yhteenveto hollolan ruokakasvatusverkoston tapaamisesta ......- sosiaalinen media ja digitaalinen...

Yhteenveto Hollolan ruokakasvatusverkoston tapaamisesta tiistaina 26.3.2019

Osallistujat:Sari Pyykkö, Pirjo Aikkinen, Helena Auvinen, Henna Tommola, Ulla

Kokkonen, Tanja Vainio, Kaisa Lehti, Helena Simolin, Sari Katila, HeliJäämaa ja Anna Päätalo

Tapaamisen tavoitteet

• Palautella mieleen viime tapaamisen työstön satoa

• Tutustua meneillään oleviin lasten ruokakasvatukseen liittyviin valtakunnallisiin hankkeisiin

• Kuulla RUOKAKUNTA-hankkeen alustavista suunnitelmista ja hahmottaa oman kunnan toimijoita ja heidän roolejaan hankkeessa

• Sopia jatkosta

Ravitsemusterveyden edistämisen kärjet 2019 →Aihe Mitä tehdään nyt? Mitä tehdään jatkossa?

1. Lapsiperheiden hyvän ravitsemuksen

tukeminen, esim.

- aikuisten mallivaikutus

- perheiden säännöllisen ja monipuolisen ruokavalion merkitys

- aamupalan ja välipalojen merkitys

- perheiden yhteinen ruokailu

- kasvikset houkutteleviksi lapsille ja nuorille

- koululaisille ravitsemustaitoja koko koulun yhteistyönä

- Varhaiskasvatuksen ruokakasvatusta tuetaan

ruokakasvatusverkostojen kautta

- Sapere-ruokakasvatusmenetelmä käytössä

- Peruskoulujen ravitsemusterveyttä tuetaan ko. verkoston avulla

- Ravitsemuspäivän 2019 suunnittelu aloitetaan kokoamalla

työryhmä, aiheena Lapsiperheiden ravitsemus

- Vahvistetaan ruokakasvatusta Ruokakunta-hankkeen avulla erityisesti osallistujakunnissa,

mutta myös koko maakunnassa

- Selvitellään Maistuva koulu -toimintamallin käyttöönoton mahdollisuutta Päijät-

Hämeessä (vs. Liikkuva koulu)

- Ravitsemusterveyden edistämistä kouluruokailloissa/perheiden tapahtumissa

- Ravitsemusterapiapalvelujen mahdollistaminen neuvolapalveluihin

2. Ylipainoisen lapsen hoitoketjun laatiminen - Ennaltaehkäisevänä toimintana ks. yllä - Kootaan alueellinen työryhmä, jossa myös soten ulkopuolinen toiminta

3. Ikäihmisten hyvän ravitsemuksen

tukeminen, esim.

- kotona asuvien ikäihmisten monipuolinen ruokavalio ja ravitsemus

- hyvä ravitsemus palvelutaloissa, myös yksityisissä

- Toimintaa tuetaan alueellisessa ikääntyneiden

vajaaravitsemustyöryhmässä

- Viime vuoden työpajat kotihoidon, asumispalvelujen ja

vuodeosastojen työntekijöille, tänä vuonna vahvistuskoulutusta

esimiehille ja ruokapalvelun ja laitoshuollon ammattilaisille

- Tutustutaan Ikäruoka-hankkeen toimenpide-ehdotuksiin ja miten niitä voisi ottaa

käyttöön Päijät-Hämeessä

- Yhteinen keittiö -toiminnan laajentaminen

- Ravitsemushoitomallin käyttöönotto keskussairaalassa

- Vajaaravitsemuksen riskin tunnistus Kotisairaala-toiminnassa?

- Ikääntyneiden ravitsemusterapiapalvelujen laajentaminen avovastaanotoille

4. Ravitsemustiedotus, -viestintä ja -

yhteistyö, esim.

- yhteistyön ja koordinaation lisääminen sekä yhteisistä linjoista

sopiminen

- tiedon ja ymmärryksen lisääminen, koulutukset, seminaarit ja

työpajat

- hyvät käytännöt hyötykäyttöön

- ravitsemussuositusten käytön vahvistaminen eri tahoilla ja eri

ikäryhmillä

- terveellisen ja terveyttävän ruokavalion ero

- hyvän ravitsemuksen merkitys terv.huollon kustannuksiin

- Ravitsemuksesta viestiminen eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa

- Vuosittainen Ravitsemuspäivä ammattilaisille

- Vuosittainen Ravitsemusviikko kaikille teemalla Pieniä ja hyviä

ruokatekoja

- Viestintä Ravitsemustaidoilla hyvinvointia -facebook-sivun kautta

- Ravitsemuksen positiivisen brändin luominen Ravitsemusyksikön avulla;

ravitsemusterveys vs. terveysliikunta

- Yhteistyön vahvistaminen eri tahojen kanssa Ravitsemusyksikön myötä

- Raisa Valve ravitsemuksen keulahahmona alueella

5. Ravitsemuksen huomioiminen

hyvinvointikertomustyössä

- ravitsemuksen esille nostaminen kuntien hyvinvointiverkostossa - ravitsemuksen huomioiminen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa sekä

alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

- ravitsemukseen sovitut mittarit/indikaattorit kunta- ja maakuntatasolla, tiedolla

johtaminen

Päijät-Hämeen ruokakasvatusverkostot 2019

Lahti

Orimattila

Hollola

Asikkala-Padasjoki

Yhdessä kohti

ruokailoa ja terveyttä!

Viime vuoden koulutuksessa ideoituja kehitettäviä asioita ruokakasvatuksessa

RUOKA:Ruuan laatu, maku ja värikkyysAterioiden tasapainoLapset ruuan alkulähteilleLähiruoka ja koti- ja lähitilatKasvisruokavaihtoehtoLiharuoka kasvispitoisemmaksiVälipalojen monipuolisuus ja tuoreusKokonaiset kasvikset ja hedelmätSalaatit komponentteinaSatokausituotteiden hyödyntäminenLeipien vaihtelevuusLasten toiveruuatRuuan riittävyysErityisruokavalioiden toteuttaminenRuuan kypsennys omassa keittiössä

RUOKAILUTILANTEET JA LASTEN OSALLISUUS:Yhdessä syöminenKorotettavat linjastotRuuan äärelle pysähtyminenLasten kanssa keskustelua ruuastaEnemmän leipomistaRuualla askarteluaKananmunien yms. kuorimistaMakupelin pelaamistaRetket puutarhoille, toreille, ruokakauppaanRavintolapäivä: lapset tarjoilevat ruuan

YHTEISTYÖ RUOKAPALVELUN KANSSA:Yhteinen arvokeskusteluYhteiset linjat ja toimintasuunnitelmaEnemmän myönteistä ja rakentavaa vuoropuheluaYhteistyöpalaveritLapset mukaan yhteiseen suunnitteluunRuokalistan monipuolistaminenRuokalistaan Sapere-mahdollisuuksiaRetkieväiden toteutusJoustavuus ruoka-aikojen ja –paikkojen suhteenLeivontatarvikkeiden tilaaminenPalautteen antaminenSijaisten perehdyttäminen

ASENNE

TIEDONKULKU SAPERE

ROHKEUS KOKEILLA ESIMIESTEN TUKI

YHTEISTYÖ

VANHEMMAT

Varhaiskasvatusikäisten ruokakasvatuksen kehittäminen osana kuntien hyvinvointityötä

1. Miten voimme vahvistaa ruokakasvatusta omissa yksiköissämme?- Yhteistyöllä

- Ruokalistan seuraaminen viikoittain; voisi ennakoida, olisiko mahdollista toteuttaa seuraavalla viikolla yhteistyötä

- Säännöllinen tapaaminen toimijoiden kesken; systemaattista ja suunnitelmallista

- Yhteiset pelisäännöt kaikilla

- Kaikki yhteinen toiminta on jo huomioitu budjetissa; ei erillislaskutusta (esim. pedagoginen ruokalista: raaka-aineita valmiiksi pilkottuina)

- Yhteistyö = keittiö pilkkoo valmiiksi raaka-aineita osittain, keittiön kautta saatavissa raaka-aineita, ruokalista suunnitellaan yhdessä

- Asiakastyytyväisyyskyselyt (lapset ja vanhemmat mukana)

- Innostuksen lisäämistä

2. Mitä asioita voimme tukea tai edistää tämän verkoston avulla?

- Yhteiset käytännöt ja linjaukset; innostuksen lisääminen

- Yhteinen ymmärrys toisen arjesta

- Tietoisuuden lisääminen

- Ideoiden jakaminen

- Lasten ja nuorten hyvinvointia (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018-2020)

- Näkyvyyttä – globaali (mitä Päijät-Hämeessä tehty)

3. Keihin lasten ruokailu ja ruokakasvatus alueellamme liittyvät eli ketkä/mitkä ovat ruokakasvatusta mahdollistavia henkilöitä/tahoja?

- Opetusministeriö

- Terveydenhuolto; neuvola

- Päivähoito; resurssit toteuttamiseen (pedagogiikka)

- Ruokapalvelut, tavarantoimittajat, ruuan kuljettajat

- Kuntapäättäjät

- Vanhemmat ja isovanhemmat

- Urheiluseurat ja muu harrastustoiminta (”mokkapalavanhemmat”)

- Ravintolamaailma, pikaruokalat

- Monikulttuuriset virtaukset

- Sosiaalinen media ja digitaalinen aikakausi

- Ruokakaupat, tori, R-kioski (nykyään saa monenlaista syötävää)

- Maatilat (retket yms.)

- Kirjasto ja nuoriso- ja vapaa-ajanpalvelut

- Kerhotoiminta, seurakunta

- Yksityinen varhaiskasvatus

- Martat

Mitä lasten ruoka ja ruokakasvatus voisi isoissa unelmissamme olla?!• Terveellistä, herkullista, värikästä ja raikasta noutopöytätarjoilua höystettynä hyväntuulisilla ja työstään innostuneilla tarjoilijoilla

• Lapsia osallistavaa ja innostavaa

• Käytännönläheistä, kokemuksellista ja positiivista

• Lasten ruuanlaittopäivät

• Pienet kokit keittiössä

• Aamupalan tai välipalan tekoa lasten kanssa

• Yhteistä tekemistä

• Päivän ruokia avattuna monipuolisilla oheismateriaaleilla

• Retket (säännöllisiä), metsäruokailu ja ruuanlaittoa esim. trangialla, nuotiolla, kodassa tai laavulla

• Tutustumiset ruuan alkulähteille esim. tilavierailut

• Lähiympäristön hyödyntäminen, kuten marjat ja sienet

• Osallisuutta; perheet, lapset, vanhempainilta?

• Eri kulttuurien ruokapäiviä ja makumatkoja

• Erilaiset oppimistavat huomioivaa

• Puutarhat päiväkoteihin ja sisälle ”kasvihuoneet”

• Teemajuhlia, esim. prinssit ja prinsessat kauniine kattauksineen

• Ruokamatkoja Sapere-hengessä

• Yhteiset ruokahetket; kasvatushenkilöstö, ruokapalvelu ja lapset

• Kiireetöntä ruokailua ja aikaa lapsille kertoa ruuasta

• Eskareille ravintolakäynti

• Lasten oma ruokatilauskori

• Kauden satoa tarjolle vapaasti otettavaksi

28.3.2019 10

Ruokakasvatusta koulujen arkeen

Toimintamalli alakoulujen ruokakasvatukseen

28.3.2019 11

Maistuva koulu -mallin mukainen ruokakasvatus toteutuu koko koulun yhteistyöllä – eri oppiaineissa, kouluruokailussa ja koulun muussa toiminnassa.

Maistuva koulu -toiminta tukee opetussuunnitelman ja kouluruokailusuosituksen tavoitteita.

Yhdessä koulujen kanssa

28.3.2019 12

• Kehitystyötä tehdään koulujen lähtökohdista ja yhdessä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa.

• Olemassa olevat hyvät materiaalit ja menetelmät käyttöön.

• Toimintamalli julkaistaan syksyllä 2020 kaikkien käyttöön: www.maistuvakoulu.fi

Hyvinvointia ja terveyttä kuntiin

Koulujen ruokakasvatus on keskeistä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.

Peruskoulun maksuton ateria lisää lasten terveyttä ja tasa-arvoa.

Kehitämme kunnille työkaluja ruokakasvatuksen seurantaan, mikä palvelee hyvinvointikertomuksenlaatimista.

28.3.2019 13

Ruokakasvatuksen mentoriverkosto

Maistuva koulu kokoaa yhteen laajasti eri alojen asiantuntijoita kehittämään toimintamallia ja ruokakasvatusta Suomessa.

Tule mukaan!

28.3.2019 14

Mihin Maistuvaa koulua tarvitaan?• Opetussuunnitelmassa (2016) ja kouluruokasuosituksissa

(2017) ruokakasvatus on nostettu toteutettavaksi asiaksi, mutta toimintamalli toteutukseen puuttuu

• Koululaisten ruokavalio ei ole suositusten mukainen mm.• Koululaiset syövät liian vähän kasviksia ja liian paljon sokerisia

välipaloja

• Vain harva koululaisista syö täysipainoisen lounaan

• Kunnilla ei ole työkaluja, joilla voisi arvioida kouluissa tehtävää ruokakasvatusta

• Luokanopettajien osaaminen ja koulutus ruokakasvatuksesta on vähäistä

• Kouluilla ei ole ruokakasvatuksen tukena kansallista tai alueellista toimijaa

• Toimintamallia kehitetään yhdessä koulujen

kanssa viidessä kunnassa: Salo, Tampere,

Järvenpää, Kuopio ja Sotkamo

• Hanketta toteuttavat 2018–2020

Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry ja Itä-

Suomen yliopisto

• Rahoitus STM:n terveyden edistämisen

määrärahasta

Maistuva koulu -hanke

28.3.2019 17

LUONTOASKEL HYVINVOINTIINVarhaiskasvatuksen ruokailu kiertotalouden edistäjänä

Hyvinvoiva ihminen hyvinvoivalla maapallolla

Terveyden biodiversiteettihypoteesi

Kestävä kiertotalous

Terveellinen ja kestävä ruokailu

Kasvisruoka vähintään

kerran viikossa

Ruokailo ja lapsen oikeus

itsemääräämiseen ja osallisuuteen

Yli vuoden ikäisille terveyttä edistävää perusruokaa, joka sisältää• Kasviöljyä, margariinia, pähkinöitä, manteleita ja

siemeniä• Runsaskuituisia viljavalmisteita• Rasvatonta maitoa ruokajuomaksi, muut nestemäiset

maitovalmisteet rasvattomia tai vähärasvaisina, juustossa enintään 17% rasvaa

• Palkokasveja vaihdellen proteiinin lähteenä pääaterioilla ja/tai lisäkkeenä viikoittain

• Suositaan kalaa, siipikarjan lihaa ja kananmunia• Rajoitetaan punaisen lihan, makkaran ja

lihaleikkeleiden päivittäistä tarjoamista (Evira; elintarvikkeiden käytön rajoitukset)

Ruokahävikin jakautuminen %

tuotetusta ruoasta

6

5

4

6

5

2

2

16

12

17

5

10

11

2

5

10

4

7

4

5

3

0 5 10 15 20 25 30

Päiväkodit

Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat

Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat

Anniskeluravintolat, hotellit

Kahvilat ja huoltoasemat

Koulut ja ammatilliset oppil.

Pizza, kebab, hampurilainen

Keittiöhävikki % Tarjoiluhävikki % Lautastähde%

Foodspill 2012, Silvennoinen et. al.

Turhaan tuotettu ruoka Suomessa vastaa

n. 400 000 henkilöauton vuosittaista CO2-

päästöä

Luontoaskel hyvinvointiin -pilottihanke

• 10 päiväkotia Helsingistä, Oulusta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta

• Toimintatapoja kehitetään varhaiskasvatuksen, ruokapalvelujen ja kotien tiiviissä yhteistyössä

• Tavoitteena toimintamalli koko Suomeen

• Toimintaa ohjaavat Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus (2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016)

• Hanketta toteuttavassa konsortiossa mukana THL, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, MMM, VRN ja Kansallinen allergiaohjelma

…lisäämällä luontokontakteja

ja positiivisia luontoelämyksiä

…uudistamalla syömistä ja

ruokakasvatusta päiväkodeissa

…edistämällä ruokahävikin vähentämistä ja jätteiden paikallista

hyödyntämistä

Luontoaskel hyvinvointiin tukee kestävää kiertotaloutta ja

monipuolistaa lasten mikrobistoa…

Luontoaskel hyvinvointiin -päiväkotiverkosto

Kestävä kehitysKiertotalous

Terveyttä edistävä ruokavalio

LuontokontaktitElinikäinen oppiminen

Terveys ja hyvinvointi

28© Suomen Sydänliitto ry

Ruokakasvatusalusta varhaiskasvatuksen

ammattilaisille

Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden

edistämisen määrärahasta

23.1.2019

Moila Ant-WuorinenSuomen Sydänliitto ry


Miksi?

Jotta lapsille rakentuu myönteinen suhde ruokaan ja he oppivat

syömään monipuolisesti

Pitkän aikavälin tavoitteena on tukea lasten sopusuhtaista kasvua

tasavertaisesti, varhaiskasvatusyksiköstä riippumatta!


Kenelle?

…varhaiskasvatuksen ammattilaiset (esim. lto, sosionomi, lähihoitajat)

…koulunkäyntiavustajat, päivähoidon avustajat

…ruokapalveluiden työntekijät (Ravitsemuspassi yhteistyö)

…perhepäivähoitajat

…seurakuntien/liikuntaseurojen toiminta

…lapsiperhetyöntekijät

…tulevat ammattilaiset eri koulutusasteilta


Ruokakasvatuksen tueksi sähköinen väline varhaiskasvatukseen, jotta…

…varhaiskasvatuksen ammattilaisten…

…tieto lisääntyisi

…taidot lisääntyisivät

…pystyvyyden tunne lisääntyisi

…oman roolin tunnistaminen ruokakasvattajana konkretisoituisi

Mitä me haluamme?


Ketkä?

Suomen Sydänliitto ry koordinoi

Tampere & Voimia

Akaa & Akaan ruokapalvelu

Itä-Suomen ja Helsingin yliopisto, kasvatustieteet, varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

2.Asteen yhteistyö, Tampereen ammattioppilaitos, Tredu

Metropolia AMK

Lisäksi: Ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä


Varhaiskasvatuslaki 3 § 2018

Varhaiskasvatussuunnitelma OPH 2016-2018

Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus

VRN 2018

Teoriasta käytäntöön!

Mitä päiväkodeissa halutaan?

1. Ruokakasvatus – Uhka vai mahdollisuusMiksi? Syömäänoppimisen vaiheet & Pedagogiikka

2. Opitaan ruoasta ja ruoan avullaRuokaoppiminen, ravitsemustieto, ruoan polku pellosta pöytään

3. RuokailoToimimista, leikkimistä ja aistimista

4. RuokailuympäristöRuokarauha, viihtyvyys, pöytätavat

5. Lapsen kunnioitus6. Monikulttuurisuus ja ruoka7. Annetaan tukea

Ruokailun tuen tarve8. Ruokapuhe ja arvot9. Lapsilähtöinen ruokakasvatus

Osallisuus10. Yhteistyö

Koti, ruokapalvelut, kaupunki, koulu, neuvola, hammashoitola

Ruokakasvatuspolun eteneminen (VASU2016, VRN2018)

…joiden pohjalta

otsikoimme 10 tärkeintä

teemaa


KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ KYSYTÄÄN

KÄYTTÄJILTÄ

KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ/TESTATAAN

…

AIKATAULU

2019 2020

13.1 21.1 PILOTTI2/19 3/19 3/19

SISÄLLÖN TUOTTAMINEN JA SEN MUOKKAUS

9/19

Sydänmerkki-ateria

RUOKAKUNTA –Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä

• Hankkeeseen valitaan Päijät-Hämeestä 2-3 kuntaa; käytännössä todennäköisesti yksi kaupunki ja kaksi pienempää kuntaa

• Tavoitteena on sitouttaa osallistujakunnissa koko kunta johtoporrasta myöten lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen kehittämiseen

• Hanke pidetään Päijät-Hämeessä kuitenkin koko maakunnan hankkeena

Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä

Varhaiskasvatusikäisten lasten ruokaan, ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvät

toimijat Hollolassa

VARHAISKASVATUS-IKÄINEN LAPSI, PERHE

JA LÄHEISET

Varhaiskasvatuksen työntekijät

Neuvolan terveydenhoitajat Muut toimijat

Yksityiset päiväkodit (omat keittiöt)- Päiväkoti Norlandia: Hanna Juures- Hulina- Vilinä/Vilinätalot: Anniina Knagas, Tiina Bäckman

(toteuttavat Saperea)Yksityinen perhepäivähoito- Valvontavastuu kunnan palvelupäälliköllä

Ruokapalvelun työntekijät

Hyvinvoinnin palvelualue- Hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen- Palvelupäälliköt Päivi Laattala ja Tarja Viitala- Päiväkotien ja perhepäivähoidon lähiesimiehet, esim.

Kaisa Lehti ja Tanja Vainio

Päätöksenteko- Kunnanvaltuuston pj. Jarkko Niemi- Kunnanhallituksen pj. Kristiina Hämäläinen- Hyvinvointivaliokunnan esittelijä Matti Ruotsalainen- Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen

Hollolan strategia: Hyvinvoiva kuntalainen, työn ja palvelun Hollola, vastuullisuus, parhaat lapsiperhepalvelut, asuminen

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymääHollolan lastenneuvolan terveydenhoitajat: Niina Paaavilainen, Janica Uski, Arja Heiskanen, Paula Pyykkönen, Sanna-Mari Tilli, Ellamari Hylkilä, Piia Toivonen, Leena Virtanen, Helga Rinne- Neuvolan palveluesimies Marja Koivisto- Tulosyksikön päällikkö Hannele Poutiainen- Tulosaluejohtaja Sari Lahti- Toimialajohtaja Mika Forsberg- Toimitusjohtaja?- Hyvintointiyhtymän hallitus ja valtuusto

Maakunnallinen ravitsemusyksikkö (Phhyky)- Johtaja Raisa Valve- Ravitsemusterveyden edistämistyötä

tekevä ravitsemusterapeutti Anna Päätalo- Ravitsemusterapeutit perus- ja

erityistasolla

Maakunnallinen HYTE-työ- Hyte-koordinaattoreiden

verkosto Heli Lehtovaara

Elinvoimapalvelualue- Elinvoimajohtaja Heli Randell (tekee

palvelusopimukset Matti Ruotsalaisen kanssa, Helena Simolin valmistelee)

- Ruokapalvelun palvelupäällikkö Helena Simolin

- Palvelualueen esimies KristiinaBorgenström

- Palveluesimiehet Leila Burman ja Henna Tommola

Taustatekijöitä- Lainsäädäntö- Omavalvonta: terveystarkastajat Phhyky

Kerhotoiminta- MLL- 4H-kokkikerhot- Hämeenkosken vpk (pizzaillat tms.)- Srk:n kerhot, leirit, perheleirit- Iltapäivätoiminta 1.-2.-lk.- Avoin aamupäiväkerho (Hiekkalinna)- Urheiluseurat- Nuorisotoimi?

Konsernipalvelut- Talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi- Hyte-koordinaattori Antti Anttonen

Maakunnallinen ravitsemusyksikkö

• Hyvinvointiyhtymään on valittu johtavaksi ravitsemusterapeutiksi ja tulevan maakunnallisen ravitsemusyksikön johtajaksi laillistettu ravitsemusterapeutti ja filosofian tohtori Raisa Valve

• Raisa aloittaa 1.5.2019

Ravitsemusyksikön monipuoliset palvelut hyvinvointiyhtymälle, kunnille ja maakunnalle

Johtava ravitsemusterapeutti johtaa ja koordinoi ravitsemusyksikön tuottamien palvelujen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä ja vastaa ravitsemusterapeuttien työn toteutumisesta alueella

Matalan kynnyksen palvelut asukkaille

Yleisötilaisuudet, tapahtumat ja teemapäivät

Ennaltaehkäisevä yksilö- ja ryhmäohjaus

Chat ja sosiaalinen media

Ravitsemusta tukevien käytäntöjen kehittäminen

Ravitsemustyöryhmiin ja hoitotiimeihin osallistuminen

Ruokapalveluyhteistyö

Projektit ja hankkeet

Ravitsemuksen huomioiminen kuntien ja maakunnan hyvinvointikertomustyössä

Ravitsemusviestintä, tutkimukset ja julkaisut

Positiivinen ravitsemusviestintä

Ravitsemushoidon ja ravitsemusterveyden edistämisen kehittäminen tutkimuksen avulla

Lisäresurssin myötä ravitsemusterapiapalvelujen myynti yksityisille palveluntuottajille

Perus- ja erityistason ravitsemusterapiapalvelut

Yksilö- ja yhteisvastaanotot, osasto- ja kotikäynnit

Ryhmävastaanotot ja ryhmät

Puhelin- ja etävastaanotto ja sähköiset palvelut

Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen

Moniammatilliset yhteistyöverkostot

Täydennyskoulutus

Yhtenäiset materiaalit ammattilaisille ja asiakkaille

Konsultaatio ja etäkonsultaatio ammattilaisille

Neuvolat, varhaiskasvatus, koulut ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto

Työterveys ja työttömien terveydenhuolto

Kotihoito, asumispalvelut ja vuodeosastot

Mitä tarpeita/toiveita ravitsemusyksikölle?

• Avausta lähituottajien suuntaan (lähiruokaa kouluille ja päiväkodeille), lapsille mahdollisuus nähdä ruuan alkuperää

• Positiivinen ravitsemusviestintä: terveellisen ruuan, ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen saaminen samaan pakettiin positiivisesti

– Tästä hyvänä esimerkkinä hollolalaisten lasten keksimät nimetruokaloille: Herkkumaa, Herkkula, Namskis, Makula ja Kultakauha

– Lisäksi kasvisruokavaihtoehto saatu viestitettyä positiivisesti, siitä ei tehdä numeroa (1 x vk kasvisruokapäivä kaikille)

Sovitaan jatkosta

• Seuraavan kerran tavataan torstaina 19.9.2019 klo 13.30-15.30 Salpakankaan päiväkodissa

• Sitä ennen: Tervetuloa Päijät-Hämeen ravitsemuspäivään ke 4.9.2019, aiheena lapsiperheiden ravitsemus!

yhteenveto hollolan ruokakasvatusverkoston tapaamisesta ......- sosiaalinen media ja digitaalinen...

Documents