yrittäjäinfo 6/2012

6 2012

Yrittäjän ja perheenjäsenen työttömyysturvaan parannuksia

Vuoden 2013 tärkeät luvut

ja maksut

Löydä oma uneLmasi

Yrityspörssi on maan laajin kauppapaikka yri-tyksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle. Löydä oma unelmasi! Jätä ilmoituksesi myytävästä tai ostettavasta yrityksestä www.yritysporssi.fi.

www.yritysporssi.fi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

Sisällysluettelo

1. VEROT JA RAHAT ...........................................................................................4Arvonlisäverotuksen verokannat nousevat ............................................................4Luontoisedut 2013 ................................................................................................. 5Suoraveloitus päättyy 2014 – yrittäjien syytä toimia ajoissa ................................... 5Vuoden 2013 veromuutokset..................................................................................6Verohallinnon laskutusohjetta päivitetty ................................................................8Lait uusista kasvukannusteista edelleen valmisteltavana ......................................8

2. TYÖNANTAJAN ABC ....................................................................................9Lakineuvoja vastaa: Irtisanominen henkilöön liittyvällä syyllä ...............................9Määräaikaisen ja vuokratyön perusteita täsmennettävä ...................................... 10CV-netti uudistuu: Esittelyt vain työnantajien näkyville ....................................... 10

3. YRITYSTOIMINNAN ABC .........................................................................11Muutoksia maksuaikoihin ja perintään .................................................................11Yrittäjille epäselviä muistutuskirjeitä tavaramerkin rekisteröinnistä .................... 12Patenttitietoa verkko-oppaasta ............................................................................ 12Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva julkaistu ................................... 1328 keinoa parantaa yritysten turvallisuutta .......................................................... 13

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ ................................................................................. 14Yrittäjän ja perheenjäsenen työttömyysturvaan merkittäviä parannuksia............. 14Työttömyysturva ei ole tuttu juttu ........................................................................ 17Isälle korvamerkittyjen vanhempainvapaiden käyttö joustavoituu ...................... 19Varhaiseläkereitit vähenevät ................................................................................ 19Työkyvyttömyyseläkeläinen, tarkista vanhuuseläkkeesi alkamisen ajankohta ....... 19Sairausvakuutusmaksut vuonna 2013 .................................................................20Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2013 ............................................................20

5. PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN ......................................................... 21Kuntarakennelaki lausuntokierroksella ................................................................ 21Viidennes valtuutetuista yrittäjiä .........................................................................22

6 • 2012

YRITTÄJÄINFO

Kustantaja Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUS

Viestintäassistentti Anna Lanteep. 09 2292 [email protected] Yrittäjät

Visuaalinen ilmesuunnittelija Lea HultSuomen Yrittäjät

TaittoKirsi PääskyvuoriPainomerkki Oy

Tässä numerossa kirjoittavat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, lakineuvoja Antti Huotilainen, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, veroasiantuntija Laura Kurki, lakineuvoja Tuomas Liinamaa, lainopillinen asiamies Atte Rytkönen, järjestöpäällikkö Hanna Tapala ja lainopillinen asiamies Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sekä Pekka Salokoski Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassasta.

ISSN 1239-4637

YrittäjäINFO

Löydä oma uneLmasi

Yrityspörssi on maan laajin kauppapaikka yri-tyksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle. Löydä oma unelmasi! Jätä ilmoituksesi myytävästä tai ostettavasta yrityksestä www.yritysporssi.fi.

www.yritysporssi.fi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

4 YRITTÄJÄINFO 6:2012

6 • 20121. VEROT JA RAHAT

Arvonlisäverotuksen verokannat nousevat Arvonlisäverotuksen kaikkia verokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2013 alusta. Muutoksessa sovelletaan samoja siirtymäsäännöksiä kuin kesällä 2010, jolloin verokantoja nostettiin edellisen kerran.

Suomen Yrittäjätveroasiantuntija Laura Kurki p. 09 2292 2928 [email protected]

Mitä verokantaa sovelletaan?

Tavaran tai palvelun toimitushetki ratkai-see oikean verokannan. Verokanta ei siis määräydy laskutus- tai maksuhetken mu-kaan. Poikkeuksena on kuitenkin ennakko-maksu, jonka verokan-ta määräytyy maksu-hetkellä voimassa ole-van verokannan mu-kaan. Muutos tulee ot-taa huomioon talous-hallinnon järjestelmis-sä ja sopimuspohjissa.

Jos yleisen verokannan alainen tavara tai palvelu on toimitettu tämän vuoden puolella, verokanta on 23 prosenttia, vaikka asiakas mahdollisesti maksaisikin laskun ensi vuoden puolella. Toisaalta, jos myy-jälle kertyy ennakkomaksua vuoden 2012 puolella vuonna 2013 toimitettavasta ylei-sen verokannan alaisesta tavaran tai pal-velun myynnistä, sovellettava verokanta on 23 prosenttia, kun asiakas maksaa suori-tuksen vuonna 2012. Jos asiakas kuiten-

kin maksaa myyjälle kertyneen ennakko-maksun vuoden 2013 puolella, verokanta on 24 prosenttia. Myyjän pitäisi näin ol-len tietää laskutushetkellä, koska asiakas maksaa laskun. Odotettavissa on, että ve-rokantamuutos aiheuttaa jonkin verran li-

sätyötä korjauslaskujen tekemisen vuoksi.

Verokannan muut-tuessa keskeneräisiin palvelumyynteihin so-velletaan palvelusuori-tuksen päättymisajan-kohdan verokantaa.

Palvelu katsotaan suoritetuksi, kun se on tosiasiallisesti asiakkaan käytettävissä. Jat-kuvana suorituksena tapahtuviin tavaran ja palvelun myynteihin sovellettava verokan-ta määräytyy tilitysjakson päättymishetkel-lä voimassa olevan verokannan mukaan.

Jatkuvana suorituksena tapahtuvissa ta-varan ja palvelun myynneissä (esimerkik-si vuokrauspalvelu) vastike määräytyy ajan kulumisen perusteella. Jos vuokranmaksu-jakso on 1.9.2012–28.2.2013, palvelu kat-

sotaan suoritetuksi 28.2.2013 ja sovellet-tava verokanta on 24 prosenttia koko jak-solta. Jos myyjä saa ennakkomaksun en-nen 1.1.2013, myyntiin sovelletaan 23 pro-sentin verokantaa.

Osamaksukaupassa veronsuorittamis-velvollisuus syntyy, kun tavara luovute-taan ostajalle.

Oikaisuerien verokantaAnnettuihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä ve-rokantaa, joka oli voimassa, kun tavara tai palvelu suoritettiin. Oikaisuerät tulee koh-distaa toimitusperiaatteen mukaan, vaikka kysymyksessä olisi aikanaan ollut esimer-kiksi ennakkomaksu.

Lisätietoa: Verohallinnon ohje alv-muutoksista 2010: www.vero.fi > Sy-ventävät vero-ohjeet > Arvonlisäverotus > Verokannat > Arvonlisäverokantojen muutos (1.7.2010)

Verokannan ratkaisee pääsääntöisesti tavaran tai

palvelun toimitushetki.

23 % > 24 % 13 % > 14 % 9 % > 10 %

YRITTÄJÄINFO 6:2012 5


B) MUU SUOMI

Asunto valmistunut Edun arvo, euro/kk

ennen vuotta 1984 105 € + 5,60 € neliömetriltä

vuosina 1984–1991 108 € + 6,60 € neliömetriltä

vuonna 1992 tai myöhemmin 113 € + 7,70 € neliömetriltä

A) PÄÄKAUPUNKISEUTU (HELSINKI, ESPOO, KAUNIAINEN, VANTAA)

Asunto valmistunut Edun arvo, euro/kk

ennen vuotta 1961 171 € + 10,30 € neliömetriltä

vuosina 1961–1983 159 € + 7,90 € neliömetriltä

vuonna 1984 tai myöhemmin 166 € + 8,70 € neliömetriltä

Luontoisedut 2013Asuntoetu

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnois-sa seuraavat:

IKÄRYHMÄ (KÄYTTÖÖNOTTOVUOSI) VAPAA AUTOETU KUUKAUDESSA AUTON KÄYTTÖETU KUUKAUDESSA

A (2011–2013) 1,4 % auton uushankintahinnasta + 285 € tai 19 s/km 1,4 % auton uushankintahinnasta + 90 € tai 6 s/km

B (2008–2010) 1,2 % auton uushankintahinnasta + 300 € tai 20 s/km 1,2 % auton uushankintahinnasta + 105 € tai 7 s/km

C (–2008) 0,9 % auton uushankintahinnasta + 315 € tai 21 s/km 0,9 % auton uushankintahinnasta + 120 € tai 8 s/km

RavintoetuRavintoedun arvo on 5,90 euroa ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnan-tajalle aiheutuneiden välittömien kustan-nusten ja näiden kustannusten arvonlisä-veron määrä on vähintään 5,90 euroa ja enintään 9,70 euroa. Jos tämä määrä alit-taa 5,90 euroa tai ylittää 9,70 euroa, edun arvona pidetään välittömien kustannus-ten ja näiden kustannusten arvonlisäve-ron määrää.

Enintään 9,70 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjeste-tyn edun arvo on 75 prosenttia ruokailu-lipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vä-hintään 5,90 euroa. Nimellisarvoltaan yli 9,70 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

PuhelinetuTyönantajan palkansaajan kotiin kustan-tamasta puhelimesta muodostuvan pu-helinedun raha-arvo on 20 euroa kuukau-dessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheu-tuneet kustannukset.

Työnantajan palkansaajalle kustanta-man matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimedia-viesteistä aiheutuneet kustannukset.

Autoetu

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pa-kettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahviste-taan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä.

Suoraveloitus päättyy 2014 – yrittäjien syytä toimia ajoissaMahdollisuus suoraveloitukseen päättyy tammikuun lopussa 2014.

Vaikka ajankohta tuntuu ehkä kaukai-selta, yrittäjien on syytä varautua siihen ajoissa. Laskuttajat voivat 18.1.–20.11.2013 muuttaa kuluttaja-asiakkaiden suoraveloi-tusvaltakirjat e-laskun automaattisen mak-samisen toimeksiannoiksi. 20.11.2013 jäl-keen konversio e-laskuksi ja suoramaksuksi

ei ole enää mahdollista. Tätä ennen yrityk-sen laskutusohjelmisto on tärkeää päivit-tää tukemaan uusia maksutapoja.

Yritysten on hyvä ottaa asia harkittavak-seen mahdollisimman ajoissa. Ohjelmisto-talot ruuhkautuvat, jos suunnitteluun ryh-dytään liian myöhään. Jos laskuttaja päät-tää korvata suoraveloituksen muulla mak-sutavalla, hänen on kuitenkin informoita-

va muutoksesta asiakkaita ja tehtävä va-linta ja päätös suoraveloituksen korvaa-vasta maksutavasta. Varsinkin asiakkaille tiedottamiseen kannattaa varata aikaa.

Lisätietoja: Finanssialan keskusliitto: www.fkl.fi > Teemasivut > Sepa > Vaiku-tukset yritystoimintaan



Vuoden 2013 veromuutoksetEduskunta on hyväksynyt osan vuoden 2013 budjettiverolaeista, mutta osa on vielä käsiteltävänä. Uusia kasvukannusteita koskevat hallituksen esitykset annetaan erikseen.

Suomen Yrittäjätjohtaja Anna Lundénp. 09 2292 2937 [email protected]

Tuloveroasteikko

Tuloveroasteikkoon ei tehdä vuosina 2013 ja 2014 indeksitarkistuksia. Asteikkoon si-sältyy kuitenkin uusi tuloluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille, ja sitä on tarkoi-tus soveltaa myös vuosina 2014 ja 2015.

Vuoden 2013 asteikko vastaa muilta osin vuoden 2012 asteikkoa. Työtulovä-hennyksen ja kunnallisverotuksen perus-vähennyksen enimmäismäärät nousevat kuitenkin hieman.

Verosta vapaa kilometrikorvaus Verosta vapaa kilometrikorvaus laskee ny-kyisestä 45 sentistä 43 senttiin kilometriltä. Muutosta sovelletaan vuoden 2013 alusta.

15 000 kilometriä vuodessa ylittäviltä ki-lometreiltä korvaus puolittuu 25 senttiin. Tätä osaa sovelletaan kuitenkin vasta vuo-den 2014 alusta.

Arvonlisäverolain muutokset

Yleinen arvonlisäverokanta nousee 23 pro-sentista 24 prosenttiin. Elintarvikkeisiin, re-huihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta nousee 13 prosen-tista 14 prosenttiin.

Kirjoihin, tilattuihin sanoma- ja aika-kauslehtiin, lääkkeisiin, liikuntapalvelui-hin, henkilökuljetuksiin, majoituspalvelui-hin, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saa-tuihin korvauksiin, kulttuuri- ja viihdetilai-suuksiin, tekijän suorittamiin taide-esinei-

den myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sekä tekijänoikeusjärjes-töjen saamiin tekijänkorvauksiin sovellet-tava nousee 9 prosentista 10 prosenttiin.

Yle-veroTelevisiolupamaksut korvataan vuoden 2013 alusta Yle-verolla, jota peritään hen-kilökohtaisen Yle-veron lisäksi myös osa-keyhtiöiltä. Yle-vero peritään yrityksen tu-loksen perusteella. Jos osakeyhtiön tulos on alle 50 000 euroa, Yle-veroa ei peritä lainkaan. Rajan ylittyessä vero on 140 eu-roa ja nousee enimmillään 3 000 euroon tuloksen ylittäessä 867 143 euroa.

Toiminimet ja henkilöyhtiöiden osak-kaat jäävät yritysten veron ulkopuolelle ja maksavat vain kotitalouksien Yle-ve-ron. Henkilökohtaisen Yle-veron määrä on 0,68 prosenttia ansio- ja pääomatu-loista. Vähimmillään maksettavaksi tulee 50 euroa, ja suurin henkilökohtainen vero on 140 euroa vuodessa.

Tuotannollisten investointien korotetut poistot

Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä niissä käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuonna kaksinker-taiset poistot säännönmukaisiin poistoi-hin verrattuna. Enimmäismäärän korotus koskee uusia vuosina 2013–2015 hankittu-ja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä.

Perintö- ja lahjaveroon uusi porras

Sekä perintövero- että lahjaveroasteikkoi-hin lisätään uusi porras 1 000 000 euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Ensimmäisessä veroluokassa veroprosent-ti on 19 prosenttia ja toisessa veroluokas-sa 35 prosenttia.

Ensi vuonna lahjaveroa maksetaan myös sellaisesta vakuutuskorvauksesta, joka on saatu edunsaajamääräyksen no-jalla vastikkeetta. Aiemmin tällainen va-kuutuskorvaus on ollut verovapaa 8 500 euroon asti.

Vapaaehtoinen eläkevakuutus ja pitkäaikaissäästäminen

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuk-sen ja pitkäaikaissäästämissopimusten sekä kollektiivisen lisäeläketurvan mak-sujen vähennysoikeutta muutetaan. Vuo-den 2013 alusta maksut ovat vähennyskel-poisia vain, jos vanhuuseläkettä tai pitkä-aikaissäästämissopimukseen perustuvia suorituksia voidaan alkaa maksaa aikai-sintaan työntekijän eläkelain mukaisesta lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeutta-vasta 68 vuoden iästä.

Uutta säännöstä ei sovelleta eläkeva-kuutuksiin ja sopimuksiin, jotka on otettu ennen lain voimaantuloa.



Rakennusalan verovalvontaa tehostetaan Rakentamispalvelujen tilaajan on toimitet-tava kuukausittain Verohallinnolle veroval-vontaa varten tarpeelliset tiedot työnteki-jöistä ja rakennusurakoista. Tiedot on toi-mitettava niistä yrityksistä, jotka suoritta-vat tilaajalle arvonlisäverolaissa tarkoitet-tua rakentamispalvelua taikka rakennuste-lineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mai-nittuihin tarkoituksiin. Verohallintoon on ilmoitettava myös tiedot tilaajan näille yri-tyksille maksamista vastikkeista.

Yhteisen rakennustyömaan pääurakoit-sijan tai muun päätoteuttajan on toimi-tettava tiedot yhteisellä työmaalla työs-kentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista.

Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön on annettava Verohallinnolle tie-dot rakentamistyön suorittaneista työnte-kijöistä ja yrityksistä sekä näille maksamis-taan palkoista ja muista vastikkeista en-nen loppukatselmusta, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuttajan on lisäksi annettava loppukatselmukses-sa rakennusvalvontaviranomaiselle Vero-hallinnon antama todistus siitä, että hän on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa.

Työturvallisuuslakiin lisätään säännös yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsi-jan tai muun päätoteuttajan velvollisuu-desta pitää ja säilyttää luetteloa työmaal-la työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäi-sistä työnsuorittajista.

Polttoaineiden verotus Energiaverotuksen painopistettä siirretään vähäpäästöisyyteen kannustavaksi korotta-malla lämmitykseen käytettävien sekä voi-malaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuutta.

Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihii-len ja maakaasun hiilidioksidiveron las-kentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan nykyisestä 30 eurosta 35 euroon. Samalla alennetaan energiasisäl-

töveron osuutta 7,70 eurosta 6,65 euroon megawattitunnilta.

Maakaasusta kannetaan alennettua energiasisältöveroa, 4,45 euroa megawatti-tunnilta, vuoden 2014 loppuun. Lämmitys-polttoaineista turpeen verotukseen ei eh-doteta muutoksia. Mäntyöljyn jatkojalos-tuksen raaka-ainesaannin turvaamiseksi mäntyöljyn veroa korotetaan saman ver-ran kuin raskaan polttoöljyn.

Kaupallisen vesiliikenteen polttoainei-den verottomuus laajennetaan koskemaan myös maakaasua ja kivihiiltä.

Varainsiirtoverotus Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteis-töosakeyhtiön ja muun kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuk-sesta suoritettavan varainsiirtoveron ve-roprosentti korotetaan 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Niin sanottujen liikeosakkei-den veroprosentti säilyy 1,6 prosenttina. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2013 alusta. Uusia säännöksiä sovelletaan, jos luovutus tapahtuu voimaantulon jälkeen tehdyn sopimuksen perusteella.

Veron laskentaperusteena olevaan vastikkeeseen luetaan myös osakkei-siin luovutushetkellä kohdistuva yhtiö-lainaosuus. Osakkaalla on silloin oikeus maksaa osuutensa pois kertasuoritukse-na tai velvollisuus maksaa se vähitellen rahoitusvastikkeena.

Rakentamisaikaiset lainat otetaan aina huomioon, vaikka yhtiössä ei ole vielä teh-ty konkreettista päätöstä lainan poismak-suoikeudesta tai -velvollisuudesta. Veron laskentaperusteeseen luetaan myös sellai-nen sopimusehtona oleva ostajan muulle kuin myyjälle tekemä suoritus, joka tulee myyjän hyväksi. Tällaisia voi syntyä esimer-kiksi yrityskauppojen yhteydessä.

Kotitalousvähennys myönnetään myös ulkomaisen yrityksen myymistä palveluis-ta, kun palvelu tarjotaan toisessa EU-val-tiossa. Vähennystä voi hakea takautuvasti vuodesta 2007 alkaen.

Konsernien korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan

Yritysten korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan, mutta vasta vuoden 2014 alus-ta. Tarkoituksena on hillitä verosuunnit-telua, jossa konsernin korot ohjataan lie-västi verotettuun valtioon. Jos konserniyri-tyksen nettokorkomenot ovat verovuonna enintään 500 000 euroa, ne voidaan vä-hentää kuitenkin kokonaan. Jos nettokor-komenot ylittävät 500 000 euroa, niitä voi vähentää enintään 30 prosenttia tulokses-ta. Tämän 30 prosentin määrän ylittävät nettokorkomenot eivät ole vähennyskel-poisia. Vähennyskelvottomien nettokor-komenojen määrä on kuitenkin enintään konserniyritysten välisten nettokorkome-nojen suuruinen.

Vähennystä leikataan kuitenkin vain, jos yhtiön oman pääoman suhde taseen lop-pusummaan on heikompi kuin konsernin vastaava suhde. Rajoitusta sovelletaan ko-timaisiin ja ulkomaisiin yhteisöihin ja yhti-öihin ja rajoitus koskee sekä kansallisia et-tä rajat ylittäviä korkoja. Vähennyskelvot-tomat nettokorkomenot voidaan vähen-tää seuraavien verovuosien tuloista kun-kin verovuoden vähennyskelpoisten kor-komenojen rajoissa.

Verotilin myöhästymismaksu aleneeVerotili-ilmoituksen tehostamiseksi sää-detty myöhästymismaksu alenee 20 pro-sentista 15 prosenttiin vuoden 2013 alus-ta lukien. Myöhästymismaksu on ollut korkea muuhun verokorotuskäytäntöön nähden.

Lisätietoja: Muutosehdotukset löyty-vät kokonaisuudessaan valtiovarain-ministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.vm.fi.



Verohallinnon laskutusohjetta päivitettyLaskutukseen tulee muutoksia 1.1.2013. Kunkin kohdan jälkeen mainittu numero viittaa Verohallinnon ohjeen lukuihin.

Minkä EU-maan laskutus-säännöksiä sovelletaan?

▪ Arvonlisäverolaissa säädetään, mil-loin laskutukseen sovelletaan Suo-men säännöksiä (4).

Laskunantovelvollisuus ▪ Tavaroiden yhteisömyyntejä koskevis-

ta ennakkomaksuista ei enää ole vel-vollisuutta antaa laskua (5.1).

▪ Lasku on annettava myös eräistä toi-sessa EU-maassa tapahtuvista myyn-neistä, jotka ovat Suomessa verotto-mia (5.2).

▪ Yhteisömyyntejä ja toisen EU-maan arvonlisäverolain (AVL) 65 §:ää vas-taavan säännöksen mukaisesti kysei-sessä jäsenvaltiossa verotettavaa pal-velun myyntiä koskevien laskujen an-tamiseen on säädetty määräaika (5.6).

▪ Tavaroiden yhteisömyynnistä on an-nettava lasku viimeistään tavaran toi-mituskuukautta seuraavan kalenteri-kuukauden 15. päivänä (5.6).

Laskumerkinnät ▪ Laskumerkintävaatimuksia on tarken-

nettu käännetyn verovelvollisuuden ti-lanteissa, marginaaliverotusjärjestel-mää sovellettaessa ja kun ostaja laatii laskun (6.1).

▪ Ulkomaan valuutan muunnossa eu-roiksi voidaan käyttää myös Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurs-sia (6.1).

▪ Kevennettyjä laskumerkintävaatimuk-sia sovellettaessa vähäarvoisen las-kun yläraja nousee 400 euroon (6.2).

Laskuihin liittyvä varmistusvelvollisuus

▪ Laskujen alkuperän aitous ja sisäl-lön muuttumattomuus sekä luetta-vuus on varmistettava koko säilytys-ajan (7).

Lisätietoja: Laskutusohje on luettavis-sa kokonaisuudessaan verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2012 > Laskutusvaatimukset ar-vonlisäverotuksessa (18.10.2012)

Lait uusista kasvukannusteista edelleen valmisteltavanaValtiovarainministeriössä on valmisteltu esitysluonnokset pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevaksi verokannustimeksi sekä pääomasijoituskannustimeksi.

T&k-vähennys koskisi EU-määritelmän täyttäviä pk-osakeyhtiöitä tai osuuskun-tia, jotka voisivat vähentää lisävähennyk-senä 140 prosenttia tutkimus- ja kehitys-hankkeidensa palkkamenoista. Lisävähen-nykseen olisivat oikeutettuja alle 250 hen-keä työllistävät yritykset, joiden taseen lop-pusumma on enintään 43 miljoonaa euroa tai liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa.

Laissa t&k-toiminta olisi määritelty sys-temaattiseksi toiminnaksi, jolla tavoitellaan tiedon lisäämistä tai tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Vähen-nyksen alaraja olisi 15 000 euroa ja ylära-ja 400 000 euroa. Lisävähennys ei koski-si alihankintana ostettua t&k-palvelua. Val-tiolle uusi verokannustin maksaisi arviolta 181 miljoonaa euroa, ja verovähennys olisi voimassa vuosina 2013–2015.

Vähennysoikeus myös ulkopuolisille sijoittajille

Yrityksen ulkopuoliset sijoittajat voisivat myös vähentää pääomatulostaan 50 pro-senttia listaamattomaan pk-yritykseen teh-dystä sijoituksesta vuosina 2013–2015. Yri-tyksen perustamisesta tulisi olla kulunut enintään kuusi vuotta. Vähennyksen määrä voisi olla 5 000–75 000 euroa, ja vähennet-ty määrä luettaisiin tuloksi osakkeita luo-vutettaessa tai omistuksen lakatessa, kui-tenkin viimeistään kahdeksantena vuon-na sijoituksen tekemisvuodesta. Kustan-nus valtiolle olisi arviolta seitsemän mil-joonaa euroa.

Hallitus on linjannut myös pk-yrityksiin tehtävien sijoitusten myyntivoittoverotus-ta kevennettäväksi määräajaksi. Tarkoituk-

seen valmisteltu hankintameno-olettaman korottaminen ei kuitenkaan ole saanut EU:n komissiolta valtiontukisäännöksiltä edellytettävää hyväksyntää, minkä vuoksi asian jatkovalmistelu on avoin.

Esitysluonnokset löytyvät sivulta www.vm.fi > Julkaistu ja asiakirjat > Muut asiakirjat > Vuosi 2012

▪ Luonnos hallituksen esityksek-si eduskunnalle laiksi sijoitustoi-minnan veronhuojennuksesta ve-rovuosina 2013–2015 ja laiksi ve-rotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta (9.11.2012)

▪ Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan väliaikaises-ta lisävähennyksestä (6.11.2012)


6 • 20122. TYÖNANTAJAN ABC

Lakineuvoja vastaaKYSYMYS: Olen irtisanomassa työntekijääni henkilöön liittyvillä syillä. Mitä minun tulee huomioida?

Suomen Yrittäjätlakineuvoja Tuomas Liinamaap. 09 229 [email protected]

VASTAUS:

Perusteen täytyy olla kunnossaTyönantaja saa irtisanoa työntekijän työ-suhteen vain asiallisesta ja painavasta syys-tä. Irtisanomisperusteet jaetaan laissa kah-teen ryhmään, tuotannollisiin ja taloudelli-siin sekä henkilöön liittyviin syihin.

Laki ei määrittele, mikä on asiallinen ja painava henkilöön liittyvä irtisanomispe-ruste. Kyse on lähinnä joko merkittäväs-tä työntekoedellytysten muuttumisesta si-ten, ettei työntekijä enää kykene selviyty-mään työtehtävistään, tai työntekijän lain tai työsopimuksen mukaisten olennaisten velvoitteiden vakavasta rikkomisesta tai lai-minlyönnistä. Sairaus ei yleensä ole perus-te työsuhteen irtisanomiselle.

Olennaista on, että irtisanomisperus-teen on oltava selkeästi yksilöitävä ja mer-kityksellinen. Vaikka pienistä puroista kas-vaakin iso virta, ei työntekijää välttämättä voi irtisanoa tilanteessa, jossa pieniä mut-ta toisistaan poikkeavia rikkomuksia kertyy ilman yhtään yksittäistä merkittävää tekoa. Jos irtisanominen voitaisiin välttää siirtä-mällä työntekijä toiseen tehtävään (esimer-kiksi ajokortin menettäneelle työntekijälle olisi osoittaa muita tehtäviä), ei irtisano-miseen saa normaalisti ryhtyä.

Työntekijää on yleensä varoitettavaTyösopimuslain sanamuodon mukaan vel-vollisuuksiaan laiminlyönyttä tai niitä rik-konutta työntekijää ei saa irtisanoa en-nen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Vas-

toin yleistä luuloa varoituksia ei sinänsä tarvitse olla useita; yksikin moitittavasta käyttäytymisestä annettu varoitus saattaa riittää. Olennaista on, että juuri kyseisestä käyttäytymisestä on varoitettu. Joskus lie-nee kuitenkin järkevää koettaa korjata asia lievemmin pelkällä suullisella huomautuk-sella. Tähän voi tarvittaessa myöhemmin annettavassa varoituksessa viitata.

Varoituksessa on yksilöitävä, mitä käyt-täytymistä varoitus koskee. Samalla kerral-la voidaan toki varoittaa useammastakin eri asiasta, mikäli se on tarpeen. Varoituk-sesta ei ole muotosäännöksiä, mutta kir-jallinen muoto on sen todistettavuuden vuoksi hyödyllinen. Työntekijän on myös ymmärrettävä, että kyse on mahdollista irtisanomista edeltävästä varoituksesta.

Poikkeuksellisesti työntekijä voi olla mahdollista irtisanoa ilman varoitusta. Tällöin kyse on niin vakavasta rikkomuk-sesta, että työnantajalta ei – lain sanamuo-don mukaan – kohtuudella voida edellyt-tää työsuhteen jatkamista. Tällainen tilan-ne on kuitenkin käsillä vain harvoin.

Irtisanomisilmoitus annetaan ensisijaisesti henkilökohtaisesti

Mikäli työntekijä päätetään irtisanoa, on ir-tisanominen tehtävä kohtuullisen ajan ku-luessa irtisanomisperusteen tietoon tule-misesta. Ennen irtisanomista työntekijäl-le tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi työ-sopimuksen päättämisen syistä, ja tässä kuulemisessa työntekijällä on oikeus käyt-tää avustajaa. Kuulemisen ei sinänsä tar-vitse vaikuttaa lopputulokseen, vaan kyse

on enemmänkin mahdollisten väärinkäsi-tysten oikaisemisesta ja viimeisen sovin-non mahdollisuudesta.

Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaises-ti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus voi-daan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, jol-loin sen oletetaan tulleen työntekijän tie-toon seitsemäntenä päivänä lähettämises-tä (ja irtisanomisaikakin alkaa juosta tästä hetkestä). Olennaista on, että ilmoituksen toimittamisen voi todistaa: Kirje kannattaa lähettää kirjattuna ja ottaa itselle kopio sii-tä. Henkilökohtaisesti annettaessa paikal-la kannattaa olla todistaja. Työntekijällä ei ole velvollisuutta allekirjoittaa varoituksia tai irtisanomisilmoituksia, mutta todista-ja voi todentaa niiden antamisen, mikäli työntekijä kieltäytyy tästä.

Mallikappaleet mm. varoitukselle ja irtisanomisilmoitukselle voit hakea koti-sivuiltamme. Mikäli irtisanomisasiassa herää epäselvyyksiä, kannattaa ne selvit-tää jo ennen työntekijän kanssa keskus-telemista esimerkiksi soittamalla lakineu-vontaamme.

Lisätietoa: Varoituksen ja irtisano-misilmoituksen mallit www. yrittajat.fi > Työnantajan ABC > Työsuhdelomak-keet. Sivun käyttö edellyttää jäsennume-ron antamista.

Suomen Yrittäjien lakineuvonta palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 09 229 221.

Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi!Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!


6 • 20122. TYÖNANTAJAN ABC

Määräaikaisen ja vuokratyön perusteita täsmennettäväMarraskuun alussa on annettu hallituksen esitys (HE 152/2012) työsopimuslain ja tilaajavastuulain muuttamisesta. Muutokset koskevat pääasiassa vuokratyötä sekä määräaikaisia työsopimuksia. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta.

Suomen YrittäjätAtte Rytkönenlainopillinen asiamiesp. 09 2292 [email protected]

CV-netti uudistuu: Esittelyt vain työnantajien näkyvilleCV-netti-palvelun työnhakijaesittelyt näkyvät jatkossa vain työnantajille. Uudistus otetaan käyttöön joulukuun 2012 aikana.

CV-netti on palvelu, johon työnhakijat voi-vat jättää ansioluettelonsa työnantajien selattavaksi. Palvelu on osa työ- ja elinkei-notoimiston verkkosivua, www.mol.fi:tä.

Uudistuksen jälkeen työnhakijoiden CV-esittelyitä voi hakea ja katsella ainoastaan verohallinnon Katso- tunnisteella. Maksu-ton Katso-tunniste on ns. vahva tunniste, joka myönnetään yrityksille, yhteisöille ja julkisille organisaatioille.

Useimmilla y-tunnuksella toimivilla or-ganisaatioilla tunniste on jo käytössä, sillä

sitä käytetään myös muun muassa Vero-hallinnon kanssa asiointiin. Jos tunnistetta ei vielä ole, sen voi pyytää Verohallinnosta.

Tarkempaa tietoa työnhakijoistaUudistuksen myötä työnhakijan tietosuo-ja paranee. CV:n julkaisija voi paremmin luottaa siihen, että omaa esittelyä katso-vat vain työnantajien edustajat.

Paremmin suojatussa palvelussa esit-telystä on mahdollista tehdä tarkempi ja henkilökohtaisempi. Myös yhteystiedot voi-

daan esittää ilman ns. anonyymiä julkai-sutapaa. Näin työnantajat löytävät osaajat entistä paremmin ja helpommin.

CV-netti-verkkopalvelu on maksuton, ja se on käytettävissä ympäri vuorokauden.

Lisätietoa:CV-netti-palvelu: https://asiointi.mol.fi/cvhaku/

Katso-tunniste: www.vero.fi/katso

Esitettävien muutosten tarkoituksena on parantaa työntekijän tiedonsaantioikeuk-sia sekä selkeyttää määräaikaisiin työso-pimuksiin ja niiden päättymiseen liittyvää lainsäädäntöä. Muutoksilla ei ole tarkoi-tus ottaa kantaa vuokratyön käyttämisen perusteisiin tai rajoittaa määräaikaisten työsopimusten perusteltua käyttämistä.

Määräaikaisen sopimuksen kesto ilmoitettava

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työ-sopimuslain 2 luvun 4 pykälän säännös-tä työsuhteen keskeisistä ehdoista annet-tavista selvityksistä. Jatkossa määräaikai-sissa työsuhteissa työntekijälle annettavas-

sa selvityksessä olisi ilmoitettava sopimuk-sen päättymisen ajankohta tai arvio siitä.

Lisäksi esitetään täydennystä työnanta-jan velvollisuuteen antaa selvitys työsuh-teen keskeisistä ehdoista vuokratyössä. Jatkossa kun käytetään työnantajan aloit-teesta määräaikaista vuokratyösopimusta, työnantajan antamasta selvityksestä tulisi ilmetä tieto määräaikaisuuden taustasta eli käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen pe-rustuvan tilauksen syystä sekä kestosta tai arvioidusta kestosta.

Lisäksi vuokrayrityksen tulee jatkossa liittää selvitykseen arvio vuokrayrityksessä työsopimuksen päättymishetkellä tarjolla olevista muista, työsopimuksessa sovit-tuja tehtäviä vastaavista tehtävistä. Arvio

mahdollisista muista tehtävistä tehdään sopimuksentekohetkellä.

Henkilöstön edustajalle tieto vuokratyön syystä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös tilaajavastuulain 6 §:n 1 momentin säännöstä käyttäjäyrityksen henkilöstön edustajan oikeudesta saada tietoja ulko-puolisen työvoiman käytöstä.

Jatkossa työnantajan käyttäessä vuok-ratyötä henkilöstön edustajalla olisi oikeus pyynnöstä saada tieto myös vuokratyön käyttämisen syistä.


6 • 20123. YRITYSTOIMINNAN ABC

Muutoksia maksuaikoihin ja perintäänVuonna 2013 astuu voimaan uusia säännöksiä, jotka koskevat elinkeinonharjoittajien keskinäisiä sekä elinkeinonharjoittajan ja julkisyhteisön, kuten kunnan, välisiä liikesuhteita. Kuluttajakauppaan muutokset eivät vaikuta. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan maaliskuussa.

Suomen Yrittäjätlainopillinen asiamies Tiina Toivonen p. 09 2292 2917 [email protected]

Jatkossa elinkeinonharjoittajan ja julkisyh-teisön välisissä tavara- ja palvelusopimuk-sissa tulee huomioida muun muassa muu-tokset maksuajan enimmäiskestosta, pe-rinnän vakiokorvauksesta sekä lakisäätei-sestä viivästyskoron määrästä.

Maksuaikoihin tulossa rajoituksiaUudella lailla kaupallisten sopimusten maksuehdoista rajoitetaan sitä, kuinka pitkistä maksuajoista elinkeinonharjoittajan ja hankintayksikön väli-sissä liikesuhteissa voi-daan enintään sopia. Jos julkisyhteisö ostaa tavaroita tai palveluja yritykseltä, maksuaika saa olla lähtökohtaisesti enintään 30 päi-vää laskun vastaanottamisesta. Säännök-sellä halutaan suojata tavallisesti heikom-massa asemassa olevaa yrittäjää ja yritystä kohtuuttoman pitkiltä maksuajoilta.

Osapuolet voivat poikkeuksellisesti so-pia yli 30 päivän maksuajasta, jos tällaisel-le sopimukselle on olemassa selviä ja hy-väksyttäviä perusteita. Yli 60 päivän mak-suajasta sopiminen on kuitenkin kaikissa tilanteissa kielletty. Maksuaikoja koskevia rajoituksia ei sovelleta sopimuksiin, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa.

Maksuajoista sopimista rajoitetaan ke-vyemmin, kun liikesuhteen osapuolet ovat molemmat elinkeinonharjoittajia tai yrityk-siä. Elinkeinonharjoittajien välisissä sopi-mussuhteissa tulee sopia nimenomaises-ti, jos halutaan käyttää yli 60 päivän pituis-

ta maksuaikaa. Sopimusvapaudesta huo-limatta maksuaika ei saa olla koskaan vel-kojayritykselle kohtuuttoman pitkä.

Sääntelyn taustalla on tahto suojata velkoja-asemassa olevien yrittäjien ja pk-yrityksien omaa maksuvalmiutta ja kilpai-lukykyä niin, etteivät suuret toimijat ve-nytä omia maksuaikojaan kohtuuttoman pitkiksi. On kuitenkin hyvä huomata, et-tä osapuolet voivat sopia jatkossakin ai-

na laissa määrättyjä ylärajoja lyhyemmistä maksuajoista.

Viivästyskorkoihin muutoksia

Lakimuutoksen myötä Suomessa sovelletaan lakisääteiselle vii-västyskorolle kahta eri korkokantaa. Kulut-tajakaupassa viivästyskorko ei muutu, vaan sen määrä tulee olemaan jatkossakin viite-korko lisättynä korkolain mukaisella 7 pro-sentin lisäkorolla. Tällä hetkellä viivästys-koron suuruus on 8 prosenttia vuodessa.

Sen sijaan yritysten sekä yritysten ja jul-kisyhteisöjen välisiin kaupallisiin sopimuk-siin sovelletaan lakimuutoksen myötä vii-västyskorkoa, jonka määrä on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin viitekor-ko. Näin ollen viivästyskoron suuruus olisi 9 prosenttia vuodessa. Lakimuutos ei kui-tenkaan edellytä käyttämään lakisääteistä viivästyskorkoa, vaan velkoja voi jatkaa ny-kyisen suuruisen viivästyskoron perimistä tai osapuolet voivat sopia muusta viiväs-tyksen seuraamuksesta.

Perinnästä 40 euron vakiokorvaus

Viivästyskoron lisäksi velkojayrityksellä on mahdollisuus jatkossa periä viivästyneestä maksusta ja sen perinnästä vakiokorvausta enintään 40 euroa. Säännös on uusi, eikä velkojalla ole ollut aikaisemmin mahdol-lisuutta periä viivästyskorvausta ellei siitä ole osapuolten välillä sovittu. Vakiohyvitys ei koske kuluttajakauppaa.

Vakiokorvauksen lisäksi velkojalla on oikeus saada korvausta perinnästä aiheu-tuvista kuluista, jos niiden tosiasiallinen määrä ylittää 40 euroa. Esimerkiksi perin-tätoimiston käyttäminen saatavien perin-nässä nostaa tavallisesti yrittäjälle koituvia kustannuksia yli 40 euron. Laki ei velvoi-ta käyttämään hyvityssanktiota, vaan vel-koja voi jättää sen niin halutessaan myös perimättä.

Lisätietoa: Perintälainsäädännön muutoksia käsitellään tarkemmin seuraavassa Yrittäjäinfossa.

Yritys myy julkisyhteisölle ▪ Maksuaika enintään 30 päivää.

▪ Yli 30 päivää vain erikseen sovittaessa ja hyvin perustein.

▪ Yli 60 päivän maksuaika kielletty.

Yritys myy yritykselle ▪ Yli 60 päivän maksuajasta

sovittava erikseen.

Osapuolet voivat sopia jatkossakin aina laissa

määrättyjä ylärajoja lyhyemmistä maksuajoista.



Yrittäjille epäselviä muistutuskirjeitä tavaramerkin rekisteröinnistäSuomen Yrittäjien neuvontapalveluun on vuoden aikana tullut useita kyselyjä tavaramerkkirekisteröinnin uusimisesta. Yrittäjille on lähetetty asiasta harhaanjohtavia muistutuskirjeitä.

Suomen Yrittäjät lakineuvoja Antti Huotilainenp. 09 229 221 [email protected]

Erääntymässä olevien tavaramerkkirekis-teröintien haltijat ovat saaneet harhaan-johtavia muistutuskirjeitä tavaramerkkire-kisteröintiensä uusimisesta. Kirjeiden ul-koasu on ollut sellainen, että ainakin osa yrittäjistä on erehtynyt luulemaan muistu-tuksen olevan peräisin Patentti- ja rekiste-rihallitukselta (PRH), joka on toimivaltai-nen viranomainen tavaramerkkiasioissa. Muistutuskirjeitä on saatettu lähettää sii-täkin huolimatta, että yrittäjä olisi jo hoitanut rekisteröintien uudista-misen asianmukaisesti kuntoon.

Tavallisesti muistu-tuskirjeiden taustalla on ollut kaupallisia palveluita tarjoava yri-tys, joka on tarjoutunut suorittamaan re-kisteröinnin yrittäjän puolesta erillistä kor-vausta vastaan. Yrittäjälle lähetettävät asia-kirjat on saatettu lähettää siten, että kaikki tavaramerkkirekisteröinnin uudistamisen kannalta tarvittavat tiedot ovat olleet jo valmiina, eikä yrittäjän ole tarvinnut kuin

hyväksyä tarjous. Yhden tavaramerkin uu-distaminen tällä tavalla on voinut maksaa jopa 1000 euroa.

PRH muistuttaa uudistamisesta myös itse

Tavaramerkkirekisteröinti on voimas-sa 10 vuotta rekisteröintipäivästä ja sen voi uudistaa aina kymmenen vuoden vä-

lein. PRH:n ohjeistuk-sen mukaan yksinker-taisimmillaan se onnis-tuu maksamalla uudis-tusmaksu PRH:n tilil-le, mikäli uudistami-sen yhteydessä ei ha-

luta tehdä muutoksia rekisterimerkintöihin.Tavaramerkin uudistamismaksu, joka

kattaa kolme luokkaa ja on voimassa 10 vuotta, on tällä hetkellä 235 euroa. PRH lä-hettää itse tavaramerkkirekisteröinnin uu-distamista koskevan muistutuskirjeen noin 4–5 kuukautta ennen rekisteröinnin erään-tymistä. PRH on myös itse kehottanut asi-

Jos epäilet tulleesi harhaanjohdetuksi, ota

yhteyttä lakineuvontaamme.

akkaitaan olemaan tarkkana, sillä kaikki ta-varamerkin uudistamista koskevat kirjeet eivät välttämättä ole PRH:n lähettämiä.

Jos epäilet – soita lakineuvontaanJos yrittäjä katsoo tulleensa tavaramerkki-en rekisteröintiasioissa harhaanjohdetuk-si ja saa siten mielestään aiheettoman las-kun, kannattaa hänen olla yhteydessä Suo-men Yrittäjien neuvontapalveluun asiansa selvittämiseksi.

Sopimus saattaa olla pätemätön, mikäli se on harhaanjohtava ja siinä on selkeästi pyritty erehdyttämään yrittäjää luulemaan, että kyseessä on viranomaistahon lähet-tämä asiakirja, eikä sen kaupallinen luon-ne käy asiakirjoista selvästi ilmi. Muussa tapauksessa sitovan sopimuksen mukai-set aiheelliset laskut tulee aina maksaa.

Lisätietoa: Suomen Yrittäjien lakineuvonta palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 09 229 221.

Patenttitietoa verkko-oppaastaAalto-yliopiston InnoTransfer-hanke on julkaissut verkko-oppaan ”Patenttitiedon hyödyntäminen tuoteideoiden arvioinnissa ja valinnassa”.

Oppaan tarkoituksena on kannustaa hyö-dyntämään olemassa olevaa tietoa ja erityi-sesti patenttitietoa osana tuotekehitystyö-tä. Opas perehdyttää ohjeiden ja esimerk-kien avulla patenttitietokantojen sisältöön ja käyttöön, patenttitiedonhakuun, patent-tijulkaisujen lukemiseen ja analysointiin se-kä patenttiluokituksen hyödyntämiseen tie-don hakemisessa.

– Yrityksen panos kannattaa sijoittaa uuden tiedon ja osaamisen luomiseen ja oikeasti uusien asioiden keksimiseen, ei pyörän keksimiseen uudelleen. Silloin on hyödyllistä tietää mitä on jo keksitty; mikä on niin sanottu tekniikan taso ja mitä asioi-

ta voi vapaasti hyödyntää, toteaa kirjan kir-joittanut Pekka Koivukunnas Innotiimistä.

Koivukunnas muistuttaa, että on tär-keää tietää, mitä asioita ja missä mais-sa on suojattu patenteilla ja hyödyllisyys-malleilla, jotta voisi välttää loukkaamasta niitä. Tämä on tärkeää tietoa, vaikkei itse patentoisikaan.

Opas on toteutettu niin, että hakemi-nen on mahdollisimman helppoa. Edetä voi kolmella eri tavalla: käyttäen ”oikopol-kua eli suoraan asiaan tekemisen avulla”, tutustumalla ensin ”patenttitiedon haun eri osatekijöihin” tai kokeilemalla ”harjoi-tuksen” avulla.

Lisätietoa: Verkko-opas patenttitiedon-hakuihin löytyy osoitteesta http://lib.tkk.fi/CROSSOVER/2012/isbn9789526048086.pdf



28 keinoa parantaa yritysten turvallisuuttaSisäasiainministeriö on julkaissut Kansallisen yritysturvallisuusstrategian. Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhdessä laatima strategia koostuu 28 toimenpiteestä, joilla parannetaan suomalaisten yritysten toimintaympäristöä ja turvallisuutta.

Kansallisen yritysturvallisuusstrategian Lii-ketoimintaa turvallisesti -toimeenpano-suunnitelmassa kuvataan yksityiskohtai-sesti, miten strategian 28 toimenpidettä tullaan toteuttamaan. Elinkeinoelämä yh-dessä viranomaisten kanssa tunnistaa, et-tä erityisesti pienempiä yrityksiä tulee voi-da suojata nykyistä paremmin harhaanjoh-tavalta ja vilpilliseltä toiminnalta.

Strategia edellyttää muutoksia tiedonsaantiin ja lainsäädäntöön

Strategian toimeenpano edellyttää sekä viranomaisilta että elinkeinoelämältä vas-tuunkantoa. Merkittävä osa toimenpiteis-

tä sisältyy valtioneuvoston sisäisen turval-lisuuden ohjelmaan. Yritysten turvallisuus-tilannetta parannetaan usealla lainsäädän-töhankkeella. Nyt selvitetään muun muas-sa keinoja työpaikan henkilöstön suojaa-miseksi toistuvilta, saman tekijän aiheut-tamilta rikoksilta ja häiriöiltä esimerkiksi lähestymiskiellon tyyppisellä menettelyllä.

Suuri osa toimenpiteistä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön tai tiedonvaih-toon. Jatkossa yritykset voivat saada viran-omaisilta yhä enemmän operatiivista tur-vallisuustilannetietoa päätöstensä tueksi. Huoltovarmuuskeskuksessa on käynnis-tetty elinkeinoelämän ja viranomaisten yh-teistyönä tilannekuvatoiminta.

Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden tilannekuva julkaistuYrityksiin kohdistuvan ja yrityksiä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva julkaistiin 15.10.2012. Tilannekuva on laadittu Keskusrikospoliisin vetämässä asiantuntijaverkostossa, jossa on edustettuina laajasti viranomaisia ja elinkeinoelämän edustajia.

Tilannekuvan tarkoituksena on kuvata yri-tyksiin kohdistuvan ja yrityksiä hyödyntä-vän rikollisuuden uusimpia kehityssuuntia. Tavoitteena on, että yritykset voisivat va-rautua niihin nykyistä paremmin.

Tilannekuvan mukaan poliisin tietoon tulleiden laittomien uhkausten määrä on edelleen lisääntynyt. Osa kasvusta liittyy ammattirikollisuuden jengiytymiseen. Tä-mä kehitys on otettu huomioon myös val-tioneuvoston periaatepäätöksessä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Ohjelmassa on päätetty, että selvitetään vuoden 2013 lop-puun mennessä mahdollisuudet saattaa laiton uhkaus virallisen syytteen alaisek-

si rikokseksi (STO toimenpide 16). Tilan-nekuvassa todetaan myös, että avainhen-kilöiden uhkailu on lisääntynyt erityisesti suurissa yrityksissä.

Murrot ja etäpetokset yleistyneetLiiketiloihin kohdistuneet murtojen määrä on kääntynyt kasvuun. Poliisin tietoon tul-leiden myymälävarkauksien määrä sen si-jaan on kääntynyt laskuun, mutta kaupan alalla epätavallista hävikkiä raportoineiden yritysten määrä on lisääntynyt. Merkittä-vä osa myymälävarkauksista on ammat-timaista sarjarikollisuutta, jonka taustalla ovat ulkomailta tulleet rikolliset.

Verkkoympäristöä hyödynnetään lähes kaikessa rikollisuudessa. Etäpetokset ovat lisääntyneet verkkokaupan kasvun ja no-peuden myötä, ja yrityksiin kohdistuvat identiteettivarkaudet ja identiteettien vää-rinkäyttö yleistyvät. Yritysten tietopääoman kaappaamiseen tähtäävät rikokset ovat yleistyneet. Tietorikollisuus on nopeaa ja maailmanlaajuista, ja on tärkeää että yri-tykset tunnistavat uhkat ja riskikohteet ja reagoivat niihin nopeasti.

Tilannekuvassa tuodaan esille, että jär-jestäytyneillä rikollisilla on runsaasti yrityk-siä ja yrityskytköksiä erityisesti rakennus-, siivous- ja ravintola-alalla.

Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva syksy 2012

www.intermin.fi/sisainenturvallisuus > Yritysturvallisuus > Tilannekuvat > Yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden ti-lannekuva syksy 2012

Yritysturvallisuusstrategiawww.intermin.fi/sisainenturvallisuus > Yritysturvallisuus > Julkaisut > Lii-ketoimintaa turvallisesti – Kansalli-nen strategia yritystoiminnan turval-lisuuden parantamiseksi (30/2012)


6 • 20124. YRITTÄJÄ IHMISENÄ

Yrittäjän ja perheenjäsenen työttömyysturvaan merkittäviä parannuksiaSekä varsinaisen yrittäjän että perheyrityksessä työskentelevän samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen työttömyysturvaan on tulossa vuoden 2013 alusta merkittäviä muutoksia.

Suomen Yrittäjätlainopillinen asiamies Harri Hellsténp. 09 2292 [email protected]

Yrittäjien työttömyysturvaan liittyvien muu-tosten tavoitteena on selkeyttää työttö-myysturvalain säännöksiä siten, että työt-tömyysetuuden saamisen työvoimapoliit-tisena ehtona olisi lähtökohtaisesti aino-astaan se, voiko henkilö ottaa vastaan ko-koaikaista työtä. Tätä tavoitetta toteute-taan erityisesti yritystoiminnan lopettamis-ta ja keskeyttämistä koskevilla muutoksilla.

Perusteettomia eroja yrittäjien ja pal-kansaajien sosiaaliturvassa puolestaan poistetaan säätämällä yrittäjän perheen-jäsenelle lomautusajalta maksettavasta työttömyysetuudesta.

Muutoksilla pyritään myös nopeutta-maan yrittäjinä toimineiden pääsyä kaikki-en työvoimapalvelujen piiriin ja tätä kaut-ta nopeuttamaan heidän työllistymistään.

Lakiehdotukset ovat eduskunnan kä-sittelyssä, ja niiden on tarkoitus tulla voi-maan 1.1.2013.

Sivutoiminen yrittäjyys

Sivutoimista yritystoimintaa harjoittavalla yrittäjällä voi olla oikeus soviteltuun työttö-myysetuuteen, jonka määrässä huomioi-daan yritystoiminnasta saatavat tulot. Si-vutoimisen työllistymisen määritelmää sel-keytetään lakimuutoksella. Jatkossa henkilö voi osoittaa, ettei yritystoiminta tai oma työ ole esteenä kokoaikatyön vastaanottami-selle tekemällä yritystoimintaan tai omaan työhön liittymätöntä kokoaikatyötä vähin-tään kahdeksan kuukautta nykyisen 10 kuu-kauden sijasta edellyttäen, ettei yritystoi-minnan laajuudessa tapahdu muutoksia.

Työssäoloksi hyväksyttäisiin nykyises-tä poiketen myös esimerkiksi palkansaa-jan työssäoloehtoon luettava osa-aikatyö. Edelleen yritystoiminta voidaan katsoa si-vutoimiseksi myös toiminnan vähäisyydes-tä kertovalla muulla selvityksellä.

Yritystoiminnan lopettaminen ja keskeyttämiskäsitteestä luopuminen

Lähtökohtana työttömyysturvalaissa säi-lyy sääntö, jonka mukaan yritystoiminta tulee lopettaa kokonaan, jotta yrittäjä pää-see työttömyysetuudelle. Sen sijaan yritys-toiminnan keskeyttämistä koskevasta kä-sitteestä ja siihen liittyvästä neljän kuu-kauden odotusajasta luovutaan. Tavoit-teena on selkeyttää niitä vaatimuksia, jot-ka yrittäjän on täytettävä työttömyysetuut-ta saadakseen.

Yritystoiminta katsotaan jatkossa ny-kyistä vastaavasti lopetetuksi, kun yritys on asetettu konkurssiin. Yritystoiminta katso-taan lopetetuksi myös silloin, kun osake-yhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitys-tilaan tai muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty yhtiömiesten kes-ken sopimus. Nykyisestä poiketen lope-



tetuksi katsominen ei selvitystilan ja yh-tiön purkamisen osalta enää edellytä, et-tä yrityksen vaihto- ja käyttöomaisuudes-ta on luovuttu tai siitä on tehty myyntivoitto-laskelmaa työttömyyse-tuuden maksajalle.

Merkittävin muutos on se, että muissa kuin edellä mainituissa ti-lanteissa riittää jatkos-sa, että yrityksen taloudellinen ja tuotan-nollinen toiminta on lopetettu, henkilö on tehnyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnan-tajarekistereistä ja luopunut yrittäjän elä-kelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mu-kaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edel-lytetään, että henkilö on jättänyt verohal-linnolle ilmoituksen yrityksen poistamisek-si arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä.

Nykyisestä poiketen muista vakuutuk-sista, toimitiloista sekä vaihto- ja käyttö-omaisuudesta luopumista ei enää edelly-tetä. Myöskään myyntivoittolaskelman jät-tämistä ei enää edellytetä työttömyysetuu-den saamisen työvoimapoliittisena edelly-tyksenä. Sen sijaan etuuden maksajalle sil-lä on edelleen merkitystä.

Palkansaajaan rinnastettava yrittäjäNykysäännösten mukaan henkilön tehtyä työn työsuhteessa tai toimeksiantosuh-teessa (perustamatta yritystä) hän pää-see työttömyysturvalle muiden edellytys-ten täyttyessä heti työ- tai toimeksiantosuh-teen päättyessä. Yksinyrittäjiltä sen sijaan edellytetään lähtökohtaisesti koko yritystoi-minnan lopettamista työttömyysetuudelle pääsemiseksi. Koko yritystoiminnan lopet-

tamista ei kuitenkaan edellytetä, jos hen-kilöä on pidettävä ns. palkansaajaan rin-nastettavana yrittäjänä, vaan tällöin riittää

selvitys toimeksianto-suhteen päättymisestä.

Nykyisen lain mu-kainen palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmä on kuiten-kin varsin tiukka, eikä sitä käytännössä sovel-

leta kovinkaan usein. Lainmuutoksen myö-tä palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän ei jatkossa enää tarvitse selvittää, onko hän ollut toimeksiantajan johdon ja valvonnan alaisena. Lisäksi palkansaajaan rinnastetta-van yrittäjän määritelmää muutetaan siten, että toimeksiantoja voi ottaa useammalta kuin yhdeltä toimeksiantajalta.

Yrittäjän perheenjäsenen lomautusYritykset palkkaavat yleensä ensimmäisik-si työntekijöikseen yrittäjän perheenjäse-niä ja muita läheisiä. Perheenjäsenet työl-listyvät yrityksessä usein täysin työnteki-jän asemassa, ja heistä maksetaan palkan-saajan työeläke- ja muut vakuutusmaksut. He myös itse kokevat olevansa työntekijöi-tä erityisesti silloin, kun heillä ei ole min-käänlaista omistusta yrityksestä tai päätän-tävaltaa yrityksen toimintaan. Osaa heistä pidetään kuitenkin työttömyysturvassa yrit-täjänä ja heidän työttömyysturvan saami-sen edellytykset ovat samat kuin varsinai-sella yrittäjällä. Asia selviää ko. henkilöille yleensä vasta silloin, kun heillä olisi tarvet-ta työttömyysturvaetuuksille ja etuus evä-tään heiltä yrittäjyyden vuoksi. Tämä saat-taa merkitä perheenjäsenille suurenkin so-siaaliturvariskin ottamista ilman, että he edes ovat tietoisia asiasta.

Joissain poikkeustilanteissa on jo nyky-säännösten puitteissa todettu kohtuutto-maksi edellyttää koko yritystoiminnan lo-pettamista, jotta yritystoiminnassa työl-listyvä perheenjäsen pääsisi työttömyys-etuuksien piiriin. Perheenjäsenillä ei kui-tenkaan nykyisin ole oikeutta työttömyy-setuuteen, jos heidän työnsä päättyy ti-lapäisesti yrityksen lomauttaessa. Näin he ovat täysin eri asemassa kuin yrityk-sen mahdolliset muut työntekijät ja kaikki muut palkansaajat.

Jotta kaikkia yrityksen työntekijöitä koh-deltaisiin mahdollisimman samalla tavalla myös lomautusaikana, muulle kuin YEL- tai MYEL-vakuutettuna olleelle yrittäjän per-heenjäsenelle tulee vuoden 2013 alusta oi-keus työttömyysetuuteen myös lomautuk-sen perusteella. Edellytyksenä työttömyy-setuuden maksamiselle on, että yritys on lomauttanut tai irtisanonut taloudellisel-la tai tuotannollisella perusteella myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät ole työt-tömyysturvalaissa tarkoitettuja yrittäjän perheenjäseniä.

Suomen Yrittäjät teki kesällä 2012 jäse-nistönsä keskuudessa tutkimuksen, jossa kysyttiin yrittäjien perheenjäsenten työllis-tymisestä yrityksessä. Tutkimukseen vas-tanneista työllistävistä yrityksistä noin 21 prosentissa työskentelee työsuhteessa se-kä ulkopuolisia että yrittäjän kanssa samas-sa taloudessa asuvia yrittäjän perheenjä-seniä. Perheenjäseniä koskevat muutokset tulevat koskemaan siten lukumäärällisesti varsin merkittävää joukkoa.

Palkansaajaan rinnastettava yrittäjä voi jatkossa

työskennellä useammalle toimeksiantajalle.

Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneu-vonta vastaa vuosittain noin 50 000 neu-vontapyyntöön. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on laaja sadan asiantuntijan verkosto.

Puhelinneuvonnasta saat opastusta muun muassa yhtiöoikeudellisissa kysymyksis-sä, sopimusasioissa, verotuksessa, yrittä-jän sosiaaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa.

Neuvontapalvelu on tarkoitettu jäsen- yrityksille, joten varaudu soittaessasi ker-tomaan jäsennumerosi. Löydät sen jäsen-kortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta.

Soita arkisin kello 9–16 09 229 221

Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta ▪ yhtiömuodot ▪ kuluttajansuoja ▪ kirjanpito ja tilintarkastus ▪ tietosuoja ▪ riitojen ratkaisu ▪ sovintomenettely

Sopimusoikeus ▪ yrityksen sopimukset ▪ toimitussopimukset ▪ kiinteistöt ja rakentaminen ▪ kuljetus ja liikenne

Verotus ▪ arvonlisäverotus ▪ elinkeinoverotus ▪ henkilöverotus

Yrittäjän sosiaaliturva ▪ eläkkeet ▪ sairaus ▪ työterveyshuolto ▪ työkyvyttömyys ▪ työttömyys

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta ▪ työsuhteet ▪ työaika ▪ palkkataulukot ▪ työehtosopimusten sisältö,

yleissitovat sopimukset ▪ työnantajamaksut ▪ YT-laki

puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäSenille:

Ulkomaankauppa ▪ EU ja ulkomaankauppa ▪ idänkauppa ▪ USA:n ja latinalaisen Amerikan kauppa ▪ kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa

Maksukyvyttömyysasiat ▪ konkurssi ▪ yrityssaneeraus ▪ velkajärjestely ▪ luottotiedot

Ympäristöasiat ▪ ympäristönsuojelu ▪ ympäristövahingot ▪ jätehuolto ▪ viranomaisvelvoitteet

Sukupolven- ja omistajanvaihdokset ▪ verotus ▪ perintöoikeus ▪ uuden omistajan löytäminen ▪ Yrityspörssi

Koulutus ▪ yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja

koulutuksen rahoittaminen ▪ yrittäjätutkinnot ▪ yrittäjän oppisopimus ▪ henkilöstökoulutus ▪ työpaikallaoppimisen järjestelyt

Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus ▪ kilpailu ▪ julkiset hankinnat ▪ tekijänoikeus ▪ IT-oikeus ▪ patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym.

rahanarvoista tietoa yhdellä

puhelinsoitolla!

maksuttomaan neuvontapalveluun,

puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

Kysy alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi!



Työttömyysturva ei ole tuttu juttuYrittäjät eivät tunne työttömyysturvaansa kovinkaan hyvin. Tämä selviää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan tekemästä tutkimuksesta.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Innolink Research Oy teetti elo-syyskuussa tutkimuksen työttömyyskas-san jäsenyyden kiinnostavuudesta. Säh-köinen kyselylomake lä-hetettiin 20 000 pk-yri-tyksen toimitusjohtajalle.

Tutkimuksen tarkoi-tuksena oli kartoittaa yrittäjien tietoisuus työt-tömyyskassasta, kassaan liitetyt mielikuvat sekä ylipäätään tietoisuus yrittäjän mahdollisuudesta työttömyystur-vaan. Kartoitukselle on tarvetta, sillä Suo-messa on noin 300 000 työttömyysturva-lain mukaiseksi luokiteltavaa yrittäjää, kos-ka myös yrityksen osaomistajat ja perheen-jäsenet ovat työttömyysturvalain mukaan yrittäjiä. Kuitenkin yrittäjien työttömyys-kassoihin kuuluu vain noin 13 prosenttia kaikista yrittäjiksi luokitelluista henkilöistä. Palkansaajista noin 70 prosenttia on an-siosidonnaisen työttömyysturvan piirissä.

Työttömyysturvasta tiedotettava enemmän

Tutkimukseen vastasi yhteensä 1871 yrit-täjää, joista 365 oli kassan jäseniä ja 1506 ei kuulunut SYT-kassaan. Tutkimusotos koostui pk-yrityksistä jakautuen tasaisesti maantieteellisesti sekä eri toimialoille. Val-taosa tutkimukseen vastaajista oli toiminut yrittäjänä pidempään kuin kolme vuotta.

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että noin 40 prosenttia vastaajista ei tiennyt, että yrittäjälläkin on oikeus ansiosidon-

naisesta päivärahaan, jos yritystoimin-ta joudutaan lopettamaan. Noin 45 pro-senttia vastaajista ei tiennyt, että yrittäjän samassa yrityksessä työskentelevää puo-

lisoa kohdellaan työttö-myysturvalaissa yrittä-jänä. 75 prosenttia vas-tanneista tunsi SYT-kas-san melko huonosti tai huonosti.

SYT-kassan kassan-johtaja Merja Jokinen on huolissaan tilanteesta.

– On edelleen paljon yrittäjiä, jotka ei-vät tiedä koko ansioturvajärjestelmästä mitään. Meillä on suuri haaste tiedottaa asiasta.

Jokisen mukaan Suomessa on tuhansia yrittäjien perheenjäsenistä, jotka on vakuu-tettu väärin. Moni perheyrityksestä palkkaa

saava perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.

Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa an-siosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuten kuin poikkeustapauksissa.

Yrittäjät luottavat tulevaisuuteensaTutkimustulosten valossa positiivisena sig-naalina voidaan pitää, että noin 53 prosent-tia vastaajista oli erittäin tai melko kiinnos-tunut liittymään työttömyyskassan jäsenek-si. 62 prosenttia piti kassan jäsenmaksua kohtuullisena. Yrittäjien tulevaisuudennä-kymät olivat positiivisia, sillä vain 1,8 pro-senttia vastaajista ilmoitti, että heidän yri-tyksensä toiminta loppuu seuraavan vuo-den aikana.

Jäsenyyden kiinnostavuus palvelujen tunnettuuden mukaan

Kuva 1. Jäsenyyden kiinnostavuus palvelujen tunnettuuden mukaan

Isälle korvamerkittyjen vanhempainvapaiden käyttö joustavoituu / Harri Hellstén Isyysrahaa koskevat sairausvakuutuslain mukaiset säännökset muuttunevat vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään aiempaa enemmän vanhempainvapaita. Lisäksi muutoksilla pyritään perhevapaiden tasaisempaan käyttöön isän ja äidin kesken.

Isyysrahakauden käytön joustavoittaminen helpottanee myös yrittäjäisien mahdollisuuksia pitää isyysvapaata. Muutoksen jälkeen isällä on oikeus yhteensä enintään 54 arkipäivältä maksettavaan isyysrahaan nykyisen 42 päivän sijaan. Oikeus isyysrahaan ei jatkossa ole enää miltään osin sidoksissa vanhempainrahaan. Isyysrahaa voidaan nykyiseen tapaan maksaa enintään 18 arkipäivältä samanaikaisesti äidille maksettavan äitiys-‐ tai vanhempainrahan kanssa. Isä voi pitää oman kautensa myös kokonaan eri aikaan kuin äiti, jolloin vanhempien käytössä yhteensä oleva vapaa ulottuu ajallisesti 12 arkipäivää nykyistä pitemmälle.

Isyysrahakausi äitiys-‐ ja vanhempainrahakauden ulkopuolella voidaan jatkossa jakaa enintään kahteen osaan, kun nykyinen isäkuukausi tulee pitää yhtäjaksoisesti. Isyysraha tulisi käyttää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisin käytössä oleva isäkuukausi tulee pitää puolen vuoden sisällä siitä, kun oikeus vanhempainrahaan päättyy, eli

60,6 % 39,4 %

Oletteko aiemmin tiennyt, että myös yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömäksi jäätyään?

Kyllä En

7,1 %

3,5 %

3,8 %

9,3 %

11,8 %

7,1 %

23,5 %

37,7 %

48,8 %

46,3 %

85,7 %

73,0 %

58,5 %

41,9 %

41,9 %

erittäin hyvin

melko hyvin

keskinkertaisesti

melko huonosti

en tunne lainkaan

Erittäin kiinnostunut (130) Melko kiinnostunut (646) En ole kiinnostunut (699)

55,1 % 44,9 %

Tiesitkö, että omassa yrityksessä työskenteleviä, samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä kohdellaan työttömyysturvassa yrittäjinä?

Kyllä En

Kuva 1. Jäsenyyden kiinnostavuus palvelujen tunnettuuden mukaan

Isälle korvamerkittyjen vanhempainvapaiden käyttö joustavoituu / Harri Hellstén Isyysrahaa koskevat sairausvakuutuslain mukaiset säännökset muuttunevat vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään aiempaa enemmän vanhempainvapaita. Lisäksi muutoksilla pyritään perhevapaiden tasaisempaan käyttöön isän ja äidin kesken.

Isyysrahakauden käytön joustavoittaminen helpottanee myös yrittäjäisien mahdollisuuksia pitää isyysvapaata. Muutoksen jälkeen isällä on oikeus yhteensä enintään 54 arkipäivältä maksettavaan isyysrahaan nykyisen 42 päivän sijaan. Oikeus isyysrahaan ei jatkossa ole enää miltään osin sidoksissa vanhempainrahaan. Isyysrahaa voidaan nykyiseen tapaan maksaa enintään 18 arkipäivältä samanaikaisesti äidille maksettavan äitiys-‐ tai vanhempainrahan kanssa. Isä voi pitää oman kautensa myös kokonaan eri aikaan kuin äiti, jolloin vanhempien käytössä yhteensä oleva vapaa ulottuu ajallisesti 12 arkipäivää nykyistä pitemmälle.

Isyysrahakausi äitiys-‐ ja vanhempainrahakauden ulkopuolella voidaan jatkossa jakaa enintään kahteen osaan, kun nykyinen isäkuukausi tulee pitää yhtäjaksoisesti. Isyysraha tulisi käyttää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisin käytössä oleva isäkuukausi tulee pitää puolen vuoden sisällä siitä, kun oikeus vanhempainrahaan päättyy, eli

60,6 % 39,4 %

Oletteko aiemmin tiennyt, että myös yrittäjän on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömäksi jäätyään?

Kyllä En

7,1 %

3,5 %

3,8 %

9,3 %

11,8 %

7,1 %

23,5 %

37,7 %

48,8 %

46,3 %

85,7 %

73,0 %

58,5 %

41,9 %

41,9 %

erittäin hyvin

melko hyvin

keskinkertaisesti

melko huonosti

en tunne lainkaan


55,1 % 44,9 %

Tiesitkö, että omassa yrityksessä työskenteleviä, samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä kohdellaan työttömyysturvassa yrittäjinä?

Kyllä En

Tietoisuus yrittäjän ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta ja yrittäjänä kohtelusta

Puolison yrityksessä työskentelevä on

työttömyysturvassa myös yrittäjä.

Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneu-vonta vastaa vuosittain noin 50 000 neu-vontapyyntöön. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on laaja sadan asiantuntijan verkosto.

Puhelinneuvonnasta saat opastusta muun muassa yhtiöoikeudellisissa kysymyksis-sä, sopimusasioissa, verotuksessa, yrittä-jän sosiaaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa.

Neuvontapalvelu on tarkoitettu jäsen- yrityksille, joten varaudu soittaessasi ker-tomaan jäsennumerosi. Löydät sen jäsen-kortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta.

Soita arkisin kello 9–16 09 229 221

Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta ▪ yhtiömuodot ▪ kuluttajansuoja ▪ kirjanpito ja tilintarkastus ▪ tietosuoja ▪ riitojen ratkaisu ▪ sovintomenettely

Sopimusoikeus ▪ yrityksen sopimukset ▪ toimitussopimukset ▪ kiinteistöt ja rakentaminen ▪ kuljetus ja liikenne

Verotus ▪ arvonlisäverotus ▪ elinkeinoverotus ▪ henkilöverotus

Yrittäjän sosiaaliturva ▪ eläkkeet ▪ sairaus ▪ työterveyshuolto ▪ työkyvyttömyys ▪ työttömyys

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta ▪ työsuhteet ▪ työaika ▪ palkkataulukot ▪ työehtosopimusten sisältö,

yleissitovat sopimukset ▪ työnantajamaksut ▪ YT-laki

puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäSenille:

Ulkomaankauppa ▪ EU ja ulkomaankauppa ▪ idänkauppa ▪ USA:n ja latinalaisen Amerikan kauppa ▪ kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa

Maksukyvyttömyysasiat ▪ konkurssi ▪ yrityssaneeraus ▪ velkajärjestely ▪ luottotiedot

Ympäristöasiat ▪ ympäristönsuojelu ▪ ympäristövahingot ▪ jätehuolto ▪ viranomaisvelvoitteet

Sukupolven- ja omistajanvaihdokset ▪ verotus ▪ perintöoikeus ▪ uuden omistajan löytäminen ▪ Yrityspörssi

Koulutus ▪ yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja

koulutuksen rahoittaminen ▪ yrittäjätutkinnot ▪ yrittäjän oppisopimus ▪ henkilöstökoulutus ▪ työpaikallaoppimisen järjestelyt

Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus ▪ kilpailu ▪ julkiset hankinnat ▪ tekijänoikeus ▪ IT-oikeus ▪ patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym.

rahanarvoista tietoa yhdellä

puhelinsoitolla!

maksuttomaan neuvontapalveluun,

puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

Kysy alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi!

Pekka SalokoskiSuomen Yrittäjäin Työttömyyskassawww.syt.fi

60,6 % 39,4 %

7,1 %

3,5 %

3,8 %

9,3 %

11,8 %

7,1 %

23,5 %

37,7 %

48,8 %

46,3 %

85,7 %

73,0 %

58,5 %

41,9 %

41,9 %

erittäin hyvin

melko hyvin

keskinkertaisesti

melko huonosti

en tunne lainkaan


55,1 % 44,9 %

60,6 % 39,4 %

7,1 %

3,5 %

3,8 %

9,3 %

11,8 %

7,1 %

23,5 %

37,7 %

48,8 %

46,3 %

85,7 %

73,0 %

58,5 %

41,9 %

41,9 %

erittäin hyvin

melko hyvin

keskinkertaisesti

melko huonosti

en tunne lainkaan


55,1 % 44,9 %60,6 % 39,4 %

7,1 %

3,5 %

3,8 %

9,3 %

11,8 %

7,1 %

23,5 %

37,7 %

48,8 %

46,3 %

85,7 %

73,0 %

58,5 %

41,9 %

41,9 %

erittäin hyvin

melko hyvin

keskinkertaisesti

melko huonosti

en tunne lainkaan


55,1 % 44,9 %



Seniorijäsenyys Suomen YrittäjissäOletko vähintään 55-vuotias liiketoiminnasta luopunut jäsenyrittäjä? Seniorijäsenyys on yritystoiminnasta luopuneelle hyvä tapa pysyä mukana tutuissa yrittäjäympyröissä!

Seniorijäsenen palvelut

▪ Paikallisyhdistys määrittelee ne omat palvelunsa, jotka se tarjoaa seniorijäsenilleen. Seniorijäsenellä ei ole äänioikeutta paikallisyhdistyk-sen kokouksissa, mutta paikallisyhdistys voi kutsua seniorijäsenensä yhdistyksen kokouksiin ja tilaisuuksiin

▪ Aluejärjestösi tiedotteet ja tilaisuudet

▪ Suomen Yrittäjien YrittäjäSanomat ja YrittäjäInfo (lukuoikeus)

▪ Neuvontapalvelut

Jäsenmaksu50 euroa/vuosi

Miten seniorijäseneksi?Ota yhteyttä paikallisyhdistyksesi puheenjohtajaan tai hallituksen jäseneen. Hän tarvitsee ajantasaiset yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite) ja voi viedä asian eteenpäin. Yhteystiedot löydät yrittajat.fi-sivulta. Paikallisyhdistyksen hallitus päättää seniorijäsenyydestä.



Isälle korvamerkittyjen vanhempain-vapaiden käyttö joustavoituu Isyysrahaa koskevat sairausvakuutuslain mukaiset säännökset muuttunevat vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään aiempaa enemmän vanhempainvapaita. Lisäksi muutoksilla pyritään perhevapaiden tasaisempaan käyttöön isän ja äidin kesken.

Varhaiseläkereitit vähenevät

Työkyvyttömyyseläkeläinen, tarkista vanhuuseläkkeesi alkamisen ajankohta

Suomen Yrittäjätlainopillinen asiamies Harri Hellsténp. 09 2292 [email protected]

Isyysrahakauden käytön joustavoittaminen helpottanee myös yrittäjäisien mahdol-lisuuksia pitää isyysvapaata. Muutoksen jälkeen isällä on oikeus yhteensä enintään 54 arkipäivältä maksettavaan isyysrahaan nykyisen 42 päivän sijaan. Oikeus isyysra-haan ei jatkossa ole enää miltään osin si-doksissa vanhempainrahaan. Isyysrahaa voidaan nykyiseen tapaan maksaa enin-tään 18 arkipäivältä samanaikaisesti äi-dille maksettavan äitiys- tai vanhempain-rahan kanssa. Isä voi pitää oman kauten-sa myös kokonaan eri aikaan kuin äiti, jol-loin vanhempien käytössä yhteensä oleva vapaa ulottuu ajallisesti 12 arkipäivää ny-kyistä pitemmälle.

Isyysrahakausi äitiys- ja vanhempain-rahakauden ulkopuolella voidaan jatkossa jakaa enintään kahteen osaan, kun nykyi-nen isäkuukausi tulee pitää yhtäjaksoises-ti. Isyysraha tulisi käyttää ennen kuin lap-si täyttää kaksi vuotta. Nykyisin käytössä oleva isäkuukausi tulee pitää puolen vuo-den sisällä siitä, kun oikeus vanhempain-rahaan päättyy, eli käytännössä siihen men-nessä, kun lapsi on noin vuoden ja neljän kuukauden ikäinen. Isyysrahakauden siir-tämiseksi ei jatkossa enää edellytetä, että lasta on hoidettu kotona vanhempainra-hakauden ja sen jälkeen pidettävän isyys-rahakauden välillä.

Isyysrahasta tulee myös lapsikohtai-nen siten, että uuden lapsen syntymi-nen perheeseen ei jatkossa enää lakkau-ta isän oikeutta isyysrahaan edellisen lap-sen perusteella.

Muutokset koskevat tilanteita, joissa ensimmäinen saman lapsen perusteella maksettava vanhempainpäivärahapäivä on 1.1.2013 tai sen jälkeen.

Vuonna 2011 isyysrahaa maksettiin äi-tiys- tai vanhempainrahakauden aika-na 73 prosentille isistä. Vanhempainra-haa sai vain 3,3 prosenttia isistä, kun isäkuukautta ei lasketa mukaan. Isä-kuukautta puolestaan käytti 26,9 pro-senttia isistä.

Mahdollisuudet jäädä vanhuuseläkkeelle ennen laissa määriteltyä joustavan van-huuseläkeiän 63 vuoden alarajaa kaven-tuvat merkittävästi. Eläkelakien muutok-set astuvat voimaan 1. tammikuuta 2013. Muutosten tavoitteena on pidentää työ-uria ja myöhentää keskimääräistä eläk-keelle siirtymisikää.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä nykysäännösten mukaan 62-vuoti-

aana. Karttunutta eläkettä pienennetään tällöin pysyvästi. Vähennys on 0,6 pro-senttia jokaista varhennuskuukautta koh-ti. Vuoden 2013 alussa voimaan tulevien lakimuutosten myötä varhennettu van-huuseläke eläkemuotona kuitenkin lope-tetaan työeläkejärjestelmästä kokonaan.

Kansaneläkkeen puolestaan voi jatkos-sa saada varhennettuna vanhuuseläkkeenä nykyisen 62 vuoden iän sijasta aikaisintaan

63 vuoden iän täyttymisen jälkeen. Varhen-nettua vanhuuseläkettä koskevia muutok-sia tullaan soveltamaan vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneisiin henkilöihin.

Lisäksi oikeus osa-aikaeläkkeeseen eri työeläkelakien mukaan muutetaan alkavak-si nykyisen 60 vuoden sijasta aikaisintaan 61 vuoden iässä. Osa-aikaeläkettä koske-via muutoksia sovelletaan 1954 ja sen jäl-keen syntyneisiin.

Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuus-eläkkeeksi joko 63 tai 65 vuoden iässä sen mukaan, koska eläke on alkanut. Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun on tullut yh-teydenottoja työkyvyttömyyseläkkeellä ole-vilta yrittäjiltä, jotka ovat virheellisesti luul-leet pääsevänsä vanhuuseläkkeelle 63 vuo-den iässä. Varmista ikäraja ennen kuin ryh-dyt ajamaan yritystoimintaasi alas.

Vuoden 2006 alussa voimaan tulleessa suuressa työeläkelainsäädännön remon-tissa muutettiin vanhuuseläkeikärajaa 65 vuodesta joustavaan 63–68 vuoden ikään. Samassa yhteydessä päätettiin, että ennen muutosta vanhojen sääntöjen perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet muuttu-vat vanhuuseläkkeeksi vanhan lainsäädän-nön mukaisesti 65 vuoden ikärajan täytty-

essä. Uusien sääntöjen mukaan 1.1.2006 tai myöhemmin alkavat työkyvyttömyys-eläkkeet puolestaan muuttuvat vanhuus-eläkkeeksi, kun eläkkeensaaja täyttää uu-den vanhuuseläkeiän 63 vuoden alarajan.



Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä.

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimi-neille henkilöille myöntämällä ano-muksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilö-kuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityk-sen merkkivuoden kunniaksi tai hen-kilön omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonenpuhelin (09) 2292 2915 [email protected] www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

Kiitämuista

Sairausvakuutusmaksut vuonna 2013 Sairausvakuutusmaksujen vuoden 2013 maksuprosentit on vahvistettu.

Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2013

Työnantajan maksu

Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,04 prosenttia palkoista. Maksu laskee 0,08 prosenttiyksikköä vuodesta 2012.

Henkilön sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu

Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on en-si vuonna 1,30 prosenttia kunnallisvero-tuksessa verotettavasta ansiotulosta. Ve-

rotettavista eläke- ja etuustuloista perittä-vä maksu on 1,47 prosenttia. Molemmat maksut nousevat vuoden 2012 tasosta 0,08 prosenttiyksikköä.

Palkansaajien sekä yrittäjien päiväraha-maksu 0,74 prosenttia palkasta tai työtu-losta. Maksu laskee 0,08 prosenttiyksik-köä vuodesta 2012.

Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuu-tettujen yrittäjien maksama lisärahoitus-osuus on 0,14 prosenttia. Lisärahoitus-osuus laskee vuoden 2012 tasosta 0,01 prosenttiyksikköä.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että palkansaajan ja työnantajan työttömyysva-kuutusmaksuihin ei tule muutoksia vuon-na 2013. Palkansaajan työttömyysvakuutus-maksu on edelleen 0,6 prosenttia palkasta.

Työnantajan työttömyysvakuutusmak-su on edelleen 0,8 prosenttia palkasta, jos

palkkasumma on korkeintaan 1 990 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysva-kuutusmaksu on 3,2 prosenttia palkasta.

Myös yrityksen osaomistajan työttö-myysvakuutusmaksut pysyvät samoina kuin vuonna 2012. Yrityksen osaomista-jan maksama palkansaajan työttömyysva-

kuutusmaksu on ensi vuonna 0,2 prosent-tia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta.


6 • 20125. PAIKALLINEN

VAIKUTTAMINENKuntarakennelaki lausuntokierroksellaKuntarakennelakia valmistelevan työryhmän esitys on nyt lausuntokierroksella. Kevään aluekierroksella mukana oli myös yrittäjäjärjestön toimijoita.

Suomen Yrittäjätelinkeinopoliittinen asiamiesTuomas Telkkäp. 09 2292 [email protected]

Valtiovarainministeriö asetti helmikuus-sa 2012 kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli seu-rata ja arvioida kunta- ja palvelurakenne-selvityksestä saatua palautetta, laatia yh-teenveto alue- ja kuulemiskierroksesta se-kä tehdä vaikutusarviointia. Keväiselle alue-kierrokselle oli kutsuttu myös yrittäjäjär-jestön aluetoimijat. Lisäksi ryhmän teh-tävänä oli laatia tarkennettu esitys uudis-tuksen kriteereistä ja valmistella luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelaiksi.

Valmistelutyöhön liittyivät myös sosiaali- ja terveyspoliittisen mi-nisterityöryhmän linja-ukset sosiaali- ja terve-ydenhuollon palvelura-kenteen uudistamises-ta. Pohjatyö on nyt val-miina, ja valtiovarain-ministeriön kuntara-kennelaki on valmistelun pohjalta laajal-la lausuntokierroksella, joka kestää maa-liskuuhun 2013.

Pohjaesityksessä korostetaan kuntien kykyä hallita markkinoita palvelujen tuotan-totapojen monipuolistuessa ja valinnanva-

pauden lisääntyessä. Vahvat kunnat halu-taan tehokkaammin työhön huolehtimaan yhdyskuntarakenteen kehittymisestä sekä talouskasvun ja työllisyyden luomisesta.

Keskustelussa kuntarajat vai palvelut?

Yrittäjäjärjestölle koko uudistuksessa sisäl-lölliset kysymykset ovat olleet keskeisempiä kuin kuntien koon ja määrän pyörittely. Nä-

mä kysymykset on huo-mioitu kohtalaisesti ra-kennelain perusteluis-sa. Näkemyksemme mukaan palvelujen tu-levaisuus kulminoituu niiden järjestämis- ja tuottamisvastuuseen. Hallitusohjelmaan on kirjattu selkeät tavoit-teet siitä, että kunnilla itsellään tulee olla valta

päättää, kuka kunnan palvelut tuottaa. Tä-män periaatteen soisi toteutuvan, erityises-ti sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Tavoitteena on, että kuntien järjestämis-vastuulla olevat palvelut tuotetaan asia-kaslähtöisesti sekä laadukkaalla ja kustan-

nusvaikuttavalla tavalla. Tämä tarkoittanee edelleen sitä, että asiakaslähtöisiä palve-lusetelijärjestelmiä sekä kuntien kustan-nuslaskentaa kehitetään yrittäjämyöntei-seen suuntaan.

Järjestämisvastuu ja yhteistyö nouse-vat esiin myös sosiaali- ja terveydenhuol-lon palvelutavoitteita linjattaessa. Uuden kuntavaalikauden alkaessa keskeistä on siis se, millä tavalla kunnissa tehdään lin-jauksia palvelujen järjestämisestä ja miten nämä kysymykset huomioidaan kuntata-solla kuntarakenteen kehittämisen ohella.

Selkeä strategia tarpeen Nyt ministeriön pyytäessä kunnilta kom-mentteja rakenteeseen kannattaa siis huo-mioida myös sisällölliset tavoitteet. Kunti-en kyky selviytyä palvelujen järjestämises-tä väestön ikääntyessä vaatii palveluraken-teiden kehittämistä ja selkeää strategis-ta näkymää palvelutuotannon tulevaisuu-desta. Näitä tavoitteita voidaan pitää vas-tuullisen ja tavoitteellisen elinkeinopolitii-kan elementteinä palvelualan elinkeinojen kehittämisessä.

Vahvat kunnat halutaan tehokkaammin

työhön huolehtimaan yhdyskuntarakenteen kehittymisestä sekä

talouskasvun ja työllisyyden luomisesta.

Kuka on vaikuttanut eniten sinun elämääsi?Me kaikki tiedämme keitä ovat Richard Branson ja Steve Jobs. Samaan aikaan moni suomalainen yritys ja yrittäjä yrityksen takana on ravistanut meidän jokaisen arkea merkittävästi. Ja tulee ravistamaan. Ravistajat-ohjelman tehtävänä on

hakea kymmenen eniten suomalais-ten arkea muuttanutta tai seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttavaa yritystä. Tässä työssä Sinä voit auttaa meitä. Ilmianna omat ehdokkaasi ja/tai käy äänestämässä suosikkiasi www.ravistajat.fi

Ravistajissa mukana:

Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä.

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimi-neille henkilöille myöntämällä ano-muksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilö-kuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityk-sen merkkivuoden kunniaksi tai hen-kilön omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonenpuhelin (09) 2292 2915 [email protected] www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

Kiitämuista


6 • 20125. PAIKALLINENVAIKUTTAMINEN

TUNTEE YRITTÄJIEN JUTUT.

44€Hinta vain

Tilaa oma Yrittäjä-lehtesi nyt!

Rentous auttaa menestymään. Varmista ensi vuonna ainakin kuusi virkistävää lukuhetkeä ja tilaa Yrittäjä-lehti, Uusia näkö-kulmia, ajankohtaisia teemoja, virikkeitä yrittäjyyteen, juttuja yrittäjistä. Toimi heti ja tilaa nyt, jäsenille vain 44 €/vuosi. Maksa tilauksesi kätevästi jäsenmaksun yhteydessä. Muistat-han, että tilausmaksun voi vähentää verotuksessa.

Käännä lehti.Rentoudu hetkeksi.

1761 1996 1066 1226 0

500

1000

1500

2000

2008 2012

Yrittäjävaltuutettuja SY:n jäseniä

Viidennes valtuutetuista yrittäjiäKunnallisvaaleissa kuntiin valittiin 9 674 valtuutettua. Yrittäjien osuus valtuustoissa kasvoi: valtuutetuista viidennes on yrittäjiä, heitä valittiin päättämään kuntien tulevaisuudesta yhteensä 1 996 kappaletta.

Suomen YrittäjätjärjestöpäällikköHanna Tapalap. 09 2292 [email protected]

Suomen Yrittäjien jäseniä valittiin valtuus-toihin 1 226 kappaletta, mikä on 61 pro-senttia kaikista valtuutetuista. Yrittäjäval-tuutetut edustavat kaikkia puolueita. Yrittä-jyys voikin olla valtuustoissa yhdistävä te-kijä yli puoluerajojen. Yrittäjien tavoitteet, kuten kunnan elinvoimaisuuden turvaami-nen ja toimivat palvelumarkkinat, eivät ole puoluesidonnaisia tavoitteita.

Kaikista Suomen valtuustoista löytyy yrittäjä. Yrittäjien osuus valtuutetuista vaih-telee kunnittain. Pienimmillään yksi yrit-täjä vastaa 3,7:ää prosenttia valtuustos-ta, suurimmillaan yrittäjillä on yksinker-tainen enemmistö 66,7 prosentin osuu-della valtuutetuista.

Suomen Yrittäjät on valtuutettujen käytettävissä koko valtuustokauden ajan. Yrittäjävaltuutetut ovat myös oiva kana-va vaikuttamiseen kaikille yrittäjille. Jos sinulla on siis ajatuksia kuntasi kehittä-miseksi tai haluat muistuttaa keskuste-lussa olevien asioiden vaikutuksista kun-nan yrityksiin, ole yhteydessä oman kun-tasi yrittäjävaltuutettuihin.

Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjävaltuu-tetut löytyvät Suomen Yrittäjien kuntasi-vuilta osoitteesta www.yrittajat.fi/kunta.

Yrittäjävaltuutettujen ja SY:n jäsenvaltuutettujen määrä 2008 ja 2012.

Lähde: Suomen Yrittäjien ehdokaskanava

www.yritysporssi.fi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka

Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle.

Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset.

TUNTEE YRITTÄJIEN JUTUT.

44€Hinta vain

Tilaa oma Yrittäjä-lehtesi nyt!

Rentous auttaa menestymään. Varmista ensi vuonna ainakin kuusi virkistävää lukuhetkeä ja tilaa Yrittäjä-lehti, Uusia näkö-kulmia, ajankohtaisia teemoja, virikkeitä yrittäjyyteen, juttuja yrittäjistä. Toimi heti ja tilaa nyt, jäsenille vain 44 €/vuosi. Maksa tilauksesi kätevästi jäsenmaksun yhteydessä. Muistat-han, että tilausmaksun voi vähentää verotuksessa.

Käännä lehti.Rentoudu hetkeksi.

Mannerheimintie 76 A, 00250 HELSINKIPL 999, 00101 HELSINKIPuhelin 09 229 221Faksi 09 2292 [email protected] www.yrittajat.fi

yrittäjäinfo 6/2012

Documents