Yhteisöllinen ja tutkiva verkko-oppiminen

TerveTie, jakso III 11.3. Jyväskylä ja 25.3.2013 Tampere

Matleena Laakso matleena.laakso@live.fiwww.matleenalaakso.fiwww.slideshare.net/MatleenaLaakso

Kuva:Matleena Laakso, CC BY

Sisällys

• Katse lähivuosiin• Sulautuva opetus• Tutkiva oppiminen• Yhteisöllinen ja

yhteistoiminnallinen oppiminen

• Opettajan rooli

”Sosiaalinen media tukee toimintaympäristönä hyvin nykyistä oppimis-käsitystä...”

KUVA: Alexandre Duret-Lutz, Wikimedia Commons, CC BY-SA 2.0

”Tvt:n hallitsemine

n ja taito toimia

digitaalisessa

maailmassa…”

Lähivuosien horisontteja

(The Horizon Report 2012,K-12 Edition)

Vuoden sisällä tai aiemmin

• Pilvipalvelut

• Yhteisölliset työskentelyalustat

• Mobiilioppiminen

2-3 vuoden kuluessa

• Digitaalinen identiteetti

• Pelioppiminen

• Oppimisanalyysit

• PLE

4-5 vuoden kuluessa

• Laajennettu todellisuus

• Kosketus, liike, ilmeet, kieli yms. ohjaamassa tietokonetta

• Semanttiset sovellukset

• Uudenlaisia välineitä arvioida oppimisprosessia ja taitojen kehittymistä

Sulautuva opetus (blended learning) (ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)

”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti integroida sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että tvt:n tarjoamia ympäristöjä ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja soveltuvissa tilanteissa.”

Kuva: Ale Okada, CC BY-SA 3.0

Sulautuva opetus(ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009)

Integrointi:– Verkko- ja kasvokkainen opetus– Sykroninen ja asykroninen opetus– Opetuksen metodit– Tiedon ja toiminnan muodot– Yhdessä oppiminen ja

itseohjautuva opiskelu– Koulutus ja työssäoppiminen

Kuva: mjmontu, CC BY 2.0

Sulautuva opetus(Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003; Joutsenvirta &

Vehkalahti 2005; Hilz ym. 2004; Newlin ym. 2002; Oblender 2002)

Tutkimustuloksia

• ainakin yhtä tehokasta kuin luokkaopetus

• keskeyttämisprosentit alentuneet• tavoittaa syrjäytymässä olevia

nuoria• lisää oppilaiden kiinnostusta myös

koulutyön ulkopuolella• antaa tietyt ajalliset puitteet • opiskelun kontrolloitavuus• tietoteknisten ja teknologisten

taitojen kehittäminen• lisää vertaisvuorovaikutusta Kuva: aloshbennett, CC BY 2.0

Miksi tutkiva työote verkko-oppimiseen? (Lakkala 2006)

• Tietomäärän saatavuus verkossa ei sinänsä tue mielekästä oppimista, vaan voi johtaa pinnalliseen tietojen selailuun ja kopiointiin tai tiedonkäsittelyn ylikuormittumiseen

• Rajattujen suppeiden tehtävien suorittaminen ei tue haastavan tiedonhallinnan tai ongelmanratkaisun taitojen kehittymistä

• Opiskelijoiden vapaa keskinäinen ”keskustelu” verkossa ei välttämättä johda syvempään ymmärrykseen ja oppimiseen

• Kehittyneiden tietokäytäntöjen oppiminen edellyttää osallistumista asiantuntijoille tyypillisiin aitoihin ja systemaattisiin työskentelytapoihin

Tutkivan oppimisen periaatteita• Ymmärtäminen ja ilmiöiden selittäminen• Ongelmalähtöinen ihmettelystä lähtevä

tiedonhankinta• Ennakkokäsitysten esiin nostaminen• Ideoiden työstäminen ja huomion kohdistaminen

keskeisiin käsitteisiin ja suuriin ideoihin

• Yhteisöllinen tiedonrakentelu ja jaettu asiantuntijuus

Kuva: Matleena Laakso, CC BY

Ongelmaperustainen tehtävä1. Video/Twitterfontana kurssin keskeisestä teemasta

2. Pienryhmätyöskentely - Mitä aiheesta valmiiksi tiedetään? Sovitaan ryhmän yhteinen oppimistehtävä sekä tiedonhankintasuunnitelma- esim. Kirjoitusalusta, Moodlen wiki, GoogleDrive

3. Kukin etsii vastausta oppimistehtävään–Hyvät lähteet ja hakusanat jaetaan verkossa–Yksilöt/parit tuottavat itsenäisen vastauksen ja lukevat toistensatehtävät ennen uutta tapaamista

4. Pienryhmä (esim. bubbl.us) –Opitun jakaminen–Visuaalinen synteesi –Arviointi

Yhteisöllinen oppiminen(collaborative learning; Järvinen & Häkkinen 2002; Dillenbourg 1999)

Oppimismuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä (työyhteisö, koululuokka,..) on yhteinen tehtävä ja tavoite ja jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Tunnuspiirteet•yhteiset tavoitteet •työskentelyprosessin korostaminen •ongelmalähtöisyys •jaettu asiantuntijuus •tiedonrakentaminen•ajattelun näkyväksi tekeminen •oppijoiden kognitiivisten (tiedon käsittelyn) ja metakognitiivisten (oppimaan oppimisen) taitojen kehittäminen •oppijoiden vastuu opiskelun organisoinnista ja oppimisesta Kuva: Netalloy, CC0

Yhteisöllinen oppiminen(Dillenbourg 1999)

O P E T T A J A : • antaa opiskelijoille

resursseja oppijayhteisön luomiseen

• järjestää aikaa, energiaa ja tahtoa me-hengen syntymiselle sekä toisiin opiskelijoihin kohdistuvan kiinnostuksen heräämiselle

• tiedostaa, ettei yhteisöllinen oppiminen ole vain metodi, vaan se enemmän eräänlainen opiskelijoiden ja opettajan välinen sosiaalinen sopimus

O P I S K E L I J A T :• ovat sitoutuneet niin

yhteiseen oppimisprosessiinsa kuin toistensa tukemiseenkin

• luovat yhdessä oppijayhteisön

• rakentavat tietoa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

• jakavat asiantuntijuuttaan toisilleen

• ovat vuorovaikutuksessaan avoimia ja reflektiivisiä

• pyrkivät vastavuoroiseen ymmärrykseen

Millaista on laadukas yhteisöllinen oppiminen verkossa?(Pöysä, Hurme, Launonen, Hämäläinen, Järvelä ja Häkkinen 2007)

1. Millaista oppimista halutaan, onko tavoitteena oppiminen yksin vai yhdessä?

2. Tvt:n tulisi linkittyä siihen, millaista oppimista halutaan syntyvän.

3. Opettajan läsnäolo ja näkyvyys tärkeää4. Yhteisöllisyyden utopia syntyy helposti5. Verkkotyöskentelyssä muodostuu monenlaisia rooleja

vapaamatkustajista tiedonrakentajiin6. Verkostoituminen on mahdollistanut

2. opetus- ja tutkimusyhteistyöhön liittyvien asiantuntija-verkostojen muodostumisen

3. opetuksen järjestämisen laajempana ja uusin muodoin

Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen yhdessä kehittäminen – pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä

Keskustelu ja vuorovaikutus opiskelijoiden kesken – pääpaino kommunikaatiotaidoissa

Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa

Kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä – pääpaino oppisisällöissä

Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä

Yhteisöllisyyden kehitysportaat verkko-oppimisympäristössä

(Lakkala 2008)

Yhteistoiminnallisen oppimisen tavoitteena (yto, co-operative learning)

• Sitouttaa osallistumaan aktiivisesti oppimisprosessiin• Ohjata kantamaan vastuuta omasta ja toisten

oppimisesta• Kannustaa opiskelijoita yhdessä oppimisen toiminta-

kulttuuriin ja tiedon jakamiseen yksinoppimisen, tiedon panttaamisen ja kilpailun sijaa

• Yhteistyön, sosiaalisten-, vuoro-vaikutus- ja ongelmanratkaisu-taitojen ja asenteiden kehittäminen

• Itsetunnon ja opiskelumotivaationkohottaminen

• Laadullisesti ja määrällisestiparempi oppiminen

Kuva: Mikrosoft Clipart

Yhteistoiminnallisen oppimisenperiaatteet

1. Positiivinen riippuvuus2. Avoin ja monipuolinen vuorovaikutus3. Vastuu omasta ja toisten oppimisesta4. Yhteistyötaidot5. Ryhmän ja oman

toiminnan arviointi

KUVA: Netalloy, CC0

1. Positiivinen riippuvuus• Me-henki • Jäsenet toimivat sekä oppijoina että

toistensa opettajina ja asiantuntijoina

• Oman osaamisen antaminen ryhmän käyttöön

• Kenen tahansa pitää osata esitellä ryhmän oppimistuotos

Kuva: Matleena Laakso, CC BY

2. Avoin ja monipuolinen vuorovaikutus

• Edellytys YTO:n toteutumiselle• Tasa-arvoista keskustelemista ja

kuuntelemista • Hyvä ilmapiiri ja luottamus• Yhteisesti sovitut oppimiskulttuurin

säännöt ja toimintatavat• Opettaja itse toimii esimerkkinä

(arvot, asenteet, roolit)• Muutosvastarinnan

käsitteleminen

Kuva: Matleena Laakso, CC BY

3. Vastuu omasta ja toisten oppimisesta

Jokaisella on vastuu • etsiä ja tuottaa tietoa ryhmälle• auttaa toisia ja pyytää tarvittaessa

apua• selvittää toisten mielipiteet

oppimisen edistämiseksi• toisten oppimisesta

Kuva: Matleena Laakso, CC BY

4. Yhteistyötaidot

Yhteistyötaitojen tulee olla keskeinen oppimisen tavoite ja niitä pitää kehittää koko ajan•vuorovaikutustaidot •päätöksenteko •luottamus •johtaminen •ongelmanratkaisu •viestintä•ryhmän toiminnan reflektointi

Kuva: Matleena Laakso, CC BY

5. Ryhmän ja oman toiminnan arviointi

• Koska arviointi ohjaa voimakkaasti oppimista, niin sen kriteerit, kohteet, menetelmät jne. – tehdään tiettäväksi opiskelijoille jo

ennen oppimisprosessin alkua– tai sovitaan silloin yhdessä

• Arvioinnin kohteena mm. – tietojen, taitojen, asenteiden, oppimaan

oppimisen ja yhteistyötaitojen kehittyminen

• Jatkuvan arvioinnin periaate• Yksilö-, vertais- ja ulkopuolinen

arviointi

Kuva: Matleena Laakso, CC BY

Tehtäväkortit• Kukin pienryhmä saa yhden artikkelin tai linkin

esim. verkkosivulle tai videoon ja siihen liittyvän tehtäväkortin.

• Kotitehtävänä on lukea/katsoa annettu materiaali ja keskustella tehtäväkortin kysymyksistä verkossa

(esim. todaysmeet.com tai Moodle) • Oppitunnilla kukin ryhmä kokoaa vastauksensa

10 min. esitykseksi.• Esitykset katsotaan ja niistä keskustellaan

yhteisesti, livekommentointi voi olla käytössä.

DIALOGI- Yhdessä ajattelemista- Monisuuntaista- Lyhyitä puheenvuoroja- Keskeneräistä

ajatuksenkulkua- Epäselvissä tilanteissa

tiedustellaan- Asioita pidetään avoimina

riittävän pitkään tarpeen mukaan

MONOLOGI- Yksin ajattelemista- Yksisuuntaista- Pitkiä puheenvuoroja- Valmiita vastauksia- Epäselvissä tilanteissa ollaan

hiljaa- Asioita yritetään paketoida

valmiiksi mahdollisimman pian

Verkkokeskustelu

Otsikoi hyvin & yksi asia/viestiKäytä monenlaisia puheenvuoroja: kysy, kannusta, tiivistä, provosoi

Kuva: Matleena Laakso, CC BY

Lumipallotarinat

Opiskelijoiden tehtävä on kirjoittaa tunnilla pätkiä eri tarinoihin. Kirjoittajaa vaihdetaan opettajan merkistä. Kirjoitusalustana esim. Kirjoitusalusta, wiki tai GoogleDrive.

Tarinaa kirjoitetaan esim. – annetusta roolista käsin– sovitun tapahtuman mukaan– mielenkiinnon mukaan– osaamisen mukaan

• Pohdintatehtävät: Mitä onni on? Miten puuttua toisen käytökseen tai miten sanoa ei? Esimerkki hyvästä vapaa päivästä (henkinen hyvinvointi, liikunta, ruokailu jne.)

• Kertaaminen: Kukin kirjoittaa yhden kysymyksen muut vastaavat siihen

• Ryhmätyöt ja tutkielmat: Kukin ryhmä kertoo suunnittelemansa työn teeman, muut ryhmät kommentoivat niitä ja esittävät kysymyksiä (sopii myös yksilötehtäviin, tutkielmiin,..)

Miten TVT:n käyttö onnistuu?(TVT koulun arjessa, väliraportti 2010)

- Onnistuu parhaiten työtavoilla, jossa opiskelija on aktiivinen uuden tiedon luoja

- Olennaista todenmukaiset, yhteisöllisten tiedon-tuottamisen prosessit, jotka kiinnittyvät opiskelijoiden omaan elämään ja ympäröivään yhteisöön

- Hyvään työilmapiiriin ja henkeen panostaminen, yhteisöllinen ja osaamista jakava toimintakulttuuri

- Tvt:tä monipuolisesti hyödyntävät ovat avoimia myös yhteiskuntaan ja globaalista, sekä vanhempien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden suhteen

- Johdon tuki

Opettajan rooli pedagogisen infrastruktuurin mallissa

(Kenguru: http://www10.edu.fi/kenguru/?sivu=tvt_opetuksessa)

”Teknologian tukemissa innovatiivisissa työtavoissa opettaja ei toimi niinkään tiedonjakajana tai tehtävien laatijana, vaan ikään kuin projektin johtajana ja organisaattorina, joka •luo edellytykset ja olosuhteet oppilaiden työskentelylle•ohjaa asiantuntijamaisiin ja tuloksellisiin työtapoihin•antaa oppilaille vastuuta ja tilaa omaehtoiseen toimintaan.”

Pedagogisen infrastrukstuurin malli(Kenguru: http://www10.edu.fi/kenguru/?sivu=tvt_opetuksessa)

Oppimisympäristön neljä keskeistä toiminnallista elementtiä,joita pedagogisilla käytännöillä pitäisi tasapainoisesti ja systemaattisesti tukea.

Opettajan rooli avoimen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamisessa

(mukaellen Lipponen & Kumpulainen 2010)

• Opettajien osaamisella ja asenteilla keskeinen rooli teknologian integroinnissa opetukseen.

• Tvt:tä käytettäessä on pohdittava, mikä pysyy ennallaan, mitä muutettava ja mihin teknologiaa yleensäkin käytetään.

• Tämän päivän verkko-oppimisista edistäviä työtapoja ovat projektimuotoiset, oppiaineita integroivat, oppijoiden keskinäiseen vuorovaikutukseen ja ongelmaratkaisuun perustuvat menetelmät.

• Tulevaisuuden pedagogiikan keskeinen haaste on laajenevien oppimisprosessien ja oppimisympäristöjen tarkoituksen-mukainen hyödyntäminen opiskelussa ja opetuksessa.

Sosiaalinen media, kenen tila? (Rongas 2008, Kalliala 2003, Pöysä ym. 2007)

• Opettajajohtoisuus on lisääntynyt verkkotyöskentelyn myötä.

• Ilman selkeitä kehyksiä oppija eksyy avoimeen verkkoon.

• Opettajien yhteistyö materiaalien valmistelussa ja kurssien suunnittelussa.

• Opettajan läsnäololla ja näkyvyydellä verkkokurssin aikana on yhteys laadukkaaseen yhteisölliseen oppimiseen!

Askel kerrallaan• Mitä ja miten pitäisi oppia?

– Vaiheet, välineet, arviointi, roolit, ohjaus? – Valitse yksi sosiaalisen median palvelu, jonka näet

pedagogisesti mielekkääksi välineeksi oppimiseen.

• Kokeile! Kerää palautetta ja arvioi onnistumista sekä yksin, opiskelijoiden kanssa että kollegoiden kanssa

• Kehitä opetusta – Siirrä vastuuta opiskelijoille– Lisää somea vähitellen – Yksi osoite, missä kurssin asiat

Kuva: Matleena Laakso, CC BY

KOKEMUKSIA JA NÄKEMYKSIÄ

TERVEYSTIEDONOPETUKSESTA YLÄKOULUISSA

Toim. Lasse Kannas, Heidi Peltonen ja Tuula Aira,

Terveystiedon kehittämis-tutkimus osa I, 2009

Oppimiskahvila oman työn kehittämisestä

Kirjatkaa pienryhmissä Google Driveen pieniä konkreettisia tapoja, miten voitte oppimanne pohjalta kehittää omaa työtänne ryhmälle annetusta näkökulmasta käsin.Painottakaa tvt/some-näkökulmaa.

GoogleDrive: bit.ly/14gxJoa

Sinä saat• Jakaa ja muokata tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on

sallittu

Kahdella ehdolla• Viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan

osalta: Matleena Laakso, http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso

• Jos muokkaat tätä diasarjaa tai käytät tätä osana laajempaa teosta, tulee sinun jakaa muokattu teos tällä samalla lisenssillä  

Lisätietoja• CC-lisenssit: http://creativecommons.fi• CC BY-SA -lisenssi: http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi

Tämä diasarja on lisensoitu Creative

Commons -lisenssillä CC BY-SA