yhteispäivystyksen projektiorganisaatio osana t-pro-hanketta

PricewaterhouseCoopersLokakuu 2008

T-sairaala – tulevaisuuden akuuttisairaala Yhteispäivystyksen kuntainfo syksy 2009


Yhteispäivystyksen projektiorganisaatio osana T-PRO-hanketta

TietojärjestelmätukiKaarina TanttuEsa Nahkala

Toiminnallisen suunnittelun projektijohtaja

Heikki Korvenranta

MuutoshallintaLiisa Iire

H.Mustikainen + Kirsi Kiviniemi

Hankehallinta Heikki Korvenranta jaHelena Mustikainen

TYKS henkilöstö + Perusterveydenhuollon päivystyksen henkilöstö

Päivystys Tiimi 1 Tiimi n Trauma SydänHoito-Linjat… n

Projektivastaavat

Neuro

OhjausryhmäPj. Aki Lindén

Päi-vys-tys

Päivystys

Ensi-hoito

TurunTK:nak.

toiminta

Organisaation ja johtamisenkehittäminenSatu Suhonen Kaj Työppönen

Organisaatio-rakenne jajohtamis-

järjestelmä

Toiminnanja

talouden ohjaus

Henkilöstö-suunnittelu

Päivystys

Prosessien kehittäminenKaarina Tanttu

Antti Alho

PäivystysEero Kitinoja

Antti AlhoTilasuunnitteluja hankinnat

Lastenpäivystys


Yhteispäivystysprojektin suunnittelun lähtökohta

• Turun ja Turun ympäristökuntien 2000-luvun alussa esittämä toive sairaanhoitopiirille keskitetyn päivystyksen järjestämisestä• Turun periaatepäätös keskitetyn päivystystoimintansa siirtämisestä uuteen yhteispäivystykseen 24/7- periaatteella• Turun päätöksen mukana yhteispäivystykseen siirtyy Turun seudun terveyskeskusten keskitetty yöpäivystys• Sairaanhoitopiiri siirtää nykyisen ensiavun päivystyksensä uuteen yhteispäivystykseen• Keväästä 2008 alkaen yhteinen näkemys yhteispäivystyspalvelun järjestämisestä yhdistetyn organisaation alaisena, 4000 potilashoitoneliötä• Terveyskeskukset tekevät yksilölliset päätöksensä päivystyksensä siirrosta yhteispäivystykseen


Yhteispäivystyksen integraatio

PwC Capturing Deal Value Metodologia

”Kahdesta eri raiteita kulkevasta yhdeksi rautaiseksi kokonaisuudeksi”SHP:n EA-pkl ja Turun Terveyskeskuksen keskitetty päivystys yhdistetään


VSSHP:n päivystysjärjestelytTerveyskeskukset: - Turun TK – alueellinen yöpäivystys (325 000)- Terveyskeskusten omat ilta- ja viikonloppupäivystyksetAluesairaalat:- yhteispäivystykset SAS, LAS, VSSTYKS:- erikoissairaanhoidon päivystysTuleva yhteispäivystys:- väestöpohja 340.000 -> aluesairaaloiden yhteispäivystykset säilyvät-> terveyskeskukset tekevät yksilölliset päätökset siirtyvän

terveyskeskuspäivystyksen osuudesta ja toisaalta omana palveluna tuotetusta päivystyksen osuudesta


Yhteispäivystyksen toimintojen kuvaus

Sairaanhoidon puhelinneuvonnan

arvio 35% 42 000

VAIHE 1

120 000

VAIHE 3

TerveyskeskuksenArvio 5%

6 000

Ei arviota tai ed. yhteydenottoa 40%

48 000

Ensihoito 20%24 000

TRIAGE

10%

70%

20%

VAIHE 2

Hoidon päävastuu

Sairaanhoitaja12 000

Yleislääkäri 52 000 +10 000

Geriatri 10 000Psykiatri 2 000?

Päihdelääkäri 4 000? 78 000

Erikoislääkäri30 000

Kotiin 100% 12 000

Kotiin 85%70 200

Päivystysosasto/srl 3%2 340

Jatkohoito: TK, muu srl 7%5 460

Kotiin 30% 9 000

Jatkohoito TK/muu srl 10% 3 000

Sairaala 40% 12 000

5%

Päivystysosasto 20% 6 000


Projektisuunnitelma – pääosa-alueet

1) yhteispäivystyksen tilojen ja hankintojen sekä toiminnallisuuden suunnittelu osana T-PRO – hankkeen prosessien kehittämistä

2) yhteispäivystyksen omistajuusmallien ja organisaation suunnittelu ja arviointi sekä henkilöstösuunnittelu osana T-PRO –hanketta

3) ensihoitojärjestelyiden suunnittelu yhteistyössä sairaankuljetusprojektin (VEKSU) ja terveyskeskusten kanssa

4) jatkohoitojärjestelyiden suunnittelu osana T-PRO – hankkeen prosessien kehittämistä ja hoitolinja-arkkitehtuuria huomioiden sairaalan ulkopuoliset yhteistyötahot

5) yhteispäivystyksen taloushallinnon suunnittelu osana T-PRO –hanketta6) tietojärjestelmien tarpeiden kartoittaminen yhteispäivystyksen tarpeista

lähtien osana T-PRO – hankkeen tietojärjestelmätuen osioita


Yhteispäivystysprojektin valmiit tuotokset

• Projektin organisoituminen ja yhteistyöverkoston luominen tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin; kuntiin, terveyskeskuksiin, aluesairaaloiden yhteispäivystyksiin sekä sairaalan sisäisiin yhteistyökumppaneihin• Valmis tilasuunnitelma päivystysalueelle • Sydän-, trauma- ja vatsahoitolinjan sekä aivovammapotilaan hoidon päivystysprosessikuvaukset tehty• Hankintalistan määrittelyt valmiit• Yhteispäivystyksen tietojärjestelmätarpeet kartoitettu, priorisoitu sekä tehty jatkosuunnitelma• Lasten päivystyksen jatkosuunnitelma tehty, päivystysprosessityö käynnistynyt• Pienten operatiivisten erikoisalojen päivystyksen siirtosuunnitelma tehty

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI

Yhteispäivystysprojektin pääpainopistealueet Syksy 20091) Informaatio kuntakierroksilla loka-marraskuussa, tavoitteena -

a) kuntapäätökset siirtyvän perusterveydenhuollon osuudesta (marraskuu) b) päätös yhteispäivystyksen omistajuudesta (marraskuu)

2) Päivystysprosessisuunnittelu lasten päivystyksen, geriatrisen päivystyksen, neuro- sekä medisiinisen hoitolinjan osalta

3) Määritellä yhteispäivystyksen tietojärjestelmätarpeiden ratkaisut, seurata ja vaikuttaa kansallisiin ja valtakunnallisiin sairaankuljetuksen ja päivystysalueen IT- projekteihin omien asiantuntijoiden kautta

4) Kahden erillisen päivystysyksikön ideologian, henkilöstön ja toiminnan integraatioprosessin käynnistäminen

5) Henkilöstösuunnitelman valmistuminen ja henkilöstötyöryhmän käynnistäminen


Tilasuunnittelu Suunnittelu Toteutus Käyttöönotto

Vaihe 15.11.07 – 29.2.08

Vaihe 2a 3.3 – 27.6.08

Organisointi

Vaihe 2b syksy 2008

Vaihe 3a Kevät 2009

Vaihe 4 2010

Vaihe 5 2011-2012

Vaihe 3b Syksy 2009

Yhteispäivystysprojekti – keskeisten tavoitteiden aikataulu

Vaihe 3b, tuotos kuukausi

Tilasuunnitelman loppuun saattaminen EF-osan osalta, hankintaesitys

Syyskuu, marraskuu

Yhteistyökumppaneiden informointi suunnittelun etenemisestä

Elo-joulukuu

Kuntakierrokset ja kuntainfon järjestäminen

Syys-lokakuu, marraskuu

Väestön informaatio Marraskuu

Henkilöstön sitouttaminen, osallistaminen Elo-joulukuu

Lasten päivystysprosessi, geriatrinen päivystysprosessi

Elo- joulukuu

Vatsahoitolinjan, neuron hoitolinjan ja yleissisätautisen hoitolinjan päivystysprosessit

Syys-marraskuu

Tietojärjestelmätarpeiden tarkentaminen, tarpeiden toteutumisen varmistaminen

Elo-joulukuu

Taloussuunnittelu, pth:n käyntikustannukset, luonnos esh:n käyntikustannuksista ja päivystysosaston hoitomaksusta

Elo-joulukuu

Päätös Yhteispäivystyksen Omistajuudesta ja yhteispäivystyksen sijoittumisesta shp:n organisaatioon

Loka- marraskuu, syys-lokakuu

Yhteispäivystyksen oman organisaation suunnittelu

Loka-marraskuu

Vaihe 4, tuotos kuukausi

Jatkohoidon suunnittelu 2010

Ensihoidon suunnittelu 2010

Henkilöstötyöryhmä 2010

Lopullinen henkilöstösuunnitelma

2010

Päivystysosastojen toiminnan suunnittelu

2010

Call centerin / Contact centerin toiminnan suunnittelu

2010

Sopimukset palveluyksiköiden kanssa, lab, kuvantaminen

2010

Sopimukset jäsenkuntien kanssa

2010

Yhteistyökumppaneiden informointi

Touko- ja marraskuu 2010.

Väestön infromointi Puolivuosittain 2010

Tietojärjestelmätarpeiden toteutumisen varmistaminen

2010

Integraation onnistumisen varmistaminen

2010

Vaihe 5, tuotos kuukausi

Henkilöstön rekrytointi 2011

Integraatio 2012

Henkilöstön koulutus 2011-2012

Tietojärjestelmäsovellutusten käyttöönotto

2011-2012

Yhteistyökumppaneiden informointi

Touko- ja marraskuu 2011. Kuukausittain 2012.

Väestön informointi Puolivuosittain 2011, kuukausittain 2012, viikottain viimeinen kk

Tilojen kalustus, varustus 2011-2012

Budjetti 2011


Yhteispäivystys

Yhteispäivystyksen omistajuusmallien vaihtoehdot

Yhteispäivystys osana SHP:n organisaatiota

Yhteispäivystys

VSSHP

Turku

Muut kunnat

ESH- ja PTHpäivystys

VSSHP

Turku

Yhteispäivystys SHP:n ja kuntien yhteisenä organisaationa

Muut kunnat

Yhteispäivystys isäntäkunnan järjestämänä

Yhteispäivystys

VSSHP

TurkuMuut kunnat

Osakeyhtiö /

Liikelaitos ky /

Kuntayhtymä /

Osuuskunta

Yhtiökokous / yhtymäkokous

Hallitus / Johtokunta


Yhteispäivystys osana SHP:n organisaatiota, ehdotus toteutusmallista

SHP-johtoTarkempi vastuujako ja johtosuhteet vielä määrittämättä

SHP-johtaja

Sydänhoitolinja**

Traumahoitolinja**

Vatsahoitolinja**

Neurohoitolinja**

Medisiininen hoitol.

Naisten ja lasten hl

Teho-osasto

(ja teho-valvonta)

Teho-osasto

(ja teho-valvonta)

Leikkaus-osastot

Leikkaus-osastot

Anestesio-logia

Anestesio-logia

Vuode-osastotVuode-osastot

SyöpähoitoSyöpähoito

FysiatriaFysiatria

LaboratoriotLaboratoriot

Kuvanta-minen ja

yleisangio

Kuvanta-minen ja

yleisangio

Kliininen fysiologia ja kliininen neurofysio

-logia

Diagnostiset palvelut (SAPA)

Osastopalvelut Toimen-pidepalvelut

Väline-huoltoVäline-huolto

Mate-riaalipal

velut

Mate-riaalipal

velut

Lääke-huoltoLääke-huolto

Sairaanhoidolli-set palvelut

Ajanvarauspoliklinikat

Infektio-hoito

Infektio-hoito

PatologiaPatologia

Talous-hallinto

Hallinnollisetpalvelut

Henkilöstö-hallinto

Tieto-hallinto

Kiinteistö-ja muuthuolto-palvelut

Ruoka-palvelut

Siivous-palvelut

Ensihoito

Ensihoito- ja päivystyspalvelut

Sosiaalityön

yksikkö

Geriatrinen hoito

Geriatrinen hoito

Kuljetus-

palvelut

Kuntoutus-klinikka

(Apuvälineyksikkö)

Päivystyspalvelut

Päivystysosasto

Sydän-valvonta-

osasto

Sydän-valvonta-

osasto

Polikliinisetpalvelut

Päivä-sairaala-toiminta

Invasiivinen kardiologiaInvasiivinen kardiologia

Toimintaa tukevat palvelut

YleisjohtoYleisjohto

Muut palvelut


Eri omistajuusmallien aiheuttamat ongelmat, ratkaisut ongelmiin ja seurausten arviointi SHP-omistajuus

- ratkaistava ongelma: kuntien vaikutusmahdollisuuksien säilyttäminen erityisesti perusterveydenhuoltotasoisten käyntien osalta- ratkaisu: asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, toiminnan läpinäkyvyys, laatukriteerien asettaminen seuraamuksineen- seuraus: päivystystoiminta on kuntien ohjaamaa ja yleislääkäritoiminnan osalta ohjeistamaa

Yhteisomistajuus- ratkaistavat ongelmat: 1)oman potilasrekisterin ylläpitäminen, 2)shp:n ja tk:n sairaskertomuksien käyttö erillisellä potilaan suostumuksen hallinnalla, 3)ensihoidon ja sairaankuljetuksen kuntayhtymä ei yhtenevä yhteispäivystyskuntayhtymän kanssa, 4)päivystysosastojen kustannustaloudellisen hyödyn osoittaminen vaikeaa, koska päivystysosastojen toiminta on erikoissairaanhoidon osastoilta siirtyvää toimintaa ja sijaitsisi eri organisaatiossa - ratkaisut: 1)oma potilasrekisteri, 2)potilaan suostumuksen hallinta tiedon siirtoon, 3)ensihoidolle perustettava oma kuntayhtymänsä, 4)päivystysosastot siirretään hoitolinjoille/erikoissairaanhoitoon- seuraukset: 1)yksi potilasrekisteri lisää olemassa oleviin, 2)erillinen suostumuskäytäntö vie resursseja ja aikaa, 3)ensihoito/sairaankuljetus muodostuu yhteispäivystystä laajemmasta kuntayhtymästä, tarve kaksinkertaiselle poliittisesti valitulle organisaatiolle jo olemassa olevien lisäksi, 4)päivystysosastoja ei voida käyttää tehokkaasti polikliinisen seurannan jatkona, koska sijaitsevat eri organisaatiossa, vaan päivystyksen hoitoyksiköt ruuhkautuvat seurattavista potilaista.

Isäntäkuntamalli- alueella ei kuntaa, jolla olisi resurssit, osaaminen tai uskottavuutta yhteispäivystyksen isäntäkunnaksi

Työryhmän yksimielinen näkemys omistajuusmalliksi oli sairaanhoitopiirin omistajuus. Yhteispäivystyksen ohjausryhmän käsittelyssä päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan kunnat keskustelevat keskenään vaihtoehtoisista omistajuusmalleista ja asia otetaan ohjausryhmän keskusteluun 2 kk kuluttua.


Terveyskeskuskäyntiä korvaavan päivystyskäynnin kustannus yhteispäivystyksessä – nykytilan kuvausYhteispäivystyskuntien oman perusterveydenhuollon

päivystyksen järjestämiskustannukset: 8 555 451 € / vuosi

Yhteispäivystyskuntien siirtyvän ajan perusterveydenhuollonpäivystyksen järjestämiskustannukset omana toimintana:5 277 596 € / vuosi

Siirtyvät käynnit: 87 189 käyntiä


Yhteispäivystyksen tuotteistus – ratkaisu päällekkäisen laskutuksen poistamisellePäällekkäisen laskutuksen (TK-päivystys lähettää EA-pkl:lle potilaan) pois jääminen tuo

suoraasäästöä terveyskeskuksille n. 8.000-10.000 käynnistä / vuosi, Turun TK:n osuus n. 4.000-

6.000käyntiä / vuosi.

Yhteispäivystyksen hoitokustannuksia alentavasti vaikuttavat:keskittämisetu, perustasopainotteisuus, synergiaetu, osaamisen taso,

tutkimusmahdollisuus 24 h

Tuotteistuksen ajatus, laskutetaan vaativimman hoidon tason mukaan.1.Sairaanhoitajan itsenäinen hoito (pienet haavat, lievät infektiot jne, peruskokeet) 2. Yleislääkärin peruskäynti (sis. peruskokeet ja pienet toimenpiteet) 3. Yleislääkärin laaja käynti (sis. kuvantamisen ja laboratoriokokeet, toimenpiteet) 4. Yleislääkärin tutkimus, hoito ja seuranta (sis. em. lisäksi seurannan ja lääkehoidon) 5. Erikoislääkärin peruskäynti (sis. lab, kuvantamisen, seurannan, lääkehoidon ja pienet toimenpiteet) 6. Erikoislääkärin vaativa hoito (em. lisäksi vaativa hoito, vaativat toimenpiteet) 7. Erikoislääkärin erityisen vaativa hoito (erityisen vaativat toimenpiteet, useiden eri

erikoisalojen tarve)8. Päivystysosastoseuranta (seuranta alle 12 h, erillinen laskutus vaativista toimenpiteistä?)9. Päivystysosastohoito (vuorokausimaksu, erillinen laskutus vaativista tp.)


Terveyskeskuskäyntiä korvaavan päivystyskäynnin kustannusarvio yhteispäivystyksessäEi virallinen laskelma kustannuksista, vaan laskelma, joka osoittaa keskittämisen kannattavaksi!Vaihtoehto 1.

Laskettu päivystyksen siirtyvän osan kustannuksina. Kaikki kuntien kustannukset yhteen laskettuna = 5 277 596 € , jaettuna siirtyvillä käynneillä = 87 189 . Esimerkiksi: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti 32,40 € Lääkärin vastaanottokäynti keskiarvo 64,80 €

Vaihtoehto 2.Laskettu kokonaisuutena Turun keskitetyn päivystyksen ja yöpäivystyksen kustannusten mukaan, suhteutettuna siirtyvillekäynneille. 4 853 897 €, säästö 423 698 € kokonaisuutena! Huom! vuokrakustannukset suhteessa suuremmat?Esimerkiksi: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti 29,80 € Lääkärin vastaanottokäynti keskiarvo 59,60 €

Vaihtoehto 3.Laskettu kokonaisuutena Turun keskitetyn päivystyksen kustannusten mukaan, suhteutettuna siirtyvillekäynneille. 4 519 155 €, säästö 750 000 € kokonaisuutena. Huom! vuokrakustannukset suhteessa suuremmat?Esimerkiksi: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti 27,73 € Lääkärin vastaanottokäynti keskiarvo 55,46 €

Yhteispäivystyksen terveyskeskuskäyntiä korvaavan lääkärikäynnin kustannus onesimerkeissä keskiarvona n. 55 – 65 € / käynti, HUOM! ei eriteltynä perus- ja laaja

käynti eikätutkimus-hoito-seuranta- käyntiä. Käynnit tulee tuotteistaa. Realistisin on vaihtoehto

n:o 2.


Mitkä tekijät alentavat keskittämisen lisäksi kustannuksia?- Nykyistä suurempi osa potilaista hoidetaan yleislääkärin vastaanotolla. Sen mahdollistavat

konsultaatio- ja kuvantamismahdollisuudet 24/7 sekä suunniteltu työnjako ja sujuvat prosessit

- Potilas pyritään hoitamaan kerralla valmiiksi, jolloin seuraavan arkipäivän uusintakäynnin tarve jää pois, kyse on yleensä tk:n omasta resurssisäästöstä sekä nykyistä paremmasta asiakaslähtöisyydestä

- Suunniteltu jatkohoitoprosessi ja potilaan palautuminen perusterveydenhuoltoon, jatkohoitoon on resurssoitava riittävästi

- Terveyskeskuksissa säästyy jatkossa nykyisin päivystävän henkilöstön työaika aktiivikorvauksen jäädessä pois. Ko. työaika voidaan käyttää omaan päiväaikaiseen toimintaan, esim. ennaltaehkäisyyn tai päivystysaikojen lisäämiseen

- Hoidon keskittyminen entistä enemmän päivystysalueelle, vuodeosastoilta päivystysosastoille, jolloin hoitopäivien lukumäärät vähenevät n. 50% tältä osin

- Erikoissairaanhoidon kävijämäärän väheneminen oikealla työnjaolla ja potilaan jatkohoito-ongelman ratkaisemisella. Yleislääkäri vastaa jatkohoidosta, erikoisalalääkärin hoitoon ainoastaan mikäli sairauden vaikeusaste sitä edellyttää.

- Säästö kaksinkertaisen laskutuksen jäädessä pois. Tällä hetkellä lasku sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta potilaan siirtyessä yleislääkäriltä erikoisalalääkärin hoitovastuulle


Mitkä muut tekijät puoltavat päivystyksen keskittämistä?

- Päivystävän henkilökunnan työturvallisuus edellyttää asianmukaista vartiointipalvelua -> keskittäminen vähentää useasta päivystyspisteestä aiheutuvia vartiointikustannuksia

- Päivystysosaamisen keskittäminen, koulutusmahdollisuuksien paraneminen -> osaava päivystyshenkilökunta vähentää päivystyshoidon kustannuksia

- Työmotivaatio perustyöhön terveyskeskuksissa paranee, kun päivystysrasite poistuu/vähenee -> rekrytointi helpottuu -> päivystystyö siitä kiinnostuneille ja siihen sopiville


Mitkä negatiiviset vaikutukset?

- Potilaiden pidemmät kulkumatkat päivystyspisteeseen, toisaalta ohjaa päivystyskäyntejä päiväaikaiseen lähipalveluun tarkoituksenmukaisesti

- Sairaankuljetuksen pidemmät kuljetusmatkat päivystyspisteeseen, joskin Turun perusterveydenhuollon päivystyksen/alueellisen yöpäivystyksen ja ensiavun väliset siirtokuljetukset jäävät pois

- Yleislääkärin vaativan käynnin käyntikustannusten nousu laajojen tutkimusmahdollisuuksien johdosta, toisaalta hoidon päävastuuta ei tarvitse siirtää näissä tapauksissa erikoisalapäivystäjälle

yhteispäivystyksen projektiorganisaatio osana t-pro-hanketta

Documents