yrittäjäsanomat 3/2013

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: Yrittäjät ovat valmiina, jos malli on oikea | 3

3/2013

Tuhansille töitä

Jopa 42 prosenttia yrittäjistä ottaisi nuoren yritykseen koulutussopimuksella seuraavan puolen vuoden aikana. Kampaamoyrittäjä Monica Paavilainen liputtaa avoimesti koulutussopimuksen puolesta.

4–5

ravistajat:Jukka Jokiniemi ravisTaa valolla | 14 – 15

uutiset:”keiJon” TienesTiT hulPPeassa kasvussa | 6

Huomio!Keski-Suomen ja Kymen alueliitteet ilmestyvät

Yrittäjäsanomien välissä.

jar

KKo

Vir

tan

en

talous:oleTko TieToinen YriTYksesi TaseesTa? | 30

Yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka.

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

löydä oma unelmasi

yritysporssi.fi

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/20132

Intrum RahoitusTehokas rahoitusratkaisu yrityksille

Intrum Rahoitus on uusi rahoituspalvelu pk-yrityksille. Palvelun avulla ehkäiset pitkien maksuaikojen tuomat haasteet sekä parannat yrityksesi maksuvalmiutta.Myönnämme 100% rahoituksen myyntilaskuja vastaan.

Ota meihin yhteyttä puh. 09 2291 1655 tai [email protected]ätietoja saat myös osoitteesta www.intrum.fi

NOPEAMPAAKASVUALIIKETOIMINNALLESI

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 3

aiheita:

Yrittäjät näyttävät hienoa asennetta

Anssi Kujala:

Kuuluuko näöntarkastus kunnalle?

Suomen Yrittäjien tekemä koulutussopimus-kysely on hätkähdyttävää luettavaa.

Peräti 42 prosenttia yrittäjistä on valmis ottamaan nuoren koulutettavaksi koulutus-

sopimuksella seuraavan puolen vuoden aikana. Valmius vain kasvaa, mitä suuremmista työllistä-jistä on kyse.

Hämmästyttävää on myös se, että koulutussopi-mus kiinnostaa joka viidettä yksinyrittäjää!

Suomessa on eri tilastojen mukaan noin 265 000 yritystä. Nopeasti laskettuna noin 100 000 yritystä tai yrittäjää aktivoituisi välittömästi, mikäli kou-lutussopimus otetaan käyttöön.

Voidaan varmasti sanoa hyvillä mielin, että tulokset ovat lupaavia. Ainakin tuhansia peruskou-lunsa päättäneitä nuoria tämä tieto kiinnostaa.

Luulisi kiinnostavan myös päättäjiä hallitukses-sa ja työmarkkinaosapuolia.

Suomen Yrittäjät on puhunut aktiivisesti koulutussopimuksen puolesta. Tämä siitä syystä, että yrittäjäjärjestö tietää parhaiten, miten yritykset kiinnostuvat kouluttamaan nuoria työelä-mään.

Perusedellytyksenä on tietenkin yrittäjän tarve ottaa nuori töihin.

Poliitikot ovat suhtautuneet koulutussopimuk-seen vaihtelevasti, mutta työmarkkinaosapuolten asenne on nuiva. Miksi?

Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen nostaminen ei ole riittävän kunnianhimoinen rat-kaisu tuhansien nuorten työllistämiseksi. Vuonna 2010 oppisopimuskoulutuksen aloitti vain 90 peruskoulunsa päättänyttä nuorta.

Silloin puhutaan nollatilanteesta.Oppisopimuskoulutus on yksinkertaisesti yrit-

täjän kannalta kallis, kääntelee asiaa miten päin tahansa. Epäonnistumisen riskit ovat liian isot.

Rehellisyyden nimissä on sanot-tava, että koulutussopimuskaan ei ratkaise kysymystä ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Se on kui-tenkin täsmälääke nuorten syrjäyty-

misen ehkäisemiseksi.Kaikki kantavat huolta nuorten syrjäytymisestä.

Huolen taso näyttää vaan vaihtelevan sitä mukaa kuin se sopii omaan agendaan. Työmarkkinaosa-puolten ja hallituksen olisikin tarkasteltava koulu-tussopimusta mahdollisimman objektiivisesti ilman keinotekoista uhkakuvan maalailua.

Yrittäjät ovat ilmaisseet valmiutensa ja näyttävät hienoa asennetta. Seuraavaksi on muiden vuoro vastata huutoon.

Käynnissä on totinen sopan keit-täminen, jota kutsutaan kuntauu-distukseksi. Se sisältää monta eri

asiaa, esimerkiksi kuntarakennelaki, sote-uudistus, valtionosuusjärjestelmän uudis-tus ja kuntalain uudistus.

Kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää. Kyllä, luit aivan oikein. Kuntien tehtävien määrä on tuplaantunut 20 vuodessa.

Syitä on monia. Yksi suurin syy on se, että Suomessa on joukko, joka uskoo sokeasti kuntien olevan ainoa ja oikea palveluntuottaja.

Vai mitä seuraavasta esimerkistä pitää olla mieltä:

Tammikuussa astui voimaan ajokortti-lain uudistus. Uudistuksen ainoana tavoit-

teena on siirtää yli 45 vuotta täyttävien autoilijoiden näöntarkastus yksityisiltä optikkoliikkeiltä julkisen sektorin toteutet-tavaksi.

Lopputuloksena kärsijöinä ovat optik-koliikkeiden lisäksi myös kuntalaiset, sillä julkisen sektorin pitää tehdä kovia inves-tointeja ja lisätä henkilöstön osaamista.

Oliko päätös järkevä? Ei ollut. Vastaavia tapauksia on kymmeniä.

Lakimuutokset lisäävät julkisen sekto-rin kustannuksia kuntien siirtäessä pk-yri-tyskentän hyvin hoitamia toimia omaksi toiminnakseen.

Tämä kaikki tapahtuu samaan aikaan, kun käydään keskustelua kunnan roolista.

Valtioneuvosto linjasikin puolivälitar-

kastelussaan, että nyt asetetaan ministe-riökohtaiset tavoitteet kuntien velvoittei-den vähentämiseksi. Tämä on hyvä tavoite ja avaa mahdollisuuksia pk-yrityksille.

Suomen Yrittäjät on vahva paikallinen toimija. Paikallisyhdistyksemme luotta-mushenkilöt tekevät joka päivä jokaisessa kunnassa töitä kaikkien yrittäjien puolesta.

Yrittäjien paikallisyhdistyksien johto, kunnan- ja kaupunginjohtajat ja muut keskeiset kuntapäättäjät kokoontuvat huhtikuun lopulla Lahteen SY:n kunnal-lisjohdon seminaariin pohtimaan yhdes-sä kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteyttä. Ensimmäisen päivän illan päättää – mikäs muukaan kuin – Kuntarakenneuudistus-bändi.

Hämmästyttävää on myös se, että koulutussopimus kiinnostaa joka viidettä yksinyrittäjää!

Suomessa on joukko, joka uskoo sokeasti kuntien olevan ainoa ja oikea palveluntuottaja.

Valmius nuorten pääsemiseksi mukaan työelämään on olemassa.

UUTISET:7 | TarhaaJa osasi odoTTaa

kansalaisaloiTeTTa

8 | Onko piirinuohoukselle luvassa loppu?12 | Johtaja, näin muutut inhimilliseksi18 | Huomioi toimiva johto yrityskaupassa

dEbaTTI:22 | riikka moilanen

vs. henna virkkunen

arjESSa:24 | hullu Professori –

Pedaalien aaTelia

26 | Yrittäjyys ei ollut haave, vaan pakko

TaLOUS:28 | Palkkaaminen ei suJu

kuin elokuvissa

30 | Laita taseesi kuntoon kertaheitolla

vapaaLLa:32 | sYmbian vaihTui

haTTaroihin

rESUmé:35 | nYheTer På svenska

yrITTajaT.fI:Onko koulutussopimus ratkaisu nuorten työllistämiseksi? Ota kantaa verkossa!

KolumniANSSI [email protected]

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.


UUTISET Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: [email protected]

Lähetä uutisvinkki: [email protected]

Tuhannet nuoret kiinni työelämään

jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Kehysriihessä esillä

> Suomen Yrittäjät toivoo hallituksen käynnistävän kehysriihessä työssäoppi-

misjärjestelmän uudistuksen valmistelemisen. Johtaja Rauno Vanhanen arvioi, että koulutusso-pimuksen toteuttamisessa voidaan käyttää olemassa olevia työssä-oppimiskoulutuksen rakenteita.

Suomen Yrittäjät ajoi aluksi oppisopimusjärjestelmän uu-distamista sellaiseksi, että se mahdollistaisi nuorille väylän saada ammatti. Nykyisin oppisopi-muksella koulutetaan pääasiassa jo työelämässä olevia aikuisia. Oppisopimuspalkkojen saaminen

yrittäjien kannalta siedettävälle tasolle ei kuitenkaan saanut vasta-kaikua työmarkkinajärjestöiltä.

Suomen Yrittäjien ratkaisu on työehtosopimuksesta erotettu järjestely, jossa kustannukset olisivat työnantajalle sopivat ja opiskelijaa tyydyttävät. Yritys mak-saisi opiskelijalle aluksi 300 – 400 euroa kuussa, taitojen kehittyessä enemmän. Opiskelija saisi lisäksi valtion maksamaa tukea, toisin kuin oppisopimuksessa.

Koulutussopimusmalli on saanut vastakaikua poliitikkojen parissa yli puoluerajojen, sanoo Vanhanen.

Koulutussopimukseen tarttuisi 42 prosenttia yrityksistä. oppi-sopimus tarvitsee vaihtoehdon.Hannu [email protected]

Koulutussopimus kiin-nostaa peräti 42 pro-senttia yrityksistä, sel-viää Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä. Suurimman suosion

koulutussopimus saa 20 – 49 työnteki-jän yrityksissä, joista 57 prosenttia oli-si valmis ottamaan nuoren yritykseen koulutussopimuksella seuraavan puo-len vuoden aikana. Yksinyrittäjistäkin koulutussopimus kiinnostaa viides-osaa. Helmikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi yli 1 200 yritystä.

Yrityksistä löytyy siis halukkuutta ottaa koulutussopimuksella ammattia oppimaan tuhansia nuoria. Oppisopi-muksen käyttö on viime vuosina jäänyt olemattomaksi – vuonna 2010 perus-koulunsa päättäneistä vain 90 aloitti oppisopimuskoulutuksen.

Eräs oppisopimuslaista parhaillaan kouluttava on yrittäjä Jani Takamaa. Pietarsaaren kiinteistöpalvelun riveissä on yksi nuori oppisopimuskoulutukses-sa. Hän on aiemmin ollut kesätyönteki-

jänä Takamaan yrityksessä. Kun opin-not ammattikoulussa eivät sujuneet, kysyi nuori Takamaalta mahdollisuutta oppisopimuskoulutukseen. Sopiva kiin-teistönhuollon koulutusohjelmakin löytyi, ja nuori aloitti kolmivuotisen oppisopimuksen marraskuussa. Järjes-telmän raskaus ja riskialttius mietitytti Takamaata.

– Jos en olisi tiennyt, kuka on tu-lossa, en olisi ikipäivänä ottanut. Nyt tiesimme, että hänellä työ onnistuu ja maistuu.

Kevyempi malli. Takamaan mielestä nykyinen sadan euron koulutustuki ei tunnu oppisopimuslaisen ottopäätöstä tehtäessä missään. Nuorta koulutet-taessa sitoutuu muiden työntekijöiden aikaa, eikä oppisopimuslainen miten-

kään kykene maksamaan palkkaansa, joka on 70 – 80 prosenttia taulukkopal-kasta. Takamaa uskoo, että koulutusso-pimuksen avulla yhä useampi nyt am-mattikoulutuksen ulkopuolelle jäävä nuori pääsisi ammattiin kiinni.

– Koulutussopimukselle olisi meil-lä käyttöä, ja varmasti myös monella muullakin alalla, jossa työ opitaan käy-tännössä.

Tekemällä oppivien puolesta puhuu myös kampaamoyrittäjä Monica Paa-vilainen. Tulijoita oppisopimukseen olisi, mutta nykyinen oppisopimusjär-jestelmä on liian kallis ja raskas. Vii-meksi Paavilaisen Hiussateljee Monica Heiskarissa on ollut oppisopimuslainen neljä vuotta sitten. Järjestely voisi toi-mia, jos työnantaja voisi luottaa nuo-ren pysyvän palveluksessa edes muuta-man vuoden ajan.

– Tästä ei ole mitään taetta. Kun työntekijällä on tutkinto, hän on vapaa valitsemaan minkä työnantajan haluaa. Nuoret eivät sitoudu heidät kou-luttaneeseen yritykseen samalla tavalla kuin aiemmin, Paavilainen sanoo.

Työnantajalle kevyemmällä koulu-tussopimuksella Paavilainen on valmis ottamaan nuoren yritykseensä oppi-maan kampaajan työhön. Hän uskoo, että halukkaita löytyisi. Moni kampaa-jan ammatista haaveileva ei pääse am-mattikouluun sitä opiskelemaan.

– Heille tämä olisi loistava asia. Mo-nilla on ammattiin luonnonlahjat, jot-ka eivät erotu paperilla ja numeroina.

Monella on ammattiin luonnonlahjat, jotka eivät erotu paperilla.

monica Paavilainen

esKo KesKi-Vähälä

Kiinnostaa. Kiiinteistönhuoltoon koulutussopimus sopisi, tuumii yrittäjä jani takamaa. takamaa (vas.) ja Vesa Ketonen tarkistavat valaistusta ilmastointikonehuoneessa.

Kysyntää Löytyy. Monica Paavilanen uskoo koulutussopimuksen kiinnostavan nuoria.

JaRKKO VIRTaNEN


ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: ilmiötä selittää muun muassa suomalaisten riittämätön ammattitaito ja työkyky, sosiaaliset ongelmat sekä heikko työmotivaatio.eK:n maahanmuuttoasiantuntija vastasi helsingin sanomille 10. maaliskuuta aiheesta eikö työ kelpaa suomalaisille.

8 500Yrittäjien Facebook-verkkoyhteisö on ylittänyt 8 500 tykkääjän rajan. Tykkääjien määrä on noussut

vauhdilla. Vielä vuosi sitten tykkääjiä oli vajaat 6 500.

114 000 Yrittäjäsanomien lukija- määrä on noussut peräti 13 prosenttia 114 000

lukijaan.

Kasvu on ollut kovaa, sillä vielä kaksi vuotta sitten Yrittäjä-sanomien lukijamäärä oli vajaat 90 000. Tiedot selviävät Levikintarkastus Oy:n tekemästä Kansallisesta Mediatutki-muksesta.

Kasvun taustalla on määrätietoinen työ. Yrittäjäsanomien sisältö ja ulkoasu uudistuivat vuosi sitten tammikuussa.

Koulutussopimus kiinnostaa

kova kahdeksikkoYrittajat.fi-verkkosivulla on alkanut uusi Yrittäjän ytimessä -blogi, jossa kahdeksan yrittäjää kirjoittavat yrittäjän arjesta. Blogi vaihtuu aina maanantaisin ja torstaisin.

Kirjoittajina ovat Siivous-Kukan Tida Charoenpornpimonkul, Hallituspartnerien Mikko Eskola, lastenvaateliike Tinttu.comin Petronella Grahn, Venäjä-asiantuntija Konsun Pirjo Karhu, asianajotoimisto Legistumin Teppo Laine, sarjayrittä-jä Marko Parkkinen (kuvassa), tilitoimisto Talenomin Harri Tahkola ja tiedon- hävittäjä Blanccon Kim Väisänen.

Kirjoita oma blogisi ja lähetä se osoit-teeseen: [email protected]

85 000

90 000

101 000

114 000

lähde: leViKintarKastus oy:n Kansallinen mediatutKimus

kansalaisaloite yrittäjien asiallaSuomen Yrittäjänaisten käynnistämä kansalaisaloite van-hemmuuden kustannusten tasaamisesta on kerännyt vasta runsaat 3 000 allekirjoittajaa. Aloite tarvitsee 50 000 nimeä, jotta eduskunta ottaa sen käsittelyyn.

Järjestöistä muun muassa Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Suomen Yrittäjät, Akavan Erityisalat, Lapsiperheiden Etujär-jestö, Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät ry ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry tukevat aloitetta.

– Olemme yhtä paljon palkansaajien kuin yrittäjien asialla. Asia on ihmisille hankalampi kuin turkistarhaus, kertoo Suo-men Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen.

Yrittäjänaiset satsaa kansalaisaloitteeseen. Sosiaalisen median mainoskampanja on parhaillaan täydessä vauhdissa.

– Tämä on näkyvin edunvalvontatyö, jota olemme tehneet kymmeniin vuosiin.

Aloite on mahdollista allekirjoittaa heinäkuun loppuun asti. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/71

42% • 42 prosenttia yrittäjistä on valmis

ottamaan seuraavan puolen vuoden aikana nuoren koulutettavaksi koulutussopimuksella.

• yksinyrittäjistä koulutussopimus kiinnostaa joka viidettä – harvalla riittää aikaa kouluttaa nuorta.

20%

• 95 prosenttia yrityksistä pitää sopimuksen purkamismahdollisuutta erittäin tai melko tärkeänä – yksin-yrittäjillä luku on sata.

95%

yrittäjät aktiivisia nuorten työllistämisessä

> Nuorten työllistyminen on vahvasti Suomen Yrit-täjien asialistalla. Työssä

oppimisen mahdollisuuksien kehittämistä esitti jo pari vuotta sitten puheenjohtaja Mikko Simolinna, joka lanseerasi mestari-kisälli-mallin. Keski-Euroopan maissa ammattiin opiskelevista jopa puolet saa koulutuksensa työpaikoilla ja nuorisotyöttömyys on yksinumeroisissa lukemissa. Nuorten työllistäminen ja syrjäy-tymisuhan torjuminen kirjattiin tavoitteiksi 2011 liittokokouksessa.

Aluejärjestöjen piirissä on käynnissä kampanjoita nuorten työllistämiseksi esimerkiksi Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Myös nuorten mahdollisuuk-sia päästä kesätöihin edistetään. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät haastoi maaliskuun alussa yritykset tarjoamaan kesätyöharjoittelua alueensa 2 500 nuorelle, jotka päättävät peruskoulunsa. Yrityk-sille tarjoutuisi näin mahdolli-suus lisätä nuorten ymmärrystä yrittämisestä.

Kiinnostaa. Kiiinteistönhuoltoon koulutussopimus sopisi, tuumii yrittäjä jani takamaa. takamaa (vas.) ja Vesa Ketonen tarkistavat valaistusta ilmastointikonehuoneessa.

tällainen on koulutussopimus•ei työsopimus, vaan

sopimus opiskelusta

•yritys maksaa opiskelijalle alkuvaiheessa 300–400 euroa kuukaudessa

•opiskelija saa myös valtion maksamaa tukea

•alkuvaiheessa nuori saisi yhteensä 500 – 600 euroa kuukaudessa

•yritykset eivät saa koulutuskorvausta

•koulutussopimus voidaan purkaa

Munaus, emämunaus, osinkoveron kiristysYrittäjäpalkkaa on jo lohkaistu aiemmasta 90 000 eurosta60 000 euroon. >>

lähde: suomen yrittäjien KoulutussoPimusKysely 2013

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/20136 UUTISET

Tämän verran minä tienasin

Maksoin tuloistani veroa 26,8 prosenttia mukaan luettuna yhteen kertaan verotetuista osingoista maksettu vero. Kun eläkemaksu otetaan huomioon, maksoin veroa 33,0 prosenttia. Vastaavalla tulotasolla laskettuna palkansaajan verorasitus olisi ollut 29,7 prosenttia.

Minun ja kollegoideni tulot olivat keskimäärin 45 061 euroa vuonna 2011. Tuloni nousivat 8,8 prosenttia edellisestä vuodesta.

Kaikilla kollegoillani ei mennyt yhtä hyvin. Reilulla viidenneksellä yrittäjäkavereistani tulot jäivät alle 15 000 euroon, lähes kahdella kolmanneksella tulot jäivät alle keski- palkan ja vain vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät 55 000 euroa.

KommenttiKIMMO KOIVIKKO [email protected]

Verosuunnittelu käy kohta kuumana

Keijo Keskivertoyrittäjän tulot nousivat 8,8 prosenttia vuonna 2011.Kimmo [email protected]

lähde: suomen yrittäjät

ensin on syytä olla vilpittömästi iloinen siitä, että yrittäjien keskimääräiset tulot nousivat vuonna 2011 lähes yhdeksän prosenttia yli 45 000 euroon.

nyky-suomessa tällainen ilottelu voi olla tosin vaaral-lista, sillä ylimääräisille tuloille riittää ottajia. joku saattaa pitää tulojen kasvua jopa epäoikeudenmukaisena.

uusimmista tulotiedoista pistää silmään yksi mielen-kiintoinen kohta, jolla on tai ainakin pitäisi olla vaikutusta vallitsevaan verokeskusteluun. jo pelkkä uhka verotuksen kiristymisestä näkyy heti yritysten nostamissa osingoissa.

yrittäjät nostivat listaamattomista yhtiöstä osinkoja 1 384 miljoonaa eurolla vuonna 2011 ja erityisesti ansio-

tulo-osinkoja nostettiin selvästi enemmän edellisvuosiin verrattuna.

suomeksi sanottuna, yrittäjät alkoivat heti varautua osinkoverotuksen kiristykseen ja tyhjensivät varallisuutta yhtiöistään. osinkoverotushan kiristyi vuonna 2012.

sama vaara on jälleen edessä, jos hallitus päättää kiristää listaamattomien yritysten osinkoverotusta.

Verosuunnittelu varmistaa myös sen, että valtiolta jäävät etukäteen budjetoidut eurot saamatta. eli tiedoksi valtiovarainministeriöön: 1 + 1 ei ole 2. luulisi, että laskukaava on jo tiedostettu epäonnistuneen auto-veron korotuksen jälkeen.

Vil

le t

aKK

inen

Minulle jäi käteen verojen jälkeen 11,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin eli 34 414 euroa.

Palkansaajat tienasivat samaan aikaan 32 798 euroa, mutta minä tein 25 prosenttia enemmän töitä.

Tuloistani 72 prosenttia oli ansiotuloa ja loput 28 prosenttia pääoma-tuloa.

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

ajassa:ajassa:kuntapomot kohtaavatsuomen yrittäjät kokoaa kuntajohdon ja yrittäjät lahteen saman katon alle 23. – 24. huhtikuuta. jo 21. kerran järjes-tettävässä Kunnallisjohdon seminaarissa pohditaan uuden alkaneen kunnallisvaalikauden tavoitteita. Kunnallisjohdon seminaari on tilaisuus, jossa kunta-päättäjät ja yrittäjät yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta.

lisätietoa ilmoittautumisesta yrittajat.fi > tapahtu-makalenteri.

nuorisotapahtuman sivut aukinyt on aika ilmoittautua suomen yrittäjien nuorten yrittäjien valtakunnalliseen tapahtumaan turkuun. tapahtuma kokoaa yhteen tulevaisuuden tekijät 17. – 19. toukokuuta. tapahtumassa valitaan Vuoden nuori yrittäjä. sy:n nuori yrittäjä -kilpailun alueelli-set voittajat valitaan 8. huhtikuuta mennessä.

tapahtuman verkkosivut gettogether.fi on avattu ja ilmoittautumisia otetaan vastaan.

UUTISET 7

4/2013

seuraaVa numero ilmestyy 25.4.

pitkä säätö kuntien liikelaitosten yh-tiöittämisestä on vihdoinkin päätty-

mässä. Yhtiöittämistä käsit-televä lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhti-kuun alkupuolella, kertoo valtiovarainministeriö.

Lain taustalla on EU-komission vaatimus EU-val- tiontukisäännöksien vastais-ten tukien eli konkurssisuo-jan ja veroetujen poistamises-ta. Kilpailluilla markkinoilla toimivat kunnalliset liikelai-tokset pitää joko yhtiöittää tai vetää pois markkinoilta. Yhtiöittäminen kohtaa esi-merkiksi energialaitoksia ja satamia. Samalla hallitus vie eduskuntaan lakipaketin, jos-sa käsitellään markkinoilla

liikelaitosten yhtiöittämisen pelisäännöt selville huhtikuussaministeriö ei odota pitkää siirtymäaikaa.

Hannu [email protected]

toimivien kunnallisten yritys-ten hinnoittelun valvontaa.

Lakiesitys on ollut lähes valmis jo vuodesta 2010, mutta EU-komission kan-telut ovat pitkittäneet pro-sessia. Nyt ollaan jo pitkälti linjattu, mitä tehtäviä Suo-messa tulisi yhtiöittää.

– Tämän takia ylenmää-räistä siirtymäaikaa ei voi odottaa, arvioi valtiovarain-ministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu.

iso muutos. Jonkinmoinen siirtymäaika kuitenkin tar-

vitaan, sillä kunnallisilla lii- kelaitoksilla on paljon työn-tekijöitä ja omaisuutta. Vuonna 2010 liikelaitoksia oli 176 ja niille kertyi tuot-toa 4,3 miljardia. Suurin vaikutus yhtiöittämisillä on Valli-Linnun mukaan Hel-singissä. Valtaosassa kuntia muutoksia ei tapahdu – pik-kukunnan ainoa liikelaitos on usein vesilaitos, joka ei markkinoilla heilu.

Seuraava askel EU:n val-tiontukisääntöjen toteutta-misessa tapahtuu kuntalain kokonaisuudistuksen yh-teydessä. Silloin varmiste-taan, että kunnat eivät tue EU-säännösten vastaisesti omistamiaan yhtiöitä tai esimerkiksi niiden alueelle sijoituksia tekeviä yrityksiä.

– Meidän pitää käydä läpi muun muassa avustukset, takaukset ja kiinteistöjen myynti, Valli-Lintu selvittää.

Hallituksen esitys asias-sa on odotettavissa keväällä 2014, joten voimaan kunta-lain kokonaisuudistus tulisi 2015.

Äänestä kuuluu pet- tymys. Turkisyrit- täjä Esa Ranta-kangas ei arvoste-

le kansalaisaloitetta välinee-nä, mutta ihmettelee, onko konsti nyt oikeassa käytössä. Turkistarhaamisen kieltä-mistä vaativa aloite luovu-tettiin eduskunnalle maalis-kuun alussa – aloite keräsi noin 70 000 allekirjoitusta. Kyseessä on ensimmäinen eduskunnalle luovutettu kansalaisaloite.

– Hyvin helposti mennään pieniin, epäoleellisiin asioi-hin, joissa saattaa mennä parlamentin aikaa hukkaan, Rantakangas sanoo.

Laki kansalaisaloitteesta tuli voimaan vuosi sitten. Aloite pääsee eduskunnan kä- sittelyyn, jos se kerää puoles-sa vuodessa 50 000 nimeä. Kansalaisaloitteen kohdista-minen turkiseläinkasvatuk-seen ei yllättänyt Rantakan-gasta, onhan alaa vastustava liike Suomessa aktiivinen.

– On parempi, että he yrit-tävät vaikuttaa lainsäädän-nön kautta kuin hyökkäävät turkistarhoihin, Rantakan-gas tuumii.

kansalaisaloitteen ahdistamatturkistarhauksen kieltämistä vaati-va kansalaisaloi-te voi olla yri-tysten kannalta ennakkotapaus.


Muutkin liipaisimella. Tur- kistarhauksen vastainen kansalaisaloite voi innoittaa mui- denkin elinkeinojen kielto-hankkeita, Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden pro-fessori Veli-Pekka Viljanen arvioi. Esiin voi nousta esi-merkiksi jokin muu eläintuo-tannon muoto tai ydinvoima.

– Kansalaisaloitetta tul-laan käyttämään ensisijai-sesti hankkeisiin, jotka eivät muuten etene. Turkistarhaus on ollut esillä julkisuudessa jo jonkin aikaa, joten asia oli odotettu.

Myös Helsingin yliopis-ton valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen

pitää uusia kieltoaloitteita mahdollisina.

– En pidä ihmeellisenä, että kansalaisaloite on alka-nut muotoutua tällä tavalla. On selvää, että kun kysymyk-sessä on yksittäinen aloite, se täsmentyy helposti konk-reettisiin asioihin.

Turkisyrittäjä Rantakan-gasta ihmetyttää, että kan-salaisaloitteella yritetään kieltää laillista elinkeinoa. Oikeusoppineiden mukaan on selvää, että jos turkis-kieltoaloite poikii lakieh-dotuksen, se pitää käsitellä eduskunnan perustuslakiva-liokunnassa, sillä asia sivuaa elinkeinovapauden lisäksi

myös omaisuuden suojaa ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä.

– Kansalaisaloitetta pitää eduskunnassa käsitellä vä-hän näkyvämmin kuin että asia sysätään johonkin valio-kuntaan ja sitä käsitellään sa-malla passiivisuudella kuin yksittäisen kansanedustajan lakialoitetta, Ojanen sanoo.

KesKusteLua. turkisyrittäjä esa Rantakangas kertoo, että osa alan yrittäjistä pohtii tuotannon siirtä-mistä itä-eurooppaan.

Meidän pitää käydä läpi avustukset, takaukset ja kiinteistöjen myynti. auli Valli-lintu

juha harju


suorat:

2

Kysymys: Ovatko sijoittajat Leijonan Luolassa tosissaan mukana, yksityissijoittajien Fiban-yhdistyksen puheenjoh-taja Riku Asikainen?

Vastaus: TKyllä sekä sijoitta-jat että yrittäjät ovat tosissaan. Minun oma ansaintani tulee ainoastaan menestyvistä sijoi-tuksista, joten ei siellä montaa viikkoa turhaan kannata istua.

Kysymys: Miten luonneh-tisit sarjassa mukana olevia yrityksiä?

Vastaus: Ohjelmaan seu-loutuu sen luonteen takia enemmän B-to-C-yrityksiä. Samoin tuoteinnovaatiopoh-jaiset hankkeet korostuvat. Keskimäärin ehkä tavalliseen hankevirtaan verrattuna ”tavallisempia” yrityksiä eli teknologia ei ole pääosassa. Kaikissa hankkeissa, joihin lähden mukaan, priimaa ovat yrittäjät, heihin tässä pitää luottaa.

Kysymys: Taannoisessa jaksossa syntyi kisa Ostohy-vitys.fi-yrityksestä. Sijoitit 25 000 euroa, oliko kisa oikea vai viihdettä?

Vastaus: Ainakin se oli katsojista hyvää viihdettä! Minusta hinta lähti vähän kar-kuun, mutta halusin mielestä-ni lupaavaan caseen mukaan. Ohjelman tekemisen jälkeen kuukausiliikevaihto on tup-laantunut, joten tähän asti voi olla ihan tyytyväinen. Ostohy-vitys.fi:n hyviä puolia oli us-kottava johto, selkeä testattu liiketoimintamalli ja bonuk- sena kansainvälistymisoptio.

3

Onko leijonan luola totta?

1

8 UUTISET

Riku Asikainen

aliurakoitsijat haluavat turvata saatavansa

Tunteet pinnassa nuohouksessa

juha harju

tässä tilanteessa mennään:Alueen pelastustoimi voi alueellaan tai osassa sitä:1) tuottaa nuohouspalvelut itse.2) hankkia nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta.3) sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa.

Kilpailu- ja kuluttaja-virasto haluaa romut-taa piirinuohousjär-jestelmän.Kimmo [email protected]

Kilpailu- ja kuluttaja- virasto esittää vapaa-ta kilpailua nuohouk-seen.

Apulaisjohtaja Sep- po Reimavuo vahvistaa, että viras-ton edustajat kertovat näkemyk-sistään tänään torstaina muutos-tarpeita selvittävälle työryhmälle. Yhden naisen työryhmällä oli alun perin aikaa selvitystyöhön helmi-kuun loppuun asti, mutta tiettä-västi valmista on vasta toukokuun lopussa.

– Tilanne nuohouksessa on han-kala. Pelastuslaitos valitsee yhden piirinuohoojan ja sopii hinnat. Laitos ei kuitenkaan maksa itse las-kua. Kuluttaja ei voi myöskään vali-ta nuohoojaa. Tällainen alueellinen monopoli ei ole nykyaikaa, Reima-vuo sanoo.

Hän kiinnittää huomiota myös piirinuohoojien kanssa tehtävien sopimusten pituuteen. Osa sopi-muksista on ikuisia eli nuohouspal-veluita ei kilpailuteta määräajoin.

Reimavuon mukaan vastaavan-laisia järjestelyjä ei ole millään muulla toimialalla.

– Tämä on kyllä ihan oma lukun-sa. Joku on kutsunut sitä keskiai-kaiseksi systeemiksi.

Suomenkin piirinuohous nousi tikunnokkaan, kun Saksassa jou-duttiin siirtymään alkuvuonna vapaan kilpailun malliin EU:n vaati-muksesta.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston li-

säksi osa alan yrittäjistä on närkäs- tynyt nykyisestä tilanteesta. He ovat syyttäneet, että piirinuohousjärjes-telmä estää avoimen kilpailun.

Pisimmälle riita piirinuohoojan ja kilpailevan yrittäjän kanssa äityi Varkaudessa, jossa yrittäjä tuomit-tiin 28 000 euron sakkoihin ja kor-vauksiin. Käräjäoikeuden päätök-sestä on valitettu hoviin.

selvät säännöt. Nuohousalan kes- kusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen pitää pelisääntöjä sel-vinä ja puolustaa nykyistä järjes-telmää.

– Onko Kilpailu- ja kuluttajavi-raston kanta se, että kuka tahansa saa nuohota? Me lähdemme siitä, että Suomen lakia noudatetaan. Piirinuohousjärjestelmä kohtelee kiinteistönomistajia tasapuolisesti riippumatta kiinteistön sijainnis-ta. Kysymys on ensisijaisesti laki-

sääteisestä turvallisuuspalvelusta, Jyrkiäinen sanoo.

Reimavuon mukaan lakia pitäisi muuttaa niin, että jokainen am-mattipätevyyden omaava nuohoo-ja saisi vapaasti tarjota palveluja koko maassa.

Pelastuslaki ei tälläkään hetkellä estä kilpailun avaamista. Vapaa kil-pailu on 14 kunnassa.

Jyrkiäisen mukaan esimerkiksi Itä-Uudellamaalla nuohouksen voi kilpailuttaa vapaasti.

Itä-Uudellamaalla viime syksy-

nä tehdyn tutkimuksen mukaan vähän yli puolet kuntalaisista pi- tää kilpailua parempana vaihtoeh-tona kuin piirinuohous. Toisaalta kuluttajat kokevat piirinuohouksen kirjastopalvelujen jälkeen luotetta-vimpana palveluna kuntalaisille.

– Nuohoojien leipä on pitkä ja kapea. Nuohooja laskuttaa 40 – 50 euroa per kohde ja hän ehtii käydä päivän aikana 8 – 12 kohteessa. Sii-tä voi jokainen laskea, että ei tämä miljonäärejä synnytä, Jyrkiäinen sanoo.

KatoLLe. suomessa on noin 400 nuohousalan yrittäjää. nuohoojamestari Kim Räsänen kiipeämässä katolle.

Kari liKonen

Kimmo [email protected]

pohjanmaalla on herännyt huoli rakennusalan ali-urakoitsijoiden asemasta.

Huolen taustalla on Sei-näjoen kaupunginkirjaston taan-noinen rakennusprojekti, jossa ali-urakoitsijat menettivät kymmeniä tuhansia euroja pääurakoitsijan jouduttua maksuvaikeuksiin.

– Ongelmana on se, että vakuuk-sia ja takuita annetaan koko ajan alhaalta ylöspäin. Jos pääurakoit-sija ajautuu ongelmiin, ovat aliura-koitsijat täysin tyhjän päällä, sanoo Pohjanmaan Rakennuspelti Oy:n toimitusjohtaja Ossi Viljanen.

– Tilanne on kohtuuton, sillä ali-urakoitsija voi ajautua konkurssiin tai kärsiä kovat tappiot vaikka hoi-taisi omat velvollisuutensa moit-teitta.

Viljanen ja muut alueen raken-

nusalan yritykset ovat kehittäneet ratkaisumallia, jolla ongelmia voi-daan taklata.

Yksinkertaistaen mallissa ali-urakoitsijat saisivat enemmän tur-vaa. Toiveena on saada ehdotukset

hankitaan nimenomaan sellaista osaamista, jota pääurakoitsijalla ei välttämättä ole. Tärkeintä on, että yhteistyö toimii joka suuntaan, Koho sanoo.

Kohon mukaan ensimmäisessä työmaakokouksessa on sovittava pelisäännöt, joiden mukaan toimi-taan.

– Meillä on jo olemassa urakoin-nin sisäiset pelisäännöt.

PuHeMies. Pohjanmaan Rakennuspel- ti Oy:n Ossi Viljanen toivoo muutoksia rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin.

aliurakoitsijoiden ehdotukset:• Pääurakoitsijoiden antamien vakuuksien pitäisi koskea myös aliura-

koitsijoita.

• Pääurakoitsijan pitäisi loppuselvityksen yhteydessä todistaa, että on hoitanut kaikki velvoitteensa myös aliurakoitsijoiden suuntaan.

• urakkasopimusosapuolten velvollisuus todistaa kykynsä suoriutua velvoitteistaan pitäisi kulkea alihankintaketjussa paitsi alhaalta ylös, myös ylhäältä alaspäin.

• urakkasopimusten maksuerätaulukoiden pitäisi paremmin vastata rakennushankkeen eri vaiheiden todellisia kustannuksia.

Rakennusalan yleisiin sopimuseh-toihin.

”Harvinaista”. Rakennusteolli-suus ry:n asiamies Kari Koho pitää Seinäjoen tapausta harvinaisena. Hänen mukaansa on yleisempää, että aliurakoitsijat joutuvat talou-dellisiin vaikeuksiin.

– Isoissa urakoissa on paljon eri-laisia toimijoita. Aliurakoitsijalta

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 9

Tutustu tarkemmin tähän ja muihin hyödyllisiin vinkkeihin osoitteessa sonera.fi/vinkit, samalla voit kertoa oman vinkkisi ja voittaa älypuhelimen!

Hanki täältä: sonera.fi/yritysverkkokauppa • Sonera Kaupasta tai Soneran Yrityskauppiailta • 0800 134134

Vain yritysasiakkaille. Hinnat alv 0%.

49 % kaipaa vinkkejä älypuhelimen työkäyttöön.

Tiesitkö, että on olemassa älypuhelin, joka kestää kovempaakin työtä?

Sonera Sopiva Yritys 500 -paketti• 500 min puhetta• 500 viestiä• Netti jopa 7 Mbit/s• Käyttö pohjolassa ja Baltiassa

€/kk1400ALV 0 %

232€Samsung

Galaxy Xcover 2

ALV 0 %(24 kk sop.)

SONERALTATYÖELÄMÄÄN

VINKKEJÄ

sonera.fi/vinkit


Kenen kaina-lossa haluaisit nähdä

tekemäsi rullalaudan?Amerikassa asuva huippuskeittari Arto Saari on monelle tyyli-ikoni

ja muutenkin hieno henkilö. Hänen käytössään koivuntuohilauta var-masti herättäisi huomiota. Pitäisi

ehkä lähettää hänelle muina miehinä lauta lahjaksi.

Menevätkö valmistamasi skeittilaudat

käyttöön vai keräilyesineiksi?Kun laudat ovat viime aikoina saaneet aiempaa enemmän huomiota, niitä on ryhdytty pitämään taide-esineinä. Moni

sanoo laudan saatuaan, että tämä on hieno, laitan sen seinälle. Sitten pyydetään teke-

mään vähän vähemmän hieno skeitta-uslaudaksi. Se tuntuu vähän hassulta,

koska teen nimenomaan kestäviä lautoja.

Mistä lähti ajatus tehdä rullalautoja?

Olen harrastanut lajia 26 vuotta. Yrittäjäksi ryhtyessäni ajattelin kokeilla, voisinko tehdä lautoja

itse. Niitä ei oikeistaan kukaan muu tee käsin. Yksi syy päätökseen oli suurten valmistajien tuotannon

siirtyminen Kiinaan 2000-lu-vun alussa – se huononsi

lautojen laatua.

Miten päädyit Juhla Mokka

-kädentaitajaksi?Joku minua suositteli, en tiedä kuka. Ehdokkaita oli aluksi yli

sata. Tämä oli oikeastaan salainen haaveeni pikkupojasta asti, mai-

nokseen pääseminen on suuri kunnia. Sähköposti ja puhelin

ovat kyllä laulaneet.

juh

a t

an

hu

a

Käsityötä skeittirampeille

Kuka? esa niiranenikä: 36työura: yrittäjä vuodesta 2005, ennen sitä vajaat kymmenen vuotta Hollolan viilussa ja laminaatissa.Perhe: Vaimo anna ja puolivuotias armi-tytär.Motto: rajat on tehty rikottaviksi.

juttu- tuulella

Skeittaatko vielä itse?

Aktiivinen harrastus on voimavarani. Tiedän

puusta ja skeittauksesta, joten huomaan heti, toimiiko joku juttu

laudassa.

Mistä sait sykäyksen ryhtyä

yrittäjäksi?Jo puuseppäkouluun lähtiessä-

ni tajusin, että olen liian tehokas toisen työläiseksi. Vaimoni on

yrittäjä ja yrittäjäsuvusta, joten tiesin, että tukea löytyy tarvit-

taessa läheltä.

uniq design tunnetaan etenkin eksoottisista materiaaleista valmistetuista rullalaudoista. lahtelaisessa puusepänverstaassa syntyy käsityönä myös kalusteita ja pienesineitä. Hannu [email protected]


Myös johtajan on osattava pyytää anteeksi tarvittaessa.

tommy lundberg

homo directus: luo turvallinen työilmapiiri

ALKIONYRITTÄJYYSAKATEMIA

ROHKEUTTA. RATKAISUJA.

Rohkeita ratkaisuja Suomelle – tule mukaan!Keskusta järjestää Rohkeutta. Ratkaisuja. Alkion yrittäjyysakatemian 17. – 19. toukokuuta Alkio-opistolla Keski-Suomessa. Akatemia on kaikille yrittäjille ja yritysjohtajille suunnattu avoin koulutustapahtuma. Luvassa on kovatasoista vuoropuhelua uusien työpaikkojen luomisesta ja yrittäjyyden vahvistamisesta. Viikonvaihteen aikana keskustellaan, verkotutaan, vaikutetaan ja viihdytään. Akatemiassa keskustelua herättämässä on tunnettuja taloustieteilijöitä, yrittäjiä, etujärjestövaikuttajia ja poliitikkoja. Omista onnistumisistaan ja myös vaikeista hetkistään on kertomassa useita eri alojen yrittäjiä. Emme unohda myöskään yrittäjän omaa henkistä ja fyysistä jaksamista. Akatemian vetäjänä on Juha Sipilä. Ensimmäisessä yrittäjyysakatemiassa alustajina ovat mm. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkä-mies, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus, Perheyritysten liiton toimitus-johtaja Matti Vanhanen, BDO:n hallituksen puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä ja Keskustan

puheenjohtaja Juha Sipilä. Viihtymistä ja elinvoimaa tarjoavat Aino Suhola ja Jukka Puotila.

Tutustu tarkemmin ja ilmoittaudu mukaan!

www.keskusta.fi /yrittajyysakatemia

AINO SUHOLA

MATTI VANHANEN

JY

RI H

ÄKÄ

MIE

S

JUHA

SIP

ILÄ

JUSS

I JÄR

VEN

TAU

S

M

IKA

MÄ

KEL

ÄIN

EN

ILK

KA

H

ERLI

N

Simpansseille ryhmän hyvinvointi on aina etu-sijalla eikä osakkeiden omistajien hyvinvointi, tiivistää Apinajohtajan

käsikirja -kirjan kirjoittaja Tom- my Lundberg kirjan teeman.

– Kun johdat 50 hengen ryh-mää, se voi joskus olla helpompaa kuin kahden kolmen hengen ryh-män johtaminen. Keskikokoises-sa yrityksessä johtaja ei ole niin paljon läsnä koko ajan. 1 – 2 hen-gen johtaminen on kuin vuoden johtamishaaste, hahmottelee Ola Berggren.

ole utelias. Pienyrityksessä joh-tajalla on todella mahdollisuus tu-tustua työntekijöihinsä.

– Ihmiset oppivat eri tavoin, si-nun kannattaa tietää, miten työn-tekijäsi oppivat asioita. Joku oppii kuulemalla, toinen kirjoittamalla

nykyjohtaja voi oppia paljon sim-pansseilta, jotka ratkovat vastaavia ryhmähengen ja motivaation ongel-mia kuin esimiehet.

Riikka [email protected]

ja kolmas tekemällä, Berggren ker-too.

Lundberg painottaa empatian merkitystä. Hyvä johtaja on utelias ja kiinnostunut ryhmästään.

Mitä sitten, kun työpaikalla tu-lee ristiriitoja? Kirjoittajien mu-kaan, kun työpaikalla vallitsee turvallisuudentunne, ei jämeränä oleminen tuota ongelmia.

joHtajaLLe sParrausta. tommy lundberg (vas.) tutustui Ola Berggreniin aikoinaan, kun hän palkkasi Berggrenin spar-raamaan häntä johtamisessa. lundbergillä oli viisi henkilöä työllistävä mainostoimisto.

Kiekkoilijoille apua•Ola Berggrenillä on oma hänen

nimeään kantava konsulttiyri-tys. lisäksi hän toimii muun muassa Ruotsin Jääkiekkolii-ton psykologisena valmentaja-na vastuualueenaan nuorten maajoukkueen henkinen valmennus. Tommy lundberg työskentelee Great Words -mainostoimistossaan.

– On parempi puuttua ristiriitoi-hin ja ongelmin heti kuin kolmen kuukauden päästä. Kun ihmiset tuntevat olonsa turvallisiksi, joh-taja voi tehdä selväksi, ettei hän suvaitse tietynlaista käytöstä, Berggren sanoo.

Ryhmän jäsenille on luvallista joutua konflikteihin, mutta ne on ratkottava pikimmiten. Puuttu-

malla johtaja viestii, että työnte-kijä on tärkeä ryhmälle, Berggren jatkaa.

Lundberg painottaa, että myös johtajan on osattava pyytää an-teeksi tarvittaessa, ja tunnustaa olleensa väärässä.

uusi sukupolvi. Nuorille ja nuo-rille aikuisille ohjeiden ja määrä-ysten antaminen ei ole paras tapa johtaa.

– Heille kannattaa antaa selkeä kuvaus ongelmasta, haastaa hei-dät voittamaan se ja saada heidät tuntemaan itsensä sankareiksi, Lundberg neuvoo.

Vanhempien johtajien täytyy ymmärtää, kuinka nuoret tulkitse-vat maailmaa ympärillään, ja tätä kautta ymmärtää heitä paremmin.

– Hyvä johtaja antaa kysymyk-set vastauksien sijaan.

PeKKa siPola


ravISTajaT

Vastuullinen valon lähettiläsinnojok on nous-sut viime vuosina toimialan mark-kinajohtajaksi. innojokin nopea nousu on vaatinut asioiden uudelleen ajattelua ja nokke-luutta.Riikka [email protected]

Innojok Oy:n konttori si-jaitsee Itä-Helsingissä Kur- kimäessä. Konttorin yh-teydessä on pienehkö out- let-myymälä, varsinaises-ti myynti on jälleenmyy-jien harteilla. Yrityksen

nimi on melko tuntematon suu-relle yleisölle. Mutta ei kauan, jos se on kiinni yhtiön perustajasta ja toimitusjohtajasta Jukka Jokinie-mestä, sillä lähivuosien painopis-teenä on brändin kirkastaminen ja kansainvälistyminen.

Innojok on poikkeuksellinen yritys monella tapaa. Siinä, missä moni valaisinvalmistaja painottaa muotoilua, Innojokissa esteettö-myyden lippu leijuu korkealla (de-sign for all). Jokiniemen tahtotila-

Valmistamme valaisimia, joihin löytyy varaosia, ja joita voi korjata.

jukka jokiniemi

jarKKo Virtanen

MurroKsesta toiseen. ledit mahdollistavat, että valaisimen muotoilu voi poiketa täysin totutusta. Mutta ovatko ihmiset halukkaita ostamaan olohuoneen valaisimen, joka on nyrkinkokoinen, tekniikan tohtori jukka jokiniemi heittää ajatuksen ilmoille.

na on pitää tuotanto Suomessa: tämä on onnistunut, kun asioita on ajateltu uudella tavalla. Koti-maisen tuotannon ohessa on on-nistuttu työllistämään myös osa-työkykyisiä.

Tuotannon säilyttäminen Suo-messa mahdollistaa nopeammat toimitusajat.

– Jos valmistus vietäisiin Kii-naan, tilaukset ja ennakkomaksut tehtaille pitäisi tehdä jo puoli vuot-ta ennen sesonkia.

Jokiniemi on ravistellut toimi-alaa uutterasti. Moni valmistaja joutuu pohtimaan tuotteen kierrä-tettävyyttä materiaalina.

– Pyrimme siihen, että tuote on kestävä ja muotoilullisesti hou-kutteleva. Haluamme rakentaa

mahdollisimman paljon klassik-kotuotteita, joihin löytyy varaosia, ja joita voi korjata. Kun käyt-täjästä aika jättää, perikunta ja

antiikkikauppias tappelevat siitä, kumpi saa valaisimen, Jokiniemi sutkauttaa.

Kenttä uusiutunut. Innojok aloitti oman valaisintuotantonsa kirkasvaloilla vuonna 1997. Silloi-sista kilpailijoista vain harva on enää pystyssä.

– 1990-luvulla oli hyviä, hienoja nimiä, kuten Lampukas ja monia muita.

Parinkymmenen vuoden takai-nen tunnettu toimija Lival ei se-kään tee enää kuluttajavalaisimia eikä yhtiöllä ole valmistusta Suo-messa. Yrityskenttä on käynyt läpi muutosta.

– Olemme kulkeneet vastavir-taan. Kustannustehokkuutta yllä-


> Innojok onnistuu karkoittamaan pimeyden tyylikkäästi. Näin kiteytti Innojokin menestymisen

Annamarja Paloheimo Finnverasta. – Valaisintoimiala on voimakkaasti

kilpailtu ja siellä pärjätäkseen pitää olla aidosti uutta luova ja innovatiivi-nen.

Ravistajat-raatilaisten perustelut Innojokin valintaan 10 parhaan jouk-koon olivat moninaiset. Fennian Arto Kämppi korostaa valinnassa sitä, että yrityksen yhteiskuntavastuullinen toiminta on onnistuttu rakentamaan sisään sen perusprosesseihin, lähtien tuotekehityksestä ja tuotantoproses- sien suunnittelusta, ja vieläpä aikaan-saaden merkittävää kasvua ja menes-tystä.

Käyttöesine sai uuden funktion. Pasi Ketonen Itellasta arvostaa Inno-jokin onnistumista siinä, että yritys on onnistunut kasvamaan design-tuottei-den segmentissä.

– Yritys on rakentanut kansainväli-sen myyntiverkoston alusta asti.

– Menestystarinan takana on rut-kasti rohkeaa asennetta sekä oivallus yhdistää silmiä miellyttävä muotoilu ja valon terveysvaikutukset toimivaksi konseptiksi. Tämä antoi jokapäiväiselle käyttöesineellemme uuden funktion, Kalevi Westerlund Elisasta arvioi.

Tekesin Ulla Hiekkanen-Mäkelä huomioi Innojokin tarjoaman ratkai-sun liikkuvan sellaisten megatrendien kuin design, valo, terveys ja sisustus keskellä. Hän näkee Innojokilla näistä syistä olevan kasvavat liiketoiminta-mahdollisuudet.

Vastuullinen valon lähettiläs

Ravistajissa mukana:

innojok pähkinänkuoressa•Firma on perustettu vuonna

1993. Valaisintuotantoon vuonna 1997, yleisvalaisimiin vasta vuonna 2006. Innojok on tehnyt design-valaisimia vajaat seitse-män vuotta.

•Innojokin tuotemerkeillä Innolux Designilla ja Innosolilla on Avainlippu-tunnus.

•Yhtiö panostaa tuotekehityk-seen: 25 työntekijästä 5 – 6 tekee tuotekehitykseen liitty-vää työtä.

•Innojokin valaisinvalikoimassa on näköergonomisia valaisimia, sisustus-, työtila-, työpöytä-, ulko- ja suurennuslasivalaisi-mia. Yritys tekee myös valaistus-suunnittelua työ- ja asuinympä-ristöihin.

• Innojok on kerännyt paljon tunnustusta: muun muas-sa Entrepreneur of the Year -yrittäjäkilpailun uudenmaan aluevoittaja (2012) ja Red Dot -design-palkinto Innosol Kubo -kirkasvalolaitteelle (2010).

1) yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden ravistajat-yrityksen. samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

3) yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä ravistajat-listalle. raati seuraa listaa koko vuoden. samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) aikaisemmin esitellyt yritykset: juustoportti (helmikuu).

sekoita pakkaa! äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

ääniä annettu 4 781

Kotimaisen tuotannon ohessa yritys kantaa yhteiskuntavastuuta työllistämällä vajaakuntoisia. hyöty on kaksipuoleinen. 80 prosenttia tuotannosta on suomessa.

tuotteiden tekninen elinikä 40 – 50 vuotta. materiaalin kierrätettävyyttä ei tarvitse miettiä, kun valaisin jatkaa elämäänsä uudessa kodissa.

Valon ominaisuudet ovat tärkeimmät, muotoilu seuraa. design for all -ajattelu: teemme kaikille hyviä tuotteita, myös ns. hankalille tapauksille.

1

2

3

Kolme pointtia

pitämällä olemme säilyttäneet toimintaa Suomessa, Jokiniemi kertoo.

Kirkasvalolamppuja alkoi il-mestyä kauppoihin 1990-luvun alkupuoliskolla. Tuolloin ne olivat vielä harvinaisia tuotteita kulut-tajien aamupalapöydissä. Jukka Jokiniemen luotsaama yritys on Suomen markkinajohtaja kirkas-valolaitteissa.

Kun Innojok aloitti valaisin-tuotannon, valikoima muodostui alkuun näköergonomisista valai-simista. Design-valaisimia yhtiö on tehnyt vajaat seitsemän vuotta.

Villit led-markkinat. Ledit ovat iso muutos toimialalle. Innojokin bisnes on kuitenkin valaisimissa, ei

polttimoissa. Yhtiön tuotekehitys paiskii töitä pääosin ledien parissa, mutta tässä vaiheessa mallistoon otetaan ledejä käyttöön silloin, kun se on tarkoituksenmukainen vaihtoehto.

– Led-markkinat ovat villit: siel-lä on hyviä tuotteita, mutta myös kermankuorintaroskaa.

Näkövammainen toimitusjoh-taja viihtyy itse tuotekehityksen parissa.

– Ideasta tuotteeksi -prosessi on kivinen ja pitkä. Teemme 15 suun-nittelijan kanssa yhteistyötä. Oma muotoilijatiimimme jatkojalostaa ulkopuolisten suunnittelijoiden työtä.

Yhtiön mallistoassistentti Lau-ra Timosaari kertoo Innojokin

sponsoroivan monien eri oppi-laitoksien opiskelijoita yhteistyö- projektien muodossa. Valaisinten esittelytilassa saa hyvän kuvan yhtiön laajasta tuotevalikoimasta, klassisista lampuista ulkovalai-simiin.

– Meillä on todella hyvät mah-dollisuudet kokeilla eri materiaa-leja. Tulossa on valaisimia, joissa materiaalina on muun muassa ke-ramiikka.

Tänä vuonna markkinoille tulee 15 uutta tuotetta. Jos valaisinostos on suunnitteilla, kannattaa ehkä odottaa, millaisia uutuuksia In-nojok tuo markkinoille. Muotoili-ja Samuli Naamangan kanssa on työstetty betonia ja keramiikkaa lampun kupuun.

innojokilla kasvavat liiketoiminta-mahdollisuudet

2/10OSA

näin ravistajat- sarja etenee

Kalevi Westerlund

ulla hiekkanen-mäkelä

annamarja Paloheimo

Pasi Ketonen

arto Kämppi


henkireikäSarjassa yrittäjät

kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.


Vein vanhemman poikani neljä vuotta sitten taekwondon perus- kurssille ja harjoituksia seura- tessani tajusin, että haluan päästä mukaan. Olin harjoitel-lut taekwondoa vuoden päivät 1990-luvun alussa, mutta silloin teini-ikäiseltä harrastus jäi.

Taekwondo on kamppailu- urheilulaji, joka tunnetaan näyt-tävistä potkuista. Laji pääsi olym-pialaisiin vuonna 2000. Aluksi taekwondo oli fyysisesti todella vaikeaa, vaikka olen urheillut ja kuntoillut koko ikäni. Jouduin aloittamaan aivan alusta, eikä vanhasta harrastustaustasta ollut juuri hyötyä. Taekwondossa on paljon vaikeita pyörähdyksiä ja hyppypotkuja, mutta kun niitä tarpeeksi harjoittelee, niin liike-radat löytyvät.

Nyt harjoittelen taekwondoa viisi kertaa viikossa, ja päälle tule-vat vielä lajia tukevat treenit. Laji kehittää voimaa, nopeutta, kestä-vyyttä, koordinaatiota ja rytmi-tajua. Tykkään treenata kovaa ja treeneissä saakin päivän nollattua täydellisesti, siinä ei todellakaan ehdi miettiä arkiasioita.

Treenikavereista on samalla

kehittynyt todella hyviä ystäviä. Riihimäellä naisten kisaporu- kassa on lisäkseni kaksi tyttöä. Olemme samankokoisia, joten he toimivat hyvinä sparrikavereina.

Ottelen nyt yleisessä sarjassa, jossa kilpailevat pyrkivät tosis-saan huipulle. Aloitin urani vuon-na 2010 ”diesel-sarjassa”, joka on tarkoitettu yli 30-vuotiaille. Voitin SM-kisat, jonka finaalissa oli vas-tassa mustavöinen ottelija. Seu-raavana vuonna siirryin aikuisten harrastajasarjaan. Voitin kaikki ottelut, joten päätin kokeilla yleis-tä sarjaan. Tuloksena oli viime vuonna SM-hopea ja otteluliigan voitto.

En ole törmännyt muihin tä-mänikäisenä aloittaneisiin kilpai-lijoihin. Vaikka pidän kilpailemi-sesta, en tähtää kansainväliselle huipulle. Taso on niin kova, että menestyminen vaatisi lähes täy-sipäiväistä harjoittelemista. Ei 36-vuotiaana enää ryhdytä am-mattiurheilijaksi. Suomessa tänä vuonna järjestettäviin PM-kisoihin aion osallistua, mutta päätavoite on elokuussa Italiassa järjestettä-vissä kansainvälisissä World Mas-ters Games -kisoissa, joka on yli 35-vuotiaille suunnattu avoin kil-pailu. Ja vyöarvoissakin olisi mu-kava päästä sinisestä eteenpäin.

ale

Ksi P

ou

tan

en

Lukonosia ja venepuomeja•Katja Brusila on riihimäkeläisen metallialalla toimivan

DaraTek Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja. DaraTek tekee pääasiassa koneistus- ja hitsaustyötä suureksi osin alihankintana. Skaala vaihtelee Abloy-lukkojen osista yhdeksänmetrisiin venepuomeihin.

katja brusila:harjoitellessa tulee ahaa-elämyksiä

tulevat Eilakaislalta

Moni tuumii, että paku on timpurintärkein työväline.

Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi, unohtamatta sähköpostia, kalenteria ja nettiselainta.DNA Y-paketissa myös netti ja liittymä on optimoitu yrit -täjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi.

Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

Samsung Galaxy Xcover 2

Mutta kyllä tämä on jokseenkin yhtä tärkeä.

€/kk/24kk(alv. 0%)

398DNA Y-paketti

15,90-25,90€/kk/24kk (alv. 0%)


osaan. Vahvuuksiani ovat asiakkaan kuunte-

leminen ja hyvä tekninen suunnittelutaito. tärkeintä työssäni on asiakasläh-

töisyys.

Eurokankaan myyntijohtaja Päivi Juntunen

VeraVian partner Säde Westerlund

Keittiömaan suunnittelija Suvi Selenius

MyyntiosaaMi-nen näkyy hyvinä re-

ferensseinä ja oman sekä asiakkaiden liikevaihdon kasvuna. Osaan myydä, joten firma on vahvassa

nousussa.

Combicoolin noutomyyjä Jukka Kilpiö

Myyntitaito LäHtee sydäMes-

tä. Olen tehnyt vähit-täiskauppaa 20 vuotta ja koko ajan etsin uusia myyntikeinoja.

Kaupungilla:

tuKKuPuoLen noutomyynnissä asia-

kas yleensä tietää, mitä hakee. Asian- tuntemus on

tärkeää.

Osaatko myydä? 1000Suomen Franchising-Yhdistys on asettanut tavoitteekseen, että Suomessa on 1 000 uutta franchisingyrittäjää vuoden loppuun mennessä. Yhdistys täyttää tänä vuonna 25 vuotta.

Lisätietoa ja iImoittautumiset

www.yrittajat.fi/kunnallisjohto2013

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaarilahti 23.–24.4.2013

Uusia työpaikkoja syntyy Suomessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin: vuosina 2001–2011 pk-yrityksiin luotiin 110 000 uutta työpaikkaa.

Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa valituksi tuli 2 020 yrittäjää kuntien ja kaupunkien valtuus-toihin. Tällä valtuustokaudella jokaisen kunnan on tärkeää suunnata ajatuksia elinkeinojen kehittämiseen ja uuden kasvun luomiseen.

Kunnallisjohdon seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjät yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta rentoa yhdessäoloa unohtamatta.

TerveTuloa muKaan!

Yhteistyössä:

eväiTä elinKeinopoliTiiKKaan uudelle valTuuSToKaudelle

Ulkomaalaiset perustavat innolla yrityksiä Suomessa.

Asiakastiedon mukaan joka kym-menes osakeyhtiö on ulkomaalai-sen perustama. Itärajalla prosentit ovat vieläkin hurjemmat.

Vuosina 2011 – 2012 Etelä-Karja-lan ja Kymenlaakson maakunnissa perustetuista osakeyhtiöistä joka kuudennessa on perustajaosak-kaana ollut venäläinen henkilö. Kun mukaan lasketaan muutkin

kansallisuudet, kohoaa ulkomaa-laisten osuus Kaakkois-Suomen maakuntien uusista osakeyhtiöistä jo 24 prosenttiin.

Ulkomaalaisten osuus yrittäjistä ja uusien yritysten perustajista vaihtelee huomattavasti myös eri toimialoilla.

Suosituin toimiala on majoitus ja ravitseminen. Vuosina 2011 – 2012 toimintansa aloittaneista ravintoloista ja majoitusliikkeistä

27 prosenttia on ulkomaalaisten perustamia.

Rakennusalalla näkyy virolaisten vahva vaikutus. Viime vuosina Suo-meen perustetuissa rakennusliik-keissä pelkästään virolaisten osuus uusista yrittäjistä on kohonnut jo 13 prosenttiin. Kuljetusalalla puolestaan venäläiset ovat suhteel-lisen vahvoja vaikuttajia. He ovat omistajina kuudessa prosentissa alan uusista osakeyhtiöistä.

venäläiset perustavat yrityksiä itärajalle


Janne makkula: kuinka paljon on tuhat kertaa 15 miljoonaa?

euroopan komissio on tarttu-massa tiukasti pieniä yrityksiä riivaavaan harhaanjohtavaan markkinointiin. Tavoitteena on

suojella eri puolilla Eurooppaa toimivia yrityksiä ja ammatinharjoittajia epäre-hellisiltä yhtiöiltä, jotka eivät noudata sääntöjä.

Komissio järjesti maaliskuun alussa ison työpajan, jossa osallistujat ja komis-sion edustajat pohtivat keinoja ongelman helpottamiseksi.

Paikalla oli noin 70 henkilöä – elinkei- noelämän edustajia ja jäsenvaltioiden oikeus- ja elinkeinoministeriöiden virka-miehiä – Belgiasta, Italiasta, Sloveniasta, Iso-Britanniasta, Unkarista, Saksasta, Ruotsista, Puolasta, Irlannista, Itävallasta, Kroatiasta, Luxembourgista, Alankomais-ta, Portugalista, Kyprokselta, Virosta ja

Liettuasta. Kaikkien näiden maiden yri-tyksillä on ongelmia harhaanjohtavan markkinoinnin ja suoranaisten huijausten kanssa.

Euroopan pk-yrityksistä 75 prosenttia on joutunut harhaanjohtavan markki-noinnin kohteeksi. Tämä merkitsee 15 miljoonaa yritystä. Kullekin yritykselle aiheutuva kustannus on komission selvi-tyksen mukaan noin 1 000 euroa. Paljonko on tuhat kertaa 15 miljoonaa? Todella paljon, aivan liikaa ja suoraan rikollisten taskuun.

Komission tutkimuksen mukaan yleisimpiä ongelman lähteitä ovat erilaiset hakemistopalveluyhtiöt. Valtaosa ongel-masta selittyy tällaisten yhtiöiden ole-massaololla. Entisen presidentin sanoin: ”Tarttis tehrä jotain”.

Ja onneksi komissio nyt tekeekin. Se

suunnittelee muun muassa kaikkien jäsenvaltioiden velvoittamista nimeä-mään täytäntöönpanoviranomainen yritysten välisen markkinoinnin alalla. Yrityksillä täytyy olla jokin muukin viranomainen kuin poliisi, jonka puoleen kääntyä.

Suomessa harhaanjohtava markki-nointi on yrittäjille liiankin tuttu. Yli 80 prosenttia yksinyrittäjistä on vuosittain tällaisen toiminnan kohteena. Komission pontevuutta ja aktiivisuutta on syytä tervehtiä tyytyväisyydellä.

Työpaja oli hyvä ja komission omien sanojen mukaan tärkeä lähtölaukaus har-haanjohtavan markkinoinnin torjunnalle Euroopassa.

Niin muuten. Suomesta ei ollut komis-sion työpajassa minun lisäkseni ketään. Se oli ikävä yllätys.

Euroopan pk-yrityksistä 75 prosenttia on joutunut harhaan-johtavan markkinoinnin kohteeksi.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien lainsäädäntöaasioiden päällikkö.

KolumniJANNE [email protected]

yrityksen suoritusky-ky paranee huomat-tavasti yrityskaupan jälkeen, kun toimiva johto hyppää ruo-riin.

Näin todetaan Mikko Lehmuk-sen Aalto-yilopiston kauppakor-keakoulun rahoituksen laitokselle tekemässä Pro gradu -tutkielmassa. Tutkielma toteutettiin yhteistyös-sä yrityskauppoihin erikoistuneen MBO Partnersin kanssa.

Lehmus analysoi yritysten strategisia ja operatiivisia muu-toksia niin sanotun MBO-kaupan jälkeen.

– Eniten jäi askar-ruttamaan suuri ero palkatun toimitus-johtajan ja yrittäjän välillä. Toimitusjoh-taja johtaa yritystä paljon aktiivisemmin ja innok-kaammin, kun hän omistaa sen itse, Lehmus sanoo.

Hän pääsi tutkimaan viiden MBO-kaupan toteuttaneen yrityk-sen liiketoimintasuunnitelmia ja tilinpäätöstietoja sekä haastatteli uutta johtoa.

Kannattavuus parani. Kaikkien case-yritysten uudet omistajat

into kasvaa, kun yritys tulee omaksimikko lehmus tutki yrityskauppoja, joissa ostajana oli toimiva johto: tunnusluvuissa kova harppaus.Kimmo [email protected]

Tehokkuus lisään-tyi (toiminnan uudel- leenjärjestely, tuot-

tavuusinvestoinnit sekä parempi kustannuskontrolli).

Kasvun hakemi-nen (markkinoinnin ja myynnin tehos-

taminen sekä uusien tuotteiden kehittäminen).

Työntekijöiden motivaation parantaminen

(kannustinjärjestelmien luomi- nen ja avoin kommunikaatio).

toteuttivat kannattavuuteen ja kasvuun tähtääviä muutoksia. Tuloksiakin syntyi, sillä yritysten keskimääräinen liikevoitto parani kuusi prosenttia vuoden sisällä MBO-kaupan syntymisestä.

Vastaava luku samoilla toimi-aloilla toimivien yritysten kesken oli -1,8 prosenttia.

– Muutos sai aikaan myyntihen- kisyyttä. Yritysten fokus siirtyi

enemmän sinne. Uu- della omistajalla on aina intressinä kas- vattaa tulosta, Leh-mus kertoo.

Hän haluaakin kiin- nittää enemmän huo-miota MBO-kauppoi-hin.

Suomessa on noin 74 000 yli 55-vuotias- ta yrittäjää. Heistä pe- räti 40 prosenttia us-koo myyvänsä yrityk-

sen ulkopuoliselle ostajalle. Vain joka kymmenennessä yrityskau-passa toimiva johto ostaa yrityk-sen.

– Toimiva johto on yksi poten- tiaalisimpia jatkajia. Heillä on pa-ras ymmärrys yrityksestä ja pa- remmat lähtökohdat jatkaa toi-mintaa. Yrittäjien pitäisikin aktii-visemmin kysyä johdoltaan jatka-mishaluista, Lehmus sanoo.

1 2 3

nämä muuttuivatMBO-kauppa lisäsi merkittävästi johdon innostusta johtaa yritystä ja samalla toteuttaa muutoksia:

yLLätys. Mikko lehmus hämmästyi, miten paljon yrittäjyys nostaa motivaatiota.

jarKKo Virtanen

10 % Vain joka

kymmenennessä yrityskaupassa toimiva johto

ostaa yrityksen.

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/201320 UUTISET20

Työ jatkuu – yrittäjillä lupa painaa

uutta uskoa työhön ja yrittämis een

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄosaat tehdä viisaita ratkaisuja

mistä kehitetään Suomelle kasvua? No kasvu- yrittäjäpöhinäs-

tä, toivottavasti. Eduskun-nan syövereistä putkahti vuodenvaihteessa Kasvan, siis elän -raportti, jonka ta-kana on kahdeksan kansan-edustajaa. Yksi jokaisesta puolueesta, luonnollisesti. Raportin julkaisun jälkeen eduskunnan Start-up-verkos-tosta alkunsa saaneella po-rukalla on ollut hieman hil-jaisempaa. Mitä jäi käteen?

– Se draivi ja innostunut henki, joka huokui kas-vuedustajista, kun heitä ta-pasi. He kertoivat, että eivät välttämättä kaipaa yhteis-kunnan tukea, vaan toimin-taedellytyksiä ja byrokratian pysymistä poissa tieltä, sa-noo Kaj Turunen (ps).

Syksyllä 2011 alkaneessa projektissa kansanedustajat tapasivat sankan joukon yrit-täjiä ja osallistuivat aihee-seen liittyviin tapahtumiin. Pelkkään hyvään menoon aikaansaannokset eivät ra-joitu – Turunen katsoo hal-

Kasvuyrittäjien energisyys lumosi Kaj turusen, mikael jungnerin ja lasse männistön.


lituksen puoliväliriihessä esiin nousseen kasvurahas-tojen rahaston perustami-sen henkivän ryhmän työtä. Samaa mieltä on kokoomuk-sen Lasse Männistö.

– Ehdotimme asiaa rapor-tissamme ja ryhmän jäsenet saivat vietyä viestiä eteen-päin. Kirjoitin itse asiasta elinkeinoministeri Jan Va-paavuorelle.

Männistö sanoo kansan-edustajien saaneen projektin aikana runsaasti arvokasta lisätietoa kasvuyrittäjistä ja heidän tarpeistaan. Tärkeitä olivat myös uudet henkilö-kontaktit, joista esiin nou-sevat erityisesti Turunen ja demarien Mikael Jungner. Teknologiaguruna pidetty Jungnerkin sanoo oppineen-sa uutta kasvuyrittäjien ajat-telusta.

– Suomi on ympäristönä kasvuyrittäjälle vahvaa kes-kitasoa, mutta parannetta-vaa on.

Byrokratiaa pois. Jungner korostaa, että tulevaisuu-dessa kasvuhenkisyyttä kai-

UUTISET

mika mäkeläisen Pop-up Com-pany haluaa tarjota nuorille ensimmäisen työelämässä onnistumisen elämyksen.Hannu [email protected]

ajatus tipahti melkeinpä tai-vaasta, nau-rahtaa Mika Mäkeläinen.

Yrittäjävaikuttaja on parhaillaan polkaisemassa pystyyn yhteiskunnallista yri-tystä, joka työllistäisi alkuun nuoria. Tarkoituksena on saada työ löytämään tekijän-sä yrittäjähenkisesti, mutta turvallisissa raameissa. Aja-tuksena on poistaa yrittä-jäksi ryhtymisestä peruut-tamattomuuden tuntemus, Mäkeläinen kertoo.

– Toivomme, että Pop-up Companyssa työskentely toi- si mahdollisimman monen tilanteeseen, jossa päätetään

toimia yrittäjänä.Pilottihankkeet käynnisty-

vät Jyväskylässä kesällä 2013. Alkuun tavoitteena on järjes-tää nuorille kesätyötä. Pop-up Company rakentaa mobii-lialustaa, jonka avulla yhtiön työntekijät voivat kännyköi-den avulla etsiä isompia tai pienempiä työtehtäviä mu-kana olevilta yrityksiltä.

– Kyseessä voi olla vaikka-pa jäätelökioskin pyörittämi-nen kesän ajan, tai satunnai-nen puhdetyö. Emme halua rajoittaa sitä, mihin palvelua käytetään, vaan antaa nuor-ten itse keksiä.

jo 50 tukijaa. Toden teol-la yhteiskunnallisen yhtiön on tarkoitus toimia vuonna 2014. Mäkeläisen mukaan kiinnostus on jo nyt ollut laajaa – rahoittajiksi lähtee alkuvaiheessa viitisenkym-mentä talouselämän vai-kuttajaa, yrittäjiä ja johtajia. Nimekästä nimilistaa yrityk-sessä pro bono -periaatteella työskentelevä Mäkeläinen ei vielä paljasta.

– Yhteinen piirre on usko työn merkitykseen yhteis-kunnan rakentamisessa.

Pop-up Companyn ajatus syntyi yrittäjien tarinoita kertovan kirjaprojektin yh-

teydessä. Mäkeläinen totesi, että pelkkä innostaminen yrittäjyyteen ja työhön ei riitä. Jotenkin pitää saada ensimmäiset, tärkeät onnis-tumiset. Tätä varten nuorille pitää tarjota konkreettisia työkaluja, jotain työkkäriä dynaamisempaa.

– Se on nuorelle mollivoit-toinen paikka, me haluam-me viedä työn duuriin.

Tässä on Suomessa teke-mistä, Mäkeläinen linjaa. Tehdään liikaa raportteja, mutta ei käynnistetä riittä-västi yhteiskunnallisia yri-tyksiä. Nuorisotyöttömyys ja nuorten masennuksesta johtuvat sairauseläkkeet oli-vat vahvasti mielessä yritys-tä perustettaessa.

– Jos nuorille ei luoda uskoa merkitykselliseen työ-hön, olemme epäonnistu- neet tärkeimmässä ja ainoas- sa tehtävässä, jossa meidän olisi pitänyt onnistua, nimit-täin merkityksellisen työn ja tulevaisuuden näkymän luo-misessa.

Mitä Pop-up Companysta tulee isona? Tuhansien tai peräti kymmenien tuhan-si-en ihmisten, nuorten ja van- hojen keino päästä käsiksi työhön ja yrittäjyyteen, Mä-keläinen toivoo.

PoP-uP coMPany. Pilottiprojektit käynnistyvät kesällä jyväskylässä, sanoo Mika Mäkeläinen.

mikael jungner

Kaj turunen

lasse männistö

vataan start-upien lisäksi myös vakiintuneilta yrityk-siltä. Kasvussa voisi auttaa esimerkiksi Kaj Turusen työ-


Työ jatkuu – yrittäjillä lupa painaa

uutta uskoa työhön ja yrittämis een Verkkokaupan pyörittäminen vaatii osaamista, jota kaikilla yrit-täjillä ei ole.

Tähän tarpeeseen on syntynyt erityinen demohuone, jonka avulla selviää miten verkkokauppa todella toimii. Demossa selviää, miltä verkko-ostaminen, logistiikka ja maksuliikenne näyttävät kauppi-aan näkökulmasta ja toisaalta, mitä kauppiaan on huomioitava,

kun asiakas palauttaa verkosta ostamiaan tuotteita.

Kaupan liiton mukaan kauppiai-den tiedot verkkokaupasta ovat usein hataralla pohjalla. Taustalla on myös huoli suomalaisen kaupan pärjäämisestä kansainvälisessä kilpailussa.

Demohuone on käytössä Kaupan liiton verkkokaupan ja ammattikor-keakoulu Arcadan koulutuksissa.

nyt liisataan läppäreitäYritysten halukkuus rahoittaa inves-toinnit leasingilla on kasvamassa.Finanssialan keskusliitto (FK) kertoo, että viime vuonna leasing kasvoi jä-senyhtiöiden luottokannassa kolme prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.

SEB Leasingin toimitusjohtaja Timo Ahonen arvioi, että Suomessa on käynnissä sukupolvenvaihdos. Nuorille yrittäjille koneiden, laittei-den ja jopa toimitilojen hankkiminen

leasingin kautta on ratkaisu muiden joukossa.

EU-tasolla pk-yritykset rahoitti-vat lähes 20 prosenttia investoin-neistaan leasingilla. FK:n mukaan Suomessa leasingilla on selkeästi kasvupotentiaalia pk-sektorin rahoit-tajana.

Yritykset käyttivät viime vuonna leasingia eniten henkilöautojen hankkimiseen.

ryhmässä ideoima yrittä-jyysministeri, joka raivaisi byrokratiaa yrittäjien tieltä.

– Ministeri olisi signaali asian tärkeydestä, ja hyvä kanava yrityksille suoraan päätöksenteon huipulle, Tu-runen summaa.

Kasvuedustajien työ ei suinkaan ole lopussa, kan-sanedustajat vakuuttavat. Männistö lupailee uutta tempausta jo tänä vuonna. Nyt ryhmä keskittyy levit-tämään kasvuyrittäjyyden ilosanomaa eduskunnan si-sällä.

UUTISETUUTISET

emme halua rajoittaa sitä, mihin palvelua käytetään, vaan antaa nuorten itse keksiä.

mika mäkeläinen

jarKKo Virtanen

Kasvu-edustajien ajatuksia:•yrittäjyyskasvatusta

opetettavaksi perus-koulussa

•verotuksesta pitää tehdä yritysten kasvua tukevaa

•joukkorahoitusta edistettävä

•vauhditetaan työperäis-tä maahanmuuttoa

•valtion hankinnoista puoli prosenttia inno-vatiivisiin tuotteisiin

kasvuedustajat.fi

verkkokauppa pitää oppia


dEbaTTI

Sehän ei käy

millään, että yhteisö-veroa alennetaan edelleen

ja osinkoja voisi saada edelleen verovapaasti.aalto-yliopiston vero-oikeuden professori heikki niskakangas

yhteisveron alennuksen rahoittamisesta ylelle

Muut lehdet Kaksintaistelu: Yrittäjä-kuntapäättäjä Riikka Moilasen mielestä kunnilla on liikaa tehtäviä. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen vastaa, että tehtävien tarpeellisuutta arvioidaan.

Kuntatalouden menot ovat lähes kaksikymmenkertaistuneet

neljässä vuosikymmenessä. Vuonna 1970 kunnilla oli 114 lakisääteistä tehtä-vää. Nyt tehtäviä on yli 500. Onko Valtio-neuvostolla tarkoitus vähentää kuntien

lakisääteisten tehtävien määrää? Ja minkälaisilla uudistuksilla valtio aut-

taa kuntia palvelujen jär-jestämisessä?

Kunnat voivat käyttää usei-den lakien toteuttamisessa omaa

harkintaa (esimerkiksi omaishoitaja-laki). Mitä kuntapäättäjän tulee vastata kuntalaiselle, kun hän vertaa eri sisältöi-siä päätöksiä ja toteuttamismalleja esi-merkiksi Helsingissä ja Oulussa. Ovatko

kansalaiset tasavertaisessa asemassa lain edessä?

Lähetä [email protected]

Himoleikkaajat ovat ryömineet

takaisin koloihinsa. Valtiovarainministeri jutta urpilainen (sd)

eurokriisin tuulien kääntymisestä stt:n mukaan

KuVa

ulj

as

oy

Vähennyksiä ja porkkanoita kertyy

yllättävän paljon moniin hyviin tarkoituksiin, eivätkä

kokemukset niistä ole erityisen hyviä.

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri martti hetemäki pohtii verotukia

helsingin sanomissa

Euroopan maissa on niin

paljon velkaa, ettei talous kestä yhtään

häiriötä.Pellervon taloustutkimuksen

toimitusjohtaja Pasi holm Kauppalehdessä

HBC_Ilmo_254x90mm 14.3.2013 14:03 Page 1

Työmatkustajan paras hotellikortti - nyt myös mobiilissa

Hotel Bonus Club

Saat monipuoliset edut 48 hotellissa sekä niiden ravintoloissa,ja ostosi kerryttävät lisäksi kahta eri bonusta. Hinta on 25,-/vuosi.

Tilaa puhelimeesi myös HBC Mobiilikortti! Näin jäsenkortti ja edut ovat aina mukanasi.

Lisätiedot ja liittyminen vastaanotossa tai www.hotelbonusclub.com.

Riikka Moilanenyrittäjä, oulun kaupunginhallituksen pj

Suurin osa Suomen kunnista elää tällä het-

kellä velaksi ja velkaantu-misen vauhti kiihtyy vuo-

si vuodelta. Mistä tämä johtuu?


Kysely

Kustantaja ja julkaisijaSuomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy

11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki

92 692 kpl (LT 2012).

ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaHannu Hallamaa, toimittajaLotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla)Raija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja

[email protected] p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

Ulkoasu Marko Myllyaho

IlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 [email protected], www.yrittajamediat.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, [email protected]

Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Aiotko järjestää työn- tekijöillesi mahdollisuu-den kolmeen koulutus-päivään?

EN TIEdÄ

Kuntapohjainen malli on parhaim-millaan tehokas, joustava ja demokraattinen tapa

järjestää palvelut ja kehittää alueita. Kääntöpuolena ovat kuntien väliset suuret erot, jotka uhkaavat nykyisellä rakenteel-

la ja rahoitusmallilla kasvaa. Siksi tarvitaan kuntauudistusta. Jo perustuslaki lähtee siitä, että kansalaisille on taattava yhtäläiset sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet. On asioita, joista arvo-valinnat on syytä tehdä valtakunnan tasolla, mutta paljon asioita, joissa ne voidaan tehdä paikallisella tasolla. Itse ajattelen, että

valtakunnallisesti on sitouduttava pitämään huolta kaikista ihmisistä. Kuntapäättäjät tietävät parhaiten, kuinka se

heidän alueellaan tehdään.

Facebookin pikakyselyyn saatiin 37 vastausta.

ale

Ksi P

ou

tan

en

Syyt velkaantumiseen löy-tyvät pitkälti hitaasta talouskasvusta sekä

väestön ikärakenteen muutoksesta. Suomen teollisuus on rakennemurroksessa, ja toisaalta – mitä vähemmän on työikäistä ja työtä tekevää väestöä, sitä vähemmän kertyy verotuloa, jolla rahoittaa hyvinvointipalvelut. Pelkästään väestön ikääntymisen on arvioitu aiheuttavan kuntapal-veluihin noin viiden miljardin euron lisäpaineen 2020- luvulla. Jos kuntien pitäisi tämä omilla verotuloillaan

rahoittaa, merkitsisi se keskimäärin seitsemän prosenttiyksikön korotusta kuntaveroon.

yrittajat.fi: Kuukauden kommenttiYritystoiminta on haasteellista kaikilla tasoilla, ja kun riittävän haasteelliseksi toiminta-ympäristö muutetaan, niin yrittäminen vaihtuu downshiftaamiseksi. Voisiko eduskunta kuunnella joskus virkamiesten lisäksi myös asiantuntijoita, eli tässä tapauksessa yrittäjiä?Ville Kilpiä lomasairastamisen karenssin mahdollisesta poistumisesta

Henna Virkkunenhallinto- ja kuntaministeri

EN

30 %KyLLÄ 19 % 3 %

EI OLE TyÖNTEKIjÖITÄ

48 %

Kuntauudistuksen yksi tärkeä tavoite on kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen. Keskeiset

peruspalvelut, kuten opetus- ja sosiaali- ja terveystoimi ovat jat- kossakin kuntien vastuulla. Nyt käydään läpi, ovatko tosiaan kaikki

yli 500 kunnan lakisääteistä tehtävää edelleen ajankohtaisia, ja vähenne-tään tehtäviin liittyviä velvoitteita ja normeja. Jos kunnilla olisi enemmän väljyyttä päättää, kuinka tehtävät hoitaa, saisimme lisää tuottavuutta ja tu-loksellisuutta aikaan. Siksi ministeriöt valmistelevat nyt säädösmuutoksia siten, että toimintaa jäykistäviä normeja vähennetään tai jopa poistetaan. Lisäksi hallitus on valmis tukemaan kuntia erilaisissa paikallisissa kokei-luissa.

Kuntauudistuksen keskeisiä elementtejä ovat paitsi kuntarakennelaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, myös kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus ja kuntien tehtävien arviointi. Lainsäädännöllä ja rahoituksella kuntia pyritään oh-

jaamaan tulevaisuuden kannalta kestävään suuntaan. Haasteet ovat niin suuria, että pelkästään paikalliset päättäjät eivät voi oman

kuntansa keinoin niihin vastata, vaan tarvitaan tiivistä valtion ja kuntien yhteistyötä.


arjESSa

”Rock-elämän parempi puoli”O

mien intohimojen to-teuttamista ja pientä hullunrohkeutta. Näitä kai useimmilta yrittä-jiltä vaaditaan. Vai mitä sanotte Harri Kosken

urapolusta? Ensin moottoripyöristä innostunut

teollinen muotoilija ryhtyi 1990-luvun alun Savonlinnassa Harley-Davidson-jäl-leenmyyjäksi vailla päivänkään kokemus-ta kaupan alan töistä saati opinnoista.

Yritys kuitenkin lähti lentoon. Tuoreen isän mieltä kalvoi pieni poika, jota hän näki lähinnä tämän nukkuessa. Koski myi kauppansa, muutti vaimon työn pe-rässä Orivedelle ja jäi hetkeksi koti-isäksi – kunnes käteen sattui ulkomainen mu-siikkilehti.

– Siinä kerrottiin kitaroiden pedaalites-tistä, jonka oli voittanut pieni valmistaja. Tajusin, että pedaaleita ei kukaan myy Suomessa.

Testivoittaja oli Roger Mayer, kitaristi-

legenda Jimi Hendrixin entinen teknikko. Musiikkilehden jälkeen Koski kaivoi kä-teensä puhelimen ja soitti Mayerille kysel-läkseen maahantuontimahdollisuudesta.

– Hän oli vähän skeptinen, kun en ollut alalla ollut ollenkaan. Mutta kun puhelun aikana tulivat puheeksi moottoripyörät, löytyi yhteys. Lensin Englantiin, ja rupe-sin pian tuomaan sieltä Suomeen kalliim-pia kitarapedaaleita ja vahvistimia.

Koski oli vuonna 1996 aikaansa edellä: hänen perustamallaan Custom-Sounds Oy:llä oli omat verkkosivut! Maahantuon-tivuosien aikana Koski oppi hintatason ja näki markkinoilla olevan raon.

– Pedaalivalmistajat tekivät paljon kopioita vanhoista klassikoista, ja se on tietysti helpoin tapa. Olin tavannut ruot-salaisen suunnittelijan, Mad Professorik-

KuVat: sami KilPiö

monelta euroopassa menestyneeltä bändiltä yhdysvaltojen valloitus jää tekemättä. janakkala-lainen yrittäjä harri Koski breikkasi jenkeissä pedaaleillaan. janaKKalaPekka Mäntylä[email protected]

nyt pääsee pyörimään ja juttelemaan rock-tähtien kanssa.

harri Koski

yrittäjän arjessa


Näin monta henkilöä suunnittelee Vainion liikenteen 130 linja-auton ajoja. HSl:n 1 500 linja-auton liiken-nettä suunnittelee 50 virkamiestä.

”Rock-elämän parempi puoli”

muistathan: liikkeen- ja ammatinharjoittajien elinkeinotoiminnan veroilmoituksen ja esitäytetyn veroilmoituksen palautuspäivä on 2. huhtikuuta (voi olla myös 7. tai 14.5., tarkista lomakkeelta).2

HUHTIKUU

apua taantumasta

> Mad Professor on kasvattanut viime vuosina liikevaihtoaan noin 40 prosen-tilla. Talouden taantuma ei siis tunnu,

itse asiassa päinvastoin.– Amerikkalaisten markkinatutkimusten

mukaan kitaroiden ja vahvistimien myynti laskee. Mutta oheistarvikkeiden, kuten juuri pedaalien, kauppa kasvaa. Eli kahden tonnin kitaraa ei osteta, mutta 200 euron pedaalilla haetaan uutta soundia.

– Eli onnekkaasti olemme nyt juuri oikeal-la sektorilla, sanoo Harri Koski.

Kahden hengen yritys teki viime vuonna miljoonan euron liikevaihdon. Nyt tekijöitä on kolme, kaikki osaavia kitaristeja ja soun-dien analysoijia.

Kuten numeroista näkyy, tuotannon

hoitavat muut. Kalliimmat pedaalit teetetään Suomessa, edullisemmat Taiwanissa. Alun perin kaikki oli kotimaista.

– Siinä tuli valitettavasti seinä vastaan. Isot ketjut Yhdysvalloissa ja Englannissa haluavat juuri tietynhintaisia tuotteita, joten jouduim-me siirtämään osan Taiwaniin. Suomessa ala on niin käsityövaltainen, ettei nykyisiä mää-riä kokonaan edes pystyisi täällä tekemään.

– Kiinassa olisi Taiwaniakin halvempaa, mutta me haluamme parasta laatua. Itse asiassa taiwanilaisten tuotteiden virhepro-sentti on ollut pienempi kuin suomalaisten, Koski paljastaa.

Vahvistimien kotelot ja osat Mad Professor ostaa alihankkijoilta Suomesta tai Englan-nista.

onneLLinen. Kun kitaran soittelemisesta sohvalla maksetaan palkkaa, se on aika onnellinen tilanne, harri Koski virnistää isossa autotallistudios-saan turengissa.

si kutsutun Björn Juhlin, jonka kanssa aloin tehdä yhteistyötä uusien suunnit-telussa.

Lopullinen läpimurto tapahtui viime vuonna, kun Kosken ja Juhlin Mad Pro-fessor Amplification Oy sai unelmadiilin Yhdysvaltoihin. Yritys sai suunnitella ni-mikkopedaalin Guitar Centerille, jolla on liki 250 myymälää.

– Ketjun markkinointikoneisto on aika uskomaton. Pääsimme heidän verkkokauppansa etusivulle, ja miljoo-nalle asiakkaalle lähti mainossähköpos-ti. Se pedaali myi vuodessa enemmän kuin kaikki pedaalimme siihen mennes-sä yhteensä.

Mad Professorin kannalta paras osa tarinasta on vielä tulossa: myös Guitar Center oli yhteistyöhön erittäin tyyty-

väinen, joten alkukesästä on vuorossa uuden yksinoikeuspedaalin lanseeraus. Isolla volyymillä.

– Sen markkinointibudjetiksi on lu-vattu 400 000 dollaria.

Turengissa asuva Janakkalan Yrittä- jien puheenjohtaja myöntää, että jokai-sella kitaran näppäilijällä lienee nuo-rempana ollut haaveita rokkitähteydes-tä. Päälle viisikymppisenä unelma on oikeastaan toteutunut.

– Nyt pääsee pyörimään ja juttele-maan rock-tähtien kanssa messuilla ja keikoilla, mutta vähän eri tavalla kuin rokkarina. Ehkä jopa mukavammin, kun töitä tekee pääosin päiväsaikaan, ja matkustelua on vähemmän. Tämä on tavallaan rock-elämän parempi puoli, Koski virnistää.

KaKKostuote. Mad Professorin

vahvistimia valmistuu vuodessa noin sata,

pedaaleja yli 10 000.

98 prosenttia vientiin

> Mitä yhteistä on Children of Bodomil-la, Sielun Veljillä, Slipknotilla ja Eppu Normaalilla? Oikein arvattu: Mad

Professorin kitarapedaalit. – Koko ajan radiosta tietämättäänkin kuu-

lee musiikkia, jossa osatekijänä ovat meidän laitteet. Oikeastaan kaikilla merkittävillä suo-malaisbändeillä niitä on, sanoo Harri Koski.

– Mutta meille oikeastaan vielä tärkeäm-pää on arvostus nimekkäiden studionimien keskuudessa. Heitä ei suuri yleisö tunne, mutta ammattilaisille he ovat kitaristien

kitaristeja, Koski puntaroi. Pedaaleja ei hinnan puolesta ole suunnitel-

tu joka kodin laitteiksi vaan vakavasti asiaa harrastaville.

Tuotteista 98 prosenttia menee vientiin. Jakelussa on käytännössä koko Eurooppa, laa-jasti Aasiaa ja tietysti Amerikat. Helmikuussa löytyi uusi jalansija eksoottisemmasta rock-maasta, Saudi-Arabiasta.

Markkinoinnissa erityisen tärkeään osaan ovat nousseet Mad Professorin itse tuottamat videot.

VäriMaaiLMa. Pedaalien nimi-kointi perustuu väreihin.

Mikä pedaali?•Pedaali on soittimen –

useimmiten kitaran tai basson – ääntä halutulla tavalla muuntava laite, joka kytketään soittimeen ja vahvistimeen.

1,5


seuraava yrityspörssi ilmestyy 25.4.2013

Myytäviä kohteitammeLiikkeenjohdon konsultointiyritys .................. neuvotellaan Korkealaatuisten naisten- vaatteiden valmistaja ...................650 000 Kaupunkihotelli ............................. 140 000 Caravan-liiketoiminta keskeisellä paikalla .........................75 000 + vaihto-omaisuus Huoltoasema Pylkönmäellä ..........195 000 Kuormalavojen kierrätys ............... 45 000 Lounaskahvila .................................90 000 Lomakeskus Lapissa ..................... 545 000 Luontaistuotekauppa ....................170 000 Kalankasvatusliiketoiminta..........480 000 Itsepalvelukirpputori pääkaupunkiseudulla ................... 220 000 Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta .................. 400 000 Siivousalan yritys ..........................110 000 Rakennustarvikeliike .................... 356 000 + kiinteistö

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Yritysvälittäjät

Palkkatyö loppui – pikavauhtia yrittäjäksitommi anttonen

Myydään yrityKsiä

www.yritysporssi.fi

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Muut toimialat

Rakentaminen

Palvelut, liikenne

Majoitus, ravintola, elintarvike

niin sanotuksi pakkoyrittäjäksi voi heittäytyä myös hyvillä mielin. jyväskyläläisen Vm-medical oy:n yrittäjät näkevät tulevan valoisana.leena [email protected]

jotenkin on vain kevyempi olo. Näin kiteyttää vuoden alussa yrittäjäksi heittäytynyt Visa

Koskela tuntemuksiaan.– Joka maanantai oli kiva

lähteä töihin aiemminkin, mutta nyt on silti jollain lailla helpompi hengittää. Elämän suunta näkyy kirk-kaampana edessä, Koskela sanoo.

Koskela perusti entisen työkaverinsa Marko Hytö-sen kanssa terveydenhuol-lon laitteiden ja välineiden kalibrointia, validointia ja sähköturvallisuusmittauk-sia tekevän VM-Medical Oy:n vuoden alussa.

Yrittäjyys ei ollut vuosien haave, vaan pikemminkin pakkotilanne. Miehet tekivät vastaavia töitä yksikön pääl-likkönä ja projektijohtajana kiinteistöalan monialayhtiö

Are Oy:ssä, kun yritys lopetti yllättäen yksikön viime jou-lukuussa.

– Mekin teimme sitten no-pean ratkaisun ja päätimme jatkaa samaa työtä itsenäisi-nä, Koskela sanoo.

VM-Medicalin liikeideana on mennä terveydenhuollon yksiköihin ja tarkastaa po-tilaan hoitoon käytettävien laitteiden toiminta paikan päällä. Yhdellä kerralla saa-daan tarkastettua esimer-kiksi kaikki leikkaussalin laitteet. Laitteille tulee vä-hemmän käyttökatkoksia, eikä herkästi rikki meneviä laitteita tarvitse myöskään lähettää talon ulkopuolelle mittauksiin.

Yhtiön asiakkaina on Suo-men suurimpia yksityisen ja julkisen puolen terveyden-huollon toimijoita.

– Vastaavaa valtakunnal-lisesti ja yhtä laaja-alaisesti

toimivaa yritystä ei ole.

osaamista ulkoa. Talous mataa ja tulevakin näyttää tuuliselta. Yrityksen perus-taminen ei silti pelottanut.

– Taloustilanne ei ol-lut meillä päällimmäisenä ajatuksissa. Meillä on en-tuudestaan hyvä kontakti-verkosto ja alalla on kasvu-potentiaalia. Sitä paitsi työt

loppuvat, jos ovat loppuak-seen, on sitä toisella töissä tai yrittäjänä.

Ruusuisia kuvitelmiakaan yrittämisen ihanuudesta ei ollut. Koskela on ollut palk-

lämmitysjärjestelmiä (esim. lämpöpumput) myyvä ja asentava yritys etelä-Karjalassa. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 40 m2. hintapyyntö 70 000 €.

SY-21022013-2587

Ilmastointialan yritys Pirkanmaal-la. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 4 - 5. hintapyyntö 250 000 €.

SY-05032013-2629

Rakennusalan yritys Uudella- maalla. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 470 m2. hintapyyntö 700 000 €.

SY-11032013-2645

Morsiuspukuliike Morsiussalonki RosAmor Ky seinäjoella. liikevaihto 200 000 - 250 000 €. työntekijänä yrittäjä itse. Omat 169 m2 toimi-tilat. lisätiedot sari Koskela p. 050 593 9739.

ePy-03122012-2380

Matkamuistomyymälä lapissa. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 107,5 m2. hintapyyntö 115 000 €.

SY-12022013-2557

Huoltokorjaamo etelä-Pohjan- maalla. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 580 m2.

SY-21012013-2483

Valtuutetun kodinkonehuolto- liikkeen liiketoiminta ja tarvike- varasto pääkaupunkiseudulla. liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. työn- tekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 58 m2. hintapyyntö 35 000 €.

SY-29012013-2510

Kiinteistöhuoltoyritys Virossa. liikevaihto vuonna 2012 5 700 000 € (netto). työntekijöitä 700. Vuokra-tut toimitilat 500 m2. hintapyyntö 1 750 000 €.

SY-13022013-2559

senioreille suunnattu kunto- ja hyvinvointikeskus pääkaupunki-seudulla. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. hintapyyntö 150 000 €.

SY-13022013-2560

Ruoka- ja tanssiravintola ilta-lento hailuodossa. Omat toimitilat 250 m2 + 25-asiakaspaikkainen kota, velaton myyntihinta on 295 000 €. hUOM! Pohjanmaan hunajakeskus Ky myy molemmat omistamansa kiin- teistöt: ainutlaatuinen tilaisuus no-pealle / nopeille ostajille! lisätietoja myös http://www.etuovi.com/koh-de/969786 eMMe MYY YRitYKsiäM-Me, vaan toimitilamme tontteineen!

SY-05022013-2530

Kainuussa yritys jonka toimialana on majoitus- ja matkailu- sekä korjaamotoiminta. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 1 700 m2, useas-sa rakennuksessa, osa kylmää tilaa.

SY-06022013-2539

Ohjelmapalvelu- ja elämystuo-tantoyritys levillä. Omat toimitilat n. 800 m2. hintapyyntö 370 000 €.

SY-15022013-2569

Ostetaan YRITYS/OSAKKuuS. laa-dukasta, skaalautuvaa toimintaa? ei ravintola, ei kiinteistöjä. hintapyyntö max 200 000 €.

SY-12032013-2649

Jätealan kuljetusliike Uudella-maalla. hintapyyntö 65 000 €.

SY-11022013-2546

Tilitoimisto turun seudulla. liike-vaihto 300 000 - 400 000 €. työn- tekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 170 m2. hintapyyntö 200 000 €.

SY-11022013-2547

Tilitoimiston liiketoiminta espoos- sa. Vakiintunut asiakaskunta. liikevaihto 85 000 - 100 000 €. työnteki-jöitä 1. Vuokratut toimitilat. hinta-pyyntö 50 000 €.

SY-19022013-2578

Hautaustoimisto Kalliossa, helsin-gissä. Vuokratut toimitilat 60 m2. hintapyyntö 30 000 €.

SY-26022013-2604

Fysioterapiayritys Keski-suomes-sa. liikevaihto alle 100 000 €. työn-tekijöitä 2. Vuokratut toimitilat 140 m2. hintapyyntö 25 000 €.

SY-04032013-2617

Teollisuuden alihankintayritys satakunnassa. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 1570 m2. hintapyyntö 350 000 €.

SY-22012013-2488

Pienempi metallialan koneista-mo, tai koneet ja laitteet helsingissä. Vuokratut toimitilat 250 m2.

SY-13022013-2558

Muovituotteiden valmistus- ja myyntiyritys turussa. toimintaa koko suomessa. liikevaihto alle 80 000 €. työntekijöitä 1. Vuokra-tut toimitilat 220 m2. hintapyyntö 19 000 €.

SY-18022013-2575

Pirkanmaalla yritys jonka toimialana erikoistuotteiden maahan-tuonti, myynti, vuokraus ja huolto. toimintaa koko suomessa. liikevaihto yli 2 000 000 €. Vuokra-tut toimitilat 900 m2. hintapyyntö 750 000 €.

SY-22022013-2592

Matkapuhelinliike Uudellamaalla. Vuokratut toimitilat. hintapyyntö 95 000 €.

SY-01032013-2614

Kalusteliike Pohjois-Pohjanmaalla. liikevaihto 600 000 - 800 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat.

SY-05032013-2633

Pienkoneiden huolto- ja jälleen-myyntiyritys Keski-suomessa. liikevaihto 200 000 - 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 200 m2. hintapyyntö 350 000 €.

SY-08032013-2642

Myydään/myydään osuus moot-toripyöräliike satakunnassa. toimintaa koko suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. liikevaihto 500 000 - 600 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 500 m2.

SY-13032013-2652

Ruiskupuristusmuotteja valmis-tava ja huoltava yritys, tai koneet ja laitteet. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 240 m2.

SY-04032013-2619

Kalustetehdas (kiintokalustamisen myyntipisteet ja tehdas) Varsinais-suomessa. toimintaa koko suomes-sa. liikevaihto 3 000 000 €. työn-tekijöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat 2500 m2.

SY-06032013-2636

tampereen talousalueella toimivan konepajayrityksen osake- kanta. liikevaihto 3 000 000 - 4 000 000 €.

SY-11032013-2647

Pitopalvelu Orimattilassa. liike-vaihto 100 000 - 200 000 €. Vuokra-tut toimitilat n. 400 m2. hintapyyntö 22 000 €.

SY-18022013-2573

Aamiaismajoitusyritys Keski-suo-messa. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 1. Omat toimitilat 1000 m2. hintapyyntö 780 000 €.

SY-25022013-2597

reaListi. Pienessä yrityksessä on hienoa, että päätökset voi tehdä nopeasti, sanoo Visa Koskela.

katyön ohessa sivutoimise-na yrittäjänä vuosituhannen vaihteessa. Paljon puhuttu yrittämisen vapaus on hä-nen mielestään pienessä yri-tyksessä lähinnä vitsi.

26 arjESSa

Kauppa Teollisuus

3/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT 27arjESSa

Palkkatyö loppui – pikavauhtia yrittäjäksi

urjalaPekka Mäntylä[email protected]

almanakan oikuilla on yllättävän suu-ri merkitys urjala- laisen karkkiyrit-

täjän Raimo Tuomisen kas-sakoneeseen. Pääsiäisen ajankohta nimittäin mää-rittelee merkittävästi suk-laamunien myyntiä.

– Joulun jälkeen hiihto- lomat aloittavat meillä uuden sesongin, ja mitä pi-kemmin hiihtolomien jäl-keen pääsiäinen tulee, sitä vilkkaammin kauppa käy. Mutta jos pääsiäinen venyy lähemmäs vappua, myynti on selvästi heikompaa, Tuo-minen kertoo 22 vuoden ko-kemuksella.

Tämän vuoden pääsiäi-nen siis maistuu mainiosti Urjalan Makeistukun omis-tajalle. Tai ”Urjalan viralli-selle namusedälle”, kuten hän itseään hersyvästi nau-raen tituleeraa.

Pääsiäisen jälkeen kevääl-lä saapuvat luokkaretkeile-vät koululaiset, jotka välil-

maalispääsiäinen maistuu urjalan namusedälle

lä pakottavat karkkisedän muuntumaan opastavaksi hoitotädiksi.

– Joskus täytyy pienimpiä koululaisia vähän toppuu-tella, ettei kannata kaikkia rahoja tuhlata täällä, kun edessä on pitkä retkipäivä.

Koululaisten lisäksi ma-kea maistuu iäkkäämmil- lekin. Tuominen kertoo, et-tä alkuvuodesta heillä vie-raili kahdeksankymppinen rouva.

– Hän tuli hakemaan ma-keisia, mutta kertoi vievän-sä niitä autossa odottaneel-le 102-vuotiaalle anopilleen, Tuominen hymyilee.

Verkkokauppa yllätti. Kii- reisintä aikaa myymälässä kuitenkin vietetään juhan-

nuksesta heinäkuun lop-puun.

– Silloin ovat lomalaiset liikkeellä kesäfiiliksellä ja lomarahat mukanaan.

Urjalan Makeistukku on viisi henkilöä työllistävä perheyritys, ja kesällä rivejä vahvistetaan viidellä kausi-työntekijällä.

Vuoden viimeinen seson-ki on luonnollisesti joulu, jota varten tehdään ensim-mäisiä tilauksia jo helmi-kuun lopussa.

Ennakointia vaikeuttaa vastikään avattu verkko-kauppa, jonka suosio on yl-lättänyt Tuomisen.

– On aika mukavaa, kun nyt tuntuu siltä, että meil-lä on myymälä oikeastaan joka kylässä!

PuPuja. Urjalan Makeistukun karkit tulevat pääsääntöisesti

Pohjoismaista sekä saksasta, Kreikasta ja italiasta, kertoo

Raimo tuominen.

Lomaile 15 % edullisemmin Holiday Club tarjoaa Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille lomia 15 % alennuksella. Voit valita majoituksen tasokkaassa kylpylähotellissa tai tilavissa lomahuo-neistoissa ja -asunnoissa.

Hintaesimerkkejä

Kylpyläloma Holiday Club Saimaalla alk. 52 €/hlö (norm. 59) Kylpyläloma Holiday Club Katinkullassa alk. 52 €/hlö (norm. 59) Loma-asunto Ylläkseltä 4:lle alk. 94 €/vrk (norm. 110) Loma-asunto Kuusamossa 6:lle alk. 153 €/vrk (norm. 180)

Kylpyläloma hotellissa sisältää majoituksen, aamiaiset ja kylpylän vapaan käytön. Loma-asuntohintoihin sisältyy vuodevaatteet, pyyhkeet ja loppu- siivous. Minimiviipymä 2 vrk.

Tarjous voimassa 23.12.13 asti. Alennusta ei lomapaketeista eikä erikoistarjouksista.

Varaa onlinesta holidayclub.fi tai puhelimitse 030 686 000 koodi: yrittäjä1 (ma–pe 8–18, la 10–15)

Lomajalat vievät

Holiday ClubillereaListi. Pienessä yrityksessä on hienoa, että päätökset voi tehdä nopeasti, sanoo Visa Koskela.

– 1 – 5 hengen yritykses-sä asiakkaat järjestävät elä-män. Toisaalta, kun tietää ja tunnustaa realiteetit, se ei ole negatiivinen asia. Pienes- sä yrityksessä on hienoa muun muassa se, että pää-tökset voi tehdä itse ja no-peasti. Asioita ei tarvitse hy- väksyttää muualla.

Mutta oman osaamisen rajat on tiedettävä. Siksi Kos- kela ja Hytönen ovat ulkois-taneet esimerkiksi talous-

hallinnon ja laskutus on viety verkkoon. Näin he pys-tyvät keskittymään siihen, mitä osaavat parhaiten.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asioista pitäisi olla perillä. Täytyy tietää, mitä neuvoja tarvitsee ja mistä hakea apua. Yrityksen pe-rustamisvaiheessa Koskela ja Hytönen luottivat ammat-tilaisiin.

Vaikka liikeidea olisi kuin-ka hiottu, asioita on hyvä

> Äkkiseltään voisi kuvitella, että terveydenhuollon laitteiden ja välineiden kalibroinnissa tekni-

nen osaaminen nousisi alan rekrytoin-tiperusteissa ylivoimaiseksi ykköseksi. Mutta ei. Toki teknistä osaamista vaa-ditaan laajasti, mutta vähintään yhtä tärkeää on olla oikeanlainen tyyppi.

Näin ainakin sellaisessa yrityksessä, jossa insinööri menee laitteiden luo eikä päinvastoin.

– Sairaalamaailma ja terveydenhuol-lon yksiköt ylipäätään ovat ympäristönä haasteellisia. On tiedettävä, milloin ja minne voi mennä, miten pukeutua, mihin voi koskea. Potilaitakin joutuu joskus kohtaamaan ja heidät pitää osata ottaa työssä huomioon. Mittaus- ja sää-tötekniikan osaaminen on lopultakin

vähäisempi osa työtä, sanoo VM-Medi-cal Oy:n toimitusjohtaja Visa Koskela.

Uudistettu laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tuli voimaan vuonna 2010. Sen myötä laitteiden kalibrointia, validointia ja toimintatar-kastuksia säädellään aiempaa tarkem-min. Siksi vuoden alussa perustetussa kahden miehen yrityksessä uskotaan alan kasvuun.

– Pääsemme työllistämään entisiä työkavereitamme, mutta uusiakin tarvitaan. Henkilöstönhallinta tulee varmasti olemaan yrittäjyydessä haas-tavinta. Rekrytointi on tärkeä juttu. Pal-velualalla kun tulee niin kovin nopeasti takaisin se, jos joku tekee virheen. Tämä on myös reissutyötä. Joillekin se sopii ja toisille se on rasite.

inhimillinen insinööri saa paikan

tutkailla myös toisin silmin ja saada sparrausta siitä, mihin suuntaan kannattaa missäkin vaiheessa edetä.

– Ilman Jyväskylän Uus-yrittäjyyskeskusta, Ely-kes-kusta ja Finnveran kaverei-den neuvoja toimintamme ei olisi pyörähtänyt käyntiin näin nopeasti. Saimme kor-vaamaton apua. Yrityksen perustaminen ei ole pelkäs-tään sitä, että klikkailee ne-tissä firman pystyyn.


TaLOUSKaksi kättä ei aina riitä

VaroVainen ote. Olen yrittäjäperheestä ja nähnyt homman kaikki puolet. siksikin olen varovainen lähtemään työnantajaksi, terhi Rajala-hakanen pohtii.

10-tuntiset päivät ja varauskalenterin täyttymi-nen kesäkuulle asti ovat saaneet terhi rajala- hakasen pohtimaan työllistämistä. Riikka [email protected]

Helsingin Töölössä Keltaista Kauneus-huonetta pitävä Terhi Rajala-Haka- nen kertoo ulko- muistista, että päi-

väajat on buukattu huhtikuulle sekä ilta- ja lauantaiajat kesäkuulle asti. Kyllähän hänellä työntekijän palkkaaminen on käynyt mielessä, kun välillä joutuu myymään ei-oota.

– Päällimmäisenä on ajatus, että minulla ei yksinkertaisesti ole varaa työntekijän palkkaamiseen. Toisaalta työllistäminen on tehty vaikeaksi. Näin pienessä hoitolassa oikean tyypin löytäminen on todel-la tärkeää, Rajala-Hakanen miettii.

Kauneushoitolayrittäjän mie-lessä leijailee monia kysymyksiä. Miten irtisanominen tarvittaessa onnistuu, miten maksetaan äitiys-päivärahat, entä onko toinen yhtä paneutunut työhön?

– Toisen tekijän saaminen on ol-lut jo vuosia mielessä. En ikuisesti jaksa tehdä 10-tuntisia päiviä ja muut työt vielä päälle. Ja minulla on hyvä laaja asiakaskunta.

tekijä vuokratuolilla. Rajala-Hakanen on kypsytellyt mielessään ajatusta ottaa kauneudenhoitoalan ammattilainen vuokratuolille. Var-sinkin kevät on hyvin kiireinen.

– Ilman muuta minulle sopivam-pi vaihtoehto olisi löytää henkilö vuokratuolille kuin palkata työn-tekijä. Pidän silmät ja korvat auki aina, jos satun törmäämään sopi-vaan henkilöön. Henkilön pitää olla yhtä paneutunut tähän hommaan. Joka alalla varmasti on kaikennä-köistä sukankuluttajaa.

Teoriassa hän pitää työttömän työntekijän palkkaamiseen saata-vaa palkkatukea hyvänä asiana, mutta kauneudenhoitoalalla vuok-ratuoliyrittäminen on mutkaton tapa saada lisävoimia.

Terhi Rajala-Hakaselle yrittäjälle tyypillinen ongelma, ajanpuute, on tuttu. Toisen tekijän tarve on hy-vin ajankohtainen, mutta jostain pitäisi kaivaa aikaa sopimusten kiemuroihin perehtymiseen. Niin, ja löytää oikea tyyppi. Palvelualalla yksinyrittäjyys on tilastojen valossa yleistä.

Kymmenen vuotta oman onnen-sa seppänä, ja yhä yrittäjä pitää työstään, sama viesti välittyy myös hoitolan iloisesta ilmeestä.

– Olen onnellinen, että on työtä. Moni kollegani on joutunut lopet-tamaan. Tarvitsen jokaista asiakas-tani.

Päällimmäisenä on ajatus, että minulla ei yksinkertaisesti ole varaa työntekijän palkkaamiseen. toisaalta työllistäminen on tehty vaikeaksi.

terhi rajala-hakanen

* laskelmassa käytetty työaika perustuu eK:n työaikatiedusteluun vuodelta 2011.

** työaikaa vähentävät sairaudet, perhevapaat ym. huomioitu

*** työvoimakustannus laskettu per tehty työtunti, työntekijän palkka laskettu tehtyjen työtuntien mukaan

työnantajan sivukulut:•työeläke 18,25 prosenttia•sairausvakuutusmaksu 2,04 prosenttia•työttömyysvakuutusmaksu 0,80 prosenttia•tapaturmavakuutusmaksu 1 prosentti•ryhmähenkivakuutusmaksu 0,07 prosenttia

–> Yhteensä 22,16 prosenttia palkasta

Paljonko työllistäminen maksaa?

aleKsi Poutanen

ota kantaa verkossa: yrittajat.fi

Bruttopalkka 30 780 euroa/vuosi

nettopalkka 25 627 euroa/vuosi (Keskimääräinen veroaste 28,5 prosenttia)

13,5 euroa/työtunti *

16,7 euroa/tehty työtunti **

Hintalappu työnantajalle

43 785 euroa/vuosi

28,5 euroa/tehty työtunti ***


5000€ Tällä summalla Osmo Soininvaara ja Juhana Vartiainen hyvittäisivät yritykselle työntekijän äitiydestä aiheutuvia kustannuksia.

Kaksi kättä ei aina riitä Kun mietit rekrytoimista,

muista palkkalaskuri

www.yrittajat.fi > haku: palkkalaskuri 2013

ArvonlisäveropäiväAamupäivä

9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.30 Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset• henkilöstökulujen vähennykset• yksityisen kulutuksen huomioiminen• edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua?• verottoman liiketoiminnan vaikutus

Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa• myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta?• kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille• VH:n ohjeen täsmentynyt tulkinta

Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen• vähennysten oikea-aikainen tekeminen• myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla

Täsmentyneet arvonlisäverotuksen laskumerkintävaatimukset• pakolliset laskumerkintävaatimukset• lisäykset vuoden 2013 alussa• kevennetyt laskumerkintävaatimukset – korotettu alaraja 1.1.2013 alkaen

12.30 Lounas

13.15 Koulutus päättyy

Seminaarin kouluttaja: arvonlisävero- asiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy

Kansainvälisten toimintojenarvonlisäveropäiväIltapäivä

12.15 Ilmoittautuminen

12.30 Lounas

13.15 Tavaran yhteisökaupan arvonlisäverotus• tavaran yhteisökaupan pääperiaatteet•yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset•verolliset yhteisöhankinnat

14.15 Kahvi

14.45 EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus•EU:n ulkopuolisen tavarakaupan pääperiaatteet• tavaran myynti EU:n ulkopuolelle – vientikauppa• tavarahankinnat EU:n ulkopuolelta – maahantuontitoiminta

Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus•rajat ylittävän palvelukaupan pääperiaatteet•palvelujen myyntimaasäännökset elinkeinonharjoittajien välillä•milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta?• ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus

– raportointivelvoitteet kausiveroilmoituksella

16.15 Koulutus päättyy

Ravintola Pääpostin auditorio, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki

Arvonlisävero- päivät 21.5.2013

Ilmoittautuminen viimeistään 13.5. www.yrittajat.fi/alv2013, p. 09 2292 2994, [email protected]

Peruutus: 13.5. jälkeen tehdystä peruutuksesta perimme 60 € (+ alv). Jos peruutus tehdään myöhemmin kuin kolme päivää ennen koulutuksen alkua, peritään koko osallistumismaksu.

Aamupäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Aamukahvi ja lounas sisältyvät hintaan.

Iltapäivän jäsenhinta 189 € (+ alv), normaalihinta 279 € (+ alv) Lounas ja kahvi ja sisältyvät hintaan.

Aamu- ja iltapäivän yhteishinta: Jäsenhinta 299 € (+ alv), normaalihinta 449 € (+ alv)

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 [email protected] | yrittajat.fi

Osallistu koko päivään – yhteishinta!

RIIKKA KOSKENRANTA [email protected]

Kuin perheenjäsentä valitsisiKahden kolmen hengen työyhteisö on ryhmä-dynamiikaltaan kuin perhe. Kun palkataan ensimmäistä työntekijää, on selvää, että oikean henkilön löytäminen on todella tär-keää. yksinyrittäjää voi arveluttaa työn- antaja-aseman lisäksi myös pomoksi tulemi-nen. toisaalla tässä lehdessä haastateltujen apinajohtajan käsikirjan kirjoittajien mukaan hyvä johtaja on inhimillinen, ja aidosti kiin-nostunut työntekijästään, eikä ainoastaan

talousluvuista.lähes 60 prosenttia yksinyrittäjistä

ei ole yrittäjyysuransa aikana palkannut yritykseensä ulkopuolisia työntekijöitä. toki painavin syy siihen, ettei yksinyrittäjä halua yritykseensä lisää työvoimaa on se, ettei työtä riitä yhtä henkilöä useammalle. silloin, kun tarvetta on, työn tarjoamista voi kokeilla myös joustavien ratkaisujen, kuten vuokra-työvoiman palkkaamisen kautta.

Kommentti

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/201330 TaLOUS

KOKOUSRISTEILYT ALL INCLUSIVE

Varaukset: Helsinki: (09) 123 571, [email protected]

Turku: (02) 333 1332, [email protected]: (02) 333 1200, [email protected]

Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeudet muutoksiin. *) Myyntiaika vain 30.4.2013 asti.

Helsinki-Tallinna Päiväkokous alk. 41a/hlöViking XPRS

Vuorokauden Merikokous Helsingistä Tallinnaan alk. 49a/hlö (*Viking Isabella

Helsinki-Tukholma kokouspaketti alk.120 a/hlö Viking Mariella/Gabriella

Turku-Maarianhamina Piknik-kokousristeily alk. 40 a/hlöViking Amorella/Grace

Vuorokauden Merikokous Turusta Tukholmaan alk. 54,50 a/hlöViking Amorella

Arvoisa yrittäjä,herkkulounaat sekä näyttävät

ja suussa sulavat illalliset valmistuvat keittiössämme

huippuammattilaisten voimin. Tervetuloa!

Robert Salmikeittiömestari, M/S Viking Grace

• Kaikki taseen vastaavaa-puolella olevat erät, kassa mukaan lukien, on rahoitettava jotenkin.

• Kokonaisrahoitukselle voidaan määrittää kustannus.

• mikä on toimitilojen kustannus?

• mikä on myyntisaamisten kustannus?

• miten ostovelkojen kasvu vaikuttaa?

Vastaavaa Vastattavaa

Käyttöomaisuus oma pääoma

Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen vieras pääoma

myyntisaamiset muu lyhytaikainen vieras pääoma

rahoitusomaisuus- arvopaperit

siirtovelat

rahat ja pankkisaamiset ostovelat

Koko pääoman tuotto-% =

operatiivisen liiketoiminnan tulos

Koko pääoma

Pääoman tuotto paranee ja yrityk-sen arvo kasvaa, jos sitoutunutta pääomaa pystytään vähentämään tai nettotulosta lisäämään.

Käyttöpääoman hinta ja vaikutus

WaCC 1

3

2

Pääoman tuoton kolme osa-aluetta

operatiivinen tehokkuus• nettovoittomarginaali

Pääoman kiertonopeus• liikevaihto/tase

Velkavipu• tase/oma pääoma

Käyttöpääoma tai oi-keammin sanottuna sen puute nousee jo-kaisessa pk-baromet-rissa tärkeimmäksi

syyksi hakea ulkopuolista rahoi-tusta pankeilta. Käyttöpääoma on se osa yrityksen pääomasta, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan pyörittämiseen.

Mutta kiinnittävätkö yrittäjät tarpeeksi huomiota siihen, ovatko kaikki taseen Vastaavaa-puolella olevat erät tarpeellisia omistaa vai voisiko ne kenties rahoittaa joten-kin muuten?

Pohjola Pankin tarjoomajohtaja Jukka Immonen sanoo, että ei.

– Yrityksiltä löytyy toimitiloja, koneita ja kalustoa. Lisäksi siellä on vaihto-omaisuutta, kuten raaka-aineita. Yrittäjän on syytä arvioida, mitä koneita tai laitteita todella pitää omistaa ja mitä vaihto-omai-suuden erissä on sellaista, joita on mahdollista viedä alihankkijan, ra-hoittajan tai jonkun muun yhteis-työkumppanin taseeseen, Immo-nen sanoo.

ole yrityksesi taseen herrayrityksillä on pal-jon varaa tehostaa toimintojaan.Kimmo [email protected]

Hänen mukaansa yrittäjän täy-tyy myös laskea myyntisaamisille arvo. Usein pk-yrittäjät karsastavat myyntisaamisten siirtämistä mui-den harteille.

– Jos yrittäjä saa myytyä myyn-tisaamisensa esimerkiksi rahoi-tuslaitokselle vaikka hintaan kak-si yksikköä, niin se ei haittaa, jos se korvaa neljän yksiön hintaista lyhytaikaista vierasta pääomaa. Tämä on puhdasta matematiikkaa.

Kokonaisuus huomioon. Immo-nen puhuu taseen hallinnasta ja viime kädessä vastuu kokonaisuu-den arvioinnista on aina yrityksen johdolla ja omistajalla.

Toinen Immosen lempiaiheista on pääoman kiertonopeus. Kaavan laskeminen paperilla on helppoa, mutta käytännössä kaikki isotkaan yritykset eivät hyödynnä sen tuo-mia tehostamismahdollisuuksia.

– Se on koko yrityksen sisäinen

prosessi. Oston, liiketoimintapro-sessin ja myynnin pitää toimia ko-konaisuutena, Immonen kertoo.

Joka tapauksessa pääoman kier-tonopeus on yksi pääoman tuo-ton peruspilareista ja vaikuttaa yrityksen taloudellisiin tunnuslu-kuihin.

Esimerkiksi vähentämällä myyn-tisaatavia ja kasvattamalla osto-velkoja yritys pystyy lyhentämään korollista velkaansa. jukka immonen


Yhteistyössä kasvuyrittäjyyden puolesta:

Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen ko. tilaisuutta.Tilaisuus on maksuton. Paikkoja on rajoitetusti.

Ari Rajala, Kauppalehti Oy

Marko Parkkinen, Seedi Oy

Katso paikkakuntakohtaiset ohjelmat ja ilmoittaudu mukaan www.kauppalehti.fi/kasvajat

YRITTÄJÄ, KIINNOSTAAKOKASVU?Kauppalehden Kasvajat-kiertue 24.4.–29.5.

24.4. OULU 7.5. JYVÄSKYLÄ 15.5. TAMPERE22.5. TURKU 29.5. HELSINKI

OHJELMA15.00 Ovet aukeavat

15.30 Tervetuloa vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi / toimituspäällikkö Jari Saario, Kauppalehti

Oma Yritys –toimitus esittäytyy

Miten yritys pärjää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ? Marko Parkkinen, moniyrittäjä, tj Seedi Oy mistä kasvua edistäviä uusia bisnesideoita miten muutoksia voi ennakoida mitä muutoksille kannattaa tehdä

Kannattava kasvu yritystoiminnan elinehto Ari Rajala, analyytikko, Kauppalehti Oy kasvuyrityksiä vähän, gaselleja tarvitaan löytyykö kasvuhalua ja –kykyä missä kannattavat kasvualat kasvuyritysten haasteet ja kasvun hallinta katsaus paikallisiin kasvuyrityksiin

Paikallisten yrittäjien paneeli sekä paikallisen kasvuyrittäjän palkitseminen

19.00 Tilaisuus päättyy

Oletpa sitten kasvaja tai et, yrittäjänä olet tervetullut Kasvu-yrittäjyyskiertueemme iltapäivätilaisuuksiin, joita järjestämme kevään aikana viidellä eri paikkakunnalla alkaen 24.4.2013.


vapaaLLa

Merja TervaluotoMikä saa lapset innostumaan?1Hiphurraa järjestää lastenjuhlia

Oulun seudulla. Millaisia kekkereitä nyt kysytään?

Lapsille tilataan teemallisia synttärijuhlia. Suosittuja teemoja ovat disko ja Angry Birds, jotka ovat toimivat tytöille ja pojille. Juhlijoi-den ikähaitari on 3 – 11 vuotta. Angry Birds on kaikenikäisten lasten suosikki, disko vähän vanhempien koululaisten. Äskettäin järjestin diskosynttärit 11-vuotiaalle pojalle.

2Mistä lähti ajatus perustaa lasten-juhlapalvelu?Täytin pyöreitä vuosia reilu vuosi sitten

ja järjestin tietenkin omat juhlani. Pari viikkoa myöhemmin keksin tämän idean – olen aina tykännyt järjestää juhlia omillekin lapsilleni. Olin aiemmin Nokialla töissä, ja olin jo useam-man vuoden ajan miettinyt uutta uraa. Osto-palvelujen käyttö näyttää olevan tällä alalla kasvussa, ja palaute on ollut myönteistä.

3Kuka tilaa lapselleen synttärit juhlapalvelulta?Yhteydenotot tulevat äideiltä. He ovat

työssäkäyviä, kiireisiä vanhempia. Kun tilaa meiltä juhlat selviää helpommalla, kun ei tar-vitse siivota ja hakea tarvikkeita kaupasta.

4Onko lastenjuhlat parempi järjes-tää kotona vai vuokratiloissa?Puolet asiakkaista järjestää juhlat koto-

na, puolet muualla. Kotona on siinä mielessä helpompi juhlia, että lasten kaverit asuvat yleensä lähellä. Toisaalta jos koti on pieni, voi olla helpompi järjestää synttärit muualla. Lapsista lähtee kuitenkin jonkin verran elämää. Teemme yhteistyötä paikallisen yksityisen päiväkotiketjun kanssa, jonka tiloja käytämme.

5Mikä työssä palkitsee?Työskentelin aiemmin Nokialla Sym-bianin parissa. Palautteen saaminen oli

usein tiukassa, nyt lasten kasvoilta näkee heti, onko heillä hauskaa. Ja onhan juhlissa mukava olla mukana, työ on iloista ja monipuolista.

6Mikä on takuukonstisi saada lapset innostumaan?Heittotaulut ovat lasten suosikkeja –

tauluissa on erikokoisia reikiä, joiden läpi heitetään hernepusseja, ja lopuksi lasketaan pisteet. Ja hattaroista tulee juhlatuoksu, niitä tehdään melkein kaikilla synttäreillä. Vanhem-mat lapset saavat tehdä hattarat itse ja se on heistä todella hauskaa.

Lasten kasvoilta näkee heti, onko heillä hauskaa.

Kuka: Merja tervaluotoikä: 41työ: juhlajärjestäjä Hiphurraa- lastenjuhlapalvelussa. järjestän työkseni lastenjuhlia, pääasiassa teemallisia synttärijuhlia.Perhe: Mies ja kolme pientä poikaa (jalmari, jimi ja jesse).unelma: terveyttä ja hyvää oloa läheisille. ja että pääsis ”kiertämään vähän mualimaa”.

tuomioKuluneen KuuKauden Plussat ja miinuKset

6 kysy- mystä

KuVauljas oy

Pimeää työvoimaa. Heidi Hautala kantaa tekosistaan

poliittisen vastuun eli jatkossa hän moralisoi muita entistä kovemmalla innolla ja lupaa

olla jäämättä enää kiinni.

suomalaista ruoka- kulttuuria. Kitkan viisas

-muikku on vihdoin saanut Eu:n alkuperäissuojan. Seu-

raavaksi jonossa jo odottelee Hesen kerrosateria.

entisten nuorten seksi- palsta. Ilta-Sanomat teki

kulttuuriteon pelastamalla Suosikin raunioista Dear Eki -palstan.

Vientitykit. Suomalaisella osaamisella on kysyntää Arabiemiraateissa. Ensin

kelpasi kenraali Markku Koli, nyt Patria neuvottelee pans-

sarikaupasta. Jos kauppa syntyy, useampikin kenraali

on uhrattavissa.

Molskille lomps. Idän jättiläinen Vladimir Putin

vastustaa painin pudottamis- ta olympiakisoista. Pohjan- maalla voidaan huokaista

helpotuksesta, sillä Putinia tukevat sellaiset painijasuu-ruudet kuin Steven Seagal ja

Mahmud Ahmadinejad.

Palkkaneuvottelut. Tv- haastattelut osoittavat, että palkkaneuvotteluja käyvät Jyri Häkämies ja lauri lyly sekä kolme seinäruusua,

joilta ei ikinä kysytä yhtään mitään.


Mitä ihmettä? Öljy antaa tietä puulle. tänä vuonna ollaan ensimmäistä kertaa 50 vuoteen tilanteessa, jossa tärkein energianlähde on puu. aalto-yliopiston professori raimo Lovio maaseudun tulevaisuuden haastattelussa

15%Joka kuudes työtön on työttömyysloukussa, eli töihin meno lisäisi tuloja alle 20 pro-senttia, kertoo Matalapalkkatyö Suomessa -raportti.

yrittäjä–suomi–yrittäjäsivistystä sinulle, yrittäjä. suomennamme yrityssanastoa.

LuennoLLa. Kokkolassa yrittäjät kuuntelivat tarkkaavaisesti ajankohtaista verotietoa, jota tarjoili KPMG:n Minna herlevi. (Kuva: Kaisa Kuutsa)

Baanalla Tapahtumia

win-win. sitra haluaa auttaa yrityksiä löytämään toistensa ylijäämämateriaalit.

teollisten symbioosien sanomaa kuulemassa helsingissä erja hazley ja juha sirkkala.

(Kuva: hannu hallamaa)

Paperinpala, jonka kirjanpitäjä

vaatii verottajaa varten. Jos haluat maksun

pimeästi, kannattaa kääntyä Heidi Hautalan

puoleen.

Yrittäjien pilkkikuninkuus ratkotaan lestijärvellä

LuoLassa. lohjalla Yrittäjän iltakoulu järjestettiin tytyrin kaivoksen salissa.

hans Välimäen oppeja kuuntemassa vasem-malla hannele hokkanen ja Kari hokkanen,

oikealla Marika Andersson (takana) ja sari Wirlander. (Kuva: sari säisänen)

radaLLa. nuoret yrittäjät aamukeilasivat Vantaalla. Mukana oli nuoria yrittäjiä espoosta, helsingistä ja Vantaalta, sillä tarkoituksena oli tutustua yli rajojen. Kuvassa vasemmalta Mika Korhola, Anttoni Kokkonen, Mia Kanerva, Antti Kahilakoski. (Kuva: Katja teräs)

KuittiMilloin: 6. huhtikuuta kello 11–14 Lestijärven jäälläMukana myös: satapäisessä pilkkijäjoukossa voi vilahtaa raimo Vistbacka

Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla pilkitään yrittäjien SM-tittelistä lauantaina 6. huhtikuuta. Kolmituntinen kisa käydään leppoisissa merkeissä

luonnonkauniin Lestijärven jäällä.Paikalliset yrittäjät tarjoavat pilkkijöille kahvia ja

makkaraa, sekä esittelevät toimintaansa.Pilkkikisaan tulee ilmoittautua 24. maaliskuuta

mennessä. Lisätietoja tapahtumasta antavat Lestijärven

Yrittäjien puheenjohtaja Jorma Tuikka ja sihteeri Marketta Similä.

Täyttääkö yrityksesi pyöreitä vuosia?läheta meille siitä vinkki: [email protected]

Hyvinvointi ja itsensä johtaminenKevään koulutusfoo-rumin aiheena on yrittäjän hyvin-vointi ja itsensä johtaminen. Yrittäjä voi par-haiten ja tekee parasta tulosta, kun hän on löytänyt tasapai-non tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin välillä. Illan isäntänä ja keskus-telun virittelijänä toimii yrittäjä, johtajuuden ammattilainen Pekka Kurvinen.

Koulutusfoorumi järjestetään 27. maaliskuuta kello 18–22. Illan pääpuhujana on Jarkko Rantanen.

Koulutusfoorumi järjestetään osoitteessa Palkkatilanportti 1, Helsinki.

Muista kivijalka-kauppiastasiElävän kaupungin puolesta ponnisteleva kivijalkaputiikkien oma viikko starttaa jo neljännen kerran Helsingissä 22. huhtikuuta.

Kivijalkakaupat ovat olennainen osa Helsingin katukuvaa, mutta kuinka moni ohikulkija ehtii tai malttaa myös asioida näissä pienissä putiikeissa? Mitä tapahtuisi, jos näitä puoteja ja pikkuliikkeitä ei enää olisi?

Kampanjaviikon aikana tarjolla on monenlaista ohjel-maa, tapahtumia ja kampanja-tarjouksia. Yrittäjät tuottavat tapahtuman sisällön ja heillä riittää mielikuvitusta ja tahtoa saada ohikulkija poikkeamaan putiikissa.

Yrittäjänais- päivät TampereellaValtakunnalliset Yrittäjänais-päivät järjestetään Tampereella 20.–21. huhtikuuta Sokos Hotel Ilveksessä.

Ohjelman teemana on Haus-kaa saa olla – rahaa pitää tulla. Valtakunnallisten yrittäjänais-päivien ohjelma on rakennettu niin, että se kiinnostaisi mahdol-lisimman monia yrittäjänaisia ja yhteistyökumppaneita.

Tiedon ja taidon lomassa on verkostoitumista, mukavaa yhdessäoloa ja virkistävää ohjelmaa. Luvassa on hyvää asiatietoa, hyödyllisiä vinkkejä ja kiinnostavia tarinoita – keven-nyksiä ja mukavaa yhdessäoloa unohtamatta.

Tampereella tapaat noin 200 kollegaa eri puolilta Suomea.

Ilmoittautuminen osoiteessa yrittajanaiset.fi.

Ylitä itsesi PorvoossaPorvoossa pääsee kuulemaan 3. huhtikuuta kertomuksen

tavoitteiden saavuttamisesta. Ylitä itsesi! -tapahtumassa tarinansa on kertomassa tähtitanssija ja koreografi Minna Tervamäki.

Nykyisin myös yrittä-jänä toimiva Tervämäki teki lähes 30-vuotisen

menestyneen uran Suomen Kansallisbaletissa.

Tilaisuuden järjestää Uuden-maan Yrittäjät Porvoo Cam-puksella, Taidetehtaankatu 1. Ilmoittautumisaika päättyy 24. maaliskuuta.

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/201334 parHaaT paLvELUT

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492

[email protected]

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingistä ja Lohjalta

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset

ja sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä ja tule käymään!

www.consista.fi www.paritilit.fi

Helsinki 09-6225 715Lohja 019-321 070

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oyja

Lohjalla Paritilit Oy

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO

[email protected]

YRITYSSOVELLUKSET

VIDEOTUOTANTOA

www.kalaproductions.fi

Kala Productions OyKaarle Lahdenpää

040 - 5518733

(UUSIMAA/E-SUOMI)

VIDEOTUOTANTOAYRITYKSILLE

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

TYÖSUORITUKSIA

Baarit/Pubit Haen ravintolatyötä

lisätyö/kausityö HMOL-koulutus Hyg-passi JV-kortti

Tmi tai verokortti

p. [email protected]


rESUméfakta eller fiktion: Fenomenet förklaras bland annat av finländarnas otillräckliga yrkeskunskap och arbetsförmåga, sociala problem och svaga arbetsmotivation..en expert på immigrationsfrågor från finlands näringsliv svarade i helsingin sanomat den 10 mars på frågan, om arbete inte duger åt finländarna.

motivationen ökar när företaget blir ens eget

jarKKo Virtanen

114 000 Antalet läsare av Yrittäjäsanomat har stigit med så mycket som 13 procent till 114 000 läsare.

Det är en stor ökning, efter-som antalet läsare av Yrittäjä-sanomat för två år sedan var knappt 90 000. Uppgifterna kom-mer från Ab Upplagekontrolls nationella mediaundersökning.

Ett målinriktat arbete ligger bakom ökningen. Yrittäjäsano-mats innehåll och utseende förnyades i januari förra året.

mikko lehmus har undersökt företag som har köpts av den operativa led-ningen. resultatet är ett betydande språng i nyckeltalen.

Kimmo [email protected]

företagets prestationsför-måga förbättras betyd-ligt efter att den opera-tiva ledningen tar rodret.

Det här konstateras i Mikko Lehmus Pro gradu-avhand-ling vid Aalto-universitetet. Leh-mus har analyserat företagens stra-tegiska och operativa förändringar efter ett så kallat MBO-köp.

– Den största överraskningen var den stora skillnaden mellan en anställd verkställande direktör och företagaren själv som vd. Den verk-ställande direktören leder företaget mycket mer aktivt och ivrigt, när han själv äger det, säger Lehmus.

Lehmus undersökte affärsverk-samhetsplanerna och bokslutsupp-gifter från fem företag som genom-fört ett MBO-köp, och intervjuade dessutom den nya ledningen. Fyra av företagen hade haft en anställd utomstående verkställande direk-tör, som till slut köpt företaget. En av de nya ägarna hade tidigare ar-betat som produktionschef inom sitt företag.

Lönsamheten förbättrades. Al-la nya ägare som ingick i fallstudi-erna hade genomfört förändringar

i syfte att förbättra lönsamheten och tillväxten. Resultaten lät inte vänta på sig, eftersom företagens genomsnittliga vinst förbättrades med sex procent inom ett år efter MBO-köpet.

Motsvarande siffra för andra företag inom samma bransch var –1,8 procent.

– Förändringen gav upphov till försäljningsanda, och företagens fokus förflyttades mer mot det. En ny ägare har alltid intresse av att öka resultatet. En av de intervjuade sade, att den tidigare ägaren inte längre satsade på företaget och att han fick fria händer efter köpet, be-rättar Lehmus.

Lehmus vill fästa mer uppmärk-samhet vid MBO-köp.

I Finland finns ca 74 000 före- tagare över 55 år. Av dem tror så

många som 40 procent att de kom-mer att sälja sitt företag till en ut-omstående köpare. I endast vart tionde företagsköp är det den opera-tiva ledningen som köper företaget.

– Den operativa ledningen hör till de som har mest potential för

att fortsätta driva företaget. De har de bästa insikterna om företaget och de bästa utgångspunkterna för att fortsätta verksamheten. Företa-garna borde mer aktivt fråga led-ningen om de vill ta över företaget, säger Lehmus.

Jäsenetu, joka liikuttaa kaikkia!Askelliiga on jäsenille ilmainen työhyvinvointihanke, joka laittaa liikkumaan hyvällä mielellä jäsenyritysten koko henkilöstön. Askelliiga ei maksa mitään, mutta antaa paljon. Otetaan yhdessä kunnon Askel eteenpäin.

Edut SY:n jäsenille: +Askelliiga on jäsenyritysten liikkujille ilmainen +Voit seurata henkilökohtaisen kuntosi kehitystä netissä +Jokainen otettu askel parantaa kuntoa

Avaa nyt heti Askelliigan sivusto ja liity mukaan!Tutustu Askelliigaan ja ilmoittaudu. Siinä kaikki. Nostetaan yhdessä sinun ja kaikkien jäsenyritysten kunto kasvuun!

WWW.ASKELLIIGA.FI

Nyt kiire kannattaa! Askelliiga alkaa 15.4. Tule mukaan heti!

YrITTäJIEN OmA KuNTOTApAhTumA

Ett medborgar-initiativ som är löntagarnas och företagarnas sakMedborgarinitiativet som Företagarkvinnorna i Finland har startat om en utjämning av kostnaderna för föräldraskap stöds hittills av bara drygt 3 000 underskrifter. Initiativet måste stödas av 50 000 underskrifter för att riksdagen ska ta upp det till behandling.

Bland organisationer stöder bland annat Kvinnoorganisatio-nernas Centralförbund rf, Företa-garna i Finland, Akavas Special-organisationer, Barnfamiljernas Intresseorganisation, Företagare inom hälso- och socialvården rf och Högskoleutbildade samhälls-vetare rf initiativet.

– Det här är löntagarnas sak lika mycket som företagarnas. För många är det här svårare att hantera än pälsdjursuppföd-ningen, berättar Heli Järvinen, verkställande direktör för Företa-garkvinnorna i Finland.

Företagarkvinnorna satsar på medborgarinitiativet. En reklam-kampanj på sociala medier är för tillfället i full gång.

Det är möjligt att underteckna initiativet fram till slutet av juli. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/71

Öka effektiviteten (omorganisering av verksamheten, lönsamhetsinvesteringar och bättre kostnadskontroll).

Sträva efter tillväxt (mer effektiviserad marknadsföring och försäljning samt utveckling av nya produkter).

Förbättra arbetstagarnas motivation (skapa system för drivfjädrar och öppen kommunikation).

1

3

2

dessa har förändratsmBo-köpet ökade betydligt ledningens motivation att leda företaget och samtidigt genomföra förändringar:

öVerrasKning. Direktören leder företagat mycket mer aktivt när han sjelv äger det, säger Mikko lehmus.


Yksi työeläkeyhtiö pitää huolen siitä, että yrityksesi maksaa

työeläkemaksuja kuukausittain sen minkä pitää. Ei liikaa eikä

liian vähän.

Varsinkin epävakaissa suhdanteissa on hyvä juttu, että

kassassa on juuri sen verran kuin sinne kuuluu. Homma

hoituu yksinkertaisimmin Eteran kuukausi-ilmoituksen avulla.

Vaihda työeläkevakuutukset nopeaan ja sujuvaan Eteraan.

Lue lisää osoitteesta etera. /sujuvampi

PIDÄ OMAT RAHATOMASSA KASSASSA.

yrittäjäsanomat 3/2013

Documents