1

YKSINTULLEIDEN ALAIKÄISTEN PAKOLAISTENPALVELUPOLKU VARSINAIS-SUOMESSA

Yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssa

Outi Linnossuo ja Maura Tiuraniemi

Taitto: Maura TiuraniemiKuvat: Halaten materiaalit

Julkaisija: Halaten hanke, http://halaten.turkuamk.fiKirjapaino: X-COPY, Turku 2014

Yhteistyössä asiantuntijatyöryhmän kanssaOuti Linnossuo ja Maura Tiuraniemi

YKSINTULLEIDEN ALAIKÄISTEN PAKOLAISTENPALVELUPOLKU VARSINAIS-SUOMESSA

1

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO 2

2. YKSINTULLEEN PALVELUPOLKUKUVAUS 4

3. FAHRANIN TARINA 6

4. TURVAPAIKAN HAKEMINEN 8

5. OLESKELULUVAN MYÖNTÄMINEN 10

6. KOTOUTTAMISPALVELUT KUNNISSA 12

7. SIIRTYMINEN NORMAALIPALVELUIHIN 15

8. ASIANTUNTIJAVERKOSTON PALVELUT 16

LÄHTEET 24

LIITE 1. AIHEESEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET

LIITE 2. PALVELUPOLKUUN LIITTYVÄT LAIT

LIITE 3. ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ

2

Kuva 1. Yksintulleet turvapaikanhakijat vuosina 1991–2013.

Yksintulleet pakolaislapset päätyvät Suomeen erilaisista syistä. Lähdön taus-talla on useimmiten lähtömaiden pitkitty-neet konfliktitilanteet ja yleinen turvatto-muus. Tyypillinen vailla huoltajaa maahan saapunut alaikäinen turvapaikanhakija on 15–17 -vuotias tyttö tai poika Somaliasta,

Irakista tai Afganistanista. Suurin osa alle 15-vuotiaista lapsista saapuu maahan sukulaisten tai ystävien saattamana. Pa-kolaislasten määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2013 Suomeen saapui 156 ala-ikäistä turvapaikanhakijaa.

1. JOHDANTO

3

Turvapaikanhakijalapset saapuvat Suo-meen erilaisia reittejä. Osa lapsista on tehnyt matkaa muutaman päivän, osa heistä on ollut matkalla jopa vuosia pa-koillen poliiseja ja eläen kaduilla useis-sakin eri maissa. Yksintulleiden lasten taustalla on usein monenlaista turvatto-muutta ja traumatisoitumista. Euroopan komission toimintasuunnitelma 2010 on asettanut tavoitteeksi yhteisen normiston luomisen ilman huoltajaa maahan saapu-vien lasten suojelemiseksi. Myös Suomen valtion kotouttamisohjelman mukaan lapsiin ja nuoriin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

HALATEN – haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -pro-jekti tukee alaikäisten, ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden pakolaisten ko-toutumista ja kehittää heidän parissaan toimivien ammattilaisten osaamista Varsi-nais-Suomessa. Alaikäisistä yksintulleista

tehdyn tutkimuksen ja heidän kanssaan toteutettujen ryhmätoimintojen lisäksi projektin aikana luotiin monialainen, alu-eellinen asiantuntijaverkosto. Tässä asi-antuntijaverkoston (Liite 3) kanssa yhteis-työssä toteutetussa oppaassa kuvataan yli 14-vuotiaiden yksintulleiden pakolaislas-ten kotoutumista edistäviä palveluita tur-vapaikanhakuvaiheesta kotouttamisajan päättymiseen Varsinais-Suomessa. Opas on osa Maura Tiuraniemen opinnäytetyö-tä. Yksintulleiden alaikäisten pakolaisten palveluista ei ole aiemmin tehty kattavaa selvitystä Varsinais-Suomen osalta. Tässä

kuvaamme turvapaikan hake-miseen ja kotoutumisen tuke-miseen liittyvät prosessit.

Palvelupolkukuvaus si-sältää neljä eri osaa: 1. graafinen kuvaus, 2. esi-merkkitarina, 3. graafisen kuvauksen avaava tekstiosa sekä 4. osallistuvien orga-nisaatioiden toiminnan ku-vaus. Opas on tarkoitettu yksin Suomeen tulleiden lasten ja nuorten kanssa

työskenteleville ammattilaisille, vapaa-ehtoisille ja opiskelijoille. Kuvaus koskee ko. kohderyhmän kanssa työtä tekeviä Varsinais-Suomen alueella toimivia julki-sia palveluja, kuntia (Turku, Raisio, Kaari-na, Lieto ja Naantali), kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä organisaatioita ja palvelun tuottajia.

2. YKSINTULLEEN PALVELUPOLKUKAAVIO

Seuraavassa kaaviossa esitetään pelkiste-tysti kuvaus yksintulleen pakolaislapsen palvelujen etenemisestä. Käytännössä vaiheet limittyvät ja lisähaasteita tuottaa muuttuva toimintaympäristö. Lait ja käy-tännöt kehittyvät jatkuvasti joten kuvaus-ta pitää päivittää riittävän usein. Kaavio kuvaa palveluja syksyllä 2014. Sen selitys-osio löytyy tekstistä kappaleista 4-7. Kap-paleessa 3 polku havainnollistuu Krister Björklundin tutkimuksen useista haastat-teluista kootun kuvitteellisen esimerkki-henkilön avulla.

4

5

6

16-vuotias Fahran tuli laivalla Turkuun maaliskuussa 2009. Hänellä ei ollut mi-tään käsitystä Suomesta, oli vaan kuullut sedältään pohjoisesta maasta, jossa ih-miset olivat yhtä kylmiä kuin ilmastokin. Satamassa häntä oli neuvottu menemään poliisiasemalle hakemaan turvapaikkaa. Vastattuaan poliisin kysymyksiin, Fahran vietiin SPR:n Turun vastaanottokeskuk-seen Pansioon.

Afganistan oli Fahranin syntymämaa, mutta hän oli joutunut muuttamaan per-heensä kanssa Iraniin levottomia oloja pakoon. Siellä perheeseen syntyi toinen poika ja tytär. Kulttuuri, kieli ja uskonto olivat melko lailla samat kuin Afganista-nissa, mutta elämä oli vaikeaa ja köyhää, koska he eivät saaneet oleskelu- tai työ-lupaa. Kun tilanne Afganistanissa hieman rauhoittui, perhe muutti takaisin vanhaan kotikyläänsä. Rauhaa ei kuitenkaan kes-tänyt kauan, vaan pian he joutuivat taas lähtemään pakosalle. He harkitsivat Pakis-tania, mutta pitivät sitä liian vaarallisena heille. Päämääräksi valittiin Eurooppa. Perhe pääsi vaaroja uhmaten salakuljet-tajien matkassa Turkkiin asti. Siellä Fahran joutui eroon perheestään. Hänen onnistui päästä Evros-joen yli, ja niin syvälle Kreik-kaan ettei häntä saatu kiinni. Myöhemmin hän sai puhelimitse yhteyttä perheeseen-sä. Turkin poliisi oli vanginnut heidät ja lähettänyt perheen takaisin Afganistaniin. Kreikkaan Fahran ei voinut jäädä, kadut olivat turvattomia ja olot yleensäkin huo-

not, joten hän jatkoi matkaa länteen ilman selvää päämäärää. Monien vaiheiden jäl-keen hän löysi itsensäTukholmasta ja sai siellä neuvon hakeutua laivalla Turkuun, koska mahdollisuudet saada turvapaikka saattaisivat olla paremmat kuin Ruotsissa.

SPR:n Turun vastaanottokeskuksen ryh-mäkodissa Fahran pääsi uuden elämän alkuun. Arkirutiinit ja opiskelu jäsensivät päiviä. Fahran tutustui muihin ryhmäko-din asukkaisiin, ja vaikka yhteisen kielen löytäminen oli alussa hankalaa, hän sai ystäviä. Elämää varjosti kuitenkin epätie-toisuus oleskeluluvasta. Poliisin tekemä turvapaikkakuulustelu ja perusteellinen turvapaikkapuhuttelu Helsingissä olivat olleet raskaita kokemuksia. Piti tunti-kausia selvittää seikkaperäisesti elämän kaikki vaiheet Suomeen saapumiseen asti. Fahranilla oli ollut tukenaan hänel-le nimetty edustaja, sosiaalityöntekijä ja tulkki. Silti Fahran koki häneen kohdiste-tut epäilyt nöyrryyttävinä. Hänelle oli jopa tehty oikeuslääketieteellinen ikätutkimus, koska hän ei viranomaisten mielestä näyt-tänyt kuusitoistavuotiaalta. Vaikka Fah-ran yleisesti ottaen viihtyi ryhmäkodissa, epätietoisuus Suomeen jäämisestä ja per-heen kohtalosta Afganistanissa painoivat mieltä. Murehtiminen haittasi muutenkin vaikeita kieliopintoja. Eikä motivaatio op-pia suomea muutenkaan ollut kovin suuri kun ei tiennyt saisiko jäädä maahan. Oh-jaajat ja sosiaalityöntekijä olivat Fahranin tukena, ja heihin hän luotti. Hänen viral-

3. FAHRANIN TARINA

7

linen edustajansa oli tärkeä ja piti Fahra-hin puolta virallisissa yhteyksissä, mutta hän oli etäisempi.Kuukaudet kuluivat, ja eräänä kauniina syyspäivänä Fahran sai tietää, että hänelle oli myönnetty oles-kelulupa. Helpotus oli suuri, mutta huoli omaisista yhä painoi häntä. Fahran halusi perheensä Suomeen. Hän ei kuitenkaan itse voinut sitä järjestää, vaan hänen vanhempiensa olisi hakeuduttava Kabu-liin, Suomen suurlähetystöön ja jätettävä anomus perheenyhdistämisestä. Miten se järjestyisi? Fahranin perhe asui aivan eri osassa maata, ja matka Kabuliin oli kaik-kea muuta kuin turvallinen. Lisäksi Fahran oli jo ehtinyt täyttää 17, ja pieni ihme olisi ollut tarpeen, että koko perheenyhdistä-misprosessi olisi voitu saattaa päätökseen ennen kuin Fahran täyttäisi 18. Suuresta haaveesta oli luovuttava. Seitsemän ryh-mäkodissa vietetyn kuukauden jälkeen Fahran sai kuntapaikan Raisiosta ja hän siirtyi tuettuun asumiseen. Pansiossa hän oli ystävystynyt hieman nuorempaan kohtalotoveriin, joka muutti perheryhmä-kotiin Luolavuorentielle Turkuun. Fahran huomasi pian, että hänen kaverillaan oli helpommat olot perheryhmäkodissa, kun ohjaajat olivat aina läsnä, eikä vastuu ar-jesta ollut niin suuri kuin hänellä. Fahrania ei silti jätetty yksin. EHJÄ ry:n ohjaajat pi-tivät huolta hänestä ja hän koki elämänsä olevan järjestyksessä. Kotoutumissuunni-telmansa mukaisesti hän opiskeli suomea ja kävi aikuisten peruskoulua.

Fahran oli ajatellut opiskella ajoneu-voasentajaksi, koska ammatti oli hänelle tuttu. Hänen isällään oli ollut pieni auto-korjaamo Afganistanissa ja hän oli harjoit-

tanut ammattiaan Iranissakin. Fahran oli pienestä pitäen ollut isänsä oikeana käte-nä ja arveli, että asentajan työ Suomessa sopisi hänelle parhaiten. Hänen oli kui-tenkin käytävä peruskoulu loppuun ennen ammattikoulua.

Pitkä opiskeluaika turhautti Fahrania. Hän oli omasta mielestään nopeasti lä-hestymässä keski-ikää, jolloin pitäisi olla perhe, ammatti ja työ. Tyttöystävä oli jo, mutta ei taloudellista pohjaa suhteen ra-kentamiselle. Kaverit, jotkut heistä Pan-sion ajoilta, olivat lohtuna, koska moni heistä oli samassa tilanteessa. Työtä ei saanut ilman koulutusta, ja koulutukseen oli hankala päästä ellei osannut suomea hyvin. Sinnikkäästi yrittämällä Fahran pää-si kuitenkin toivomaansa koulutukseen.Nyt Fahran on löytänyt viihtyisän asunnon Kaarinasta, jossa hän asuu lähihoitajaksi opiskelevan vaimonsa kanssa, ja toivoo saavansa vakituisen työpaikan Turun seu-dulla. Hän näkee vieläkin öisin ahdistavia unia Afganistaniin jääneista vanhemmis-taan ja sisaruksistaan, ja tuntee syyllisyyt-tä siitä, ettei voinut auttaa heitä niin kuin olisi halunnut.

"On hyvä asua Suomessa. Mutta mul-la on yks.. ulkomaalaisia.. meillä on yksi ongelma. Työasia, meillä on vaikeus.. te-kemään työtä. Mä olen yhtä kurssille ja opiskelen neljä tuntia vain. Jos mä heräsin aamulla ei ole mitään tekemistä. On pit-kä aika kun ei mitään tekemistä. Mulla on paljon aikaa sillä välillä. Välillä mä yritän itse työtä mutta en ole saanut mitään. Kaikki kysyy sulta, onko sulla ammatti?"

8

Turvapaikkahakemus jätetään henkilö-kohtaisesti rajaviranomaisille tai poliisille Suomeen saavuttaessa. Hakemuksen yh-teydessä otetaan henkilötiedot ja henki-lötuntomerkit. Alaikäisten ilman huolta-jaa saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset käsitellään kiireellisinä.

Turvapaikkakuulustelussa poliisi selvit-tää hakijan henkilöllisyyden, matkareitin, maahantulotavan sekä tiedot perheen-jäsenistä ja omaisista. Alaikäisen kuulus-telussa on aina läsnä tulkki, edustaja ja mahdollisesti myös oikeudellinen avusta-ja. Kotimaahansa lapsi voidaan palauttaa ainoastaan jos asianmukainen vastaan-otto hänen kotimaassaan on varmistettu ja olosuhteet siellä katsotaan riittävän turvallisiksi. Jos lapsi on aiemmin hake-nut turvapaikkaa muualta, voidaan hä-net EU:n vastuunmäärittämisasetuksen (Dublin II) mukaan käännyttää takaisin kyseiseen maahan. Asetuksen soveltami-sessa on kuitenkin viime vuosina oltu pi-dättyväisempiä ilman huoltajaa tulleiden kohdalla.

Seuraavaksi maahanmuuttovirasto te-kee turvapaikkapuhuttelun, jossa selvite-tään kotimaan uhat. Puhuttelussa käyte-tään erityistä lomaketta, joista toinen on alle ja toinen yli 15-vuotiaille lapsille suun-niteltu. Puhuttelussa on aina läsnä tulkki ja edustaja, joskus paikalla ovat myös oi-keudellinen avustaja ja sosiaalityöntekijä.

4. TURVAPAIKAN HAKEMINEN

Turvapaikkatutkintaan voi liittyä erilaisia lisäselvityksiä, esim. kielitesti lähtöalueen selvittämiseksi ja oikeuslääketieteellinen ikätutkimus.

Lapselle myönnetään turvapaikka, jos hänellä on perusteltu syy pelätä kotimaas-saan vainoa alkuperän, uskonnon, kan-sallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mie-lipiteen vuoksi. Jos turvapaikanhakijalle myönnetään turvapaikka, hän saa pako-laisen aseman Suomessa. Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, selvite-tään voidaanko nuorelle myöntää oleske-lulupa toissijaisen suojelun perusteella. Lupa voidaan myöntää, jos kotimaassa uhkaa kuolemanrangaistus, teloitus, kidu-tus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Jos tur-vapaikan tai toissijaisen suojelun edelly-tykset eivät täyty, voidaan oleskelulupa myöntää myös humanitaarisen suojelun perusteella, mm. kotimaassa tapahtu-neen ympäristökatastrofin tai siellä vallit-sevan huonon turvallisuustilanteen takia.

Ilman huoltajaa saapuneet alle 18-vuo-tiaat majoitetaan ryhmäkoteihin. Asu-minen ryhmäkodeissa on ilmaista. Yk-siköiden työntekijät huolehtivat lapsen arjesta ja hänelle tarjottavista palveluista. Varsinais-Suomen alueella majoitukses-ta vastaa Suomen Punaisen Ristin Turun vastaanottokeskuksen ryhmäkoti. Nuoret

voivat asua myös yksityismajoituksessa esimerkiksi sukulaisten luona SPR:n vas-taanottokeskuksen valvonnassa.

Kielitasollinen alkukartoitus tehdään alaikäisille Pansion ryhmäkodissa koulun-käynnin aloituksen yhteydessä. Varsinais-Suomen alueella kaikki peruskouluikäiset pääsevät kunnan järjestämään perusope-tukseen ja aluksi peruskouluun valmista-valle luokalle. Jos nuori on peruskouluiän ylittänyt, aloittaa hän ensin vastaanotto-keskuksen suomen kielen kurssilla. Sen jälkeen hän voi hakea eri kouluihin Turus-sa kuten iltalukion kielikursseille, Turun kristilliseen opistoon jne. Opiskelupolun aikana nuori suorittaa vuosittain suomen kielen kokeen, jonka mukaan hän siirtyy

kielitaitoaan vastaavalle linjalle, yksilölli-sesti omien vahvuuksien mukaan.

Kaikille alaikäisille yksintulleille mää-rätään edustaja. Lain mukaan edustaja käyttää puhevaltaa lasta koskevissa asi-oissa sekä valvoo, että lapsen etu huo-mioidaan ja että lapsi saa asianmukaisen kohtelun Suomessa. Edustajan tehtäviin kuuluu yhteistyö viranomaisten kanssa ja hän on mukana kaikissa lapsen virallisissa tapaamisissa. Edustajan tehtäviin ei kuulu lapsen päivittäisestä hoidosta ja kasvatuk-sesta huolehtiminen. Edustajan tehtävä lakkaa automaattisesti lapsen täyttäes-sä 18- vuotta tai jos hän saa huoltajansa Suomeen.

9

10

Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) tehtävänä on osoittaa oleskeluluvan saaneille alaikäi-sille kuntapaikka. Sen jälkeen kunta on vastuussa lapsen tarpeista, hoivasta, kas-vatuksesta ja kotoutumisesta. Lasta sijoi-tettaessa pidetään viranomaispalaveri, jossa ovat läsnä lapsen edustaja sekä ELY -keskuksen, ryhmäkodin, perheryhmäko-din ja ulkomaalaistoimiston edustajat. ELY -keskuksen edustaja kutsuu kokouksen koolle.

Oleskeluluvan saaneet lapset, joilla ei ole perhettä Suomessa asuvat tavallisesti per-heryhmäkodeissa. Osa näistä on yhdis-tettyjä ryhmä- ja perheryhmäkoteja. Per-heryhmäkodeissa alaikäisille järjestetään kasvatuksen ja hoivan ohella sosiaali- ja terveyspalveluita sekä tulkkipalveluita. Varsinais-Suomessa siirto tapahtuu ylei-simmin vastaanottokeskuksesta Turun ensi- ja turvakoti ry:n Perheryhmäkotiin siihen saakka kunnes nuori täyttää 18 vuotta.

Oleskeluluvan myöntämisen jälkeen lapselle tehdään alkukartoitus palvelutar-peista ja kotoutumissuunnitelma. Kotou-tumislain mukaisella alkukartoituksella tarkoitetaan toimenpidekokonaisuutta, jonka avulla arvioidaan alustavasti maa-hanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikou-lutuksen ja muiden kotoutumista edistä-

5. OLESKELULUVAN MYÖNTÄMINEN

vien palvelujen ja toimenpiteiden tarve. Alkukartoitus voi sisältää esimerkiksi alku-haastattelun ja kielitaidon testauksen.

Työ- ja elinkeinotoimiston (TE) kotoutu-missuunnitelma tehdään kaikille nuorille sinä vuonna kun he täyttävät kouluvuoden aikana 17 vuotta. Lisäksi jokaiselle lapsel-le tehdään kotoutumissuunnitelma myös sosiaalityöntekijän toimesta ulkomaalais-toimistossa. Alaikäisen kotoutumissuun-nitelma voi sisältää mm. perusopintoja, lukio-opintoja, ammatillisia opintoja, korkeakouluun johtavia opintoja, täyden-nyskoulutusta, jatkokoulutusta ja oman äidinkielen opetusta. Myös mahdolliset lastensuojelutoimenpiteet tai niiden jälki-huolto sekä muut sosiaali- ja terveyspalve-lut (ml. mielenterveyspalvelut) kirjataan suunnitelmaan. Lisäksi kotoutumisuunni-telmaan voi kuulua työpajatoimintaa, har-rastusten ja vapaa-ajantoiminnan pariin ohjaamista sekä sosiaalisen ja yhteiskun-nallisen osallistumisen vahvistamista. Ala-ikäisen kotoutumis-suunnitelma laaditaan paikallisten viranomaisten monialaisena yhteistyönä. Jos lapsi tai nuori on myös lastensuojelun asiakas kotoutumissuun-nitelma tulee sovittaa yhteen lastensuoje-lun asiakas-suunnitelman kanssa.

Laki kotoutumisen edistämisestä edel-lyttää, että maahanmuuttajalle annetaan perustietoa suomalaisesta yhteiskun-nasta. Perustietoa Suomesta opas on

11

kotouttamislain mukainen tietopaketti suomalaisesta yhteiskunnasta. Opas on saatavilla kolmellatoista eri kielellä Inter-netistä osoitteesta www.lifeinfinland.fi. Opas annetaan kaikille Suomeen muut-taville oleskelulupapäätöksen tiedoksi-annon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, oleskelukortin myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydes-sä, eli poliisin toimipisteissä, maistraateis-sa tai Suomen edustustossa ulkomailla.

Oleskeluluvan Suomesta saatuaan lapsella on mahdollisuus anoa perheen-yhdistämistä eli oikeutta tuoda tietyin edellytyksin perheenjäsenensä Suomeen. Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekis-teröity puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäi-sen huoltaja. Käytännössä perheenyh-distäminen on hankalaa. Viime vuosina erityisesti kansainvälistä suojelua saanei-den perheenyhdistämistä on kiristetty. Oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella voi tehdä vain ulkomailla asuva hakija itse. Alaikäisen puolesta ha-kemuksen siis täyttää ja panee vireille hä-nen huoltajansa ulkomailla, lähimmässä Suomen ulkomaanedustustossa. Hakijan on itse maksettava kaikki hakemuskulut, matkat yms. ja perheenjäsenten välinen aiempi yhdessäolo on pystyttävä todista-maan. Alaikäisen yksintulleen pakolaisen perheenyhdistämishakemuksen käsitte-lyyn kuluu aikaa keskimäärin vuosi. Jos Suomeen alaikäisenä saapuvan turva-

paikanhaun käsittelyyn menee niin kau-an, että henkilö ehtii tulla täysi-ikäiseksi ennen oleskeluluvan saamista, hänellä ei ole enää oikeutta perheenyhdistämiseen. Elokuussa 2010 voimaan tulleen lainmuu-toksen jälkeen edellytetään, että per-heenkokoaja on alaikäinen vielä perheen-yhdistämispäätöksen antamispäivänä.

12

Valtakunnallisesti pakolaisten kunta-paikkojen koordinoinnista vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Alueellinen koordinointi kuuluu ELY-keskuksille, jotka neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten kuntapaikoista, asunnoista ja tarvittavista palveluista. Pakolaisten vastaanottosopimuksen tehnyt kunta si-sällyttää osaksi kotouttamisohjelmaansa suunnitelman siitä, miten kuntaan osoitet-tavien erityistä tukea tarvitsevien henki-löiden kotoutumista edistetään. Kunta voi tehdä tämän monivuotisen suunnitelman yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Monivuotisena tehdyssä suunnitelmassa otetaan huomioon erityistarpeiden tun-nistaminen terveyden, koulutuksen, työl-listymisen ja muun kotoutumisen osalta. Suunnitelmassa arvioidaan, minkälaisia ryhmiä kunta aikoo eri vuosina vastaanot-taa ja kotouttaa, miten vastaanotettaviin ryhmiin aiotaan varautua kunnan eri pal-veluissa sekä minkälaisia palveluita ja toi-menpiteitä kunta sitoutuu järjestämään kotoutumisen tueksi. Siksi suunnitelma tulisi laatia monialaisena yhteistyönä.

Valtion kotouttamisohjelma (2012-2015) korostaa, että maahanmuuttajan asettuminen kuntalaiseksi on kotoutumi-sen olennainen perusta. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää tukea koulutusta sekä kehittää kunnallisia peruspalveluja. Maa-hanmuuttajien palvelut sekä pakolais-ten vastaanotto ja asuminen ovat Turun

6. KOTOUTTAMISPALVELUT KUNNISSA

seudulla keskittyneet Turkuun ja jossain määrin myös Raisioon. Maahanmuuttaji-en palvelujen kehittäminen ja pakolaisten vastaanoton laajentaminen Turun seudun ympäristökuntiin olisi välttämätöntä ko-touttamisen tehostamiseksi ja oleskelu-luvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sijoittumisen nopeuttami-seksi.

Kuntaan muuton jälkeen oleskeluluvan saaneet lapset ovat oikeutettuja kunnal-lisiin peruspalveluihin sekä tiettyihin koh-deryhmälle kuuluviin erityispalveluihin. Keskeisiä toimijoita lasten ja nuorten ko-toutumisen kannalta ovat opetus-, nuori-so- ja sosiaali- ja terveystoimen edustajat. Kotoutumislain mukaan kunta järjestää alaikäisenä yksintulleelle oleskeluluvan saaneelle nuorelle tarvittaessa myös las-tensuojelun jälkihuollon toimenpiteitä ja palveluja. Lpaset, jotka ovat asuneet vas-ta lyhyen ajan Suomessa tai joilla ei ole riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa jatko-opintoihin hakeutuakseen, tarvit-sevat erityisen voimakasta ohjausta ja opastusta. Osa näistä lapsista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Tärkeä rooli on kou-lujen opinto-ohjauksella, TE- toimistolla, eri viranomaisten yhteistyöllä (sosiaali-, terveys-, nuoriso, oppilaitokset, jne.), nuorisotoimen ohjauksella, etsivällä nuo-risotyöllä sekä järjestöyhteistyöllä. Kunta voi tuottaa kotouttamispalvelujaan itse, hankkia niitä ostopalveluna kolmannel-

13

ta sektorilta tai ostaa yksityisiltä palve-luntuottajilta. Nykyään myös erilaisten rahoitusten turvin toimivat tutkimus- ja kehittämistyö sekä erilaiset hankkeet ja projektit ottavat vastuuta nuorten kotout-tamisesta. Kotoutumista edistävän lain lähtökohtana on kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden järjestä-minen osana kunnallisia peruspalveluja, työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimen-piteinä. Laki määrittelee kunnalle tehtä-vän huolehtia siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille, joille kuuluvat toimenpiteet ja palvelut tulee järjestää sisällöltään ja laajuudeltaan sel-laisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edel-lyttää.

Turun kaupungin kotouttamisohjel-ma uudistettiin vuoden 2013 aikana ja se koskee vuosia 2014-2017. Ohjelman mukaan pakolaisten vastaanotto ja alku-vaiheen palvelut on Turussa keskitetty hyvinvointitoimialan ulkomaalaistoimis-toon. Ulkomaalaistoimisto palvelee Tur-kuun ulkomailta, vastaanottokeskuksista tai muista kunnista muuttavia kiintiöpa-kolaisia, oleskeluluvan saaneita turvapai-kanhakijoita sekä entisen Neuvostoliiton alueelta tulleita paluumuuttajia. Myös edellä mainittujen myöhemmin Suo-meen tulleet perheenjäsenet kuuluvat ulkomaalaistoimiston palvelujen piiriin. Ulkomaalaistoimiston toimintamuotoina ovat alkuvaiheen sosiaalityö, kotoutumis-palvelujen järjestäminen ja koordinoin-ti yhdessä muiden hallintokuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ulkomaalais-toimistossa vastataan lisäksi

asiakkaiden alkuvaiheen terveydenhuol-losta. Asiakkuusaika ulkomaalaistoimis-tossa arvioidaan tapauskohtaisesti. Alku-vaiheen jälkeen kotouttamispalveluissa pyritään asukkaiden kotoutumisen tuke-miseen normaalipalveluissa yhteistyössä eri viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoi-den kesken. Turussa alaikäisille yksintul-leille asumisjärjestelynä on Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryhmäkoti. Turun ko-touttamispalvelut koostuvat hyvin laajas-ta skaalasta kaupungin omia palveluja ja ostopalveluja.

Turun Infotorilla saa neuvontaa 20 eri kielellä. Palvelu on tarkoitettu Turun ja lähikuntien maahanmuuttajille. Kaikkia palvellaan riippumatta Suomeen tulon syistä. Neuvontaa ja opastusta annetaan mm. seuraaviin asioihin liittyen: taloudel-liset ongelmat ja sosiaaliturva, oleskelu-lupa- ja kansalaisuusasiat, työelämä, asu-minen, koulutus, lainopilliset kysymykset, asiakirjojen läpikäyminen ja lomakkeiden täyttäminen. Omakieliset neuvojat eivät tee päätöksiä, vaan ohjaavat tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Neuvontapistee-seen voi tulla suoraan päivystysaikana tai ajanvarauksella. Infotorin tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajayhdistysten roolia kotouttamistyössä.

Turun tulkkipalvelukeskus tarjoaa pal-veluitaan seudullisesti. Tulkkipalvelun kie-livalikoimassa on noin 60 eri kieltä. Turun kriisikeskus tarjoaa ja kehittää tukimuoto-ja turvapaikanhakijoille ja oleskeluluvan saaneille maahanmuuttajille 13 ikävuo-desta ylöspäin. Kriisikeskusta ylläpitää Lounais-Suomen Mielenterveysseura.

14

Sondip ry eli Varsinais-Suomen mo-nikulttuuristen yhdistysten liitto ry. on vuonna 2006 perustettu suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuutta edistä-vä liitto. Liiton tarkoituksena on edistää monikulttuurisuusyhdistysten näkyvyyt-tä ja kuuluvuutta yhteiskunnassa sekä lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Sondip on Varsinais-Suomen alueella toimiva kattojärjestö, jolla on tällä hetkellä 19 jäsenyhdistystä. Toiminta rakentuu projekteista ja ostopal-veluista, joita tarjotaan eri tahoille.

Seudulliseen kotouttamisohjelmaan (2013) kuuluu 11 kuntaa: Raisio, Kaari-na, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Rusko ja Sauvo. Kotouttamisohjelman taustalla on paitsi uusi kotouttamislaki myös jo aiem-min laadittu vuoteen 2015 asti ulottuva Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliitti-nen ohjelma, jonka avulla halutaan mm. edistää maahanmuuttajien kotoutumista, kehittää kotouttamistoiminnan koordi-nointia sekä panostaa perheisiin, lapsiin ja nuoriin. Kotouttamisohjelman mukaan kotouttamista tukevia toimia kunnissa ovat alkuinfo ja neuvonta, alkukartoituk-set, kotoutumissuunnitelma, kotoutumis-koulutus, suomen kielen koulutus sekä tulkkaus. Ohjelmassa on esitelty kaikkien mukana olevien kuntien nykyiset palvelut maahanmuuttajille ja ehdotettu erilaisia kehittämistoimenpiteitä sekä kotoutumi-sen seurantaa. Koulutus, sosiaali- ja ter-veyspalvelut, työllistäminen, asuminen sekä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja va-paa-aikapalvelut kuvaillaan seudullisessa kotouttamisohjelmassa kuntakohtaisesti.

Myös poliisin, maistraatin, Kelan ja TE – toimiston palvelut on esitelty kotoutta-misohjelmassa.

Turun ympäristökuntien seudullisen ko-touttamisohjelman tavoitteena on antaa kuntien peruspalveluissa tarvittavaa ohja-usta ja neuvontaa myös maahanmuuttajil-le. Työntekijöiden valmiuksia parannetaan järjestämällä heille monikulttuurisuus-koulutusta ja asiakkaan kohtaamiseen liittyvää koulutusta sekä järjestämällä eri ammattialojen työntekijöiden seudullisia verkosto-tapaamisia. Kunnissa neuvon-taa ja ohjausta antaa maahanmuuttaja-asioihin erikoistunut sosiaalityöntekijä, maahanmuuton erityistyöntekijä ja mah-dollisesti myös ohjaaja. Kunnat käyttävät ohjauksessa ja neuvonnassa myös seutu-ohjaajan palveluja lähinnä pakolaistaus-taisten asiakkaiden kohdalla. Jos kunnilla on sopimus Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n kanssa, ohjaus ostetaan sieltä lähinnä alaikäisten yksintulleiden kohdal-la.

Kotoutumiskoulutusta Varsinais-Suo-messa tarjoavia oppilaitoksia ovat mm. Turun aikuiskoulutuskeskus, Turun kris-tillinen opisto, Länsirannikon koulutus WinNova (Vakka-Suomi), Raision aikuis-koulutuskeskus Timali, Turun ammatti-instituutti (nuoret) ja Arffman Consulting oy. Suomen kielen opetusta antavia oppi-laitoksia ovat lisäksi Kaarinan aikuislukio, Turun työväenopisto, Raision aikuiskoulu-tuskeskus Timali, Turun kristillinen opisto, Paimion kansalaisopisto, Raision Työväen-opisto, Turun iltalukio ja Paasikiviopisto.

15

Normaalipalveluihin siirtyminen tarkoit-taa sitä, että oleskeluluvan saaneita kos-kevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muitakin Suomessa asuvia. Julkisen vallan velvoite on edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Perustuslain mukaan jokaisella on oi-keus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaalihuoltolaissa säädetään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava. Terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuolto-laissa.

Kotoutumislaissa kotoutumisaika on yk-silöllinen: kotoutumissuunnitelman kes-to määräytyy yksilöllisesti, mutta oikeus siihen päättyy pääsääntöisesti kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäinen suunnitelma on allekirjoitettu. Kotoutu-misaikaa voidaan pidentää enintään kah-della vuodella, jos se on perusteltua sen vuoksi, että maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityisiä toimenpiteitä. Jos kotoutumissuunnitelmaa ei ole tilapäi-sesti voitu toteuttaa vamman, sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuok-si tai muusta näihin verrattavasta syystä, kotoutumissuunnitelmaan oikeuttavaa enimmäisaikaa voidaan pidentää vas-taavasti. Kotoutumissuunnitelma pitää uudistaa vuoden kuluttua ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa.

7. SIIRTYMINEN NORMAALIPALVELUIHIN

Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryh-mäkodin nuorella siirtyminen normaali-palveluihin tapahtuu, kun hän täysi-ikäi-seksi tultuaan muuttaa omaan asuntoon. Kotouttamispalvelut eivät tässä vaihees-sa muutu, vaan nuori on heti kuntapai-kan saatuaan oikeutettu kaikkiin kunnan palveluihin, kuten muutkin kuntalaiset. Nuoren muuttoa tuetaan sekä perheryh-mäkodin että Turun ulkomaalaistoimiston toimesta. Nuoren hyvinvointipalvelut hoi-detaan edelleen ulkomaalaistoimistossa. Tämä jatkuu riippuen nuoren tilanteesta ja tuen tarpeesta. Pääsääntöisesti nuoret siirtyvät hyvinvointipalveluiden osalta ta-vanomaisen tuen piiriin noin vuoden yksi-nasumisen jälkeen.

Jos nuorella 18 vuotta täytettyään on edelleen hoidon tarvetta, hän voi jatkaa asumistaan hoitopäivämaksulla perheryh-mäkodissa, kunnes kykenee itsenäiseen asumiseen. Tästä on erikseen sovittava ko. nuoren asioista vastaavan ulkomaa-laistoimiston sosiaalityöntekijän kanssa. Nuoren tullessa täysi-ikäiseksi tai saa-dessaan perheensä maahan, järjestetään viranomaispalaveri, jonka kutsuu koolle nuoren perheryhmäkodin omaohjaaja. Palaverissa on läsnä nuoren omaohjaajan lisäksi sosiaalityöntekijä, terveydenhoi-taja ja edustaja. Palaverissa käydään läpi nuoren asumisaika perheryhmäkodissa ja ne seikat, jotka ovat tarpeen nuoren itse-näistymisessä.

16

8. ASIANTUNTIJAVERKOSTON TARJOAMAT PALVELUT

SPR:n Turun vastaanottokeskus

Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä Turun vastaanottokeskus vastaanottaa ja majoit-taa Suomeen saapuvia turvapaikanhaki-joita. Keskuksen toimipisteet sijaitsevat Turun Pansiossa sekä Punkalaitumella. Pansion yksikkö ottaa vastaan vuosittain satoja uusia turvapaikanhakijoita, mikä johtuu sijainnista yhden maamme vilk-kaimpien maahantuloreittien varrella. Toi-minta Pansiossa tapahtuu eri yksiköissä joita ovat aikuispuolen vastaanotto sekä nuorten ryhmäkoti. Viimeksi mainittu on alaikäisyksikkö sellaisille lapsille ja nuo-rille, jotka ovat saapuneet maahan ilman huoltajaa.

Ryhmäkodin 14 asiakaspaikkaa ovat tarkoitettu 15-17 -vuotiaille nuorille. En-simmäinen vaihe ryhmäkodissa on oma-ohjaajan alkuinfo parin päivän sisällä maa-hantulosta ja majoittamisesta. Sen jälkeen ohjaaja varaa ajan rintakehän röntgenku-vaan ja laboratorioon. Maahantulotarkas-tukseen mennään vastaanottokeskuksen omalle terveydenhoitajalle. Peruskoulu-ikäiset menevät myös lääkärille koulun-aloitustodistusta varten. Kouluvastaavana toimiva ohjaaja etsii lapselle koulupaikan, sillä oppivelvollisuusikäisillä on oikeus peruskouluopetukseen. Seuraavaksi on vuorossa sosiaalityöntekijän alkuhaastat-telu ja edustajan valinta. Nuoren kanssa tehdään tilannekartoitus matkasta, per-

heestä ja henkisestä hyvinvoinnista sekä annetaan hänelle tietoa palveluista kuten vastaanottorahasta. Edustaja tutustuu nuoreen, valmistelee hänet poliisin pu-hutteluun ja on tarvittaessa yhteydessä lakimieheen. Poliisin puhuttelussa keski-tytään henkilöllisyyteen ja matkareittiin. Nuori jää odottamaan Maahanmuuttovi-raston puhutteluaikaa ryhmäkotiin.

Maahanmuuttoviraston puhuttelun jälkeen nuori jää odottamaan ratkaisua oleskelulupa-asiaan, mikä on usein ras-kasta. Henkilökunta keskittyy tukemaan ja kannattelemaan nuorta. Nuorta kannus-tetaan keskittymään koulunkäyntiin, har-rastuksiin ja normaaliin tasapainoiseen arkeen. Kotikokouksia järjestetään asioi-den tiedottamista varten (tulkit paikalla) ja tarvittaessa nuoria tavataan tukikeskus-teluissa tulkin kanssa. Sosiaalityöntekijä tai terveydenhoitaja voi ohjata nuoren psykologille Turun Kriisikeskukseen.

Myönteisen oleskelupäätöksen tultua sosiaalityöntekijä hakee nuorelle kun-tapaikkaa ELY-keskuksesta ja informoi oleskelulupaan liittyvissä asioissa. Kunta-paikkapäätöksen tultua muutto kuntaan hoidetaan yhteistyössä vastaanottavan tahon kanssa ja pidetään siirtopalaveri. Myös käännytysten ja vapaaehtoisten paluiden yhteydessä nuorelle annetaan tarvittavat tukitoimet.

17

8. ASIANTUNTIJAVERKOSTON TARJOAMAT PALVELUT

Turun ensi- ja turvakoti ry:n perhe-ryhmäkoti

Turun ensi- ja turvakoti ry:n perheryh-mäkoti on kotoutumisyksikkö seitsemälle ilman huoltajaa Suomeen saapuneelle, kuntapaikan saaneelle alaikäiselle pako-laisnuorelle. Asukkaat ovat 15–18 -vuo-tiaita. Perheryhmäkoti tarjoaa turvallisen kodinomaisen ympäristön ja auttaa nuo-ria kotoutumaan suomalaiseen yhteiskun-taan unohtamatta heidän omaa kulttuuril-lista identiteettiään. Perheryhmäkodissa ohjataan nuorta hänen kasvaessaan kohti itsenäistä elämää. Perheryhmäkodin arki pyörii koulunkäynnin ympärillä ja nuoria ohjataan kunkin omien yksilöllisten tar-peiden mukaisesti. Perheryhmäkodissa työskentelee viisi ohjaajaa ja vastaava oh-jaaja.

Perheryhmäkodin toiminnan tavoittee-na on kotoutumiseen tähtäävä kokonais-valtainen lapsen ja nuoren edun huomi-oon ottava yksilöllinen kasvatus ja hoito. Nuoria ohjataan arkipäivän toiminnoissa yhdessä tekemisen avulla. Jokaisella nuo-rella on omaohjaaja, joka vastaa nuoren hoidosta ja kasvatustyöstä yhdessä perhe-ryhmäkodin henkilökunnan kanssa. Nuo-relle laaditaan hoitosuunnitelma yhdessä nuoren, tämän omaohjaajan, edustajan sekä sosiaalityöntekijän kanssa. Perhe-ryhmäkoti toimii yhteistyössä Turun kau-pungin ulkomaalaistoimiston ja Varsinais-

Suomen ELY-keskuksen kanssa. Nuoret tulevat perheryhmäkotiin ELY-keskuksen ja Turun kaupungin sijoittamina Pansi-on vastaanottokeskuksen ryhmäkodista. Perheryhmäkodit kuuluvat hallinnollisesti Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

Perheryhmäkodissa nuorten vapaa-ajan toiminta koostuu jokaisen omista mielen-kiinnon kohteista. Nuoria kannustetaan erityisesti ohjattuihin harrastuksiin. Suo-sittuja harrastuksia ovat jalkapallo, uimi-nen ja kuntosalilla käynti. Ruoanlaitto on nuorille mieluista puuhaa ja iso osa per-heryhmäkodin arkea. Nuoret voivat ohja-tusti tutustua suomalaiseen ruokakulttuu-riin sekä tehdä oman kulttuurinsa ruokia. Nuoret käyttävät runsaasti kaupungin nuorisotoimen ja erilaisten yhdistysten nuorille suunnattuja palveluja. Perheryh-mäkodista tehdään myös retkiä, joiden suunnittelussa nuoret itse ovat mukana.

Perheryhmäkodin kotoutumista tu-kevan työn keskiössä on koulunkäynnin tukeminen. Perheryhmäkodin nuoret opiskelevat kaupungin ja Turun ympäris-tökuntien oppilaitoksissa. Turun alueella on tarjolla erilaisia opiskelupaikkoja ja oh-jaajien haasteena on löytää nuoren kans-sa hänelle parhaiten soveltuva, parhaiten hänen tasoaan vastaava opiskelupaikka. Nuorten koulupolun jatkuvuutta ja tu-levia opiskelumahdollisuuksia tuetaan yhteistyössä heidän opettajiensa kanssa.

18

Vuoden 2013 aikana nuoret suorittivat opintojaan Turun Ammatti-instituutin val-mentavassa koulutuksessa, Metallialan koulutusohjelmassa, Turun iltalukion vie-raskielisten nuorten peruskouluun joh-tavassa opetuksessa (POJO), iltalukion peruskoululinjalla, Turun kristillisen opis-ton perusopetuksessa sekä valmistavassa opetuksessa (VALMO) Vasaramäen kou-lussa.

Nuori asuu perheryhmäkodissa noin vuodesta kahteen vuoteen. Asumisaikana kehitetään nuoren itsenäisen selviytymi-sen taitoja. Nuorelle annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin asioihin-sa. Nuori ja omaohjaaja arvioivat nuoren kehitystä ja kotoutumista ohjaavien kes-kustelujen avulla. Perheryhmäkodissa ke-hitetään poismuuttaneille nuorille suun-nattavaa jatkotukea yhteistyössä Turun kaupungin ulkomaalaistoimiston kanssa.

EHJÄ ry

Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka työ painottuu lastensuojelun jäl-kihuoltoon, nuorten maahanmuuttajien tuettuun asumiseen sekä lastensuojelun tukihenkilötoimintaan. EHJÄ ry tarjoaa yksintulleille maahanmuuttajanuorille ja nuorille aikuisille tuetun asumisen toimin-taa Varsinais-Suomessa. Tuen piirissä on tällä hetkellä 20 nuorta ja toiminta sijoit-

tuu Raisioon, Naantaliin ja Lietoon. Nuo-ret tulevat tuen piiriin SPR:n Pansion vas-taanottokeskuksesta Turusta ja kuntien sosiaalitoimen kautta. Kuntaan ja omaan asuntoon siirrytään sosiaalityön lähet-teellä. Tuettavat nuoret ovat pääasiassa 16-25 -vuotiaita. Yksin alaikäisinä maa-hantulleiden lisäksi tuen piiriin kuuluvat kiintiöpakolaisena ja perheenyhdistämi-sen kautta maahan tulleet tulleet nuoret. Myös nuorten vanhempia tuetaan. EHJÄ ry:n toimintaan kuuluvat myös lastensuo-jelun jälkihuoltonuoret sekä ammatillinen tukihenkilötoiminta. Tuetun asumisen toi-minnan tavoitteena on nuorten kokonais-valtainen tukeminen ja integraatio yhteis-kuntaan sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja itsenäistymisen tukeminen. Nuoria tue-taan vastuulliseen ja itsenäiseen aikuisuu-teen.

Tuetun asumisen toiminta on tavoit-teellista, systemaattista ja ammatillista sosiaaliohjausta. Työntekijöillä on mah-dollisuus tehdä työtä joustavasti myös vir-ka-ajan ulkopuolella nuorten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tukisuunnitelmat laaditaan kaikille nuorille ja niitä täyden-netään ja seurataan säännöllisesti neljän kuukauden välein. Toiminnassa tiivis yh-teistyö nuoren verkoston kanssa on kes-keistä. Nuorelle tehdään palvelutarpeen kartoitus ja tarvittaessa hänet ohjataan lisätuen piiriin, esim. Kriisikeskukseen. EHJÄ ry:llä on myös puhelintukipalve-

19

lu arkisin klo 8-20. Tuki muodostuu ns. tuotteistetuista ohjelmista, joissa nuoren kanssa työskennellään esim. työnhaun, väkivallan ehkäisyn, riippuvuuksien sekä seksuaaliterveysasioiden parissa. Tuen kesto riippuu nuoren tuen tarpeesta ja vaihtelee puolesta vuodesta kahteen vuo-teen. Tuen päättyessä nuorelle pyritään löytämään tarvittaessa jatkotukipaikka tai muuta tukiverkostoa. Työntekijät rapor-toivat kuukausittain kirjallisesti palvelun tilaajalle nuoren kanssa tehdystä työstä sekä nuoren tilanteesta. Yhteistyötä teh-dään tiiviisti nuoren sosiaalityöntekijän, edustajan ja muiden ammattilaisten kans-sa.

Ohjaustoiminta on pääasiassa yksi-lötyötä ja tarvittaessa myös parityötä. Omaohjaajatoiminnalla vahvistetaan yk-silöllistä tukea. Keskeisenä työmuotona on kotikäynnit, jonka lisäksi toimitaan kentällä ja EHJÄ ry:n toimistolla. Nuoria tuetaan virallisten asioiden hoitamisessa, koulunkäynnissä, työelämään valmistau-tumisessa, asumiseen liittyvissä asioissa, arjen taidoissa ja harrastustoiminnassa. Erityisen tärkeää on psykososiaalinen tuki ja nuoren henkinen kannattelu haastavis-sa elämäntilanteissa. Nuorille järjestetään lisäksi leiri-, retki- ja harrastustoimintaa sekä nuorten iltoja. EHJÄ ry:n keskeiset yhteistyötahot ovat kuntien sosiaalitoimet ja ulkomaalaistoimistot, nuoria lähettävät vastaanottokeskukset sekä ryhmäkodit ja

paikalliset yhteistyöverkostot kuten op-pilaitokset, järjestöt, harrastustoiminnan järjestäjät ja nuorisotoimi.

Onnistuneeseen perheenyhdistämi-seen -projekti (1.4.2012 - 31.12.2014) on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja EHJÄ ry:n hallinnoima kehittämishanke. Hankkeen taustalla on niin Ehjä ry:n työs-sä kuin kunnissakin esiin noussut tarve tukea nuoria syrjäytymisvaarassa olevia maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat eri-tyistä tukea perheenyhdistämistilanteis-sa. Hanke toteutetaan Varsinais-Suomen toimipisteessä Naantalin, Raision ja Turun alueella. Projektin kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat perheenkokoajanuo-ret ja perheenyhdistämisen kautta Suo-meen saapuneet 14-21 -vuotiaat nuoret. Päämääränä on edistää näiden nuorten sekä heidän perheidensä kotoutumista, lisätä heidän hyvinvointiaan haastavassa elämäntilanteessa, sekä ehkäistä heidän syrjäytymistään. Perhedynamiikan tu-kemisen myötä projektista on välillisesti hyötyä myös perheen vanhemmille sekä mahdollisille alle 14-vuotiaille lapsille.

Care Componentin Koordinaatti

Care Component Oy on yksityinen, val-takunnallinen sosiaalialan erityispalve-luita tuottava yritys, joka tuottaa lasten ja nuorten erityispalveluita yhteistyössä lasten ja nuorten, perheiden sekä julkisen

20

sektorin kanssa. Palvelut räätälöidään yk-silöllisesti ottaen huomioon lapsen ja per-heen tilanteet ja tarpeet.

Care Component Oy on osa MilaPro - yh-teenliittymää, jossa ovat mukana Care Component Oy:n lisäksi Oiva Riihi Oy, Nuorisokoti Nummela Oy ja Sosiaalipal-velut Saraste Oy. Avopalveluita tuotetaan Turussa, Tampereella, Vaasassa, Helsingis-sä, Seinäjoella, Iisalmessa, Kuopiossa, Po-rissa ja Hämeenlinnassa. Avopalveluihin kuuluu muun muassa lastensuojelun jäl-kihuolto, perhetyö ja maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen.

Koordinaatti-monikulttuuripalvelut on Care Component Oy:n alaista toimintaa, joka tarjoaa kotoutumisen tukemisen palveluja maahanmuuttajille. Palvelu räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan tar-peen mukaan. Palvelu on asiakkaalle va-paaehtoinen. Tällä hetkellä kotoutumisen tukemiseen liittyen toimitaan Kaarinassa. Koordinaatin monikulttuuripalveluiden toiminta-ajatuksena on edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja per-heiden hyvinvointia kulttuuritaustaan katsomatta tarjoamalla kullekin tarpeel-lisia tietoja ja taitoja. Koordinaatti kehit-tää uusia toimintamuotoja ja täydentää jo olemassa olevaa maahanmuuttajatyön verkostoa. Tavoitteena on asiakkaan mah-dollisimman itsenäinen toimiminen ja Koordinaatin tuen tarpeen häviäminen.

Koordinaatti tukee maahanmuuttajan kotoutumista neuvoen, opastaen ja voi-maannuttaen tätä selviämään arjen haas-teista kokoajan itsenäisemmin. Palvelun tarve arvioidaan ja sisältö suunnitellaan yhdessä sosiaalitoimen edustajan ja asi-akkaan kanssa.

Koordinaatin monikulttuuripalveluiden asiakkaat tulevat Koordinaattiin sosiaa-litoimen kautta. Sosiaalitoimen edustaja (erityistyöntekijä tai sosiaalityöntekijä) on asiakkuuden alkaessa yhteydessä Koor-dinaattiin. Sosiaalitoimen tai vastaanot-tokeskuksen edustaja kertoo alkutietoja tulevasta asiakkaasta, jonka mukaan ar-vioidaan Koordinaatin palveluiden tarkoi-tuksenmukaisuus ja sisältö. Tämän jälkeen sovitaan ensimmäinen verkostopalaveri sosiaalitoimistoon tai vastaanottokeskuk-seen, jossa tullaan täsmentämään Koordi-naatin tulevaa palvelua.

Tilanteen salliessa asiakas tavataan en-simmäisen kerran ennen virallista aloitus-palaveria asiakkaan kotona. Ensimmäiset tapaamiset sisältävät pääsääntöisesti seu-raavia asioita mikäli asiakas on juuri muut-tamassa kuntaan: Koordinaatin työnteki-jöihin tutustuminen, uuteen kotikuntaan tutustuminen, kodinhankintojen teko ja paperiasioiden hoitaminen (muuttoilmoi-tus, Kelan tuet, toimeentulotuki, kotiva-kuutus, sähkösopimuksen teko). Kaikki asiakastapaamiset raportoidaan Nappula-

21

järjestelmään. Niiden pohjalta laaditut yhteenvedot ja/tai raportit toimitetaan sosiaalitoimen edustajalle sovitusti. Sosi-aalitoimen edustajaan ollaan yhteydessä nuoren elämässä tapahtuvista muutoksis-ta. Nuoren muutettua kuntaan hän tapaa sosiaalitoimen edustajan toimeentulotu-kiasioiden selvittämiseksi. Koordinaatin työntekijä osallistuu palaveriin ja opastaa nuorta jatkossa toimeentulotuki- ja muis-sa raha-asioissa tarpeen mukaan. Sosiaa-litoimen palaverissa käydään läpi nuoren historiaa. Hän kertoo menneisyydestään oman halunsa mukaan. Lisäksi täsmen-netään toimintasuunnitelmaa ja käydään läpi jo toteutuneet asiat.

Nuorta tavataan tarpeen ja palveluso-pimuksen mukaan. Yhteyttä ylläpidetään soittamalla ja kartoittamalla tuen tarve. Tuen tarvetta ja toteutumista arvioidaan ja suunnitellaan säännöllisissä verkos-topalavereissa. Yleisimmin tuen tarve liittyy virastoissa asiointiin, koulu- ja/tai työpaikan hakuun, laskujen maksuun ja virallisten papereiden täyttämiseen. Keskeistä on konkreettisten asioiden hoi-don lisäksi psykososiaalinen tuki. Nuoren kielitaidon ollessa vielä heikko asioiden-hoito voi tuottaa hankaluuksia, kun esi-merkiksi asiakasta ei ymmärretä pankissa ja virkailija puhuu liian nopeasti tämän kielitaitoon nähden. Tällaisissa tilanteis-sa Koordinaatti voi olla tukena selittäen nuorelle asiat selkokielellä ja selventäen

virkailijalle asiakkaan tarkoittamaa asiaa tarpeen mukaan. Nuorta voidaan opas-taa myös vapaa-ajan harrastusten pariin luonnollisen, sosiaalisen verkoston sekä henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Nuori ohjataan asianmukaisten tervey-denhuoltopalvelujen piiriin ja tarpeen mukaan hänet ohjataan myös päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Mahdollista on tehdä myös päihdekartoitus ja/tai mie-lialakartoitus. Nuoren psyykkistä hyvin-vointia tuetaan antamalla mahdollisuus keskusteluihin tukityöntekijöiden kanssa.

Rahankäyttöä suunnitellaan nuoren kanssa yhdessä ja opastetaan tätä tuki-en hakemisessa (yleensä kotoutumistuki, asumistuki ja toimeentulotuki). Lasku-jen maksua opetetaan käytännön tasol-la. Maahanmuuttajien on vaikea saada verkkopankkitunnuksia, jolloin laskujen maksu tapahtuu pankista riippuen esim. tilisiirtolomakkeella tai laskuautomaatilla. Nuoria opastetaan työnhaussa sekä an-sioluettelon ja hakemusten tekemisessä. Koordinaatin tukea vähennetään suunni-telmallisesti ja hallitusti yhdessä nuoren ja sosiaalitoimen edustajan kanssa. Pyrki-myksenä on nuoren kokoajan itsenäisem-pi toiminta ja tukisuhteen suunnitelmalli-nen lopettaminen.

Tukisuhteen lopussa nuorta valmistel-laan tukisuhteen päättymiseen. Keskuste-luissa käydään läpi aikaa Koordinaatin pii-

22

rissä, nuoren haasteita ja voimavaroja sekä pyritään vahvistamaan uskoa itsenäi-seen selviytymiseen. Nuorelle annettava ”Mitä jos? -lomake sisältää ohjeita toi-mimiseen Koordinaatin tuen loppumisen jälkeen. Paperiin on koottu asiakkaalle tärkeät yhteystiedot ja neuvot mistä saa apua asioihin, joissa tämä on aiemmin kääntynyt Koordinaatin puoleen. Tuki-suhde lopetetaan sosiaalitoimessa pidet-tävään eropalaveriin, jossa käydään läpi asiakkuutta ja tuen tarvetta jatkossa.

Turun kristillinen opisto

Turun kristillisen opiston pedagogiikka on internaattipedagogiikkaa, jossa korostuu ajatus siitä, että kaikki opiston työnteki-jät ovat ohjausvastuussa, niin kiinteistön-huolto kuin opetustehtävissäkin toimivat työntekijät. Kaiken toiminnan tavoitteena on tukea opiskelijoiden itsenäistymistä ja vastuullisuutta sekä mahdollistaa opiskeli-jalle tuen saaminen tarpeen tullen. Inter-naattipedagogiikka toteutuu käytännössä opiskelijan yksilöllisessä ohjaamisessa ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisessä sekä yhteisten tilaisuuksien tarjonnassa. Opisto tarjoaa monenlaisia tukipalveluja opiskelijoille terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.Opiskelijan tukemiseen liittyviä palveluja opistolla ovat opinto-ohjaajan, kuraattorin, terveydenhoitajan, asun-tolaohjaajan, opistopapin ja psykologin

vastaanotot. Opinto-ohjaaja auttaa erityi-sesti opintososiaalisissa asioissa ja jatko-opintoihin ohjaamisessa. Kuraattori on opiskelijoiden käytettävissä silloin, kun he tarvitsevat erityistä tukea opiskeluun liit-tyvissä vaikeuksissa tai sosiaalisissa ongel-missa. Opiskelijoiden fyysisten ja psyyk-kisten ongelmien osalta opiskelijahuoltaja ohjaa opiskelijoita kuntouttaviin palvelui-hin. Opistopapin kanssa voi keskustella luottamuksellisesti elämän eri tilanteista. Psykologi ohjaa elämänhallintaan ja opis-kelumotivaatioon liittyvissä kysymyksissä ja on opiskelijoiden käytettävissä tarvitta-essa. Tukipalveluihin ohjaamisesta vastaa opiskelijan oma linjavastaava.

Turun kaupungin nuorisotoimen etsivil-lä on päivystys opistolla kerran viikossa. Etsiviltä saa tukea sekä elämänhallinnal-lisissa asioissa että jatko-opintoihin liit-tyvissä kysymyksissä, erityisesti niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka eivät saa toivomaansa opiskelupaikkaa kevään haussa. Koulutusten opinto-ohjaaja on vastuussa paikatta jääneiden opiskelijoi-den tiedonsiirrosta nuorisotoimelle. Opis-tossa toimii opiskeluhuoltoryhmä, joka on monialainen työryhmä. Se suunnittelee, koordinoi ja kehittää opiston opiskelija-huoltotyötä.

Lukuvuonna 2014-2015 osa linjojen opiskelijoista osallistuu Nuotta-nimiseen ryhmään. Tämän ryhmän opiskelijat kuu-

23

luvat nuorisotakuun opintosetelirahoi-tuksen piiriin. Kohderyhmänä ovat 17-29 -vuotiaat nuoret, jotka ovat vasta muut-taneet Suomeen eivätkä pääse aikuisille suunnattuun työvoimapoliittiseen koulu-tukseen. Tarjottavan koulutuksen kohde-ryhmään kuuluvat opiskelijat opiskelevat myös omana ryhmänään. Kohderyhmälle järjestetään koko lukuvuoden ajan tehos-tettua ohjausta vastaamaan etenkin nuor-ten elämänhallinnallisiin ja -taidollisiin tarpeisiin.

Opiskelijat osallistuvat oman linjansa ryhmäohjaukseen, minkä lisäksi vain koh-deryhmälle suunnattuja yhteisiä opinto-ohjauksen tunteja on viikoittain. Tämä antaa mahdollisuuden kohdistaa ohjaus nuorten todellisia tarpeita vastaavaksi ja mahdollistaa myös täsmätutustumiskäyn-nit kohteisiin, jotka ovat kohderyhmälle merkityksellisimpiä. Ohjausta tehostaa ja henkilökohtaistaa sekin, että ohjausta järjestetään säännöllisesti myös pien-ryhmissä. Nuorilla maahanmuuttajilla on usein vain ohut suomalaisen kulttuurin tuntemus eikä lainkaan kokemusta työ-elämästä, edes omasta kotimaastaan, sik-si opintoihin kuuluva intensiivinen työhar-joittellujakso on tärkeä.

Koska moneen eri opiskelijaryhmään kuuluminen luo omanlaisiaan haasteita opintoihin ja oppimisympäristöön sitou-tumiselle, yhteisöllisyyden lisäämiseen

ja ryhmäyttämiseen kiinnitetään erityis-tä huomiota lukuvuoden alusta alkaen. Neljä kertaa vuodessa järjestetään nk. teemapäivä, jolloin opiskelijat voivat koko päivän syventyä kädentaitojen kehittämi-seen ja toisaalta toiminnallisiin kielitai-toa tai ympäristönhallintaa syventäviin tehtäviin (mm. kaupunki-suunnistukset). Kohderyhmän HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma -keskustelut käydään opinto-ohjaajan kanssa. Kuraattori käy henkilökohtaisen motivaatiokeskustelun kunkin opiskelijan kanssa kahdesti luku-vuodessa, aluksi mahdollisesti tulkin avus-tuksella.

24

Alanko, S., Marttinen, I. ja Mustonen, H., (Toim.) 2011, Lapsen etu ensin – Yksintul-leet alaikäiset turvapaikanhakijat Suomessa, Tallinna: As Spin Press, viitattu 24.3.2014, http://www.yhteisetlapsemme.fi/wpcontent/uploads/2013/04/lapsen_etu_ensin_web.pdf

Alitolppa-Niitamo, A.;Fågel, S. & Säävälä, M. (toim.), 2013. Olemme muuttaneet –ja ko-toudumme. Helsinki: Väestöliitto

Björklund, K. 2014, ”Haluun Koulutusta, haluun työtä ja elämän Suomessa” Yksintul-leiden alaikäisten pakolaisten kotoutuminen Varsinais-Suomessa, Turku: Painosalama

Enoranta, T. (toim.) 2007. Työssä turvapaikan hakijan kanssa. Kansalais- ja työväenopis-tojen liitto KTOL, Tampere: Cityoffset Oy

Euroopan komissio -Välikertomus ilman huoltajaa olevia alaikäisiä koskevan toimin-tasuunnitelman täytäntöönpanosta 2012, http://www.europarl.europa.eu/meet-docs/2009_2014/documents/com/com_com(2012)0554_/com_com(2012)0554_fi.pdf

European Commission, European Migration Network, 2009, tutkimus ja artikkelikokoel-ma Yksintulleet – näkökulmia ilman huoltajaa maahan saapuneiden lasten asemasta Suomessa, viitattu 24.3.2014, http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/net-works/european_migration_network/reports/docs/emn-studies/unaccompaniedmi-nors/08._finland_national_report_on_unaccompanied_minors_final_version_july09_fi.pdf,

Finlex, Laki kotouttamisen edistämisestä, viitattu 6.5.2014, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20ko-touttamisen%20edist%C3%A4misest%C3%A4

Helander, R. ja Mikkonen, A., 2002, Ikävä äitiä… Ilman huoltajaa tulleet pakolaislapset Suomessa, Helsinki: Väestöliitto

Helsingin Diakonissalaitos (2010). Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakolaislasten ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen pal-velujen tarpeestaan. Helsingin Diakonissalaitoksen raportteja 1/2010.

LÄHTEET

25

Ilman vanhempia tulleet turvapaikanhakijalapset Suomessa. Väestöliiton Väestöntutki-muslaitos, katsauksia E 13/2002, http://www.vaestoliitto.fi/tutkimus/vaestontutkimus-laitoksen_julkais/verkkojulkaisut/

Korhonen, V.; Puukari, S. (toim.), 2013, Monikuluttuurinen Ohjaus ja neuvontatyö. Jy-väskylä: PS-kustannus

Kotouttaminen, viitattu 15.4.2014, http://www.kotouttaminen.fi/kotouttaminen/ko-touttaminen/kotoutumista_edistavat_toimenpiteet/kotoutumissuunnitelma/alaikai-sen_kotoutumissuunnitelma

Maahanmuuttovirasto 2013. viitattu 8.4.2014, http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/julkaisut/prosessit_lyhyesti,

http://www.migri.fi/download/45915_Alaikaiset_tp-hakijat_tammi_kesa_2013.pdf?8912ae4a15f2d088

Pakolaisneuvonta ry, http://www.pakolaisneuvonta.fi

Parsons, A. (2010): Selvitys lapsen edun toteutumisesta turvapaikanhakija- ja pakolais

lapsia koskevissa päätöksissä. Vähemmistövaltuutetun toimiston julkaisuja 6–2010.

Punainen risti 2014, viitattu 10.4.2014, http://rednet.punainenristi.fi/node/3617

Rantanen, Mervi (1998). Ilman huoltajaa tulevan alaikäisen edustaminen. Projektin lop-puraportti. Maahanmuutto-osaston monisteita nro 4. Työministeriö. Maahanmuutto-osasto. Helsinki.

Seudullinen kotouttamisohjelma 2013–2016, viitattu 19.2.2014 http://aleksis.naantali.fi/poytakirjat/kokous/20131993-4-7378.PDF

Sisäministeriö 2014. Kotoutuminen, viitattu 8.4.2014, http://www.intermin.fi/fi/maa-hanmuutto/kotoutuminen

26

Sjöblom-Immala, H. 2013. Tervetuloa Suomeen? Siirtolaisuusinstituutti tutkimuksia A 44, Vaasa: Väestöliitto

Sosiaali- ja terveysministeriö, viitattu 6.5.2014, http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveys-palvelut/lainsaadanto

Sosiaaliportti 2014. Sosiaalialan ammattilaisille, viitattu 8.4.2014, http://www.sosiaa-liportti.fi/fifi/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/turvapaikanhaki-jat_lastensuojelun_asiakkaina

Suomen pakolaisapu 2014, viitattu 8.4.2014, http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/tie-toa-pakolaisuudesta/pakolaissanastoa.html

TE-palvelut, viitattu 15.4.2014, http://www.tepalvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/tukea_tyol-listymiseen/kotoutumispalvelut/alkukartoitus/index.html

Turun Ammattikorkeakoulu, Halaten hanke, viitattu 29.4.2014, http://halaten.tur-kuamk.fi/

Turun kaupungin kotouttamisohjelma, viitattu 15.4.2014, http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=8545&nodeid=7045

Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma, viitattu 24.4.2014, http://www05.turku.fi/ah/kh/2014/0303005x/Images/1296704.pdf

Turun Kriisikeskus, viitattu 24.4.2014, www.turunkriisikeskus.fi/projektitoiminta/sere-ne-hanke 2012-2016

Työ- ja Elinkeinoministeriö, viitattu 29.4.2014, http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkai-sut/esitteet/perustietoa_suomesta

Työ- ja Elinkeinoministeriön julkaisuja, Konserni 29/2014, Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja järjestelmän kehittämistarpeet, vii-tattu 5.10.2014, https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/ilman_huoltajaa_tullei-den_alaikaisten_turvapaikanhakijoiden_vastaanotto_ja_jarjestelman_kehittamistar-peet.98033.xhtml

Valtion kotouttamisohjelma 2012-1015, viitattu 15.4.2014, https://www.tem.fi/fi-les/33350/Valtion_kotouttamisohjelma_vuosille_2012-2015_1.6.2012_2.pdf

Yksintulleen alaikäisen pakolaisen määritelmä. Alle 18-vuotiasta, ilman huoltajaa tur-vapaikkaa hakevaa lasta kutsutaan yksintulleeksi alaikäiseksi turvapaikanhakijaksi, mut-ta käsitettä ei ole virallisesti määritelty. Suomen lainsäädännön mukaan henkilö, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta, on alaikäinen. Käytännössä yksintulleeksi alaikäiseksi pako-laiseksi katsotaan henkilö, joka kertoo olevansa alle 18-vuotias, saapuu maahan joko täysin yksin tai sellaisen henkilön seurassa, joka ei ole hänen vanhempansa tai huolta-jansa tai jonka huoltajuudesta ei ole riittävää näyttöä. Myös niin sanotun laajennetun perheen mukana tulevien lasten katsotaan olevan yksintulleita turvapaikanhakijoita.

Maahanmuuttajia ovat ihmiset, jotka asettuvat asumaan esimerkiksi Suomeen vuodek-si tai pidemmäksi ajaksi. Maahanmuuttajia ovat siis kaikki ulkomailta muuttajat, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään YK:n pakolaissopimuksen mukainen pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon. Sen sijaan turvapaikanhakija voin saada oles-keluluvan suojeluntarpeen perusteella (esim. epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaas-sa) tai humanitaarisin perustein (esim. kotiinpaluu mahdoton aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin takia).

Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuo-lella. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai polittiisen mielipiteen joh-dosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon joh-dosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan; tai joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne.

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolais-kiintiön puitteissa. Suomen valtio määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä.

LIITE 1. AIHEESEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET

Oleskeluluvalla tarkoitetaan valtion jollekin tietylle henkilölle myöntämää määräaikais-ta tai pysyvää lupaa asua valtionsa alueella. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan esim. suojelun tarpeen perusteella tai humanitaarisin perustein.

Turvapaikka on Valtion myöntämä suoja sen alueelle paenneelle ulkomaalaiselle.

Edustaja. Oleskeluluvan saaneelle lapselle, joka on Suomessa ilman huoltajaa tai muuta laillista edustajaa määrätään mahdollisimman pikaisesti edustaja. Hakemuksen edusta-jan määräämisestä tekee lapsen oleskelukunnan sosiaalihuoltolain mukaisesti määrää-mä monijäseninen toimielin. Ennen hakemuksen tekemistä lasta on kuultava ja lapsen etu otettava huomioon.

Kotouttaminen. Suomen laissa kotouttaminen määritellään "maahanmuuttajan yksilöl-liseksi kehitykseksi, jossa hän pyrkii osallistumaan työelämään ja yhteiskunnan toimin-taan sekä samalla säilyttämään oman kielensä ja kulttuurinsa". Tällä hetkellä virallinen kotouttamisjakso on kolmen vuoden pituinen, jaksoa voidaan erityistapauksissa piden-tää. Kotouttaminen on osa monen viranomaisen työtä valtiolla ja kunnissa. Viranomais-ten kotouttamistoimien tavoite on, että Suomeen muuttanut henkilö tuntee yhteiskun-nalliset oikeutensa ja velvollisuutensa ja tuntee olevansa suomalaisen yhteiskunnan tervetullut jäsen.

Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskun-taan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallis-tumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Toiset maahanmuuttajista ko-toutuvat helposti, toiset tarvitsevat sopeutumiseen enemmän aikaa ja tukipalveluita eli kotouttamistoimia. Suomen tai ruotsin kielen taito ja tieto suomalaisesta yhteiskunnas-ta ovat kotoutumisen tärkeitä edellytyksiä.

Kotouttamispalvelut ovat maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ja palveluja.

Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386

Ulkomaalaislaki 30.4.2004/301

Kotikuntalaki 11.3.1994/201

Yhdenvertaisuuslaki 21/2004

Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 17.6.2011/746

Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 30.12.1993/1573

Lastensuojelulaki 417/2007

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504

Laki alaikäisen edustamisesta

Valtioneuvoston asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettavasta palkki-osta ja kulukorvauksesta 1.3.2012/115

Valtioneuvoston asetus kotoutumisen edistämiseen liittyvien kunnan kustannusten kor-vaamisesta valtion varoista 1393/2011

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista 29.12.2011/1539

Dublin II – asetus 343/2003

LIITE 2. PALVELUPOLKUUN LIITTYVÄT LAIT

Arvola, Outi. Projektipäällikkö. Turun AMK.

Björklund, Krister. Vanhempi tutkija. Turun Siirtolaisinstituutti.

Iisakkila, Tatu. Ohjaaja. Turun ensi- ja turvakoti ry. Perheryhmäkoti.

Jonkka, Jenni. Projektisuunnittelija. Turun AMK.

Kaivola, Juha. Rehtori. Turun kristillinen opisto.

Koukka, Maija. Vastaava ohjaaja. SPR/Suomen punainen risti. Turun Pansion vastaanot-tokeskus.

Levanto, Aino. Vastaava ohjaaja. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry. Raision toimisto.

Linnossuo, Outi. Lehtori. Turun AMK.

Rajakangas, Emmi. Apulaisjohtaja. Care Component.

Söderström, Jaakko. Johtaja. Care Component.

Siren, Hanna. Projektikoordinaattori. Turun AMK.

Tiuraniemi, Maura. Sosionomiopiskelija. Turun AMK.

Vanhanen, Sari. Suunnittelija. Womento -projekti. Väestöliitto. Turku.

Österbacka, Miia. Seutuohjaaja. Turun kaupunki.

LIITE 3. ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄ

32

Tässä HALATEN – haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -projektin asiantuntijaverkoston kanssa yhteistyössä toteutetussa oppaassa kuvataan yli 14-vuotiaiden yksintulleiden pakolaislasten kotoutumista edistäviä palveluita turvapaikanhakuvaiheesta kotouttamisajan päättymiseen Varsinais-Suomessa.

Palvelupolkukuvaus sisältää neljä eri osaa: 1. graafinen kuvaus, 2. esimerkkitarina, 3. graafisen kuvauksen avaava tekstiosa sekä 4. osallistuvien organisaatioiden toiminnan kuvaus.

Opas on tarkoitettu yksin Suomeen tulleiden lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille. Kuvaus koskee ko. kohderyhmän kanssa työtä tekeviä Varsinais-Suomen alueella toimivia julkisia palveluja, kuntia (Turku, Raisio, Kaarina, Lieto ja Naantali), kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä organisaatioita ja palvelun tuottajia.