12

w w w . m i l . f i / p o r p rHe inäHe inä 2 0 0 82 0 0 8

Virka-apu –Puolustusvoimien kakkostehtävä s. 3-9.

2

PORIN PRIKAATINTIEDOTUSLEHTIToimitus27801 SÄKYLÄ

JULKAISIJAPorin Prikaati ja Porin Rykmentin —Porin Prikaatin Kilta

TOIMITUSNEUVOSTOPuheenjohtajaeversti Eero PyötsiäJäsenet:Killan pj.Jorma KoivistoKillan vpj.Raimo Salo

PÄÄTOIMITTAJAeverstiSakari Wallinmaapuh. (02) 181 52300

TOIMITUSSIHTEERIkapteeniMatti Vihurilapuh. (02) 181 52336

TOIMITTAJAjääkäri Jani-Patrik SiikarlaAVUSTAJATUrsula Lehtivuoripuh. 040 537 1197Kari Nummilapuh. (02) 762 6032Jorma Pihlavapuh. 050 523 2259Erkki Saarinenpuh. 050 581 9704Asko Tanhuanpääpuh. 040 510 1518Samuli Vahteristopuh. 050 561 1455Tapio Vallinpuh. (02) 622 8303

TAITTOSimo Nummipuh. 040 532 5815simo.nummi@mainosnummi.inet.fi

TALOUDENHOITAJAOSOITTEENMUUTOKSETTmi TilistöSeppo Luotopuh. (02) 867 1581

PANKKINordea, Säkylä113130-6102952

KIRJAPAINOEura Print Oy

Kansi: Ratsastava poliisi osallistui toukokuun lopulla Säkylässä järjestettyyn kriisinhallintaharjoitukseen. Ratsupoliisit ja tulevat rauhanturvaajat partioivat yhdessä kuvitteellisella kriisialueella. Kuva: Matti Vihurila

s. 4s. 7s. 8s. 9s. 12s. 13s. 14s. 17s. 20s. 22s. 23s. 24s. 26s. 28s. 30s. 33s. 36s. 38

SIVU 10

Porin Prikaatissa komentajanvaihto

SIVU 18

Entinen PorilainenTomi Saarinen

Turvallisuutta suomalaisillePorin Prikaati ojentaa auttavan kätensäYhteiskunnan mittaamaton reserviSini-vihreä yhteistoiminta pelaa Ala-Satakunnassa Uuden komentajan linjauksiaPorilaisen päiväkirjaTapahtumia Positiivisuudella pärjääRatsupoliisit ja sotilaat yhteisharjoituksissa Ylennykset ja kunniamerkit”Iso pala mitalista kuuluu muille”Reserviläisten kuntotutkimus alkoi SäkylästäMiehistöön kaivataan vielä lisää vapaaehtoisiaKehitysvammaiset mukana omalla kurssillaanKilta toimiiViherhiukkasetKomentajien vaihtuessa Kronikat

PÄÄKIRJOITUS

3

w w w . m i l . f i / p o r p r

h e i n äh e i n ä 2 0 0 82 0 0 8

EverstiSakari Wallinmaa

päätoimittaja

Kuten tässä lehdessä on aiem-min kerrottu, puolustusvoi-milla on uuden lain mukaan

kolme tehtävää. Porin Prikaatin osuus ykkös- ja kolmostehtävissä on varsin näkyvä. Sotilaallisen maanpuolus-tuksen valmiutta Porin Prikaati tuot-taa varusmieskoulutuksella, kertaus- ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoituksilla sekä kriisiajan suun-nitelmilla ja muilla valmisteluilla. Puolustusvoimien osallistumisessa kansainväliseen sotilaalliseen kriisin-hallintaan Porin Prikaati on avain-pelaaja. Prikaati perustaa kriisinhal-lintajoukkomme sekä vastaa niiden kansallisen johtamisesta ja tuesta.

Tässä numerossa tarkastellaan tarkemmin puolustusvoimien kakkostehtävää, muiden viran-omaisten tukemista. Yleisimmin kyse on virka-avun antami-sesta. Yhteiskunnan nykyaikaisissa kriiseissä eri viranomaiset voivat joutua tekemisiin sellaisten turvallisuustilanteiden kans-sa, joiden ratkaisemiseen tarvitaan puolustusvoimien erityis-taitoja ja resursseja. Tärkeää on myös puolustusvoimien kyky tuottaa suuria ja vaikeissa olosuhteissa toimimaan kykeneviä osastoja tuntiluokan varoitusajalla. Lisäksi puolustusvoimien suuria materiaalimääriä ja erityiskuljetuskapasiteettia voidaan hyödyntää. Harvoin sattuvia erityistilanteita varten ei kannata kehittää vastaavia suorituskykyjä esimerkiksi poliisille tai pa-lokunnille. On kaikkien etu, että puolustusvoimat tarjoaa tar-vittaessa erityiskykyjään muiden viranomaisten käyttöön.

Jotta virka-aputehtävien hoitaminen ei vie kohtuuttomasti resursseja muilta tehtäviltä, pyyntö esitetään ja päätös virka-avusta tehdään melko korkealla tasolla. Porin Prikaati ei siis itsenäisesti päätä virka-avusta, vaan se saa tehtävän ylemmäl-tä esikunnalta. On muistettava, että Porin Prikaatin resurssit on mitoitettu yllä kerrottuihin ykkös- ja kolmostehtäviin ja virka-apu pysäyttää usein jonkin niihin liittyvän toiminnon. Kun tarkastellaan nykyaikaista varusmiespalvelusta, aikatau-lun tiukkuus ja koulutuksen nousujohteisuus eivät salli pitkiä suunnittelemattomia pausseja. Porin Prikaati noudattaa tiuk-kaa linjaa sellaisten pyyntöjen suhteen, jotka veisivät varus-miehiämme, henkilökuntaamme ja kalustoamme pois ydin-tehtävästään, vaikka pyyntö sinänsä olisikin ymmärrettävä ja tavoite yleishyödyllinen. Virka-avun kohdalla tilanne on kui-tenkin selkeä: kun tehtävä saadaan yleensä Länsi-Suomen So-tilasläänin Esikunnasta, toiminta käynnistyy välittömästi. Vii-me joulukuussa itsenäisyyspäivän alla lähetimme muutamassa tunnissa käskystä osaston osallistumaan Nokian vesikriisin vastatoimenpiteisiin. Vesiperävaunut sekä järjestelmälliseen toimintaan tottunut ja itsensä huoltamaan kykenevä osasto oli-vat avainasemassa autettaessa väestöä vesiongelmissa.

Muiden viranomaisten tukena

Osa virka-aputehtävistä sisältää turvallisuusriskin henkilöstölle. Täl-löin ei käytetä varusmiehiä, vaan Po-rin Prikaatista lähtevät liikkeelle juuri kyseisen tyyppisiin tehtäviin koulu-tetut henkilöt erityiskaluston kanssa. Raskaasti panssaroitujen ajoneuvo-jen käyttö suojana ja räjähteiden rai-vaamiskyky ovat esimerkkejä tällai-sista tehtävistä.

Kun Porin Prikaatista lähtee osas-to virka-aputehtävään, sen johta-ja ilmoittautuu virka-apupyynnön esittäneen viranomaisen paikallisjoh-tajalle, esimerkiksi poliisin kenttäjoh-tajalle. Kyseinen viranomainen antaa tehtävän ja toimivaltuudet sekä joh-taa tehtävän suoritusta. Porin Prikaa-

tin asiantuntijoiden tehtävä on suosittaa resurssimme parhaita käyttötapoja ja kertoa mahdollisista rajoitteista. Johtamisvas-tuun mukaisesti myös tiedottamisvastuu on toimintaa johta-valla viranomaisella. Niinpä Porin Prikaati ei aina voi vastata kovin yksityiskohtaisesti medialta tuleviin kysymyksiin tietyn virka-aputehtävän luonteesta tai vaiheesta.

Toimittaessa esimerkiksi poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa yhteistyössä virka-aputehtävissä saadaan myös tietoa muiden turvallisuusviranomaisten toimintatavoista ja kalustos-ta. Tästä on hyötyä kehitettäessä omia kriisivalmiuksiamme ja niihin tähtäävää koulutusta. Toisaalta Porin Prikaati tukee esi-merkiksi poliisien koulutusta, jotta kenttäjohtajat ja muu polii-sihenkilöstö tuntisivat paremmin erityisresurssiemme suoritus-kyvyn. Vastaavasti kyseiset viranomaiset tarjoavat mielihyvin tietotaitoaan ja erityisosaamistaan Porin Prikaatin käyttöön. Tästä säännöllisenä esimerkkinä on Porin Prikaatin saama tuki alokkaiden palvelukseen astumispäivänä. Yksittäisenä tapah-tumana mainittakoon myös ratsastavan poliisin osallistumi-nen kriisinhallintaharjoitukseemme Säkylän keskustassa tou-kokuussa.

Virka-apu velvoittaa Porin Prikaatia pitämään yllä jatkuvaa valmiutta ja ajoittain se myös muuttaa suunniteltuja toimin-tojamme. Saatavat hyödyt ovat kuitenkin hyvä korvaus näis-tä vaatimuksista. Antamalla virka-apua osallistumme yhteis-kunnan rauhan ajan turvallisuuskriisien hoitoon ja osoitamme samalla tarpeellisuutemme osana maanpuolustuksen kokonai-suutta.

4

Puolustusvoimat kuuluu yhteiskunnan peruspilarei-hin. Sen laissa määrättyihin tehtäviin on kirjattu tuot-taa turvallisuutta jokaiselle suomalaiselle. Joskus kan-salaisten arjen turvallisuus saattaa järkkyä äkillisesti ja yllättäen. Silloin puolus-tusvoimien osaava henki-löstö ja erityiskalusto tu-kevat pyydettäessä muita turvallisuudesta vastaavia viranomaistahoja. Konkreet-tinen esimerkki virka-avus-ta koettiin Nokian vesikrii-sin yhteydessä. Silloin mm. maavoimien maakunta-komppaniat lievensivät kan-salaisten hätää järjestämäl-lä vedenjakelun.

Puolustusvoimat osana kansalaisten turvallisuuttaTeksti: Samuli Vahteristo

Kuvat: Samuli Vahteristo,

Matti Vihurila

5

Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä muiden viranomais-ten tukeminen on nostettu toi-

seksi tärkeimmäksi tehtäväksi Suomen sotilaallisen puolustuksen jälkeen. Maa-voimien Esikunnan operatiivisen osas-ton päällikön eversti Kari Veijalaisen mukaan virka-avulla tarkoitetaan puo-lustusvoimien poliisille tai muille vi-ranomaisille näiden pyynnöstä antamaa resurssien tilapäistä käyttöä toisen osa-puolen toimialaan kuuluvien tehtävien toteuttamiseksi silloin, kun vastuuviran-omaisen omat voimavarat ovat riittämät-tömät tai tarvitaan puolustusvoimien eri-koishenkilöstöä ja -välineistöä.

- Tyypillisimpiä muiden viranomais-ten tukemistehtäviä maavoimille ovat sotilasräjähteiden raivaaminen, kadon-neiden henkilöiden etsintä ja osallis-tuminen pelastustoimintaan, esimer-kiksi metsäpalojen jälkisammutukseen tai onnettomuuspaikan eristämiseen. NH90- helikopterien saamisen myötä maavoimien virka-apukyky kasvaa lähi-tulevaisuudessa merkittävästi etenkin et-sintä-, meripelastus- ja palonsammutus-tehtävissä, Veijalainen sanoo.

Virka-apupyynnöt käsitel-lään tapauskohtaisesti

Eri turvallisuustoimijoiden keskinäi-sessä yhteistyössä hyödynnetään kaikki-en voimavaroja ja osaamista. Veijalaisen mukaan sama periaate toimii maavoi-mien ja muiden puolustushaarojen sisäl-lä sekä joukko-osastoissa, joilla on eri-laista kykyä esimerkiksi henkilöstön ja kaluston suhteen avustaa viranomaisia. Maavoimien Esikunta johtaa maavoi-mien tavanomaisen virka-avun sekä vas-taa maa-alueella tapahtuvan tavanomai-sen virka-avun ja siihen rinnastettavien velvoitteiden toteutuksen yhteensovitta-misesta puolustusvoimissa.

- Resurssit riippuvat hyvin pitkälle siitä, minkä tyyppisiä joukkoja varus-kunnassa tai joukko-osastossa koulute-taan. Esimerkiksi Pioneerirykmentissä koulutetaan erilaisia joukkoja ja erilai-sella kalustolla kuin Viestirykmentissä. Operatiivisten sotilasläänien esikunnat ylläpitävät resurssiluetteloita alueellaan tai hallussaan olevista suorituskyvyistä, joita voidaan käyttää erikseen pyydet-täessä muiden viranomaisten toiminnan tukemiseksi. Näin meillä on parempi kyky lähettää virka-aputehtävään paras-ta erikoisosaamista, Veijalainen sanoo.

Hän on kaivanut esiin tilastot, jotka kertovat yhteistyön tärkeydestä. Vuo-den 2008 alusta maavoimat on suoritta-nut muiden viranomaisten tukemisteh-

Laki puolustusvoimista (551/ 2007) määrittää puolustusvoi-mien tehtäväksi muiden viran-omaisten tukemisen, joka käsit-tää:

a) virka-avun antamisen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismiri-kosten estämiseksi ja keskeyttä-miseksi sekä muuksi yhteiskun-nan turvaamiseksi

b) pelastustoimintaan osallistu-misen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asian-tuntijapalveluita

c) osallistumisen avun antami-seen toiselle valtiolle terrori-is-kun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta.

Puolustusvoimien lakisäätei-siä muiden viranomaisten tu-kemiseen liittyviä virka-avun antamiseen rinnastettavia vel-voitteita ovat mm. osallistumi-nen pelastustoimintaan, soti-lasräjähteiden raivaaminen ja meripelastustoiminta.

täviä useita kertoja. Sotilasräjähteitä on raivattu yli 60 tehtävässä. Metsäpalo-jen jälkisammutuksiin on varuskunnis-ta lähtenyt virka-apuosastoja 15 kertaa. Kadonneen henkilön etsintätehtäviin on osallistuttu 10 kertaa.

Virka-avun antaminen ratkaistaan Veijalaisen mukaan aina tapauskohtai-sesti.

- Virka-avun saamisen perusteena on tilanteen tai tapahtuman yllättävyys tai tilapäisyys. Näin ollen esimerkiksi vuosittain järjestettävät tapahtumat ei-vät automaattisesti ole edellytys puolus-tusvoimien virka-avun saamiseksi. Vir-ka-aputehtävässä toimitaan pyytävän viranomaisen toimivaltuuksilla ja johta-mana.

Yhteistoiminta tiivistyy

Turvallisuusympäristö ja viranomais-organisaatiot muuttuvat kaiken aikaa. Koko ajan on huolehdittava siitä, ettei mitään notkahdusta pääse syntymään. Keskeistä Veijalaisen mukaan on harjoi-tella, kouluttaa ja oppia yhdessä, myös virheistä vastaisuuden varalle.

- Yhteistoiminta eri viranomaisten vä-lillä tulee jatkossa tiivistymään entises-tään Yhteiskunnan elintärkeiden toimin-tojen turvaamisen strategian (YETTS) periaatteiden mukaisesti. Esimerkkeinä voidaan mainita maavoimien maakun-takomppanioiden käyttö Nokian veden-jakelussa tai varusmiehistä muodostet-tujen virka-apuosastojen käyttö Kiinan Kansantasavallan maanjäristyksen uhri-en auttamiseen liittyen, missä tarkastet-tiin ja pakattiin onnettomuusalueille lä-hetettävät 1 000 telttaa ja 30 000 huopaa, Veijalainen kertoo.

FAKTAA

6

”Me reagoimme pyyntöön ”Me reagoimme pyyntöön välittömästi. Meillä on välittömästi. Meillä on aina valmiudessa 25 mie-aina valmiudessa 25 mie-hen virka-apuosasto, jota hen virka-apuosasto, jota johtaa ammattialiupseeri.johtaa ammattialiupseeri.Periaate on, ettei varus-Periaate on, ettei varus-miehiä lähetetä vaaralli-miehiä lähetetä vaaralli-seen tehtävään.”seen tehtävään.”

7

Porin Prikaati osallistuu vuosit-tain keskimäärin 30 virka-apu-tehtävään. Ne tulevat Länsi-Suo-

men Sotilasläänin Esikunnasta, jonne eri viranomaiset osaavat automaattisesti pyynnöt osoittaa.

- Me reagoimme pyyntöön välittö-mästi. Meillä on aina valmiudessa 25 miehen virka-apuosasto, jota johtaa am-mattialiupseeri. Osaston kokoonpano ja kalusto on pyynnössä mainittu hyvin yksityiskohtaisesti, joten henkilöstöä ja kalustoa muutetaan tarvetta vastaavak-si. Periaate on, ettei varusmiehiä lähe-tetä vaaralliseen tehtävään, sanoo Porin Prikaatin operatiivisen valmiussektorin johtaja, majuri Kimmo Levander.

Hänen mukaansa tyypillisiä tehtäviä ovat olleet kadonneen henkilön etsintä, metsäpalojen jälkisammutus ja liiken-teen ohjaus onnettomuuspaikalla.

- Varsinkin Etelä-Satakunnassa py-romaanin sytyttämien metsäpalojen jälkivartiointi, kytevien pesäkkeiden sammutus ja letkulinjojen purku ovat työllistäneet varusmiehiä melkoisesti. Olemme avustaneet sammutushenkilös-

töä myös juomaveden saannin ja muoni-tuksen osalta.

- Muutama vuosi sitten järjestimme myrskytuhojen sähkönjakelun katkok-sesta kärsiville maitotiloille voimako-neita. Viime talvena valmistauduimme räjäyttämään hyydejääpatoja Kokemä-enjoen suistosta. Onneksi tilanne lau-kesi, sillä kokeneellekin henkilöstölle jääpadot ovat arvaamattomia ja työ on hengenvaarallista, Levander kertoo esi-merkkitapauksista.

Vuosittain lähiseudun viranomaiset harjoittelevat yhdessä ja etenkin poliisi-viranomaisten kanssa yhteistyö on hyvin tiivistä.

- Poliisi ja sotilaspoliisit suorittavat yhdessä liikennevalvontaa: puhallus-testejä, nopeudentarkkailua ja ajoittain myös huumevalvontaa. Pasi-kuljetus-panssariajoneuvo on muutamaan ottee-seen ollut poliisin käytössä ampumavä-likohtauksen rauhoittamistilanteessa.

Prikaatissa on noin 900 ajoneuvoa, 2 500 henkilöä liikkuu päivittäin, aina voi sattua ja tapahtua.

Porin Prikaati ojentaa auttavan kätensäTeksti: Samuli Vahteristo

SUURONNETTOMUUSHARJOITUS Pasi ja säiliöajoneuvo olivat törmän-neet toisiinsa. Mukana harjoituksessa oli kaikki viranomaistahot. Yllättävän hyvin toiminta sujui ja pienistä havai-tuista puutteista otamme opiksi, majuri Kimmo Levander kertoo.

8

Nykyisellään puolustusvoimien teh-tävät on puristettu kolmeen entisten yh-deksän sijasta.

- Oman maan ja kansan puolustami-nen on tietysti ykköstehtävä. Valmiste-luvaiheessa kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan ja muille viranomaisille annettavan virka-avun välinen järjestys herätti epätietoisuutta poliitikoissa. Sil-loisen puolustusministerin Seppo Kää-riäisen kanssa asia kammettiin siten, että virka-apu on selkeä kakkonen, sil-lä se liittyy oman maan turvallisuuteen, Kaskeala valottaa valmistelua.

Komentajan mielestä puolustusvoi-mat on jopa vähätellyt sitä osaamista, materiaalia ja kapasiteettia, mitä se voi tarjota muiden viranomaisten tueksi. Hän arvelee ilmassa olleen pelkoa myös siitä, että sotilaat tarjoamansa tuen lisäk-si ottaisivat johtovastuun tilanteesta.

- Heti alkuun tämä kiellettiin kate-gorisesti. Se viranomainen, jonka vas-tuualueeseen tehtävä kuuluu - poliisille terrorismi ja rikollisuuden torjunta, raja-vartioviranomaisille rajojemme koske-

Yhteiskunnan mittaamaton reserviTeksti: Matti Vihurila

Kuva: Samuli Vahteristo

mattomuus, palo- ja pelastusviranomai-sille omansa – vastaa toiminnasta. Me olemme tämmöinen yhteiskunnan mit-taamaton reservi, amiraali Kaskeala pai-nottaa.

Suomi on viranomaisyh-teistyön mallimaa

Puolustusvoimat on kautta aikojen antanut virka-apua, joten mistään uudes-ta asiasta ei ole kysymys. Viimeaikaiset tapahtumat ovat kuitenkin pakottaneet miettimään, miten sitä voitaisiin tehos-taa. Tsunami-katastrofi n jälkeen pää-esikunta kartoitti, millä eri tavoin puo-lustusvoimat voi tukea yhteiskuntaa ja muita viranomaisia. Listaan kertyi yli 60 asiakokonaisuutta. Tämän jälkeen katsottiin, miten ne peilaavat erilaisiin kriisitilanteisiin, vaikkapa luonnonka-tastrofeihin tai ihmisen aiheuttamiin kriiseihin. Tässä matriisissa sitten todet-tiin, että puolustusvoimilla on paljon an-nettavaa yhteiskunnalle ja sen jäsenille. Kysymys on myös kustannustehokkuu-desta.

- Muiden viranomaisten on hyvä ym-märtää, ettei kannata rakentaa päällek-käisyyksiä, käyttää resursseja sellaiseen, mitä valtakunnassa jo on ja joka tulee meiltä puhelinsoitolla. Emmekä me tue pelkästään valtion viranomaisia vaan myös kuntia esimerkiksi metsäpaloissa tai siltojen rakentamisessa, Kaskeala sa-noo.

Suomalainen viranomaisyhteistyö saa osakseen ihailua rajojemme ulkopuolel-la. Kaskeala kertoo esimerkin.

- Meillä puolustusvoimat vastaa meri- ja ilmatilannekuvista, jotka me jaamme ikään kuin ilmaiseksi muille viranomai-sille. Amerikkalainen tulee ja ihmette-lee, miten tämä voi toimia: kaikki vi-ranomaiset puhaltavat yhteen hiileen ja joku koordinoi. Eikö teille tule reviiriris-tiriitoja ja kuka tämän maksaa, hän ky-syy. Meillä on lähtökohtana se, että jo-kainen vastaa omista kustannuksistaan ja asiat hoidetaan niin, että kansantalou-den kokonaisedun mukaisesti asiat hoi-tuvat kustannustehokkaasti.

- Meillä on materiaalia, miesvoimaa, ajoneuvoja, meri- ja ilmakuljetuskykyä, suojelutiedustelukapasiteettia. Polii-sin ei tarvitse ostaa omia panssariajo-neuvoja, koska se saa ne meiltä tueksi. Virka-avussa lähtökohtana on, että se viranomainen, jonka vastuulle tehtävä kuuluu, myös johtaa toimintaa, puolus-tusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala tiivistää. Vuoden alusta muille viranomaisille annettava virka-apu on ollut puolustusvoimien kakkostehtävä.

9

Kirjoittaja, komisario Matti Salonen työskentelee Kokemäen kihlakunnan poliisilaitoksella.

Kokemäen kihlakunnan poliisi-laitoksen ja Porin Prikaatin yh-teistoiminnan keskeisimpänä

muotona on virka-avun antaminen ja pyytäminen puolin ja toisin. Yhteistoi-minta on muodostunut vuosien saatos-sa joustavaksi, vaikka se edellyttääkin tiettyjen muotomääräysten noudattamis-ta. Poliisi on pyytänyt prikaatilta käyt-töönsä pääasiassa erikoiskalustoa, mitä sillä itsellään ei ole. Tämähän onkin vir-ka-apu-ajattelun yksi keskeisistä periaat-teista: eri viranomaisten on turha hankkia päällekkäistä kalustoa vaan lainata niitä keskenään. Kalustoa on tarvittu mm. kii-reellisten ja vaarallisten virkatehtävien suorittamiseksi. Tämän lisäksi poliisilla on ollut mahdollisuus saada prikaatilta henkilöstöapua esim. kadonneen henki-lön löytämiseksi. Viime vuosien aikana poliisi on pyytänyt prikaatilta esimerkik-si Pasi-kuljetuspanssariajoneuvoa käyt-täjineen erittäin vaarallisten tilanteiden turvaamiseksi. Viimeksi Pasia tarvit-tiin syksyllä 2007, kun poliisi otti kiinni vakavaan väkivaltarikokseen syyllisty-neen henkilön harjavaltalaisen mootto-ripyöräjengin kerhotiloista. Kiinniotto-tilanteessa kuljetuspanssariajoneuvo oli keskeinen turvallisuustekijä poliisin ja kohdehenkilön välillä.

• • •

Huumausainerikosten tutkinnassa pri-kaatin ja Kokemäen poliisin yhteistoi-minta on ollut niin ikään tiivistä. Poliisi on saanut virka-apupyynnön perusteella prikaatin huumekoiria etsintätehtäville. Mainittakoon, että erään kerran poliisi turvautui myös prikaatin kuorma-autoon suuren huumeviljelmän kuljetuksessa. Huumausaineasioissa poliisi on ollut myös virka-avun antajana, kun prikaa-tissa on suoritettu palvelukseentulotar-kastuksia. Näillä tarkastuksilla on tärkeä signaalivaikutus palvelukseenastuville varusmiehille: puolustusvoimilla on nol-latoleranssi huumeiden suhteen. Liiken-teenvalvonnassa poliisi ja prikaatin soti-laspoliisit ovat tehneet yhteistyötä, jolla on pyritty vaikuttamaan aina ajankohtai-seen teemaan eli varusmiesten liikenne-käyttäytymiseen ja -turvallisuuteen.

Sini-vihreä yhteistoiminta pelaa Ala-Satakunnassa

Poliisin näkökulmasta viranomais-ten välinen yhteistyö koetaan erittäin tärkeäksi, koska poliisin omat henki-löstö- ja kalustoresurssit ovat rajalliset. Kokemäen kihlakunnan poliisilaitos su-lautuu 1.1.2009 osaksi Satakunnan po-liisilaitosta. Toivomuksena on, että Po-rin Prikaatin ja poliisin välinen yhteistyö jatkuu yhtä tiiviinä ja joustavana kuin aiemmin. Yhteisenä tavoitteenamme on turvallisen elin- ja työympäristön tuotta-minen alueemme väestölle.

Porin Prikaati Pyötsiän komentoonTeksti ja kuvat: Samuli Vahteristo

Prikaatikenraali Markku Nik-kilä luovutti kesäkuun 30. päivä prikaatin lipun ja ko-mentajan tehtävät eversti Eero Pyötsiälle. Vaihtokat-selmus ja joukkojen ohi-marssi olivat tavanomaista näyttävämmät, sillä paikalle oli saapunut veteraanien li-säksi noin 300 prikaatin yh-teistyökumppania ja tukijaa.

Juhlapäivä alkoi seppeleenlaskulla Säkylän sankarihaudalla, minkä jälkeen perinteisin menoin upseerikerholla pal-jastettiin prikaatikenraali Nikkilän nimi-kirjoitus ja valokuvataulu.

Puolustusministeriön kansallisen puo-lustuspolitiikan yksikön johtajaksi nimi-tetty Nikkilä tunnusti paraatijoukolle jättävänsä prikaatin haikein mielin. Hä-nen komentajakaudellaan Porilaiset ovat kokeneet positiivisen latauksen unohtu-mattomia hetkiä, mutta myös synkkiä hetkiä, joita reaalimaailma eteen tuo. Nikkilä sanoi tuntevansa väistyvänä ko-mentajana ylpeyttä Porilaisten yhteisistä saavutuksista.

- Tänä päivänä Porin Prikaati seisoo maavoimien iskujoukkojen kärkikaartis-sa. Uskallan väittää, että olemme nous-

seet valtakunnallisessa näkyvyydessä jopa ykkössijalle.

Prikaatille Nikkilä halusi jättää perin-nöksi kaksi asiaa, joita hän painotti ko-mentajakautenaan. Kaikilla sotilailla on Nikkilän mukaan sama päätehtävä alok-kaasta prikaatikenraaliin.

- Tuo tehtävä kuuluu: Ole hyvä soti-las ja pidä hyvää huolta alaisistasi. Halu-an, että sotilaallisesta ilmeestä pidetään ”kynsin hampain” kiinni ja että jokainen esimies muistaa asettaa alaisten hyvin-voinnin oman etunsa edelle. Uskon, että seuraajani jakaa nämä ajatukset.

Puheensa päätteeksi Nikkilä osoitti kiitoksensa sotien veteraaneille siitä, että Porilaiset voivat pitää paraatin itsenäi-

11

sessä Suomessa oman tahdon mukaan.Eversti Eero Pyötsiään teki vaikutuk-

sen paikalle saapunut prikaatin yhteis-työkumppanien ja tukijoiden suuri jouk-ko.

- Toivon sydämestäni, että edeltäjieni aikana syntynyt avoin ja hyvä ilmapiiri prikaatin sekä ympäröivän yhteiskunnan välillä jatkuu myös tulevaisuudessa. Il-man tätä prikaatin menestyksellinen toi-minta ei ole mahdollista.

Pyötsiä sanoi tuntevansa uutta tehtä-vää vastaanottaessaan nöyryyttä ja ylpe-yttä.

- Nikkilän jättämät saappaat ovat suu-ret. Se polku, jota niillä tulee kulkea, on kuitenkin hyvin tasoitettu. Varusmiehiä Pyötsiä muistutti koulutuksellisista ta-voitteista ja asevelvollisuuden pitkäkes-toisuudesta.

- Tällä viikolla kotiutuvien asevel-vollisuusaika on vasta alkumetreillään. Te olette saaneet perusteet toimia sodan ajan joukkonne eri tehtävissä. Näitä op-peja tullaan tulevina vuosina sovelta-maan kertausharjoituksissa ja kriisinhal-lintaoperaatioissa.

Päivän juhlallisuudet jatkuivat ohi-marssin jälkeen muonituskeskuksessa, missä prikaatin työntekijät lahjoittivat Nikkilälle muistolahjan ja monet yhteis-työkumppaneista muistivat puolustus-ministeriöön siirtyvää prikaatikenraalia. Eri tilaisuuksien musiikista vastasi tut-tuun korkeaan taiteelliseen tapaansa Sa-takunnan Sotilassoittokunta.

UUSI ISÄNTÄPARI. Virpi ja Markku Nikkilä tekivät tilaa Maarit ja Eero Pyötsiälle.

KOMENTAJAN NIMIKIRJOITUS. Vanhan perinteen mukaisesti paljas-tettiin upseerikerholla prikaatikenraali Markku Nikkilän nimikirjoitus.

MARSSI JATKUU. Ryhdikkäät Pori-laiset ohimarssissa. Koulutus jatkuu ja prikaati toteuttaa ainoana joukko-osastona Puolustusvoimien kaikkia kolmea päätehtävää.

VASTUUN VAIHTO. Porin Prikaa-tin lipun vaihto kädestä käteen sine-töi prikaatin komennon vaihtumisen eversti Eero Pyötsiälle.

12

- En osannut toivoakaan tulla määrä-tyksi Porin Prikaatin kaltaisen joukko-osaston komentajaksi. Tiedostan varsin selvästi, että prikaatikenraali Nikkilältä jää tänne suuret saappaat, jotka taatusti tuntuvat aluksi isoilta, Eero Pyötsiä tun-nustaa.

Aiemmin mm. puolustusvoimain ko-mentajan adjutanttina ja viimeksi Pääesi-kunnassa strategisen suunnittelusektorin johtajana toiminut Pyötsiä on tottunut haasteellisiin tehtäviin.

- Tapanani on katsoa tulevaisuuteen ja hakea kaikissa asioissa enemminkin

mahdollisuuksia kuin esteitä tai haittoja.Viimeisimmässä tehtävässään eversti

Pyötsiä työsti puolustusvoimien kehittä-missuunnitelmaa. Hän näkee, että myös tulevaisuudessa tarve muutoksiin on hy-vin ilmeinen.

- Meidän tulee löytää uusia tapoja tehdä nykyisiä asioita, Pyötsiä tiivistää.

Pelataan vain yhteen maaliin

Toukokuussa järjestetty kaksipäiväi-nen tutustumiskäynti Huovinrinteelle

Porin Prikaatin uusi komentaja, eversti Eero Pyötsiä:

”Katse tulevaisuuden tarjoamiin mahdolli-suuksiin” Teksti ja kuva: Matti Vihurila

antoi tulevalle komentajalle hyvän ensi-vaikutelman uudesta työympäristöstä ja sen henkilöstöstä.

- Huovinrinteellä on tekemisen mei-ninki, ja ihmiset ymmärtävät prikaatin olemassaolon merkityksen, Pyötsiä sa-noo.

Oman roolinsa hän näkee samankal-taisena kuin valmentaja, joka sparraa joukkuettaan entistä parempiin suorituk-siin.

- Pidän tärkeänä, että joukkuees-sa kaikki pelaavat vain yhteen maaliin, eversti kuvailee.

Heinäkuun alussa Porin Prikaatin komentajuuden vastaanottaneen eversti Eero Pyötsiän ensituntu-ma ”Porilaisista” on vuo-delta 1984, kun silloinen kadetti osallistui kurs-sinsa mukana Säkylän-harjun ampuma-alueella järjestetylle ampumalei-rille. Nyt, liki 25 vuotta myöhemmin maavoimien valmiusyhtymän komen-tajuus on 46-vuotiaalle everstille yllättävä, mutta mieluisa tehtävä. Varsin-kin, kun Porin Prikaati ai-noana valmiusyhtymänä toteuttaa puolustusvoimi-en kaikkia kolmea pää-tehtävää.

13

Pyötsiä on ”reppukomentaja”, jon-ka perhe, kustannuspäällikkönä työs-kentelevä vaimo ja kaksi lasta, jää asumaan Espooseen. Uusi komenta-ja lupaa olla viikolla käytettävissä 24 tuntia, mutta toivoo viikonloppuisin mahdollisuutta omien pattereidensa la-taamiseen. Metsäsätysharrastus vie hä-net syksyisin lintujahtiin Lappiin. Ke-säisin Pyötsiän matka taittuu, aina kun mahdollista, moottoripyörällä. Tällä hetkellä häntä kiidättää 750-kuutioi-nen Suzuki.

IN MEMORIAM

PORILAISEN PÄIVÄKIRJA

Porin Prikaatiin siirtyneet

Aliupseeri Arto Kauppinen ...17.3.2008Suunnittelija Timo Henriksson 1.4.2008Kersantti Ville Kössi ................1.4.2008Insinööriluutnantti Joni Leinonen .......................... 1.4.2008Kersantti Tomi Koskinen .........5.5.2008Vänrikki Matti Kortesmäki ....28.4.2008Vänrikki Janne Uoti ...............28.4.2008Vänrikki Jarkko Huovila ..........5.5.2008Varastomies Soile Kumlander . 2.6.2008Ylikersantti Vesa Savela...........2.6.2008Alikersantti Henri Ailio ............2.6.2008Alikersantti Tatu Jokila ............7.7.2008Ylikersantti Perttu Fihlman ..... 7.7.2008Vänrikki Ville Piispanen ..........7.7.2008Vänrikki Aatu Tuukkanen ........7.7.2008Vänrikki Pyry Piiparinen .........7.7.2008Vänrikki Tuomas Kara .............7.7.2008Vänrikki Jussi Salminen ..........7.7.2008Vänrikki Tuomo Mäkitalo........7.7.2008Alikersantti Aleksi Haapsaari 7.7.2008Korpraali Ville Nevalainen ..... 7.7.2008

Saaristomeren Meripuolustusalueelta:Kersantti Timo Kärri ................1.6.2008

Suomenlahden Meripuolustusalueelta:Yliluutnantti Markus Koivisto .1.4.2008Kersantti Toni Hinkkanen ........1.7.2008

Maanpuolustuskorkeakoulusta:Yliluutnantti Aki Hugg ..........18.4.2008Yliluutnantti Jani Hurri ..........18.4.2008Yliluutnantti Petteri Kauppinen ...................18.4.2008Yliluutnantti Lauri Kohva ......18.4.2008Yliluutnantti Janne Kivelä .....18.4.2008Yliluutnantti Juha Mäkinen ....18.4.2008Yliluutnantti Ilkka Mäki-Ullakko ................18.4.2008Yliluutnantti Toivo Pollock ....18.4.2008Yliluutnantti Anna Puolakka ..18.4.2008Yliluutnantti Marko Saarela ...18.4.2008Yliluutnantti Teemu Savolainen ..................18.4.2008Yliluutnantti Tomi Veijalainen ....................18.4.2008

Pääesikunnasta:Eversti Eero Pyötsiä .................1.7.2008

Uudenmaan Prikaatista:Ylikersantti Matti Kurkela ......1.7.2008

Porin Prikaatista siirtyneet

Reserviin:Kersantti Miro Manninen .......26.4.2008Kersantti Jori Jäntti ................26.4.2008Kapteeni Jorma Koivisto ..........1.5.2008Kersantti Arto Saastamoinen ... 6.5.2008Kersantti Aleksi Lavonen .........6.5.2008Kersantti Miro Manninen .........6.4.2008Luutnantti Pasi Halonen ...........1.6.2008Toimistosihteeri Mirja Hakala 1.6.2008Insinöörieverstiluutnantti Erkki Hellman .........................1.7.2008Korpraali Tommi Keränen .......1.7.2008Vänrikki Mikko Isotalo ............7.7.2008Vänrikki Johan Isotupa ............7.7.2008Kersantti Klaus Mustonen ........7.7.2008Vänrikki Johannes Boberg .......7.7.2008Vänrikki Olli Rintamäki ..........1.7.2008

Merivoimien Esikuntaan:Kapteeni Tapani Linnamaa ..... 1.6.2008

Puolustusministeriöön:Prikaatikenraali Markku Nikkilä ........................1.7.2008

Tykistöprikaatiin:Everstiluutnantti Janne Oksanen .........................1.7.2008

CURRICULUM VITAE

PYÖTSIÄ, Eero Tapio Syntynyt Kouvolassa 16.8.1961Puoliso Maarit Pyötsiä Lapset Hilla 1990, Jere 1996Kadettikoulu 1981 – 1984Opetusupseeri, Karjalan Prikaati 1984 – 1986Opetusupseeri ja varapäällikkö, Reserviupseerikoulu 1986 – 1991 Sotakorkeakoulu 1991 – 1993Opettaja, Taktiikan laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu 1993 – 1996 Osastoesiupseeri, Operatiivinen osasto, Pääesikunta 1996 – 1998 Puolustusvoimain komentajan adjutantti 1998 – 2001Kaartin Pataljoonan komentaja, Kaartin Jääkärirykmentti 2001 – 2002 Opiskelija, Harvard University, USA 2002 – 2003 Yleissihteeri, Turvallisuus- ja puolus-tusasiain komitea 2003 – 2005 Strategisen suunnittelusektorin johtaja, Pääesikunta 2005 – 2008 Porin Prikaatin komentaja 2008 –

Luutnantti 1984 Yliluutnantti 1986 Kapteeni 1990 Majuri 1993 Everstiluutnantti 2000 Eversti 2006

2. luokan Vapaudenristi, SL RI, Sam

Kielitaito: suomi, ruotsi, ranska, englanti

Säkylän hyväksi

Säkylän kunnanhallitus myön-si pronssisen Säkylän hyväksi -mi-talin prikaatikenraali Markku Nik-kilälle. Mitali luovutettiin hänelle komentajanvaihdoksen yhteydessä 30.6.

14

ARVOKAS TUNNUSTUS. Pohjoismaisen taisteluosas-ton päätöskatselmus järjestettiin kesäkuun lopulla, jol-loin taisteluosaston 221 suomalaissotilaan puoli vuotta kestänyt valmiusaika päättyi. Katselmuksen yhteydessä puolustusvoimain komentaja jakoi 4.6. myöntämänsä Sotilasansiomitalit kolmelle taisteluosaston rauhantur-vaajalle. Kersantti Jukka Haikosen (oikealla) rintapeiles-sä killuvat mitalit kertovat osallistumisesta aikaisemmin kolmeen kriisinhallintaoperaatioon. Vuoden palvelus Pohjoismaisessa taisteluosastossa voidaan hyvällä syyllä lukea hänen neljänneksi operaatiokseen.

PALJONKO PAINAA? Satakunnan aluetoimisto järjesti ensimmäistä kertaa naisten vapaaehtoisen asepalveluk-sen valintatilaisuuden Huovinrinteellä maaliskuussa. Runsaat 20 satakuntalaista nuorta naista oli mukana kuulemassa ja vähän kokemassakin, mitä mahdollinen asepalvelus tuo tullessaan.

TapahtumiaTeksti: Matti Vihurila

Kuvat: Samuli Vahteristo ja Jani-Patrik Siikarla

15

ENTISET, NYKYINEN JA TULEVA. Porin Prikaatin komentajia neljältä eri vuosikymmeneltä tutustui ”Pori-laisten” nykymenoon toukokuussa 92-vuotiaan kenraaliluutnantti Erkki Setälän (kuvassa keskellä) johdolla. Vasemmalla ensimmäisellä tutustumis-käynnillään ollut tuleva komentaja, eversti Eero Pyötsiä, eversti Markku Aherto, prikaatikenraali Olli Neppo-nen, kenraaliluutnantti Setälä, ken-raalimajuri Arto Räty ja prikaatiken-raali Markku Nikkilä. Prikaatia 1978 – 80 komentanut kenraalimajuri Olli Rekola oli estynyt saapumasta kokoon-tumiseen.

PRÄTKÄN SARVISSA. Runsaat 160 koululaista Po-rin seudulta ja Loimaalta tutustui Huovinrinteen elä-mänmenoon toukokuussa jär-jestetyssä koululaisvierailus-sa. Armeijan kaluston lisäksi vieraille esiteltiin myös varus-miesten majoitus- ja koulutus-olosuhteita. Päivä huipentui Huovinrinteen mäntykankail-la järjestettyyn taistelunäytök-seen.

ASEVELJIEN MUISTOLLE. Lähes 50 lähialueen veteraania oli kunnia-vieraina Kansallisen veteraanipäivän edellä prikaatissa järjestetyssä tilaisuu-dessa. Esikunnan viereisellä Kunnia-polulla hiljennyttiin sodan aikaisten joukko-osastojen muistopaasilla ää-rellä muistelemaan yhteisiä, kovia ko-kemuksia ja itsenäisyytemme puolesta kaatuneita aseveljiä.

16

KEVYEMMINKULJET

ASFALTILLA

TURKU puh. (02) 433 99000

SOTILASVARUSTEITA SÄKYLÄSTÄ

TULE OSTOKSILLE!SOTILASVARUSTERMYYMÄLÄ ON TÄYNNÄarmy-varusteita Suomesta, Nato-maista ym.

maastojalkineita, maasto- ja pakkaspukuja,

kenttäpaitoja, molskihousuja, vöitä, lakkeja,

pilottitakkeja, makuupusseja, sadevarusteita,

maiharitakkeja, villapaitoja, naamioverkkoja,

merkkejä, ym.

TALVI- JA JATKOSOTAMUSEO, SOTILASVARUSTEMYYMÄLÄAvoinna: ti-pe 10-17, la 10-15

Köörnummi, 27800 Säkylä

MYÖS POSTIMYYNTITILAA ILMAINEN ESITE

Puh. (02) 867 0431fax (02) 867 1731 Email: milpro@netti.fi

www.satanet.fi /milpro

Maanpuolustuskiltojen liitto va-litsee vuosittain Vuoden kil-talehti -tunnustuksella palkit-

tavan kiltalehden. Tänä vuonna Vuoden kiltalehti 2007 -kunniakirja myönnettiin monipuoliselle, laadukkaalle ja ammat-titaidolla tehdylle kilta- ja joukko-osas-tolehti Porilaiselle. Porilaista julkaisevat Porin Prikaati sekä Porin Rykmentin – Porin Prikaatin Kilta ry. Lehden päätoi-mittaja on eversti Sakari Wallinmaa.

Lehden ansioina mainittiin mm. · selkeä, ilmava ja silmälle mukava taitto, · hyvä kuvien käyttö taitossa, laaduk- kaat kuvat, loistavat henkilökuvat, · mielenkiintoiset artikkelit kiinnosta- vat myös varsinaisen kohderyhmän ulkopuolisia, · otsakkeet kutsuvat lukemaan, · kirjoitustyyli on lukijaläheinen, selkeä fontti ,

Vuoden kiltalehti 2007 – PorilainenTeksti: Maanpuolustuskiltojen liitto Kuva: Matti Vihurila

· jämäkkä paperilaatu, · lehdestä paistaa tekemisen suunnitelmallisuus, panos-tus ja ammattitaito.

Ensimmäisen kunnia-mainnan Vuoden kiltaleh-ti -sarjassa sai Rannikon Puolustaja ja toisen kun-niamaininnan Kaartin Jääkäri.

MPKL toimittaa kil-talehtiin kutsun vuoden kiltalehti -kilpailuun ja lehden toimitus valitsee edellisvuoden lehdis-tä yhden numeron, jol-la osallistuu kilpailuun. Voittajalehden valin-nassa käytetään selke-ää kriteeristöä pistey-tyksineen.

17

Somerolta kotoisin oleva 20-vuo-tias Janne Järvinen on yksi vii-me tammikuun saapumiserän

varusmieshistä, joka on saanut ryh-mänjohtajakoulutuksen. Kranaatinhei-tinkomppanian tulenjohtolinjan oppilas odotti malttamattomana aliupseerikou-lutuksen päättymistä ja uusien alokkai-den saapumista. Tulevana esimiehenä hänen tavoitteenaan on olla asiallinen ja hyvä ryhmänjohtaja. Siviilissä autome-kaanikoksi kouluttautunut Järvinen on mielestään pystynyt hyödyntämään am-mattitaitoaan koulutuksessa. Hänen mie-lestään koulutus on ollut tiukkaa mutta antoisaa.

- Onhan aliupseerikurssi rankka ja vaativa, mutta positiivisella asenteella ja palvelustovereiden tuella kyllä pärjää. Varsinkin leireillä huomasin, miten ryh-mähenki ja yhdessä tekemisen meininki korostuivat, Järvinen mietiskelee.

Viestikomppanian aliupseerikurssil-la palveleva 20-vuotias korpraali Eeva Paukku on koulutukseltaan ylioppilas. Nousiaisista kotoisin oleva nuori nainen kärsi alokasaikanaan molemmissa ja-loissa olleista marssimurtumista, muttei

Positiivisuudella pärjääTeksti ja kuva: Jani-Patrik Siikarla

antanut periksi.- Kurssi on sujunut hyvin. AuK-mars-

silla tuli todistettua, että me naisetkin pärjäämme tiukoissakin paikoissa. Vaik-ka olenkin Viestikomppanian lyhin va-rusmies, asennetta kyllä löytyy, Paukku naureskelee. Molemmat aliupseerikurs-silaiset ovat palvelleet samoissa yksi-köissä alokasajoista alkaen. Toiveissa on jatkaa ryhmänjohtajina niissä edel-leenkin, mutta lopullinen sijoituspaikka selviää vasta kurssin lopulla. Kumman-kaan tie ei johtanut Reserviupseerikou-luun Haminaa, muttei tuo tunnu heitä vaivaavan.

- Mitä sitä turhaan Haminaan, kun viihdyn hyvin täällä Säkylässäkin, Janne Järvinen toteaa.

Positiivinen ryhmänjoh-taja on parempi ryhmän-johtaja

Sekä Järvinen että Paukku odottavat tulevaa alikersantti-ylennystä ja tulevien alokkaiden koulutusta.

- Olemme tehneet kovasti töitä kurs-sin eteen ja pikkuhiljaa on aika päästä

näyttämään, mitä olemme täällä oppi-neet. Heinäkuun alokkaiden ensimmäi-set päivät ovat arvatenkin vaikeita, kun he yrittävät totutella armeijan arkeen. Silloin meidän ryhmänjohtajien tulee olla heidän tukenaan ja opastajinaan. Yritämme olla positiivisia esimiehiä, jotta meihin olisi helpompi turvautua, parivaljakko vakuuttaa.

Korpraali Eeva Paukun suunnitelmis-sa on opintojen jatkaminen asepalveluk-sen päätyttyä. Oppilas Janne Järvinen puolestaan arveli hakeutuvansa töihin saatuaan passin kouraan ensi tammi-kuussa.

- Töihin olisi tarkoitus mennä, mut-ta mihin maahan, se on vielä hakusessa. Olen aikaisemmin asunut vuosia Ruot-sissa, minne palaaminen on yksi vaihto-ehdoista. Aamuja on kuitenkin vielä sen verran jäljellä, että asiaa ehtii rauhassa miettimään, Järvinen sanoo.

Molemmat ovat vankasti sitä mieltä, että armeijassa hankitusta johtajakou-lutuksesta ja -kokemuksesta on hyötyä myös reservissä.

ALOKKAITA IKÄVÄ. Aliup-seerikurssilaiset Eeva Paukku ja Janne Järvinen odottavat innolla pääsyä ryhmänjohtajan vaativiin tehtäviin.

18

Tomi Saarinen kuuluu niihin suo-malaisiin, joille armeijaan lähtö oli itsestäänselvyys. Saarisen ta-

pauksessa siitäkin huolimatta, että hän pelkäsi menettävänsä puolustusvoimi-en leivissä kaiken sen elämän, minkä oli ehtinyt saada kasaan.Saarinen myöntää olleensa väärässä.

-Astuessani palvelukseen Huovinrin-teelle ajattelin, että joudun uhraamaan koko henkilökohtaisen elämäni. Pari seuraavaa kuukautta menivät sitten so-peutuessa, mutta loppu oli jo varsin mu-kavaa aikaa.

- Armeijassa pystyy vaikuttamaan ihan samalla tavalla kuin oikeassakin elämässä siihen, miten itsellä menee. Jo aika varhaisessa halusin päästä paik-kaan, mistä olisi eniten hyötyä niin itsel-leni kuin puolustusvoimillekin, Saarinen painottaa.

Jos vielä joskus taistelulähetiksi

Polkupyöräilyn alamäkiajoa ja moot-toripyöräilyä harrastava Tomi Saarinen sanoo hymyssä suin, että ihan nappiin ei valinta kuitenkaan mennyt. Hän va-kuuttaa viihtyneensä hyvin tiedottajan apulaisena, mutta jokin jäi silti kaivele-maan.

- Harmittaa, kun en hakenut taistelu-

Tomi Saarinen oppi pitämään armeijasta

Musiikki-päälliköllä onkokemusta PorilaisestaTeksti: Asko TanhuanpääKuvat: Elina Saarinen

Yleisradion nuorille aikuisille kohdista-man YleX:n musiikki-päällikkö Tomi Saa-rinen on hankkinut toimittajakokemus-ta myös Porilaises-ta. Hän toimi vuositu-hannen alussa puolen vuoden ajan PorinPrikaatin tiedottajan apulaisena.

lähettikoulutukseen, missä olisin saanut ajaa enduropyörällä. Jos saisin nyt työn-antajalta neljä kuukautta palkallista lo-maa, niin lähtisin heti uudestaan armei-jan leipiin ja toteuttaisin haaveeni.

Euran Kauttualta kotoisin oleva Saa-rinen oli alunperin menossa musiikki-harrastuksensa ajamana palvelukseen Pansioon ja käytännössä Laivaston Soit-tokuntaan, mutta se kuuluisa sattuma as-tui tässäkin tapauksessa peliin ja alokas Saarinen löysi itsensä Säkylästä.

- Hain heti lukion jälkeen harjoitteli-jaksi Ylen Porin toimitukseen ja pääsin sisään. Alkuperäisen suunnitelman mu-

kaan minun piti olla siellä vain muuta-ma kuukausi, mutta pesti venyikin reilun kahden vuoden mittaiseksi. Lykkäysten jälkeen palveluspaikka oli vaihtunut Sä-kyläksi, enkä viitsinyt enää ruveta säätä-mään paikan kanssa.

- Siinä tilanteessa Ruotuväkikin olisi varmasti ollut mahdollinen, miettii Saa-rinen.

Sekä haastavaa että leppoisaa

Lääkintämiehen peruskoulutuksen saanut Tomi Saarinen kehuu Porin Pri-kaatin tiedottajan apulaisena viettä-määnsä aikaa samalla sekä haastavaksi että leppoisaksi. Eteen tuli Saarisen mu-kaan aika isojakin pamppuja, mutta hän kieltää liiat jännittämiset.

- Näin jälkikäteen ajatellen parasta koko hommassa taisi olla valokuvauk-sen opettelu, sittemmin siitä on tullut jopa harrastus. Yhden kerran tein mo-kankin, kun otin jostain vieraasta kuvaa esikunnan edessä olevan patsaan luona. Taisin olla aamuväsynyt, sillä patsaalta jäi pää pois. Yritin lisätä sen fotoshopis-sa, mutta tuloksetta.

Tiedottajan apulaisen varustukseen kuului myös kännykkä, jota kantaja sai poikkeuksellisesti myös käyttää.

- Taisin jossain vaiheessa olla jo itse-

19

kin aika herra siellä tontilla. Yhdenkin kerran marssin kännykkä korvalla koh-ti kuntotaloa, enkä reagoinut ollenkaan alokkaita riviin pistäneen ylikersantin kehotukseen pysähtyä. Näytin vain si-nistä merkkiä rinnassani ja annoin ym-märtää, että unohda koko juttu.

- Jälkeenpäin minulle tuli vähän paha mieli sen ylikersantin puolesta, olihan hän menettänyt minun takiani auktori-teettiaan alokkaiden edessä. Hain kave-rin käsiini ja pyysin anteeksi, Saarinen paljastaa.

Armeija antoi hyviä kavereita

Tomi Saarisen työtilat löytyivätVMTK:n tilojen vierestä ja sieltä ovat mieleen jääneet myös parhaat varusmiesaikaiset tuttavat.

- VMTK:n puheenjohtaja Miikka Au-tio on valmistunut lakimieheksi ja työs-kentelee nyt Helsingissä, pitäisi varmaan ottaa yhteyttä. Puustisen Pekka oli puo-lestaan toimikunnan sihteeri. Nykyisin pappina Eurassa toimivan Katilan Ris-ton tunsin jo lapsuudestani.

- Hyviä kavereita jäi myös vuoden 2003 Nordic Peace -harjoituksesta, mis-sä olin tiedottajana kertaamassa. Sen keikan jälkeen ollaan soiteltu ainakin Turun Sanomien kirjeenvaihtajana Brys-selissä työskentelevän Tuomas Murajan eli entisen Kainulaisen kanssa, nykyinen reservin alikersantti selvittää.

Dave Lindolmin bändin rumpali

YleX:n musiikkipäällikön oma mu-siikkiharrastus alkoi jo seitsenvuotiaa-na pojantappina Kauttualla. Soittimeksi valikoituivat lyömäsoittimet, joita Saa-rinen on paukutellut lukuisten eri bändi-en lisäksi myös Tampereen konservato-rion puhallinorkesterissa.

- Kokemusta taisi tulla koneteknosta humppaan asti. Kalikat jäivät kuitenkin naulaan kaksi ja puoli vuotta sitten, kun lopetin Dave Lindholmin bändissä.

- Oma soittoura antoi kieltämättä hyvän pohjan nykyiseen työhön, Tomi Saarinen miettii.

Iskelmä ei ole populaarimusiikkia

Mitä musiikkipäällikkö sitten tekee? Saarisen mukaan vastaa käytännössä kaikesta YleX:n kanavalla soivasta mu-siikista.

- Musiikki, joka soi kanavalla aamus-ta iltakuuteen asti on lähes sataprosentti-sesti minun vastuullani, mutta musiikkia ei voi kuitenkaan sanoa minun näköisek-seni. Mitään absoluuttista totuutta ei to-siaankaan ole olemassa, vakuuttaa Saa-rinen.

- Musiikkivalinnoissa kuunnellaan niin kuulijapalautetta kuin kerran vii-kossa kokoontuvaa soittolistaraatiakin, hän valottaa.

Isommaksi linjaksi valintojen taka-na Tomi Saarinen nostaa muun muassa YleX:n kohderyhmän eli nuoret aikuiset. Määräävä tekijä on myös linjaus, jonka mukaan YleX on uuden populaarimusii-kin kanava.

- Itse ajattelen niin, että iskelmä ei ole populaarimusiikkia, vapaa-ajallaan mu-siikkia laidasta laitaan kuunteleva Saari-nen ilmoittaa.

”Armeijassa pystyy vaikuttamaan ihan samalla tavalla kuin oikeassakin elämässä siihen, miten itsellä menee.”

20

Ratsupoliisit ja sotilaat yhteisharjoituksissa Säkylässä Teksti ja kuvat: Matti Vihurila

Suomen ratsastava polii-si lähes kokonaisuudes-saan osallistui Porin Prikaa-tin Säkylässä järjestämään kriisinhallintaharjoitukseen toukokuun lopulla. Kolmen päivän ajan yhdeksän rats-ukkoa Helsingistä ja kaksi Turusta harjoitteli yhdessä vaativiin kriisinhallintateh-täviin koulutettavien sotilai-den kanssa mm. väkijoukon hallintaa ja yhteispartioin-tia. Molempien osapuolten kokemukset yhteistoimin-nasta olivat erittäin positii-viset.

Yleinen käsitys ratsastavasta poliisis-ta lienee pr-painotteinen, mutta totuus on toisenlainen. Ratsastava poliisi tekee tavanomaista poliisityötä siinä missä moottoroiduilla välineillä liikkuvat kol-legansa.

- Kun me olemme hevosten kanssa partiossa esimerkiksi kauppatorilla vii-konlopun iltoina, siellä ei ole yhtään na-histelua, Turun ratsupoliisikaksikko ker-too kookkaan hevosen ja sillä liikkuvan poliisimiehen vaikuttavuudesta.

Komisario Timo Elasvuon johdolla ratsupoliisit osallistuivat mm. Säkylän torilla järjestettyyn harjoitteluun. Krii-sinhallintatehtäviin koulutettavat va-rusmiehet harjoittelivat toritapahtuman suojaamista ja ratsastava poliisi esitti kuvitteellisen kriisialueen paikallispolii-

sia. Poliisien ja sotilaiden yhteistoimin torilla häärineet mielenosoittajat ohjat-tiin rauhanomaisesti, mutta määrätietoi-sesti pois alueelta.

Tiukempi tilanne oli edessä seuraava-na paivänä, kun puolustusvoimien har-joitusalueella järjestetyssä tilanteessa vastassa olikin väkivaltaisesti mellakoi-va joukko. Suojavälinein varustautuneet poliisit ja heidän ratsunsa saivat tehdä tosissaan töitä, jotta tulenarka tilanne saatiin laukaistua rauhanomaisesti. Sa-malla tuli nähdyksi, miten mellakoiva maaliosasto sai jalat alleen, kun ratsupo-liisit laukkasivat rivistönä heitä kohden. Kookkaalla eläimellä ja sitä ohjaavalla poliisimiehellä on ihmeellisen rauhoit-tava vaikutus kuumanakin käyvään ”asi-akkaaseen”.

21

Ratsastava poliisi

Ratsupoliisi on Helsingin po-liisilaitoksen vanhin toiminnas-sa oleva yksikkö, perustettu v. 1882. Ratsupoliisi valvoo järjes-tystä yleensä Pasilan piirin alueel-la, mutta tarvittaessa muuallakin Helsingissä. Pääkaupungin lisäksi Turussa työskentelee kaksi ratsu-poliisia. Ratsupoliisi näkyy usein esim. yleisötilaisuuksissa, konser-teissa ja urheilukilpailuissa. Noin 80 % työajasta on partiointia rat-sain.

Helsingin ratsastavalla poliisilla on 10 hevosta, joiden keski-ikä on n. 13 vuotta. Hevoset ostetaan va-pailta markkinoilta 6 - 10 vuoden ikäisinä ja peruskoulutettuina. He-vosen on oltava terve, selväpäinen ja helppo käsitellä. Hevonen ote-taan ennen ostoa koekäyttöön ja eläinlääkäri tarkastaa sen perus-teellisesti. Hevosen ensimmäinen nimikkoratsastaja on kokenut po-liisi, jolla riittää taitoa ja malttia totuttaa se liikenteeseen ja työhön. ”Sisäänajon” kesto riippuu paljon hevosesta.

Ratsupoliisiksi pääsemisen edel-lytyksenä on poliisin peruskoulu-tus. Ratsastustaito ei ole hakies-sa välttämätön, mutta se katsotaan tietenkin eduksi. Ratsastusharjoi-tusten aiheita ovat mm. koulurat-sastus, esteratsastus ja tottelevai-suus. Tottelevaisuuskoulutuksessa harjoitellaan hevoselle luonnos-taan vaikeita tehtäviä, esimerkiksi hulmuavia lippuja, ilmapalloja ja kahisevia pressuja.

Lähde: Poliisin internet-sivut

TYÖPARI. Komisario Timo Elasvuo yhdessä ratsunsa kanssa muodostaa vakuutta-van työparin.

22

Ylennykset

Insinöörieverstiluutnantiksi:Insinöörimajuri Erkki Juhani Hellman, Rymättylä

Majuriksi:Kapteeni Pasi Juhani Lehtonen, Säkylä

Insinöörimajuriksi:Insinöörikapteeni Jorma Antero Latva-järvi, Luvia

Kapteeniksi:Yliluutnantti Matti Juhani Asplund, AlastaroYliluutnantti Teemu Olavi Hassi, RaisioYliluutnantti Sini Johanna Kouri, TurkuYliluutnantti Antti Sakari Rajahalme, TurkuYliluutnantti Timo Veli Juhani Lehtimä-ki, KiukainenYliluutnantti Ilpo Matti Myllykangas, SäkyläYliluutnantti Jouni Kalevi Mäentaus, SäkyläYliluutnantti Juha Tapio Rantanen, SäkyläYliluutnantti Harri Juhani Sallinen, HarjavaltaYliluutnantti Kari Erik Salo, RaumaYliluutnantti Soini Juhani Valtonen, EuraYliluutnantti Matti Aukusti Vihurila, Loimaa

Teknikkokapteeniksi:Teknikkoyliluutnantti Esa Sakari Viili, Lieto

Yliluutnantiksi:Luutnantti Joni Petteri Ala-Ristaniemi, KöyliöLuutnantti Kimmo Olavi Heino, SäkyläLuutnantti Marko Petteri Lintunen, VampulaLuutnantti Antti Juha Ilmari Muhonen, SäkyläLuutnantti Jani Kalevi Puljujärvi, VampulaLuutnantti Jari Juhani Ruski, KiukainenLuutnantti Klaus Juha Henrikki Tapio, TurkuLuutnantti Jarmo Matteus Metsävainio, Loviisa

Kunniamerkit

SotilasansiomitaliLuutnantti Jouko Juhani Haanpää, KöyliöAliluutnantti Lauri Akseli Alfred Halo-nen, Suomalainen Kriisinhallintajoukko Tshadissa , (Helsinki)Yliluutnantti Arno Henrik Söderholm, Suomalainen Kriisinhallintajoukko Tshadissa, (Helsinki)Kersantti Joonas Veikko Iivari Lampi, Pohjoismainen taisteluosasto, (Rauma)Kersantti Jukka Pekka Haikonen, Poh-joismainen taisteluosasto, (Tampere)Yliluutnantti Katri Emilia Teho, Poh-joismainen taisteluosasto, (Orivesi)Everstiluutnantti evp. Olli Niemensivu, Eurajoki

Suomen Leijonan I luokan ritarimerkkiMajuri Jarmo Matias Keskinen, HämeenlinnaMajuri Erkki Matti Olavi Viljakainen, Säkylä

Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkkiMajuri Mikko Sakari Kaipainen, Säkylä

Suomen Leijonan ritarimerkkiKapteeni Jari Erik Ojala, Säkylä

Suomen Valkoisen Ruusun ansioristiYliluutnantti Kari Tapani Ojanen, RaumaYliluutnantti Tommi Olavi Seppälä, Rusko

Suomen Leijonan ansioristiLuutnantti Pekka Olavi Kaski, KiikkaLuutnantti Heikki Juhani Mäkelä, SäkyläSosiaalikuraattori Maija Kyllikki Ruotsalainen, Eura

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitaliVarastonhoitaja Vesa Antero Tamminen, Säkylä

Suomen Valkoisen Ruusun mitaliVarastomies Ilpo Uolevi Murtonen, Vammala

3.luokan VapaudenristiEverstiluutnantti Petri Matti Mikael Mattila, Suomalainen Kriisinhallinta-joukko Afganistanissa, (Riihimäki)

Valtion virka-ansiomerkkiLuutnantti evp. Erkki Artturi Kaunis-to, EuraLuutnantti evp. Vesa Sakari Kynnys-maa, KöyliöLuutnantti Pekka Olavi Välimäki, Raisio

Kunniamerkit Säkylän Vaatetuskorjaamolla

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitaliVanhempi asentaja Timo Neittamo, Köyliö

Suomen Valkoisen Ruusun mitaliTekstiilihuoltaja Kristiina Kleemola, SäkyläTekstiilihuoltaja Helga Kuusisto, SäkyläTekstiilihuoltaja Leena Leinonen, SäkyläTekstiilihuoltaja Tuija Meriläinen, KöyliöKorjausompelija Katri Mäkinen, Eura

Kunniamerkit Säkylän muonituskeskuksessa

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Kokki Jaana Maarit Leppänen, Säkylä Ravitsemistyönjohtaja Tuula Maria Ruohomaa, Säkylä

Suomen Valkoisen Ruusun mitali Ravitsemistyöntekijä Arja Irmeli Valli, Säkylä

Ylennykset ja kunniamerkit Porin Prikaatissa ja suomalaisissa kriisin-hallintajoukoissa 4.6.2008

23

Puolustusvoimain komentaja myönsi lippujuhlan päivänä so-tilasansiomitalin 159 henkilöl-

le. Mitalin saajien joukossa oli Porin Prikaatin Kriisihallintakeskuksen Kou-lutuskomppanian yksikköupseeri, luut-nantti Jouko Haanpää.

Mitali myönnetään puolustusvoimi-en palveluksessa oleville tunnustuksen osoituksena erityisestä kunnostautumi-sesta palveluksessa, erityisestä neuvok-kuudesta tai aloitteellisuudesta taikka pelottomasta toiminnasta vaaratilantees-sa.

Sotilasansiomitali lämmittää Haan-pään mieltä. Sotilaiden keskuudes-sa mitali on erittäin arvostettu, koska vuosittain sitä myönnetään vain parille kolmelle henkilölle joukko-osastossa.

- Esimiehet ovat arvostaneet työtäni, mutta lohkaisen ison palan mitalista Po-rin Prikaatin henkilöstön saumattomalle yhteistyölle.

Haanpään mielestä kukaan ei onnistu työssään yksin, eikä joukko-osaston ar-jessa ole sarjakuvamaisia sankareita.

- Saan työssäni loistavaa tukea pri-kaatin huollon eri sektoreilta. Jokainen tukee työssään toistaan, olipa kyseessä kansainvälisten rotaatioiden koulutus-kalusto, huolto tai yhteistyö niiden kou-luttajien kanssa, jotka ammattimaisesti antavat maailman eri kolkkiin lähteville rauhanturvaajille vankan käsityksen sii-tä, että heistä huolehditaan.

Haanpään tehtävänä on huolehtia vuoden aikana lähes 1 000 kansainväli-siin tehtäviin lähtevän henkilöin koulu-tuskalustosta, majoittumisesta ja huol-losta.

Haanpää kokee olevansa mielityössä, vaikka aikataulut luovat työhön ajoittain koviakin paineita.

- Yhteen hiileen puhaltamalla tiukois-takin aikatauluista selvitään. Ennakointi on kaikessa toiminnassa välttämätöntä. Pahinta olisi, jos joutuisin juuttumaan toimistotyöhön. Nyt saan liikkua alati eri paikoissa ja työ on vaihtelevaa.

Köyliön Kepolan kylässä asuva Haan-pää viettää mielellään vapaa-aikaansa perheen parissa. Vaimo, kolme tenavaa, omakotitalo ja koko vuodeksi Säkylän Isosaaresta vuokrattu mökki pitävät mie-hen siviilissäkin liikkeellä.

Sotilasansiomitali Jouko Haanpäälle:

”Iso pala mitalista kuuluu muille” Teksti ja kuva: Samuli Vahteristo

ARVOSTETTU MITALI. Lomalta tavoitettu Jouko Haanpää esittelee Sotilasansiomitalia kotipihallaan Köyliössä.

2424

Satakunnan maakuntakomppania sai ensimmäisen kertausharjoituksensa aluksi kunnian olla ensimmäi-nen kohderyhmä isossa kuntotutkimushankkeessa, joka on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Tutkimuk-sella ei selvitetä vain poikkileikkausta siitä, millainen joukon fyysinen suorituskyky on nyt, vaan myös miten se on kehittynyt ja miten mahdolliset tulevat haitat pystytään ennakoimaan ja estämään.

Puolustusvoimat tutkii lähikuukausi-en aikana kahdeksan kertausharjoituk-sen yhteydessä noin 1 000 reserviläisen fyysisen suorituskyvyn. Toukokuussa 2009 julkistettavissa tuloksissa käyte-tään vertailuaineistona vuosien 1993-1994 ja 2003 reserviläistutkimuksia. Li-säksi jokaisen testattavan kuntotuloksia verrataan varusmiesaikana mitattuun kuntoon.

Ainutlaatuinen reservi-läisten kuntotutkimus alkoi Säkylästä Teksti: Jorma Pihlava Kuvat: Samuli Vahteristo

25Teksti ja kuva: Olli Merikallio

- Ehkä tulokset ovat vähän huonom-pia kuin viisi vuotta sitten, etenkin kes-tävyyskunnon suhteen. Tavoitteena on uusia tutkimus taas viiden vuoden päästä ja ottaa siihen mukaan osa tästä joukos-ta, kertoi professori Heikki Kyröläinen Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitokselta.

Tuloksista apua koko kansanterveystyölle

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millainen on 25-34-vuotiaiden reservi-läisten fyysinen toimintakyky ja miten se on yhteydessä varusmiesajan fyysi-seen kuntoon, sosiaalisiin taustatekijöi-hin ja liikunta-aktiivisuuteen; samaten miten fyysinen aktiivisuus ja toiminta-kyky ovat yhteydessä ylipainoon ja ter-veydentilaan.

Selvitystyötä tehdään muun muassa geenitasolle ulottuvin veritutkimuksin.

- Meillä on testattavien henkilökoh-taiset tiedot jo varusmiesajalta. Tällai-nen pitkittäistutkimus, samojen ihmisten kunnon seuranta näin suurelle joukol-le on ainutlaatuista koko maailmassa, Heikki Kyröläinen sanoi. Tutkimustapaa pidetään liian vaikeana hallita.

- Minusta tämä ei ole vaikeaa. Tiedot ovat olemassa ja tutkittavat reserviläis-ryhmät helposti tavoitettavissa. Samalla kun puolustusvoimat saa tutkimuksesta tärkeää tietoa omasta suorituskykyisyy-destään, palvelevat tulokset myös kan-santerveystyötä yleisesti.

- Puolustusvoimissa tällainen tutki-mus onnistuu luontevasti. Ei tällaisia massoja muualla pystyttäisi tutkimaan, Kyröläinen totesi. Tutkimus toteutetaan yhteistoimin pääesikunnan henkilöstö-osaston, Jyväskylän yliopiston, Sotilas-lääketieteen keskuksen ja UKK-instituu-tin kesken. Edustajia on myös Suomen Akatemiasta sekä Turun ja Kuopion yli-opistoista.

Monipuolinen kuntotesti

Noin 90 reserviläisen vahvuinen jouk-ko saapui Huovinrinteelle keskiviikkona. Ensin he vastasivat 120 kysymystä kä-sittävään terveyskäyttäytymiskyselyyn

ja aloittivat sitten aamun verikokeiden edellyttämän paaston. Ennen varsinaista torstain kuntotestiä mitattiin perussyke ja verenpaine, pituus ja vyötärö sekä ke-hon rasvaprosentti. Moniosainen kunto-testi mittasi voimaa, ketteryyttä ja kestä-vyyttä. Leuanveto puuttui valikoimasta, samoin monen kammoama cooperin tes-ti. Välillä testattavat pantiin ampumaan kivääri- ja pistoolisimulaattoreilla. Tällä tutkitaan mahdollisia yhteyksiä fyysisen kunnon ja etenkin pystyammuntatark-kuuden välillä. Päätteeksi monisivuinen testitulosraportti käytiin jokaisen kanssa henkilökohtaisesti läpi.

- Erittäin hyvä kokonaisuus. Perus-suorituksia, ei mitään hankalaa, kehui raumalainen Jani Asikainen osuudes-taan suoriuduttuaan.

- Cooperin testikin kertoo jotain, mut-ta tämä on varmasti tarkempi. Itse pääsin viimeksi cooperissa vain 2 400 metriä, mutta nyt tuli hyvät tulokset hapenotto-kyvystäkin, maakuntakomppanian jouk-kueenjohtaja myhäili.

Huittislainen Mikko Jalarvo polki kuntopyörää. 17 minuutin jälkeen mai-tohapot lamauttivat reisilihakset. Pyörä-retki päättyi, syke oli 168.

- Voittajan fi ilis. Olen ylittänyt itseni, Jalarvo intoili. Heikki Kyröläinen kiitte-li reserviläisiä oivallisiksi testattaviksi.

- He ovat innokkaita. Välillä melkein pitää toppuutella.

VOITTAJAN FIILIS. Huittislainen Mikko Jalarvo pyöräretkensä alussa. Pulssi on vielä alle sadan.Tarkkailijoina professori Heikki Kyröläinen (vas.) ja Merivoi-mien Materiaalilaitoksen liikuntakasvatusupseeri, yliluutnantti Ismo Salminen.

PURISTA, PURISTA! Kunto-testi alkoi voimapaketilla, jossa mitattiin kummankin käden pu-ristusvoima sekä käsien ja jal-kojen ojennusvoima. Vuorossa porilainen Aki Kuuri.

26

Toissa vuonna aloitetussa puolus-tusvoimien Satakunnan maakun-takomppanian kokoamisessa ja

kouluttamisessa on edetty ensimmäiseen koko joukon kertausharjoitukseen. Pääl-lystölle järjestettiin ensimmäinen harjoi-tus jo viime toukokuussa, nyt Huovin-rinteellä on mukana myös komppaniaan sijoitettu miehistö. Vastuu maakunta-komppanian rekrytoinnista ja koulutuk-sesta on viime syksystä lähtien kuulunut Porin Prikaatin yhteyteen perustetul-le Satakunnan Aluetoimistolle. Vaikka komppania jo harjoitteleekin ensi kertaa, on rekrytointi vielä kesken.

Päällystöön löytyy runsaasti tulijoita

Satakunnan Aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Harri Sahlstein ker-too, että vapaaehtoisista koottavan jou-

kon tavoitevahvuus on lähes 250 reser-viläistä. Komppanian tarkka vahvuus on 175, mutta myös varamiehistöä tarvi-taan. Tähän mennessä komppaniaan on sijoitettu 107 sotilasta, joten 175:n mää-rävahvuudestakin puuttuu vielä runsas kolmannes. Sahlstein ei ole asiasta huo-lissaan.

- Päällystöön on ollut runsaasti tuli-joita. Miehistöstä on pulaa, mutta meillä ei ole kiire.

Paikkojen nopeaa täyttämistä tär-keämpänä Sahlstein pitää joukon rau-hallista kokoamista niin, että tulijoiksi valikoituu kokeneita, tehtävään sitoutu-neita vapaaehtoisia. Nyt koossa olevan joukon keski-ikä on 33 vuotta. Harjoitus alkoi osallistumisella puolustusvoimi-en valtakunnalliseen Reservin fyysisen suorituskyvyn tutkimus 2008 -hankkee-seen. Varsinaisina harjoituspäivinä parti-oitiin, vartioitiin, tarkastettiin ihmisiä ja

rakennuksia, tutustuttiin viestikalustoon ja ammuttiin.

- Seuraava kertausharjoitus on maa-liskuussa 2009. Silloin harjoitellaan toi-mintaa ryhmänä ja joukkueena. Seuraa-vana vuonna toimitaan komppaniana, Harri Sahlstein kertoo.

- Tarkoitus on, että komppanialla on vuosittain 3-5 päivän mittainen kertaus-harjoitus. Sen lisäksi heille järjestetään vapaaehtoisia harjoituksia, majuri Erk-ki Lehmus Satakunnan Aluetoimistosta jatkaa.

Joukon voima piilee vapaaehtoisuudessa

Maakuntakomppanian voiman katso-taan olevan vapaaehtoisuudessa ja sii-tä johtuvassa vahvassa sitoutumisessa. Joukossa on paljon aktiivisia reservi-läisiä, samaten useastakin operaatios-

VAPAAEHTOISIA JA SITOU-TUNEITA. Rakennusten tarkas-taminen ja suojaaminen kuuluu maakuntakomppanian taitoihin. Vasemmalta majuri Erkki Lehmus, ylikersantti Rami Saranpää ja kap-teeni Olli Kause.

Miehistöön kaivataan vielä lisää vapaaehtoisiaTeksti ja kuvat: Jorma Pihlava

ta kokemusta saaneita rauhanturvaajia. Komppanian päällikkönä toimiva po-rilainen reservin kapteeni Olli Kause muistuttaa myös, että komppaniassa on paljon osaamista eri aloilta. Hän uskoo, että monipuolisia siviilitaitoja pystytään vähin erin käyttämään koko joukon hy-väksi.

Maakuntajoukot ovat puolustusvoi-mien sodan ajan joukkoja, jotka kriisin tullen osallistuvat oman maakuntansa aluepuolustukseen. Tyypilliseksi tehtä-väksi on ajateltu yhteiskunnalle elintär-keän laitoksen tai alueen, esimerkiksi voimalan tai lentokentän suojelua. Maa-kuntajoukot voivat antaa myös rauhan-aikaista virka-apua. Tuore esimerkki on Nokian vesikriisi, johon maakuntajou-koista lähetettiin vedenjakelijoita. Maa-kuntajoukkoihin sijoitettavan reservin kokonaisvahvuus on aluksi 6 000-12 000reserviläistä, tulevaisuudessa määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa.

Kuuden vuoden tauon jälkeen Satakuntaliitto järjesti oman maakuntapäivän 2. kesäkuuta.

Tällä kertaa pitopaikkana oli Porin Pri-kaati. Satakuntapäivän yhteydessä jaet-tiin myös maakunnallisia huomionosoi-tuksia. Satakunta-mitali myönnetään tunnustuksena erityisen ansiokkaasta toiminnasta Satakunnan maakunnan hy-väksi. Hopeinen mitali voidaan myöntää yksityiselle henkilölle ja pronssinen yh-teisölle. Satakunta-mitalin etupuoli ku-vaa satakuntalaista joenrantapeltoa ja symbolisoi maakunnan hengenviljelyä ja kulttuuria. Kääntöpuoli kuvaa maa-kunnan teollista kehitystä ja symbolisoi yhteishengen voimaa ja merkitystä. Lo-kit ja tyylittely kertovat meren läheisyy-destä. Satakunta-mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Matti Kava.

Hopeinen mitali myönnettiin tällä kertaa energianeuvos Mauno Paavo-lalle ja säkyläläiselle teollisuusneuvos Esko Eelalle. Eelan palkitsemisen pe-rusteissa mainitaan mm. hänen tulok-sellinen yhteistyönsä Porin Prikaatin kanssa ja vaikutuksensa Huovinrinteen kerrostaloalueen pelastamiseksi.

Satakunta-mitali Porin Prikaatille Teksti ja kuva: Matti Vihurila

Porin Prikaati palkittiin pronssisel-la Satakunta-mitalilla. Maakunnassa yli 40 vuotta toiminut joukko-osasto saa tunnustusta mm. panoksestaan Satakun-nan kansainvälistymisessä. Yhteensä yli 1 300 henkeä työllistävä prikaati on

myös maakunnan merkittävimpiä työn-antajia.

Satakunta-mitaleja on tähän mennes-sä myönnetty 26 yksityiselle henkilölle ja 27 yhteisölle.

27

28

”Nyt minäkin voin puhua isän kanssa inttiajastani”

Kehitysvammaiset innolla mukana omalla kurssillaanTeksti ja kuva: Kari Nummila

Nyt minäkin voi puhua kotona saunan lauteilla isäni ja veljie-ni kanssa omasta inttiajastani,

moni kehitysvammainen iloitsi Säkyläs-sä Porin Prikaatissa pidetyn kaksipäiväi-sen ”Intti tutuksi” -kurssin jälkeen.

- Nämä ovat tosi mukavia poikia, joil-la on ilahduttavan hyvä motivaatio oppia uutta. He ovat todella kokonaisvaltaises-ti mukana ja tässä saa kyllä koulutta-ja heti palautteen, ohjattaviensa luotta-muksen mukaansatempaavalla tyylillään heti hankkinut ylivääpeli Jaakko Pa-kula totesi. Kurssin järjestäjinä toimi-vat Kehitysvammaisten palvelusäätiön ohella myös Porin Prikaati, Maanpuo-lustuskoulutusyhdistys (MPK). Kehitys-vammaisten tukiliitto, Raha-automaatti-yhdistys ja Me itse ry.

- Tämä on ollut suorastaan mieltä sy-kähdyttävä kurssi, jossa myös me vetä-jät olemme oppineet todella paljon mu-kanaolijoilta, MPK:n Varsinais-Suomen piiripäällikkö Mauri Ikonen sanoo.

Hieno kokemus

Kurssin loimaalaiset MPK-koulutta-jat sotilasmestari (res) Kalevi Suvila ja yliluutnantti (res) Kari Kotiniemi sekä Porin Prikaatista Pakulan kanssa toisena kouluttajana toiminut luutnantti Rami Mäkelä ovat Ikosen kanssa samaa miel-tä. Kurssilla oli 24 oppilasta, joita ohja-si iso joukko myös ”siviilivetäjiä”. Kurs-sille hakeutui 50 miestä.

Kipinässäkin

Kurssi oli osallistujille elämyksiä täynnä, kun siihen kuului muun muas-sa puolijoukkueteltan pystyttäminen ja yöpyminen teltassa kipinävuoroineen. Kurssilaisille jaettiin myös armeijan ta-mineet. Kurssilla selviteltiin käytännön turvallisuusharjoitusten ohella maan-puolustuksen perusteita ja varusmies-koulutusta. Kurssin oppilaat perehtyivät myös sulkeisjärjestykseen ja sitäkin har-joiteltiin.

TULI SEIS. Loimaalainen Tapio Kaunisto harjoitteli sammutuspeitteen oikeata käyttötekniikkaa ylivääpeli Jaakko Pakulan johdolla.

29

Suomen sodassa 1808 – 1809 Porin Rykmenttiä johtaneen eversti Yrjö

Kaarle (Carl Georg) von Döbelnin syn-tymästä tuli kuluneeksi 250 v 29.4.2008. Tämän kunniaksi Porin Prikaati ja Porin Rykmentin-Porin Prikaatin kilta laski-vat seppeleen Porin Rumpalipoika-pat-saalle. Porin Prikaatia edusti yliluutnant-ti Jouni Mäentaus ja kiltaa edustivat Pertti Auravalta, Heikki Hankimaa, Esko Keiholehto ja Timo Kesti.

Ensimmäisen kosketuksen ”Porilai-siin” von Döbelnillä sai Siikajoen tais-telun aattona. Hän sai komentoonsa 2.

Prikaatin, jonka pääosana oli Porin Ryk-mentti. Tätä prikaatia, jota tavallisesti nimitettiin Porin Prikaatiksi, hän sitten johti koko sodan ajan.

Runoilija on nimennyt von Döbelnin ”Lapuan sankariksi”, ja hyvällä syyllä, sillä hänen ja ”Porilaisten” ansioksi La-puan voitto on luettava.

Von Döbelnin hautaa Johanneksen hautausmaalla Tukholmassa kaunis-taa marmoripatsas, johon varat kerät-tiin Suomesta ja Ruotsista. Patsas pal-jastettiin Juuttaan taistelun vuosipäivänä 13.9.1861.

Hyvä satsaus

- Joku ihan asiaa tuntematon voi sa-noa ehkä niinkin rajusti, että tässä mene-vät rahat hukkaan. Oikeasti asia on kyllä toisinpäin. Ensinnäkin kurssi ilmiselväs-ti parantaa poikien itsetuntoa ja vähentää heidän syrjäytymisriskiään. He tuntevat kurssin jälkeen olevansa yhä varmem-min tämän yhteiskunnan jäseniä, Ikonen korostaa.

- Täällä kurssilaiset saavat valmiuksia omintakeiseen pärjäämiseen ja omatoi-miseen asumiseen ja sehän on kaikkien kannalta hieno asia - ei vähiten poikien oman kannalta. Täällä opitaan erilaisia kansalaistaitoja. Tärkeällä sijalla ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisy kuten muun muassa paloturvallisuusasiat.

Paljon vaaroja

Ikosta huolestuttaa suomalaisten tur-vallisuus ihan jokapäiväisessäkin elä-mässä, kun muun muassa liikenteessä, työelämässä, vesillä ja tulipaloissa kuo-lee hämmästyttävän paljonihmisiä.

- Satsaaminen kaikkien suomalaisten arjen turvaamiseen on erittäin mielekäs-tä työtä. Jos ajatellaan raa’asti vain ra-haa, niin yksi ihmishenki maksaa todella paljon puhumattakaan henkisistä mene-tyksistä.

Kolmas sektori

Ikonen uskoo, että niin sanottu kol-mas sektori, vapaaehtoinen auttaminen, saa jatkossa yhä suuremman roolin. Va-paaehtoistyön ja koulutuksen suuria ka-navia voivat olla esimerkiksi MPK, SPR ja vaikka VPK.

Yrjö Kaarle von Döbeln

LAPUAN SANKARI. Eversti Carl Georg von Döbelnin syntymästä tuli 250 v huhtikuun lopussa. Porin Prikaati ja Porin Rykmentin-Porin Prikaatin kilta las-kivat Lapuan sankari muistoksi seppeleen Porin Rumpalipoika-patsaalle.

FAKTAA• MPK:lla on menossa viidestoista toi-

mintavuosi. Se on muuttumassa yhdis-tyspohjalta julkisyhteisöksi.

• MPK järjesti viime vuonna yli 1 300 kurssia, joille osallistui noin 35 000 henkeä.

• 56 % kursseista kuului sotilaalliseen maanpuolustukseen.

• Turvallisuuskurssien osuus oli 18 % ja varautumiskoulutuksen 10 %.

• MPK satsaa paljon myös kouluttaja-koulutukseen, sillä vapaaehtoisvoimat ovat toiminnan selkäranka.

FAKTAA

Porilaisen tilaukset ja osoitteen muutokset

T:mi TilistöSeppo Luoto

Puh. (02) 867 1581

Porin Prikaatin - Porin Rykmentin kilta teki mielenkiintoisia ja suo-rastaan innovatiivisia päätöksiä

alkavalle juhlavuodelleen. Aloitteente-kijä toimi erityisesti killan valtuuskun-nan puheenjohtaja, vuorineuvos Simo Palokangas, joka ehdotti killan toimin-nan vahvaa suuntaamista alueosastoihin, siis ruohonjuuritasolle eli jäsenkuntaan. Palokangas katsoi ensinnäkin, että ala-osasto -nimitys on aikansa elänyt ja ta-vallaan alueosastoja aliarvioivakin. Sik-si päädyttiin alueosasto -nimitykseen, jonka myös killan vuosikokous hyväk-syi yksimieleisesti.

Killan hallitus oli esittänyt, että vuo-sijäsenmaksu nostettaisiin 15 eurosta 17 euroon. Palokangas katsoi, että toimin-talinjan muutos merkitsee sitä, että alue-osastoille on pääkillan taholta järjestet-tävä myös toimintavaroja. Hän esittikin jäsenmaksun nostamista kertaheitolla 20 euroon. Tähän päädyttiin yksimielisesti myös vuosikokouksessa. Jotkutarveli-vat, että viiden euron kertanosto saattaa pienentää jäsenmäärää. Niin voi käydä-kin, mutta jäsenmaksutuotto mitä ilmei-semmin kuitenkin nousee. Jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa 1 071. Siinä oli laskua 15 henkeä. Jäsenmäärä on kuiten-kin kasvanut hienosti 2000-luvulla, kun se oli 853 henkeä v. 2003.

Niin juhlavuonna kuin muinakin aikoi-na pyritään nostamaan killan profi ilia ja ja kirkastamaan sen imagoa maakunnis-sa. Yksi sellainen projekti on ollut alue-osastojen lippuhankinnat, joista ovat jo toteutuneet Salon ja Loimaan projektit. Salo olihankkeessa ratkaiseva aloitteen-tekijä ja ideoija. Jatkoa seuraa. Vuosi-kokouksessa todettiin, että esimerkiksi erilaiset esitelmätilaisuudet ja jopa se-minaarit ovat sellaisia hankkeita, joil-la profi ilia voidaan ryhtyä kohentamaan edelleen.

Tasa-arvoa

Palokangas totesi, että nyt on var-maankin hyvä valita päättäjien joukkoon myös ensimmäinen nainen ja siirtyä tasa-arvon aikakauteen meidänkin kiltamme toiminnassa. Valinta osui Porin kaupun-ginjohtajaan Aino-Maija Luukkoseen, joka oli mukana myös jo valtuuskunnan kokouksen jälkeen pidetyssä killan vuo-sikokouksessa. Kokouksessa todettiin, että henkilövalintojen myötä on hyvä ra-kentaa entistä vahvempia siteitä myös Porin suuntaan.

Uusia nimiä

Palokangas jatkaa puheenjohtajana valtuuskunnassa, johon valittiin Luuk-

kosen lisäksi uusina jäseninä ylijohta-ja Eero Lavonen puolustusministeriös-tä sekä prikaatin uusi komentaja, eversti Eero Pyötsiä. Hän toimii valtuuskunnan varapuheenjohtajana 1. heinäkuuta alka-en prikaatikenraali Markku Nikkilän siirtyessä uusiin tehtäviin. Nikkilä jat-kaa kuitenkin valtuuskunnan jäsenenä. Valtuuskunnasta jäivät pois Timo Pelto-la, Ilkka Vainio ja Erik Vesonen. Hal-litukseen tehdään ensi vuonna isohko remontti sikälikin, että kaikille kuuden alueosaston puheenjohtajalle varataan paikka vuosittain peräti kymmenkun-ta kertaa koolla olevassa hallituksessa. Näinkin parannetaan tiedonkulkua ja yh-teydenpitoa maakuntiin.

Paikkoja riittää

Kokouksessa todettiin, että näin voi-daan tehdä aivan hyvin, sillä hallituk-sessa on neljätoista jäsentä, joten alue-osastojen puheenjohtajien jälkeen vapaana on vielä kahdeksan paikkaa. Jorma Koivisto jatkaa killan puheen-johtajana. Killan hallituksen erovuo-roiset jäsenet Raimo Salo, Arto Ar-vonen, Kari Nummila ja Markku Ruisla valittiin uudelleen.

Komentaja Aimo Jokela Merivoi-mien esikunnasta Turusta esitelmöi kil-lan vuosijuhlassa Heikkilän kasarmin

Killan toimintaa suunnataan alueosastoihin juhlavuonna

Aino-Maija Luukkonen tulee valtuuskuntaan päänavaajanaTeksti ja kuvat: Kari Nummila

30

31

Porin Rykmentin-Porin Prikaa-tin killan alkaneen juhlavuoden yksi merkkitapahtuma ajoittuu

ensi kevääseen, kun ”uudelleenlöydet-tyyn” killan perinnemetsikköön Turun Ruissalossa istutetaan 50 uutta tammen-tainta. Killan hallituksen jäsen Arto Ar-vonen osui aivan sattumoisin viime syk-synä perinnemetsikköön.

- Meillä on vaimoni kanssa tapana viettää muutamia päiviä asuntovaunus-samme Ruissalossa seuraten kevääl-lä luonnon heräämistä ja syksyllä luon-non valmistautumista talveen. Paikalle tulimme ihan ennalta arvaamatta, kun kiertelimme Ruissalon polkuja. Oli to-della yllättävä tilanne, kun lehvistön ta-kaa eteen tuli Porin Rykmentin nimikil-pi ja metsiköstä kertova taulu. Ruissalon päätien varrelta ei metsikköä eikä viittaa voi havaita kasvuston rehevöittämästä maisemasta.

Paikalle osaa helposti, kun pysäköi autonsa Honkapirtin pihaan, jonka takaa melkein välittömästi alkaa perinnemet-sikön alue. Sen toisella puolella sijait-see yksi kuuluisa Ruissalon puuhuvi-

historiasta. Jokela oikoi muun muassa sen yleisen virhekäsityksen, että tämä alunperin Venäjän Itämeren laivaston II Ilmailuprikaatin 5. Lentodivisoonal-le vuoteen 1917 mennessä valmistunut komea rakennus olisi muka alunperin toiminut lähinnä vain sotilassairaalana: sairaansijoja löytyi kuitenkin vain kah-deksan kolmikerroksisesta rakennusko-lossista! Todellisuudessa tämä kasarmi toimi monen toiminnan tyyssijana. Yksi niistä oli aikanaan hyvinkin korkeatasoi-nen tiedustelutoiminta. Suomen itsenäis-tyttyä kasarmi siirtyi ensin Ilmavoimille ja vuodesta 1919 Porin Rykmentille/Po-rin Prikaatille. Prikaati jätti paikan lopul-lisesti vuonna 1966 siirtyessään siltäkin osin Säkylään. Alueelle muutti jo v. 1963 Turun Ilmatorjuntapatteristo. V. 1989 patteristo sekä 2. Erillinen Autokomppa-nia ja 2. Erillinen Viestikomppania muo-dostivat Varsinais-Suomen Ilmatorjunta-rykmentin, joka lakkautettiin v. 2002 ja toiminta siirtyi Panssariprikaatiin. Vii-me joulukuussa täysin peruskorjattuun Heikkilän kasarmiin muutti Merivoi-mien esikunta, jossa työskentelee noin 180 henkeä. Vuosijuhlassa luovutettiin killan sihteerin tehtävät jättäneelle kap-teeni Jari Väisäselle killan standaari. Uutena sihteerinä on aloittanut yliluut-nantti Petri Fleminch.

PERINNEMETSIKKÖ. Ruissa-lon maastosta löytyy kuutisensataa Porilaisten istuttamaa koivua ja tammea.

Killan perinne-metsikkö löydettiin RuissalostaTeksti: Kari NummilaKuvat: Kari Nummila ja Samuli Vahteristo

la, 3-kerroksinen Villa Roma vuodelta 1853. Sen ”kokeilupuutarhaa” pidetään Maatalouden tutkimuskeskuksen edeltä-jänä. Honkapirtti on Jatkosodan aikaisen JR14:n soturien Vienan Karjalassa, Uh-tualla veistetty ja sieltä siirretty Ruissa-loon v. 1943. Suurimmat rakennuksen kelopuut ovat 16-metrisiä ja latvaläpi-mitaltaankin 12-tuumaisia. Muistotaulu kertoo, että metsikkö on istutettu vuonna 1970 Porin Rykmentin muistoksi sen ol-lessa sijoitettuna Turkuun vuosina 1919 - 1939. Hehtaarin suuruiselle alueelle istutettiin alunperin 300 koivua ja 300 tammea.

Killan varapuheenjohtaja Raimo Salo ja Turun alueosasto ovat selvittä-neet Turun kaupungin metsäpäällikön kanssa perinnemetsän tilaa. Siellä tehtiin talvella pientä harvennushakkuuta pois-tamalla jonkin verran koivua. Saadusta puutavarasta kertyi kahdeksan irtomottia klapeja, jotka on toimitettu Liedon vete-raanitukikohtaan. Ruissalo-nimi viittaa suoraan sen alkuaikojen käyttötarkoituk-seen eli rukiin- ja muidenkin viljakasvi-en viljelyynPORILAISET KOOLLA. Vuosiko-

kousväki ryhmittui seppeleenlaskuun Porilaispatsaalla. Tilaisuutta juhlisti Satakunnan Sotilassoittokunta.

32

Säkylän Sotilaskotiyhdistys on säännöissään turvannut ”uusien ajatusten” esiinmarssin. Yhdis-

tyksen johtokunnassa voi olla maksimis-saan yhdeksän vuotta. Johtokunnassa aloitetaan yleensä varajäsenenä. Tämän vuoden alusta uusia tuulia johtokunta-työskentelyyn tuovat Päivi Lainikka ja Päivi Perälä.

Laitilalainen Päivi Lainikka liittyi Sä-kylän Sotilaskotiyhdistyksen vihreisiin sisariin vuonna 2002. Innostus lähti va-paaehtoisen maanpuolustustyön kautta.Sotilaskotityön ensi muistot tulevat sot-kuautokeikalta, jossa Lainikka huomasi, miten tärkeää sotapojille munkkiauton saapuminen metsään oli.

- Metsässä miehet rynnivät yhtaikaa myyntiluukulle ja joka suunnasta. Vä-lillä olen joutunut jopa komentelemaan kovalla äänellä ja kertomaan, miten jono sotkuautolle kulkee ja kuinka hyvä jär-jestys säilyy. Pojat vaan tuumivat, että

Päätöksiä asiakkaiden parhaaksiTeksti ja kuvat: Samuli Vahteristo

parempi mennä sotkutätin komentojen mukaan, kertoo Lainikka nauraen.

Sähköalalla työskentelevä Lainik-ka sanoo sotilaskotityötä arvostettavan ja työkaverit kysyvät usein varuskun-nan kuulumisia. Johtokuntatyöskentelyn osalta hänellä on takanaan vasta muu-tama kokous, mutta ensivaikutelma on vastannut odotuksia.

- Ihan mielenkiintoisia ja erilaisia asi-oita käsitellään kuin muissa järjestöis-sä. Sotapoikien ja asiakkaiden parhaaksi päätöksiä tehdään, hän tuumii.

Säihkyvän sinisillä silmillä maailmaa katsova Lainikka tunnustautuu poika-

KOUKUSSA. Päivi Perälän kohdalla vihreän sisarena toimiminen on sopi-vaa vastapainoa leipätyölle ja muulle arkielämälle. Hänen mukaansa vaki-tuinen henkilökunta on mukavaa ja sotapojat osaavat antaa kiitosta.

miestytöksi, joka vapaa-aikanaan soittaa Uudenkaupungin VPK:n soittokunnassa baritonia.

Jäin sotilaskotityön koukkuun

Johtokunnan varajäseneksi valittu Sa-tafoodin toimistopäällikkö Päivi Perä-lä Eurasta on liittynyt vihreisiin sisariin vuonna 2003.

- Oman poikani Kristianin mentyä kutsuntoihin ajattelin, että olisi mukava tavata Huovinrinteen sotkussa ja samal-la voisi tehdä jotakin muidenkin sotapoi-kien hyväksi. Poikani palveli kuitenkin Upinniemessä, suorittaen siellä raivaa-jasukeltajakoulutuksen, mutta minä jäin sotilaskotityön koukkuun.

Perälä ei aluksi osannut päättää, mi-hin jaostoon haluaisi kuulua.

- Päätin ilmoittaa halukkuuteni kaik-kiin kolmeen: tarjoilujaostoon, kirjas-toon ja liikkuvaan sotilaskotiin. Joskus pitää kiirettä, kun samalle viikolle voi sattua johtokunnan kokous ja vuorot kir-jastossa sekä palvelulinjastossa.

Johtokuntatyöskentelyyn varajäsen osallistuu varsinaisen tapaan, mutta ei voi äänestystilanteessa osallistua pää-töksentekoon kuin puheoikeudella.

- Olen vielä aika ”vihreä” johtokun-nassa käsiteltävien asioiden suhteen, mutta ajan myötä työskentelyyn pääse varmasti sisälle. Perusperiaate on, että päätöksiä tehdään sotkun asiakkaiden parhaaksi, Perälä sanoo.

Hänellä on kokemusta johtokunta-työskentelystä, sillä toimii Euran lukion killan puheenjohtajana.

SOTILASKOTITYÖTÄ ARVOSTE-TAAN. Päivi Lainikka käy noin kerran kuukaudessa tekemässä sisarvuoroaan joko tarjoilulinjastolla tai sotkuautolla.

33

VIHERHIUKKASET 2/2008

Koonnut: Helena Koivisto

www.sakylansotilakotiyhditys.fi tai www.sotku.fi

KKesä on jo hyvässä vauhdissa ja juhannuskin takanapäin. Monen-laista olemme ehtineet touhuta

arkisessa työssämme sotilaskodissa,sekä osallistua kevään ja alkukesän mittaan myös moniin tilaisuuksiin. Sotilasko-din kassajärjestelmän uusiminen ei su-junut aivan ongelmitta ja pitkiä jonoja muodostui tuon tuostakin. Henkilökun-ta yrittää parhaansa ja me sisaret heitä avustamme. Toivoaksemme tilanne on jo parantunut ja jonot liikkuvat joutui-sammin. Yhdistys on palkannut myös kesätyttöjä avustamaan vakinaista hen-kilökuntaa. Sotilaskotimme on saanut myös uuden nimikyltin alaovelleen, jo-ten meille on helpompi löytää pääportin suunnasta saavuttaessa.

Tapahtumat

15.2. Porin Prikaatin vuosipäivä ja valatilaisuus, johon osallistuivat Mari-ta Torkkeli, Merja Lankinen ja Tui-ja Ryömä. Vuosipäivän päiväjuhlassa Marita Torkkeli ja Tuija Ryömä saivat arvostetun Porilaisristin. Vuosipäivän iltajuhlaan osallistuivat Marjaana Vi-hottula ja Merja Lankinen. Sotilasko-tiyhdistys lahjoitti vuosipäivänä neljä tietokonetta, jotka sijoitettiin sotilasko-din Nettibaariin varusmiesten käyttöön.

28.2. Varusmiesten konfi rmaatio- ja kastetilaisuus Kakskerran kirkossa ja kirkkokahvit Heikkilän sotilaskodissa Turussa. Mukana tilaisuudessa Hele-na Koivisto, Maija-Liisa Reunanen ja Maija-Liisa Välinummi.

27.3. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous sotilaskodissa, puheenjoh-tajana ent. yhdistyksen pj Eeva Luoto. Esiteltiin edellisvuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Jäseniä on yhdistyk-sessämme yht. 379, joista 205 on aktiivi-sesti mukana toiminnassa. Todettiin, että

nuoria olisi saatava lisää mukaan. Ke-vätkokouksen yhteydessä huomioitiin myös ansioituneita jäseniämme.

Sotilaskotiliiton ansioristin saivat Tarja Pihlavirta ja Susanna Vuorinen. Sotilaskotiliiton hopeisen ansiomerkin saivat Terttu Inkinen ja Marja Syrilä, pronssisen ansiomerkin Eija Kankare, Taru Matikka, Liisa Pere, Marja-Lee-na Pihajoki, Henna Ryömä, Hannalee-na Seppälä ja Pirjo Vaano.

Säkylän Sotilaskotiyhdistyksen 40-vuotismerkki: Terttu Kinkku, Anita Tuominen ja Lilja Vuorio, 25-vuotis-merkki: Liisa Eskola ja Ulla Kanto-la, sekä 10-vuotismerkki: Tarja Heino-nen, Eija-Liisa Nurmi-Lahtinen, Kirsi Kaukonen, Marketta Oivukka ja Hen-na Ryömä.

8.4 Uusien sisarten koulutuspäivä so-tilaskodissa. Paikalla olivat Marjaana Vihottula ja Marita Torkkeli, joka yh-distyksemme kouluttajana kertoi uusille tulokkaille sotilaskotitoiminnasta. Mu-kana olivat myös Päivi Perälä ja Tui-ja Ryömä. Tilaisuuteen oli saapunut 22 henkilöä, joista seitsemän liittyi mukaan toimintaan.

27.4. Kansallinen veteraanipäivä, lippulinnassa lippuamme kantoi Terttu Inkinen.

22.5. Sisarten kevätretki Karimaan puutarhaan Kokemäelle, mukana 40 si-sarta. Aiheesta lisää toisaalla tässä leh-dessä.

24.-25.5. Sotilaskotiliiton kevätse-minaari ja -kokous Pioneerirykmentissä Keuruulla. Varsinaisina edustajina Tar-ja Putko, Liisa Pere ja Helena Koivisto. Mukana oli myös Marjaana Vihottula.

Seminaaripäivänä osallistujille esitel-tiin varuskuntaa, kuultiin mielenkiintoi-sia esityksiä ajankohtaisista aiheista sekä

esiteltiin Sotilaskotiliiton kuluvan 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kustanta-ma kirja ”Onneksi on sode,” jonka teki-jä Marjatta Hinkkala on entuudestaan tuttu varusmiesten ja heidän arkensa ku-vaajana. Kirja toimitetaan kaikkiin Suo-men kirjastoihin, kouluihin ja sotilas-koteihin. Kevätkokouksessa käsiteltiin sääntömääräisiä asioita sekä luovutettiin Porin Sotilaskotiyhdistykselle ikuisesti kiertävä Ritarimalja tunnustuksena sin-nikkäästä toiminnasta pojattomana yh-distyksenä.

Tulevaa

8.-10.8. Sotilaskotiliiton järjestämä juhlaleiri Lohtajalla

16.8. Kesäretki Olkiluotoon, tutustu-minen ydinvoimalaan

Tässä on vain osa kaikista tapahtu-mista, joissa olemme saaneet olla mu-kana

Arkeamme on varusmiesten ja –nais-ten hyvinvoinnin ja viihtyisyyden yllä-pito ja lisääminen. Siihen liittyy olen-naisesti yhteistoiminta VMTK:n kanssa, josta esimerkkinä voi mainita erilaisten viihdetilaisuuksien ja kurssijuhlien tuke-minen. Olemme myös vastanneet tarpee-seen tulleisiin pyyntöihin tukemalla mm. kävelysauvojen hankintaa ja laskuvarjo-hyppykurssia. Sotilaskotiin toivottiin hankittavan uusi tv, samoin päävartioon. Päätös kyseisten laitteiden hankinnasta on tehty ja nyt varusmiehemme ja –nai-semme saavat nauttia niiden tarjoamasta viihteestä.

34

Keväisenä torstai-iltana 22.5. vih-reät sisaret suuntasivat koh-ti Kokemäellä sijaitsevaa Kari-

maan puutarhaa. Retkellä oli mukana 40 sisarta. Moni meistä on käynyt puutar-halla ennenkin, mutta aina sieltä löytyy jotain uutta ja kiinnostavaa nähtävää, sil-lä aluetta kehitetään koko ajan, puutar-han eri osia kunnostetaan ja rakennetaan myös uutta. Esimerkkinä voidaan mai-nita lammen alue siltoineen.

Ryhmämme otti vastaan Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopiston Kokemäen osaston rehtori ja sotilaskotisisar Marja Syrilä, joka kertoi meille laajasti puutar-hasta ja sen historiasta.

Saimme kuulla, että Karimaan puu-tarhan perusti aikoinaan puutarhuri Juho Verner Viitasaari vuonna 1916, ostaes-saan syntymäkotiinsa kuuluneen alueen Kokemäen Paistilan kylästä. Paikka oli kivikkoista ja karikkoista joutomaata ja siitä juontuu puutarhan nimikin ”Kari-maa.”

Alkuun alueella viljeltiin omenaa, kaaleja ja erilaisia marjakasveja. Puu-tarhuri Viitasaari hoiti puutarhaansa me-nestyksellä ja myymällä sen tuotteita hän sai varoja lisämaan hankintaan sekä alueen rakentamiseen. Puutarhan pinta-ala on nykyään n. 5,5 ha.

Sotien jälkeen Viitasaari tutustui Amerikan opintomatkallaan mm. Orego-niin ja Kaliforniaan. Hän toi tuliaisinaan alan ammattitietouden lisäksi erilaisia koristekasvien siemeniä ja juurakoita, joita alettiin viljellä myös Karimaalla. Puksipuut, marjakuuset sekä ohotanma-runa ovat peräisin tältä ajalta.

Viitasaari oli kuulemamme mukaan mieltynyt erityisesti havukasveihin ja puutarhassa onkin runsaasti monenlai-sia kuusia, mäntypuita, pihtoja ja tui-jia. Siellä on noudatettu Viitasaaren pe-riaatetta istuttaa kaadetun puun tilalle samanlainen uusi, jotta monipuolinen lajisto säilyisi myös jälkipolville. Puu-tarhassa myös vaalitaan kasviperinnettä:

sieltä voi löytää erikoisia ja harvinaisia perennoja, joita ei enää juuri muualta ta-paa.

Nykyään puutarha toimii opetus- ja kauppapuutarhana ollen osa Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopistoa. Opiskeli-jat harjoittelevat täällä puutarha-alan eri käytännön töitä. Karimaan puutarhasta on tullut myös varsin suosittu matkai-lukohde kesäisin ja siellä järjestetään opastettuja kierroksia ryhmille.

Puutarhan taimimyymälä avasi oven-sa toukokuun alussa, joten meillä oli tilaisuus retkellämme myös ostosten tekoon – ja niitähän tehtiin! Onneksi lin-jurissa oli iso tavararuuma. Taimimyyn-nissä meitä palveli Marja Syrilän ohella taimistomestari Tiina Pönkkä, joka au-liisti kertoi eri kasveista ja niiden omi-naisuuksista.

Kierrellessämme puutarhan eri osis-sa saimme Marja Syrilältä paljon tietoa monista kasveista. Muuan kasvi, jota Marja Syrilä varoitteli koskemasta pal-

Sotilaskotisisaret Karimaan puutarhassaTeksti ja kuvat: Helena Koivisto

jain käsin, jäi erityisesti mieleen. Tuo kasvi on nimeltään ”Mooseksen palava pensas”. Se sananmukaisesti ”polttaa” paljon enemmän kuin nokkonen, jos sitä koskettelee paljain käsin.

Kävelykierroksella tutustuimme myös puutarhan perustajan hautapaik-kaan, jonne noustaan kallion reunaa van-hoja luonnonkiviportaita pitkin. Puutar-huri Viitasaaren kerrotaan itse valinneen hautapaikkansa kasvit. Lähelle hautaa on istutettu japaninmarjakuusta, vuori-mäntyä, metsämäntyä sekä kyynelkoi-vua.

Vaan mikäpä se sellainen sisarretki olisi, jolla ei munkkikahveja tarjottaisi! Näin tapahtui nytkin, kun kokoonnuim-me joukolla kävelykierroksen päätteek-si puutarhan päärakennuksen tiloihin kahville. Yhdistyksemme puheenjohtaja Marjaana Vihottula kiitti Marja Syri-lää hyvästä ja asiantuntevasta opastuk-sesta ja luovutti hänelle tässä samassa ti-laisuudessa Sotilaskotiliiton myöntämän hopeisen ansiomerkin kiitoksena pitkä-aikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksessämme. Marja Syrilä on ol-lut vuosia mukana sekä oman yhdistyk-semme että Lounais-Suomen aluetoimi-kunnan luottamustehtävissä ja antanut näin omaa tietotaitoaan sotilaskotitoi-minnan käyttöön.

VIHREÄT VIHERPEUKALOT. Kevätretkelle osallistujat tekivät myös taimiostoksia Karimaan puutarhassa

PUUTARHURIN HAUTA. Karimaan puutarhan perustajan Juho Verner Viitasaaren hautaa koristavat hänen it-sensä valitsemat kasvit kuten japanin-marjakuuset, vuori- ja metsämännyt sekä kyynelkoivut.

Kuirin nyrkkikiertää ikuisesti

Turun Seudun Kodinpuolustus-Åbonejdens Hemvärn –säätiö luovutti Puolustusvoimain lip-

pujuhlan päivänä 4.6. Porin Prikaatille ikuisesti kiertävän palkinnon, ”Kuirin Nyrkin”, joka on nimetty everstiluut-nantti Auno Kuirin mukaan. Kuirin pa-taljoonan käytössä oli panssarintorjunta-nyrkkejä, joita oli ostettu vuonna 1944 yli 25 000 kappaletta. Palkinto on mi-toiltaan yhdenmukainen Kuirin mies-ten käyttämän aseen kanssa. Palkinnon on valmistanut turkulainen Hopeamesta-rit Oy toimitusjohtaja Antero Korhosen johdolla. Palkintoon on käytetty hope-aa 2 320 grammaa, joka oli myös oikean panssarinyrkin paino ilman ammusta.

”Kuirin Nyrkki” annetaan yksiköl-le, joka on menestynyt. Menestystä ar-vioidaan kaksi kertaa vuodessa. Nyrkin ohella voittanut yksikkö palkitaan tuntu-valla rahapalkinnolla. Palkituksi voivat tulla kantahenkilökunta ja varusmiehet.

Auno Kuiri palveli Porin Rykmentis-sä 1920- ja 30-luvuilla. Talvisotaan kap-teeni Kuiri lähti I/JR 15:n komentajana Lähteen lohkolla. Lähteen lohkoa puo-lustanut Kuirin pataljoona tuhosi enem-män panssareita kuin muut rykmentin pataljoonat yhteensä. Sodan loppuun se taisteli torjunnan painopisteessä ja ansi-oitunut komentaja ylennettiin majuriksi.

Jatkosodan alkaessa Kuiri toimi suurim-maksi osaksi varusmiehistä koostuvan JR 5:n 1. Pataljoonan komentajana. Kui-ri osallistui joukkoineen Pukallusjärven, Säämälän, Kananojan, Nuijamaan, Ta-lin, Perkjärven, Pilppulan, Näätälän, Ka-rinsalmen ja Ihantalan taisteluihin.

Helmikuussa 1942 Auno Kuiri ylen-nettiin everstiluutnantiksi ja hänet siir-rettiin II/JR 5:n komentajaksi. Kesäkuun 16. päivä oli Kuirin pataljoonalla, II/JR 5:llä edessään sodan ratkaisevin taistelu. Auno Kuiri pystyi pataljoonansa ja jää-käripataljoona 2:n rippeiden avulla py-säyttämään hyökkäävän vihollisen, joka mahdollisti JR 5:n pääosien puolustuk-seen ryhmittymisen Perkjärven alueel-la. Tämä oli yksi niistä uroteoista, jotka vaikuttivat siihen, että Kuiri nimitet-tiin19.6.1944 Mannerheim-ristin ritarik-si numero 128.

TÄYTTÄ HOPEAA. Turun Seudun Kodinpuolustus-Åbonejdens Hem-värn –säätiön puheenjohtaja, maaher-ra Rauno Saari luovutti arvokkaan kiertopalkinnon Porin Prikaatin ko-mentajalle, prikaatikenraali Markku Nikkilälle. ”Kuirin Nyrkki” annetaan menestyneelle perusyksikölle ja se kiertää ikuisesti.

Kuv

a: J

ani-

Pat

rik

Siik

arla

36

Kun eversti Eero Pyötsiä otti vas-taan komentajan tehtävät prikaa-tikenraali Markku Nikkilältä

vaihtoparaatissa 30.6., kääntyi samalla taas kerran uusi lehti Porin Prikaatin historiassa. Komentajalla on aina ollut ratkaiseva vaikutus joukko-osaston elämään. Hän luo jouk-koonsa hengen, joka saa koko henkilöstön tekemään par-haansa. Hyvä yhteishenki ja rehti asenne ympäristöön ja yhteistyökumppaneihin joh-tavat myös hyviin tuloksiin. Asia on Porin Prikaatissa kiteytetty Suomen Sodan 1808 – 1809 ajalta olevas-sa tunnuslauseessa sanoihin ”Kunnia-Velvollisuus-Tah-to”. Kun komentaja vaihtuu, on uudella komentajalla aina vakava ja kova haaste, kos-ka joukko on niin kuuluisa ja niin hyvässä maineessa. Hyväl-lä syyllä voidaan todeta, että haas-te on yksin ja ilman pätevää henki-löstöä mahdotonta täyttää. Tehtävä vaatii myös hyviä yhteistyökumppa-neita ja hyvää yhteistoimintaa. Onnis-tuakseen joukolla on myös oltava maa-kunnan väestön jakamaton tuki. Tiedän kokemuksesta, että ehdot täällä täytty-vät ja että maakunta kohtelee kaikkia “Porilaisia” komentajasta alokkaaseen kuin omia poikiaan. Onnistuminen on siis mahdollista ja myös todennäköistä. Samalla, kun toivotan omasta puolesta-ni prikaatille ja sen uudelle komentajalle menestystä ja hyvää tulevaisuutta uusis-sa vaativissa tehtävissä ja tuntematto-missa kohtaloissa, tuon esiin muutamia komentajia Prikaatin jo lähes 400-vuoti-sen historian lehdiltä.

Rykmentin ensimmäinen komentaja, Vuorentaan herran ja eversti Arvid Horn syntyi vuoden 1595 vaihteilla Halikon pitäjässä. Poika jäi orvoksi isän kaadut-tua Kirkholman taistelussa 17.9.1605. Orpo poika sai kuitenkin hyvän opilli-sen sivistyksen, kun hän opiskeli muu-tamia vuosia Wittenbergin yliopistossa Saksassa. Palattuaan kotimaahan siirtyi nuori Arvid sotilasuralle ja toimi muua muassa karjalaisen nihtikomppanian

päälikkönä. Myöhemmin hän kohosi hä-mäläisessä jalkaväessä everstiluutnantin arvoon. Tällöin hän ilmeisesti osallistui sotatoimiin myös Suomenlahden ete-läpuolella Virossa ja Liivinmaalla. Pe-rustettuaan Kustaa II Aadolfi n käskys-tä rykmentin, taisteli hän perustamansa joukon komentajana jo kesällä 1626 Me-wen kaupungissa Preussissa puolalaisia vastaan. Vuonna 1633 hän oli Narvan käskynhaltijana Virossa ja seuraavana vuonna hänestä tuli laajan Hämeen-Uu-denmaan läänin maaherra. Tässä viras-sa hän toimi vuoteen 1640 asti, jolloin lääni jaettiin kahtia ja hänestä tuli Hä-

meen läänin maaherra. Vuonna 1650 hä-net nimitettiin Turun Hovioikeuden va-rapresidentiksi. Kuoltuaan v. 1653 hänet ilmeisesti haudattiin Halikon kirkon su-kukalmistoon. Mainitkoon, että Hornien kuuluisa suomalainen aatelissuku pol-veutuu halikkolaisesta talonpoikassu-vusta.

Ehkä menestyksekkäin sotilas 1700-luvun Suomessa oli Tallinnassa v. 1662 syntynyt vapaaherra, sotamarsalkka Bernt Otto Stackelberg. Stackelberg aloitti sotilasuransa Hollannin armeijas-

sa v.1688 ja siirtyi sieltä Ranskaan jo parin vuoden kuluttua, ottaen siellä osaa lukuisiin taisteluihin ja piiri-tyksiin. Ruotsi- Suomeen hän pa-lasi vuonna 1700 Suuren Poh-jan sodan melskeisiin. Eversti Juhanna Lauritsa Creutzin kuoltua hänestä tuli Porin Ryk-mentin komentaja 11.3.1702. Vuonna 1703 hän joukkoi-neen löi puolalaiset Janitzkyn luona ja valloitti vuonna 1704 Birseinin kaupungin. Vuonna 1706 hän sai ylennyksen ken-raalimajuriksi ja johti Ljesnan ylimenotaistelussa armeijan vasenta siipeä. Hän oli mukana

myös Pultavan taistelussa Kaar-le XII:n joukoissa ja joutui siel-

lä venäläisten vangiksi ja vietiin Siperiaan sotavankeuteen. Rauhan

palattua hän tuli kotimaahan vuonna 1721 ja nimitettiin huhtikuussa 1722 valtaneuvostossa Suomen sotilasylipääl-liköksi. Tuolloin oli hänellä haasteena Uudenkaupungin rauhassa menetettyjen laajojen aluiden johdosta suojattomaksi

Komentajien vaihtuessaTeksti: Pekka KinkkuKuvat: Porilaismuseo

Kenraalimajuri, kreivi johan Fredrik Aminoff oli eräs Porin Prikaatin pitkä-aikaisimmista komentajista. Hän johti Porilaisia 1790-1794 ja 1798-1810.

Porilaiskomentajien nimikirjoitukset on taltioitu upeerikerholla sijaitseviin marmoritauluihin.

37

jääneen maan puolustuksen suunnittelu. Hänen tarmostaan ja kyvyistään riippui merkittävästi Suomen turvallisuus.

Luovutettuaan Porin Rykmentin ko-mentajan tehtävät seuraajalleen uuden tehtävän vuoksi, hän oli ollut nimellises-ti rykmentin komentaja noin 20 vuotta. Tästä ajasta hän vietti sotavankeudessa 12 vuotta. Toimiessaan sotilasylipäälik-könä hän suunnitteli jo myös linnoitet-tua satamaa Helsinkiin. Tiedämme, että vasta August Ehrehsvärsdin toimesta kohosi Viapori-Suomenlinnan linnoitus kaupungin edustalle vuosisadan lopulla.

Stackelberg ylennettiin sotamarsal-kaksi v. 1727 ja suku sai samalla koro-tuksen vapaaherralliseen säätyyn. Vanha marsalkka kuoli Turussa elokuussa 1734 ja on haudattu Tuomiokirkkoon. Histori-antutkija Einari W Juva mainitsee hä-nestä seuraavasti: ”Ruotsin valtakun-ta menetti hänessä yhden taitavimmista upseereistaan ja Suomi monivuotisen ylipäällikön. Vaikeissa oloissa hänelle oli uskottu Suomen puolustuksen järjes-täminen. Kaikki oli rappiolla, ei ollut ar-meijaa, ei ollut varustuksia, ei ollut puo-lustusturvaa – Stackelbergin merkitys Suomen puolustuskysymyksen käsitte-lyssä on siinä, että hän rakensi uudelleen Suomen, Suuressa Pohjan sodassa ja isonvihan melskeissä, pirstoutuneen ar-meijan ja veti suuntaviivoja tulevaisuu-dessa toteutettaville Suomen puolustus-suunnitelmille.”

Stacklbergit ovat lähtöisin Ala-Sak-sista, mistä suku levisi Puolan ja Baltian maiden kautta Suomeen ja Ruotsiin.

Mielenkiintoinen henkilö ja komen-taja on nimeltään Carl Johan Mörner. Mörner oli vapaaherrallista sukua ja so-tilasarvoltaan kenraaliluutnantti, kun hänet vanhoilla päivillään 69-vuotiaa-na 19.11.1759 nimitettiin rykmentin ko-mentajaksi, mutta hän kuoli jo seuraa-vana päivänä. Mörner oli vanha soturi, joka oli taistellut jo Suuressa Pohjan so-dassa, ollut sotavankeudessa Siperiassa kymmenkunta vuotta ja palvellut maju-rina mm. Hämeen Rykmentissä vuoden 1740 vaiheilla Hattujen sodan aikana. Myöhemmin hän oli ollu Hessenin pal-veluksessa Saksanmaalla ja palannut ta-kaisin Ruotsiin, missä oli lyöty vuonna 1748 Miekkatähdistön Ritariksi. Kenraa-liluutnantiksi hänet oli ylennetty v. 1759 juuri ennen rykmentin komentajaksi ni-mitetystään. Asiakirjoista ei selviä, mi-ten Tukholmassa palvellut kenraali koki siirtonsa Satakuntaan ja Mouhijärven virkataloonsa. On mahdollista, että hän kuoli järkytyksen aiheuttamaan halvauk-seen. On ilmeistä, että Selkeen kartanon

virkatalo Mouhijärvellä ei vanhaa sotu-ria houkutellut.

Ensimmäinen Porilaskomentaja it-senäistyneessa Suomessa oli Saksassa Westfalin Bielefeldissä 15.1.1882 syn-tynyt everstiluutnantti Reiner Stahel. Hän palveli Kuninkaallisessa Preussin Jääkäripataljoona 27:ssa konekivääri-komppanian saksalaisena päällikkönä ja tuli jääkärien mukana Suomeen. Hän oli vapaussodassa 3.Jääkäriprikaatin ko-mentaja. Hän palveli rykmentissä Itä-meren Jalkaväkirykmentti n:o 1:n ko-mentajana Turussa 1.7.1918 – 5.1.1919 ja luovutti komentajan tehtävät Hugo Viktor Östermannille. Österman ja hä-nen jälkeensä kaikki muutkin rykmentin ja prikaatin komentajat ovat olleet suo-malaisia ja suomalaissyntyisiä miehiä. Luovutettuaan komentajan tehtävät pa-lasi Stahel Saksaan, mutta muutti Suo-meen vielä viideksi vuodeksi ja toimi Turun suojeluskunnan päällikkönä vuo-sina 1920 – 1925.

Myöhemmin Stahel palasi Saksaan ja toimi Saksan armeijan ilmapuolus-tusjoukoissa ja lentovoimissa. Toisessa maailmansodassa hän toimi komendant-tina mm. Varsovassa, Vilnassa ja Balka-nilla ja rintamajoukoissa komentajana Etelä-Venäjällä. Jouduttuaan Venäjälle sotavankeuteen hän kuoli Voikovon van-kileirillä päivää ennen vapautumistaan 30.11.1955.

Tässä vaiheessa on helppo siteerata vapaasti entistä komentajaa eversti Tau-no Sutelaa, kun hän historiateoksessa Kunnia, Velvollisuus, Tahto kirjoittaa, että prikaatin ja sen perinnejoukkojen

vaiheisiin on alusta lähtien kuulunut kymmeniä sotia ja satoja taisteluja. Vii-meinen vaihe on ollut sen historian pa-rasta aikaa, kun on saanut elää itsenäi-sessa isänmaassa jo yli 60 rauhan vuotta ja niistä jo yli 40 vuotta Säkylässä. Maa-kunta on ottanut Porilaiset omakseen kuin omat poikansa ja prikaati tunnetaan koko maassa ja laajalti myös ulkomail-la koulutustasostaan, urheilijoistaan ja henkilöstöstään.

Ensimmäinen Porilaskomen-taja itsenäisessä Suomessa oli Saksassa Westfalin Bielefeldissä 15.1.1882 syntynyt everstiluut-nantti Reiner Stahel.

1919 Hugo Vik-tor Österman aloitti suomalaissyntyisten komentajien kauden, joka on jatkunut siitä lähtien.

38

Onnittelen teitä lämpimäs-ti valmistumisenne ja ylen-nyksenne johdosta. Tiukka ja kiivastahtinen koulutus vastuulliseen tehtäväänne on takanapäin. Tiedostakaa kuitenkin, että vaativin vai-he palveluksestanne on vas-ta alkamassa.

Puolustusvoimiemme suorituskyky perustuu kolmeen asiaan: tahtoon, tai-toon ja välineisiin. Välineet ovat tärkei-tä, mutta vain, jos niillä on motivoituneet ja ammattitaitoiset käyttäjät. Te ryhmän-johtajat olette keskeisesti vaikuttamassa heinäkuun saapumiserän sotilaiden maa-puolustustahdon rakentumiseen ja yllä-pitoon sekä heidän sotilaan ammattitai-tonsa tasoon. Haasteellisuutta lisää myös asemanne upseeriston ja miehistön vä-lissä, mikä on yksi vaativimmista koko puolustusvoimissamme. Teihin koh-distuu monenlaisia odotuksia ja toivei-ta alaistenne suunnalta ja toisaalta rut-kasti vaatimuksia esimiestenne taholta. Johtajuuteen sisältyy valtaa, mutta vie-läkin enemmän vastuuta. Ei pelkästään vastuuta annettujen tehtävin suorittami-sesta, vaan samanaikaisesti vastuuta joh-dettavana olevan joukon hyvinvoinnista.

Aliupseerikurssi 1/2008:n ryhmän-johtajat!

Tässä riittää haastetta kaltaisillenne nuo-rukaisille, mutten hetkeäkään epäile, ett-ettekö selviytyisi siitä kunnialla.

Puolustusvoimat kouluttaa asevel-vollisista valmiita sodan ajan joukko-ja. Niinpä tekin toimitte pääsääntöises-ti omissa sodan ajan kokoonpanoissa. Rauhan ajan esimiehenne ja alaisenne ovat niitä aseveljiä, joiden kanssa te läh-dette puolustamaan tätä maata, jos tilan-ne niin vaatii. Sodan armottomissa olo-suhteissa joukon kiinteys ja sen jäsenten keskinäinen luottamus ovat erittäin mer-kittäviä asioita. Tuo kiinteys ja luotta-mus rakennetaan jo rauhan ajan koulu-

tuksessa. Te itse päätätte, muistetaanko teidät ryhmänjohtajana, joka pyrki pön-kittämään arvovaltaansa tarpeettomin ja asiattomin menetelmin vaiko ryhmän-johtajana, joka kykyni ylittämään alais-tensa ja esimiestensä odotukset. ”Tämän ryhmänjohtajan ryhmässä haluan puo-lustaa isänmaatani” on suurin tunnustus ja luottamuksen osoitus, mitä alaisiltan-ne voitte saada. Pyrkikää siihen.

Ryhmänjohtajat, muistakaa sotilasva-lanne velvoitteet!

Eversti Eero PyötsiäPorin Prikaatin komentaja

Alikersantti Henrik HannusViestikomppania

KURSSIN PRIIMUS

39

Heinonen Vili 22 vHanttimies, TurkuHyvät unenlahjat omaava taistelija.

Heinämäki Alpo 19 vMoottorikoneistaja, KaarinaIkuinen väpä. Motto: ”Nyt mennään sotkuun.”

Huhtala Juho 20 vTalonrakentaja, VampulaNakkimajuri 4-life. Motto: ”Ei mulla oo VMTL, mulla on jalkojenkäyttö-vapautus.”

Huhtala Jarno 19 vYlioppilas, MaskuRaaka taistelukäärmeiden tappaja.Motto: ”En mä mitään mottoa tar-vitse.”

Tupa 8

Huuhka Taneli 20 vLaivakokki, HelsinkiHiljainen hessu (ADHD), henkimies.Motto: ”Tänään on hieno päivä.”

Huhtala Niko 20 vYlioppilas, TurkuTuvan UV-tykki. Motto: ”Ei pysty, mulla on UV.”

Jyväkorpi Juuso 19 vYlioppilas, NaantaliIhme lauleskelija. Motto: ”Mitä pie-nistä, kun ei pienetkään meistä.”

Jäppilä Antti 19 vYlioppilas, RaisioHerkkä kesämies ja himosuunnistaja.Motto: ”Voi video-playstation-ami-ca-yhdistelmä!”

Järvinen Jaakko 19 vAjoneuvoasentaja, ParainenPinki-Ponki majuri.Motto: ”Menikö se nyt taaskaan niin vahvasti?”

Kankare Ossi 19 vMattomies, SauvoTuvan gonaoppilas.Motto: ”Sauvossa ON bileet?”

Karilainen Sami 20 vYlioppilas, KöyliöHukkaa joskus jopa itsensä.Motto: ”Missä se nyt taas on?”

Karisalmi Juuso 19 vYlioppilas, VammalaTuvan räppäri. Motto: ”Ota esiin kaks, mä otan yhden.”

Kiiski Teemu 19 vYlioppilas, TurkuTuvan isähahmo.Motto: ”Yrittänyttä ei panna.”

Kivelä Jussi 19 vMielenterveyshoitaja, SaloTuvan Shrek. Motto: ”Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.”

Koski Niko 19 vAjoneuvoasentaja, TaivassaloAina mukana, kaikessa. Motto: ”Ta-san ei mee nallekarkit, taaskaan.”

Tupa 9

Kosonen Jussi-Pekka 19 vOpiskelija/kirvesmies, LempääläJonkun pitää olla porukan pienin.

Kotisalo Tuomas 20 vOpiskelija, MarttilaMistä löytyis motivaatio?Motto: ”Kyllä se siitä.”

Kotsalo Raine 19 vLevyseppähitsaaja, UrjalaKyläseppä potenssiin neljä.Motto: ”No ei se nyt ihan lapaan menny.”

Kumpulainen Olli 21 vAutoasentaja, PoriKomppanian suurin kypärä.

Laihinen Juuso 19 vOpiskelija, TaivassaloMikään ei voita kaapinlaskentaa ilta-sella. Motto: ”Aina ei voi voittaa.”

Lindell Niko 19 vOpiskelija, PaimioEi se hiljaa osaa olla. Motto: ”Sisään vaan vaikkei seisokkaan.”

Lindqvist Niko 21 vHengailija, PaimioSiellä mistä savu nousee. Motto: ”No eihän se tainnu mennä…”

Linnansuu Joonas 19 vYlioppilas, KaarinaMotto: ”Menikö se nyt niin vah-vasti?”

Marttila Jaakko 20 vOperaattori, KöyliöKomppanian komein mikrofonituk-ka. Motto: ”Tosimies ei tarvitse!”

Mäkinen Jussi 19 vYlioppilas, SomeroHerran huoneesta härövarustuksessa.Motto: ”Erehdysten kautta oppii.”

Männistö Jyrki 19 vOpiskelija, PunkalaidunTupla ja kuitti. Motto: ”Viksut pär-jää aina”

2.Jääkärikomppania

1.Jääkärijoukkue

Tupa 7

Ahlqvist Niko 19 vYlioppilas, HumppilaPrikaatin särmimmän punkan omis-taja. Motto: ”Nii mihin asti sitä ruo-kailuaikaa oli?”

Alento Matti 19 vTimpuri, PaimioJäätävä kikkailija ja silti kokeista aina kiitettävä. Motto: ”Lomille, lo-mille, kohta nousee promille.”

Alho Petri 19 vYlioppilas, PöytyäTuvan suunnistajalahjakkuus.Motto: ”Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.”

Halminen Juho 19 vYlioppilas, MaskuHerra MOTIVAATIO.Motto: ”Always remember to check how Sainio and Savolainen sleep.”

Hanhiniemi Jaakko 19 vAutomaatioasentaja, RaisioTuvan oma Rambo.Motto: ”Sit jätkät sykitään!”

Heikkinen Samuli 19 vYlioppilas, AlastaroTuulen raiskaama timotei, juoksija siis. Motto: ”Komennus alkaa, voin-ko poistua?”

Heinonen Jari 19 vYlioppilas, LaviaMr. Näpy-Näpy.Motto: ”Ryynää-mään, ryynäämään…”

40

Tupa 10

Orsama Antti 19 vPutkiasentaja, Orivesi”Moi kulta.” Hiljaisen tunnin leper-telijä. Motto: ”It is what it is.”

Nuuros Verner 20 vAgrologiopiskelija, KiskoNuuros, korjatkaa! Aina myöhässä.Motto: ”Hiljaa hyvä tulee.”

Reinikainen Ari 19 vLevyseppä-hitsaaja, Vammala”Kato Kato” pikku Dänillä on pik-ku… Motto: ”Nopeet liikkeet on näyttäviä, mutta näyttävät liikkeet ei ole aina nopeita.”

Mäntysaari Henri 19 vRahtari/palomies, Vammala”Ilmasta kuuluu repivää ääntä” – Mäntysaari kuorsaa. Motto: ”Viina miehen tiellä pitää.”

Rantanen Mika 19 vLevyseppä-hitsaaja, EuraSe on kovin amis, joka käärii tiukim-man sätkän. Motto: ”Veksi ei pelas-ta sua!”

Ranki Antero 20 vYlioppilas, TurkuTahti päivä intissä, viikko UV:lla pi-tää miehen tiellä. Motto: ”Tetsataan niin et hampaat lähtee.”

Rauvola Valtteri 19 vYo-tietokoneasentaja, Lieto”Herra Alikersantti, mulla on VMTL.” Motto: ”Party like a rocks-tar.”

Nirkkonen Ilkka 19 vAjoneuvoasentaja, ForssaForssan kumisin tartsan.Motto: ”Otto on parempaa, kun mot-to.”

Nieminen Marko 19 vYlioppilas, PiikkiöYön kuningatar, puhuu tuhmia unis-saan. Motto: ”Jos puhut, niin puhu unissas.”

Salonen Aleksi 19 vSähköteekkari, EspooSalone maaliin! Motto: ”Vauhti kor-jaa virheet.”

Narvia Arttu 19 vRakennusmies, TurkuHukkaa kaiken, muttei löydä mitään.Motto: ”Niin oonki Turust, mitäs sitte?”

Ots Siim 21 vAbiturientti, Turku”Onko vapautuspotilaita?”Motto: ”Ei kertaakaan veksiin palve-lusaikana.”

Tupa 11

Samula Jukka-Pekka 20 vKunnossapitoasentaja, EuraPankottajien kirkkainta kärkikastia.Motto: ”Eihän se taaskaan kovin vahvasti menny!”

Räikkönen Ilkka 20 vOpiskelija, Eura/RaumaKovanluokan karvaaja. Motto: ”Kaikki prässää.”

Salonen Pasi 19 vYlioppilas, RaisioHävärikunkku. Motto: ”Ei saa syyt-tää syyttäjää!”

Simpanen Juuso-Antti 22 vKemian yo, TurkuKomppanian ehdoton ykköstärppijäMotto: “Just giving it a go, you know.”

Savolainen RoniYlioppilas, MaskuTeksasin kokoisilla pihveillä.Motto: ”Always sleep on your sto-mach!”

Salonen Mikko 19 vMerkonomi, NaantaliKevyt myyrä.

Sainio Joni 19 vYlioppilas, HelsinkiKrapulamove.Motto: ”Always sleep like Savolai-nen!”

Santapukki SanteriAjoneuvoasentaja, ParainenSand He-goat.Motto: ”Älä jännitä!”

Ronkanen VilleYlioppilas, ParainenLyhyt mutta komea, movetron.Motto: ”Hiljaa hyvää tulee, todella hiljaa todella hyvää tulee.”

Räikkönen Eric Uuno 20 vOpiskelija, Darwin AustraliaKengurunkesyttäjä.Motto: ”When in pain, close your eyes and think of happy thoughts.”

Tupa 12

Välimaa Jari 20 vSekatyömies, PunkalaidunKeksikää mulle luonne, hei.Motto:” Ei syöksyä ilman kumia.”

Vähätalo Sami 19 vRaskaankaluston mekaanikko, Turku182 aamua yhdessä yössä.Motto: ”Herra alikersantti, minulla on VTML.”

Wathén Mikael 19 vPalikka, VihtiHuovinrinteen pókemonmestari!Motto:” Pika-Pika.”

Tikka Heikki 19 vTalonrakentaja, PoriSärmä ADHD-kärkitaistelija.Motto: ”Olen rikki.”

Syvänen Samu 19 vSähkö/automaatioasentaja, RaumaVoittaa tuijotuskilpailun aurinkoa vastaan. Motto: ”In live we trust.”

Vasanen Lassi 20 vYlioppilas, TurkuEi tarvitse kelloa, koska päättää itse mitä on. Motto: ”Sinäkin Brutukseni!”

Talvitie Topi 19 vYlioppilas, AlastaroTulilanka palaa jo.Motto: ”Ei riemulla rajaa, kun ren-gas palaa.”

Suvala Valtteri 19 vYlioppilas, MaskuHans Van Damme.Motto: ”En silti pidä olla vempassa.”

Tommila Joonas 19 vYlioppilas, RaumaPrikaatin Carrie Carrot.Motto: ”Aika hiljaista on.”

Tuomi Mikko 19 vKansipinnoittaja/ylioppilas, KaarinaTattikeisari.Motto: ”Sieniä kaikille!”

Sundqvist Jan-Eric 19 vHiihtäjä, ParainenUK-tykki.Motto: ”Kyl mä nyt leirille tuun.”

Virtanen Tommi 19 vYlioppilas, LoimaaMetsän nopein eläin.Motto: ”Mess with the best, die like the rest.”

2.Jääkärijoukkue

2.Jääkärikomppania

41

Viestikomppania

Tupa 1

Haapala Juho 20 vRakennustekniikka TKK, EspooKrapulainen puukkomieskyklooppi.Motto: ”Mun rynkkyä ei muut lipas-ta, prkl!”

Heinonen Jukka 19 vYlioppilas, PaimioPorukan nuorin.Motto: ”Aircooled fl at 4 power!”

Saaranluoma Matti 20 vAjoneuvoasentaja, KarijokiEtelä-Pohojammaalaane perusjuntti.

Haapalainen Ville 20 vDatanomi, RaisioTyhjä arpa, jolla on käärmeitä.Motto: ”Lonkeroita jumalauta!”

Jussila Joonas 19 vDatanomi, TurkuTyhjä arpa ilman käärmeitä.

Heino Lauri 19 vYlioppilas, TurkuSöpis. Motto: ”Lyn will rock you.”

Jones Anthony 20 vYlioppilas, TurkuSärmä, särmempi, Jones.Motto: ”Motot on muita varten.”

Hannus Henrik 23 vMaster of sciense, LuviaInternstionsl Man of Mystery.Motto: ”No Pain, No Gain!”

Halsinaho Jaakko 19 vTarjoilija, TurkuKirjoittanut enemmän esseitä kuin koko muu kurssi!Motto: ”Essee ei vissiin pääty sanaan LOL!”

Holappa Joni 19 vPeruskoulu, HalikkoKulkupelit vei järjen jo ajat sitten!!Motto: ”Sen näkee naamasta, kun lakkaa ahtamasta.”

Aalto Tino 19 vYlioppilas, AuraAUK:n virallinen TV-korjaaja.Motto: ”Joku antaa – Aalto ottaa.”

Erlund Tino-Patrik 19 vTaloushallinnon merkonomi, LoimaaMotto: ”Se oli sitä sekavaa aikaa.”

Tupa 2

Leino Matti 23 vElintarvike- ja tuotantoalan insinöö-ri, TurkuLaiskiais tavi.Motto: ”Bisnes on bisnestä.”

Laukka Kalevi 19 vSähköasentaja, SaloTerminaattori.Motto: ”Go hard or go home!”

Mäkelä Jussi 19 vMyyntiedustaja, RaisioSisäsiisti kesäkolli.Motto: ”Komiat pärjää aina!”

Määttä Aleksi Johannes 20 vPuuseppä, KarkkuHidas, mutta kankee.Motto: ”Kauas on pitkä matka.”

Nieminen Antti-Jussi 20 vDatanomi, VammalaLinux-mies henkeen ja vereen!Motto: ” Be root, don’t reboot.”

Laaksonen Samuli 19 vYlioppilas, PöytyäKisakiree narukerä.Motto: ”Jaa nii TÄ!?”

Merikukka Roope 19 vYlioppilas/ postikuski, HalikkoSärmäverinen valioyksilö.Motto: ”Paskaaks täs ..smoke.”

Laurila Tommi 26 vMetsäylioppilas, PerniöTuvan kovin kuorsaaja - kukaan ei nuku!!Motto: ”Motot on metsänhakkuu-ta varten.”

Lindqvist Jani 20 vSähköasentaja, RaumaYllättäjäMotto: ”Älä ota sitä vakavasti.”

Malmi Lari 20 vYlioppilas, TurkuVesi jäätyy, minä en.Motto: ”Kaikki muu on mahdollista paitsi pyöröovista hiihtäminen.”

Loukamaa Markus 20 vLipastaja, KaarinaNöyrä toimistokettu.Motto: ”Kukkii se perunakin.”

Laakso Markus 19 vFysiikan ylioppilas, LietoDirty Harry Potter.Motto: ”Kakkonen on ykkönen.”

Tupa 8

Ahto Susanna 22 vLähihoitaja, PoriTaistelukenttien itseoikeutettu val-tiatar.Motto: ”Perse edellä vaikka Exel-mastoon!”

Hakala Jessica 19 vYlioppilas, RaisioPositiivisen urheilutaustan omaava positiivinen tyyppi, joka ei jää ryy-nätessä viimeiseksi.Motto: ”Joo vai?”

Karlstedt Bettina 19 vYlioppilas, TurkuNaisten tuvan äijä.

Keräjärvi Eeva 19 vYlioppilas, UusikaupunkiEdes kuolema ei hiljennä tätä tais-telijaa.Motto: ”Mihin aikaan on herätys?”, ”Virsi päivässä virkistää.”

Kettunen Vuokko 24 vEnsihoitaja-sairaanhoitaja AMK, PoriKokenut taistelija suksilla.Motto: ”Ei ikinäkään!”

Kuusi Satu 19 vCatering-ala/ palveluvastaava, TurkuSyö varmuuden vuoksi toistenkin puolesta.Motto: ”Vaikka kiroilenkin, en ole vihainen.”

Merilä Heidi 19 vYlioppilas, NaantaliEi ole hukannut naiseuttaan miehi-sessä maailmassa.Motto: ”Kaikkeen tottuu, ku käyttää hattuu.”

Paukku Eeva-Kaisa 20 vYlioppilas, NousiainenPitää huolen, ettei kenenkään muun tarvitse olla viimeinen – missään asiassa.Motto: ”Miksi juosta, kun kävellen-kin ehtii.”

Salminen Anu 25 vTaloussuunnittelija, TampereTaistelija vapaasta tahdostaan ja va-kaumuksestaan. Kehä kutsuu vapaa-ajalla.Motto: ”Hitainkin luoti on nopeampi kuin nopein ninja.”

Vainio Jasmin 19 vYlioppilas, PaimioLymyää kaapin takana, kypärä vi-noissa, syöden salaa muiden tuomia pumada-munkkeja.Motto: ”Punkassa parannettavaa.”

1. Viestijoukkue

42

Viestikomppania

Tupa 3

Nurmi Mikko 20 vSähköasentaja, HalikkoMetsän karvaisin rölli.Motto: ”Rumasta repusta löytyy aina hyvät eväät.”

Riikilä Kari 20 vYlioppilas, EurajokiVK:n Arnold Schwarzenegger.Motto: ”Yksi sarja parempi kuin lip-paallinen kertatulta.”

Selander Miika 20 vSähköasentaja, SäkyläTrue Gamer.

Wuorio Joonas 19 vSähköasentaja, RaisioPieni, mutta pippurinen.Motto: ” Voi ketunnahkaviitta!”

Peltomäki Heikki 20 vSähköasentaja, RaisioMetsän kovin kommando.Motto: ”Kyl se auto pitäs jo ens vii-kol olla kunnos.”

Hägg Peter 19 vYlioppilas, LoimaaVäsynyt munkki keskiyöllä.Motto: ”Kaiken omani kannan mu-kanani.”

Niemi Ville 19 vKirvesmies, NaantaliMinä olen muotitietoinen ”prkl” (kurkkusalaatti).Motto: ”Juoksu EI ole mun juttu! prkl!”

Pekkala Teemu 20 vToimitusjohtaja, NaantaliYksikön sexbomb.Motto: ”Vartiokakka!!! prkl!”

Pohjola Santeri 20 vSähköasentaja, TarvasjokiKassulla rääväsuu, lenkillä tuppisuu.Motto: ”Hei! Kaverit auttakaa mua!”

Sankari Teppo 20 vElektroniikka-asentaja, YläneHero.Motto: ”Ei tää nyt oikein toimi.”

Tetri Tero 19 vElektroniikka-asentaja, TurkuMotto: ”Emmä tiiä! Olen Tero enkä mikään insinööri!”

Tupa 4

Taipale Markus 19 vAjoneuvoasentaja, PunkalaidunSöpö se on läheltäkin.Motto: ”Reikä se on rotallakin.”

Matikainen Henri 19 vMetsäluonnonhoitaja, ForssaAinoa lajiaan, ainutlaatuinen Igor, sissi RUK ainesta.Motto: ”Sain melkein kerran, mutta selvisin puhumalla.”

Mäkelä Eero 19 vYlioppilas, TurkuHerra Mäkelä. KYSYMYS!?!Motto: ”Naismunkki poskeen ni jak-saa huomiseenkin.”

Kaarto Juha 20 vYlioppilas, TurkuMotto: ”Vedetään kännit, mietitään sitten.”

Lehti Aleksi 19 vTurkuSluibailun kuningas.Motto: ”Tuurilla ne laivatkin seilaa.”

Saarela Juha 19 vPeltiseppä, ÄetsäÄetsän kovin jätkä, mesikämmen.Motto: ”Kukkii se perunakin.”

Kalmi Justus 21 vKokki, PoriKestää noin neljä minuuttia.Motto: ”Vempat liikkuu, minä en.”

Salminen Joni 20 vYlioppilas, ParainenKello 4 yöllä, 2 laukausta: ”Siellä on vissiin kovapanosammunnat.”Motto: ”Mut en mä halunnu AUK:iin.”

Vuorikkinen Lauri 19 vYlioppilas, KarkkilaRoottorisaha.Motto: ”Ei ressata turhista.”

Salmela Samuli 19 vYlioppilas, RaisioKaukaa kaunis.Motto: ”Vissiin täytyy miettiä.”

Ruponen Esa 20 vTurvallisuusvalvoja, LoppiHerra….alikersantti….oppilas....Ruponen.Motto: ”Hitaasti, mutta varmasti.”

Tupa 5

Nisu Timo 21 vOpiskelija, LappeenrantaIkuinen härvääjä, aina kuitenkin ajoissa!Motto: ”Ei se niin vaikeaa ole.”

Kallio Teemu 20 vLampun vaihtaja, TampereKaunis kaukaa, söpö läheltä.Motto: ” EI ME KERETÄ!!”

Lempinen Niko 20 vOpiskelija, PaimioMies vailla hymyä.Motto: ”Se, joka toisin ajattelee, se toisia ajattelee.”

Virta Timo 19 vVarastomies, ÄetsäVirrat päälle.Motto: ”Säkylä syö miestä. T: Tyk-kimies.”

Mustikkamaa Jukka 20 vOikosulkuasentaja, TurkuUnipoliisi.Motto: ”Se sata markkaa litra, Igor.”

Muntola Matti 22 vAutohifi stelijä, TurkuKyl se jaksaa, vaikka se ei siltä vai-kuta.Motto: ”Paskaa niskaan kaadetaan, se iloisesti vastaan otetaan.”

Puisto Ville 20 vAutoasentaja, TurkuP-kauden priimus.Motto: ”Kato ku mä siivoon!”

Lenkkeri Juha 22 vKokoonpanopakkaaja, RaisioHerkkä laulajapoika.Motto: ”En mä tiedä, mä oon vaan töissä täällä!”

Katajainen Antti 20 vAutomaatioasentaja, SauvoYöllinen mopoilija move.Motto: ”Katotaan huomenna!”

Kurvinen Miikka 20 vElektroniikka-asentaja, TurkuIkuinen tuvan esimies.Motto: ”Hyvä tupa 5! NJAA!”

Häsä Henri 20 vOpiskelija, HollolaEl skeletor of säkylä.Motto: ”1+2 ei aina ole 5.”

2. Viestijoukkue

43

1.Pioneerikomppania

Tupa 2

Aaltonen Joni 20 vRakennusmies, PaimioSärmääkin särmempi halonhakkaaja.Motto: ”Tasajako ei ole taktiikka.”

Antikainen Jukka-Pekka 19 vKoriteknikko, TurkuRötvää kengät jalassa.Motto: ”On lottovoitto syntyä Suo-meen!”

Bärholm Joonas 20 vMuurari, PoriTaistelija, joka ottaa vastuuta.Motto: ”Muuraril on massii.”

Eskola Perttu 19 vMaanviljelijä, AlastaroVemppakeisari.Motto: ”Every day holidays.”

Ahola Markus 19 vRakennusmies, TampereKipinämikkojen kruunaamaton ku-ningas.Motto: ”Shut your mouth and know your role!”

Grönlund Henry 19 vRaudoittaja, TurkuB-mies vailla vertaa.Motto: ”Oha täs painettu.”

Aaltonen Joni 20 vRakennusmies, VehmaaMuumipeikko.Motto: ”Elämä on kuin labyrintti.”

Tupa 4

Huhti Kalle 19 vAkateeminen kirvesmies, LoimaaIloinen ja yritteliäs miekkonen.Motto: ”Come on joulupukki.”

Juhala Antti 19 vLääkintävahtimestari-sairaankuljet-taja, TurkuSärmä pantteri.Motto: ”Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.”

Kodisoja Sauli 19 vYlioppilas, TurkuNopeasti oppiva, laskelmoiva ukko.Motto: ”Jos ei veikkaa, ei voi voit-taa.”

Iltanen Timo 19 vAutomaatioasentaja, SaloUskomaton tahti, jaksaa jaksaa!Motto: ”Ei lonnita jumalauta!”

Kivistö Jari 19 vHitsari, AlastaroSärmistä särmin.Motto: ”Fuck the aerodynamics, its power that counts!”

Hurmerinta Erkki 19 vYlioppilas, YläneJoukkuehengen kasvattaja ja hyvä motivoija.Motto: ”Aina ei mene nallekarkit tasan.”

Kukkonen Patrik 19 vKirvesmies, Naantali1. Joukkueen virallinen virnuilija.Motto: ”Nälkä lähtee syömällä.”

Kallio Jose 20 vAutomaatioasentaja, SaloHyvä sotilas kaikilla osa-alueilla.Motto: ”Aina ei voi voittaa, ei edes jokakerta.”

Immonen Manu 20 vLVI-Asentaja, ParolaMies jota ei koskaan harmita.Motto: ”Emmä tiedä, mut niin mä luulen.”

Tupa 5

Lindholm Markus 19 vRakennusmies, PertteliÄijä on luonteeltaan kuin Maruzen.Motto: ”Rokken roll, kiss mai ääs.”

Lyyra Kimmo 20 vYlioppilas, RaumaKimmo puhuu asiaa.Motto: ”Jos ei koita, ei voita.”

Lehtinen Matias 20 vYlioppilas, Lappi Anny vähä, äläkä rähjää.Motto: ”Kuka vaan voi olla hankala, vaikeampaa on olla mukava jätkä!”

Lehtisalo Tuomas 20 vRakennusmies, KaarinaRobottikäsi aina toimintavalmis.Motto: ”Tämän päivän hyvät teot kantavat hedelmää huomenna.”

Lepistö Matti 19 vRakennusmies, PoriMikä ….. teitä porilaisia oikein vai-vaa?Motto: ”Sisulla siitä selviää.”

Merivirta Teppo 20 vRakennusmies, LoimaaMerivirran kioski on aina auki.Motto: ”Pienyys ei ole vääryys.”

Kuronen Jani 19 vRakennusmies, AlastaroKurosen kaappi on aina särmä.Motto: ”Tasajako ei ole taktiikka.”

Moisala Jukka 19 vYlioppilas, TurkuMorsian karkuteillä.Motto: ”Itselle täytyy osata nauraa.”

Laanti Toni 20 vPaperinprosessinhoitaja, RaumaHuovinrinteen härkä.Motto: ”Tupakka tappaa, mutta kuo-lee sitä kuitenkin.”

1. Pioneeri- joukkue

44

Tupa 6

Niemi Seppo 19 vRakennusmies, PerniöJumalan lahja naisille.Motto: ”Pelimies on erimies.”

Mäntsälä Henri 19 vMerkonomi, MarttilaAina nälkä!Motto: ”Jokainen tsäänssi on mah-dollisuus.”

Sahinoja Miiro 19 v Paperimies, TampereNohevampaa taistelijaa ei löydy mis-tään.Motto: ”Mokko, toimitte merkitsi-jänä!”

Nordlund Niko 19 vRakennusmies, RaumaEsimerkillinen ja hyvä heppu.Motto: ”Kato ku mä teen.”

Pulkkinen Juha 19 vRakennusmies, TampereGonahtanut pakana jumalan armosta.Motto: ”Aina valmiina.”

Rantanen Juuso 19 vYlioppilas, LietoIlmiselvä johtajatyyppi.Motto: ”Apukuski vapaa.”

Sahla Pasi 19 v Rakennusmies, KyröAlikersantti ainesta.Motto: ”Ei tappio mieltäni suuresti paina, olen taistellut usein ja hävin-nyt aina.”

Salminiemi Joonas 19 vYlioppilas, NiinisaloAina lomat mielessä.Motto: ”Ois kiva niitä nallekarkkeja-ki kiva joskus saada.”

Tupa 7

Sievänen Jani 19 vKuorma-auton kuljettaja, Hämeen-linnaAjaa asiaansa sairaalloisen kiinnos-tuneesti.Motto: ”Carpe diem; Iter vehemens ad necem.”

Tuominen Mika 19 vRakennusmies, AlastaroOn aina mukana.Motto: ”Through the fi re and fl ames we carry on.”

Tamminen Toni 19 vRakennusmies, LoimaaSitkeä sissi.

Suutari Eero 19 vBetoniraudoittaja, PaimioModernin armeijan Hercules.Motto: ”Minusta johtaja, kyllä se pe-runakin kukkii.”

Toorikka Tero 19 vPuuseppä, UrjalaPelottavan tehokas.Motto: ”Seinäkeesi.”

Salonen Rene 20 vTalonrakentaja, PoriSykkimisen asiantuntija.Motto: ”Kato ku mä sykin.”

Takainen Heikki 19 vYlioppilas, NummelaTekee aina mitä käsketään.Motto: ”Älä tee tänään sellaista, minkä voisit tehdä huomenna.”

Sirkiä Juha-Pekka 19 vOpiskelija, LietoTunnontarkka taistelija.Motto: ”Aika kultaa muistot.”

Tähkäpää Eino 20 vTalonrakentaja, MaskuTodellinen vääpeli.Motto: ”Ei oo helppoo olla hyvä.”

Tupa 8

Viljanen Joonas 19 vPuuseppä, SäkyläPieni mutta pippurinen.Motto: ”Se mikä ei tapa niin se vah-vistaa.”

Kuokkanen Ville 21 vCNC-koneistaja, KaarinaKuuma koneistaja.Motto: ”No jos terveys kestää ja ei-hän se kestä!”

Vikström Valtteri 20 vRakennusmies, PaimioHuovinrinteen tehomylly.Motto: ”Tuurilla ei taidolla.”

Vikman Jussi 19 vRakennusmies, PaimioMitä isompi äijä, sitä isompi suuMotto: ”Jos luovuttaa kerran, luovut-taa aina.”

Valta Arttu-Pekka 19 vRengasasentaja, MarttilaTaistelija henkeen ja vereen.Motto: ”Näytänks mä siltä et mua kiinnostaa?”

Välimäki Tomi 19 vKyläseppä, LietoGona move.Motto: ”Mää verän tän pöllin täst ekaks!”

Vireä Petteri 19 vRakennusmies, SuomusjärviSöpö partiolainen.Motto: ”Tänään VP, huomenna VPO, ehkä joskus VMTL muttei koskaan KP.”

Tähtinen JaniOpiskelija, NaantaliPilke silmäkulmassa.Motto: ”Ei oo kiire ei oo hoppu.”

2. Pioneeri- joukkue

1.Pioneerikomppania

45

Kranaatinheitinkomppania

Tupa 9

Aalto Eero 19 vYlioppilas, TurkuPunkan alla, paras paikka.Motto: ”Oma apu, paras apu.”

Aalto Pekka 19 vYlioppilas, KullaaKomppanian eräjorma.Motto: ”Metsässä on hyvä olla.”

Apiainen Eero 20 vYlioppilas, VammalaKaikkien rötvääjien sankari.Motto: “Lepitime is best time ever.”

Halava Håkan 19 vAutomekaanikko, ParainenTuvan rähinäkalle, “nyt riitti!”Motto: ”Ei riemulla rajaa, kun kasil-la ajaa.”

Heino Joonas 19 vYlioppilas, VammalaMotto: ”Tavarat löytyy parhaiten lat-tialta.”

Hollo Niklas 19 vYlioppilas, TurkuAnime-asiantuntija.Motto: ”Kibou sae areba…”

Hurttila Lasse 20 vYlioppilas, PoriHerra yliluutnantti, oppilas Hurtti-la…Motto: ”Onnellisuus on asenne.”

Järvinen Janne 20 vAutomekaanikko, Ruotsi/SomeroTuvan moottoriturpa.Motto: ”Mä pysyn mukana, kuin pe-räpukama”

Järviö Jali 20 vAsiantuntija, TurkuGonahti ekan päivän jälkeen.Motto: ”Eiköhän tästä nyt jotenkin sluibata!”

Kortelahti Lauri 19 vYlioppilas, VammalaÄidin pikkupoika.Motto: ”Urea jacta est.”

Lahtinen Mika 20 vMerkonomi, SaloIhan tautisen särmä.Motto: ”Tulin, näin, hävisin”

Lehtinen Jani 20 vRakennusmies, Koski TLMaaseudun gonapelle.Motto: ”Jos alkaa pännii, niin vedä kännii…”

Tupa 10

Lehtonen Matti 20 vYlioppilas, LoimaaYhtä romanttinen kuin Di Caprio Ti-tanicissa.Motto: ”Kutiavaa nenää pitää kai-vaa.”

Lehtonen Miikka 20 vDatanomi, TaivassaloDatanomi Taivassalosta, ei kai siinä muuta…Motto: ”Fiksut pärjää aina.”

Leppälehto Tomi 19 vAutomaatioasentaja, RaisioLepi Leppis.Motto: ”Ei pysty.”

Marjunen Samu 20 vYlioppilas, TurkuRötvä, sluiba, vemppa ja lonni – niistä koostuu gonan onni.Motto: ”Pieleen meni kun Jeesuksen pääsiäinen.”

Mäkinen Aleksi 21 vTietoliikenne- ja elektroniikka-asen-taja/yo, PoriMitä Porista?Motto: ”Tästä kysyttävää?”

Niemelä Visa 19 vYlioppilas, LoimaaMies yhtä särmä kuin punkkansa.Motto: ”Itsehän syön aina viimeise-nä, prkl!”

Ojaniemi Mikko 20 vYlioppilas, ÄetsäKuka Äetsä?Motto: “Life is short, go naked.”

Rantanen Jere 20 vYlioppilas, HuittinenHuittisten hurmuri.Motto: ”Kyl joku sen hoitaa, mä lä-hen UV:lle.”

Rukajärvi Olli 20 vOpiskelija, TurkuTarviiks tätä rästiä?Motto: “Like a glove.”

Stenroth Joonas 20 vTekniikan ylioppilas, HuittinenTupa kympin diktaattori/alistaja.Motto: ”Onneks on UV illalla!”

Tapani Matti 19 vYlioppilas, LietoMies asepuvussa vastoin tahtoaan.Motto: ”Täytä tyhjä, tyhjennä täysi.”

Tuomaala Jani 20 vYlioppilas, PiikkiöPiikkiön paroni, tuvan Disco-Stu.Motto: ”Ihan sama kuhan pääsee UV:lle.”

Tupa 13

Viitanen Juha 24 vOpiskelija, TurkuTupa 13:n kovin TJ-mies.Motto: ” Leuka pystyyn ja menoks!”

Tulenjohtolinja

46

Kranaatinheitinkomppania

Tupa 11

Eskola Niko 19 vYlioppilas, JokioinenTaistelija, vapautustaistelija.Motto: ”Ei kiinnosta.”

Honkanen Mikko 20 vYlioppilas, RaisioHei+AUK/U*2.Motto: ”UV pelastaa ihmismielen.”

Horelli Janne 19 vOpiskelija, HarjavaltaTuvan peräpään valvoja.Motto: ”Ennakoi, tiedät kyllä miksi.”

Kuusisto Eemeli 21 vTeräsmies, SäkyläSe on böllil.Motto: ”Ja sit lähti.”

Lammi Jussi 20 vKirvesmies, RaisioLevoton kritisaattori.Motto: ”Miehen mitta on 362.”

Lehmus Sami 19 vYlioppilas, ValkeakoskiTuvan särmä ilopilleri.Motto: ”Hyvin menee, mutta men-köön.”

Mattila Jani 19 vRööriroope, ParainenMuisti hyvä, mutta lyhyt.Motto: ”Suklaalevy päivässä pitää miehen pystyssä.”

Myllys Iiro 19 vDatanomi, SomeroRambo 5.Motto: ”Alle 362, en arvosta.”

Mäkelä Jonne 19 vYlioppilas, RaisioDelegaattori, Prosluibari.Motto: ”Mitä tekemistä tällä on ar-meijan kanssa?”

Palmroos Aleksi 19 vYlioppilas, RaisioTuvan elatusvelvollinen.Motto: ”Tiukka on hyvä, mutta ei löysän voittanutta.”

Pesonen Jani 20 vPutkiasentaja, RaumaKuorsaaja Majuri.Motto: ”Juu mikä motto.”

Saari Antti 19 vSähköasentaja, SomeroSillon ku mä olin…Motto: ”Juu ei tää tästä.”

Tupa 13

Salminen AnttoniKoski TLÖinen örisijä.Motto: ”Sillaa s’tana!!”

Santahuhta Henri 20 vElektroniikka-asentaja/ylioppilas, KankaanpääTuvan hengellisin mies.Motto: ”Joo kato ko mä siivoan.”

Vehanen Matti 20 vYlioppilas, TurkuVälimallin jätkä.Motto: ”Nopee ei oo häpee.”

Välttilä Juho-Kusti 19 vYlioppilas, SomeroMotto: ”Se mikä ei tapa ketuttaa.”

Kranaatin-heitinlinja

Tupa 12

Alppiranta Samuli 19 vYlioppilas, LoimaaAi ai jalkaa särkee, tai ainakin leiril-lä särki.Motto: ”Mä haluun saada hm..hm..hm Sannilta.”

Blomqvist Marko 19 vYlioppilas, UusikaupunkiTuvan hengetär.Motto: ”Kaikenlaisia munkkeja.”

Hollo Mikko 19 vHollo on aina mukana.Motto: ”Ahdin määrää tahdin, mutta ainoa, millä on merkitystä, on kuu-tiotuuma.”

Hämäläinen Miika 19 vDr. Spider. Ei lisättävää.Motto: “Life is waste without the Cross of JC.”

Hörkkö Juuso 19 vYlioppilas, LietoHarkko käskystä paikalla.Motto: ”Tee se huomenna, minkä voisit tehdä tänään.”

Jalava Kalle 20 vPeruskoulupohjalta, RaisioHullut silmät.com.

Knaapi Ossi 19 vYlioppilas, HalikkoLentosotamies Knaapi kuittaa.Motto: ”Menikö se vahvasti; no ei-hän se mennyt.”

Mustikkamaa Markus 19 vIlmastointiasentaja, TurkuHävittäisi päänsäkin, jos se olisi irti ruumiista.

Pitkäkoski Juho 19 vOpiskelija, VammalaVammalan Seppo Räty.Motto: ”Pro Patria.”

Rantanen Kalle 20 vYlioppilas, PöytyäHei, joko voi santsata?Motto: ”Volkswagen, das Auto.”

Ristmeri Niilo 19 vYlioppilas, TampereVuosi 2008 ja meil on televisio.Motto: ”Asiat on joko niin tai näin.”

Saarinen Jari 19 vPeruskoulupohjalta, AlastaroMotto:” Ihan mukavaa, ei mitään va-littamista.”

Tupa 13

Varjonen Mika 20 vYlioppilas, LaitilaM91 täydellisenä on paras nukkuu.Motto: ”Nyt on kiire!!”

Vihervaara Jani 19 vSähkömies, KokemäkiMetsästäjä elämän viidakoissa.Motto: ”Ei kiinnosta on niin vähän jäljellä.”

Tuominen Sami 19 vVartija, NummipusulaMotto: ”Älkää stressatko pojat!”

Sotilaspoliisi-joukkue

47

Panssarintorjuntakomppania

Tupa 11

Gardemeister Patrick 19 vYlioppilas, Turku Taistelija, jonka osumat ratkaisevat.Motto: ”Just GONA it!”

Halonen Henri 18 vBaarimikko, HämeenlinnaAuK:n unikekoMotto: ”Don’t hate the player, Hate the game.”

Itähaarla Erkki 19 v Ylioppilas, TurkuArmeijan oma penikka..Motto: “On se raakaa peliä ku hevo-nen penetroi.”

Jalonen Teemu 19 v Opiskelija, RaumaVemppa vailla vertaaMotto: ”Jos et vemppaa, et voi voit-taa.”

Kallio Jere 20 v SaloHyvällä mielellä idioottiMotto: ”Ai kui?.. Entä nyt?”

Malén Ville 19 v Ylioppilas, NaantaliNaantalin kovin sinkomies.Motto: ”Ei täsä nyt viel mikään kii-re oo…” Mustonen Jarno 20 v Opiskelija, SaloMotto: ”Jebaa.

Tupa 12

Mäensivu Jani 20 v NC – koneistaja, NummelaMannertenvälinen sotkuraketti.’Motto: ”Älä yritä seurata viisaiden jalanjälkiä.”

Nieminen Teemu 20 vSähköasentaja, TurkuAuK:n moottoriturpa. Motto: “Kaikki liha tottelee kuria.”

Peippo Matti 20 vLuonnontieteiden ylioppilas, Tampere Jääkaappipakastinyhdistelmä.Motto: ”Jos ei järjellä, niin voimal-la.”

Ruusunen Ville 21 vLuonnontieteiden ylioppilas, Masku”Noniin… no… niin niin!”Motto: ”En mää oo tänne mottoja tullu keksimään.”

Sintonen Ville 20 vOpiskelija, Karkkila”Stadin Kentti”Motto: ”Kovan paineen alla syntyy timantteja.”

Vahala Timo 19 vOpiskelija, HuittinenIlmasta kuuluu valuvaa ääntä…GONAHTI!Motto: ”Koskaan ei oo liian myöhäs-tä luovuttaa.”

Panssarin-torjuntalinja

Sotilaspoliisi-joukkue

Kesämielellä ...Kesämielellä ...

AvoinnaAvoinnama-to klo 8.30-20.30,ma-to klo 8.30-20.30,

pe 8.30-20.00,pe 8.30-20.00,la 16.00-20.00 jala 16.00-20.00 jasu 12.00-20.00.su 12.00-20.00.