Ulla Taipale-Lehto

VOSE-PROJEKTISSA KEHITETYN

ENNAKOINTIMALLIN KUVAUS

Sisällys

VOSE-ENNAKOINTIPROSESSI ................................................................................................ 1

1. Ennakoitavan alan rajaaminen ja ennakointiryhmän kokoaminen ............................................ 3

2. Taustaselvityksen laatiminen ennakoitavasta alasta .................................................................. 4

3. Alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavien keskeisten muutosvoimien määrittely ......... 5

3.1 Ensimmäinen ennakointityöpaja: Tulevaisuuden muutosvoimien valitseminen ........... 5

4. Vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta tulevaisuustaulukko-menetelmää hyödyntäen.............. 6

4.1 Toinen ennakointityöpaja: Tulevaisuustaulukko ja skenaariot ...................................... 6

5. Osaamistarpeiden ja koulutuksen kehittämisehdotusten johtaminen skenaarioista ................... 7

5.1. Kolmas ennakointityöpaja: Skenaarioiden täydentäminen ja tulevaisuuden

osaamistarpeiden määrittely matkailu- ja ravitsemisalan osa-alueittain ..................................... 7

5.2. Neljäs ennakointityöpaja: Osaamistarpeiden määrittely ammattiryhmittäin .................. 9

6. Raportointi ja tiedon levittäminen ......................................................................................... 10

6.1 Päätöskokous ........................................................................................................... 10

6.2 Osaamistarveraportti ................................................................................................ 10

7. Eri toimijoiden roolit ennakointiprosessissa .......................................................................... 10

8. Ennakointiprosessin arviointia .............................................................................................. 11

LIITE 1 TEM-TrendWikin kuvaus

LIITE 2 C&Q-professionin kuvaus

1

VOSE-ENNAKOINTIPROSESSI Opetushallituksessa toteutetun Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projektin tavoitteena oli kehittää toimintatapa osaamistarpeiden ennakointiin. VOSE-projekti toteutettiin Opetushallituksessa sen rahoittamana Euroopan sosiaalirahas-ton tuella 1.6.2008–31.5.2012. Tietoja työelämän tulevaisuuden osaamistarpeista hyödynnetään kehittämistyössä, jotta koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin tulevaisuuden työelämän tarpeita. Tietoja tarvitaan tutkintojen ja tutkintojen perusteiden sekä opetussuunnitelmien ja koulutuksen sisältöjen kehittämiseen. Keskeisimpiä hyödynsaajia ovat opetushallinto, koulutuksen järjestäjät, oppi-laitokset, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot. Myös työ- ja elinkeinoministeriön hallin-nonalalla voidaan hyödyntää ennakointityön tuloksia. Lopullisena hyödynsaajana on luon-nollisesti työelämä, niin työnantajat kuin työntekijätkin, kun koulutuksen sisältöjä kehitetään vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Ennakointimallin kehittäminen aloitettiin VOSE-projektissa kartoittamalla erilaisia enna-koinnin toimintamalleja Suomessa ja eräissä EU-maissa1. Kehittämistyössä hyödynnettiin työseminaareja, joihin kutsuttiin laajasti eri sidosryhmiä keskustelemaan ennakointimalliin liittyvistä yksityiskohdista ja ratkomaan niihin liittyviä ongelmia. Ennakointimallia testattiin kolmella eri alalla, jotka olivat kiinteistö- ja rakentamisala, lasten päivähoito ja perhetyön sektori (ruotsinkielinen pilotti) sekä matkailu- ja ravitsemisala. Nämä toteutetut ennakointi-prosessit ja niiden tuottamat ennakointitulokset on raportoitu osaamistarveraporteissa2. Kehitetty ennakointimalli perustuu alaa monipuolisesti edustavan asiantuntijaryhmän työs-kentelyyn. VOSE-projektissa toteutetuissa ennakointiprosesseissa on asiantuntijaryhmissä mukana ollut työnantajien ja työntekijöiden, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakou-lutuksen ja yliopistokoulutuksen sekä tutkimussektorin ja hallinnon edustus. Viimeisimmäs-sä eli matkailu- ja ravitsemisalaa koskevassa ennakointiprosessissa keskeisenä toimijana oli matkailu- ja ravitsemispalveluiden koulutustoimikunta, jota täydennettiin muilla alan asian-tuntijoilla. Lisäksi viimeisimpään ennakointiprosessiin koottiin taustatiedoksi myös muiden alojen koulutustoimikuntien näkemyksiä tukemaan työtä ja rikastamaan käsityksiä matkailu- ja ravitsemisalan sekä muiden alojen välisistä rajapinnoista tulevaisuudessa. VOSE-projektissa kehitetty osaamistarpeiden ennakoinnin toimintamalli sisältää seuraavat vaiheet: 1. Ennakoitavan alan rajaaminen ja ennakointiryhmän kokoaminen 2. Taustaselvityksen laatiminen ennakoitavasta alasta 3. Alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavien keskeisten muutosvoimien määrittely 4. Vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta tulevaisuustaulukkomenetelmää hyödyntäen 5. Osaamistarpeiden ja koulutuksen kehittämisehdotusten johtaminen skenaarioista 6. Raportointi ja tiedon levittäminen. Ennakointiprosessi pelkistettynä on esitetty kuviossa 1.

1 Selvitys ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimalleista löytyy VOSE-projektin Internet-sivuilta

http://www.oph.fi/download/117282_VOSE-selvitys_Ammatillisten_osaamistarpeiden_ennakointimallit.pdf 2 Osaamistarveselvitykset löytyvät myös hankkeen sivuilta

http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti/julkaisut

2

Kuvio 1. VOSE-ennakointiprosessi Ennakointiprosessi alkaa alan rajaamisella, jolloin päätetään ennakoinnin kohde. Itse enna-kointityötä varten kootaan asiantuntijaryhmä, joka edustaa monipuolisesti alan koulutusta, työelämää, tutkimusta ja tarvittaessa myös hallintoa. Ennen ennakointityön alkamista en-nakoitavasta alasta laaditaan taustaselvitys, johon kootaan tietoa muun muassa alan nykyti-lanteesta, alaan liittyvästä koulutuksesta ja alaa koskevasta aiemmin tuotetusta ennakointi-tiedosta. Ennakointityön tueksi on hyvä olla koottuna myös tietoa yleisempien yhteiskuntaa ja työelämää koskevien tulevaisuushankkeiden tuloksista. Varsinainen ennakointityö tapahtuu ennakointityöpajoissa, joissa asiantuntijaryhmä valitsee ensin alan tulevaisuuteen vaikuttavat keskeisimmät muutosvoimat, laatii tulevaisuustauluk-komenetelmää hyödyntäen alaa koskevia vaihtoehtoisia skenaarioita ja johtaa sitten näistä skenaarioista tulevaisuuden osaamistarpeita sekä ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Ennakointityön aikajänteenä on 10–15 vuotta nykyhetkestä tulevaisuuteen. VOSE-projektin viimeisimmässä ennakointiprosessissa ennakointiryhmä kokoontui kuusi kertaa, mikä saatujen kokemusten perusteella on minimimäärä tapaamisia. Järjestäytymisko-kouksessa esitetään työn tavoitteet, sovitaan työskentelytavoista ja käydään läpi tulevan ennakointiprosessin kulku. Tämän jälkeen järjestetään neljä koko päivän kestävää ennakoin-tityöpajaa. Lopuksi pidetään päätöskokous, jossa vielä täsmennetään raportoitavat tulokset. VOSE-projektissa saatujen kokemusten perusteella sopiva kesto prosessille, eli aika siitä, kun alan rajauksesta on alustavasti päätetty siihen, kun työn tulosten raportoimiseen tarvit-tava materiaali on koossa, on noin 4–6 kuukautta. Prosessin kesto riippuu tietenkin myös siitä, miten intensiivisesti työtä koordinoivien henkilöiden on mahdollista kohdistaa työ-panostaan kulloinkin toteutettavaan ennakointiprosessiin, tehdä taustatyötä, valmistella ennakointityöpajoja sekä toteuttaa loppuraportointi. Työpajojen välillä on kuitenkin syytä olla vähintään kaksi viikkoa aikaa, jotta ehditään raportoida edellisen työpajan tuotokset, koota tarvittava palaute ja valmistella taustamateriaali seuraavaa työpajaa varten.

3

Kuvio 2. VOSE-ennakointiprosessin vaiheiden ajoitus

Kuviossa 2 on esitetty VOSE-ennakointiprosessin päävaiheiden jakautuminen ajallisesti noin puolen vuoden ajanjaksolle. Prosessi on mahdollista resursoinnista ja eräistä muista seikoista riippuen (esim. onko taustaselvitysten materiaalia jo valmiiksi koottuna) toteuttaa myös lyhyemmässä ajassa. Seuraavaksi on kuvattu VOSE-projektissa kehitetty ja testattu ennakoinnin toimintamalli vaiheittain. Ennakointimallin eri vaiheita on luonnollisesti mahdollista muokata tilanteen ja tarpeiden mukaan ja ennakointityöpajoissa voidaan käyttää erilaisia osallistavia ryhmätyö-menetelmiä.

1. Ennakoitavan alan rajaaminen ja ennakointiryhmän kokoaminen Ennen kuin varsinainen ennakointityö alkaa, on syytä rajata ennakoitava ala. Tämä helpot-taa jatkossa sitä, että osaamistarpeissa päästään mahdollisimman konkreettisiin osaamisiin. Esimerkiksi VOSE-projektin kiinteistö- ja rakentamisalaa koskevassa ennakointipilotissa sovittiin muun muassa kiinteistönvälittäminen ja rakennustuoteteollisuus jätettäväksi pois tarkastelusta. Rajaaminen helpottaa myös taustatiedon kokoamista. Alan rajaamisella on hyvät ja huonot puolensa. Jos ennakoinnin kohde pidetään hyvin laa-jana, tulevat ennakoinnin kohteena olevan alan rajapinnat muihin aloihin ehkä monipuoli-semmin huomioitua. Toisaalta hyvin väljä alan rajaaminen edellyttää erittäin laajan tausta-aineiston kokoamista ja analysointia, työskentelyn kannalta ehkä jopa liiankin suuren asian-tuntijajoukon (ennakointiryhmän) kokoamista, minkä lisäksi, kuten edellä on mainittu, hy-vin väljästi rajatun ennakoinnin kohteen käsittely johtaa helposti siihen, että ennakoidut osaamistarpeet jäävät varsin yleiselle tasolle. Varsinainen ennakointityö tapahtuu ennakoitavan alan asiantuntijoista kootussa ennakointi-ryhmässä. Ennakointiryhmässä tulee olla edustettuna mahdollisimman laaja alan asiantun-temus. Optimaalinen koko ennakointiryhmälle on 20–30 henkilöä. Ennakointiryhmässä

Kuukausi

Prosessin vaihe x x + 1 x + 2 x + 3 x + 4 x + 5

Alan valinta o

Ennakointiryhmän kokoaminen

Taustaselvitys ennakoitavasta alasta

Ennakointiryhmän aloituskokous o

1. Ennakointityöpaja

Muutosvoimat o

2. Ennakointityöpaja

Tulevaisuustaulukot ja skenaariot o

3. Ennakointityöpaja

Skenaarioiden täydentäminen +

osaamistarpeet osa-alueittain o

4. Ennakointityöpaja

Osaamistarpeet ammattiryhmittäin +

kehittämisehdotukset o

Ennakointiryhmän päätöskokous o

Loppuraportointi

Tiedon levittäminen

4

tulee olla mukana alan työnantajien ja työntekijöiden (toimiala- ja henkilöstöjärjestöt, työ-markkinajärjestöt), kaikkien koulutusasteiden (toisen asteen ammatillinen koulutus, ammat-tikorkeakoulutus ja yliopistokoulutus) sekä alan tutkimuksen edustus. Lisäksi ennakoitavaan alaan liittyvä hallinnon edustus3 tulee myös huomioida kokoonpanossa ja keskushallinnon osalta mukana tulee myös olla ennakoitavan alan tutkintojen perusteista vastaava henkilö (OPH). Lisäksi mukaan olisi hyvä saada alan yrittäjiä ja mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijoita. Alan asiakkuusnäkökulmakin tulisi saada edustetuksi ennakointiryhmään. VOSE-projektin kahdessa ensimmäisessä ennakointiprosessissa ennakointiryhmät koottiin asiantuntijoiden avustuksella. Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa ennakointi-ryhmä muodostettiin matkailu- ja ravitsemispalveluiden koulutustoimikunnasta, jota täy-dennettiin muilla alan asiantuntijoilla4. Kaikkien ennakointiryhmien kokoonpanot selviävät edellä mainittujen osaamistarveraporttien liitteistä. Kaikki ennakointiprosessit alkoivat järjestäytymiskokouksella, joissa käytiin läpi työn tavoit-teet ja sovittiin työskentelytavat. Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmälle myös ilmoi-tettiin heti työn aluksi kaikkien tulevien ennakointityöpajojen ajankohdat, mikä osoittautui hyväksi käytännöksi.

2. Taustaselvityksen laatiminen ennakoitavasta alasta Ennakointityön tausta-aineistoksi VOSE-projektissa koottiin tietopaketit kulloinkin enna-koinnin kohteena olleesta alasta ja asiantuntijat saivat perehtyä niihin ennen varsinaisen ennakointityön alkamista. Selvityksiin koottiin muun muassa alaa koskevaa tilastotietoa, tietoa alan toimijoista sekä alaa koskevien, aiemmin toteutettujen ennakointihankkeiden tuloksia5. Käytössä on hyvä olla myös tietoa tuoreimpien, yleisten yhteiskuntaa ja työelämää koskevi-en tulevaisuusaiheisten hankkeiden keskeisistä tuloksista, kuten niissä esitetyistä tulevaisuu-den kannalta keskeisistä muutosvoimista. VOSEn kiinteistö- ja rakentamisalaa sekä lasten päivähoitoa käsittelevissä ennakointipiloteissa tällaisten ajankohtaisten hankkeiden tuloksia esiteltiin ensimmäisessä ennakointityöpajassa. Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointia varten aiheesta laadittiin kirjallinen kooste, joka on nyt myös muiden kyseistä tietoa tarvitsevien käytössä6.

3 Esimerkiksi VOSE-projektin kiinteistö- ja rakentamisalan ennakoinnissa hallintoa edusti asiantuntija

ympäristöministeriöstä ja matkailu- ja ravitsemisalan ennakoinnissa työ- ja elinkeinoministeriön edustaja. 4Joskin myös kiinteistö- ja rakentamisalan ennakointiryhmässä oli mukana muutamia henkilöitä, jotka

toimivat myös koulutustoimikunnissa. 5 Laaditut taustaselvitykset ovat ladattavissa Internetistä

http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti/julkaisut 6 Selvitys keskeisistä tulevaisuuden muutostekijöistä

http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti/julkaisut

5

3. Alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin vaikuttavien keskeisten muu-tosvoimien määrittely

Ensimmäisen varsinaisen ennakointityöpajan tavoitteena on löytää vähintään 10 keskeistä muutostekijää7, jotka tulevat vaikuttamaan alan tulevaisuuteen. 3.1 Ensimmäinen ennakointityöpaja: Tulevaisuuden muutosvoimien valitseminen Tausta-aineistoksi ennakointiryhmälle ennen ensimmäistä ennakointityöpajaa oli toimitettu tutustuttavaksi edellä mainitut taustaselvitykset. Niiden keskeisimmät tulokset myös esitel-tiin ennakointityöpajassa. Lisäksi ensimmäisessä työpajassa vielä kerrattiin ennakointipro-sessin tavoite, kulku ja siinä käytettävät käsitteet, kuten muutostekijä, tulevaisuustaulukko, skenaario jne. VOSE-projektin matkailu- ja ravitsemisalan ensimmäisessä ennakointityöpajassa kukin osal-listuja mietti ensin muutostekijöitä itsekseen. Yksilöideoinnin jälkeen ryhmästä muodostet-tiin parit, ja parit työstivät yhteisen vähintään seitsemän muutostekijän listan. Tämän vai-heen jälkeen he suorittivat muutostekijöille nk. PESTE-tarkastelun8, jossa varmistettiin että poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset tekijät on huomioitu muutos-tekijöitä valittaessa eli kaikista edellä mainituista luokista oli ainakin yksi muutostekijä, ja että muutostekijälista on riittävän kattava. Seuraavassa vaiheessa kaksi paria muodosti aina yhden ryhmän, joissa parien kokoamat muutostekijät sijoitettiin nelikenttään sen mukaan kuinka merkittäviä muutostekijät ovat alan kannalta sekä kuinka todennäköisenä tai epävarmana muutostekijä nähtiin. Lopuksi kaikki pienryhmät esittelivät oman työnsä tulokset ja ryhmien työ yhdistettiin yhdeksi neli-kentäksi.

Kuvio 3. Muutostekijöiden nelikenttä.

7 Muutostekijä on VOSE-projektissa määritelty seuraavalla tavalla:

- Muutostekijällä tarkoitetaan merkittävää asiaa/tekijää, joka tulee käynnistämään jonkin tapahtumaket-jun tai yksittäisen ison tapahtuman tutkittavalla aikavälillä ja antamaan sille kehityssuunnan. - Muutostekijä laittaa asiat liikkeelle. Muutostekijä voi olla yksittäinen seikka, mutta yleensä se sisältää runsaasti muitakin tekijöitä. - Lähteissä saatetaan muutostekijä-sanan synonyyminä käyttää myös ilmaisuja muutosvoima, muutos-ajuri, ajuri, driveri, draiveri, driver, driving force. 8 Lyhenne PESTE tulee sanoista Poliittinen, Ekonominen, Sosiaalinen, Tekninen ja Ekologinen. Joskus

käytetään myös lyhennettä STEEP. PESTE-analyysia käytetään muun muassa erilaisiin toimintaympäris-töanalyyseihin. Tavoitteena on löytää sellainen muuttujien joukko, josta löytyy muuttujia kaikkiin noihin luokkiin. Lyhenteeseen otetaan joskus mukaan myös kirjain A merkitsemään arvoja.

6

Kahteen ylimpään neljännekseen sijoitetut muutostekijät valittiin skenaarioiden muuttujiksi, alhaalle oikealle sijoittuneet muutostekijät hylättiin jatkotyöskentelystä ja vasemmalle alas sijoittuneet ”otettiin talteen” jatkotyöskentelyä varten (ks. luku 5.1). Ennen seuraavaa ennakointityöpajaa projektihenkilöstö ja fasilitaattorit muokkasivat ja yh-distelivät ennakointiryhmän tuottamat noin 30 muutostekijää kahdeksitoista muutostekijäk-si. Sekä kiinteistö- ja rakentamisalan että matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmien jatko-työskentelyyn valitut muutostekijät on esitetty osaamistarveraporteissa.

4. Vaihtoehtoisten skenaarioiden laadinta tulevaisuustaulukko-menetelmää hyödyntäen

Toisen ennakointityöpajan tavoitteena oli edellisessä työpajassa tunnistettujen keskeisten muutostekijöiden tarkentaminen ja niiden vaihtoehtoisten tilojen ideointi sekä neljän9 vaih-toehtoisen skenaarion ensimmäisten versioiden laatiminen.

4.1 Toinen ennakointityöpaja: Tulevaisuustaulukko ja skenaariot Edellisessä työpajassa valittujen muutostekijöiden 10 pohjalta matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa laadittiin neljä vaihtoehtoista skenaariota. Laaditut skenaariot kuvasi-vat matkailu- ja ravitsemisalan kannalta tavoiteltavaa eli kasvun ja kukoistuksen tilaa, ei-toivottua eli taantumisen tilaa sekä yllätyksellistä tilaa ja niin sanottua business as usual (BAU) -tilaa, jossa kehityksen oletetaan jatkuvan pitkälti nykyisenlaisena. Aikajänteenä oli 10–15 vuotta tästä päivästä tulevaisuuteen. Tausta-aineistona ryhmälle esiteltiin muille kou-lutustoimikunnille lähetetystä kyselystä siihen mennessä saatuja alustavia tuloksia11.

Skenaarioiden laadinta aloitettiin hyödyntämällä tulevaisuustaulukkomenetelmää. Edellises-sä työpajassa tuotetut muutostekijät muodostivat taulukon riviotsikot ja sarakkeet muodos-tuivat neljästä eri maailmantilasta eli edellä mainitusta skenaariosta. Muutostekijöille määri-teltiin sitten pienryhmissä taulukkoon erilaisia vaihtoehtoisia tiloja eri skenaarioissa. Tule-vaisuuden tiloja kirjattiin siis taulukon kuhunkin ruutuun kunkin muutostekijän osalta rans-kalaisin viivoin esimerkiksi miettien, mitä globalisaatio tarkoittaa ja tuo tullessaan kasvun ja kukoistuksen maailmantilassa, taantumisen maailmantilassa jne. Tämän jälkeen ryhmät kir-joittivat skenaariot hyödyntäen tulevaisuustaulukkoa niin, että taulukon kukin sarake muo-dosti aina oman skenaarionsa. Lopuksi ennakointiryhmä nimesi skenaariot. Kuviossa 4 on esitetty tulevaisuustaulukon idea.

9 Skenaarioita voi olla useampikin, miniminä kuitenkin usein pidetään kolmea skenaariota.

10 Työpajojen välillä muutostekijöitä oli yhdistetty ja ryhmitelty niin, että niistä muodostettiin yksitoista

muutostekijää. 11

Kysely oli lähetetty muiden koulutustoimikuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille sekä sihtee-reille. Kysymykset olivat seuraavat: 1. Mitä rajapintoja tunnistat edustamasi toimialan ja matkailu- ja ravitsemisalan toimialan välillä?

Muuttuuko tilanne tulevaisuudessa, jos kyllä, miten? 2. Miten edustamallasi toimialalla hyödynnetään matkailu- ja ravitsemisalan osaamista? 3. Mitä lisäarvoa matkailu- ja ravitsemisalan osaaminen ja palvelut tuovat edustamallesi toimialalle? 4. Tuleeko edustamasi alan kehitys vaikuttamaan tulevaisuudessa matkailu- ja ravitsemisalan kehityk-

seen ja osaamistarpeisiin? 5. Muita terveisiä matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmälle?

7

Muutostekijä Skenaario 1 Kasvu ja ku-koistus

Skenaario 2 Taantuminen

Skenaario 3 Yllätyksellinen

Skenaario 4 BAU

1. Globalisaatio (Aasian merkitys, Venäjä…)

Muutostekijän 1 tila kasvun ja kukoistuksen maailmantilassa

Muutostekijän 1 tila taantumi-sen maailman-tilassa

Muutostekijän 1 tila yllätykselli-sessä maailman-tilassa

Muutostekijän 1 tila business as usual -maailmantilassa

2. Turvallisuus (ruoka/terveys, luonnonilmiöt, ihmisten aiheut-tamat uhat)

Muutostekijän 2 tila…

Muutostekijän 2 tila…

Muutostekijän 2 tila…

Muutostekijän 2 tila…

3 jne . . .

jne. . . .

jne. . . .

jne. . . .

jne. . . .

Kuvio 4. Esimerkki tulevaisuustaulukon rakenteesta.

5. Osaamistarpeiden ja koulutuksen kehittämisehdotusten johtaminen skenaarioista

Matkailu- ja ravitsemisalan kolmannen ennakointityöpajan tavoitteena oli edellisessä työpa-jassa alustavasti työstettyjen neljän skenaarion täydentäminen, täsmentäminen ja rikastami-nen sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden johtaminen skenaarioista mara-alan eri osa-alueille. Neljännessä ennakointityöpajassa keskityttiin ammattiryhmäkohtaiseen analyysiin ja pohdittiin ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi.

5.1. Kolmas ennakointityöpaja: Skenaarioiden täydentäminen ja tulevaisuuden

osaamistarpeiden määrittely matkailu- ja ravitsemisalan osa-alueittain

Aluksi ennakointiryhmäläisten mieleen palautettiin ne muutostekijät, jotka oli ensimmäises-sä työpajassa sijoitettu nelikentässä neljännekseen, jossa muutostekijän toteutuminen oli melko epävarma ja merkitys mara-alalle melko pieni. Ennakointiryhmälle esiteltiin myös TrendWikiin koottuja signaaleja. TrendWiki-järjestelmää on lyhyesti esitelty liitteessä 1. Lisäksi käytiin vielä läpi muille koulutustoimikunnille osoitettuun kyselyyn saadut vastauk-set.

Ennakointiryhmä jakaantui neljään pienryhmään, joista jokainen otti täydennettäväkseen yhden skenaarion. Ryhmää pyydettiin ensin tarkistamaan käsittelemänsä skenaarion loogi-suus niin, ettei se sisältäisi ristiriitaisia yksityiskohtia. Tämän jälkeen ryhmiä pyydettiin täy-dentämään edellisessä työpajassa laadittuja skenaarioita valintansa mukaan työpajan alussa esitetyillä asioilla kuten tulevaisuustaulukosta pois jätetyillä muuttujilla, TrendWikistä poimi-tuilla signaaleilla, muilta koulutustoimikunnilta saaduilla näkemyksillä ja valmiiksi listatuilla tai ryhmän itse vapaasti valitsemilla villeillä korteilla. Tavoitteena oli, että jokaiseen skenaa-rioon otettaisiin mukaan ainakin kolme uutta elementtiä. Seuraavaksi pienryhmiä pyydettiin kirjoittamaan tarinoita, joiden tarkoituksena oli sekä konkretisoida skenaarioita että tuoda niihin mukaan lisää asiakasnäkökulmaa. Tarinat kirjoi-

8

tettiin jonkin kohderyhmän/asiakkaan näkökulmasta. Tarkoituksena oli kuvata millainen on kyseisen kohderyhmän tyypillinen päivä, matka tai loma Suomessa kunkin skenaarion mu-kaisessa maailmassa. Tarinoiden aiheet olivat seuraavat12:

eläkeläispariskunnan matka Suomessa

liikematkustajan matka

perheen ravintolakäynti

venäläisen matkailijan matka Suomessa. Ryhmiä pyydettiin kuvailemaan, minkälaisia tarinan matkailijat/asiakkaat ovat (ikä, suku-puoli, kansallisuus, varallisuus, kiinnostuksen kohteet jne.). Ryhmiä pyydettiin myös kerto-maan minkälainen palvelutapahtuma kyseisessä skenaariossa voisi olla ja minkälainen olisi käytetty teknologia tai infrastruktuuri yleisesti sekä kuvailemaan palvelujen ja tuotteiden laatua (asuminen, ruoka, elämykset jne.).

Skenaarioiden täydentämisen jälkeen siirryttiin osaamistarpeiden määrittelyyn. Ennakointi-ryhmälle esitettiin ehdotus matkailu- ja ravitsemisalan jakamisesta eri osa-alueisiin13 ja ryh-mä työsti ehdotuksesta neljä osa-aluetta, joita päädyttiin käsittelemään. Osa-alueiksi valikoi-tuvat: 1. Ruoka- ja ravintolapalvelut

ruuan valmistus

ravintoloiden asiakaspalvelut ja anniskelu (sis. ruoka- ym. ravintolat, kahvilat, pika-ruoka, pubit ym.)

suurtalouden ateriapalvelut 2. Majoituspalvelut

kylpylä- ja hyvinvointipalvelut

maatilamatkailupalvelut

majoituspalvelut (sis. hotellit ym. majoituspaikat, leirintäalueet) 3. Ohjelma-, viihde-, festivaali- ja hiihtokeskuspalvelut

festivaalit ja muut huvipalvelut

hiihtokeskuspalvelut

matkailun ohjelmapalvelut

4. Myynti-, markkinointi- ja kokouspalvelut

myynti-, markkinointi- ja varauspalvelut

kokous- ja kongressipalvelut

Pienryhmät määrittelivät osaamistarpeet yhdelle skenaariolle kerrallaan. Kukin alakohtainen ryhmä määritteli siis osaamistarpeet kaikille neljälle skenaariolle erikseen. Ryhmät pyrkivät

12

Tarinoiden aiheista esitettiin ennakointiryhmälle ehdotus, jota ryhmä sitten muokkasi oman tahtonsa mukaan ja päätyi tässä esitettyyn neljään tarinan otsikkoon. 13

Osa-alueen voidaan ajatella vastaavan tavallaan esimerkiksi toimialaluokittelun ala-toimialoja. Kysees-sä ei siis ole vaikkapa ammattiluokittelu vaan kyseisen alan esimerkiksi liiketoiminta-alueisiin perustuva jako, joka on vapaamuotoinen eikä sen tarvitse perustua mihinkään viralliseen luokitteluun. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kiinteistö- ja rakentamisalan ennakointiryhmä puolestaan valitsi omassa työs-sään osa-alueiksi rakentamisen, suunnittelupalvelut sekä käyttäjä- ja kohdepalvelut.

9

myös sijoittamaan kussakin skenaariossa määritellyt osaamistarpeet kuuden osaamiskoko-naisuutta kuvaavan pääotsikon14 alle. Nämä osaamiskategoriat olivat: A Toimialariippumattomat tuotannon yleistiedot ja taidot B+ C Tuotteiden ja palveluiden tuotanto-osaaminen D Liiketoimintaosaaminen, hallinto- ja talousosaaminen E Asiakkuuden, asiakassuhteiden hallinta F Työyhteisöosaaminen G Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet H Tutkimus- ja kehitysosaaminen.

5.2. Neljäs ennakointityöpaja: Osaamistarpeiden määrittely ammattiryhmittäin Neljännessä ennakointityöpajassa jatkettiin osaamistarpeiden määrittelyä ja siirryttiin am-mattiryhmäkohtaiseen tarkasteluun. Ammattiryhmittäisiä osaamistarpeita tarkasteltiin nyt ainoastaan tavoiteskenaariossa. Lisäksi pohdittiin alan koulutuksen muutostarpeita ja keino-ja koulutuksen kehittämiseksi. Tämän ennakointityöpajan keskeisenä tavoitteena oli syventää alan tulevaisuuden osaamis-tarpeiden määrittelyä pohtimalla osaamistarpeita alan keskeisten ammattiryhmien kannalta. Ennakointiryhmälle esitettiin ammattiryhmäjaoksi työvoima- ja koulutustarpeiden enna-koinnissa (määrällinen ennakointi) käytettyä matkailu- ja ravitsemisalaan liittyvää ammatti-ryhmäjakoa. Ryhmä päätyi kuitenkin muokkaamaan ammattiryhmittelyä niin, että lopputu-loksena oli seuraavanlainen ryhmittely: 1. Ravitsemisalan palveluiden ammatit

Kokit

Asiakaspalvelu ja myyntihenkilöstö (sis. tarjoiluhenkilöstö)

Työnjohto (vuoroesimiehet, ravintolapäälliköt ja muut esimiehet)

Ravitsemisalan yritysten johtajat ja yrittäjät

Ravitsemisalan asiantuntijat

2. Matkailupalveluiden ammattilaiset

Matkailuasiantuntijat (sis. mm. matkailupäälliköt, matkailusihteerit, projektipäälliköt)

Ohjelmapalvelut, matkailupalvelujen tuottaja

Työnjohto

Matkatoimistovirkailijat, matkaopas

Tapahtumatuottaja, kongressipalvelut

Matkailupalveluyritysten johtajat ja yrittäjät

3. Majoituspalveluiden ammatit

Majoituspalveluyritysten johtajat ja yrittäjät

Vastaanottovirkailija, asiakaspalvelija (myynti- ja markkinointihenkilöstö)

Työnjohto

Ennakointiryhmä jakaantui kolmeen pienryhmään, joista jokainen käsitteli yhden ammatti-ryhmän tulevaisuuden osaamistarpeita tavoiteskenaariossa. Lähtökohtana oli pohtia, millai-silla osaamisilla sen mukaiseen matkailu- ja ravitsemisalan tulevaisuuteen päästäisiin ja mil-

14

Ryhmittely mukaili C&Q-järjestelmässä käytettyä osaamiskvalifikaatioiden luokittelua. Lisää osaamis-ten luokitusjärjestelmästä Taina Hanhisen väitöskirjassa Työelämäosaaminen – Kvalifikaatioiden luoki-tusjärjestelmän konstruointi. 2010. http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-8290-8.pdf .

10

laista osaamista tarvitaan, jotta kyseisenlaista alan kukoistuksen tilaa voidaan ylläpitää.15 Myös tässä vaiheessa osaamistarpeet pyrittiin luokittelemaan kuuteen pääluokkaan (ks. edel-linen työpaja, luku 5.1). Taustatiedoksi ja tukimateriaaliksi ennakointiryhmälle jaettiin haas-tatteluin koottuja tietoja alalla toimivien työorganisaatioiden näkemyksistä tulevaisuuden osaamistarpeista. Haastattelutiedot oli koottu C&Q-profession-järjestelmän avulla. Järjes-telmää on kuvattu liitteessä 2. 4. Työpajan päätteeksi jakauduttiin jälleen edellisessä työpajassa määriteltyihin matkailu- ja

ravitsemisalan osa-alueittaisiin ryhmiin tavoitteena pohtia alan koulutuksen kehittämis-tarpeita. Lopuksi ryhmät esittelivät pohdinnan tulokset toisilleen ja käytiin yhteinen keskustelu siitä, miten alan koulutusta tulisi kehittää.

6. Raportointi ja tiedon levittäminen Jokaisesta ennakointiryhmän tapaamisesta laadittiin muistio, johon koottiin kulloisenkin tilaisuuden tulokset. Ryhmälle annettiin myös mahdollisuus kommentoida ja täydentää muistiota. Tämän lisäksi ennakointiryhmälle lähetettiin sähköinen palautekysely jokaisen ennakointityöpajan jälkeen, jossa jäsenillä oli mahdollisuus antaa palautetta tilaisuuden työs-kentelytavoista ja kulusta sekä vielä täydentää tuotettuja tuloksia. Tilaisuuksien tuotosten raportointi toimi perustana osaamistarveraportin laatimiselle. 6.1 Päätöskokous Ennakointiryhmälle oli ennakointityöpajojen jälkeen toimitettu etukäteen luonnos matkailu- ja ravitsemisalan osaamistarveraportista sekä siihen liittyviä täsmentäviä kysymyksiä. Pää-töskokouksessaan ryhmä vielä täsmensi raportoituja tuloksia, minkä jälkeen osaamistarve-raportti kirjoitettiin lopulliseen muotoonsa. 6.2 Osaamistarveraportti Ennakointityön tulokset raportoitiin osaamistarveraportissa. Raporttiin koottiin ennakoin-tiprosessin alussa valitut muutostekijät, laaditut skenaariot, osa-alueittaiset osaamistarpeet eri skenaarioissa, ammattiryhmittäiset osaamistarpeet tavoiteskenaariossa, ehdotukset kou-lutuksen kehittämiseksi, ennakointiprosessin kuvaus ja sen arviointia sekä C&Q-profession-järjestelmän avulla haastatteluin kootut tiedot työorganisaatioiden näkemyksistä liittyen tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Ennakointiryhmän tuottamat osaamistarpeet myös muun-nettiin C&Q-järjestelmässä käytetyn osaamiskvalifikaatioluokituksen mukaisiksi osaamisiksi, jotta niiden vertailu haastatteluin koottuihin tietoihin helpottui.

7. Eri toimijoiden roolit ennakointiprosessissa Keskeisenä toimijana kussakin VOSE-projektin ennakointiprosesissa olivat ennakointi-ryhmät, jotka oli koottu ennakoitavan alan asiantuntijoista. Viimeisimmässä eli matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa asiantuntijaryhmä muodostui matkailu- ja ravitse-mispalveluiden koulutustoimikunnasta, jota täydennettiin muilla asiantuntijoilla.

15

Tavoiteskenaariossa kuvattuun tilanteeseen ei kaikilta osin voida päästä vain matkailu- ja ravitse-misalan tietyllä osaamisen tasolla ja kirjolla, vaan kyse on luonnollisesti myös alan ulkopuolisista tekijöis-tä, kuten yhteiskunnallisista päätöksistä, globaalin talouden vaikutuksista jne. Ennakointityössä on kui-tenkin mietitty sitä, miten osaamisella voidaan vaikuttaa alan tulevaisuuteen

11

VOSE-projektin Opetushallituksessa työskennellyt projektihenkilöstö suunnitteli ja aika-taulutti työn. Käytännön työvaiheet suunniteltiin yhdessä ennakointiprosessin fasilitoinnista vastanneen Gaia Consulting Oy:n kanssa, joka myös hoiti työvaiheiden (pari- ja ryhmä-työskentelyt ennakointityöpajoissa) toteuttamisen tilaisuuksissa. Fasilitoijat myös vastasivat ennakointityöpajojen muistioiden laatimisesta. Osaamistarveraportit kokosi projektihenki-löstö. Kiinteistö- ja rakentamisalan sekä matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosesseissa taus-tamateriaalina käytetyt alakohtaiset taustaselvitykset sekä jälkimmäisessä hyödynnetyn, ylei-sempiä yhteiskuntaa ja työelämää koskevia tulevaisuushankkeita koskevan taustaselvityksen kokosi Foredata Oy. C&Q-profession-järjestelmän suhteen tehtiin yhteistyötä C&Q Systems Oy:n kanssa, joka on järjestelmän toimittaja. Samainen taho myös vastasi ennakointiryhmän tuottamien osaamistarpeiden kääntämisestä C&Q-järjestelmässä käytetyn osaamiskvalifikaatioluokitte-lun mukaiseksi. VOSE-projektissa toteutettuun C&Q-profession-järjestelmän kokeiluun osallistui 13 koulutusorganisaatiota, jotka edustivat sekä ammatillista että ammatti-korkeakoulutusta. Nämä tahot toteuttivat osaamistarvehaastatteluita työorganisaatioihin ja tallensivat niitä yhteiseen tietokantaan. TrendWiki-järjestelmän suhteen projektissa tehtiin yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeri-ön sekä Data Rangers Oy:n kanssa. Projektihenkilöstö kokosi järjestelmään signaaleja ja matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa koko ryhmällä oli pääsy järjestelmään.

8. Ennakointiprosessin arviointia Kuten edellä on mainittu, ennakointiryhmille lähetettiin jokaisen ennakointityöpajan jälkeen palautekysely, jossa ryhmän oli mahdollista antaa palautetta muun muassa itse ennakointi-prosessista ja käytetyistä työskentelytavoista. Kulloinkin toteutetun ennakointityöpajan tuottamia tuloksia oli kyselyssä mahdollisuus arvioida ja kommentoida myös niiden työhön mukaan kutsuttujen henkilöiden, jotka eivät olleet kyseiseen työpajaan osallistuneet. Pää-töskokouksessaan ennakointiryhmä myös arvioi prosessia kokonaisuudessaan. VOSE-projektille on lisäksi toteutettu kaksi ulkoista väliarviointia sekä loppuarviointi. Näiden ar-viointien tulokset on huomioitu projektin edetessä ja ne tulisi huomioida myös jatkossa tapahtuvassa kehittämistyössä. Oheiseen taulukkoon on koottu arviointien perusteella projektissa kehitetyssä ennakointi-prosessissa havaittuja vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

12

Vahvuudet Parantamisalueet

- Prosessin jatkuva arviointi

- Koulutustoimikunta ennakointiryhmän ytimenä, ryhmää täydennettiin muilla asian-tuntijoilla

- Ennakointityön tueksi laaditut tausta-selvitykset

- C&Q-profession-järjestelmä

- TrendWiki-järjestelmä

- Kysely muille koulutustoimikunnille alojen välisistä rajapinnoista.

- Tehokas viestintä (ml. ennakointityöpajoista laaditut muistiot)

- Prosessin ajoitus ja jaksottaminen viimeisessä pilotissa

- C&Q- ja TrendWiki-järjestelmien parempi hyödyntäminen

- Kestävän toimintatavan löytäminen eri alojen välisten rajapintojen analysointiin.

- Ajankäytön tehostaminen ennakointityö-pajoissa

- Ennakkomateriaalin ja -tehtävien toimitta-minen ennakointiryhmälle ennen työpajoja

- Yritysnäkökulman huomioiminen ennakoin-tityöpajoissa

- Asiakasnäkökulman huomioiminen enna-kointityöpajoissa

- Opiskelijoiden näkemysten saaminen mukaan ennakointiprosessiin

Taulukko 1. Ennakointiprosessin vahvuudet ja parantamisalueet. Koulutustoimikunnassa on monipuolinen alan edustus ja se toimiikin hyvin ennakointityötä tekevän ennakointiryhmän ytimenä. Ryhmää tulee vielä täydentää muilla alan asiantuntijoilla ja varmistaa, että muun muassa korkeakoulu- ja tutkimussektori ovat riittävän hyvin edus-tettuina ryhmässä. Kun koulutustoimikuntien tehtäväksi on määritelty osaamistarpeiden ennakointi, on tärkeää, että ne myös itse tekevät ennakointityötä, saavat näkemyksensä työn tuloksissa julki ja näin ollen myös sitoutuvat tuloksiin ja voivat niiden pohjalta laatia esityk-siä koulutuksen kehittämiseksi. Ennakointiryhmät pitivät hyvinä ja hyödyllisinä työn tueksi tuotettuja taustaselvityksiä. Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmä, jonka kanssa C&Q-profession-järjestelmän tuottamia tietoja päästiin hyödyntämään, piti tietoja tarpeellisina ja näki tärkeänä, että ne liitettiin myös lopputuotoksena laadittuun osaamistarveraporttiin. Mikäli C&Q-profession-järjestelmästä muotoutuu riittävän kattava ja pysyvä toimintatapa, voidaan sen avulla tuottaa analysoitavaa tietoa muillekin aloille kuin niille, joilla on VOSE-tyyppinen laajempi enna-kointiprosessi käynnissä. TrendWiki-järjestelmän hyödyntämisellä ryhmällä ei ollut ollut riittävästi aikaa, mutta sen käyttö helpotti projektihenkilöstön taustatiedon tuottamista työpajoihin. On todettava, että järjestelmää ei tässä prosessissa hyödynnetty sen tarjoamien kaikkien mahdollisuuksien osal-ta, vaan lähinnä aineistopankkina. TrendWiki mahdollistaisi kuitenkin nyt toteutettua paljon paremman mahdollisuuden koota aineistoa ja analysoida sitä. Mikäli järjestelmä olisi jatkos-sa pysyvästi eri alojen ennakointityötä tekevien henkilöiden käytössä, se voisi toimia oivana aineistopankkina ja sen lisäksi myös työkaluna hahmottaa ja analysoida osaamistarpeisiin vaikuttavia trendejä sekä heikkoja signaaleja. Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa lähetettiin kysely muille koulutustoimi-kunnille. Tätä eri alojen koulutustoimikuntien puheenjohtajille ja sihteereille tehtyä Inter-net-kyselyä, jossa kysyttiin muun muassa näiden alojen edustajien näkemyksiä heidän oman alansa tulevaisuuden kehityksen vaikutuksista matkailu- ja ravitsemisalan tulevaisuuteen, pidettiin onnistuneena. Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiryhmä suositteli vastaavaa menettelyä käytettävän jatkossakin, kun ennakointiprosessia toteutetaan muilla aloilla. Kos-ka kyselyitä ei kuitenkaan voi lähettää kovin usein, tulisikin keksiä menettelytapa, jolla saa-taisiin mahdollisimman tehokkaasti, mutta aiheuttamatta vastaajille kuitenkaan liiallista rasi-tetta, koottua eri koulutustoimikuntien näkemykset niiden edustamien alojen rajapinnoista muihin aloihin.

13

Ennakointiryhmä piti tärkeänä myös prosessista tapahtunutta viestintää, johon liittyivät sähköpostiviestintä, Optima-työtilan käyttö ja ennen kaikkea jokaisesta työpajasta laaditun muistion toimittaminen kaikille ennakointityöhön mukaan kutsutuille. Prosessin ajoitusta, sen kestoa ja kokoontumisten määrää pidettiin matkailu- ja ravitse-misalan ennakointiprosessissa sopivana. Työskentelytahtia oli tiivistetty aiemmista proses-seista saadun palautteen perusteella. Koska ennakointityöhön osallistuminen on useimmille ”ylimääräinen lisätehtävä” päätyön lisäksi, on jatkossakin tärkeää huomioida se, että proses-siin liittyvän ajan käyttö pidetään mahdollisimman tehokkaana sekä odotetun tuloksen että osallistujien kannalta. Prosessiin osallistuneet olisivat toivoneet saavansa tutustuttavaksi enemmän ennakkomate-

riaalia ennen ennakointityöpajoja. Tähän tuleekin jatkossa kiinnittää huomiota.

Yritysten edustajia toivottiin enemmän mukaan ennakointityöhön. Lisäksi asiakkuusnäkö-kulma tulee olla ennakointityöpajoissa edustettuna. Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointi-prosessissa tämä jo toteutuikin. Projektin päättymisen jälkeen on myös keskusteltu siitä, että esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamareiden koordinoiman ennakointikamari-toiminnan16 kanssa voitaisiin tehdä yhteistyötä ja hyödyntää niissä edustettuna olevaa yri-tysnäkökulmaa valtakunnallisessa ennakointityössä. Ennakointikamareissa tuotetuilla alueel-lisilla näkemyksillä voitaisiin myös täydentää valtakunnallisia tuloksia ja yhteistyötä voitaisiin tehdä lisäksi ennakointikamarien järjestämien yrityskyselyjen yhteydessä. Keskuskauppaka-marin avulla ennakointiprosessiin olisi myös mahdollista saada laajemmin valtakunnallista yritysnäkökulmaa alueellisten kauppakamareiden kautta. Puutteita ennakointimallissa on vielä opiskelijoiden näkemysten tuomisessa ennakointityöhön ja sen ratkaisemiseksi tulisi-kin kehittää menettelytapa.

16

http://www.ennakointikamari.fi/

14

LIITE 1

TEM - TRENDWIKI

Kuvauksen on laatinut Petri Honkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja sitä on hiukan muokattu Ope-tushallituksessa.

TrendWiki on työkalu toimintaympäristön muutosten tarkasteluun. Sinne kerätään uutisia, tutkimustuloksia ja muita viestejä, jotka auttavat jäsentämään uusia ilmiöitä ja hahmotta-maan muutosten suuntaa. Näitä viestejä kutsutaan signaaleiksi, ja niistä koottuja muutos-luonnehdintoja trendeiksi. TrendWiki on sekä aineiston keruu- ja analysointiväline että tie-topankki, jonne varastoiduista toimintaympäristön muutoksia koskevista uutisista, rapor-teista ja muista asiakirjoista löytää helposti hyödyllistä aineistoa.

Nimensä mukaisesti TrendWiki on wikisovellus: se perustuu muun sosiaalisen median ta-paan käyttäjien omaan aktiivisuuteen. Osallistujat etsivät ja syöttävät itse signaalit, kaiken tiedot, mitä työssä tarvitaan. TrendWiki on otettu käyttöön vuoden 2009 lopulla, ja sinne on jo kertynyt yli 14 000 signaalin aineisto, jota voi käyttää monenlaiseen analyysityöhön. Trendwikistä löytyvät sekä tähän mennessä muodostetut että työn alla olevat trendit.

TEMissä TrendWikillä on muutamia kymmeniä aktiivisia käyttäjiä, muualla konsernissa hieman enemmän. Tekesillä ja Finprolla on välineestä omat sovelluksensa, joiden signaaleja myös TEMiläiset voivat käyttää. Tähän mennessä TrendWikiä on ministeriössä näkyvim-min hyödynnetty konsernistrategian valmistelussa. TrendWikin pohjalta laadittiin myös Trendikatsaus 2011 -asiakirja. Tänä vuonna TrendWikin uudistettuja työskentelyalustoja on esitelty TEM:ssä ns. ”trendimaisemina”. Ne ovat ensimmäisten signaalien pohjalta laadittuja luonnehdintoja ilmiöalueista, joihin kerätään lisää aineistoa, lisää signaaleja trendien tar-kemmaksi hahmottamiseksi. Tähän työhön kaivataan lisää osallistujia!

TrendWikin on hyvin käytännönläheinen sovellus. Esimerkiksi ”projekti”-ominaisuuden avulla siitä voi tehdä oman hankkeensa työkalun. Käyttäjä voi luoda TrendWikiin projektin ja tallentaa Internetistä löytämänsä kiinnostavat signaalit projektiin syöttöikkunan kautta. Kun relevantteja signaaleja on tarpeeksi, projektin sivulle voi laatia kuvauksen signaaleista kertyvän tiedon pohjalta. TrendWikin ”perusprojektissa” uusia trendejä on kirjoitettu usein ryhmätyönä kokoushuoneessa läppärin ja videotykin avulla. Trendwikistä löytyy esimerkke-jä siitä, millaisia projekteja tähän mennessä on toteutettu.

VOSE-projektissa TrendWikiä käytettiin lähinnä aineistopankkina. Ensimmäisten kahden ennakointiprosessin aikana käyttöoikeudet sinne oli vain Opetushallituksen projektihenki-löstöllä. Matkailu- ja ravitsemisalan ennakointiprosessissa järjestelmään pääsi jo koko enna-kointiryhmä. Aikataulullisista syistä VOSE-projektissa ei ehditty vielä hyödyntää kaikkia TrendWikin ominaisuuksia. Jatkossa on kuitenkin syytä vakavasti tarkastella mahdollisuutta jatkaa yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja käyttää järjestelmää täyspainoisem-min osaamistarpeiden ennakoinnin yhteydessä. Järjestelmä mahdollistaisi muun muassa tausta-aineiston paremman organisoinnin sekä signaalien ja trendien järjestelmällisen ko-koamisen sekä analysoinnin.

15

LIITE 2

C&Q Profession

Kuvauksen on laatinut Taina Hanhinen C&Q Systems Oy:stä ja sitä on muokattu Opetushallituksessa. C&Q Profession on kehittäjäorganisaatioiden käyttöön suunniteltu osaamistarpeiden enna-kointimenetelmä. Menetelmä koostuu strukturoiduista osaamistarvekartoituksista, jotka do-kumentoidaan selainkäyttöiseen ja tietokantapohjaiseen tietojärjestelmään. C&Q Professio-niin voi dokumentoida rajattoman määrän työorganisaatioiden ammattikohtaisia osaamistar-peita. Kun kaikki osaamistarvetiedot ovat samassa tietokantapohjaisessa ympäristössä, työor-ganisaatioiden nykyisten ja tulevaisuuden osaamistarpeita voidaan tarkastella täsmällisesti ja tehokkaasti. Osaamistarvetietoja voi analysoida tai vertailla alue-, toimiala-, organisaatio- tai organisaatioryhmä-, ammattiryhmä-, ammattinimike- ja/tai osaamisaluetasolla. Eri käyttäjien C&Q Professioneita voidaan integroida yhteen, mikä mahdollistaa valtakunnan tason enna-kointiraporttien tuottamisen. Ennakointimenetelmä Osaamistarvekartoitukset tehdään tavallisesti puolistrukturoiduissa henkilökohtaisissa haas-

tatteluissa (à 1‒1,5 t), joissa työorganisaatioiden ammattiryhmäkohtaiset osaamistarpeet mää-ritellään ja dokumentoidaan. Kartoituksen tuloksena saadaan listat työorganisaation keskeisis-tä osaamistarpeista haastattelun kahdeksasta eri näkökulmasta: 1. Työntekijöiltä tällä hetkellä edellytettävä osaaminen? 2. Työorganisaation tulevaisuudessa tarvittava osaaminen? 3. Nykyisten työntekijöiden välittömät kehittämis- ja lisäosaamistarpeet? 4. Rekrytoitavilta henkilöltä edellytettävä osaaminen? 5. Minkä tutkintojen suorittamiseen organisaatiossa olisi tarvetta? 6. Alihankinta- ja tilapäistyövoiman tarve? 7. Työssäoppijoilta edellytettävä osaaminen? 8. Vastavalmistuneiden rekrytoitujen osaamispuutteet? 9. Ennakoinnin näkökulmasta haastattelun toinen kysymys organisaation tulevaisuuden osaa-mistarpeista on kartoituksen ydin. Sen yhteydessä käydään läpi millaisia muutoksia organisaa-tion toimialalla on nähtävissä, miten organisaation asiakassegmentit, tuotteet, teknologiat ym. muuttuvat, ja mitä uusia osaamistarpeita nämä kaikki muutokset tuovat tullessaan organisaa-

tioon. Seuraavat kysymykset (3‒7) hakevat tietoa, miten strategisesti tärkeä tulevaisuuden osaaminen hankitaan organisaatioon.

Osaamistarvekartoitukset päivitetään 1‒2 vuoden välein jolloin järjestelmään tallentuu orga-nisaatioiden osaamistarpeita koskeva historiatieto. Tämä mahdollistaa osaamistarpeiden kehi-tyksen ja muutostrendien tarkastelun. Haastatteluissa organisaation edustaja priorisoi osaamistarpeensa (liike-)toiminnan menesty-misen kannalta. Samalla hän arvioi työntekijöidensä osaamisen tasot ammattiryhmäkohtaises-ti. Järjestelmä tuottaa kuiluanalyysit vertaamalla henkilöstön osaamisresurssia organisaation tarpeisiin. Koska järjestelmän avulla voidaan yhdistellä eri organisaatioiden osaamistarvetieto-ja, tietokannasta saadaan selville esimerkiksi valtakunnan tasolla, mitä yksittäisiä osaamisia tai eri alojen työorganisaatiot pitävät kaikkein merkityksellisimpinä menestymisensä kannalta. Toisaalta saadaan myös yhteenvetoja laajoista aineistoista ja tieto, missä eri ammattien osaa-misalueissa on suurimmat osaamispuutteet.

16

Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmä C&Q Professionin osaamistarvekartoituksissa osaaminen määritellään ja dokumentoidaan tietojärjestelmässä olevan jatkuvasti päivitettävän kvalifikaatioluokituksen avulla (kvalifikaatio =osaamistarve). Dynaamisessa luokituksessa on yli 10 000 hierarkkisesti luokiteltua osaamis-aluetta, ja sitä täydennetään jatkuvasti uusien osaamisalueiden esiinnyttyä. Kvalifikaatioluoki-tusta on täydennetty vuodesta 1997 lähtien tuhansien osaamistarvekartoitusten yhteydessä. Kvalifikaatioluokituksessa jokaisella yksittäisellä kvalifikaatiolla on luokituksen rakenteesta johdettu luokittelukoodi, ja yksittäisiä kvalifikaatioita voidaan liittää kulloistenkin tarpeiden mukaan muodostettaviin dynaamisiin ammattikuviin. Kvalifikaatioiden systemaattinen koodi-järjestelmä mahdollistaa mm. laajojen kvalifikaatioaineistojen tilastollisen käsittelyn. Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmä on tieteellisesti perusteltu väitöstutkimuksessa: Työelä-mäosaaminen ja kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi. (T. Hanhinen 2010). Osaamistarvetietojen hyödyntäminen C&Q Professionin avulla saatujen osaamistarvekartoitusten tietoja voi hyödyntää monin ta-voin opetuksen ja koulutuksen suunnittelussa sekä toteutuksessa: kysymyksen näkökulma suuntaa tietojen hyödyntämisen. Esimerkiksi osaamistarvekartoituksen ensimmäisen kysy-myksen vastaukset kertovat kartoittavien työorganisaatioiden työntekijöiltä tällä hetkellä edel-lytettävästä osaamisesta. Näitä kvalifikaatioiden yhteenvetolistoja on hyvä verrata oppilaitok-sen opetussuunnitelmien mukaisiin opetettavien asioiden sisältöihin – opetetaanko samoja asioita kuin alueen työelämä edellyttää työntekijöidensä osaavan? Kun kartoituksissa on selvi-tetty kvalifikaatioiden lisäksi osaamistarpeiden merkitykset, opetuksen sisällöllisessä suun-taamisessa olisi erityinen painoarvo annettava kvalifikaatioille, joiden merkitystason keskiarvo lähentelee yhteenvetotilastoissa viittä, joka on korkein taso. Opetussuunnitelmien sisällölliseen kehittämiseen tuovat erityistä ennakointitietoa toisen ky-symyksen tulevaisuuden osaamisvaatimuksia arvioivat vastaukset. Näitä kvalifikaatiolistoja tutkitaan erityisellä tarkkuudella, sillä jokaisella kartoituksissa esiin tulleella kvalifikaatiolla on painoarvonsa; ja vaikka kvalifikaatio olisi mainittu vain kerran, se voi olla merkittävä heikko signaali tulevasta. Lähes jokaisen kysymyksen vastauksissa esiintyy työntekijöiltä edellytettäviä henkilökohtaisia ominaisuuksia ja asenteita. Vaikka ne ovat paljolti yhteneväisiä ammateista riippumatta, oppi-laitoksissa perehdytään erityisesti omalla opetusalalla korostuviin ominaisuuksiin ja asentei-siin; eri alojen ominaispiirteet ovat erotettavissa. Vaikka henkilökohtaisia ominaisuuksia ja asenteita on vaikea opettaa perinteisin menetelmin, työelämän edustajat korostetusti toivovat, että ko. asioiden opetus huomioitaisiin käyttämällä esimerkiksi monipuolisia opetus- ja ohja-usmenetelmiä sekä oppimisympäristöjä. C&Q Systems C&Q Profession on C&Q Systems Oy:n vuodesta 1997 kehittämä menetelmä ja tietojärjes-telmä. Se on parhaillaan käytössä 38 suomalaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa. C&Q Professionin avulla on tehty osaamistarvekartoitukset yli 2 000 työorganisaatioon, kartoituk-set käsittävät yli 50 000 ammattilaisen osaamistarpeet.

17

C&Q-profession ja VOSE-projekti VOSE-projektissa on testattu C&Q-profession-järjestelmää noin kahden vuoden ajan. Ta-voitteena oli pilotoida valtakunnallista tietokantaa eli yhteistä tietopankkia, johon kootaan usean tiedon kerääjän haastattelutiedot ja saadaan näin mahdollisimman laaja aineisto koskien osaamistarpeita. Tietokantaan koottiin haastatteluja niiltä aloilta, joilla VOSE-projektissa to-teutettiin laajempi ennakointiprosessi eli kiinteistö- ja rakentamisalalta, lasten päivähoidon sektorilta sekä matkailu- ja ravitsemisalalta. Yhteistyökumppaneina ja tiedonkerääjinä VOSE-projektissa on ollut 13 koulutusorganisaa-tiota, osa koko testauksen ajan ja osa viimeisen vuoden aikana. Mukana olleet koulutusorga-nisaatiot ovat:

Centria ammattikorkeakoulu Oy (Kokkola)

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä/Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA (Lappeenranta)

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä/Liikelaitos Edupoli (Porvoo)

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU (Nivala)

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä/Ammattiopisto Lappia (Tornio)

Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä/Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekami (Kotka)

Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus (Kouvola)

Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO (Kouvola)

Metropolia Ammattikorkeakoulu, Rakennus- ja kiinteistöala (Helsinki)

Oulun Aikuiskoulutuskeskus OAKK (Oulu)

Satakunnan ammattikorkeakoulu, Liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala (Pori)

Turun ammattikorkeakoulu, Hyvinvointipalvelut-tulosalue (Turku)

Vantaan ammattiopisto Varia (Vantaa) C&Q-professionin avulla VOSEssa kehitettyyn ennakointiprosessiin saadaan kätevästi mu-kaan laaja kirjo yritysten ja muiden työorganisaatioiden näkemyksiä tulevaisuuden osaamis-tarpeista. Kun tieto kootaan haastatteluin, on annetut vastaukset pidemmälle harkittuja kuin esimerkiksi Internet-kyselyin hankittu tieto. Lisäksi sekä työnantajat että haastatteluja tekevät organisaatiot hyötyvät prosessista. Tietoja voidaan hyödyntää suoraan ammatillisen lisäkoulu-tuksen suunnittelussa. Järjestelmän taustalla olevaa osaamiskvalifikaatioluokittelua voidaan myös käyttää ennakointi-ryhmien skenaariotyöskentelyn avulla tuottamien osaamistarvetietojen jäsentämisessä. Jatkossa tulisikin pohtia, miten C&Q-profession järjestelmästä saataisiin valtakunnallisesti riittävän kattava niin, että se tuottaisi sekä maantieteellisesti että toimialanäkökulmasta riittä-vän luotettavaa tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista. Tällainen kattava tietokanta tuottaisi jatkuvasti tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista eri aloille ja sitä voitaisiin hyödyntää muilla-kin aloilla kuin niillä, joilla on VOSE-tyyppinen laajempi ennakointiprosessi käynnissä.