi kylpyhuoneisiin halutaan luk-

susta: kristallia kattoon ja erilaisia valaisinpeilejä, sekä

epäsuoraa valaistusta. Ripaus ylellisyyttä leviää kodin

kaikkiin tiloihin”, sanoo Janika Ripatti.

Hyppy tuntemattomaan Janika Ripatille sukellus valaisinten maailmaan on ollut huikea – ja opettavainen. ”Olen oppinut kriittisemmäksi. Kaikkea ei pidä uskoa, mitä sanotaan vaan kannattaa ajatella itse. Hyppy lähihoitajan työstä kiinalaisten tehtaiden maailmaan on ollut kieltämättä iso.” Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa loppusuoralla olevat tuote- ja palvelumuotoilun opinnot ovat erityisesti olleet avartava kokemus. ”Opiskelu ja työnteko ovat tukeneet toisiaan hienosti”, kiittelee erityisesti palvelumuotoilusta innostunut Janika Ripatti.

> Valaisinten maahantuoja, toimii Kouvolassa.

> Perustettu vuonna 1988.

> Aloitti kivijalkamyymälänä Kouvolan keskustas-

sa.

> Keskittynyt maahantuontiin vuodesta 2008, ei jäl-

leenmyyntiä.

> Työllistää vakituisesti 6 henkilöä + sesonkiaikana

kiireapulaisen.

> Lisätietoja: www.e.litevalaisimet.fi

4242

– yrittäjämäisiä ominaisuuksia opiskelijaprojekteista

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) ja Kouvolan seudun ammattiopiston (KSAO) yhteishank-keena toteutettavan Intoverkko-projektin yhtenä päätavoitteena on ollut jalostaa opiskelijoissa työelä-män peräänkuuluttamia yrittäjämäisiä ominaisuuksia. Yrittäjämäisillä ominaisuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. innovatiivisuutta, ongelmien havaitsemis- ja ratkaisukykyä, epävarmuuden sietokykyä sekä riskinottokykyä. Käytännön tasolla näitä ominaisuuksia on projektissa kehitetty yhdessä työelämän kanssa toteutettavissa opiskelijaprojekteissa.

INTOVerKKO

Pääyhteistyökumppaneina hankkeessa

ovat toimineet maakunnallisesti ja jopa

valtakunnallisesti huomattavaa kulttuu-

rillista ja matkailullista arvoa omaavat

Mustilan Arboretum, sekä Verlan van-

ha tehdasruukkialue museoineen ja

yhteistyökumppaneineen. Kyseiset ta-

hot valikoituivat mukaan hankkeeseen,

koska niillä oli parhaat mahdollisuudet

tarjota monialaista kehittämispohjaa

toiminnallisesti tiiviissä, mutta silti vai-

kutteille ja ajatuksille avoimessa jousta-

vassa työ- ja oppimisympäristössä.

Mustilassa opiskelijat ovat mm. suun-

nitelleet ja toteuttaneet toimeksianta-

jalle yrityskuvatutkimuksen, sekä suu-

rempaakin huomiota saavuttaneen

lastenpäivätapahtuman. Verlassa opis-

kelijat ovat olleet mm. mukana suunnit-

telemassa alueen markkinointia, sekä

pitäneet yleisölle avoimia paperinval-

mistuspajoja paikallisen yrittäjän toi-

meksiantona.

Projektien aikana tehdyn pitkäjäntei-

sen suunnittelu –ja toteutusyhteistyön

kautta opiskelijat ovat päässeet perin-

teistä luokkaopetusta huomattavasti

konkreettisemmin kiinni nimenomaan

yrittäjämäisiä ominaisuuksia kehittäviin

tehtäviin. Yhteistyökumppaneilta saatu-

jen toimeksiantojen tekeminen yhdessä

on myös lisännyt opiskelijoiden tietoi-

suutta siitä, millaista osaamista ylem-

mällä tai alemmalla koulutusasteella

tuotetaan. Joskus työelämässäkin on-

gelmallisia ennakkoluuloja on saatu

näin karsittua pois jo opiskeluvaihees-

sa.

Yhteistyöprojekteissa opiskelijat ovat

saaneet oman toimintansa ja työnsä

tuloksista palautetta suoraan toimek-

siantajalta, ja virheistä ja onnistumisis-

ta on opittu heti työtilanteissa. Omaan

osaamiseen on opittu luottamaan ja

ongelmiin etsimään ratkaisuja ennak-

koluulottomasti, omaan kehittyvään

ammattiosaamiseen luottaen.

Opiskelijoilta saadun palautteen pe-

rusteella ”oikeassa elämässä” tehtävät

projektimaiset opintotehtävät tuovat

myös mukavaa vaihtelua perinteiseen

opetukseen ja antavat oivallisen mah-

dollisuuden testata koulussa opittuja

asioita käytännössä, oikeisiin ongel-

miin pureutuen.

Intoverkko-projekti jatkuu vuoden

2014 loppuun asti. Projektin tuloksena

syntyvä pedagoginen malli on oival-

linen työkalu oppilaitoksille kehittää

opiskelijoiden yrittäjämäisiä ominai-

suuksia kahden eri kouluasteen yhtei-

sissä opiskelijaprojekteissa myös jat-

kossa.

TEKSTI JA KUVA Antti HietA

43

Mustilan Arboretumissa viime keväänä toteutettu lasten-päivä tuotti sekä runsaasti iloa yleisölle, että onnistumisen kokemuksia KyAMKin ja KSAOn opiskelijoille. Kuvassa KSAOn matkailualan opiskelijoita tapahtuman toimitsijoina.

INFO

> Lisätietoja Intoverkosta:

Antti Hieta, projektivastaava, KSAO,

p. 020 615 6346, [email protected]

Pasi Korhonen, projektipäällikkö, KyAMK,

p. 044 702 8996, [email protected]

4444

TEKSTI tuoMo kAuHA KUVAT Anni kYLMäLä

Makeaaelämääelämääelämääelämää

Anni kYLMäLä Anni kYLMäLä

Lähiruuan ystävät yhteistyötä edistämässä

Lähiruuan ystävät ry (Lyry) perustettiin huhtikuussa

2011 Kaakkois-Suomen lähiruokatuottajien ja -käyt-

täjien yhteistyön lisäämiseksi ja lähiruuan käytön

edistäjäksi. Yhdistyksen avaintoimintaa on mm.

vuosittaisten Elimäen lähiruokamessujen järjes-

täminen.

Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta. Viime

vuonna messuilla vieraili 9000 henkeä ja tänä

vuonna tavoitellaan syyskuun toisena viikon-

loppuna vielä suurempaa kävijämäärää. Mus-

tilan koulun pihamaalla järjestettävässä koko

perheen tapahtumassa on mahdollista tutus-

tua kymmenien tuottajien lähiruokavalikoimiin.

Tämän vuoden teemana on ”makea elämä” ja

erityisenä mielenkiinnon kohteena hunajan-

tuotanto. Lisäksi voi totuttuun tapaan nauttia

Kahvila-ravintola Alppiruusussa maittavan

lähiruokalounaan tai -illallisen. Myös Mustilan

Arboretumissa on omaa ohjelmaa.

Lyryn puuhakaksikko, Mustilan Viinin marja-

viiniyrittäjä Maria Tigerstedt ja Lähiruuan ys-

tävät ry:n puheenjohtaja Henri Brandt halua-

vat edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä

hyvän asian tiimoilta. – Laajennamme mielel-

lämme verkostoja muiden lähiruokayhdistysten

ja myös -hankkeiden kanssa, toteaa Tigerstedt.

– Ja ”Makuja Kaakosta” -infosivusto toimii edel-

leen alueen lähiruokatoimijoiden ja -hankkeiden

infokanavana, jatkaa Brandt.

4545

Aktiivista yhteistyötä tehdään mm. ”Ruoka-Kouvola Uudeksi Elinkei-

nokärjeksi” -hankkeen kanssa. Yhdistys etsii jatkuvasti uusia toimin-

tamahdollisuuksia ja sosiaalisessa mediassa toimivaa lähiruokapiiri-

toimintaa pilotoidaan syksyn aikana. Siinä alueen lähiruokatuottajat ja

-ostajat kohtaisivat sosiaalisen median keinoin Facebookissa. Vastaa-

vaa toimintaa on jo useammalla paikkakunnalla. – Testaamme, voisiko

piiritoiminta täydentää lähiruokatuottajien ja –asiakkaiden yhteistyötä

millä tavoin ja onko siitä pysyväksi toiminnaksi, Tigerstedt toteaa.

INFO

> Lyryn jäseneksi voivat liittyä kaikki lähiruuasta kiinnostu-

neet kuluttajat, tuottajat ja yritykset jättämällä yhteystiedot

osoitteeseen: [email protected]. Lähiruuan ystävien

hallituksen jäsen Maria Tigerstedt osallistuu Yrittämisen Ilo

-tapahtumassa Kymenlaakso Areenan ”Maistuva Kymen-

laakso” -paneelikeskusteluun.

> Kirjoittaja Tuomo Kauha on ”Ruoka-Kouvola”-hankkeen

projektipäällikkö sekä työskentelee Helsingin yliopisto/

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kouvolan yksi-

kössä.

4646

Kun kaupunkien keskustoista vapautuu liiketiloja, tarjo-

aa se mahdollisuuden uusille toimijoille tarjota palveluita

erittäin keskeisellä sijainnilla. Maahanmuuttajataustaiset

ja etniset ruokakaupat ovat olleet osana tätä katukuvan

muutosta suomessa jo pidempään. Helsingissä tämä on

näkynyt yli kymmenen vuotta esimerkiksi Hakaniemen

kauppahallin ja Hämeentien ympäristössä, jossa etniset

ruokakaupat, kuten Aseanic Trading, Indian Market ja Vii

Voan ovat jokaisen itämaisen ruuan ystävän pyhiinvael-

luskohteita.

Näistä jatkuvasti valikoimaansa kasvattavista makukei-

taista tuoreet mangot, maustekastikkeet ja erilaiset tuo-

reyrtit löytävät tiensä kaupunkilaisten kodeista huippura-

vintoloihin. Nämä kansainvälisesti hyvin verkostoituneet

toimijat tuovat tuotteet usein itse maahan, toimivat samal-

la vähittäiskauppana ja tukkuna. Osa tuotteista tulee suo-

ratuontina lähtömaasta, osa tulee Ruotsin ja osa Hollannin

tukkureiden kautta. Myös yhteishankintoja eri toimijoiden

kesken tehdään, varsinkin tuoretuotteissa, joiden jakelu

asiakkaille täytyy järjestää nopeasti.

Vaikka supermarkettien valikoima onkin tänä päivänä laa-

ja ei niiden logistiikka ja ostovolyymit taivu samaan, sillä

monet artikkelit ovat hyvin sesonkiluonteisia ja asiakas-

ryhmät rajallisia. Mutta kun on kerran kokeillut eroa vaikka

sitruunaruohon tai korianterin aromirikkaudessa etnisen

kaupan ja supermarketin välillä, tietää mistä on kysymys.

etniset kaupat tuovat vaihtelua ja väriä kivijalkoihin sekä ruokavalioon

TEKSTI tonY tAVi KUVAT fReeiMAGeS

47

Kouvolan Salpausselänkadulle on avautunut myös

muutama etninen kauppa. Niiden valikoima on vie-

lä Helsinkiin verrattuna aika suppea ja keskittynyt

pääasiassa riisiin ja säilykkeisiin, mutta myös öl-

jyjä, mehuja ja lihapakasteita löytyy. Asiakaskunta

laajenee jatkuvasti ja myös aukioloajat ovat laajat.

Näistä kaupoista voi tehdä sunnuntaikävelyllä mu-

kaviä löytöjä ja samalla kasvattaa omaa mauste-

kaappiaan. Salpausselänkadulla 12 vuotta aitoa

Thai -makuja tarjoilleessa Hua Hin -ravintolassa on

myös pieni Thai-Shop ja myynnissä loistavaa inki-

vääriteetä, Jasmiini -riisiä ja autenttisia currytahno-

ja.

Matkustaminen ja kiinnostus kansainvälisiin keit-

tiöihin tuovat lisää asiakkaita näihin pieniin ja eri-

koisempiin kauppoihin. Ne toimivat samalla myös

oivana kohtaamispaikkana ihmisten välillä ja työl-

listävät maahanmuuttajia. Usein toiminnassa on

mukana useita sukupolvia ja kaupanteko on myös

tärkeä sosiaalinen tapahtuma.

Hinta - laatusuhde tuotteissa ja esimerkiksi maus-

teissa on todella hyvä, sillä osaamista ja perinteitä

näissä piireissä löytyy vuosisatoja ja asiakaskunta

on vaativaa. Riisin kilohinta on kohdallaan ja lajik-

keita on saatavilla eri tarkoituksiin. Kannattaakin

kysellä tuotteista ja niiden soveltuvuudesta erilai-

siin ruokiin. Kasvisruokavaliota noudattaville löytyy

erilaisia papuja, soijaa ja muita vegaanisia ruoka-

aineita.

Kauppojen julkisivut ovat tällä hetkellä remontin

alla ja teippaukset ja nimikyltit siksi vajavaiset. Ovet

ovat kuitenkin avoinna aamusta iltaan ja sisällä

odottaa jännittävä makumatka kansainvälisiin keit-

tiöihin. Astu sisään ja olet kokemusta rikkaampi.

48

Lumon terassi- ja parvekelasitukset– elegantti ja kestävä ratkaisu

ww

w.lu

mon

.fi/k

ampa

nja

Haaveiletko sinäkin lasituksesta? – Sijoita asumisviihtyvyyteen ja rakennuksen hyvinvointiin

Lumon parvekelasitus ja lasitettu terassi antavat lisää viihtyisää asuintilaa. Lasitus suojaa sateelta ja lumelta sekä lenteleviltä roskilta. Muunna lasitettu parveke ja terassi sellaiseksi, josta olet aina haaveillut: juhlien pitopaikaksi, harrastetilaksi, pikkupuutarhaksi, lukunurkaksi… anna mielikuvituksesi lentää.

Terassilasitukset • Parvekelasitukset • Kaiteet • Auringonsuojaverhot • Huolto

020 7403 200 (Puh. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.)

facebook.com/LumonSuomiyoutube.com/LumonOy

Yrjö nauttiiyrittämisestä

Ja mikäs on yrittäessä. Asiantuntijoidemme avulla

Yrjö löysi yritykselleen sopivan sähköratkaisun.

Pyydä sinäkin yrityksellesi sähkötarjous

yrityspalvelustamme p. 05 7780 530.

www.ksoy.fi

49

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

Löydä kumppaneita, tarjoa palveluita, markkinoi yritystäsi – Suomen Yrittäjien kautta saat laajat verkostot. Yrityshaku- ja verkostoitumispalvelumme Synergia yhdistää yrittäjät,joita on jäseninämme jo 116 000.

Liity nyt jäseneksi yrittajat.fi/jaseneksi ja osallistut Suomessa tehdyn A-sarjan Mercedes-Benzin arvontaan.

50

Kymen Yrittäjät palkitsee vuosittain maakunnallisen yrityksen ja nuoren yrittäjän. Kuvassa viime vuoden nuori yrittäjä Janne Anttila (Kaivutyö J. Anttila Oy) sekä vuoden maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saaneen öljyhetki Oy:n Juhani Lamminen ja Jarmo Antikainen.

TEKSTI AnnikA VALSti KUVA SofiA ViRtAnen

Yrittäjäjärjestö tuntee yrittäjän arjen

Iitin, Jaalan, Kotkan, Kouvolan, Kuusankosken, Pyhtään,

Valkealan sekä Virolahden ja Miehikkälän Yrittäjissä on

noin 3000.

Kymen Yrittäjät paikallisyhdistyksineen haluaa kehit-

tää elinkeinoelämää maakuntamme parhaaksi yhteis-

työssä muiden alueellisten ja paikallisten vaikuttajien

kanssa. Yrittäjäjärjestöllä on edustajia kymmenissä alu-

eellisissa ja maakunnallisissa työryhmissä ja neuvottelu-

kunnissa.

Yrityksen taustalla on aina tarina. Ohessa esitellään

kolme erilaista kymenlaaksolaista yrittäjätarinaa hy-

vin erilaisilta toimialoilta. Kymen Yrittäjissä mielen-

kiintoisia yrittäjätarinoita on lähes 3000 lisää, joista

jokainen ansaitsee tulla kerrotuksi.

Kymen Yrittäjät ry on toiminut pienten ja keski-

suurten yritysten edunvalvojana ja tiedonvälittäjä-

nä Kymenlaaksossa yli seitsemän vuosikymmentä.

Kymen Yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien aluejär-

jestöistä, jonka alueella toimii yksitoista paikallisyh-

distystä. Jäseniä Anjalankosken, Elimäen, Haminan, Yrittäjyys luo elinvoimaa!

51

TransPeltolan toimitusjohtaja Hannu Peltola katselee tyttä-

rensä, markkinointijohtaja Anu Kujansuun kanssa Kouvolan

logistiikkaylpeyttä, Kullasvaaran aluetta, uuden toimitilansa

pihalla ja tuumii, että kaikki alueen hallit ovat täynnä ta-

varaa. Peltola uskoo, että kun taantuma vähänkin hellittää,

rakentamisvauhti alueella kiihtyy entisestään. ”Koko ajan on

logistiikka- ja huolinta-alalla kehitettävä uutta, jos meinaa kil-

pailussa pysyä mukana.” Ja Peltola on pysynyt.

Yritys aloitti yhdellä pakettiautolla kuljetukset Kuusankos-

ken kauppalassa vuonna 1958. 1970-luvulta lähtien toimin-

ta on tasaisesti laajentunut. Tällä hetkellä kuljetuksia ja huo-

lintaa tehdään Venäjälle ja IVY-maihin neljällä yrityksellä:

TransPeltolan, Peltolan Kuljetuksen, Euro-Baltic Logisticsin

ja osakkuusyritys Kouvola Cargo Handlingin kautta. ”Leh-

titalojen matkassa lähdettiin 1980-luvulla ulkomaille. Silloin

suomalaiset viejät ostivat kuljetuspalvelut paikallisilta yrityksil-

tä.”

Venäjälle Hannu Peltolan yritykset ovat tehneet kuljetuk-

sia 30 vuotta. ”Asiakas tarjosi ajoa. Eihän sitä olisi muuten

kaikista mahdollisuuksista tiennyt.” Peltola on nähnyt Neu-

vostoliiton ja sen hajoamisen, jonka jälkeen suomalaisilla

kuljetusyrityksillä riitti ajoa itänaapuriin. Ruplan devalvaati-

on jälkeen vuonna 1998 kuljetukset alkoivat siirtyä venäläis-

ten käsiin. ”Tällä hetkellä viemme Venäjälle erikoistuotteita.

Peruskuljetuksen hoitavat venäläiset autot.” Venäjä on aina

haasteellinen ja epävarma alue. ”Yllättäviäkin lakimuutoksia

voi tulla nopeasti. Esimerkiksi TIR-passitusjärjestelmän jatku-

minen Venäjällä on ollut kuluneen vuoden aikana jo useaan

otteeseen katkolla. Kuljetusyritysten on pitänyt miettiä, miten

tavaroita saadaan jatkossa kuljetettua Venäjälle, jos TIR-kulje-

tukset loppuvat.”

Peltolan yritysten liikevaihto jakautuu lähes tarkalleen

puoliksi pyörille ja raiteille. ”Painavan tavaran pidemmän

matkan kuljetukset kannattaa tehdä raiteilla. Auto on kilpailu-

kykyisin kuljetusmuoto lähialueelle, Moskovaan asti.” Loppu-

keväästä valmistunut uusi logistiikkakeskus tukee molempia

kuljetusmuotoja.

Hannu Peltola ja Anu Kujansuu puhuvat pk-yrittäjyyden

puolesta, vaikka heidän oma yritysryppäänsä luokitellaankin

sadalla työpaikalla jo isompaan sarjaan. ”Ei tässä muuta osaisi

oikein tehdä. Pitkäjänteistä työtähän tämä on eikä laakereil-

la ole yhtään vara levätä”, tuumii Peltola. Anu Kujansuuta

on myös huolinta-ala aina kutsunut. Hän on nähnyt logis-

tiikka-alaa myös Tullihallituksen näkökulmasta Helsingistä.

”Vuonna 2006 palasin tänne ja nyt teen myyntityötä.”

“Kemikaalikuljetukset menevät pääasiassa raiteita pitkin”, kertovat Hannu Peltola ja Anu Kujansuu.

TUONTIA JA VIeNTIä pyörillä ja raiteilla

TEKSTI JA KUVA StiinA kokkonen

Hannu Peltolan yritysrypäs työllistää sata henkeä

yrITySESITTElySSä TrAnSpElTolA

52

Yrittäjyys oli luonnollinen valinta MIKKO PAAVOLALLE, joka on yrit-

täjä jo useassa polvessa. Kotkalaisen Hyvinvointikeskus Huuman

pääomistaja ja toimitusjohtaja nauttii vastuusta.

- Minulle oli selvä peli ryhtyä yrittäjäksi. Isäni on ollut yrittäjä lähes

koko elämänsä, Paavola kertoo.

Nuori yrittäjä kertoo aikuistuneensa oman yrityksen myötä. Hy-

vinvointikeskus Huuma sai alkunsa 2007, kun Paavola yhdessä nel-

jän muun omistajan kanssa osti karhulalaisen Fitergon. Nykyisiin

tiloihinsa Kotkan Korelassa Huuma muutti vuonna 2010. Yrityksen

palveluksessa on 15 kokopäiväistä ja 15 osa-aikaista työntekijää.

- Tarjoamme kuntosalin ja ryhmäliikuntatuntien lisäksi personal trai-

ner -palveluita. Johtotähtemme on fustra, joka on meillä yksinoike-

udella tällä alueella, Paavola sanoo.

Erilaiset trendit näkyvät alalla ja niihin pyritään reagoimaan nope-

asti. Tällä hetkellä etenkin personal trainer -palvelut kasvattavat

suosiotaan.

- Käymme ulkomailla hakemassa vinkkejä tulevista trendeistä. Suo-

meen kaikki tulee aina vähän jäljessä. Harva laji säilyttää suosionsa

kuitenkaan pitkään. Meillä sellainen on oikeastaan BodyPump.

Vastuu on yrittäjyyden suolaYrittäjyydessä Paavolan mukaan parasta on mahdollisuus hallita

omaa kalenteriaan ja yritystään.

- On vaikeaa kuvitella, että olisin toisella töissä. Yrittäjyys on oma

valinta ja pidän vastuusta.

Yrittäjäjärjestöön Paavola on kuulunut alusta asti. Järjestöstä hän

hakee etenkin verkostoitumista muiden alueen yrittäjien kanssa.

- Verkostoituminen on pitkälti on kiinni omasta aktiivisuudesta, hän

muistuttaa.

Yrittämisen ilo koostuu Paavolan mukaan monesta eri asiasta.

- Suurin ilo on se, että olen voinut tarjota työpaikan tai hienon tree-

nipaikan mahdollisimman monelle. Asiakkaiden menestystarinat

ovat myös ilon aihe, Paavola toteaa.

TEKSTI JA KUVA AnnikA VALSti

Hyvinvointikeskus Huuman yrittäjän Mikko Paavola rohkaisee jokaista yrittäjyydestä haaveilevaa toteuttamaan unelmansa. ”Pitää vain tajuta realiteetit, sillä yrittäjyys vaatii kovaa duunia” nuori yrittäjä muistuttaa.

Hyvinvointikeskus Huuma sijaitsee Kotkan Korelassa. Nykyinen kiinteistö kuuluu kiinteistöyhtiölle, jota Mikko Paavola pyörittää kahden siskonsa kanssa. Yrittäjyys on perheellä verissä.

Yrittäjän ilo

yrITySESITTElySSä hUUmA

53

Ammattitaidossa on luonnetta

HAKUAIKA 8.–22.9.

Muotoilija (AMK) muoti- ja puvustus (P) tuote- ja palvelumuotoilu (P) puumuotoilu (M)

Tradenomi (AMK) johdon assistenttityö ja kielet (P) liiketalous (M)

Ensihoitaja (AMK) (P)

Sairaanhoitaja (AMK) (P)

Sosionomi (AMK) (M)

P = päivätoteutusM = monimuotototeutus

Lisätiedoa

Hakutoimisto 044 702 8752

Katso lisää: www.kyamk.fi/hakijalle

Syksyn yhteishaku 8.–22.9.

54

Mustaa kultaa Mustaa kultaa KouvolastaKouvolasta”Meillä on aivan ylivertainen tuote. En ole koskaan tavannut ihmistä, joka ei pitäisi Kouvolan Lakritsia parhaana lakuna”, paljastaa lakutehtailija Timo Nisula Kouvolan Lakritsin yli sata vuotta kestäneen suosion salaisuuden.

TEKSTI JA KUVA AnneMARi BACkMAn / kYMenLAAkSon kAuPPAkAMARi TUOTEKUVAT Anni kYLMäLä

Nisula on häärännyt lakutehtailijana vuodesta 2008, mut-

ta tehtaan juuret ulottuvat pitkälle taaksepäin. Alun perin

Kouvolan Lakritsi ei ole kouvolalainen vaan makeisen val-

mistuksen aloittanut Papulan Vesitehdas näki päivänvalon

vuonna 1906 Viipurissa. Sittemmin toimittiin jonkin aikaa

myös mm. Uudessakaupungissa Makeis- ja Mehu Oy:nä

kouvolalaisten Reino ja Ilmari Olkun omistuksessa. Kou-

volan Tornionmäkeen mustan kullan tuotanto tuli vuonna

1947 jäädäkseen.

”Kouvolan Lakritsi kuuluu Kouvolaan. En osaa ajatella,

että tuotanto siirtyisi täältä jonnekin muualle – se tuntuisi

jonkinasteiselta

maanpetokselta.

Takana on sata

vuotta historiaa

ja minun tehtävä-

ni on pitää huolta

siitä, että tällä on

myös sata vuot-

ta tulevaisuutta”,

Nisula sanoo.

Luvassa uusia aluevaltauksiaNisulan mukaan lakritsia tehdään Kouvolassa jatkossa-

kin niillä resursseilla, jotka ovat jo olemassa: 19 henkilön

voimin mustaa kultaa syntyy noin 3000 kiloa päivässä.

Haaveena ei ole kasvaa kooltaan keskisuureksi yrityksek-

si, jossa menot ovat suuren yrityksen luokkaa, mutta tulot

pienen yrityksen. Lakritsin osalta kasvun tekee haasteelli-

seksi myös se, että makutottumukset ovat kulttuurisidon-

naisia ja opittuja ja niitä on vaikea muuttaa.

”Lakritsia syödään aika harvassa maassa. Lakritsiuu-

tetta on käytetty lähinnä lääkkeenä, ja edelleen esimer-

kiksi USA:ssa sitä myydään luontaistuotekaupoissa ter-

veystuotteena. Makeisena se on tullut tunnetuksi vasta

vuonna 1760. Tänä päivänä se maistuu etupäässä meillä

Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Pohjois-Saksassa”,

Nisula kertoo.

Merkittävät investoinnit ja vientimarkkinoiden valtaukset

eivät siis kuulu tulevaisuuden suunnitelmiin. Nisulan mukaan

Kouvolan Lakritsi voi kuitenkin kasvaa ja kukoistaa muilla ta-

voin. Suunnitelmissa on lakulle aivan uusia aluevaltauksia ja

näkyvyyttä ehkä yllättävissäkin paikoissa.

Tarjoiluehdotus Kouvolan mustalle kullalle: suupuhallettu Marja Hepo-Ahon ”Viimeinkin yhtä” -sarjan kulho TaideTupa PikkuSelmasta, Kuusankosken Taideruukista.

yrITySESITTElySSä KoUVolAn lAKrITSI

55

”Uskon liikevaihtomme kasvavan tänäkin vuonna noin

20 %, mutta sen saavuttamiseksi tarvitaan uusia alue-

valtauksia. Kouvolan Lakritsi tulee näkymään enemmän

siellä, täällä ja tuolla, ja teemme yhteistyössä muiden

toimijoiden kanssa aivan uudenlaisia tuotteita. Meillä

on jo kokemusta Kouvolan lakusta tehdystä Laku-Por-

terista, joka voitti parhaan erikoisporter-palkinnon Gö-

teborgscPorterfestival -tapahtumassa viime vuonna”,

Nisula hehkuttaa.

Yhteistyössä on voimaaNisula uskoo yhteistyön voimaan ja toivoo, että suoma-

laisesta yksin yrittämisestä päästäisiin askel eteenpäin

kohti yhdessä tekemistä. ”Meillä on sellainen mentali-

teetti, että insinööri keksii tuotteen lähes salaa ja yk-

sin ja yrittää sitten ilman apua myydä sitä maailmalle.

Tehtävä on vaikea jos ei suorastaan mahdoton. Tarvit-

semme keskinäistä luottamusta ja yhdessä tekemistä”,

sanoo Nisula. Lisää kaivataan myös myynti- ja mark-

kinointiosaamista. Aloittaessaan lakutehtailijana Nisula

siirsi tuotantolähtöisen yrityksen painopistettä piirun

verran markkinointiin ja myyntiin. Niillä keinoin liikevaih-

to ja tulos tuplaantuivat lyhyessä ajassa. ”Ilman myyntiä

tuotanto on turhaa”, Nisula muistuttaa.

INFO

> Kouvolan Lakritsi Oy valmistaa lakritsituotteita yli

kuudenkymmenen vuoden kokemuksella. Lakrit-

sin valmistus on aloitettu vuonna 1945 ja lopulli-

seen muotoon resepti on tarkennettu 1950-luvulla

englantilaisen asiantuntijan opastuksella. Kouvo-

lan Lakritsi valmistetaan perinteisellä keittome-

netelmällä avokattilalla keittämällä. Tärkeimpänä

vientialueena on Skandinavia ja etenkin Tanska.

Tehdas sijaitsee Kouvolan Tornionmäessä.

> Tutustu Kouvolan Lakritsin historiaan

http://www.kouvolanlakritsi.fi /index.php?k=9670)

> Kouvolan Lakritsi valittiin puolueettomasti Suo-

men Parhaaksi Lakritsiksi vuonna 1995 ”Suomen

Paras” -ohjelmassa

https://www.youtube.com/watch?v=fH6MKJtfmoI)

> Lakutehtailija Timo Nisula mukana Kymenlaakso

Areenalla (linkki tapahtuman ohjelmatietoihin)

> Lakutehtailija Timo Nisulan Piirimyyjä-blogia voit

lukea osoitteessa http://piirimyyja.me

”Kouvolan lakritsi on Suomen parasta”, vakuuttaa lakutehtailija Timo Nisula

56

Kouvolan Kuusankoskella vuodesta 1985 toimineen elo-

kuvateatteri Studio123:n yrittäjä Veikko Viitanen päätyi

alalle lehti-ilmoituksen kautta.

- Kaupungin rakennuttamaan elokuvateatteriin haettiin

lehdessä yrittäjää. Etsin siihen aikaan uutta työtä, hain

yrittäjäksi ja pääsin. Aloitin virallisesti itsenäisyyspäivänä

vuonna 1985, Viitanen kertoo.

Alkuun elokuvateatteri houkutteli vähän kävijöitä, sillä

pienen teatterin oli mahdotonta saada ensi-iltoja ja lisäksi

ihmiset viihtyivät kotona television ääressä.

TEKSTI JA KUVA AnnikA VALSti

Menestyminen vaatii rohkeaa kehitystä

- Kun ei ollut kävijöitä, emme saaneet ensi-iltoja ja kun ei

ollut ensi-iltoja, ei ollut kävijöitä. Se oli oravanpyörä, Viita-

nen muistelee.

Tilanne muuttui 90-luvun taitteessa, kun ensimmäiset

isot ensi-illat saatiin myös Kuusankoskelle. Samoihin ai-

koihin Viitanen uudisti teatterin äänilaitteita. Lopullinen

muutos tapahtui digifilmilaitteiden myötä, kun elokuvien

kopioiden määrät kasvoivat ja ensi-illat lisääntyivät. Stu-

dio123 olikin ensimmäisiä digitalisoituneita elokuvateatte-

reita Suomessa.

yrITySESITTElySSä STUdIo 123

Veikko Viitanen ei vaihtaisi yrittäjyyttä Studio 123:ssa mihinkään. Parhaita puolia on yrittäjän vapaus, vaikka työ onkin sitovaa. - Puhelin on aina auki, mutta se ei minua stressaa.

57

Toimitus kysyiMonipuolisempaa palveluaNykyisin Veikko Viitanen työskentelee pääosin vuon-

na 2012 kauppakeskus Veturin yhteyteen avatussa

Kino123:ssa ja Studio123 on hänen tyttärensä Elise

Brandtin vastuulla. Kahden elokuvateatterin palvelukses-

sa työskentelee 16 henkeä.

Kaksi elokuvateatteria on mahdollistanut yleisön moni-

puolisen palvelemisen. Kassamagneettien lisäksi ohjel-

mistoon kuuluvat myös marginaalielokuvat, ooppera- ja

balettiesitykset sekä konserttitaltioinnit.

- Halusimme tarjota jotakin muutakin kuin vain elokuvia.

Nykyisen tekniikan avulla saamme vedettyä suoria oop-

peralähetyksiä esimerkiksi Lontoosta, Elise Brandt sanoo.

Elokuvateattereiden kehittäminen on Viitaselle ja Brandtil-

le tärkeää. Elokuvissa käynnin suurimpia kilpailijoita ovat

monipuolistuneet kotiteatterit, suoratoistopalvelut kuten

Netfl ix ja laiton lataaminen.

Menestyksensä salaisuudeksi Viitanen ja Brandt kerto-

vat hyvän asiakaspalvelun. Yrittämisen ilo tuleekin molem-

pien mielestä asiakkaista.

Mikä on paras näkemäsi elokuva?

eLiSe BRAnDtAmadeus on paras kaikista. Uusimmista Inception.

Joka viikko tulee uusia lempielokuvia.

Veikko ViitAnenTaru Sormusten Herrasta ja Bondit. Pidän uusista

Bondeista, sillä Daniel Craig on uskottava Bond.

Parasta työssä on, kun näkee, että asiakkailla on kivaa, Brandt summaa.

58

JOTAKIN UUTTA

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTIJOTAKIN UUTTA

TURHA SITÄ ON KAINOSTELLA, MAISTA ROHKEASTI

Nitro ID on kaakkoissuomalainen markkinoinnin, viestinnän ja muotoilun asian-tuntija. Kehitämme ja virkistämme elinkeinoelämää yli 30 ammattilaisen voimin.

MAISTA ROHKEASTI

on kaakkoissuomalainen markkinoinnin, viestinnän ja muotoilun asian

DEMENTIATURVA 9Solutions-järjestelmä antaa dementoituneille potilaille mahdollisuuden elää arkeaan inhimillisellä tavalla. Järjestelmä turvaa ihmisiä huomaamattomasti ja reaaliajassa. Kun he liikkuvat turvallisella alueella, järjestelmä seuraa tapahtumia taustalla. Hoitohenkilökunnalle lähetetään automaattinen hälytys, jos potilaat poistuvat turvalliselta alueelta.

Järjestelmä mahdollistaa myös perinteisen ovivalvonnan ja -ohjauksen. Sallitut alueet voidaan määritellä ryhmille tai jopa yksittäisille henkilöille. Ne voidaan myös asettaa aktiivisiksi tietyille kellonajoille ja viikonpäiville. Järjestelmä on huomaamaton ja lisää asiakkaiden turvallisuudentunnetta.

Järjestelmä antaa henkilökunnalle aikaa keskittyä varsinaiseen hoitotyöhön sillä se huolehtii automaattisesti asukkaiden turvallisuudesta huomaamattomasti taustalla Keväällä 2014 9Solutions-järjestelmään lanseerataan ranneke, joka mahdollistaa paikannuksen myös ulkona.

HANDSFREE-KULUNVALVONTA Handsfree-kulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa oven lukon avaamisen ilman kosketus- tai kortinlukijatoimintoja. Järjestelmä tunnistaa ovea lähestyvän käyttäjän automaattisesti ja avaa tai sulkee lukituksen ilman käyttäjän toimenpiteitä.

9Solutions-kulunvalvonta on askeleen edellä verrattuna perinteisiin kulunvalvontajärjestelmiin. Se yhdistää sekä handsfree-toiminnot, aluevalvonnan että täydellisen henkilökohtaisen turvajärjestelmän yhteen ainoaan järjestelmään. Kulunvalvonnan lisääminen asukashuoneiden oviin, käytävien oviin tai pääoviin tapahtuu yksinkertaisesti lisäämällä Gate-ovimoduulit, jotka liittyvät langattomasti jo olemassa olevaan järjestelmään.

Kaikki perinteiset kulunvalvontaominaisuudet, kuten automaattiovien ohjaus, poistumishälytykset ja ovinäppäimistöt kuuluvat järjestelmän ominaisuuksiin. Kaikkia järjestelmän ominaisuuksia, mukaanlukien hoitajakutsu, kulunvalvonta jne. hallitaan samasta käyttöliittymästä keskitetysti. Kulunvalvonnassa on myös ns. offline-tila eli se toimii itsenäisesti ovikohtaisesti vaikka kaikki muut yhteydet olisi menetetty.Järjestelmä seuraa asiakkaiden liikkeitä huomaamattomasti ja reaaliajassa.

Henkilöstön turvallisuus

Hoitajakutsu

Tapahtumaloki ja raportit

Dementiaturva

Handsfree-kulunvalvonta

Laitteiden paikannus

Vauvaturva

Prosessiseuranta

KäsihygieniaseurantaReaaliaikainen

paikannusjärjestelmä

TUTUSTU LAAJAAN

TUOTEVALIKOIMAAN

S. 18

ASIAKKAAMME KERTOVAT

KUINKA TEKNOLOGIA

TUKEE HOITOTYÖTÄ.

S. 10

9SOLUTIONS ASIAKASLEHTI 1/2014

Järjestelmä seuraa asiakkaiden liikkeitä huomaamattomasti ja reaaliajassa.

DEMENTIATURVA 9Solutions-järjestelmä antaa dementoituneille 9Solutions-järjestelmä antaa dementoituneille potilaille mahdollisuuden elää arkeaan inhimillisellä tavalla. Järjestelmä turvaa ihmisiä huomaamattomasti ja reaaliajassa. Kun he liikkuvat turvallisella alueella, järjestelmä seuraa tapahtumia taustalla. Hoitohenkilökunnalle lähetetään automaattinen hälytys,

Ovatko teillä tänään kaikki paikalla?

Pohjolan Hyvinvoivan työpaikan ratkaisu auttaa pitämään henkilöstön terveenä ja tuottavana ja työyhteisön turvallisena. Varaa aika vakuutusasiantuntijallemme numerosta 0100 05151 tai lue lisää osoitteesta pohjola.fi/tyo

5959

Maukas maitojuoma, maistuva brändiReilu kymmenvuotias kouvolalainen perheyritys Kaslink Foods valitsi uuden ja ensimmäisen oman tuotteensa, Maire-maito juoma, brändin kehittämiseen ja lanseeraukseen kumppaniksi paikallisen viisivuotiaan, mainostoimisto Nitro ID:n.

Maire-maitojuomaa löytyy tällä hetkellä Kymen-laakson, Etelä-Karjalan

ja Päijät-Hämeen kaupoista. Mainoslauseen mukaisesti Hyvää kannatti odottaa, mutta mistä alkoi Maire-maitojuoman tarina?

SUOMEN SUURIN YKSITYINEN MEIJERI KYMIJOEN RANNALLA

Kaslink Foods tunnetaan elintarvi-ke alan sopimusvalmistajana, joka on erikoistunut maito- ja kerma-hyllyn tuotteiden sekä erilaisten kastikkeiden ja kastikepohjien valmistamiseen vähittäiskaupan, suurtaloussektorin ja elintarvike-teollisuuden tarpeisiin.

Kymmeniä miljoonia litroja laktoo-sittomia maitotuotteita vuodessa valmistavan perheyrityksen tuot-teita löytyy lähes kaikista Suomen kaup paketjuista. Ennen Maire- maitojuomaa Kaslink on valmis-tanut tuotteita vain asiakkaiden omilla tuotemerkeillä.

“Ensimmäisen kerran ajatus Mairesta heräsi, kun aloitimme maidon keräilyn itsenäisesti. Maitoa oli saatavilla lähiseudulta, mikä ruokki ideaa lähimaitobrän-distä. Täällä Kaakkois-Suomessa ei myöskään ole muita meijereitä, joten tilausta lähimaidolle riittää”, kertoo Kaslinkin Matti Kukkonen.

BRÄNDIN RAKENTAJAA, PAKKAUSSUUNNITTELIJAA JA MARKKINOINNIN OSAAJAA KAIVATTIIN

Kun Kaslink teki lopullisen päätök-sen oman maitojuoman valmista-misesta, piti löytää kumppani brän-dityöhön, pakkaussuunnitteluun ja markkinoinnin kehittämiseen. ”Me olemme ammattilaisia tuot-teen valmistuksessa, muu tuotteen ympärille rakennettava vaati eri-laista näkemystä”, Matti kertoo.

”Nitro ID oli meille tuttu toimija muiden projektien tiimoilta ja hei-dän kanssaan kaikki kuluttajatuo-tetta koskevat palvelu tarpeemme

onnistuivat. Pyrimme suosimaan paikallisia toimijoita ja olemme tyytyväisiä, että osaava sellainen löytyi kaipaamaltamme toimialal-ta”, hän jatkaa.

Maire-brändin rakennus toteu-tuksineen tapahtui noin kuuden kuukauden aikana. “Tehokkaat brändi prosessit vievät yleensä yhdestä kolmeen kuukautta, markkinointitoteutukset siihen päälle tuovat tahdista riippuen muutaman työkuukauden lisää”, sanoo Nitro ID:n Ari Utriainen.

“Kaikkiaan prosessi eteni hyvin, vaikka kaikki oli meille uutta. Yhtey den pito oli tiivistä ja olisi varmasti ollut raskaampaa, jos kumppani olisi löytynyt esimer - kiksi Helsingistä. Nitro ID:ltä saimme paljon kaipaamiamme ideoita ja ajatuksia, kaikki toimi helposti ja mainostoimiston into tehdä asioita juuri meille oli suuri”, Matti kertoo.

Muista maitotaloista Kaslink poikkeaa juuri paikallisuuden ja perheyrittäjyyden avulla. Kuvassa Nitro ID:n Ari Utriainen, Kaslinkin Matti Kukkonen ja Maire-tuoteperhe.

⌂ www.kaslink.fi/maire

⌂ www.nitroid.fi

google.com/+NitroidFi

linkedin.com/company/nitro-id

Matti Kukkonen ja Maire-tuoteperhe.

60

Ehdotuksia kehiin!

Hyvä yrittäjyysilmapiiri on varmin tae Kouvolan seudun suotuisalle kehitykselle.

Paljon on jo tehty, mutta paljon täytyy vielä tehdä, jotta hyvästä yrittäjyysilmapiiristä tulisi vetovoimatekijä Kouvolan kaupungille.

- Oletko virkamies, yrittäjä tai kuntalainen? Sinun näkemystäsi kaivataan juuri nyt.

Anna ehdotus siitä kuinka voimme parantaa yrittäjien ja kaupungin välistä yrittäjyys-ilmapiiriä. Toivon, että ehdotuksesi on mahdollisimman konkreettinen.

Lähetä sähköpostia tai soita: [email protected], puhelin 020 615 5540.

Jari Aho, projektipäällikkö Kymenlaakson Y4 -projekti, Kouvolan seutu

TYÖTÄ PAREMMANYRITTÄJYYSILMAPIIRIN HYVÄKSI

”

POPEDAPAULAKOIVUNIEMIJUHA TAPIO

POPEDAPOPEDAPOPEDAPOPEDAPOPEDAPAULAPAULAKOIVUNIEMIKOIVUNIEMIJUHA TAPIOJUHA TAPIO

61

Ihmeen hieno Kouvola herättää tunteita puolesta ja

vastaan. Kouvola merkitsee eri ihmisille eri asioita. Mil-

lainen Kouvola sitten on asukkaan tai vierailijan silmin?

Olen asunut Myllykoskella, Kouvolassa ja Kuusankoskella.

Olen työskennellyt yhdeksän vuotta kuntien viestintäasioi-

den kanssa. Kasvoin muuttajille suunnatun Kouvolanseu-

dulle.fi -portaalihankkeen kautta mieltämään Kouvolan

seudun ja sittemmin uuden Kouvolan persoonallisena ja

hienona alueena. Minulle siirtyminen uuteen Kouvolaan

kävi kivutta. Kaikille näin ei käynyt.

Monen kouvolalaisen identiteetti on kiinnittynyt pienem-

pään taajamaan tai kylään. Ollaan jaalalaisia, inksalaisia

tai uttilaisia. Hyvä näin. Kouvolassa on paljon viihtyisiä

paikkoja, joissa yhdessä tekeminen kukoistaa. Mikä saisi

paremmin tuntemaan olon kotoisaksi?

Kouvola-sanaan liitetyt historiatekijät sekä vanhat tun-

teet ja kokemukset saavat yhä osan kouvolalaisista pu-

humaan pahaa nykyisestä tai aiemmasta kotikaupungis-

taan, joskus ihan vahingossa. Sekaan saatetaan tokaista,

että Repovesi on kyllä hieno paikka! Annammeko uudelle

Kouvolalle mahdollisuuden, jonka se ansaitsee?

Toisinaan taas rinnastetaan kuntaorganisaatio säästö-

toimineen Kouvolaksi ja kaikki muu ympärillä oleva hyvä

unohdetaan. Suuri maalaiskaupunkimme on myös muuta:

se on ihmisiä, luontoa, toimivia yhteyksiä, kodin lämpöä

Kuvakulmia Kouvolaan

ja yhdessä tekemistä. Se on pitkälti sitä, mitä haluamme

nähdä ja tehdä.

Kouvolan kaupungin asukastiedotuslehden lukijakysely

paljasti, että pieni, mutta merkittävä osa asukkaista kokee

kaupungin viestit tekopirteinä tai liian hienoina koettuun

todellisuuteen verrattuna. Millaisena Kouvola sitten aidos-

ti nähdään?

Yritän löytää kysymykseen vastauksia opinnäyte-

työni kautta sekä viestintään aitoja, koettuja asioita,

jotka asukkaat voivat kokea omakseen. Kaupungin jär-

jestämän valokuvauskilpailun kautta toivon saavani viit-

teitä siitä, millaisena Kouvola nähdään ja koetaan. Tähän

asti valokuvauskilpailuun on lähetty sekä kantaaottavia

että perinteisempiä valokuvia. Tämä on yksi tapa osallis-

tua kaupungin viestintään, sillä osa kuvista lunastetaan

kaupunginviestintätarkoituksiin. Mitä sinä haluaisit Kouvo-

lasta kertoa?

Osallistu valokuvauskilpailuun kaupungin Facebook-

tai www-sivuilla. Kuvia voi lähettää 15.8.2014 asti. Kau-

pungin Facebook -sivuilla voi myös äänestää suosikki-

kuvaansa joka päivä 31.8.2014 asti. Kilpailussa on hyvät

palkinnot ja sanaa Kouvolasta voi levittä jakamalla

kilpailua Facebookissa.

TEKSTI teA SALonSAARi KUVA ViLLe MAttinen

>>> Osallistu valokuvauskilpailuun: www.facebook.com/kouvolankaupunki tai http://www.kouvola.fi /index/aikuisvaestolle/tietoakouvolasta/viestinta/valokuvauskilpailu2014.html.stx

62

TEKSTI ViLLe MAttinen

TYöN MUUTTUVAT MUOdOTosa 2

Viime kesänä ilmestyneessä Mahdollisuuk-sien Kouvola (MaKo) -lehdessä kerroimme työn muuttuvista muodoista, etätyön mah-dollisuuksista Kouvolassa, yhteisöllisestä yrittämisestä ja työosuuskunnista. Vieras-kynä Pekka Pohjakallio esitteli 3 työelämän vallankumoustaan ja tutkijaprofessori Lea Pulkkinen kertoi henkilökuvassa siitä, kuin-ka hän tekee etätyötä mökillään Jaalassa. Kysyimme myös - saako Kouvola yhtei-söllisen työtilan. Saihan se. Viiraamon. Työn muuttuvat muodot toisessa osas-sa selvitetään millainen työpaikka on kes-kustan uusi Viiraamo. Etätyökokemuksista kertoo biotekniikan insinööri Milla Raunio ja Aleksanteri Repo kirjoittaa opiskelijoi-den yrittäjyystoiminnasta. Aloitamme Kahdella case-esimerkillä joissa kerrotaan siitä, mitä puhelinoperaat-torit DNA ja Elisa ovat tehneet työolosuh-teiden parantamiseksi.

VAPAAMPI TYÖ

Puhelinoperaattorit ovat Suomessa työympäristöjen

kehittämisen edelläkävijöitä. Tämä selviää case-esi-

merkeissä: DNA ja Elisa.

CASE 1: DNA

DNA:n Helsingin pääkonttoriin tehtiin toimitilauudistus

2013. Yritys halusi tarjota henkilöstölle inspiroivat ja

joustavat sekä monimuotoiseen työskentelyyn rohkai-

sevat työtilat.

Uudistuksen jälkeen talossa on nyt vaihtelevia mo-

biilityöpisteitä kaksi kolmannesta ja kiinteitä, henkilöil-

le nimettyjä työpisteitä, kolmannes. Tarkoitus on, että

uudet tilat lisäävät yksiköiden välistä vuorovaikutusta.

Tätä tukevat myös tiimityöskentelyyn tarkoitetut free

zone -tilat ja hiljaisen työn kirjastotilat.

DNA kutsuu tapaansa toimia mutkattomaksi työksi.

Sillä tarkoitetaan normaalina työaikana kuuluvien töi-

den suorittamista muualla kuin työnantajan määritte-

63

lemässä toimipisteessä. Tarkoitus on tarjota mahdol-

lisuus tehdä joustavasti työtä paikasta riippumatta.

Suurin osa DNA:n henkilöstöstä voi nyt päättää, tule-

vatko aamulla toimistolle, jäävätkö kotiin vai menevät-

kö mökille.

Kokeilun alussa oli pelko siitä, että työteho laskee

ja työntekijät katoavat konttorilta. Pelko oli turha, sil-

lä etätyötä tehdään nyt keskimäärin puolitoista päivää

viikossa. Kyselyn mukaan henkilöstö nyt on tyytyväi-

sempää. Lähde: Talouselämä http://www.talouselama.

fi/tyoelama/etatyo+yllatti+positiivisesti/a2251671

CASE 2: ELISA

Puhelinoperaattori Elisa on kannustanut henkilöstöään

etätyöhön jo vuosia. Yhtiön teettämän tutkimuksen mu-

kaan paikasta riippumaton työ arkipäiväistyy heti, kun

siihen annetaan mahdollisuus.

Hieman yli 90 prosenttia tutkimukseen vastanneis-

ta elisalaisista tekee viikoittain paikasta riippumatonta

työtä. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin muissa

organisaatioissa keskimäärin.

Tutkimuksen mukaan työn tehokkuus ja tuottavuus

ovat parantuneet niissä organisaatioissa, joissa etä-

työn johtamiseen on panostettu. Hyötyjen saavuttami-

nen edellyttää kuitenkin johtamisen muutosta, toiminta-

tapojen uudistusta sekä yhteisiä pelisääntöjä.

Kauppalehden haastattelema Elisan johtaja Pasi

Mäenpää yritysasiakasliiketoiminnasta kertoo, että

paikalla seuraamisen sijaan tulee seurata tavoitteiden

toteutumista. Henkilöstölle tulee myös tarjota toimivat

työkalut paikasta riippumatta.

”Hyödyt ovat valtavat. Kun työn tekemistä ei sidota

tiettyyn paikkaan, se parantaa tuloksellisuutta, tyyty-

väisyyttä ja sitoutumista omaan työhön.”, Mäenpää sa-

noo. Lähde: Kauppalehti http://www.kauppalehti.fi/etu-

sivu/etatyo+yleistyy+hurjaa+vauhtia/201401610369

KOMMENTTI

On ilo huomata, että työ-

paikat ja työnteon muodot

moninaistuvat. Yritykset

ymmärtävät jo sen, että

tyytyväinen työntekijä on

parempi työntekijä.Ymmär-

retään, että kun työntekijä

saa valtaa oman työnteon

suhteen, motivaatio tehdä

työ hyvin kasvaa.

Yrittäjät ovat tottuneet

suunnittelemaan itse missä,

milloin ja miten työnsä teke-

vät. Sama trendi on nähtä-

vissä palkkatyön tekemises-

sä. Työnantajat seuraavat

yhä enemmän työn tuloksia

kuin paikallaoloa.Mutkattoman työn DNA Talo

64

TEKEMISEN PAIKKA

Uusi ympäristö ja uudet kasvot saavat aikaan usein positiivis-

ta pöhinää. Ihmiset verkostoituvat, löytävät parempia tapoja

työskennellä ja saavat uusia ideoita.

Viiraamo on uusi tekemisen paikka Kouvolan ydinkeskus-

tassa. Se tarjoaa muunneltavia tiloja toimisto- ja neuvottelutar-

peisiin sekä tapahtumien järjestämistä varten.

Viiraamossa toimitilaa voi vuokrata jatkuvaan käyttöön tai

vaikka vain päiväksi. Toimistotyöskentelyn lisäksi Viiraamos-

sa on neuvottelu- ja asiakastapaamishuoneet sekä areena ta-

pahtumien järjestämistä varten. Lisäksi tarjolla on internet- ja

tulostuspalvelu sekä keittiö.

Viiraamo soveltuu monenlaisille käyttäjille. Aloittava yrittäjä

pääsee Viiraamossa nopeasti ja edullisesti alkuun, verraten

oman työhuoneen hankintaan. Yritykset, joissa tehdään liikku-

vaa työtä, projekti- ja etätyötä, tarvitsevat toimistoa satunnai-

sesti. Viiraamo tarjoaa näihin tapauksiin hyvän vaihtoehdon.

VIIRAAMO Lasipalatsi

Kävelykatu Manski 2. krs

Kauppalankatu 4, 45100 Kouvola

VIIrAAMO

65

KÄYTTÄJÄKOKEMUS

Kouvola Innovationin projektipäällik-

kö Reijo Saksa työskentelee Viiraa-

mossa, keväällä alkaneen Kouvolan

vetovoimainen ydinkeskusta -projek-

tin parissa.

Työssään Saksa toimii tiiviisti kes-

kusta-alueen yrittäjien kanssa, joten

keskeisestä työpisteestä on etua.

- Viiraamon idea on erittäin hyvä.

Tämä on verkostoitumisen paikka, ja

olenkin tavannut täällä ihmisiä, joita

en muuten tapaisi. Tapaamisista jää

aina jotain käteen, Saksa kertoo.

Viiraamo soveltuu Saksan mieles-

tä niin isommalle kuin pienemmälle

organisaatiolla.

- Yritys, jonka henkilöstö liikkuu työs-

sään ja tarvitsee väliaikaistiloja, voisi

hyötyä Viiraamon palveluista. Yksin

puurtava yrittäjä voisi saada puoles-

taan apua mahdollisiin liiketoiminnan

solmukohtiin.

Erityisesti Saksa kehottaa uutta lii-

ketoimintaa suunnittelevia tulemaan

ulos poteroistaan.

- Yksikin hyvä idea saattaa ratkaista

ongelman tai viedä liiketoimintaa rat-

kaisevasti eteenpäin.

- Näkisin täällä myös mieluusti nuo-

ria, idearikkaita ihmisiä sekä koke-

neita yrittäjiä, joilla on hiljaista tietoa.

TOIMITUS TYKKÄÄ!

VILLE MATTINEN

TOIMITUS TESTAA

Työskentelin Viiraamossa tätä lehteä kirjoittaessa

kesä-heinäkuussa. Toisinaan tulin aamuvuoroon,

toisinaan vasta iltapäivällä ja jatkoin iltakymme-

neen. Pääasiassa tein kirjoitustyötä, joten muka-

nani kulki lähinnä läppäri ja toisinaan eväät.

Kesälomista johtuen toimistolla ei ollut ruuh-

kaa, ja olikin mukavaa saada valita aina mielei-

sensä paikka - ikkunan vieressä, sohvalla, säkki-

tuolissa, aurinkovarjon alla tai neukkarissa.

Viiraamo tarjoaa viihtyisän, valoisan ja virikkei-

sen työtilan hyvällä sijainnilla. Suuri avokonttori

ja yksityisemmät huoneet mahdollistavat pienen

maisemanvaihdon keskellä päivää. Ajattelutyös-

sä paikallaan oleminen jumittaa helposti. Kes-

kustan lounasravintolat ovat mukavan lähellä ja

halutessaan omia eväitä voi säilyttää ja lämmit-

tää Viiraamon keittiössä.

Tilassa on nopea nettiyhteys ja lisäpisteen

saa riittävä ilmastointi.

Mielenkiintoista on nähdä millaiseksi työsken-

tely muodostuu silloin, kun tiloissa on yhtäaikai-

sesti 20-30 henkeä.

66

ETÄTYÖNTEKIJÄ MILLA RAUNIO

Biotekniikan insinööri Milla Raunio työskente-

lee avainasiakaspäällikkönä laboratorioalan

yrityksessä, jonka palvelut on suunnattu suuril-

le teollisuusyrityksille. Raunio tapaa asiakkaita

näiden toimipisteissä, kun taas asiakaskontak-

tit, tarjousten laatiminen ja tilausjärjestelyt hoi-

tuvat etänä kotikonttorista käsin.

Yrityksen pääkonttori sijaitsee pääkaupun-

kiseudulla, mutta sielläkin Raunio käy vain

harvakseltaan, sillä etätyövälineet kuten video-

neuvottelu ovat vähentäneet turhaa liikkumista.

- Omalla kohdalla etätyö on toiminut oikein hy-

vin. Minulla on pitkä yrittäjätausta, jonka ansi-

oista olen oppinut etätyössä tarvittavan aktiivi-

suuden ja itsenäisyyden.

Hyvää etätyössä on Raunion mielestä teho-

kas ajankäyttö. Työmatkoihin kuluva aika sääs-

tyy itse työntekoon.

Toisaalla kahvipöytäkeskustelut ja sosiaa-

linen kanssakäyminen yrityksen sisällä vähe-

nee, eikä työkavereihin ei tutustu niin helposti.

- Kun työn tuo kotiin, niin siitä pitää osata päästää myös irti,

Raunio lisää.

Milla Raunio tutustui Viiraamon tiloihin kesäkuussa.

- Hyvää Viiraamossa on laajat ja valoisat työtilat, riittävä toi-

mistoinfra sekä asiakastapaamisiin soveltuvat neuvottelutilat.

- Uskon, että etätyö tulee lisääntymään tulevaisuudessa ja

Viiraamon kaltaisille työpaikoille tulee olemaan kysyntää,

Raunio summaa.

INFO

KANSALLINEN ETÄTYÖPÄIVÄMicrosoft ja Työterveyslaitos järjestävät jo neljättä kertaa

Kansallisen etätyöpäivän torstaina 18.9.2014. Etätyöpäivän

suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime vuonna peräti 23

982 suomalaista ja 714 organisaatiota osallistui kampanjaan.

Tänä vuonna etätyöpäivän teemana on Työn uusi johtajuus,

sillä kannustavien etätyölinjausten ja hyvän esimiestyön ohel-

la etätyö edellyttää kykyä oman työn johtamiseen ja moni-

muotoiseen yhteisöllisyyteen. Ilmoittautumisen etätyöpäivään

voi tehdä osoitteessa www.etatyopaiva.fi.

67

Yrittäminen mielletään usein yksinäiseksi puurtamisek-

si. Pitkiä päiviä. Epävarmuutta. Stressiä. Teknologian

kehittyminen ja sitä myötä työn mukana kulkeminen

läppärilaukussa mahdollistavat uudenlaisen yhteisölli-

syyden yrittäjien ja työntekijöiden kesken. Tämän yh-

teisöllisyyden myötä nuorten näkemykset yrittämisestä

ja itsensä työllistämisestä ovat muuttumassa.

Suomalaiset opiskelijat haluavat entistä useammin

yrittäjiksi. Osaa heistä ajaa varmasti realismi muuttu-

vasta maailmastamme. Pitkiä työsuhteita ei ole enää

samalla tavalla tarjolla. Osalle omien unelmien toteut-

taminen tapahtuu kaikkein luontaisimmin yrittämällä.

Jotkut nauttivat alati muuttuvista haasteista. He kaup-

paavat omaa erikoisosaamistaan ja elävät projektista

seuraavaan hymyillen. Näitä nuoria, uuden ajan suo-

Aleksanteri Repo Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta kirjoittaa, että suomalaiset opiskelijat haluavat entistä useammin yrittäjiksi. Suuntaus on synnyttänyt korkeakoulujen kylkeen yrittäjyysyhteisöjä, jotka tukevat nuorten pyrkimyksiä ja tuottavat startup-yrittäjyyteen suuntautunutta sisältöä.

OPISKeLIJATJA YrITYSTOIMINTA

TEKSTI ALEKSANTERI REPO

malaisia yhdistää halu toimia yrittäjinä eettisesti ja yh-

teisöllisesti.

Yksi ilmentymä positiiviselle trendille ovat niin kutsu-

tut entrepreneurship societyt, eli ES-yhteisöt. Korkea-

koulujen kyljessä kulkevat, opiskelijavetoiset ryhmät,

tuottavat startup-yrittäjyyteen suuntautunutta sisältöä

oppilaitoksiin ja koko seudulle. Suurena päämääränä

on mullistaa vanhakantainen ajattelu yrittäjyydestä ja

luoda inspiroivia ekosysteemejä, joissa opiskelijat kul-

kevat opinnoissaan pehmeästi kohti oman yrityksen

perustamista. Yhteisöllisyys siis tukee ja opastaa.

Myös Kouvolassa uuden ajan yrittäjyys versoaa. Vii-

ramo, yhteisöllinen työtila, on rakentunut aivan ydin-

keskustaan. Sen palvelut ja tapahtumat tuovat toi-

vottavasti pian monet startup- ja pienyrittäjät yhteen

Uuden ajan yrittäjyys versoaa myös Kouvolassa. KOKeS-yrittäjyysyhteisö on

Viiraamon tiloja hyödyntäen järjestänyt Kouvolan keskustassa mielenkiintoisia

tapahtumia. Nämä tapahtumat jos mitkä ovat yrittämisen iloa!

68

Kouvola on tunnetusti runsasvetinen mökkipaikkakunta. Keskustassa vettä ei kuitenkaan ole. Onneksi tyhjien liiketilojen ikkunoita koristaa vesiaiheisia suuria valokuvia.

ruokkien seudun elinkeinoelämää uudella positiivisella

menolla. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu panos-

taa kasvavassa määrin yrittäjyyden tuomiseen kaikille

aloille, muotoilusta perinteiseen liiketalouteen.

Pienellä opiskelijaporukalla olemme alkuvuodesta

lähtien kokeilleet ES-tapahtumien järjestämistä Kou-

volan alueella KOKES-nimimerkin alla. Toimme Kouvo-

laan vierailulle suomalaisia huippu-startupin perusta-

jia, kuten Kristoffer Lawson Holvista tai CreateTripsin

Juha-Petteri Kukkonen, jonka kouvolalaisvoimin toimi-

va yritys sai juuri viiden sadantuhannen euron sijoituk-

sen. Olemme pitäneet naisyrittäjäillan ja kehittäneet

keskustaa yhdessä paikallisten ja ulkopaikkakunta-

laisten kanssa. Näiden tapahtumien myötä haluamme

osaltamme rakentaa parempaa Kouvolaa ja näyttää

miten täältäkin voi ponnistaa kohti omia unelmiaan.

Aiemmin mainitsemani innovatiivisen ekosysteemin

palaset alkavat olla siis paikoillaan. Se, miten Kouvola

ja kouvolalaiset yritykset ottavat uudenlaisen työnteon

vastaan ja kuinka täällä tuetaan uusia nuoria yrittäjiä

voi ratkaisevasti vaikuttaa seudun ilmapiiriin ja siihen

iloon, mitä yrittäminen voi tuoda!

69

Iitin on perheystävällinen ja luonnonläheinen asuinpaikka hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Me panostamme vaihtoehtoja tarjoavaan asumiseen, perheyrittäjyyteen ja kylien kehitykseen.

Yrittäjille tehdyissä tyytyväisyyskyselyissä on Iitin yrittäjyysilmapiiri todettu

erittäin hyväksi. Yritysneuvontaa hoitaa Kouvola Innovation.

Yritysneuvonnan palvelut ovat maksuttomia.

Ajankohtaista tietoa löydät:www.iitti.fi/yrittaminen, www.kinno.fi/yrityspalvelut ja www.yritystilat.fi

SORRONNIEMESSÄ, kauniissa Kymijoen rantamaisemassa vapaana asuintontteja.

Tässä on upea mahdollisuus yhdistää asuminen ja vapaa-ajanvietto.

Muita asuintontteja Kausalan taajamassa ja Pohjanmäessä.

Urajärven rannassa löytyy tontteja lomarakentamiseen.

Tonttitiedot www.iitti.fi ja www.oikotie.fi sivustolla.

Upea luonto luo puitteet monipuolisille ulkoilmaharrastuksille. Iitti Golfin kentällä voi

nauttia kiireettömästä golfista kodikkaassa miljöössä. Iitin jäähallissa pelataan aktiivisesti

jääkiekkoa. Vuonna 2014 peruskorjatussa liikuntakeskus Ravilinnassa on lentopallo-,

tennis-, sähly- ja sulkapallokentät, sekä kuntosali.

Iitti on tunnettu mm. Kausalan raveista, kesäteatterinäytöksistä, Iitin Musiikkijuhlista,

sekä kirjaston ja kesäkahvilan vaihtuvista taidenäyttelyistä. Yli 130-vuotinen

markkinaperinne jatkuu Kausalan torilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina.

Tutustumisen arvoisia ovat myös Hiidenvuori, ortodoksinen tsasouna, sekä Iitin Kirkonkylä.

70

TAVOITTeeT KOrKeALLATEKSTI PiA GRAHn KUVAT ViLLe MAttinen

71

TAVOITTeeT KOrKeALLA

72

MILTä NäYTTää KUN MONUMeNTAALINeN POHJOLA-TALO,

TäMäN HeTKeN SUOMeN KUUMIN FITNeSS-MALLI

Janni Hussi

Kouvolan raviradan yleisön joukossa viilettää vaalea-

tukkainen lähettityttö pienen korin kanssa. 11-vuotiaan

lapsen mielestä työ on kivaa ja on mukava saada omaa

taskurahaa.

Lukioikäisenä raviradan lähettitytöllä on parhaimmil-

laan viisi työnantajaa.

Vanhemmat ovat aina kannustaneet tytärtään siinä,

mihin hän on ryhtynyt. äidin ja isän esimerkki on opet-

tanut, että menestyksen eteen on tehtävä töitä.

Janni uskoo, että on paljon omasta asenteesta kiin-

ni, miten asiat etenevät elämässä.

FUTISMIMMI VOIKKAALTA

Janni vietti lapsuuden ja kouluvuotensa Kouvolassa

ja Kuusankoskella. Isä ja vaari olivat paikallisia urhei-

lumiehiä. Heidän jalanjäljissä Jannikin päätyi urheilun

pariin. Energinen tyttö pelasi jalkapalloa ja pesäpalloa

ja kokeili urheilulajeja laidasta laitaan.

> Soitin myös pianoa ja kitaraa sekä lauloin seurakun-

nan kuorossa, Janni paljastaa.

JA SUOMeN HUIKeIN KIerräTYSMUOTI YHdISTeTääN?

VOIKKAALTA KOTOISIN OLeVA JANNI KerTOO

YrITTeLIääN TArINANSA.

Juniorivuosinaan Janni ihaili David Beckhamia ja

Zinédine Zidanea. Hän kertoo myös katsoneensa

televisioista salaa vanhemmiltaan showpainia. Erityi-

sesti jenkkitähti John Cenan otteet kiinnostivat. Elä-

män täyttänyt jalkapallo sai kuitenkin väistyä fyysis-

ten ongelmien takia.

> Olin kuvitellut, että pelaan jalkapalloa koko elämän.

Polveni menivät kuitenkin niin huonoon kuntoon, että

jouduin lopettamaan pelaamisen, Janni kertoo.

ASIOISTA ON OTeTTAVA SeLVää

Lukion jälkeen Jannilla oli mielessä liikunta-alan

opinnot. Ovet aukesivat Vierumäelle Suomen urheilu-

opistoon liikuntaneuvojan opintoihin. Samoihin aikoi-

hin työnantajia oli kertynyt sen verran monta, että las-

kutuksen helpottamiseksi toiminimi tuntui järkevältä

vaihtoehdolta. Niinpä Janni perusti oman yrityksen.

Yrittäjyyteen Janni sai oppia liikuntaneuvojan opin-

noissaan. Työteliäs nuori nainen on kuitenkin opetel-

lut yrittäjyyden saloja pääosin itse.

7373

Janni Hussi MYöHeMMIN AHKerASTA

LäHeTTITYTöSTä TULee

PääMääräTIeTOINeN

YrITTäJä JA MeNeSTYNYT

FITNeSSMALLI

> VIIKONLOPPU SAATTOI

ALKAA KeLLO KUUdeLTA

AAMULLA KAUPAN

HedeLMäKUOrMAN

PUrKAMISeLLA. SIeLTä

MeNIN PäIVärAVeIHIN

KILPAILUSIHTeerIKSI JA

SeN JäLKeeN OHJAAMAAN

JUMPPAA. ILLALLA

KIrJOITIN eHKä VIeLä

JUTUN KOrIPALLOPeLISTä

KOUVOLAN SANOMIIN,

JANNI HUSSI MUISTeLee.

74

> Asioista on otettava selvää, niin kuin missä tahansa

asiassa, josta ei tiedä. Teen lähes kaiken itse, mutta

kirjanpidossa saan apua äidiltäni. Toisinaan käännyn

tilitoimiston puoleen. Nettisivujen tekemiseen taitoni ei-

vät myöskään riitä, Janni tarkentaa.

Yrittäjän tie ei ole ollut helppo. Uransa alussa Janni

teki kovasti töitä saadakseen töitä. Työtilanne helpottui,

kun Hussi voitti vuoden 2010 Fitnessmalli-kilpailun.

> Voitto avasi uusia ovia ja pääsin kunnolla mukaan

Fitness -maailmaan, Janni kertaa.

Tänä vuonna Janni on kolmatta kertaa mukana jär-

jestämässä Suomen Fitnessmalli-kilpailua, tällä kertaa

kilpailukonseptin omistajana.

> Olin kahtena edellisenä vuonna ollut mukana organi-

soimassa kilpailua, joten oli luonnollinen siirtymä ottaa

kilpailun vetovastuu kokonaan itselle, Janni täsmentää.

KOUVOLA

Tie on vienyt Jannin maailmalle, Yhdysvaltoihin, jossa

Janni ja avopuoliso, NHL-kiekkoilija Lauri Korpikoski

asuvat suurimman osan vuodesta. Kesät Janni ja Lauri

viettävät Suomessa, pääosin Turussa, mutta työt kuljet-

tavat Jannia ympäri maata.

Kymenlaaksossa yksi paikka on Jannille ylitse mui-

den. Vieraansa hän veisi ehdottomasti Repovedelle, ja

tarjoaisi Kouvolan Lakritsia.

> Kouvolassa ihanaa on se, että osaan liikkua täällä.

Tiedän miten menen minnekin ja kuinka kauan matkoi-

hin kuluu aikaa. Turussa käytän navigaattoria, kun me-

nen muualle kuin salille tai kauppaan, Janni nauraa.

Kiireinen yrittäjä rentoutuu ja lataa akkuja mieluiten

kunnon löylyissä.

> Ihminen ei ole kone, vaan tarvitsee nollaushetkiä.

Tulevaisuudessa nuori yrittäjä ja urheilija toivoo voi-

vansa vaikuttaa yhteiskuntaan antamalla esimerkkiä ter-

veistä elämäntavoista.

> Lähes kaikkia vaivaavat kiire ja stressi sekä ennen

kaikkea lasten liikkumattomuus ja ylipaino huolestut-

tavat. Yksin en toki pysty kääntämään suuntaa, mutta

haluan vaikuttaa ihmisten asenteisiin, Janni kuvailee ta-

voitteitaan.

75

> KOVA TYö ON PALKITTU JA

NYT TYöT TULeVAT LUOKSeNI,

JANNI ILOITSee.

HIUKSET JA MEIKKI HiuStRoPiikkiVAATTEET ReMAke / tHRift / MeM / tRASHion www.remake.fiKORUT HARRiet LinDKIITOKSET MAnSkin foto MonzA

76

Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus tarjoaa monipuo-

lisia koulutuspalveluita Kaakon alueen yrityksille,

yhteisöille ja yksityishenkilöille.

Team Niinivirta on kotkalainen logistiikka-alan yritys, joka

liikennöi Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa ja Venä-

jällä. Niinivirta on erikoistunut elintarvikealan kuljetuksiin.

Aikuiskoulutuskeskus ja Team Niinivirta kehittivät kevääl-

lä 2014 yhteistyössä Niinivirralle räätälöidyn kuljettajien

ammattipätevyysohjelman. Koulutukset toteutettiin viite-

nä päivänä peräkkäin tietylle määrälle kuljettajia. Räätä-

löityyn koulutuspakettiin päädyttiin, sillä koulutukset piti

toteuttaa venäjän kielellä. Niinivirran kuljettajista suuri

osa on venäläisiä. Lisäksi koulutuksiin osallistuminen ei

saanut vaikuttaa liiketoimintaan. Koulutusten sisällössä

otettiin huomioon yrityksen toiveet ja mukaan sisällytettiin

erityisesti hygieniakuljetus- taloudellinen ajaminen ja asia-

kaspalveluteemoja.

Eero Niinivirta Team Niinivirralta kertoo, että koulutusten

suunnittelu ja toteutus sujui hyvin ja joustavasti. Palaute

kuljettajilta on ollut positiivista. Eero Niinivirta suosittelee

vastaavanlaista yrityksen tarpeiden mukaan suunniteltua

koulutuspakettia myös muille yrittäjille. Aikuiskoulutuskes-

kuksen koulutuspäällikkö Kalle Sarlundin mukaan koulu-

tusten suunnittelussa noudatettiin Liikenteen turvallisuus-

virasto Trafin ohjelmia, minkä lisäksi koulutuksen ostaja

valitsi mukaan erityisesti heille sopivia teemoja. Koulutuk-

sissa oli mukana venäjänkielentaitoinen tulkki läpi koko

suunnittelun ja toteutuksen. Sarlundin mukaan koulutus-

pakettia on nyt toteutettu jo muillekin logistiikkayrityksille,

jotka tarvitsevat lain vaatimia ammattipätevyyskoulutuksia

suomen lisäksi venäjän kielellä.

Aikuiskoulutuskeskus toteuttaa yrityksille suunniteltuja

koulutuspaketteja kaikilla koulutusaloilla.

Hyvinvointia henkilökunnalle ja

hauskoja hetkiä ystäväporukalle

Aikuiskoulutuskeskuksessa on mahdollisuus järjestää

myös virikkeellistä yrityksille, yhteisöille ja ystäväporukoil-

le sopivaa sisältöä. Yhtenä esimerkkinä toimivasta virik-

keellisestä tuotteesta on ravitsemisalan kokkikoulu. Kokki-

koulu suunnitellaan tarpeiden mukaan ja asiakkaat voivat

TEKSTI MARJo LAHtinen, VIESTINTäPääLLIKKö, AIKUISKOULUTUSKESKUS KOUVOLA

Menestyksen salaisuus – koulutus

77

YRITTÄJIENTYÖTTÖMYYSKASSA

Selvitä turvasi maksutta 0800 9 0888 ja liity jäseneksi.www.ayt.fi

Yrittäminen on vapautta ja valintoja. Tee hyvä päätös ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – tutkitusti erinomaista palvelua ja tavoitettavuutta.

Kouluttaja Tommi Miettinen, Eero Niinivirta ja Team Niinivirran kuljettajat olivat tyytyväisä hyvään koulituspakettiin

joko osallistua ohjattuun ruoanvalmistukseen tai vain nauttia tarjoi-

luista ja saada samalla tietopaketin halutusta teemasta.

Minna Ikonen halusi toteuttaa omien ystäviensä kanssa kokki-

koulun teemalla ”kokkisota”. Jokainen valmisti oman menun ilman,

että tiesi ennalta edes menun aineksia. Aikuiskoulutuskeskuksen

kouluttaja Riitta Kujala suunnitteli toteutuksen ja menu paljastettiin

vasta juuri ennen keittiöön astumista. Ilta aloitettiin kuohuviinitas-

tingillä. Minna Ikonen kertoo, että ilta onnistui yli odotusten: nauru

raikasi, ruoanlaitto sujui mainiosti hyvässä ohjauksessa ja kaikki

nauttivat lopputuloksesta.

Riitta Kujalan mukaan kokkikoulujen suunnittelu ja järjestämi-

nen on mukavaa vastapainoa perustyölle. Palaute kokkikouluista

on ollut hyvää ja Aikuiskoulutuskeskuksella onkin jo muutamia va-

kioasiakkaita, jotka toteuttavat erilaisia ruokateemailtoja säännöl-

lisesti.

Henkilöstön kehittämis- ja koulutuspalveluita tarjotaan useilla

aloilla. Mahdollisuuksia on monia ja sisältöjä voidaan aina kehittää

yritysten tarpeiden mukaan.Kuohuviinitasting on mukava illan aloittaja. Alakuvassa ”kokkisodan” annokset ovat valmiina arvostelua varten.

Seuraa meitä facebookissa:www.facebook.com/yrittamisenilo

yrittämisen ilo

Documents