viljelykierron tuotosseuranta hyödyt uudistuu maidonhinnan ... · 2 proagria keski-pohjanmaa laatu...

Teemana: Talouspalvelut

Tuotosseuranta uudistuu

➽ 12

Tiedotuslehti asiakkaille ja sidosryhmille

2015ProAgriaKeski-Pohjanmaa 1

www.proagria.fi/kp

Vaihtoehtoja maidonhinnan laskuun ➽ 15

Mty Isoahon pihatossa

viihtyvät eläimet ja tilanväki

s. 11

Viljelykierron hyödyt ➽ 4

Verotus 2014s. 16

Neuvo 2020s. 19

30

Kasvinsuojelu sitä ja tätä tähän avataan hiukan juttua. Vaikka jouku haastateltavan kommenti tai muu nosto. Lue lisää s 18

2 ProAgria Keski-Pohjanmaa

Laatu korvaa määränAlkanut vuosi on tilojen maksuvalmiuden ja talouden hallinnan kannalta haasteellinen. ProAgriassa laitamme etusijalle asiak-kaidemme avittamisen taloudellisesti haasteellisena aikana. Tehtävämme on kulkea vierellä ja auttaa maatalousyrittäjiä menes-tymään.

ProAgrian eväät maatilojen taloudellisen tilanteen hallintaan liittyvät talouden tasapainottamiseen, ennakoitavuuteen, kassan hallintaan ja seurantaan, tavoitteiden asettamiseen ja toimenpi-teiden suunnitteluun sekä muutosten realististen vaikutusten arvioin-tiin. Tilojen maksuvalmiuden varmistamiseksi ProAgrian asiantuntijat suosittelevat arvioimaan ensin markkina- ja tukimuutosten rahalliset vaikutukset. Tukivertailuilla pystytään ennakoimaan tukimuutoksia ja tekemään tilakohtaisesti parhaiten sopivia valintoja EUn ympäristö- ja eläinten hyvinvointikorvauksissa. Tukivertailusta kannattaa siirtyä arvi-oimaan tilan tuloja ja menoja kassabudjetointia varten. Budjetointi ja sen seuranta avittavat siinä, että rahat riittävät ja talous on hallinnassa.

Kiintiöiden poistuminen lisää EU:n maitomäärää. Maitomäärän lisääntymisen kanssa samaan aikaan sattuneet Venäjän rajojen sulkeu-tuminen sekä Kiinan viennin pieneneminen ovat laskeneet maidon tuot-tajahintaa EU:ssa ja Suomessakin jo usealla sentillä. Maidon alhaisempi hintataso saattaa jatkua useita vuosia. Kun tilanne on tämä, pitäisi ratkaisut tiloilla tehdä niin, että pohjoisen tuen saaminen varmistetaan jatkossakin. Pohjoisen tuen leikkautumiseen johtava maitomäärän kasvat-taminen ei ole paras ratkaisu tähän hätään. Paras ratkaisu on lisätä laatua määrän sijaan.

”Ihminen on siinä merkillinen olento, että tulee toimeen paljon vähemmällä kuin yleensä luulee tulevansa ja luulo ei ole koskaan tiedon veroinen. Moni luulee, ettei nykyisin pysty säästämään. Kannattaa kuitenkin kokeilla, ja jättää ostamatta ne tuotteet, jotka ovat nyt muotia, sillä huomenna ne eivät sitä enää ole, eikä niitä enää tarvitakaan. Näin yksinker-taistahan tämä tarkkuus on.” Ote Martta Meriläisen pakinapalstalta otsikolla Tarkkuus Tiedotuslehdestä 1/1985.

Ritva-Liisa Nisula

Pääkirjoitus

HELMIKUU 2015

Puheenjohtaja

JyrkiHalonen

[email protected]

ajankohtaista

Niin se sitten vuosi vaihtui. Uusi vuo-si on alkanut hyvin vaihtelevien il- manalojen vallitessa, välillä paukkuu pakkanen ja muutaman päivän päästä ollaan taas suojakeleissä. Lunta sataa reippaasti ja tykkylumi on aiheuttanut paljon metsätuhoja. Maatiloilla aggre-gaatit ovat olleet hyvin tarpeellisia. Toi-vottavasti sähkölinjoja saadaan vietyä maanpinnan alle nopeaan tahtiin, jot-ta sähkökatkoista päästäisiin pysyväs-ti eroon.

Helmikuussa pitää saada myös maatalouden veroasiat järjestykseen. Verotusta viimeisteltäessä on syytä miettiä myös vuoden 2015 tuloennus-tetta. Tuottajahintojen lasku ja tuki-en maksatusten osittainen siirtyminen seuraavalle vuodelle tulevat vaikutta-maan tuloja alentavasti. On järkevää toimia niin, että pyrkii tasaamaan vuo-sittaisia tulojen vaihteluja.

Kauppaliikkeet aloittivat hyvin voi-makkaan hintojenalennuskampanjan.

Sinällään hyvä asia kun hinnat laske-vat kaupoissa, kunhan hintojen las-kemisesta ei ole seurauksena tuotta-jahintojen edelleen aleneminen. Maa-tilat painivat jo nyt suurien kannatta-vuusongelmien kanssa, joten on hyvin tärkeää, että kauppaliikkeet todella ottavat hintojen alentamisen omasta osuudestaan. Olisi myös oikeudenmu-kaista, että hintojen alennukset koh-distuisivat yhtälailla maaseudun pie-niin kauppoihin kuin kaupunkien isoi-hin marketteihin.

Vuosi vaihtui vastatuulessa

Olen Jari Vierimaa ja asun Kärsämäellä. Aloitin työni ProAg-ria Keski-Pohjanmaassa vuoden alussa ja työtehtävänäni on palvella maakunnan viljelijöitä sekä kotieläintiloja nurmen-tuotannon kehittämisessä. Olen koulutukseltani AMK-ag-rologi. Käytännön työkokemusta on kertynyt omalta maa-tilalta niin lypsykarja- kuin emolehmätuotannon puolelta. Olen työskennellyt myös Haapajärven maatalousoppilaitok-sella. Mikäli teillä on nurmituotannon kehittämiseen, EU-tukiin tai viljelysuunnitteluun liittyviä kysymyksiä tai ongel-mia, niin ottakaa yhteyttä. Etsitään yhdessä paras vaihtoeh-to tuotantonne kehittämiseen. Minut tavoittaa numerosta 040 7433 290 ja sähköpostilla [email protected].

ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtajana on aloitta-nut MMM, MBA Juha Nuutila. Nuutila vastaa organi-saation, verkoston ja sidosryhmätyön johtamisesta, toi-minnasta ja kehittämisestä. Tehtävä sisältää myös yhä lisääntyvää yhteistyötä ja yhteyksiä kansainvälisten toi-mijoiden kanssa. Nuutila seuraa tehtävässä helmikuun lopussa eläköityvää Jouko Setälää. ProAgria Keskusten Liiton toimipaikka sijaitsee Vantaalla. Juha Nuutilan ta-voittaa numerosta 020 747 2403 ja sähköpostilla [email protected].

Toimihenkilöuutisia

ProAgria Keski-Pohjanmaa 3

Päivätilaisuuksien ohjelma

Mahdollisuus omakust. kahviin klo 9:30 alkaen

• Avaus: Taustoja ja kokonaisuutta uudelle ohjelmakaudelle

• EU:n suorat tuet: perustuki ja tukioikeuksien varantohaku, viherryttämistuki, nuorten viljelijöiden EU-tuki

• Ympäristökorvaus

• Lounas (omakustanteinen)

• Eläinten hyvinvointikorvaus

• Luomukorvausjärjestelmä

• Täydentävien ehtojen muutokset: mm. nitraattidirektiivi

• Investointituet. Nuoren viljelijän aloitustuki

• Yleistä tukihausta

Huom! Toholammin iltatilaisuus on lyhyempi ja kasvinviljelypainotteinen (kahvit tilaisuuden puolivälissä) Maalis-huhtikuussa on tulossa myös kuntakohtaiset tuki-infot! Seuraa ilmoittelua ja www.farmiallakka.fi

Ylivieska ti 17.2.2015 klo 10-14 Ylivieskan ammattiopisto, Kuusitie 6

Toholampi ti 17.2.2015 klo 18-21 Kunnantalon auditorio

Kälviä ke 18.2.2015 klo 10-14 Kälviän opisto, Opistontie 1

Kaustinen to 19.2.2015 klo 10-14 Kaustisen Evankelinen Opisto, Opistontie 30

p r o j e k t i . k p e d u . f i / t i e t o s e p p a

Tilaisuuksien tarkoituksena on antaa kokonaiskuva

maataloustukien muutoksista vuonna 2015.

Mukana ELY-keskuksen,

ProAgria K-P:n, MTK K-P:n ja kunnan maaseututoimen

asiantuntijat.

TERVETULOA!

YLE ISKATSAUKSET VIL JEL I JÄTUKI IN

Järjestelyjen vuoksi

ilmoittautumiset

viim. 12.2.

[email protected]

p. 044 7250 625

ProAgria Keski-PohjanmaaTiedotuslehti asiakkaille, ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 31. vuosikertaJulkaisija ja kustantaja ProAgria Keski-Pohjanmaa r.y. Päätoimittaja Jyrki Halonen, toimituspäällikkö Ritva-Liisa NisulaLevikki 6 000 kpl Kala-, Lesti- ja PerhonjokilaaksoissaTaitto: Elina Korpiaho. Paino: Botnia Print, 2015Mediakortti www.proagria.fi/kpTilaushinta 20 euroa ISSN 1795-7516Ilmoitusmyynti: Mainosseppo/Seppo Laitila, p. 0400 954 747, [email protected] kuva: Jarmo Vainionpää

meidät tavoitatTapahtumakalenteri

ProAgria Keski-Pohjanmaa ry Puhelin 040 521 1735 • [email protected] www.proagria.fi/kp • Toimisto avoinna 9.00-15.00

HAllinto Johtaja Ritva-Liisa Nisula 040 5849 550Kehityspäällikkö Juha Hämäläinen 0400 126 335Pohjoisen alueen palvelupäällikkö Juha Nivala 040 8610 641Eteläisen alueen palvelupäällikkö Anna-Riitta Leinonen 0400 168 647Talouspäällikkö Irene Raivio 040 1846 502Viestijä Ritva Karri (laskutus, viestintä, järjestö) 040 5234 113Taloussihteeri Saila Sulonen (laskutus, ostoreskontra) 040 5443 460

MAAseutuneuvonnAn AsiAntuntijAPAlvelutTuotosseuranta Elina Ahonen 0400 260 575 Salme Asiala 040 5234 124 Armi Hotakainen 040 523 4116 Katja Kellokoski 040 829 2870 Jonna-Minna Lassila 0400 644 261 Kirsi Leppikorpi (mittalaitteiden testaus, robotti- näyttenotto) 0400 367 656Energianeuvonta Jari Tikkanen 0400 162 147Kannattavuuskirjanpito Taina Kulla 0400 723 288Kasvinsuojeluruiskujen testaus Jouni Huhtala ja 040 5123 703Jarmo Karhula 044 5212 210Kasvinviljelyneuvonta, kasvinsuojelukoulutukset, myös peruna ja muut erikoiskasvit Sirkku Koskela 0400 137 124Kotieläinneuvonta, myös luomu Anna-Riitta Leinonen 0400 168 647Koneneuvonta Jouni Huhtala 040 5123 703Lammas- ja vuohitilojen neuvonta Milla Alanco 040 706 0558 Sini Hakomäki 043 825 0526Luonnonmukainen tuotanto, EU-tukineuvonta Jari Tikkanen 0400 162 147 Seija Roimela 040 847 9740Maatilojen kehityskeskustelut Sari Hihnala 0400 974 165 Liisa Koskela 050 5120 615Maatilojen talousneuvonta Teemu Kinnunen 043 8254 279 Juha Nivala 040 8610 641 Jouni Huhtala 040 5123 703 Heikki Ojala 040 5342 166 Ville Karhula 040 523 4117Nurmikasvituotanto Jari Vierimaa 040 7433 290Puutarhatuotanto Kirsi Voho 0400 387 406Seosrehuruokinta Sinikka Kreus 044 5263 059Sikatilojen neuvonta, ProAgria Lihaosaamiskeskus Sini Perttilä 040 1679 270 Ari Nopanen 0400 432 582 Maija Yliaho 040 529 0832Viljakaupan tarkkailu Jouni Huhtala 040 5123 703Viljelijöiden työterveyshuolto Sari Harju 040 5234 114 Jouni Huhtala 040 5123 703 Liisa Koskela 050 5120 615 Taina Kulla 0400 723 288Yritys- ja talousneuvonta Erkki Laide 0400 137 169Yritysjohtaminen ja laatuasiat Liisa Koskela 050 5120 615Ympäristöneuvonta, ympäristötukiasiat Sirkku Koskela 0400 137 124 Jari Tikkanen 0400 162 147

KAlAtAlousKesKusKalatalousneuvonta Eero Hakala 0400 162 445

MAA- jA KotitAlousnAiset [email protected] Johanna Hylkilä 040 1964 434Kotitalousneuvonta ja -koulutus, hygieniatestaukset jaMalo-luokitukset, järjestötyö Seija Varila 0400 137 899

RAKennussuunnitteluPalvelupäällikkö Timo Korpela 040 596 4032

tilitoiMistoPAlvelutSievin tilitoimisto Maija-Leena Eerikkilä 040 5216 416 Seija Roimela 040 847 9740Kaustisen tilitoimisto Helena Hohenthal 040 847 9908 Mika Jouppila 044 5234 430 Kirsi-Maria Saarikettu 043 8254 280Reisjärven tilipalvelut Teemu Kinnunen 043 8254 279RuoKinnAn oHjAus- jA tuotAnnon oHjAusPAlvelut KotieläintiloilleHalsua, Perho, Veteli Sari Harju 040 5234 114Perho, Halsua Pekka Polso 040 5234 112Veteli, Kaustinen Helena Keto 040 5234 115Kaustinen, Kälviä Sirpa Kaskela 0500 862 695Himanka, Kannus, Lohtaja, Kälviä Taina Kulla 0400 723 288Kalajoki, Sievi Aulikki Yli-Jylhä 050 5968 502Kannus, Lohtaja, Sievi, Reisjärvi Sinikka Kreus 044 5263 059Lohtaja, Kälviä Jarmo Karhula 044 5212 210Toholampi, Reisjärvi, Lestijärvi Armi Hotakainen 040 5234 116Toholampi, Ullava, Reisjärvi Salme Asiala 040 5234 124Kälviä, Kannus, Lohtaja, Reisjärvi Sari Hihnala 0400 974 165Reisjärvi, Kalajoki, Himanka, Toholampi, Lestijärvi Katja Kellokoski 040 8492 870Kalajoki, Sievi Leena Hanni 040 3533 295Lestijärvi, Reisjärvi Elina Ahonen 0400 260 575

Yleiskatsaukset viljelijätukiin -infotilaisuudetYlivieska, ti 17.2.2015 klo 10–14, Ylivieskan ammattiopisto, Kuusitie 6 Toholampi, ti 17.2.2015 klo 18–21, Kunnantalon auditorio Kälviä, ke 18.2.2015 klo 10–14, Kälviän opisto, Opistontie 1 Kaustinen, to 19.2.2015 klo 10–14, Kaustisen Evankelinen Opisto, Opistontie 30 Ilmoittautumiset viimeistään päivää ennen tilaisuutta: [email protected], p. 044 7250 625

Luonnonmukaisen tuotannon peruskurssi (5 pv)24.–26.3. ja 31.3.–1.4. Kannuksen kaupungintalon valtuustosali (Asematie 1). Ilmoittautumiset 20.3. mennessä ja lisätietoja Jari Tikkanen p. 0400 162 147, [email protected] tai Seija Roimela, puh. 040 847 9740, [email protected].

Luonnonmukaisen kotieläintuotannon 2 päivän kurssi 8.–9.4. Kannuksen kaupungintalon valtuustosali (Asematie 1).Ilmoittautumiset ja lisätietoja pe 20.3. mennessä Jari Tikkanen, p. 0400 162 147, [email protected] tai Seija Roimela, p. 040 8479740, [email protected].

ProAgria Keski-Pohjanmaan Kasvinsuojelukoulutukset ja -tutkinnot Kalajoki, to 7.5.2015, klo 10–14, kaupungintalo, Kalajoentie 5Kaustinen, ti 12.5.2015, klo 10–14, kunnanvirasto, Kappelintie 13Kälviä, to 4.6.2015, klo 10–14, aluetoimisto, Kälviäntie 24Tilaisuuksiin ilmoittaudutaan ProAgrian nettisivujen kautta www.proagria.fi/kp -> tapahtumat tai [email protected] tai puh. 043 825 4280 viimeistään 7 työpäivää ennen tapahtuman ajankohtaa. Koulutuksen ja tutkinnon hinta yhteensä 80 €/hlö, sis. alv. 24 %. Tutkintotentin materiaali on luetta-vissa osoitteessa: www.tukes.fi/kasvinsuojelu.

MAA- jA KotitAlousnAisten toiMintA

Makkarakurssi, Lestijärvi, yläkoulun opetuskeittiö, ke 4.3. klo 18Hygieniatesti, Perho, yläkoulun auditorio, la 14.3. klo 14.30, ilm.10.3. mennessä Seijalle.Oikein & nurin -käsityöristeilymatka 18.–19.4.2015 Viking GracelleKeväinen Hollanti kutsuu -matka 20.–27.4.Slovenian luonto-, maaseutu- ja hyvinvointimatka 23.–28.9.Maa- ja kotitalousnaisten tilaisuuksista lisätietoja Seija Varilalta, p. 0400 137 899.

YLEISKATSAUKSET VILJELIJÄTUKIIN

Ylivieska ti 17.2.2015 klo 10–14 Ylivieskan ammattiopisto, Kuusitie 6

Toholampi ti 17.2.2015 klo 18-21Kunnantalon auditorio

Kälviä ke 18.2.2015 klo 10–14Kälviän opisto, Opistontie 1

Kaustinen to 19.2.2015 klo 10–14Kaustisen Evankelinen Opisto, Opistontie 30

PÄIVÄTILAISUUKSIEN OHJELMA

Mahdollisuus omakust. kahviin klo 9.30 alkaen

• Avaus: Taustoja ja kokonaisuutta uudelle ohjelmakaudelle

• EU:n suorat tuet: perustuki ja tukioikeuksien varantohaku,

viherryttämistuki, nuorten viljelijöiden EU-tuki

•Ympäristökorvaus

•Lounas (omakustanteinen)

•Eläinten hyvinvointikorvaus

•Luomukorvausjärjestelmä

•Täydentävien ehtojen muutokset: mm. nitraattidirektiivi

•Investointituet. Nuoren viljelijän aloitustuki

•Yleistä tukihausta

Huom! Toholammin iltatilaisuus on lyhyempi ja kasvin-viljelypainotteinen (kahvit tilaisuuden puolivälissä)

Maalis-huhtikuussa on tulossa myös kuntakohtaiset tuki-infot! Seuraa ilmoittelua ja www.farmiallakka.fi

Järjestelyjen vuoksi ilmoittautumiset

päivää ennen tilaisuutta [email protected]

p. 044 7250 625

Tilaisuuksien tarkoituksena on antaa kokonaiskuva

maataloustukien muutoksista vuonna 2015.

Mukana ELY-keskuksen, ProAgria K-P:n, MTK K-P:n ja kunnan maaseututoimen

asiantuntijat.

TERVETULOA!


kasvi

Kuva: Jari Tikkanen

Monipuolinen viljelykierto, jos-sa on viljaa puolet pinta-alasta ja muita, lähinnä öljy- ja palkokasve-ja lopulla alalla, taloudellinen tu-los on noin 50 euroa hehtaarilta parempi yksipuoliseen viljanvilje-lyyn verrattuna. Ero kasvaa lähes 90 euroon hehtaarilta, jos viljan hinnat laskevat 20 euroa tonnil-ta enemmän kuin muiden kasvien hinnat. Sekä kasvintuotantotilo-jen että nurmivaltaisten kotieläin-tilojen kannattaa tiedostaa, millä viljelyvalinnoilla viljelykiertoja voi-daan monipuolistaa ilman lisäin-vestointien tarvetta. Nurmivaltai-sen tilankin on hyvä vaihdella kas-vilajeja, sillä vaikka nurmi itse on hyvä esikasvi monille kasveille, se myös hyötyy itse viljelyn vuorotte-lusta. Myös raskas peltoliikenne asettaa nurmilohkojen rakenteen kovalle koetukselle.

Esikasvilla merkittävä vaikutus viljelykiertoonOlennaista on suunnitella ti-lan pelloille ja tuotantoon sopi-va viljelykierto, jossa huomioi-daan kannattavimmat kasvivalin-nat ja tehokkaimmat ympäristö-hyödyt. – Viljelykiertojen suunnit-telun lähtökohtana on edullisten esikasvivaikutusten hyödyntämi-nen. Tämä realisoituu esimerkik-si edellisen kasvin keräämän typen hyödyntämisenä seuraavalle kas-ville ja toisaalta kasvinsuojeluris-kien pienentämisenä ja siten kas-vinsuojelutoimenpiteiden tarpeen vähenemisenä.

Esimerkiksi palkokasvien tai hyvän viherlannoitusnurmen jäl-

keen voidaan seuraavan kasvin lannoituksessa huomioida 25–70 kiloa jääntityppeä hehtaarilta. Erityisesti paljon typpeä käyttävil-lä kasveilla tai toisaalta korkeisiin satomääriin ja valkuaispitoisuuk-siin tähtäävässä vehnän viljelyssä tämä tuo toivottua lisätyppeä il-maiseksi käyttöön.

Viljelykierron tulokset esille jo muutamassa vuodessaViljelykiertojen vaikutuksia ei aina saa takaisin suorina satohyötyinä. Monet viljelijäkokemukset ja myös viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että esikasvihyö-dyt eivät välttämättä ilmene heti ensimmäisenä vuonna, vaan saat-tavat tulla esille muutaman vuo-den viiveellä ja erityisesti tilanteis-sa, joissa esimerkiksi sääolosuh-teet ovat äärevät ja kasvintuhoo-japaine kova. Viljelykiertojen posi-tiiviset vaikutukset ovat usein mo-nen tekijän summa. Keskimäärin viljelykierrossa saadut sadonlisät ovat viljoilla olleet noin 300–400 kiloa hehtaarilta yksipuoliseen vil-jelyyn verrattuna.

Uutta tietoa on viime aikoina saatu erityisesti alus- ja kerääjä-kasvien viljelytekniikasta ja niiden sopivuudesta viljelykiertoon. Eri-tyisesti viljantuotannossa kerääjä-kasvit tuovat toivottua eloperäis-tä ainesta ja juuristomuokkausta pellolle, mikä näkyy kasvukunnon parantumisena.

SARI PELTONENProAgria Keskusten Liitto

ViljelykiertoViljelykiertojen suunnittelun lähtökohtana on edullisten esikasvivaikutusten hyödyntäminen. Tämä realisoituu esimerkiksi edellisen kasvin keräämän typen hyödyntämisenä seuraavalle kasville ja toisaalta kasvinsuojeluriskien pienentämisenä ja siten kasvinsuojelutoimenpiteiden tarpeen vähenemisenä.

Viljelykiertojen monipuolistaminen -kirja kertoo, miten viljelykierrot hyödyttävät maan kasvukuntoa, vähentävät kasvintuhoojien riskiä, parantavat sadon määrää ja laatua sekä tasaavat viljelyn riskejä ja työhuippuja. Tuloksena on suurempi satovarmuus, pienempi vuosittainen tulovaihtelu ja parempi kannattavuus. Julkaisu an-taa myös tietoa ravinnehuuhtoutumien vähentämiseen, luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja pölyttäjien, kuten mehiläisten ravintotarpeiden turvaamiseen kasvivalintojen avulla. Kirja auttaa myös uuden tukijärjestelmän vaihtoehtojen pohdinnassa.

Julkaisuja voi ostaa jälleenmyyjiltä ja ProAgria Keskusten Lii-tosta: [email protected], puh. 020 747 2485 tai www.proagria-verkkokauppa.fi. Kirjan hinta on kustantajalta tilattaessa 31,90 €. Julkaisu on saatavana myös sähkökirjana, ISBN 978-951-808-250-0. Lisätietoja ja tilaukset: www.ellibs.fi -> E-kirjakauppa.

➽ Myös nurmi hyötyy viljelyn vuorottelusta

➽ Viljelykierto huomioi kasvivalinnat ja ympäristöhyödyt

Viljelykiertojen monipuolistaminen -kirja ilmestynyt

Peltokasvien kasvinsuojelu 2015 ilmestynyt

Vertaamalla säästöjä kasvinsuojelun kustannuksiin

Peltokasvien kasvinsuojelu 2015 -julkaisu auttaa arvioimaan eri kasvinsuojeluaineiden ominaisuuksia, tehoja ja kustan-nuksia. Se helpottaa oikean kasvinsuojelumenetelmän va-linnassa. Kirjasta löytyvät eri valmistajien markkinoilla ole-vat kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset ja keski-määräiset ainekustannukset sekä ympäristöriskejä koskevat huomautukset. Mukana irrotettava taulukko viljan ruisku-tusten tankkiseoksista.

Julkaisuja voi ostaa jälleenmyyjiltä ja ProAgria Keskus-ten Liitosta: [email protected], puh. 020 747 2485 tai www.proagriaverkkokauppa.fi. Kirjan hinta on kustantajal-ta tilattaessa 31,90 €. Julkaisu on saatavana myös sähkö-kirjana, ISBN 978-951-808-255-5. Lisätietoja ja tilaukset: www.ellibs.fi -> E-kirjakauppa.


Onko järkevää säästää esimerkiksi nur-men lannoituksessa tai kalkituksessa, jos tuloksena on rehuomavaraisuuden ja re-hun valkuaistason aleneminen, ja sitä kautta kalliiksi tulevan väkirehuprosen-tin nostaminen ruokinnassa.

Rehun laatu ja määräKotieläintilalla säilörehuntuotannolla on suuri merkitys kannattavuuteen. Säilöre-hussa olevan valkuaisen määrällä ja rehun laadulla on vaikutusta lehmien päivittäi-seen maidontuotantoon ja lihanautojen päiväkasvuun. Emolehmätuotannossa haasteena on eläinryhmäkohtaisen rehun tuottaminen kasvukauden aikana. Vieroi-tettaville vasikoille on saatava hyvälaatuis-ta rehua korkean päiväkasvun aikaansaa-miseksi ja ummessa olevia emoja on ruo-kittava niin, että niiden kuntoluokat eivät

nouse liian korkeaksi ja aiheuta myöhem-mässä vaiheessa poikimavaikeuksia.

ViljelysuunnitteluEnsitalven sisäruokintakauden suunnit-telu on hyvä aloittaa jo tämän talven ai-kana. Viljelysuunnittelun avulla voidaan kartoittaa kotieläintilan rehun tarve tai vaihtoehtoisesti kasvinviljelytilalla tuotet-tavan rehun myynti. Nettipohjaisen Web-wisu-suunnitteluohjelmiston käyttö mah-dollistaa sen, että asiantuntija voi päivit-tää viljelysuunnitelman myös toimisto-työnä. Silloin kun asiantuntija on tilalla, voidaan keskittyä kasvustokäynteihin tai esimerkiksi tuotannon suunnitteluun.

Kasvi- ja nurmipaketitProAgrialla on kasvituotannon kehittä-miseen tarkoitettuja nurmi- sekä kasvi-

tuotannon palvelupaketteja, joista voi valita omalle maatilalleen sopivimman. Kasvi- ja nurmipaketteihin kuuluu muun muassa viljely- ja lannoitussuunnitte-lu, kalkituksen tarpeen kartoittamista, paikanpäällä tehtävät kasvustokäynnit ja raaka-aineanalyysit. Soita suoraan ProAgrian asiantuntijalle tai tiedustele maidontuotannon tai tuotosseurannan asiantuntijoilta, mikä kasvipaketti sopisi parhaiten omalle maatilallenne.

kasvi

Asiantuntijatukea suunnitteluun ja päätöksentekoon

- Viljelysuunnitelman laatiminen tilan lähtökohtien mukaan

- Viljelykasvien kannattavuuden vertailu markkinatietojen ja -näkymien mukaan

- Sadon määrä- ja hintatavoitteiden arviointi

- Lannoituksen ja kasvinsuojelun eri vaihtoehtojen vertailu

- Säädösten ja tukiehtojen oikeellisuuden varmistus

ViljelyTuotto

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

Ota yhteyttä jo tänään! www.proagria.fi

Palvelun hinta määräytyy tilakoon mukaan.

Esimerkiksi 100 ha:n tilalla palvelun hinta on tehtyjen valintojen mukaan 4,70 e/ha + alv.

Kysy lisää!

Tuotto

ViljelyTuotto -palvelun tueksi suosittelemme - Tuotantokustannuslaskelma- Kassabudjetointi ja seuranta- Tulosanalyysi - ProAgria Tilipalvelut- Lohkokirjanpito- GPS-paikannettujen maanäytteiden otto- Kasvinsuojelusuunnitelma

Markkinariskien hallintaa ja kannattavuutta hakeville yrityksille

Hyödyt Annamme tietoa markkinanäkymistä,

tiedät mitä kannattaa viljellä ja milloin myydä

Valitsemme sopivat kasvit ja lajikkeet sekä mitoitamme lannoitteet ja kasvinsuojelun

Kerromme, miten voit kehittää tuotantoasi, mitä kannattaa tuottaa itse ja mitä ulkoistaa

Kuv

at iS

tock

phot

o.co

m, P

ike

Salm

inen

Webwisu ja kasvipaketitKustannusten karsiminen on maatiloilla tämän hetken tärkein keino maksuvalmiuden

ylläpitämiseen, mutta kannattaa miettiä tarkkaan mistä säästää.

JariVierimaa

Nurmituotannon asiantuntija

Tilakohtaisia Neuvo 2020 -palveluita on saatavissa luonnonmukaisen tuo-tannon tuotantoehtojen varmistami-seen tilalla, luonnonmukaiseen tuo-tantoon siirtymisen selvittämiseen se-kä rikkakasvien, kasvitautien ja tuho-eläinten hallintaan.

Neuvo 2020 -palvelussa voidaan varmistaa ennakkoon, että tuotevirta- ja rehukirjanpito on kunnossa. Myös luomusuunnitelman ajantasaisuus voidaan selvittää ja laittaa ajan tasalle. Luonnonmukaiseen tuotantoon siirty-misestä kiinnostuneille palvelu tarkoit-taa arviota tuotantotavan muutok-sen aiheuttamista käytännön toimista, jossa huomioidaan myös taloudellinen näkökulma.

Neuvo 2020 -palvelua kannattaa hyödyntää. ProAgria Keski-Pohjan-maan luomuasiantuntijat kertovat li-sää palvelusta.

Jari Tikkanen

luoMuAsiAn-tuntijoillA on AsiAA

Ota yhteyttä:Seija Roimela p. 040 847 9740Jari Tikkanen p. 0400 162 147

Neuvo 2020 -luomupalvelut

Kuva: Sirkku Koskela

Kuv

a: Ja

ri Ti

kkan

en

ProAgria Keski-Pohjanmaan Kasvin-suojelukoulutukset ja -tutkinnot keväällä 2015KALAJOKI, kaupungintalo, Kalajoentie 5, to 7.5.2015 klo 10–14KAUSTINEN, kunnanvirasto, Kappelintie 13, ti 12.5.2015 klo 10–14KÄLVIÄ, aluetoimisto, Kälviäntie 24, to 4.6.2015 klo 10–14

Tilaisuuksiin ilmoittaudutaan ProAgrian nettisivujen kautta www.proagria.fi/kp -> tapahtumat tai [email protected] tai puh. 043 825 4280 viimeistään 7 työpäivää ennen tapahtuman ajankohtaa. Koulutuksen ja tutkinnon hinta yhteensä 80 €/hlö, sis. alv. 24 %. Tutkintotentin materiaali on luettavissa osoitteessa: www.tukes.fi/kasvinsuojelu

ProAgria Keski-Pohjanmaa ry järjestämä

Luonnonmukaisen tuotannon peruskurssiKesto 5 pv. Kurssipäivät 24.–26.3. ja 31.3.–1.4.2015. Hinta 350 € + alv. 24 %/tila (70 € + alv. 24 %/pv).

Luonnonmukaisen kotieläintuotannon kurssiKesto 2 pv. Kurssipäivät 8.–9.4.2015 Hinta kasviperuskurssin käyneille 60 €/pv + alv. 24 %, muille 70 €/pv + alv. 24 %.

Molemmat kurssit pidetään Kannuksen kaupungintalon valtuustosalissa (Asematie 1).

Kurssimaksuun sisältyy opetus, materiaalit ja kurssin aloituskahvit. Kursseilla on käytössä sähköinen luokka-huone, johon osallistuja saa käyttöoikeudet. Sivustolle on koottu kattavampi materiaali kurssin aiheista.

Koulutus täyttää luomusitoumuksen koulutusvaatimukset. Vuonna 2015 luomukotieläin-sitoumuksen vaatimuksena on kahden päivän koulutus luomukotieläintuotannosta.

Ilmoittautumiset ja lisätietoja pe 20.3. mennessä Jari Tikkanen, p. 0400 162 147, [email protected] tai Seija Roimela, p. 040 8479740, [email protected].

Ympäristö

Tuotantoeläimet

Luomu

Kasvinsuojelu

Energia


kotieläin

Pienryhmäläiset pitivät navetta-käyntejä erityisen hyvänä asia-na, sillä toisten navetoissa vilje-lijät eivät vieraile muulloin kuin uusien navettojen avajaisissa. -Oli hyvin avartavaa ja ajatuk-sia herättävää mennä toisen työmaalle katsomaan kuinka heillä asiat käytännössä hoi-detaan. Vaatii rohkeutta avata oman navetan ovet kollegoille, mutta samalla siitä sai paljon,

kertoo Päivi Ainali, yksi hieho-ryhmäläisistä jonka tilalla hie-hoja havainnoitiin.

Monella emännillä ja isän-nillä on hyvä karjasilmä ja omat eläimet ovat tuttuja, joten poik-keuksellisen käyttäytymisen kyl-lä huomaa. Toisten navetassa käynti avaa silmiä, sillä omassa navetassa silmä tottuu ja soke-utuu siihen miltä omat eläimet näyttävät. Ulkopuolisen kans-

sa eläinten kuntoluokkiin, liik-kumiseen, pötsin täyteisyyteen ja lannan arviointiin, puhtaus-luokitukseen ja vasikoiden se-kä hiehojen mittaukseen, kar-van kiiltoon, hiertymiin ja iho-vaurioihin kiinnittää tarkemmin huomioita. Vaikka eläimet eivät osaa puhua, ne kertovat paljon. Eläinhavaintojen pohjalta saa-tujen tietojen perusteella pää-tösten teko karjan hoidon suh-teen on helpompi tehdä.

Nuorkarjan kehittämisohjelman taloudelliset hyödytMaidontuotannon asiantunti-jat tekevät eläinhavainnointia tuotannon ohjauskäynneillä se-kä rehustukseen liittyviä havain-toja ruokinnan ohjauskäynneil-

lä. Nuorkarjan mittauksia, kas-vun seurantaa ja havainnointia voi tehdä nuorkarja kehittämis-ohjelman avulla. Nuorkarjan ke-hittämisohjelma sisältää nuor-karjan ruokinnan suunnittelun ja seurannan, joilla turvataan eri ikävaiheisiin paras kasvu ja ruokinnan onnistumisen seu-ranta päivä- ja jaksolaskelmil-la. Ohjelmaan kuuluvat kasvun, kuntoluokan ja kehityksen seu-ranta havainnoimalla ja mittaa-malla sekä ruokinnan toteutuk-sen ja onnistumisen arviointi.

Asiantuntija tulee navetta-käynnille, tarkastelee tilanväen kanssa nuorkarjan olosuhteita, toimintatapoja ja työrutiineja sekä antaa kehitysehdotuksia. Tulosten analysointi, syy-seu-raussuhteiden pohdinta ja toi-menpide-ehdotukset kuuluvat ohjelmaan, samoin kuin ak-

tiivinen yhteydenpito tilalle ja parhaiden käytäntöjen jakami-nen. Nuorkarjaohjelmasta saa-tavia hyötyjä ovat olleet hie-hosta aiemmin saatavat mai-totulot, parantunut ensikoi-den keskituotos ja paremmat tuotokset myös vanhempana, pienemmät karjan uudistus-kustannukset ja sitä myötä te-hokkaampi tilojen käyttö pie-nemmällä työmäärällä.

Sari Hihnala

Maidontuotannon asiantuntija

Vaikka eläimet eivät osaa puhua, ne kertovat paljon

Havaintoja hiehopienryhmistä

Hiehopienryhmät kokoontuivat viisi kertaa viime

syksyn aikana. Pienryhmätoimintaan lähti mukaan

25 tilaa, jotka jaettiin kolmeen ryhmään. Hieho-

ryhmien lähipäiviin kuului havaintojen tekeminen

jonkun ryhmäläisen navetalla.

Hiehoryhmäläisen ajatuksia havaintotilana olosta

Vähän jännitti, kuinka tarkkaan muut kiertävät koko navetan, mutta aika oli niin lyhyt ja puhetta tuli paljon, että toisaalta ei olisi ehtinyt lehmä-

puolta tutkiakaan. Ryhmä pysyi hyvin aiheessaan eli hiehopuolella.

Erittäin myönteinen kokemus sekä havaintoti-lana oleminen että koko hiehokoulutus muissa

navetoissa.

Muut antoivat palautetta yllättävän rohkeasti. Sain pikku-vinkkejä vasikoiden ruokintaan

(lisää juomaa kerralla, täysrehua heti tarjolle) ja erilaisia ratkaisuja

heinän esille laittoon.

Kokemusten perusteella uskallan jatkossa siemennyttää hiehoni hieman aikaisemmin, enkä odota automaattisesti, että ovat 1v ja 3kk. Toden-näköisesti näin tiinehtyvät

helpommin.

Maitotilan tärkein resurssi ovat tuottavat ja kestävät lehmät. Yhden lehmän kasvattaminen vie vähintään kaksi vuotta. Hiehoryhmässä otetaan selvää, miten kasvatetaan tuottava ja terve lehmä taloudellisesti ja kannattavasti. Hiehopien-ryhmissä keskitytään eläinprosessin hallintaan koko tilan johtamisen osana.

Koulutuspäiviin sisältyy navettahavaintoja asiantuntijan johdolla. Pienryhmän navetta-havainnoissa katsotaan mm. vasikoiden ruokintaa ja mitataan elopainoja, kiinnitetään huomiota olosuhteisiin ja opitaan toisilta hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja.

Koulutuspäivän kesto klo 10–15. Kahvitarjoilu. Viiden päivän hiehokoulutuksen hinta on 365 €. Yhden päivän osallistumismaksu on 82 €.

Ilmoittautumiset ja lisätietoa: maidontuotannon asiantuntija Sari Hihnala, [email protected], puh. 0400 974 165.

Hiehopienryhmä – lisää tuottoja nuorkarjasta

Miten saadaan hyvä vasikka? Mitkä ovat oman tilan lähtökohdat ja tunnusluvut?

Kannattavuutta kasvatukseen. Mitä maksaa vasikan ja hiehon kasvatus? Kannattaako hiehon kasvatus ulkoistaa? Mukana talousasiantuntija.

Tuotanto kuntoon. Ummessaoloaika, poikiminen ja vasikan ensimmäiset viikot. Aihetta alustaa eläin-lääkäri.

Millä rehuilla laatulehmät? Nuorkarjan ruokinnasta, olosuhteista ja hoidosta kertoo ProAgrian ruokinnan asiantuntija.

Miten kehitän omaa hiehoprosessia? Tavoitteista totta, kokonaisuus hallintaan. Jalostuksen puheen-vuoro.

4

4

4

4

4

Pienryhmän viidelle kokoontumiskerralle on oma teema:

Kuvat: Sari Hihnala ja Anna-Riitta Leinonen


kotieläin

Kuva: Matti Louhula

Perhon yksikössä alkaa uutena linjana maansiirto- ja maata-louskoneiden kuljettajakoulutus (moniosaaja) vuonna 2015, joka on osa maaseutuyrittäjätutkin-toa. Jatkossa koulutilalla on vain lihalehmiä. Maidontuotantoon liittyvä koulutus toteutetaan ny-kyaikaisilla robotti- ja karuselli-lypsytiloilla ja perusopetusjakso on sitä tarvitseville koulutusyhty-män toisessa navetassa.

PihviPerhoKoulutilalla tuotetaan emo-lehmien pihvilihaa. Emot ovat kylmäpihatossa sekä laitumil-la. Suunnitelmissa on raken-taa vielä yksi halli lisää emoleh-mille. Uudistettu sikala tuottaa porsaita ja tallissa on ratsuhe-vosia. Peltoviljelyssä on ensi ke-sänä uusia kokeiluja, mm kos-teikko- ja peltoluonnon moni-muotoisuus, riista- ja maise-makasvit sekä kurki-, hanhi- ja joutsenpellot.

Maatalousalan aikuiskou-lutuksessa painottuu maatilan johtaminen. PihviPerho eli li-

hantuotannon kehittämishan-ke tarjoaa vaihtoehdon miet-tiä oman tilan tuotantosuun-taa. Koulutilalle on rakennettu uusi teurastamo, jossa voidaan opettaa tuotteiden jalostusta. Lisäksi teurastamolla järjeste-tään lihaan liittyviä lyhytkurs-seja. Nuorten koulutukseen haetaan yhteisvalinnan kautta (Maatalousalan perustutkinto, 120 ov, Maatilatalous, maaseu-tuyrittäjä, Perho).

HevostenhoitajatHevostenhoitajakoulutus jatkaa linjalla, jossa ratsastus ja hevo-senkäyttö matkailussa ovat yk-kösasia. Valmistuvista hevos-tenhoitajista tulee harrasteoh-jaajia. Koulutilalla on monia ratsastuskenttiä, maastoestera-ta ja vaellusreitistöjä. Nuorten koulutukseen haetaan yhteisva-linnan kautta (Hevostalouden perustutkinto, 120 ov, Hevosta-lous, hevostenhoitaja, Perho).

RiistalinjaLuonto- ja ympäristöala eli riis-

talinja ottaa nyt toisen kerran koulutukseen myös peruskou-lusta valmistuvia nuoria opiske-lemaan kaupallista metsästystä sekä luonto- ja ympäristöalaa. Linjalta valmistuu ympäristön-hoitajiksi. Nuoret hakevat kou-lutukseen yhteisvalinnan kautta tunnuksella Luonto- ja ympä-ristöalan perustutkinto, ympä-ristöala, ympäristönhoitaja. Jo yhden toisen asteen tutkinnon suorittaneet hakevat koulutuk-seen suoraan koulun kautta.

Kaksois- tai kolmoistutkintoKaikissa koulutusohjelmissa voi suorittaa lukion oppimäärän ns. kaksois- tai kolmoistutkinto-na. Kaikki koulutukseen liittyvät yhteystiedot löytyvät www-si-vulta kpedu.fi/perho. Perhossa toteutettavia aikuiskoulutuksia voi katsella kpedun koulutus-kalenterista http://www.kpakk.fi/Koulutuskalenteri tai kysellä suoraan oppilaitoksesta puh. 040 8085 057.

Matti Louhula

Maaseutuyrittäjäksi Kannuksessa tai Perhossa!

Keski-Pohjanmaan ammattiopistoMaatalousala, Kannus & Perho, www.kpedu.fi

24.2.–17.3.2015 yhteishaku nuorten perustutkintoihin

Meillä voit opiskella: • Lypsykarjataloutta koulussa ja sopimustiloilla• Karuselli- ja automaattilypsyä• Konehuoltoa ja -korjausta• Metallitöitä• Sikojenhoitoa• Lihakarjan kasvatusta

Katso koulutukset www.kpedu.fi ja hae sähköisesti www.opintopolku.fi.

Opinnot alkavat 10.8.2015 ja ovat kokopäiväopiskelua ja toteutetaan nuorten ryhmissä.

• Maatalousalan perustutkinto • Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto

Jatkuva haku Perhon toimipaikkaan. Kannuksen hakuajat koulutuskalenterissa.

Hakulomake www.kpedu.fi/koulutuskalenteri

Lisätietoja Virpi Pääkkönen, p. 040 8085 521, PerhoEija Mäki-Ullakko, p. 044 725 0637, Kannus

Aikuiskoulutusta

Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Perhon yksikkö uudistuu

Maaseutuyrittäjäkoulutus kovimmassa tuunauksessa

Hiehoryhmäläisten mietteitä muiden navetoista

Omat silmät avautuivat navetoiden yleisestä siisteydestä ja siitä, miltä näyttää lehmien, hiehojen ja vasikoiden ruoka-

pöytä iltapäivällä.

Eläinten kuntoluokitus verrattuna omiin eläimiin

oli valaisevaa.Havaintokäynnillä täytettävät lomakkeet olivat

hyviä, niiden perusteella osasi kysellä ja etsiä oikeat

asiat navetoissa.

Vasikoiden ja hiehojen mittaus oli hyvää harjoitusta. Harmi, kun ei päässyt kaikkiin navetoihin mukaan, vierailu-

kohteita olisi voinut olla enemmänkin.

Kuva: Leena Hanni

Nuorkarjan kasvatuksen panostamisen hyötyjä voi ha-vainnollistaa ProAgrian laskurin avulla. Laskurissa hiehon optimaalinen poikimaikä on 24 kk.

vaihtoehto 1. Tilan toteutunut poikimaikä 33 kk. Ensikoiden keskituo-tos 8 456 kg ja ensikoiden lukumäärä 19 kpl. Maidon hin-ta on 48 snt/litra sisältäen pohjoisen tuen. Maitotulojen lisäys esimerkkitilalla, jos hiehot poikisivat 24 kk:n iässä, on 4 134 €/ensikko ja 78 545 €/ensikkoryhmä. Kun hie-ho poikii nuorempana, se tuottaa maitoa aikaisemmin ja lisää maitotuloja.

vaihtoehto 2. Jos hiehot poikisivat 24 kk:n iässä ja ensikoiden keskituo-tos nousisi 9 000 kiloon, maitotulojen lisäys olisi 4 400 €/ensikko ja 83 598 € ensikkoryhmä.

Laskurin on kehittänyt huippuosaaja Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjalasta.

Hiehojen poikimaiän vaikutus maitotuottoihin -laskuri

kotieläin


Kuva: Leena Hanni

Viimekesän säilörehut ovat ol-leet rehuarvoiltaan hyviä ja säilörehua on tullut riittäväs-ti. D-arvo on ollut keskimää-rin 688, raakavalkuainen 154, OIV 83 ja NDF 536. Kivennäi-sanalyyseissä kalsiumia on ol-lut keskimäärin 3.94, fosfo-ria 3.03, magnesiumia 1.75, kaliumia 22.81 ja natriumia 0.09. Säilönnällinen laatu on ollut myös hyvä. Parhaiten säilörehut ovat säilyneet happosäilönnällä, mutta biologiset säilöntäaineet ovat myös toimineet hyvin.

Rehunäyte kertoo rehun laadustaTärkeintä pohjatietoa onnistu-neelle ruokinnansuunnittelul-le antaa säilörehusta otettu re-hunäyte. Rehunäytteestä selviä-vät rehun ruokinnalliset arvot ja laatu. Ilman rehuanalyysiä ruo-kinnansuunnittelu on arpape-liä. Sopivan väkirehun löytämi-nen omalle säilörehulle sekä ta-loudellisesti kannattavin ruokin-tamalli selviää näppärästi Kar-jaKompassi-ruokinnansuunnit-teluohjelmalla.

Rehunäytteitä otetaan eni-ten syksyisin siirryttäessä sisä-ruokintakauteen. Tärkeää on muistaa ottaa rehunäyte jo-kaisesta syöttöön tulevasta re-huerästä. Rehunäytepussiin kannattaa laittaa kattava näy-te koko rehuerästä. Rehunäyt-teet olisi tärkeää ottaa hyvissä ajoin, jotta ruokintasuunnitel-mat pystytään tekemään ennen kuin uuden rehuerän syöttö al-kaa. Siiloruokinnassa ei ole pa-hitteeksi ottaa näytteitä koko syötön ajan, vaikka kokonais-näyte olisikin otettu aikaisem-min. Vaikka siilorehu on tasa-laatuisempaa kuin paalirehu, voi siinäkin esiintyä vaihtelua, jos siilosta syötetään useampi kuukausi.

Jäivätkö rehunäytteet ottamatta? Jos rehunäytteiden otto jäisis-tä paaleista tai lumen peittä-mästä aumasta ei houkuttele, voi ProAgrialta tilata asiantun-tijan rehunäytteitä kairaamaan akkuporakonekäyttöisellä rehu-kairalla. Rehunäytepusseja kul-kee lähes jokaisen asiantuntijan

mukana, heiltä niitä voi tarvitta-essa pyytää.

Rehunäytteestä hyötyä viljelysuunnitteluunRehunäytteenotto kannattaa muutenkin kuin ruokinnallisen hyödyn näkökulmasta. Näyt-teistä selviää myös säilönnäl-linen laatu sekä kivennäisten määrä. Rehunäyte kertoo sen-kin, mitä ensi kesänä tulisi huo-mioida lannoituksessa tai säi-lörehunkorjuussa. Kivennäisa-nalyysistä saa viitteitä maan lannoitetarpeisiin. Esimerkiksi korkea kaliumpitoisuus (yli 30 g/ka kg) on haitallista lehmille varsinkin ummessaolo- ja tun-nutuskaudella.

Ruoki tuloksellisestiKarjan ruokinnan tarkennuksella ja rehujen kilpailutuksella maitotila

voi säästää rehukustannuksissa. Avainasemassa ruokinnansuunnitellussa

ovat viime kesän säilörehut. Hyvän säilörehun kanssa voi käyttää

halvempaa valkuaista.

Rehunäytteet kannattaa ottaa hyvissä ajoin, jotta ruokintasuunnitelmat pystytään tekemään ennen uuden rehuerän syötön aloittamista. Jos rehunäytteiden otto jäisistä paaleista tai lumen peittämästä aumasta ei houkuttele, voi Pro-Agrialta tilata asiantuntijan kairaamaan rehunäytteitä akkuporakonekäyttöisellä rehukairalla.

KatjaKellokoski


Kysy lisää myös muista robottiruokintaan sopivista

Kinnusen Tähti-rehuista!

- Suosittu, elävää hiivaa sisältävä houkutusrehu

- Tehostaa kiertoa ja pitää pötsin ja sorkat kunnossa

- Sisältää runsaasti sulavia kuituja, lisättyä biotiinia ja korotetun

määrän E-vitamiinia

Maittava täysrehu robottiruokintaan

Maito-Tähti 210 Robotti

Murrontie 291600 Utajärvip. 08 514 4700www.kinnusenmylly.fi Myynti: maatalouskaupat

Lähde Semexinsopimusasiakkaaksi!Saat monia hienoja etuja:alennuksia siemenannoksista,ilmaiset typpitäytöt, edullisempitilasiemennyskurssi japaljon muuta. Kysy lisääomalta alue-edustajaltasi!


kotieläin

Päivi ja Olli ehtivät työskennellä vuoden verran Kittilässä. Sitä en-nen he olivat töissä Helsingissä. Pariskunta harkitsi Päivin kotiti-lalla jatkamista, eikä sitä pidet-ty huonona vaihtoehtona. Päi-vi muisti omasta lapsuudestaan kotitilan mukavat asiat ja haa-veen siitä, että saa kasvattaa lap-sensa työn ohessa. Myös Ollilla on lapsuusmuistoja enonsa maa-tilalta. Pariskunnalla oli kipinä maatalouteen ja molemmat oli-vat myös maahenkisiä, niinpä su-kupolvenvaihdoksessa Päiville ja Ollille siirtyi erittäin hyvä karja ja hyvässä kunnossa olevat pellot.

Haasteellista mutta antoisaaEnsimmäisen vuoden jälkeen ti-lanväestä tuntuu siltä, että työ

on haasteellista, mutta anta-vaa. – Saa itse rytmittää omat aikataulunsa ja eläinten kanssa on mukava työskennellä. Pitkä-jänteisyyttä tässä työssä tarvi-taan kovasti, Päivä ja Olli tuu-maavat. Pariskunta toteaa, että varsinkin väsyneenä tulee mie-leen että helpommallakin lei-pänsä voisi tienata. Tilanväellä on paljon ajatuksia ja ideoita ti-lan kehittämisestä. Epävarmuus päätösten oikeellisuudesta vai-vaa välillä uusia yrittäjiä. Tuo-tos on kuitenkin vuoden aikana noussut melkein 1000 kilolla.

Eilan ja Jorman isännöides-sä tilaa lypsyjärjestelmää uu-sittiin lypsykiskoilla ja irrotta-villa lypsimillä. Tiineille ja um-mikoille tehtiin pihatto vuoden 2013 aikana. Se on osoittautu-nut hyväksi ratkaisuksi, sillä na-

vettaan saatiin näin muutaman parsipaikka lisää. Viime kesänä tilalla otettiin muutamia raaka-ainenäytteitä ja erikseen rehu-näytteet. Niitä on otettu par-haimmillaan kolmesti per re-huauma tai siilo. Tilalla on ape-vaunu, josta on syötetty kahta eri säilörehusatsia kerralla. Ape-satsista on vielä otettu erikseen rehunäyte.

Me teemme, asiantuntijat auttavatTilalla on Ruokinnanohjauk-sen Tuotto-paketti. Tilanväki on teettänyt ruokintasuunnitel-mat ProAgrian maidontuotan-non asiantuntija Leena Hannil-la. Tilan tavoitteena on tuottaa maitoa kustannustehokkaasti. Päivi ja Olli jalostavat karjaan-

sa niin, että maidon pitoisuudet paranisivat. – Hinnalla millä hy-vänsä emme maitoa tuota, vaan niin, että me ja eläimet olemme tyytyväisiä, kertovat Päivi ja Ol-li. He mittailevat paljon hieho-ja ja seuraavat niiden kasvua. Silmämääräistä seurantaa teh-dään myös, etteivät lehmät pää-se rasvoittumaan. Ummikoiden ruokintaa on muutettu viimei-sen vuoden aikana niin, että sii-tä on tullut vähempi energistä ja kokemukset ovat olleet hyvät.

Viljelysuunnittelun ja kir-janpidon tilalle tekee Maija Ee-rikkilä ProAgriasta. Taloudelli-sesti viime vuosi pysyi plussan puolella ja laskelmiin on saatu apua ProAgrian Erkki Laiteel-ta ja Teemu Kinnuselta. Tilalle on teetetty tulosanalyysi ja ta-loussuunnitelma. – Keskitymme käytännön asioihin ja siihen, et-tä teemme asiat niin hyvin kuin kykenemme, jotta tilillä olisi ka-tetta ja voisimme investoida ja kehittää tilaa. Olemme saaneet ProAgrialta palveluita hyvin ja voisimme käyttävät talouspalve-luita enemmänkin hyödyksem-me, kertovat Päivi ja Olli.

Uusina yrittäjinä he lähti-vät viime vuonna mukaan Far-mi2020-hankeeseen. – Se on an-tanut paljon, on päästy verkos-

toitumaan saman alan ihmisten kanssa ja kuultu muiden suku-polvenvaihdostilanteista, ker-too tilanväki. Mielenkiintoisin-ta hankkeessa on ollut erilais-ten toimintamallien esittely sekä se, että uusia asioita on pääs-syt käytännössä testailemaan omassa yrityksessä. Navettavie-railut olivat myös antoisia.

Katse tulevaisuuteen

Päivin ja Ollin mukaan kuluva vuosi on suunnittelun kannalta helpompi, koska nyt he tietävät tarkemmin miten eläinten kier-to menee ja osaavat paremmin ennakoida tulevaa. Muutoin ti-lanväki katsoo luottavaisesti tu-levaisuuteen huomioiden talou-delliset realiteetit. – Uskomme, että tulevaisuudessakin suoma-lainen ruoka käy kaupaksi, sa-novat Päivä ja Olli Ihme.

LeenaHanni


Nuoret yrittäjät Päivi ja Olli Ihme luottavat tulevaisuuteenSievin Kukonkylällä Päivi ja Olli Ihme ovat viljelleet Päivin kotitilaa vuoden

2014 alusta, jolloin Eila ja Jorma jäivät eläkkeelle. Perheeseen kuuluvat myös

kaksivuotias Eevi ja kahden kuukauden ikäinen Viljo. Tilalla on 30 lypsävää

ja keskituotos 10 163 kg. Päivi on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja Olli on

maatalouslomittaja. Nyt pariskunta käy tilanpidon lisäksi koulua Kannuk-

sessa, josta he valmistuvat maatalousyrittäjiksi tämän vuoden aikana.

Sieviläiset Päivi ja Olli Ihme ovat viljelleet Päivin kotitilaa vuoden 2014 alusta. Perheeseen kuuluvat myös kaksivuotias Eevi ja kahden kuukauden ikäinen Viljo. Nuoret yrittäjät katsovat luottavai-sesti tulevaisuuteen huomioiden kuitenkin taloudelliset realiteetit. Tilanväki uskoo, että tulevaisuudessakin suomalainen ruoka käy kaupaksi.

Kuva: Leena Hanni

kotieläin


Tuotannon ohjauksessa tilan väki ja ProAgrian asiantuntija tulkitsevat yhdessä karjasta ke-rätyn tiedon. Kun siihen yhdis-tetään navetasta ja karjasta saa-dut havainnot, muuttuu tieto ja sen pohjalta tehdyt toimenpi-teet euroiksi.

Tuotannon ohjaus on Pro-Agrian uusi palvelu, jonka avul-la tuotosseurannan tulokset hyödynnetään täysimääräisesti. Teemme yhdessä kehityssuunni-telman, mietimme käytäntöön tekemiset ja seuraamme tulok-sia. Yksilöllinen Tuotannon oh-jaus –palvelumme tehdään vas-taamaan tilan tarpeita, sellaisia jolla saavutetaan tuloksia. Tuo-tannon ohjauksessa voimme keskittyä tuotannon tulosten ja

navettahavaintojen analysoin-tiin, miettiä käytännön ratkai-suja ja syy-seuraussuhteita. Ak-tiivinen yhteydenpito mahdollis-taa nopeamman reagoinnin tu-loksiin ja toteumaan.

Tuotannonohjauksella tieto tuottamaanTuotannon ohjauksessa voim-me mietitään esimerkiksi sitä, miten suuri ero on karjan par-haiden ja heikoimpien lehmien välillä. Keskituotos ja päivämai-to kuvaavat karjan keskitasoa. Vievätkö heikommat eläimet tuottavilta yksilöiltä tilaa ja re-sursseja? Pihaton ylitäyttötilan-teessa lehmäkohtainen maito-määrä laskee, eikä tankkiin ker-

ry enempää. Onko siis lehmä-määrä tiloihisi sopiva? Miten valita parhaimmat hiehot jat-koon? Kasvatatko uudistuskar-jaa todelliseen tarpeeseen? Kun karjasi hedelmällisyys ja kestä-vyys on hyvä, et tarvitse kaik-kia syntyviä lehmävasikoita uu-distukseen. Ylimääräisistä hie-hoista saat 170 kilon lihapai-nolla noin 500 € teurastilin ja tukea 300 €. Tiinehtyykö karja-si helposti? Mikä on karjasi tä-mänhetkinen tuotantokauden vaihe? Aiheuttavatko poikima-ruuhkat ongelmia vasikkatilois-sa ja työmäärissä? Kuinka mon-ta turhaa siemennystä teet? 60 lehmän karjassa yksi turha sie-mennys lehmää kohti ilman li-säkuluja maksaa noin 2 100 € vuodessa. Kuinka paljon lypse-tystä maidosta menee meijeriin? Yksi utaretulehdus voi maksaa kaikkineen jopa 1 750 €.

Navettakäynti ihan ykkösjuttu

Navetalla katsotaan yhdessä miltä näyttävät vasikat, nuor-

karja ja lehmät. Navetassa teh-dään yleiskatsaus ruokinnasta, puhtaudesta, parsista, karsi-noista, ilmanvaihdosta, vedes-tä sekä eläinten kuntoluokista ja kasvusta. Sen jälkeen tutki-taan ja tulkitaan raportteja, mi-tä ne kertovat ja tukevatko ha-vainnot tuotannosta kertovia lukuja. Havaintoja nousee esille eri näkökulmista, kun niihin yh-dessä paneudutaan.

Analysointi ja jatkotoimenpiteet

Raportit ja navettahavainnot yhdistetään ja analysoidaan. Tältä pohjalta voidaan asettaa numeeriset tavoitteet sovituil-le kehittämiskohteille lyhyelle (esim. soluluku, vasikkakuollei-suus) ja pidemmälle aikavälille (esim. poikimaväli, poistopro-sentti). Samalla sovitaan tar-kistuspisteet (esim. joka kk:n 1. viikko) ja yhteydenottotapa (sähköpostilla, puhelimella ja sovitusti tilakäynneillä). Lisäksi mietitään, riittävätkö tavoittei-den saavuttamiseen ja seuran-

taan Tuotannon ohjauskäynnit vai tarvitaanko lisäksi laajempia ohjauspalveluja esim. talousasi-antuntemusta tai Nuorkarjaoh-jelmaa.

Seuranta

Tuotannon kehittymistä seura-taan sovitulla tavalla. Seuran-nassa katsotaan onko tavoittei-siin päästy. Jos tavoite saavutet-tiin, voidaan analysoida miten tavoitteeseen päästiin. Ellei ta-voite vielä toteutunut, mietitään mitkä tekijät siihen ovat vaikut-taneet ja mitä voitaisiin muut-taa, jotta tavoitteeseen pääs-tään.

Tuotosseurannan tieto euroiksiTuotosseurannassa kerätään vuosittain ja

kuukausittain valtava määrä tietoa, jota

koostetaan erilaisiksi raporteiksi maitoyrityksen

toiminnan analysointia ja kehittämistä varten.

Sari Hihnala


Kuv

a: A

nna-

Riit

ta L

eino

nen

Tuotannon ohjauksessa tilan väki ja ProAgrian asiantuntija tulkitsevat yhdessä karjasta kerätyn tiedon. Kun siihen yhdistetään navetasta ja karjasta saadut havainnot, muuttuu tieto ja sen pohjalta tehdyt toimenpiteet euroiksi.

RuoKinnAn oHjAus- jA tuotAnnon oHjAusPAlvelut KotieläintiloilleHalsua, Perho, Veteli Sari Harju 040 5234 114Perho, Halsua Pekka Polso 040 5234 112Veteli, Kaustinen Helena Keto 040 5234 115Kaustinen, Kälviä Sirpa Kaskela 0500 862 695Himanka, Kannus, Lohtaja, Kälviä Taina Kulla 0400 723 288Kalajoki, Sievi Aulikki Yli-Jylhä 050 5968 502Kannus, Lohtaja, Sievi, Reisjärvi Sinikka Kreus 044 5263 059Lohtaja, Kälviä Jarmo Karhula 044 5212 210Toholampi, Reisjärvi, Lestijärvi Armi Hotakainen 040 5234 116Toholampi, Ullava, Reisjärvi Salme Asiala 040 5234 124Kälviä, Kannus, Lohtaja, Reisjärvi Sari Hihnala 0400 974 165Reisjärvi, Kalajoki, Himanka, Toholampi, Lestijärvi Katja Kellokoski 040 8492 870Kalajoki, Sievi Leena Hanni 040 3533 295Lestijärvi, Reisjärvi Elina Ahonen 0400 260 575

Ota

yhteyttä!

Tuotannon ohjauspalvelun osiot: •Karjanolosuhteidenjaterveydenparantaminen•Utare-jasorkkaterveys•Hedelmällisyys•Tarttuvattaudit•Eläintenkäsittelyjalehmäliikenteensujuvuus•Lypsy,laidunnusjamuutsiirrot•Karjanuudistusjahoitokäytännöt•Työnsujuvuusjatehokkuus•Tuotannonjataloudenyhdistäminen•Raporttientulkintajahyödyntäminenkehityskohteiden määrittämisessä ja päätöksenteossa •Verkkopalvelunjaohjelmienparempihyödyntäminenopastuksen avulla.•Mikätavoitesinuntilallesivalitaan?Toteutetaanseyhdessä!

Tilaesimerkki: tavoitteena enemmän maitoaYksilöllisesti räätälöity Tuotannon ohjauspalvelu: • Olosuhteiden kartoitus ja niiden parantamisen pohtiminen• Navettailman laadun arviointi• Lämpötilan ja ilman kosteuden mittaaminen• Parsiolosuhteiden arviointi• Parsien mitoitukset, eläimen liikkumatila (kytkyet)• Parsien kuivitus, parren pehmeyden arviointi• Valaistuksen riittävyyden arviointi• Veden riittävyys, virtausnopeus, veden laadun arviointi• Nuorkarjatilojen riittävyys, eläinten määrä/karsina• Parannusehdotukset ja toteuttamissuunnitelma à seuranta• Tilan tilanne vuoden lopulla, päästiinkö tavoitteisiin.


kotieläin

Pihaton alustava luonnossuun-nittelu aloitettiin keväällä 2011 kun tilanväki otti yhteyttä Pro-Agrian Rakennussuunnitteluun kertoen tarvitsevansa pihatto-suunnittelua. Tilanväki oli käy-nyt tutustumassa monessa pi-hattonavetassa ennen suunnit-telun aloittamista, joten heillä oli ajatus siitä, millainen piha-ton pitäisi olla.

Kaksi karjaa samaan navettaanIsoahojen pihattosuunnittelun lähtökohtana oli kahden mai-totilan karjojen yhdistäminen uuteen pihattoon, lehmäpai-

kat vähintään kahdelle robotille sekä tilat hiehokarjalle. Tavoit-teena oli eläinten hyvinvointia huomioiva mitoituksiltaan väl-jä pohjaratkaisu, jota pystytään tarvittaessa jouhevasti sisäisel-lä laajennuksella suurentamaan kolmannen tai neljännen robo-tin käyttöön, pilarilinjoja mah-dollisimman vähän, ruokinta-pöytä keskelle rakennusta, lan-tamuotona lietesysteemi sekä robottilypsy.

ProAgrian Rakennussuunnit-telu toteutti pihaton luonnosvai-heen ja rakennusaikaiset suunni-telmat. Se johti myös kohteen ra-kennesuunnittelun, lvis-suunnit-telun sekä erilaisten laite- ja ka-

lustetoimittajien suunnitelmien yhteensovittamisesta. Haastetta kohteen suunnitteluun toi täysin uudenlaisen ruokintatekniikan erilaisten teknisten laitteiden ja niiden aiheuttamien reunaehto-jen sovittaminen rehukeskuksen eri rakennusosiin.

Kustannusarviota laskettiin investointihankkeen alusta alka-en. Lisäksi ProAgrian talousasi-antuntijat tekivät investoinnin kannattavuuslaskelmia. Mai-dontuotannon ja ruokinnan asi-antuntijat ProAgriasta ovat ol-leet mukana suunnittelemassa ruokinnallisia ratkaisuja tavoit-teena hyvä maidontuotannon tulos, ruokinnan helppous sekä

eläinten hyvä terveys. Faba-pal-velut ovat olleet mukana eläin-ten hankinnan suunnittelussa ennen laajentamisvaihetta, sekä myös tuotannon aikana. Lisäksi paikallinen eläinlääkäri osallis-tui suunnitelmien kommentoi-miseen.

Ympäristölupa haettiin lop-pusyksystä 2011 ja se valmistui loppukesällä 2012, jonka jäl-keen haettiin rakennuslupa se-kä rahoitus joulukuussa 2012. Alkuvuodesta 2013 lyötiin luk-koon pihaton lantakäytävien pintalantaraapparatkaisu sekä eläinten ruokintatapa ja lait-teet. Samaan aikaan ProAgrian Rakennussuunnittelu toteutti

kohteen tarjouspyyntövaiheen, jonka jälkeen alkoi rakentami-nen. Huhtikuun puolivälistä marraskuun loppuun 2013 oli kiivasta rakentamisaikaa. Pihat-tonavetta otettiin käyttöön jou-lukuussa 2013.

Uusi pihatto pystyyn isäntäväen rohkeilla valinnoillaMaatalousyhtymä Isoahon uudessa pihatossa on lypsetty roboteilla jo reilun vuoden verran. Isäntäväki ja eläimet ovat viihtyneet

uudessa pihatossa hyvin. Yritystä luotsaavat Arja ja Leino Isoaho sekä Saija Isoaho maatalousyhtymänä Kokkolan Ullavassa.

Ullavalaisen Mty Isoahon pihaton luonnossuunnittelu aloitettiin keväällä 2011 kun tilanväki otti yhteyttä ProAgrian Rakennussuunnitteluun kertoen tarvitsevansa pihattosuunnittelua. Leino ja Saija Isoaho ja rakennussuunnittelija Elina Tiinanen tutkimassa pihaton piirustuksia.

Kuv

a: Ja

rmo

Vain

ionp

ää

ElinaTiinanen

Rakennussuunnittelija

PIHATOSSA ON 158 LYPSYLEHMÄ-PAIKKAA sekä hiehokarja päälle. Peltoa on 158 ha. Pihattorakennus on 3+3 rivinen makuuparsipihatto, jossa ruokintapöydän leveys on 3,6 m ja se on keskellä rakennus-ta. Rakennuksella on leveyttä 35,6 m, pi-tuutta 104,8 m rehukeskuksineen sekä pit-källä sivulla pattina 15,9 m x 6,3 m toimis-to ja sosiaalitilat sekä maidonhuoltotilat tekniikkatiloineen. Neliöitä rakennuksessa on kaikkineen 3 831 m2.

MOLEMMIN PUOLIN RUOKINTAPöY-TÄÄ lypsävät lypsyrobotit. Ruokinnan to-teuttamistapaa tilanväki harkitsi pitkään päätyen Lelyn automaattiseen ruokintajär-

jestelmään, joka otettiinkin tilalla ensim-mäisenä Suomessa käyttöön. Rehua liik-kuu päivän aikana noin 12 000 kg.

PIHATON LANTARAAPPAKÄYTÄVIEN sekä lietesäiliöiden 2 x 2 500 m3 alla on maalämmön keruuputket, jotka ottavat saadun lämmön maalämpöpumpulla tal-teen ja lämmittävät aputiloja sekä rehu-keskusta. Maitotankkina on 15 000 l pys-tysiilotankki. Maidon jäähdytyksen yhtey-dessä lämmönvaihtimen avulla kerätään maidon lämpö talteen ja varastoidaan 2000 l lämminvesivaraajaan. Lämpö voi-daan hyödyntää pesuvesien, käyttöveden sekä lehmien juomaveden yhteydessä ja

tarvittaessa myös rakennuksen lämmityk-sessä.

ILMANVAIHdON POISTOILMA poistuu painovoimaisten hormien kautta. Seinillä on tuloilma-aukkoina 2,1 m ilmatäytteiset ilmapussiverhot, jotka ovat kesällä isäntä-väen mukaan verrattomat. Poistohormien yhteydessä vesikaton harjalla on valokate-kaistaleet molemmin puolin harjaa.

Isäntäväki kertoo että pihaton sisään-ajovaiheessa on pitänyt tutustua ja pereh-tyä uusien laitteiden ja työvaiheiden toi-mintaan perusteellisesti. Samalla on huo-mattu, että tuotannon tason ylläpito vaatii jatkuvaa tarkkuutta ja seurantaa. Uusien

työrutiinien sisäänajossa on tehtykin pie-niä työtä helpottavia yksityiskohtia jälkeen-päin. Se onkin ollut järkevää, nyt kun raken-nus on ollut käytössä.

ASIOITA, JOITA TEHTÄISIIN NYT TOI-SIN: siemennysikäiselle karjalle ei lukko-aitoja (repivät korvamerkkejä), vaan vi-noputkiaita tai niskaputkiaita, pikkuva-sikkaosaston yksilökarsinoiden nestei-den keräys ja lantaraappojen lietteenpu-dotusaukot isompina kokoojakourussa. Myös rakentamisen aikataulutusta sekä roolijakoja eri toteutusosapuolien välillä olisi voinut vielä paremmin jäntevöittää ja tarkentaa.

RAKENNUKSEN TUNNUSLUKUJA

ProAgrian rakennus-

suunnittelusta lisää:

palvelupäällikkö Timo Korpela,

p. 040 596 4032,

rakennussuunnittelija

Elina Tiinanen,

p. 040 560 9038


kotieläin

Tuotosseurannan asiantunti-joiden toimenkuvaan kuulu-vat tuotosseurantatietojen tal-lennuspalvelun toteuttaminen sekä kaikkien tuotosseuran-taan kuuluvien tilojen tuotos-seurantatietojen laadun kehit-täminen. ProAgria Keski-Poh-janmaalla tuotosseurannan asiantuntijoiksi on valittu nel-jä jo aikaisemminkin tuotos-seurannan parissa työskennel-lyttä asiantuntijaa. Tuotosseu-rannan asiantuntijat jatkavat myös entisissä työtehtävissään esimerkiksi ruokinnan ohjauk-sen parissa, mutta heiltä on va-pautettu työaikaa lisääntyvään tuotosseurantatyöhön.

Tuotosseurantatietojen tallennus keskittyy Toholammin ja Kalajoen toimistoille

Tuotosseurantatiedon tallen-nuspalvelu keskitetään ProAg-

rian Toholammin ja Kalajoen toimistoille. Koelypsytietoja voi lähettää tuotosseurannan asiantuntijoille tallennettavak-si entiseen tapaan joko kirjeit-se tai sähköpostilla. Koelyp-syjen tallennus pyritään teke-mään jokaiselta tilalta kuu-kausittain.

Keskittämisen ansiosta tallennustyötä pystytään te-kemään entistä nopeammin ja tehokkaammin. Tuotosseu-rannan asiantuntijan tallenta-essa koelypsytulokset kuukau-sittain heti niiden saavuttua toimistolle, ovat tuotosseu-rantatiedot jatkuvasti ajan ta-salla. Tuotosseurantatietojen säännöllisen tallennuksen ja aktiivisen yhteydenpidon an-siosta tulee tuotosseuranta-tiedosta entistä laadukkaam-paa. Tietojen ajantasaisuu-den ansiosta tuotosseuranta-tietojen pohjalta tehtävä pää-töksenteko on helppoa ja luo-tettavaa.

Tuotosseurannan laatupisteet laadun kehittämisen työkalu

Tuotosseurantatiedon laadun kehittämisen apuvälineeksi on kehitetty tuotosseurantatiedon laatupistejärjestelmä. Laatu-pisteet ovat tuotosseurannan asiantuntijoille tärkeä työkalu, mutta ne soveltuvat erinomai-sesti myös tilan oman tuotos-seurantatiedon laadun tarkkai-luun. Pisteiden avulla voidaan tarkkailla reaaliajassa tilan tuo-tosseurantatietojen luotetta-vuutta.

Tuotosseuranta-tietojen virallisuus

Pisteiden laskenta aloitetaan kymmenestä pisteestä ja pis-teitä vähentävät poikkeamat tuotosseurannan ohjesään-

nöstä, esimerkiksi liian vähäi-nen tuotosseurantanäyttei-den määrä tai maitomittarei-den testaamattomuus. Tilan tuotosseurantatiedot pysyvät virallisina, mikäli tilan pistei-den vuoden keskiarvo on po-sitiivinen. Laatupisteiden het-kelliseen laskuun on siis mah-dollista reagoida heti, jolloin

tilan on helppo tehdä korjat-tavat toimenpiteet. Laatu-pistetilanne lähetetään tilalle tekstiviestein jokaisen koelyp-syn jälkeen, mutta tilojen pis-tetilanne löytyy myös ProAgri-an verkkopalveluiden raportit -osiosta.

Elina Ahonen

Esimerkki tuotosseurantatiedon laatupisteistä verkkopalveluiden raportilta. Tilan tammikuun koelypsyn kokonaispisteet ovat +7. Miinuspisteitä on tullut liian suuresta rasvapoikkeamasta ja maitomittareiden testausvälistä. Viimeisen 12 kuukauden pisteet ovat kuitenkin reilusti positiivisella, joten tilan tuotosseurantatietoja voidaan pitää kohtuullisen luotettavina.

Salme Asialap. 040 5234 [email protected]

Tuotosseurannan palvelut uudistuvatTuotosseurannan uudistuksen myötä keskitämme alkuvuonna kaikki

tuotosseurannan palvelumme tuotosseurannan asiantuntijoille sekä

tuotosseurannan teknisille asiantuntijoille. Keskittämisen ansiosta

asiantuntijamme pystyvät perehtymään entistä paremmin omaan

työhönsä ja siten tuottamaan yhä laadukkaampia asiantuntija-

palveluita tuotosseurantatiloille.

PROAgRIAN TOHOLAMMIN TOIMISTOLampintie 2, 69300 Toholampi

Jonna-Minna Lassila p. 0400 644 [email protected]

PROAgRIAN KALAJOEN TOIMISTOKalajoen kaupungintalo, Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki

Aulikki Yli-Jylhäp. 050 5968 [email protected]

Leena Hannip. 040 3533 [email protected]

Tuotosseurantatietojen tallennus keskittyy Toholammin ja Kalajoen toimistoille


kotieläin

Uudistuksen myötä laborato-riossa näytteiden käsittely hel-pottuu, jolloin myös näyttei-den analysointi nopeutuu. Ana-lysointilaitteiden vaihtumisen myötä tuotosseurantanäytepul-lot vaihtuvat valiolaisilla tiloilla

1.4.2015 alkaen. Uudet tuotos-seurantapullot ovat saranakan-nellisia, mikä mahdollistaa pul-lojen koneellisen avaamisen ja sulkemisen sekä lisänäytteiden ottamisen. Muiden meijereiden asiakastiloilla tuotosseurannan näytepullovaihtoehdot pysyvät ennallaan.

Uusissa pulloissa saranakannetUusia saranakannellisia pul-loja on kahdenlaisia: tarratto-mia pulloja sekä esikoodattuja pulloja. Tarrattomissa pullois-sa näyte yhdistetään lehmään perinteiseen tapaan maito-näytetarran avulla. Esikooda-tuilla pulloilla näyte yhdiste-tään lehmään viivakoodiluki-jan avulla.

Uuden laitteiston myötä esi-koodatuissa näytepulloissa tu-

levista tuotosseurantanäytteistä on mahdollista ottaa varhaistii-neystesti muiden tuotosseu-rantanäytemääritysten ohella. Myöhemmin esikoodatun näy-tepullon käyttäjillä on mah-dollisuus myös muihin lisäana-lyyseihin.

Maitonäytteen ottamisen jälkeen näytepullot asetetaan näytepullotelineisiin. Yhteen telineeseen mahtuu riviin kym-menen näytepulloa. Labora-toriossa telineet voidaan lait-taa sellaisenaan analysaattoril-le, mikä nopeuttaa analysoin-tityötä. Näytepullojen lähe-tys laboratorioon analysoita-vaksi tapahtuu uudistuneessa maitonäytelaatikossa. Uuteen pahviseen lähetyslaatikkoon mahtuu seitsemän näytepul-lotelinettä ja siten seitsemän-kymmentä tuotosseurantanäy-tettä.

TruTestin maitomitta-reilla ja robottitiloilla tarvitaan hienosäätöä

Suurimmalle osaa maitomitta-reita uudet pullot sopivat käyt-töön sellaisenaan. TruTestin mekaanisiin maitomittareihin pullot soveltuvat kunhan mitta-riin lisää tiivisteen, jonka avul-la saranakorkillinen pullo pysyy mittarissa kiinni. Tiivisteitä voi tilata Valion tarvikemyynnistä.

Saranakorkillisen näytepul-lon käyttö DeLavalin näytteen-ottolaatikossa edellyttää näyt-teenottopillin vaihtamista lyhy-empään sekä mahdollisesti myös paineilman puhalluksen säätöä. Paineilman säädössä auttavat DeLavalin huolto sekä ProAgri-an tekniset asiantuntijat. Myös lyhyempiä näytepillejä DeLavalin näytteenottolaatikkoon voi tila-

ta Valion tarvikemyynnistä.Kaikilla robottimerkeillä sa-

ranakannellisilla näytepulloil-la näytteenotossa täytyy kiin-nittää huomio pullojen asette-luun. Saranakannelliset näyte-pullot asetellaan näytteenotto-laitteisiin kannet auki saman-suuntaisesti, jotta niiden käyt-tö on mahdollisimman suju-vaa. Tarkemmat ohjeet sarana-kannellisten pullojen käytöstä robottinäytteenotossa tulevat kevään aikana.

Seinäjoen laboratorion tuotosseurantanäytteiden analysointilaitteiden uudistuksen myötä tuotosseurantanäytepullot vaihtuvat valiolaisilla tiloilla 1.4.2015 alkaen. Uudet tuotosseurantapullot ovat saranakannellisia, mikä mahdollistaa pullojen koneellisen avaamisen ja sulkemisen sekä lisänäytteiden ottamisen. Uuden laitteiston myötä esikoodatuissa näytepulloissa tulevista tuotosseuranta-näytteistä on mahdollista ottaa varhaistiineystesti muiden tuotosseurantanäytemääritysten ohella.

Kuva: Elina Ahonen

➽ Saranalliset maito-näytepullot valiolaisille tiloille huhtikuussa

➽ Maitonäytteiden analysointi nopeutuu ja lisä-analyysien teko helpottuu

Valiolaisille tiloille uudettuotosseurantanäytepullotValion Seinäjoen labo-

ratorion tuotosseuran-

tanäytteiden analysoin-

ti- ja esikäsittelylaitteis-

tot uudistetaan kevään

aikana nykyaikaisem-

piin ja automatisoi-

dumpiin laitteisiin.

ElinaAhonen

Tuotosseurannan asiantuntija

www.maanparannus.com

KALKKIA KANS!Satu Mäkelä-Nummela, OrimattilaOlympiavoittaja

“Tähtäimessä hyvä ja laadukas sato.”

talous


Lokakuussa hollantilainen Ra-bobank totesi maidon hinnan kehityksen riippuvan ennen kaikkea kolmesta asiasta: tuo-tannon kasvuvauhdista, Kiinan kysynnästä ja Venäjän tuonti-kiellon kestosta. Rabobank en-nakoi käänteen tapahtuvan Ve-näjän tuontikiellon päättymi-sen myötä tämän vuoden syk-syllä. Kielto on voimassa vuo-den, mutta viime viikkojen ta-pahtumien valossa sen päätty-minen vaikuttaa epävarmalta. Joka tapauksessa kestää jonkin aikaa ennen kuin venäläisten ostovoima palautuu entisel-leen ruplan romahduksen jäl-keen. EU:n maidon kiintiöjär-jestelmän purku on kääntänyt maidon tuotannon nopeaan kasvuun Euroopassa (viime vuonna yli 5 %). Samoin muu-alla maailmassa on tapahtunut tuotannon kasvua. Samanai-kaisesti Kiinan kysynnän kas-vu on hiipunut. Tässä ovatkin tärkeimmät syyt maidon maa-ilmanmarkkinahinnan laskulle. Venäjän markkinoiden sulkeu-tuminen on vaikuttanut lähin-nä sen naapurimaiden mark-kinoihin. Maailmanmarkkina-hinnat eivät voi nousta ennen kuin kysyntä ylittää tarjonnan, ja kertyneet ylisuuret jauhe- ja voivarastot on purettu.

Tilanne Euroopassa

Euroopassa viime vuosina teh-dyt laajennusinvestoinnit kas-

vattavat tuotantoa vielä vuo-den tai kahden ajan. Euroopan heikko taloustilanne heikentää kysyntää ja pitää osaltaan yllä tuotannon kasvua. Vaihtoeh-toisten toimeentulolähteiden vähäisyys ja tuotannon lopetta-misen suuret vaihtoehtoiskus-tannukset aiheuttavat sen, et-

tä tuotannosta luopujia ei ole riittävästi markkinoiden tasa-painottumisen näkökulmasta. Päinvastoin, yksittäinen tuotta-ja pyrkii yleensä lisäämään tuo-tantoaan tulotasonsa säilyttä-miseksi. Tämän vuoksi tuottaja-hinnan nousu tapahtuu hitaasti laskuun verrattuna. Markkinoi-

den tasapainottuminen näyt-tää jäävän hyvin suuressa mää-rin riippuvaiseksi kysynnän kas-vusta.

Hintavaihtelut tulleet jäädäkseenYksittäisen tuottajan kannat-

taa varautua useita vuosia kes-tävään matalan hinnan kau-teen. Vaikka euron nopea hei-kentyminen on parantanut ti-lannetta ja optimistit ovat ha-vaitsevinaan joitakin merkkejä markkinoiden vähittäisestä ta-sapainottumisesta, varmuutta nyt tapahtuneen hinnanlas-kun jäämisestä viimeiseksi ei ole. Pidemmän ajan näkymät ovat paljon valoisammat. Eu-roopan komission maatalous-pääosaston talousennusteyk-sikkö kuitenkin ennakoi mai-don hinnan jäävän Euroopas-sa keskimäärin noin 35 sentin tasolle seuraavaksi kymme-neksi vuodeksi eli reilun kym-menyksen vuoden 2013 lopun toteutunutta hintaa alemmak-si. Nähtäväksi jää, pystyykö meijeriteollisuutemme säilyt-tämään jatkossakin aiemman 8–12 sentin hintaeron maito-litran tuottajahinnassa suh-teessa EU:n keskihintaan. Sen sijaan varmaa on, että hinta-vaihtelut jatkuvat myös tule-vaisuudessa.

Maidon markkina-tilanteestaMaidon hinta on laskenut Suomessa historiallisesti katsoen dramaattisesti viimeisen puolen vuoden aikana. Maailman kaupan

vapautumisen myötä maitomarkkinoilla tapahtuvat muutokset heijastuvat nopeasti myös suomalaiselle maidontuottajalle.

Maidon maailmanmarkkinahinta on ollut laskussa jo vuoden ajan, mutta Venäjän markkinoiden poikkeuksellisen hyvän kysynnän

ansiosta lasku ei näkynyt suomalaismeijereiden tilityskyvyssä. Venäjän elokuussa asettama tuontikielto muutti tilanteen kerralla,

kun Venäjälle aiemmin myyty maito on jouduttu pääosin jalostamaan alhaisen hinnan tuotteiksi eli voiksi ja maitojauheeksi.

Maitotuotteiden keskihinta EU:n markkinoilla sataa maitokiloa kohti laskettuna. Tuotteet alhaalta lukien tammi-kuun 2015 tilanteen mukaisina: Rasvaton maitojauhe (SMP), rasvainen maitojauhe (WPM), voi (butter) ja Ched-dar-juusto. (Lähde: Euroopan Unionin komission maatalousosasto, http://ec.europa.eu/agriculture/milk-market-observatory)

Maatilan johtaminen edellyttää mui-den yritysten tavoin johtajaltaan näke-mystä toimintaympäristössä tapahtu-vista muutoksista ja kykyä hyödyntää muutos omassa toiminnassa tai ainakin sopeuttaa toiminta muutokseen. Näke-myksen muodostamisen jälkeen on tar-peen asettaa eri toiminnoille tavoitteet, joiden kautta haluttuun päämäärään päästään. Tavoitteiden saavuttamiseksi arkipäivän toimia painotetaan ja tarken-netaan uusiksi. Tavoitteiden toteutumis-

ta seurataan ja tehdään tarvittavia kor-jaustoimia. Niin tavoitteiden ajantasai-suutta kuin korjaustoimien vaikuttavuut-ta seurataan jatkuvasti.

Maksuvalmiudesta huolehtiminen on maatilan talousjohtamisen perusta. Tulojen ja menojen tasapaino vaikuttaa tilanpidon jatkuvuuteen. Pidemmällä aikavälillä maksuvalmiuden takaa vain riittävän kannattava tuotanto. Riittävä tuotannon kannattavuus riippuu mm. yksityistalouden kulutuksen suuruudes-

ta, muista toimeentulon lähteistä, yh-teiskunnan tarpeista veroina, rahoitta-jien kanssa tehdyistä sitoumuksista sekä tuotannon kehittämistarpeista. Kannat-tavuuden kautta syntyy vakavaraisuus eli oman ja vieraan pääoman suhde koko-naispääomasta. Riittävä vakavaraisuus mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden myös muutostilanteissa.

ProAgrialta löytyy neuvontapalvelui-ta tilan johtamisen eri osa-alueille ja eri-laisiin tarpeisiin. ProAgrian tilipalvelut

on hyvä perusta tarkalle talouden suun-nittelulle ja seurannalle. Yhdistämällä siihen pelto- ja kotieläintuotannon ta-voitteellisen kehittämisen, uskallamme ProAgriassa luvata, että pitkäjänteisel-lä työllä maatilan kannattavuutta voi parantaa ja luoda samalla hyvät lähtö-kohdat jatkavan sukupolven yrittäjätai-paleelle.

Juha Hämäläinen

Johda tilasi kuntoon

JuhaHämäläinen

Kehityspäällikkö

Maitotuotteiden keskihinta EU:n markkinoilla sataa maitokiloa kohti laskettuna. Tuotteet alhaalta lukien tammikuun 2015 tilanteen mukaisina: Rasvaton maitojauhe (SMP), rasvainen maitojauhe (WPM), voi (but‐ter) ja Cheddar‐juusto. (Lähde: Euroopan Unionin komission maatalousosasto, http://ec.europa.eu/agriculture/milk‐market‐observatory)


talous

Maidontuotannon kustannusra-kenteesta johtuen viljelijät pyrki-vät ratkaisemaan tulojen alen-tumisen lisäämällä tuotantoa. Tuotannon lisäys johtaa hinnan lisäalenemaan, jos kysyntä on vakio. C2-alueella on huomioita-va myös pohjoisen tuen tuotan-torajoitteet. Viime vuonna tuo-tanto ylitti noin 100 miljoonal-la litralla pohjoisen tuen maksu-oikeuden. Tämä aiheuttaa Suo-men EU-tukineuvottelijoille mel-koisia paineita säilyttää kevään välitarkistuksessa pohjoisen tu-en nykyinen taso. Pääpainon maidonhinnan laskun aiheut-tamien tulomenetysten korvaa-misessa on keinoissa, joilla ny-kyinen tai jopa sitä hivenen pie-nempi maitomäärä tuotetaan entistä edullisemmin.

Ruokinnan optimointi

Ensimmäiseksi rehustuksen hin-nan tulee seurata maidon hin-nan laskua. Kotoisen säilörehun maksimaalinen hyödyntäminen on tässä avainasemassa. Varas-tossa oleva rehu on tutkittava ja suunniteltava ruokinta niin, että kotoiset rehut tulevat täy-simääräisesti hyödynnettyä, ja että täydentävät rehut ovat toi-miva kompromissi hinnan ja laa-dun välillä. Ensi kesäksi on etsit-

tävä keinoja, joilla nurmirehun tuotantokustannusta pystytään alentamaan ja laatua samanai-kaisesti parantamaan, jotta ensi talvena päästään edulliseen ruo-kintaan.

Maidon pitoisuudet

Toiseksi maidon määrän sijas-ta kannattaa kiinnittää huomio-ta maidon pitoisuuksien nosto-mahdollisuuksiin. Maidon hin-noitteluperusteita on muutet-tu tätä tukevaksi. Tässä osaava ruokinnansuunnittelija on avain-asemassa.

Eläinmäärä

Navetan ylitäyttö on asia, joka ei hyödytä ketään. Hiehoauto-maatin katkaisu ja hiehojen poi-kimaiän justeeraus tuo merkittä-viä säästöjä tilatasolla, joskin pie-nellä viiveellä. Kokemus on osoit-tanut, että eläimiä vähentämällä maidon määrä tankissa on pysy-nyt lähes ennallaan tai joskus jo-pa noussut.

Esimerkiksi ProAgrian nur-mi-, ruokinnan ohjaus ja tuotan-non ohjauspalvelut ovat maidon-tuottajalle hyvä apu tilakohtais-ten keinojen löytämisessä.

Juha Hämäläinen

Reagointivaihto-ehtoja matalaan maidon hintaanKotoisten rehujen hyödyntäminen, maidon

pitoisuuksien nostaminen ja eläinmäärän

optimointi ovat esimerkkejä siitä, kuinka

maidonhinnan laskuun voidaan vastata

muutoinkin kuin tuotantoa lisäämällä.

Tärkeintä on tunnistaa maksu-valmiudeltaan kaikkein tiukin ajankohta, ja tehdä budjetoin-nin katkokohta juuri siihen. Kos-ka kirjanpito on tehty maksupe-rusteisesti, tuloslaskelma osoit-taa arvonlisäverotonta rahalii-kennettä käyttökate-riville saak-ka. Sen jälkeiset erät eli lainojen hoito, verot sekä investoinnit ja rahoituksen nostot on koottava muutoin kirjanpidosta. Kun ve-roissa huomioidaan myös tuo-temyyntien yhteydessä saadut tai menojen yhteydessä makse-tut arvonlisäverot, alimman rivin

saldo ilmaisee yksityistalouteen jäävän rahamäärän. Arvioimal-la edellisvuosien lukujen viereen kuluvan vuoden luvut, pystyy en-nakolta arvioimaan kunkin kuu-kauden yksityistalouden tarpei-siin jäävän rahamäärän kohtuul-lisen tarkasti.

Budjetoinnista apua hankintojen ajoittamiseenTuotannon tarkalla suunnitte-lulla ja panoshankintojen kil-pailutuksella pystyy vaikutta-

maan käyttökatteen kertymi-seen. Hankintojen ja maksujen ajankohtia miettimällä ja sopi-malla voi vaikuttaa tulojen ja menojen ajoittumiseen. Käyt-tökatteen alapuolisiin eriin voi vaikuttaa yläpuolisia eriä enem-män omalla päätöksenteolla ja neuvottelulla sidosryhmien kanssa. Hyvin tehty budjetti on näissä neuvotteluissa tärkeässä asemassa. ProAgrian talous- ja tilipalveluasiantuntijat auttavat mielellään taloushallinnon jär-jestämisessä.

Juha Hämäläinen

Kuvitteellinen edellisvuosien toteumaan pohjautuva kassabudjetointiesimerkki lypsykarjatilalta. Luvut ovat Wakka-ohjelmasta kolmen edellisvuoden tammikuun tuloslaskelmista. Vastaava tuloste on saatavissa useimmista kirjanpi-to-ohjelmista.

Maksuvalmiuden hallintakassabudjetin avullaKassabudjetti on suunnitelma rahan käytöstä. Käytännössä vähintään

yhtä tärkeää on sen ajantasainen seuranta. Kirjanpito kannattaa pitää ajan

tasalla kirjanpidontekijästä riippumatta. Päivittämällä budjettia toteuma-

tiedoilla voi reagoida taloustilanteen muuttumiseen vuoden aikana,

ja estää ennakoinnilla akuutin kassakriisin syntyminen.

Kuva: Pixhill

1/2012 1/2013 1/2014 1/2015

KOKONAISTUOTTO 7 513,04 8 723,59 8 810,51 7 260,00 Maatalouden tulot 6 247,23 7 526,70 7 547,35 6 000,00 Kotieläintulot 6 247,23 7 526,70 7 547,35 6 000,00 Maito 6 247,23 6 553,30 7 547,35 6 000,00 Naudat 0,00 973,40 0,00 0,00 Muut maatalouden tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 Avustukset ja tuet 1 265,81 1 196,89 1 263,16 1 260,00 Maatalouden tuet 1 265,81 1 196,89 1 263,16 1 260,00 Kotieläintalouden tuotetuet 1 146,84 1 196,89 1 263,16 1 260,00 Muut maatalouden tuet 118,97 0,00 0,00 0,00LIIKEVAIHTO 7 513,04 8 723,59 8 810,51 7 260,00MUUTTUVAT KULUT -1 565,93 -4 024,85 -2 891,77 -3 148,00 Maatalouden muuttuvat kulut -1 207,73 -3 576,01 -2 148,87 -2 070,00 Kotieläintalouden aine- ja tarvikekulut -1 123,23 -2 117,21 -1 254,06 -1 250,00 Nautakarjan rehut -862,20 -1 848,76 -1 018,89 -1 000,00 Eläinlääkemenot -16,98 -117,80 0,00 0,00 Muut kotieläintarvikkeet -244,05 -150,65 -235,17 -250,00 Kasvinviljelyn aine- ja tarvikekulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Kasvualustat ja maanparannus 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maatalouden aine- ja tarvikekulut -84,50 -1 458,80 -894,81 -820,00 Maatalouden polttoöljy 0,00 -868,80 -831,70 -700,00 Maatalouden muut aine- ja tarvikekulut -84,50 -590,00 -63,11 -120,00 Ulkopuoliset palvelut -99,85 -169,74 -400,36 -700,00 Maatalouden ulkopuoliset palvelut -99,85 -169,74 -425,36 -700,00 Eläinlääkärimenot -99,85 0,00 0,00 -100,00 Siemennysmenot 0,00 0,00 -98,00 -150,00 Maatalouden konetyöt 0,00 0,00 -327,36 -350,00 Maatalouden muut ulkopuoliset palvelut 0,00 -169,74 0,00 -100,00 Maatalouden muut muutt. kulut -258,35 -279,10 -342,54 -378,00 Maatalouden sähkömenot -224,85 -243,90 -301,75 -330,00 Maatalouden jätehuoltomaksut -33,50 -35,20 -40,79 -48,00MYYNTIKATE 5 947,11 4 698,74 5 918,74 4 112,00KIINTEÄT KULUT -1 169,47 -474,63 -1 575,49 -1 400,00 Maatalouden kiinteät kulut -1 169,47 -474,63 -1 575,49 -1 400,00 Maat. koneiden kunnossapito -21,11 0,00 -131,15 -150,00 Maatalouden pienkalusto -532,79 0,00 -346,07 -100,00 Maatalouden vakuutusmaksut -379,51 -460,29 -705,72 -750,00 Muut maatalouden kiinteät kulut -236,06 -14,34 -392,55 -400,00KÄYTTöKATE 4 777,64 4 224,11 4 343,25 2 712,00LAINOJEN HOITO -1 030,60 -1 005,30 -992,50 -980,50 Korot -140,60 -115,30 -102,50 -90,50 Lyhennykset -890,00 -890,00 -890,00 -890,00VEROT -3 071,93 -346,36 -377,81 -511,52 Tuloverot -650,00 -680,00 -690,00 -600,00 Alv -2 421,93 333,64 312,19 88,48JÄÄ YKSITYISTALOUTEEN JA INVESTOINTEIHIN 675,11 2 872,45 2 972,94 1 219,98INVESTOINNIT -12 000,00 0,00 0,00 0,00LAINOJEN NOSTO 14 500,00 0,00 0,00 0,00JÄÄ YKSITYISTALOUTEEN 3 175,11 2 872,45 2 972,94 1 219,98

Budjetti edellisvuosien kirjanpidon pohjalta

Vaikka verosuunnittelu vaa-tii henkilökohtaiseen tulonläh-teeseen liittyvien vähennysten ja lisätulojen selvityksiä, mm. kotitalousvähennykset, matka-kulut, korkotodistukset, luovu-tusvoitot ja pääomatulot osa-kehuoneistoista, ei niitä liitetä 2-lomakkeen mukaan, koska tänä vuonna lomakkeet lähe-tetään skannauspalveluun, jos-sa vain verolomakkeet skanna-taan verottajan tietojärjestel-mään. Selvitysliitteet annetaan vasta esitäytetyn veroilmoituk-sen mukana.

Verotuksen tarkistamisella on merkitystä! Kannattaa tar-kastaa esitäytetty veroilmoitus ja lisätä siihen uupuvat vähen-nykset ja tulot sekä toimittaa esitäytetty veroilmoitus korjat-tuna verottajalle.

Verotuksen suunnitelmallisuusVuoden 2014 verotukseen voi enää vaikuttaa pääomatulo-osuuden määrityksellä joko 0 %, 10 % tai 20 %:ksi, käyttö-omaisuuden poistoilla ja tulon-tasausvarauksen käytöllä.

Käytettävissä on myös las-kennallisia ja arvionvaraisia vä-hennyksiä, kuten työhuone- ja moottorisahavähennys, mutta niiden vaikutus on pieni. Mer-kittävin vähennyksistä on mat-kakuluvähennys, mikä vaatii ajopäiväkirjan ylläpitoa. Nyrk-kisääntönä voi sanoa, että se kannattaa.

Verotuksen päätavoite on vuosittain tasaisesti kasvava verotettava kokonaistulo. Vil-jelijän veropelko johtaa siihen, että hän ei halua työstään kun-non palkkaa, koska verotetta-vaa tuloa ei ole halua nostaa. Tämä ajattelu alentaa maata-

lousyrittäjän tuntipalkkaa laa-jentavilla tiloilla, kun työ li-sääntyy ja tulos ei.

Poistojen määrittäminenPitkällä tähtäimellä ei ole ta-loudellisesti järkevää tehdä ko-neista ja rakennuksista etupai-notteisia poistoja, vaan poisto-prosentti pitää suhteuttaa in-vestoidun koneen/rakennuksen suunnitelmanmukaiseen käyt-töaikaan. Tällöin poistoja riit-tää siksi aikaa kuin investointi tuottaa tuloja, eikä synnytetä maksuvalmiusongelmaa. Lisäk-si verottaja osallistuu hankin-nan kuoletukseen isommalla prosenttiosuudella kuin täysiä poistoja käytettäessä.

Perussäännön mukaan pois-tot eivät ylitä lyhennysten mää-rää. Nyrkkisääntö rakennuksille sopivasta poistoprosentista on 7 % ja koneille 15 %. Nämä pois-totasot vastaavat 14,5 ja 6,5 vuoden käyttöaikoja. Investoin-teihin otettujen lainojen lyhen-nykset on syytä pitää samassa tahdissa poistoaikojen kanssa, jottei jouduta poistot ylittävien lyhennysten osalta maksamaan verojakin.

Koneisiin ei kannata ottaa annuiteetti- tai tasaerälainaa, vaan tasalyhennyslaina, koska poistot on helpompi tasoittaa tasalyhennyslainalle, jossa kor-komenokin on alhaisempi.

TulontasausvarausTulontasausvarausta tulisi käyt-tää vain verotettavan tuloksen vuotuisten vaihteluiden tasaa-miseen. Varauksen käyttäminen investointeihin synnyttää piile-vää verovelkaa, joka tulee myö-hemmin maksettavaksi. Puolet

varauksen määrästä tulee lait-taa talteen, jotta varaukseen liittyvä piilevä verovelka pysty-tään hoitamaan.

Epäedullisimmin tulonta-sausvarausta käytetään silloin, kun se käytetään joko koneisiin tai rakennuksiin, jotka hanki-taan velkarahalla. Kun 10 000 € kone on hankittu velaksi ja se poistetaan varauksella nollille, joudutaan lyhennykset hoita-maan täysin verotettavalla tu-lolla. Kun ei ole poistoja, ei ole verottomia tulojakaan, joilla ly-hentää velkaa ilman maksuval-miusongelmaa. Lyhentääkseen eurolla velkaa, on eurosta pitä-nyt maksaa jo vero, eli 10 000 € lyhennys syö tilan tuloksesta pahimmillaan 20 000 € margi-naaliverosta riippuen. Ei ihme, jos tilalla on maksuvalmiuson-gelmia!

Jos investoinnin pystyy teke-mään täysin omalla rahalla, ei piilevää verovelkaa synny. Vain kannattavan tilan kannattaa käyttää tasausvarausta inves-tointimenoihin, mutta senkin pienen poistoprosentin kohtei-siin.

Paras tulontasaus-varaustapaMaitotilojen kannattaa tehdä vuodelta 2014 korkean mai-totulon takia täysi tasausvara-us. Sillä tasataan verotettavan tulon nousua nyt, kun maidon hinta kävi piikinomaisesti hui-pussaan. Maidon hinnan jo alennuttua, voidaan vuodesta 2015 alkaen tulouttaa hyvän maidon hinnan aikana kerty-neitä tasausvarauksia suoraan tuloksi. Tällöin saadaan siirret-tyä verotusta korkeammasta ve-roasteesta matalampaan (esim. yli 40 %:sta jopa alle 30 % ta-solle). Vuonna 2015 ei kanna-ta laskea tilan verotettavaa tu-loa niin alas kuin maidon hin-nan lasku antaisi varaa, vaan purkaa kertyneet tasausvarauk-set tuloksi, ja jopa alentaa pois-toja, jotta voisi kerryttää netto-varallisuutta seuraavaa maidon hinnan nousukautta varten. Hy-vällä nettovarallisuudella tulok-sen nousun verotus saadaan sit-ten hoidettua kevyellä n. 28 % tasolla.

Varauksen purkaminen suo-raan tuloksi on edullista silloin-kin, kun on suuria yksittäisiä menoja ojituksessa, teiden, ko-neiden tai rakennusten kunnos-sapitokuluissa. Tällöin kuluja voidaan jaksottaa verotuksessa useammalle vuodelle.

Varausta voi käyttää vero-

tettavan tuloksen tasaamiseen myös katovuoden aiheuttamien myyntitulojen notkahduksen ta-kia, mutta varauksia on täytynyt sitä ennen tehdä. Samoin jos re-hujen hankintamenot nousevat nopeammin kuin myyntitulot kotieläintaloudessa, kustannus-ten nousun vaikutusta voidaan tasata tasausvarausta tuloutta-malla.

Maatilalla kannattaa olla tasausvarauksia sisässä kolmel-le (3) vuodelle jaksotettuna n. 10 % liikevaihdosta. Koska va-rauksia tehdessä tulosta ei kan-nata turhaan alentaa, kannat-taa alentaa poistoja niin, että tulos säilyy normaalitasolla. Eli 200 000 € liikevaihdolla ole-va tila tekee kolmena peräkkäi-senä normaalivuonna 6 500 €

varauksen, joita se neljännestä vuodesta eteenpäin vain yllä-pitää, voidakseen käyttää niitä huonon vuoden tulon tasauk-seen. Lisäksi tulostason ylläpi-tämiseksi kannattaa vastaavas-ti alentaa poistoja, joka nostaa seuraavan vuoden pääomatulo-osuutta.

Pääomatulo-osuus

Pääomatulo-osuus lasketaan nettovarallisuuden perusteella ja siksi on tärkeää, että kaikki siihen vaikuttavat tekijät on il-moitettu oikein 2-lomakkeella. Yleisin puute on se, että maa-talousmaan arvoa ei ilmoite-ta ollenkaan. Tämä arvo löytyy verovuoden 2013 verotuspää-töksestä. Maatalousyhtymillä vastaava tieto löytyy yhtymän joko omasta veropäätöksestä tai osakkailta.

Maitokiintiön arvo on Kes-ki-Pohjanmaan ja Jokilaaksojen alueella 0,04 €/l.

Nyrkkisäännön mukaan kannattaa valita pääomatulo-osuudeksi se tuotto-olettama (0, 10 tai 20 % nettovarallisuu-desta), jolla ansiotulo-osuus muodostuu lähimmäksi 16 300 € henkilöä kohti.

Arvionvaraiset vähennyksetSelvityksiin perustuvia vähen-nyksiä on useita, joista merkit-tävin on oman auton käyttö-kulut. Yksityistalouden varoi-hin kuuluvan auton kustannuk-set saa vähentää samoin perus-

tein kuin sen käyttö korvattai-siin palkansaajalle. Edellytykse-nä on, että matkoista on pidetty ajopäiväkirjaa. Ajopäiväkirjasta selviää matka-aika, matkareit-ti, matkan pituus ja ajon tarkoi-tus. Korvaus on 0,43 €/km. Pe-räkärryn vedosta saa seitsemän (7) sentin ja kyydissä olevasta li-sähenkilöstä kolmen (3) sentin korotuksen kilometriltä.

Jotta kuolinpesän ja maata-lousyhtymän osakkaat saisivat vastaavan korvauksen (0,43 €/km), on kuolinpesän ja yhtymän täytynyt maksaa korvaukset osakkaille heidän esittämänsä laskun perusteella verovuoden loppuun mennessä. Korvaukset ovat osakkaalle verovapaita ja ne vähennetään maatalouden palkkausmenoina. Jos matka-kuluja ei ole korvattu, vähenne-tään maatalouteen kohdistuvi-na menoina matkakuluja vain 0,25 €/km. Kuolinpesän lesken matkakulut vähennetään nor-maalisti maatalouden menoina.

Jos matkan kohde ei ole ti-lapäinen, vaan esimerkiksi hie-hoille vuokrattu navetta, jossa käydään päivittäin, matkakulut vähennetään esitäytetyllä veroil-moituksella työmatkakuluna. Vähennysoikeus on silloin 0,25 €/km. Työmatkavähennyksessä on 600 € omavastuuosuus.

Luontoisetujen arvo perus-tuu todellisiin menoihin tai arvi-oon, jona voidaan käyttää vah-vistettua ateriaedun verotusar-voa (6,1 €/ateria). Annettujen etujen määrästä ja saajista tulee olla selvitys.

Maatalouden tulonhankin-taan liittyvien, tavanomaisten toiminta-alueen ulkopuolelle tehtyjen, tilapäisten matkojen ns. ylimääräiset elantokustan-nukset voidaan vähentää yrit-täjäpäivärahana. Vähennyk-sen määrä on yli 6 tuntia kestä-neen matkan osalta 18 € ja yli 10 tunnin matkalta 39 € vuo-rokautta kohti. Matkan keston ylittäessä viimeisen täyden mat-kavuosikauden 2 tunnilla vä-hennys on 18 € ja ylityksen ol-lessa vähintään 6 tuntia, vähen-nys on 39 €.

Maksetut matkaliput ja ma-joitusmenot ovat maatalousve-rotuksen normaaleja vähennys-kelpoisia menoja. Ulkomaan opintomatkojen vähentämisoi-keus riippuu matkan sisällöstä. Niistä annetaan yksityiskohtai-


talous

Verotilinpäätös 2014• Keski-Pohjanmaan verotoimiston alueella vuosimenoksi hy-

väksytään alle 1 000 € konemenot ja alle 2 500 € rakennusten korjausmeno.

Koneiden, rakennusten ja salaojien alle 1 000 € menojäännös-arvo voidaan poistaa kerralla.

• Ulkomaanpäivärahoja 2014: Alankomaat 65 €, Brasilia 64 €, Britannia 68 €, Irlanti 66 €, Kanada 66 €, Ranska 66 €, Ruotsi 66 €, Saksa 61 €, Tanska 68 € ja USA 63 €.

• Ulkomaanpäivärahoja 2015: Alankomaat 65 €, Brasilia 65 €, Britannia 69 €, Irlanti 66 €, Kanada 67 €, Ranska 66 €, Ruotsi 64 €, Saksa 61 €, Tanska 68 € ja USA 65 €.

• Matkakustannusten ja elantokulujen korvaukset vuonna 2015: 0,44 €/km, peräkärry + 7 stn/km ja tavarat joiden paino > 80 kg +3 stn/km, osapäiväraha 18 € ja kokopäiväraha 40 €.

Maatalousyhtymien tulee tarkistaa erityisellä huolella keväällä esitäytetyt

veroilmoitukset ja syksyllä veropäätökset. Eniten virheitä yhtymien vero-

päätöksissä on korkojen vähentämättä jäämisissä ja nettovarallisuuden

laskennassa, molemmilla on merkitystä verotuksen määrään. Vastuu

virheiden korjauksista on yrittäjillä, ei verottajalla.

yhteystiedot:KOKKOLA »p. 010 2925 400TOHOLAMPI »p. 0400 347 742www.kokkolantraktorihuolto.fi

sOPIMusKOrjAAMO

Korjaamopalvelua

yli 25 v kokemuksella

HuOLLOn AIKA!


talousnen selvitys veroilmoituksen yh-teydessä. Opintomatkaksi hy-väksytty matka oikeuttaa myös ulkomaan päivärahan vähentä-miseen. Sen suuruus vaihtelee maan mukaan.

Työhuonevähennyksenä voi-daan käyttää muun selvityksen puuttuessa osapäiväisesti työ-huonetta käyttävien palkansaa-jien mukaisesti 410 € vuodessa.

Moottori- ja raivaussahan maatalouskäytöstä aiheutunei-na kuluina voidaan vähentää enintään 85 €, eli molemmista yhteensä 170 €. Puun myynti-tuloverotukseen tulee tehdä vas-taava tuloutus, jos saha kuuluu metsäkalustoon.

Moottorikelkan ja mönkijän käytöstä maataloudessa voi-daan kuluina vähentää 14 €/h mönkijällä sisältäen peräkärryn-kin. Tällöin käyttötunneista ja tarkoituksesta on oltava luotet-tava selvitys muistiinpanoissa.

Oikaisuerät ja jaettavat menotSähkö-, puhelin-, vesi- ja muut vastaavat menot jaetaan käy-tön mukaan yksityistalouteen ja eri tulolähteisiin. Verotoimistot ovat omaksuneet kaavamaisia jakotapoja, joita sovelletaan, jos verovelvollinen ei selvitä luo-tettavasti menojen jakautumis-ta.

Sähkömenoista yksityis-talouteen kuuluu uuden lasku-kaavan mukaan 8,76 €/asuin-m2. Suositeltavaa on hankkia taloon joko takamittareita tai kokonaan oma mittari. Kaava tuo korkean sähkön oikaisu-erän, esim. 180 m2 talon oikai-suerä on 1 576,8 €/v, mikä vas-taa n. 15 000 kWh vuosikulu-tusta, kun normaalikulutus on n. 7 500 kWh.

Puhelinmenoja jaetaan pu-helinkohtaisesti (lankapuhe-lin yksi, matkapuhelin toinen ja laajakaistaliittymä kolmas) yksi-tyistalouteen 500 € asti ja lo-put maatalouteen. Maksimitu-loutus yksityistalouteen on siis 250 €/puhelin.

Tietokoneiden, ruohonleik-kureiden ja muiden paljon yk-sityistaloudessa käytettävien omaisuusosien hankintamenos-ta verottaja hyväksyy vain osan vähennettäväksi maatalouden menona, esimerkiksi puolet.

Lisäksi yksityistalouden, metsätalouden ja muiden tu-lonlähteiden töistä aiheutuvat kulut traktoriin ja muihin maa-talouskoneisiin liittyen poiste-taan maatalouden tulonläh-teestä. Pelkän traktorin käytön tai kalustoon kuulumattomi-en laitteiden kanssa käytettynä korjauserä on 11 €/h. Suositel-tavaa on laittaa koneiden käy-tön korjauseräksi vähintään 110

€ metsätalouteen ja 110 € yksi-tyistalouteen. Muista tehdä yk-sityistalouden käytön aiheutta-ma arvonlisäveron oikaisu.

Pellonraivauksen menot ei-vät ole vähennyskelpoisia maa-talousverotuksessa ja niiden osuus maatalouden vuotuis-menoista ja poistoista tulee oi-kaista pois maatalouden vähen-nyskelpoisista menoista. Jos on käyttänyt omaa traktoria pel-lon raivaamiseen, on siltä osal-ta tehtävä yksityiskäytön kor-jauserä edellä mainitulla tun-tihintaperusteella. Pellonraiva-ukseen liittyvät alv-menot ovat täysin vähennyskelpoisia.

Järjestelmälliset muistiinpa-not vuoden aikana tekevät eri selvitysten teon suhteellisen vai-vattomaksi. Jälkikäteen tehtynä se on paljon työläämpää. Ennen veroilmoituksen täyttöä kannat-taa tiedustella omasta verotoi-mistosta sen soveltamat menet-telyt ja esimerkiksi maataloudes-sa käytetyn puutavaran arvostus.

TEE ENSIN NÄMÄ1.Rahaa riittävästi kassassaPidä maksuvalmius kunnossa. Tee kassabudjetti itse tai yhdessä talousasiantuntijan kanssa ja seuraa sen toteutumista. Hae tarvittaessa muutosta ennakkoveroihin.

2. Tulot ja menot tiedossaJos laskujen maksussa on ongelmia, kokoa tiedot tiedossa olevista tuloista ja menoista, laita laskut tärkeysjärjestykseen, selvitä lähiajan rahoitustarve, suunnittele talouden vakautustoimenpiteet yhdes-sä talousasiantuntijan kanssa, neuvottele maksuajoista velkojien kanssa ja neuvottele pankin kanssa tarvittavat rahoitusjärjestelyt.

3. Erilliset pankkitilit käyttöönOta käyttöön erilliset pankkitilit maa- ja metsätaloudelle ja yksityistaloudelle. Seuraa aktiivisesti kum-mankin tilin rahaliikennettä. Sopeuta tarvittaessa myös yksityistalouden menot vastaamaan tuloja.

4. Tukiratkaisut euroiksiSuunnittele peltoviljely ja kotieläintuotanto ja niihin liittyvät maataloustukiratkaisut. Ota suunnitte-lussa huomioon ennakoitavissa olevat tuottaja- ja tarvikehintojen sekä tukien muutokset, jotta saat optimoitua tilasi tuotannon vastaamaan muuttuvia hintoja ja tukiehtoja.

5. Ajoita myynnitSuunnittele tuotteiden myyntikanavat ja erityisesti ajankohdat.

6. Kilpailuta ostotSuunnittele ja kilpailuta tarvikehankinnat.

KESKITY SEURAAVAKSI NÄIHIN7. Löysät pois tuotannostaSelvitä ja suunnittele, miten yrityksesi tuotantoa voidaan tehostaa ja kannattavuutta parantaa.

8. Yhteistyömahdollisuudet käyttöönSelvitä yhteistyön kehittämismahdollisuudet muiden tilojen ja yrittäjien kanssa kustannusten alenta-miseksi tai tuotannon tehostamiseksi.

9. Investoinnit harkiten ja kannattavasti Suunnittele kaikki kone-, rakennus-, pelto- ja salaojitusinvestoinnit ennen toteutusta.

10. Oma pääoma ja lainat tasapainoonSuunnittele rahoitus. Suunnittele oman ja vieraan pääoman käyttö sekä lainojen lyhennysaikataulut.

11. Päivitä Likwi!Teetä tai päivitä pitkän aikavälin taloussuunnitelma, jotta tiedät pitkän aikavälin kannattavuus- ja maksuvalmiusnäkymät maatilasi osalta ja jotta sinulla on jatkuvasti myös ajan tasalla oleva verosuunnitelma ja tee vuosittaiset veroratkaisut sen mukaan.

Talouden tsekkilistaMaidon perushinta laskee ja maataloustukiin tulee muutoksia. Oletko varmis-tanut, että yrityksesi talous on hallinnassa ja rahat riittävät?

Ota yhteyttä ProAgrian asiantuntijaan!www.proagria.fi

Maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden asiantuntija

Varaa aika tapaamiseen kätevästi osoitteessa op.fi ja tule käymään meillä Osuuspankissa. Lisätietoja myös

op.fi/maatalous

• Navetat ja karjasuojat• Ovet ja muut metallirakenteet• Myös elementteinä

Ota yhteyttä ja kysy lisää!puh. 0400 767 176

[email protected]äntie 213, 62500 Evijärvi

HeikkiOjala

Talousjohtamisen erityisasiantuntija


talous

Maatalousyrityksen taloudel-lisen tuloksen ja suorituskyvyn tunteminen korostuu laskusuh-danteissa. Kannattava tuotanto yhdessä hyvän maksuvalmiuden kanssa takaa yritykselle riittävän maksuvalmiuden myös vaikeina aikoina. ProAgria Keski-Pohjan-maalla on tarjota tiloille oman talouden hallintaan erilaisia työkaluja, joista jokainen voi valita itselleen sopivan.

Kassabudjetointi

Kassabudjetoinnilla voidaan menneiden vuosien perusteel-la arvioida kuukausikohtaista maksuvalmiutta. Tukimaksatus-ten siirtyessä tuleva kesä ja syksy ovat kriittisintä aikaa, kun las-kupino kasvaa eivätkä tulot ole entisen suuruisia.

Tulosanalyysi

Tulosanalyysillä seurataan tar-kasteluvuoden tulosta ja sen muodostumista. Se kertoo kuin-ka hyvin tila tuottaa. Säännölli-sesti tehtynä tulosanalyysi ker-too myös talouden kehityssuun-nan. Tulosanalyysistä selviävät mm. maitolitran tuotantokus-tannus ja suurimmat menoerät. Siinä tarkastellaan yrityksen tun-nuslukuja kannattavuuden, mak-suvalmiuden ja vakavaraisuuden näkökulmista. Näistä muodos-tuu kuva, joka kertoo missä tilal-la on onnistuttu ja missä on vielä kehittämisen varaa.

Taloussuunnitelma

Taloussuunnitelma tarkastelee tilan taloutta pidemmällä aika-

välillä. Myös siitä löytyy kannat-tavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden tunnuslukuja. Investointien suunnittelu ja in-vestoinnin jälkeinen seuranta

onnistuvat hyvin taloussuunni-telman avulla. Myös vakiintu-neen tuotannon talouspuolen tarkistus on suositeltavaa, jotta tiedetään kuinka tila menestyy

muuttuvassa markkinatilantees-sa. Taloussuunnitelma voidaan päivittää vuosittain vastaamaan edellisvuoden toteutunutta tu-losta. Se toimii myös kun tarkas-

tellaan mm. tilan maksuvalmiu-den kehittymistä edellisvuotta alemmalla maidon hinnalla.

Maksuvalmiuslaskelma

Vuotuisen maksuvalmiuden seurantaan voidaan tehdä ta-loussuunnitelmaa suppeampi laskelma, jossa tarkastellaan ai-noastaan tilan maksuvalmiutta vuositasolla. Tämä antaa tilal-le kattavan kuvan edellisvuoden maksuvalmiudesta ja sen kehi-tyksestä muutamana seuraava-na vuotena. Näin voidaan mm. selvittää onko tilalla tarvetta tarkemmalle kuukausikohtai-selle budjetoinnille.

Tilakunto ja TaloustietopankkiTalouspalvelujen lisäksi tila saa ajantasaista vertailutietoa tuo-tannon ja talouden tunnuslu-vuista ProAgrian Tilakunnosta sekä Taloustietopankista. Ver-tailutiedon avulla voidaan sel-vittää mikä on tilan tulostaso suhteessa muihin samankokoi-siin tai samalla alueella oleviin tiloihin. Tämä tuo eväitä yri-tystoiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.

Talous tasapainoon, apuja ahdinkoon

Muutos vaikuttaa Keski-Pohjan-maalla eniten viljatilojen rahoi-tuskelpoisuuteen. Karjatiloilla rajat pääsäänöisesti saavute-taan. Yrittäjätulossa huomioi-daan ainoastaan maatalous. Metsätalouden ja esimerkiksi koneurakoinnin tulot eivät kas-vata vaadittavaa maatalouden yrittäjätuloa.

Korkeammasta 70 000 eu-ron aloitustuesta 35 000 eu-roa maksetaan avustuksena ja 35 000 euroa korkotuke-na ja varainsiirtoverovapaute-

na. Alemmassa 30 000 euron aloitustuessa avustuksen osuus nousee 10 000 euroon ja loppu 20 000 euroa maksetaan kor-kotukena ja varainsiirtoverova-pautena.

Aloitustukihakemus luonnoskauppakirjallaTilanpidon aloittajan on liike-toimintasuunnitelmallaan osoi-tettava, että hän voi saavuttaa em. suuruisen maatalouden yrittäjätulon. Maksamisen edel-

lytyksenä on jatkossa selvitys siitä, että liiketoimintasuunni-telmassa esitetyt toimenpiteet on toteutettu. Aiemmin tuen pystyi hakemaan vielä 10 kk ti-lakaupan aloittamisen jälkeen. Uudessa järjestelmässä hake-mus pitää luopumistuen tavoin hakea aina luonnoskauppakir-jalla. Ikärajaan tulee yksi vuosi lisää, kun ”alle 40 vuotta” mää-ritelmä muuttuu ”enintään 40 vuodeksi”.

Liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen on aloitettava 9 kk:n kuluessa tuen myönnös-tä. Uusi viljelijätukien aktiivivil-jelijän määritelmä on täytyttä-vä 18 kk:n kuluessa aloitukses-ta. Aktiiviviljelijä määritelmällä tuen ulkopuolelle rajataan kiin-teistö- ym. yhtiöitä.

Investointituet

Investointitukien kannatta-vuusraja nousee aloitustuen tavoin 25 000 euron yrittäjätu-loon. Tätä kannattavuusrajaa ei kuitenkaan edellytetä salaoji-

tukseen, mehiläistalouteen, yh-teiskäyttöön tuleviin sadonkor-juukoneisiin sekä työympäris-töä, tuotantohygieniaa, eläin-ten hyvinvointia ja ympäristön tilaa edistäviin investointeihin. Investointituen enimmäismää-rä on 1 500 000 euroa maati-laa kohden kolmen verovuoden aikana.

Rahoitusta on mahdollis-ta saada kotieläintalouden ja kasvintuotannon investointei-hin, varastoihin ja myyntikun-nostusinvestointeihin, ympäris-tön tilaan ja laadun parantami-seen tähtääviin hankkeisiin sekä energiatuotantoon. Aiemmasta poiketen toteutusselvitykset ja suunnitelmat kuuluvat rahoi-tuksen piiriin. Sen sijaan raken-netun kiinteistön hankinta pois-tui rahoitettavien kohteiden lis-talta.

Lypsy- ja nautakarjatalou-den ja lammastalouden inves-tointiavustus nousee ja korko-tuki alenee. Avustus on 35 % ja korkotukilainan osuus 60 %. Lisäksi nuorelle viljelijälle tu-

lee 10 % lisäavustus. Sika- ja hevostalouden avustus on 30 % ja korkotukilaina 65 %. Kui-vaamossa avustus on 25 % ja korkotukilaina 65 %. Yhteiskui-vaamoihin tulee avustukseen 5 %:n lisä. Konevarastoihin voi saada avustusta 20 %, korko-tukilainaa niihin ei myönnetä. Tuotantovarastoihin avustuk-sen määrä on 30 % ja korko-tukilainan osuus 60 %. Salaoji-tusta tuetaan 30 % avustuksella ja säätösalaojitusta 35 % avus-tuksella. Energiatuotantoon on mahdollista saada 35 % avus-tus siltä osin kuin investointi kohdistuu maatalouteen.

Aloitustukeen ja investointitukiin muutoksiaMaaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

nostaa rahoituskelpoisen tilan kannattavuus-

rajoja. Korkeammassa 70 000 euron aloitus-

tuessa yrittäjätuloraja nousee 17 000 eurosta

25 000 euroon. Alemmassa 30 000 euron

aloitustuessa maatalouden yrittäjätuloraja

nousee 10 000 eurosta 15 000 euroon.

VilleKarhula

Talousjohtamisen asiantuntija

JuhaNivala

Talousjohtamisen erityisasiantuntija

Ota

yhteyttä!

ProAgrian asiantuntijatTeemu Kinnunen 043 8254 279Juha Nivala 040 8610 641Jouni Huhtala 040 5123 703Heikki Ojala 040 5342 166Ville Karhula 040 523 4117

tuet


Alfa1-seos Hyvä Sato

–kisan voittaja 2014!

www.naturcom.fi

ProAgria tarjoaa osana Maa-tilojen neuvontajärjestelmää (Neuvo 2020) tiloille asiantun-tijapalveluita, joiden avulla uu-den tukijärjestelmän vaihtoeh-toja, toimenpiteitä, uusia vaati-muksia, ehtoja ja tukimääriä voi punnita tilakohtaisesti.

Varmuutta, optimointia ja verkostojaProAgrian Neuvo 2020 -palvelu-kokonaisuus tarjoaa asiantunti-janäkemystä, neuvontaa, suun-nitelmia, selvityksiä ja kartoituk-sia maatilan ympäristökysymyk-siin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, maatilan energian käyttöön sekä luomutuotantoon. Neuvontaa saa haluamastaan aihealueesta tilan tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Neuvonta on viljelijälle maksutonta, vain arvonlisäveron osuus laskutetaan. Viljelijälle ei koidu neuvonnan käytöstä lisä-työtä, sillä ProAgria hoitaa neu-vontapalvelun käyttöön liittyvän paperityön hallinnon kanssa.

Neuvo 2020 korvaa nykyisen tilaneuvonta-järjestelmän

EU-osarahoitteinen Maatilojen neuvontajärjestelmä eli Neuvo

2020 tulee kaikkien viljelijöiden käyttöön keväällä 2015. Se kor-vaa Tilaneuvontajärjestelmän. Samalla neuvontajärjestelmä laajenee merkittävästi. Esimer-kiksi energiasuunnitelmien laa-dinta siirtyy uuden järjestelmän piiriin. Neuvontaa saa uudessa järjestelmässä myös luomutuo-tantoon, integroituun kasvin-suojeluun, erilaisiin ympäristö-kartoituksiin ja uusien ratkaisu-jen testaamiseen (innovaatioi-hin) sekä eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymyksiin. Viljelijäl-lä on mahdollisuus hyödyntää asiantuntijapalveluita 3 500 eu-ron edestä vuosien 2015–2020 aikana.

Neuvonta on luottamuksellista ja erillään tarkastuksista

Neuvontajärjestelmän tarkoi-tus on tarjota varmuutta tuki-ehtojen, säädösten ja vaatimus-ten ymmärtämiseen sekä niiden noudattamiseen käytännössä. Tämä vähentää tukitarkastuk-siin liittyvää epävarmuutta ja tukisanktioihin liittyviä pelko-ja. Neuvonnassa voidaan tehdä myös kartoituksia ja selvityksiä tilalle mahdollisesti soveltuviin uusiin ympäristötoimiin, ener-giaratkaisuihin ja eläinten hy-

vinvointitoimenpiteisiin. Neu-vonnan avulla voidaan myös sel-vittää, mitä luomutuotantoon siirtyminen tarkoittaisi tilalla ja samalla saa apua luomutuo-tantoon siirtymiseen liittyvien paperitöiden tekemiseen. Neu-vonnan avulla on mahdollis-ta muuttaa ympäristökorvauk-sen valintoja, jos käy ilmi, että muu toimenpide olisi tilalle tar-koituksenmukaisempi ja tehok-kaampi kuin aiemmin valittu.

Viljelijä voi tilata neuvonnan itse hallinnon järjestelmästä tai kysyä suoraan palveluiden tarjo-ajilta. Neuvontaa voi käyttää sa-masta aihealueesta useamman kerran ohjelmakauden aika-na. Maatilojen neuvontajärjes-telmän neuvojat on hyväksytty Neuvo 2020 -järjestelmään pä-tevyyden, koulutusten ja tentin kautta.

Tukivalintoja puntaroimaanProAgrian kehittämän Tuki-puntarin avulla tukimuutos-ten arviointi käy helposti. Tu-kivalintoja on hyvä selvittää ja vertailla hyvissä ajoin, jotta tu-kihaun aikaan tilalle sopivim-mat valinnat ovat selvillä. En-nakointi auttaa myös viljely-suunnittelussa, lannoitteiden ja lannan käytön suunnittelus-sa sekä kylvösiementen han-kinnassa.

Eniten tarkastelutarvetta ai-

heuttanevat uuden ympäristö-korvauksen ja eläinten hyvin-vointikorvauksen valinnat. Li-säksi viherryttämistuen ehtojen noudattaminen erityisesti vilje-lyn monipuolistamisen osalta edellyttää tilakohtaista tarkas-telua vaatimusten täyttämisek-si. Myös luomutuotannon eh-dot ja valinnat, sekä vaikutukset tukimääriin selviävät tukipunta-rin avulla.

Tilan on mahdollista kas-vattaa tukimäärää oikeilla ja tilan toimintaan luontevas-ti soveltuvilla toimenpiteillä. Tarkoituksenmukaisilla valin-noilla varmistetaan tilalle par-haat tukiratkaisut ja kannat-tavimmat pellon käytön vaih-toehdot.

Sari Peltonen

➽ www.proagria.fi/ neuvo2020➽ www.mavi.fi

Ympäristö

Tuotantoeläimet

Luomu

Kasvinsuojelu

Energia

Apuja EU-tukien hakemiseen

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut

Hyödynnä ProAgrian Neuvo 2020 -asiantuntijoiden osaaminen• Varmistat tukien saannin täysmääräisenä ja tiedät, mitä lainsäädännön ja tukiehtojen vaatimuk-

set tarkoittavat käytännössä maatilallasi.• Kartoitamme uudet mahdollisuudet tukijärjestelmän hyödyntämiseen sekä arvioimme ympäristö-,

hyvinvointi- tai energiansäästötoimenpiteiden soveltuvuutta ja kannattavuutta maatilallesi.• Löydät yrityksesi kehityskohteet ja parannat tulosta. Annamme rahanarvoisia ohjeita ja toimenpi-

desuosituksia ja saat ulkopuolisen näkemyksen yrityksesi kehittämiseen.

Maatalouden EU-tukiin tulee monia muutoksia,

joten tilakohtaisiin ratkaisuihin ja tukivalintoihin

on hyvä perehtyä ennen tukihakua.


tuet

Kuv

a: Ja

rmo

Vain

ionp

ää

ProAgrialla on käytössä eläinten hyvinvointikorvauslaskuri, jon-ka avulla voidaan arvioida tilan saama korvaus uudessa järjestel-mässä. Samalla voidaan miettiä mihin lisätoimenpiteisiin tila voi sitoutua vai jättääkö hyvinvointi-korvauksen hakematta.

Eläinten hyvinvointi-korvausjärjestelmä

Eläinten hyvinvointituki päät-tyy kaikilta tiloilta tänä kevää-nä ja tilalle tulee uusi eläinten hyvinvointikorvausjärjestel-mä. Uusi korvausjärjestelmä

muuttuu edelliseen verrattuna niin, että siihen otetaan nau-tojen ja sikojen lisäksi uusina eläinlajeina lampaat ja siipi-karja. Myös tukitasot muut-tuvat. Lisäksi muutoksia tulee valittaviin lisätoimenpiteisiin eri eläinryhmille. Suurin muu-tos vanhaan on, että korvaus maksetaan sille eläinryhmän eläinyksiköille, jolle korvausta haetaan, ei koko tilan eläinyk-siköille.

Eläintenpidon laki-sääteiset vaatimukset tukien ehtonaTuettua neuvontaa kannattaa hyödyntää eläinten pidon la-kisääteisten vaatimusten täyt-tymisen varmistamiseen. Neu-vonnan avulla voi tarkistaa na-vetassa eläinten pitopaikkaa, hoitoa, ruokintaa ja olosuhtei-ta koskevat määräykset, niin et-

tä ne täyttävät lakisääteiset vaa-timukset. Pitopaikkaa koskevat asetukset ja määräykset ovat täydentävien ehtojen pohjana. Täydentävät ehdot taas ovat lä-hes kaikkien EU:n maksamien tukien ehtoina. Tukimenetykset voivat olla tilalla todella suuret, mikäli valvonnassa esimerkiksi todetaan, että ryhmäkarsinas-sa on yksi vasikka liikaa.

Miten neuvonta-järjestelmä toimii?Maaseutuvirasto eli Mavi ylläpi-tää Neuvo 2020 -järjestelmään hyväksyttävien neuvojien rekis-teriä, josta joko viljelijä tai hä-nen puolesta neuvoja tekee en-nen neuvontakäyntiä varauksen neuvonnasta. Neuvoja hakee korvauksen maksun suoraan järjestelmästä neuvontakäyn-nin jälkeen. Järjestelmän pitäi-si aueta ennen tukien hakua ja

korvaus on enintään 3500 eu-roa tilaa kohti vuosien 2015-2020 aikana.

Hakisiko eläinten hyvinvointikorvausta?ProAgrian tuttu maidontuotan-non asiantuntija kertoo lisää ja auttaa eläinten hyvinvoin-tikorvausasioissa. Hän tietää myös muista Neuvo 2020 -tila-neuvontajärjestelmään liittyvis-tä palveluista. Lisätietoja myös www.proagria.fi/neuvo2020.

Neuvo 2020 ja tuotantoeläimetKotieläintilat voivat hakea tästä keväästä alkaen

tuotantoeläimiin liittyvää Neuvo 2020 -tila-

neuvontajärjestelmän tuettua neuvontaa.

Tuotantoeläinneuvonta kattaa naudat, siat,

siipikarjan, lampaat ja vuohet. Uusi neuvonta-

järjestelmä korvaa tilaneuvontajärjestelmän ja on

tiloille ilmainen. Viljelijän kontolle jää hallinnon

neuvontajärjestelmään hyväksytyn neuvojan

valinta ja arvonlisäveron maksaminen.

Jarmo Karhula

Maidon- ja kasvintuotannon asiantuntija

LESTIJÄRVI-REISJÄRVI-TOHOLAMPITikkanen Jari (myös Kokkola) 0400 162 147 Vierimaa Jari 040 743 3290 HALSUA-KAUSTINEN-PERHO-VETELIHarju Sari 040 523 4114Kaskela Sirpa 0500 862 695Keto Helena 040 523 4115Polso Pekka 040 523 4112

KALAJOKI-KANNUS-KOKKOLAHuhtala Jouni 040 512 3703Karhula Jarmo 044 521 2210Koskela Sirkku 0400 137 124Kulla Taina 0400 723 288

KALAJOKI-SIEVIEerikkilä Maija 040 521 6416Hihnala Sari 0400 974 165Roimela Seija 040 847 9740Yli-Jylhä Aulikki 050 596 8502

LUOMU-TILOJEN EU-TUKINEUVONTARoimela Seija 040 847 9740Tikkanen Jari 0400 162 147

Ympäristö

Tuotantoeläimet

Luomu

Kasvinsuojelu

Energia

EU-tukineuvontaa tekevät ProAgria Keski-Pohjanmaan asiantuntijat 2015

➽ ProAgrian laskurilla arvio eläinten hyvin-vointikorvauksesta

➽ Varmuutta eläinten- pidon lakisääteisten vaatimusten täyttymiseen

Ota ajoissa yhteyttä!


tuet

Tänä keväänä tehdään luonnon-mukaisessa tuotannossa uudet luomusitoumukset. Kaikki voi-massa olevat luomusopimukset päättyvät. Ne päättyvät, vaikka sopimuskausia olisi vielä jäljellä. Luomusitoumuksen voi tehdä pelloista. Tällöin luomukorvaus on 160 €/ha. Luomusitoumus voidaan tehdä myös kotieläin-tuotannosta. Luomukorvaus on tällöin 134 €/ha peltosopi-muksen korvauksen lisäksi. Ko-tieläinsitoumus edellyttää vähin-tään 0,3 ey tukikelpoista hehtaa-ria kohti. Tämä raja kannattaa huomioida niillä tiloilla, joilla on paljon peltoa suhteessa eläimiin.

Luomusitoumus viisivuotinenViisivuotisen luomusitoumuk-sen päättyessä sitoumus jatkuu vuoden kerrallaan. Jatkamisen edellytyksenä on, että kotieläi-met siirretään luonnonmukai-seen tuotantoon tai kotieläin-tila tuottaa myyntikasveja 30 % pinta-alalla. Kotieläimiä ei tarvitse siirtää luonnonmukai-seen tuotantoon, jos tilalla on kirjallinen rehuntuotantosopi-mus luomukotieläintilan kans-sa. Myyntikasvivaatimuksella halutaan edistää luonnonmu-kaisten tuotteiden saatavuutta markkinoilla.

Peltomäärä voi vaihdellaPeltoja voi lisätä ja niitä voi poistua sitoumuksen aikana.

Luomusitoumuksen piiriin voi-daan liittää 0,10 ha (10 aaria) uutta peltoa peruslohkoa koh-ti. Vuokrasopimuksia kannat-taa edelleen solmia niin pitkäk-si ajaksi kuin on mahdollista. Tämän hetken tietojen mukaan lohkolle maksetaan luomukor-vaus (entinen luomutuki), vaik-ka vuokrasopimus ei olisikaan viiden vuoden mittainen.

Kotieläintilan täytettävä luomuehdot sitoumuksen alkaessa

Luomukotieläintuotantoon siirtyvän tilan kotieläintuotan-non olosuhteiden pitää täyttää luomuehtojen vaatimukset si-toumuksen alkaessa 1. touko-kuuta. Tämä on tärkeää huo-mioida. Sen vuoksi uusien luo-mukotieläintilojen yrittäjät ha-keutuvat luomuvalvontaan niin pian kuin se on mahdollista. Tällöin ehditään tehdä mahdol-liset tarvittavat muutokset koti-eläinrakennuksiin ennen luomu-sitoumuksen alkamista. Muu-toin luomukotieläinsitoumusta ei tehdä.

Luomukurssi

Luomusitoumus edellyttää luo-muperuskurssin suorittamis-ta. Aikaisemmin käydyt kurssit täyttävät vaatimuksen. Koko-naan uudessa peltositoumuk-sessa edellytetään 5 päivän pe-ruskurssia ennen hakemuksen viimeistä jättöpäivää. Luomu-

kotieläinsitoumus edellyttää 2 päivää lisää. ProAgria Keski-Pohjanmaan järjestämä luo-muperuskurssi alkaa 24.3.2015 Kannuksessa.

LuomusuunnitelmaLuonnonmukaisen tuotannon ehdot eivät ole muuttuneet. Luomusitoumukseen tarvitaan liitteeksi luomusuunnitelma. Yleensä suunnitelma tehdään luomuasiantuntijan kanssa vaa-timukset täyttävän sisällön var-mistamiseksi. Kokonaan uusilla tiloilla jätetään luomuvalvon-taan liittymishakemukset luo-musitoumushakemuksen yhte-ydessä.

Luomuviljelysuunnitelmien aika on nyt. Kevääksi kannattaa jättää aikaa luomusitoumus- ja EU-tukiasioille. Lisätietoja ja ti-laukset ProAgria Keski-Pohjan-maan luonnonmukaisen tuo-tannon asiantuntijoilta.

Kaikkia asian liittyviä päätöksiä ei ole vielä tehty, joten artikkelissa ole-vat tiedot voivat vielä muuttua. Tie-dot tarkentuvat kevään aikana.

Uudet luomusitoumukset pelloista ja kotieläimistäTulevana keväänä tehdään uuden ohjelmakauden mukaisia luomu-

sitoumuksia pelto- ja kotieläintuotannosta. Luomusitoumuksen

tukitaso tulee nousemaan nykyisestä. Luomukorvausjärjestelmän

mukaisen luomusitoumuksen lisäksi voidaan tehdä ympäristösitoumus.

JariTikkanen

Luomutuotannon erityisasiantuntija

Energiaan liittyvät Neuvo 2020 -palvelutMaatiloilla käytetään paljon energiaa pelto- ja kotieläintuotannossa sekä asuinrakennuksissa. Maatilan energiasuun-nitelma, joka tähtää energian käytön tehos-tamiseen, siirtyy osaksi Neuvo 2020 -tilaneuvonta-järjestelmää. Energiasuun-nitelman avulla selvitetään maatilayrityksen energian-kulutus, energiansäästöön ja -tuotantoon liittyvät mahdollisuudet sekä arvioidaan kannattavat ja tilalle sopivat energiarat-kaisut.

TUTUSTU LAAJENNETTUUN TUOTEVALIKOIMAAN:VILJELIJÄNBERNER.FI

Osta suoraan asiantuntijalta!Pyydä kasvinsuojeluainetarjous!

ASKO SEPPÄNEN040-579 [email protected]

– P A R H A A N S A D O N P U O L E S T A –

VILJELIJÄNBERNER.FI

JARMO AHO0500-289 [email protected]

Lue lisää www.suomenrehu.fi

antaa enemmän

Nyt!

Kylvösiementen itävyystut-kimukset vaivattomasti!

Uudistetut analyysipaketit- Peruna- Sokerijuurikas- Vihannes

Tilaa viljavuustutkimus sähköisesti www.hortilab.fi!

Meiltä!

Lähetä ottamasi maanäytteet meille tutkittavaksi!

Katso pätevyysalue www.finas.fi

Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ& 06-347 4250 • [email protected] • www.hortilab.fi

Viljavuus- tutkimukset

Kotimainen asiantunteva palvelu!

Ympäristö

Tuotantoeläimet

Luomu

Kasvinsuojelu

Energia

Ympäristö

Tuotantoeläimet

Luomu

Kasvinsuojelu

Energia

ArviOi jA keHitä

maatilasi energiankäyttöä

yhdessä ProAgrian energia-asiantuntijoiden

kanssa. Lisätietoja ja suunnitelmat

energia-asiantuntija

Jari Tikkanen, p. 0400 162 147,

[email protected].

Kuv

a: Ja

ri Ti

kkan

en

Pellolla lohkon vesistön puolei-sella reunalla on oltava keski-määrin vähintään kolme metriä leveä suojakaista. Suojakaistan on oltava monivuotisen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuuden peittämä. Suojakaistaa ei saa muokata, lannoittaa tai käsitel-lä kasvinsuojeluaineilla lukuun ottamatta poikkeustilanteita. Suojakaistalta voidaan korjata sato ja sitä voidaan hoitaa lai-duntamalla. Suojakaistalla teh-tävistä toimenpiteistä on mer-kittävä tieto lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.

Suojakaistan uusiminen ja rikkakasvitorjuntaKasvuston hävittäminen ja uu-siminen ovat poikkeuksellisesti sallittuja vaikeissa rikkakasviti-lanteissa. Vaikealla rikkakasviti-lanteella tarkoitetaan mm. tuu-len mukana helposti muille pel-tolohkoille leviävien rikkakasvi-en laaja-alaista esiintymistä tai haitallisten vieraslajien esiinty-mistä.

Rikkakasvit voidaan tuho-ta kemiallisesti tai mekaanises-

ti. Hukkakauran torjunnassa ja muissa vaikeissa rikkakasvitilan-teissa toimitaan kasvinsuojelu-aineen käyttörajoitusten mukai-sesti. Rikkakasvien tuhoamisen jälkeen uusi nurmi on kylvettä-vä saman kasvukauden aikana.

Jos suojakaistan kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana esim. valtaojien perka-uksen yhteydessä, uusi nurmi-kasvillisuus on kylvettävä suo-jakaistalle saman kasvukauden aikana.

Suojakaistan kemiallisessa käsittelyssä on otettava huomi-oon kasvinsuojeluaineiden suo-jaetäisyydet vesistöön. Suojae-täisyydet on ilmoitettu torjun-ta-ainepakkausten myyntipääl-lysmerkinnöissä.

Aiempaa suurempi rahallinen merkitysTäydentävien ehtojen noudatta-minen koskee seuraavia makset-tavia tukia:• Perustuki • Viherryttämistuki • Nuoren viljelijän tuki • Peltokasvipalkkio

• Uuhipalkkio • Nautapalkkio • Ympäristökorvaus • Luonnonmukainen tuotanto • Luonnonhaittakorvaukset • Eläinten hyvinvointikorvaus • Pohjoiset hehtaarituet, osa

ehdoista kuuluu täydentävi-en ehtojen piiriin.

Jos valvonnassa havaitaan,

että tilalla ei ole valtaojan var-rella 1 metrin pientareita, tule-vat seuraamukset käytännössä kaikkiin niihin tukiin, joita ti-lalle maksetaan (aikaisemmin seuraamukset vain ympäristö-tukeen). Pääsääntöinen seuraa-mus-% täydentävissä ehdoissa on 3 %. Täydentävissä ehdoissa tarkastellaan myös toistuvuutta eli jos sama puute havaitaan ti-

lalla valvontaa seuraavana kah-tena vuotena, ensimmäisenä vuotena annettu seuraamus-% kerrotaan 3:lla.

Ulla Torppatarkastaja

Pohjanmaan ELY-keskus

Sirkku Koskelakasvintuotannon asiantuntija


tuet

Valtaojien pientareita ja vesistöjen suojakaistoja koskevat muutoksetTäydentäviin ehtoihin tulee yhden (1) metrin

piennarvaatimus koskien valtaojia ja vesistöjä.

Vaatimus koskee kaikkia tukea hakevia tiloja,

myös niitä, jotka eivät tee ympäristösitoumusta.

Ympäristötuen sitoumusehdoissa säilyy vähintään

kolmen (3) metrin suojakaistavaatimus uoma-

rekisterin mukaisten vesistöjen varrella.

Jokainen viljelijä voi tarkistaa Vipu-palvelusta omien peltolohkojensa piennar/suojakaistavaatimukset.VIPU-sovelluksen karttanäkymä:• keltainen nuoli/viiva valtaoja• sininen nuoli/valkea viiva + tumman sininen sisus uomarekisterin mukainen vesistö

Suojakaistan leveys mitataan 3 metriä pellon puolelle siitä, mihin asti pelto voidaan viljellä tai 3 metriä pellon ja vesistön taitteesta.

Pientareen leveys mitataan pellon puolelle 1 metri siitä, mihin asti pelto pystytään viljelemään tai 1 metri pellon ja ojan nis-kan taitteesta.

Piennar/suojakaista on nurmipeitteinen.

A. Kasvinviljelytila 57.40 ha, missä pientareet puuttuvat, seuraamukset:

v. 2014, ympäristötuki (max 4 %) v. 2015, täydentävät ehdot- 246,65 € - 774,90 €

Vuoden 2015 seuraamuksissa on arvioitu ainoastaan normaalit peltotuet. Lisäksi täydentävien ehtojen leikkaus tulee mm. luomukorvaukseen.

Esimerkit seuraamusmuutoksista B. Kotieläintila 57,40 ha. Sonneja n. 100 kpl, joista maksetaan EU:n nautapalkkio. Seuraamus 2015:

- 947,10 € (peltotuet)- 297,33 € (EU:n nautapalkkio)yht. - 1 244.43 € + mahdollinen luomukorvausleikkaus + mahd. eläinten hyvinvointikorvausleikkaus

HUOM! Summat noin-arvioita, vuoden 2015 tukitasot eivät ole vielä varmentuneet, mutta suurusluokka oikea. Mikäli tilalle tulee seuraavina vuosina toistuvuus, takai-sinperittävä määrä on aiemmin annettu seuraamus-% x 3.

Kuv

at: S

irkku

Kos

kela

ja U

lla T

orpp

a

järjestö


ProAgria Keski-Pohjanmaan vuosikokouksen avannut halli-tuksen puheenjohtaja Jyrki Ha-lonen totesi, että taloudellinen taantuma, Ukrainan kriisi, Ve-näjän pakotteet ja vastapakot-teet heijastuvat kotimarkkinoil-le tuottajahintojen laskuna ai-heuttaa viljelijöille suuria talou-dellisia menetyksiä. – Nyt ei saa antaa periksi, totesi Halonen.

Neuvonnassa on nähty mo-nenlaista murrosta menneinä vuosikymmeninä, mutta neu-vonnan tarve ei ole mihinkään hävinnyt. – Järjestömme toi-minnalle on edelleen täysi tila-us. Nyt laitetaan kaikki voima-varat peliin ja mennään yli täs-tä vaikeasta ajasta. Siinä tarvi-taan niin maatalousneuvonnan ammattilaisia kuin maaseudun elinvoimaisuuteen liittyvää ka-latalouden toimintaakin. Näen myös erityisen tärkeänä Maa- ja kotitalousnaisten toiminnan kylillä. Nyt tarvitaan innosta-mista, toisista huolehtimista ja yhteisöllisyyttä, muistutti Halo-nen.

Huomioinnit

Tasavallan presidentin vuon-na 2013 myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin sai yrittäjä Arto Hautala Lesti-järveltä. Suomen Leijonan rita-rikunnan ansioristi luovutettiin maantalousyrittäjä Ahto Huh-talalle Kannuksesta. Sekä Hau-tala että Huhtala ovat toimineet pitkään ProAgria Keski-Pohjan-maan luottamushenkilöinä.

Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen myöntämät kannattavuuskirjanpitopalkin-not kirjanpitovuosilta 2012 myönnettiin neljälle tilalle. Vii-

sivuotisesta kirjanpidosta pal-kittiin Merja ja Jussi Himan-ka Kalajoen Himangalta, Timo Pajala Kannuksesta, Tuula ja Leo Tervamäki Toholammilta sekä Päivi ja Tuomo Palosaa-ri Vetelistä.

Henkilövalinnat

ProAgria Keski-Pohjanmaan hallitukseen valittiin Sievistä uu-sina jäseninä Juho Nivala ja hä-nen varajäsenekseen Kirsi Koi-vuoja. Kokkolasta varsinaiseksi

jäseneksi valittiin Riitta Huhta-la ja hänen varajäseneksi lohta-jalainen Leila Niemelä. Lestijär-vinen Susanna Tuikka ja Merja Himanka Kalajoen Himangalta valittiin uudelleen. Maa- ja ko-titalousnaisten johtokuntaan

valittiin uutena jäsenenä Anu Karhukorpi Halsualta. Leila Niemelä Kokkolan Lohtajalta ja Tarja Huopana Perhosta va-littiin uudelleen.

Ritva-Liisa Nisula

Vuosikokouskuulumisia

Ahto Huhtalalle (vas.) luovutettiin Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja Arto Hautala sai Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin. Merja Himanka sekä Päivi ja Tuomo Palosaari palkittiin viisivuotisesta kannattavuuskirjanpidosta.

Kuva: Hanna Huhtala

Vanhojen tiedotuslehtien katsausYhdistysten toiminta-kertomukset ja suunnitelmatPalauttakaa toimintakertomuksenne vuodelta 2014 maaliskuun loppuun (27.3.) mennessä Keski-Pohjan-maan ProAgriaan. Laittakaa mukaan myös toiminta-suunnitelmanne täksi vuodeksi. Toivomme, että otatte toimintasuunnitelmissanne huomioon maa- ja kotitalo-usnaisten kampanjat, tempaukset ja teemapäivät, ruoka-kurssit ja erilaiset retket. Sihteerit löytävät vuosikokous-ten asialistat ja toimintasuunnitelmapohjat nettisivuil-tamme, osoitteesta www.proagria.fi/kp -> Jäsenedut ja verkostot -> Jäsenyys ja jäsenedut ProAgria Keski- Pohjanmaassa -> Paikallisyhdistyksien avuksi. Mate-riaalin voi myös pyytää ProAgrian puhelinvaihteesta, puh. 040 521 1735.

Jäsenlistat tärkeitä

Maakunnallisen jäsenmäärämme mukaan saamme edus-tuspaikkoja valtakunnallisiin järjestön kokouksiin, joissa tehdään jäsenistöä koskevia linjauksia. Jokainen jäsen on tämän vuoksi tärkeä! Voitte palauttaa jäsenlistat yhdes-sä yhteystietojen päivityslomakkeen kanssa. Merkitkää yhteystietolomakkeelle myös luottamushenkilöidenne sähköpostiosoitteet, niin voimme tiedottaa nopeammin tärkeistä tapahtumista, retkistä tai yhdistystä koskevis-ta asioista. Jäsenlistat voi toimittaa myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

Maitotilan tuotantokiintiö on uusi päätöksentekoa rajaava te-kijä maatilalla. Se on yksi merkit-tävä tekijä muiden joukossa, jo-ka rajoittaa viljelijäperheen mah-dollisuuksia. Tuotantokiintiöt ei-vät muuta taloudellisia lainalai-suuksia miksikään, mutta maa-tilayrityksen johtamiseen ja toi-mintaan niillä voi olla huomat-tava vaikutus.

Mikäli maitokiintiö on jäänyt tilan nykyistä tuotanto ajatellen pieneksi, on perusteltua läh-teä siitä, että kiintiön mukainen maitomäärä voidaan tuottaa mahdollisimman pienellä leh-mämäärällä pienin kustannuk-sin. Vapautuvat tilat ja ylimää-räinen kotoinen rehu voidaan käyttää esim. lihanautojen kas-vatukseen tilojen ja työnkäytön sallimissa rajoissa. Syytä on kiin-nittää huomiota myös peltovilje-lyn taloudellisuuteen ja erityisesti koneiden taloudelliseen hyväksi-käyttöön. Oikeiden, tilalle sopi-

vien ratkaisujen löytämiseksi tar-vitaan viljelijän ja neuvonnan hy-vää yhteistyötä, eikä siitä saa sul-kea pois emäntiä eikä muita per-heenjäseniä, joiden toimeentu-losta ja työstä on myös kysymys.

Kiintiölaskelmassa käytetään RETU-ohjelmaa. Laskelmas-sa kustannusten alentamiseen

on käytettävissä mm. seuraavat vaihtoehdot:- ruokintatyypin muuttaminen- satotason nostaminen- edullisimman eläinmäärän las-keminen- rehun laadun parantaminen- konekannan järkevöittäminen- vuokrapellon hankkiminen.

Kun käytettävissä olevien tuo-tantovaihtoehtojen tuotoista vä-hennetään RETU:lla laskettu re-hukustannus, saadaan erotus, jonka pohjalta edullisin tuotan-tovaihtoehto voidaan valita.

Kiintiölaskelma soveltuu teh-täväksi kaikille lypsykarjatiloille, mutta sitä tulisi käyttää erityi-sesti niillä tiloilla, jotka joutuvat kiintiöiden vuoksi supistamaan tuotantoaan. Myös sukupolven-vaihdoksen yhteydessä laskel-malla voidaan selvittää kysymyk-seen tulevia vaihtoehtoja.

Agrologi Erkki Riihimäki Tiedotuslehdessä 1/1985

Tiedotuslehdessä 30 vuotta sitten

Maitotilan tuotantomahdollisuudet

30

Kasvinsuojelu sitä ja tätä tähän avataan hiukan juttua. Vaikka jouku haastateltavan kommenti tai muu nosto. Lue lisää s 18

Kuv

at: S

irkku

Kos

kela

ja U

lla T

orpp

a


Kalatalouskeskus

Kuva: Satu Järvenpää

VYYHTI hanke päättyi vuodenvaihteessa.

Kiitos Kalatalouskeskuksen puolesta

kaikille mukana olleille! Hankkeen aikana

saatiin toteutettua useita pieniä vesi-

alueiden kunnostuksia ja tehtyä selvityksiä

vesien kunnostustarpeesta. Hankkeen

kotisivuilla www.proagriaoulu.fi/fi/vyyhti/

on esitelty esimerkkitapauksia kunnostuk-

sista. Hankesivuilta voi myös ladata

vesistöjen kunnostusoppaan ja sitä saa

painettuna neuvojalta tai ProAgria Keski-

Pohjanmaan toimistolta Kokkolasta.

Hankkeelle ollaan hakemassa jatkoa,

mutta sen kohtalo on toistaiseksi epä-

selvä. Tarkkailkaa postianne!

VYYHTI–hanke päätökseen

Kansainvälisiä leiriläisiä Lehtosenjoen kunnostuksessa. Vääräjoen kunnostus Sievissä.

Vyyhti-hankkeessa kansainvälisen ympäristöleirin osallistujat tekivät pienimuotoista kunnostusta Lestijärven Lehtosenjoella ja Vetelissä Fosbackankoskella jokien vesipinta-alaa kasvattamalla, lisäsivät joen syvyys- ja virtausvaihteluita erilaisten kivirakennelmien avulla, rakensivat kutusorakoita taimenille ja harjuksille sekä perkasivat uomia ja rantoja. Kansainvälisten leiriläisten lisäksi mukana oli Lestijärven yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisia. Keski-Pohjanmaa Kalatalouskeskuksen Arto Hautala ja Eero Hakala huolehtivat työnjohdosta ja töihin opastuksesta.

Kuva: Satu Järvenpää Kuva: Eero Hakala


Hoitomaksun ja viehekalas-tusmaksun voi suorittaa verk-komaksuna, pankkisiirtona tai vaikkapa puhelimella. Maksu-tavoista ja ohjeista on tarkem-paa tietoa myös ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n, Kalatalouden Keskusliiton tai maa- ja metsä-talousministeriön nettisivuilla.

Kalastusmaksut kiertyvät ka-latalouden hyväksi eikä niillä tu-eta tai kustanneta valtion kala-taloushallinnon toimintaa. Ka-lastuksenhoitomaksuvaroista käytetään noin kolmannes suo-riin kalakantojen hoitotoimenpi-teisiin ja kalataloutta edistävien

hankkeiden (esim. kalatapahtu-mat ja kalastuskohteiden kehit-täminen) avustamiseen. Osa hoi-tomaksuvaroista käytetään mm. kalastusalueiden sekä kalatalo-usalan järjestöjen toiminnan tu-kemiseen. Tämän lisäksi osa hoi-tomaksuvaroista ja kaikki viehe-kalastusmaksut palautetaan ve-sialueiden omistajille. Omistajil-lekin palautuvista varoista pää-osa käytetään kalavesien hoi-toon. Vvesien omistajat käyttävät kalojen istutuksiin noin 5 miljoo-naa euroa vuodessa.

Vesialueen omistaja, useim-miten osakaskunta, määrää ka-

lastuslain ja asetuksen rajois-sa alueellaan sen, miten kukin saa kalastusoikeutta käyttää. Yleensä kalastusoikeutta jae-taan myymällä kalavesille ka-lastuslupia. Lupa sisältää ka-lastusoikeuden lisäksi joukon kalastusta koskevia ohjeita ja rajoituksia (esim. miten, missä ja kuinka monella pyydyksel-lä saa pyytää). Kalastuslupia hankitaan yhä useammin säh-köisesti (puhelimella tai inter-netistä), koska näin luvan osta-jan ei tarvitse etsiä lupamyynti-paikkaa ympäri pitäjiä ja arpoa kehtaanko tähän aikaan men-nä lupamyyjän ovelle kolkut-telemaan. Sähköisiin lupiin on useimmiten mahdollista liittää keskeiset tiedot luvista ja niiden hinnoista. Lupia välittävät ai-nakin seuraavat internet-palve-lutarjoajat: Pirkanmaan Kala-talouskeskus ry, www.kalapas-si.fi (myös pyydysmerkit); Ka-lanet Oy, www.kalakortti.com; www.kalapaikka.net (myös mobiililupia); www.aina.com (vain mobiililupia). Palvelui-den hinnat ja ehdot vaihtele-vat. Vertailu kannattaa.

Kalatalouskeskus

Lakiesitys on eduskuntakäsittelyssä ja lain

ja sitä täydentävän asetuksen on tarkoitus

tulla voimaan 1.1.2016.

Kalastusmaksut 2015Kalenterivuodelta perittävä valtion kalastuksenhoitomaksu on 24 euroa ja

aluekohtainen viehekalastusmaksu 31 euroa. Viikkomaksu niin aluekohtai-

sen viehekortin kuin hoitomaksunkin osalta on 7 euroa. Metsähallitus hoitaa

maksun keruun vuonna 2015. Netissä maksun suorittaminen käy vaivatto-

mimmin www.eraluvat.fi sivustolla.

KALASTUKSENHOITOMAKSU suoritetaan maa- ja metsä-talous-ministeriön tilille FI47 5000 0121 5028 42.

VIEHEKALASTUSMAKSU suoritetaan jollekin näistä tileistä (riippuu siitä missä kalastusläänissä aikoo kalastaa)

Etelä-Suomi FI69 5000 0121 5028 34Länsi-Suomi FI81 5000 0121 5029 09Itä-Suomi FI82 5000 0121 5028 91Oulu-Kainuu FI07 5000 0121 5028 83Lappi FI73 5000 0121 5028 59

Kalastuslakiuudistus

Toiminnanjohtaja EERO HAKALAPuh. 0400 162 [email protected]

Kalatalouskeskus

Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään

1. kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää hyödyntämistä

2. elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyviä hyvinvointivaikutuksia ja kestävää kasvua

3. kalakantojen elinvoimaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä

4. eri toimijoiden roolin selkeyttämistä ja keskinäisen yhteistyön lisäämistä sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden osallistumista (vesialueen omistajat, kalastaja- ja ympäristöjärjestöt) ja hallinnon toimivuutta

• Tietoon perustuva suunnittelu- ja säätelyjärjestelmä• Kalastuksen säätelystä keskeisin kalakantojen

hoitokeino• Monipuoliset mahdollisuudet säädellä kalastusta

(esim. rasvaeväleikkaus)• Lain avulla helpotetaan kaupallisten kalastajien

kalastuslupien saamista (ELY:n lupa)• Kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu

yhdistetään yhdeksi maksuksi yhdistetään yhdeksi maksuksi (kalastonhoitomaksu). Maksuvelvollisuus 18- 64 vuotiailla.

• Silakkalitkalla kalastus maksuttomaksi yleiskalastusoikeudeksi

• Vapaa-ajankalastaja saa kalastaa korkeintaan 8 verkolla (240 m)(Poikkeus: Saamelaisten kotiseutualueella ei rajoitusta)

• Kalakantojen luonnonvaraisen elinkierron

vahvistaminen• Kalastuksen säätelystä keskeisin

kalakantojen hoitokeino• Tietoon perustuva suunnittelu- ja

säätelyjärjestelmä• Monipuoliset mahdollisuudet

säädellä kalastusta

Tieto kalakannoista ja kalastuksesta (tutkimus-

ja paikallinen tieto)

Valtakunnalliset kalavarojen

Kalastuksen säätely ja muut hoitotoimenpiteet

ELINVOIMAISET

KALAKANNAT säädellä kalastusta

– Perussäännöt laissa– Uudet säätelymahdollisuudet (pyyntimitat,

rasvaeväleikkaus)– Vaelluskalojen säätelyn erityistarpeet– Säätely normein ja hallintopäätöksin

• Heikentyneiden ja uhanalaisten kalakantojen suojelua tehostetaan

• Kalojen istutustoiminnan periaatteet selkeytetään

kalavarojen hoitosuunnitelmat

Kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma

KESTÄVÄ KALASTUS

Kalataloustehtävät keskitetty kolmeen suuralueeseenKalatalouden aluehallinto organisoitiin uudelleen 1.1.2015. Aiem-min kalatalousasioita hoidettiin 11:ssa Ely-keskuksessa, mutta tä-män vuoden alusta alkaen kalataloustehtävät keskitettiin kolmeen suuralueeseen: Pohjois-Suomi, Järvi-Suomi ja Rannikko-Suomi. Ka-latalousasioiden keskittäminen ei vaikuta asiakkaille tarjottavaan palveluun, vaan Ely-keskusten kalatalouspalveluja tuotetaan jatkos-sakin nykyisistä toimipaikoista.

Kalataloustehtävät on keskitetty kolmen ELY-keskukseen:• Varsinais-SuomenELY-keskusvastaa rannikon kalataloustehtä-

vistä (Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Uusimaa, Kaakkois-Suomi). Rannikko-Suomen kalatalouspäällik-kö on Kari Ranta-aho.

• Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa Järvi-Suomen kalatalousteh-tävistä (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Häme). Järvi-Suomen kalatalouspäällikkö on Matti Sipponen.

• LapinELY-keskus vastaa Pohjois-Suomen kalataloustehtävistä (Lap-pi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu). Pohjois-Suomen kalatalouspäällik-kö on Pentti Pasanen.

Koko kalastuslaki perusteluineen on nähtävissä nettiosoitteessa: www.mmm.fi / kalastus / vapaa-ajankalastus / kalastuslainkokonaisuudistus

Vaikuta vesienhoitoon, merenhoitoon ja tulva-vahinkojen ehkäisyyn 31.3.2015 mennessäEly-keskukset pyytävät näkemyksiä vesienhoidosta, merenhoidos-ta ja tulvariskien ehkäisystä. Vesienhoitoa, merenhoitoa ja tulva-riskien hallintaa suunnitellaan vuosiksi 2016–2021. Jokaisella on tilaisuus vaikuttaa suunnitelmiin 31.3.2015 mennessä. Ehdotuk-set suunnitelmista löytyvät SYKEn nettisivujen (www.ymparisto.fi/vaikuta vesiin) lisäksi kuntien ilmoitustauluilta ja Ely-keskuksista.

Maa- ja kotitalousnaiset


Riitta Huhtala

Palkittua toimintaaMaa- ja kotitalousnaisten uusi vuosi alkoi siitä mihin van-ha vuosi päättyi – nimittäin palkinnoilla. Keski-Pohjan-maan Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukselle myön-nettiin marraskuussa keskusjärjestömme tunnustuspal-kinto uuden ja mielenkiintoisen toiminnan kehittämises-tä, toimihenkilöiden aktiivisuudesta sekä erinomaisesta viestinnästä. Vuoden 2015 alussa Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset palkittiin Vuoden 2014 Terve teko -pal-kinnolla. Terve teko -palkinto myönnettiin hyvästä työstä lasten ja nuorten terveellisten ravintotottumusten edistä-misessä. Tätä työtä ovat olleet Syö Hyvää -tapahtumat kou-luilla ja päiväkodeissa. Tapahtumiin on liittynyt mm. soke-ripalanäyttely, jonka avulla on havainnollistettu lapsille ja perheille sokerin määrää elintarvikkeissa.

Erilaiset upeat tapahtumat ja mielenkiintoiset matkat ovat tärkeä osa myös tämän vuoden toimintaamme. Uutta ja mie-lenkiintoista tapaa toimia maalla ja kaupungissa yhteisöllisyy-den nimissä on taas luvassa. Toimintamme on avointa kaikille, mikä tekee siitä helposti lähestyttävää ja kaikille mahdollista.

Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisilla on myös vah-va osaaminen tapahtumien, juhlien sekä kattausten järjestämi-sestä. Tapahtumatuotanto onkin kasvava osa toimintaamme. Tilaisuuksia voivat olla esimerkiksi yritysten pikkujoulut, asia-kastilaisuudet, juhlat tai kehittämis- ja tyky-päivät. Esimerkik-si Syö hyvää -tapahtuma on hyvä vaihtoehto tyky-päivän oh-jelmaksi. Siinä yhdistyvät henkilöstön hyvinvointi, terveellinen elämäntapa ja ravintotottumukset. Otathan rohkeasti yhteyttä toimihenkilöihimme, seuraa meitä sosiaalisessa mediassa tai tule mukaan tapahtumiimme kuulemaan mitä meillä on tänä vuonna tarjolla.

Terve teko 2014 -tunnustus myönnettiin Keski-Pohjan-maan Maa- ja kotitalousnai-sille järjestön hyvästä työstä lasten ja nuorten terveellisten ravintotottumusten edistämi-seksi.

Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät vuoden 2014 aikana lapsiper-heiden maksuttomia Syö hy-vää -tilaisuuksia, joissa annet-tiin vinkkejä terveelliseen ruo-kailuun. Keski-Pohjanmaalla tilaisuuksia järjestettiin päivä-kodeissa, ja tilaisuuksiin osal-listui yhteensä lähes 350 lasta ja lasten vanhempaa. Syö hy-vää -tilaisuudet jatkuvat tänä vuonna ja mukana on myös ikääntyvä väestö.

Keski-Pohjanmaan kun-tien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuustyön yhtenä ta-voitteena on kansansairauk-sien ehkäisy. Tähän liittyen Ravitsemustyöryhmä myön-tää vuosittain Terve teko -tun-nustuksen yritykselle tai yhtei-sölle, joka työssään toteuttaa tai tukee väestön terveellisiä ravitsemustottumuksia Keski-Pohjanmaalla ja Kruunupyyn kunnassa.

Terve teko 2014 –tunnustus Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisille

Terve teko -tunnustus luovutettiin Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalous-naisille tammikuussa. Ruoka-asiantuntija Seija varila vastaanotti tunnus-tuksen sosiaali- ja terveysjohtaja jussi Salmiselta, hyvinvointikoordinaatto-ri riitta kujalalta ja ravitsemussuunnittelija kati Nynäsiltä.

Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset sai tunnustuspalkinnonMaa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallitus jakoi vuosikokouksessaan 26.11.2014 valtakun-nallisen tunnustuspalkinnon. Huomionosoituksen sai Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalous-naiset. Palkinnon perustelujen mukaan Keski-Pohjanmaan piirikeskus on kehittänyt uuden-laista ja kiinnostavaa toimintaa sekä viestinyt monipuolisesti maa- ja kotitalousnaisten toi-minnasta. Lisäksi piirikeskuksen kaksi toimihenkilöä ovat olleet erittäin aktiivisia neuvonta- ja järjestötyössä.

Maa- ja kotitalousnaisten Met-sästä voimaa -järjestökampanja jatkuu vuonna 2015. Kampan-jan aikana järjestetään moni-puolista metsään liittyvää toi-mintaa, ruokakursseja sekä val-takunnallisia kilpailuja ja tem-pauksia.

Tuo metsä keittiöön tai vie keittiö metsään

Tilaa yhdistykselle tai kaveripo-rukan illanviettoon teemallinen metsäruokakurssi piirikeskuk-sen ruoka-asiantuntijalta.

Kurssitarjottimella• 10 villiä vihannesta• Ruokaa tulistellen • Metsässä liikkujan eväsreppu• Maan mainiot marjat• Rehtiä riistaruokaa

Lue lisää: www.maajakotitalousnaiset.fi/metsaruoka

Istutetaan puita

Istutamme puun – hillitsemme ilmastonmuutosta -tempauk-semme alkaa toukokuussa. Pai-kallisyhdistyksiä kannustetaan istuttamaan puu esimerkiksi ky-läkoulun tai seurantalon pihaan – tai vaikka talousmetsään.

Jokaista istutettua puuta kohden yhdistykset lahjoittavat 10 euroa Kirkon Ulkomaanavul-le Maa- ja kotitalousnaisten viit-teellä. Kerätyillä rahoilla istute-taan puita Haitiin tai Nepaliin. Puiden istutus hillitsee ilmas-tonmuutosta, ehkäisee eroosio-ta sekä tarjoaa elinkeinoja kehi-tysmaiden asukkaille.

Kerätään yhdessä miljoona litraa metsämarjojaEnsi kesällä kilpaillaan siitä, ku-ka kerää eniten metsämarjo-ja. Marjojen poimimisessa me maa- ja kotitalousnaiset olem-

me perin-teisesti ol-leet taita-via – jae-taan tä-tä intoa ja tietoa muillekin! Yhdistykset voivat viedä esimerkiksi kum-miluokan tai päiväkotiryhmän marjankeruuretkelle.

Tarkoituksena on kerä-tä heinä-syyskuun välisenä ai-kana mahdollisimman paljon luonnonmarjoja. Kilpailuun voi osallistua joko ryhmissä tai yksin. Kerätyt marjalitrat il-moitetaan kilpailuajan jälkeen nettilomakkeella. Eniten mar-joja keränneet ryhmät ja hen-kilöt palkitaan. Tarkemmat tie-dot kilpailuista ja tempauksis-ta julkaistaan keväällä yhdis-tyskirjeessä sekä järjestön net-tisivuilla.

kysy lisää Seijalta ja johannalta!

Haetaan yhdessä metsästä voimaa

Kuva: Päivi Meronen

Kuva: Petri Jauhiainen

Kuv

a: S

aara

Lån

g


Vuoden maisemateko –kilpailu

Maa- ja kotitalousnaiset ju-listaa kilpailun, jossa valitaan alueellisesti Vuoden maisema-teko. Maakuntien parhaista valitaan Suomen Vuoden mai-semateko. Tunnustuksen saaja voi olla yksittäinen henkilö, yh-distys tai talkooporukka. Kut-summe teidät osallistumaan kilpailuun! Maisemateko voi olla pieni tai suuri. Se voi olla näkymien aukaisemista, raivaa-mista, rakennusten kunnosta-mista, luonnon monimuotoi-suuden lisäämistä, rantojen hoitoa tai kylämaiseman ko-hentamista.

Lue lisää www.maajakoti-talousnaiset.fi/vuodenmaise-mateko

Miljoona litraa metsä-marjoja -kampanja Kootkaa yhdistyksestänne po-rukka marjastuskisaan. Ryh-män maksimikoko on 30 hen-keä. Joukkueisiin kuuluvat voi-vat osallistua kisaan myös yksi-lösarjassa. Myös ilman ryhmää voi osallistua kilpailuun. Mer-kitkää ylös kilpailuaikana ke-räämänne marjat. Kilpailuai-ka on 1.7.–31.9.2015. Marjat mitataan litroissa. Metsämar-joiksi luetaan mustikka, villi-vadelma, ahomansikka, juo-lukka, puolukka, hilla, karpa-lo, variksenmarja, tyrni ja pih-laja. Ilmoittakaa joukkueenne sekä keräämänne marjalitrat 15.10.2015 mennessä nettilo-makkeella, joka löytyy osoit-teesta www.maajakotitalous-naiset.fi/miljoonalitraa. Sieltä saa myös lisätietoa kampan-jasta. Ryhmän tuloksen yhte-ystietoineen voi myös postittaa Maa- ja kotitalousnaisten Kes-kukseen. Voittajat julkistetaan 30.10. Eniten marjoja kerännyt joukkue voittaa Karelia à la car-te Ruokamatkan iloiseen mar-jamaakuntaan Pohjois-Karja-laan! Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja. Marjaisia kuvia ja tunnelmia metsästä voi jakaa Facebookis-sa, Instagramissa ja Twitteris-sä tunnisteella #miljoonalitraa. Kampanjan yhteistyökumppa-neina ovat Suomen Sokeri ja Plastex. Pääpalkinnon ahkeril-le marjastajille tarjoaa Karelia à la carte - ruokamatkailuver-kosto.

Lue lisää www.maajakotita-lousnaiset.fi/miljoonalitraa

Oikein & nurin –käsityöristeilylle muutamia paikkoja jäljellä!Suosittu risteily järjestetään 18.–19.4.2015 Viking Gracel-la. Näytteilleasettajina muka-na ovat mm. Maa- ja kotitalo-usnaiset, Käsityöliike Katariina, SandnesGarn, KOTI ja maaseu-tu -lehti, Martat, Falk Enlund (kirjonta- ja ristipistotyöt, neu-le- ja ompelutarvikkeet), Lappa-järven värjäämö (paperinarut, ontelokuteet sekä virkkauslan-gat), Brother Halonen (ompe-lukoneet), Kotilaituri (Life Style –bloggaaja), Leena Holmström (skräppäys) sekä Eeva Lappi (nukkekotikäsityöt). Lauantai-illan tähtiesiintyjänä laivalla on Jean S.

Keski-Pohjanmaalta järjes-tetään edestakainen linja-auto-kuljetus Turkuun, joka maksaa 90 € / hlö (sis. alv). Lopullinen matkan hinta määräytyy valitun hyttiluokan mukaan. Risteily-jen hinnat alkaen 71,50 € / hlö (kun 4 hlöä ikkunattomassa hy-tissä). Lisätietoa ja ilmoittau-tumiset Johannalle, 28.2.2015 mennessä!

Hollannin matkalle 20.–27.4. mahtuu vielä mukaanUpea matka keväiseen Hollan-tiin on toteutumassa. Mikäli mielit vielä mukaan, ilmoittau-du pikimmiten Kokkolan Mat-katoimistoon p. (06) 823 8300 tai sähköpostilla [email protected]. Matka-ohjelma löytyy osoitteesta www.maajakotitalousnaiset.fi/kp -> tapahtumakalenteri.

Toimintakertomus-tiedot vuodelta 2014On se aika vuodesta, kun tar-vitsisimme tietoa yhdistyksen-ne toiminnasta vuodelta 2014. Tiedot voitte toimittaa sähköi-sellä kyselylomakkeella tai täyt-tää käsin puheenjohtajille ja/tai sihteereille lähetetyn lomak-keen. Toimitattehan tiedot Kok-kolan toimistolle viimeistään 27.3.

➽ www.proagria.fi/kp -> Maa- ja kotitalousnaiset


www.maajakotitalousnaiset.fi

johanna muistuttaa

MKnKesKiPoHjAnMAA

KURSSIT YHTEISTYöSSÄ SUOMENSELÄN KANSA-LAISOPISTON KANSSA:MakkarakurssiLestijärvi, yläkoulun opetus-keittiö, ke 4.3. klo 18

HYgIENIAKOULUTUKSIA JA HYgIENIATESTAUKSIA voi tilata Seija Varilalta, p. 0400 137 899.Hygieniakoulutuksen hinta on 62 €/ hlö (sis. alv), joka sisäl-tää koulutuksen, testin ja pas-sin. Pelkkä testi ja passi 43,05 €/ hlö (sis. alv).

HYgIENIATESTI Perho, yläkoulun auditorio, la 14.3. klo 14.30, ilm.10.3. mennessä Seijalle.

MAA- JA KOTITALOUS-NAISTEN TILAISUUKSISTA LISÄTIETOJA Seija Varila, p. 0400 137 899 tai [email protected].

TAPAHTUMAT JA KOULUTUKSET

www.kokkolacityrun.fi

Osallistumismaksut:

16.1.2015-15.2.2015 32 €16.2.2015-15.3.2015 36 €16.3.2015-15.4.2015 40 €Jälki-ilmoittautuminen 45 €Erityisryhmäläiset 15 €

Ilmoittautuminen osoitteessa:www.kepli.ingo.fi

Kävele, hölkkää,

juokse, mutta muista

liikunnan ilo!

Kuv

a: M

KN

K, T

imo

Vilja

kain

en

Sipulipiirakka200 g voita100 g vehnäjauhoja (n. 1,5 dl)100 g ruissihtijauhoja (n. 2 dl)1–2 rkl kylmää vettä

Täyte:2–3 isoa sipulia½ purjoan.1 dl vettä1 tl kuivattua lipstikkaa / kynteliä1 tl meiramia ½ tl oreganoa1 tlk kermaviiliä1 muna

Tee kiinteä taikina. Anna leväh-tää muutama tunti. Levitä taiki-na paistovuoan pohjalle. Silppua sipuli ja kiehauta se pannulla lipstikalla/kyntelillä maustetus-sa vedessä. Hauduta hetki, jot-ta sipuli pehmenee. Sekoita jouk-koon silputtu meirami ja orega-no. Levitä täyte paistokseen ja sekoita kermaviilistä ja munasta kerros paistoksen pinnalle. Pais-ta 175 asteessa 35–40 min.

Piirakasta saa juhlavan, kun kermaviili-munaseokseen mu-rentaa 150 g sinihomejuustoa.

Maa- ja kotitalousnaiset tarjo-avat vuosien kokemuksella toi-minnallisia ruokaratoja, joiden avulla kouluikäisille voidaan opettaa oivaltavalla ja kiinnos-tavalla tavalla hyvästä ruuasta ja ravitsemuksesta. Tavoitteena on tartuttaa ruokailoa ja -intoa koululaisille!

• Ruokaradat• Hevi-etsivä ja kasvisaarteen arvoitus • Viljan tie• Älä ruoki hukkaa – biojäte paastolle

Vuoden 2015

vihannes on sipuli

Ruokailoa koululaisille

Ratkaiseeko Hevi-etsivä kasvisaarteen arvoituksen?

Kuinka pitkä on leivän matka pellolta pöytään?

Entä miksi hukkaa ei kannata ruokkia?

Paikallisyhdistys, vanhempain-yhdistys tai muu taho: tilatkaa Seijalta ruokarata lähikoulun oppilaiden iloksi ja hyödyksi!

Kuv

a: T

omi A

uers

alm

i



Avatkaa silmänne kotimaisemanne kauneudelle! Osal lis tu - kaa kilpailuun ja kertokaa sanoin ja kuvin, miksi juu ri teidän maisematekonne ansaitsee palkinnon. Maisemateko on pieni tai suuri teko, joka on muuttanut maisemaa paremmaksi.

Maa- ja kotitalousnaiset julistaa kilpailun, jossa valitaan alu eel li ses ti Vuoden maisemateko. Maakuntien parhaista valitaan suomen Vuoden maisemateko.

Maisemateko voi olla näkymien au kai se mis ta, raivaamista, rakennusten tai rakennelmien kun nos ta mis ta, luonnon moni-muotoisuuden lisäämistä, ran to jen hoitoa, kylämaiseman parantamista.

tunnustuksen saaja voi olla yksittäinen henkilö, paikallinen yh dis tys, talkooporukka tai muu taho.

TEHKÄÄ NÄIN

ottakaa maisemasta valokuvia ennen ja jälkeen •maisemateon.

kuvailkaa maisemateon tulokset. kertokaa, mitä teitte ja •ketkä teon tekivät. kertokaa, mik si juuri teidän tekonne olisi vuoden maisemateon arvoinen.

lähettäkää kuvailu elokuun loppuun mennessä oman piiri-•keskuksenne maisema-asiantuntijalle. laittakaa mukaan mahdolliset lehtileikkeet ja valokuvat sekä yhteystiedot.

alueellinen maisemateko valitaan syyskuussa ja valta- kunnal li nen valinta tapahtuu lokakuussa.

www.maajakotitalousnaiset.fi/maisema-asiantuntijat

lisätietoja Vuoden maisemateon valinnasta saat:

www.maajakotitalousnaiset.fi/vuodenmaisemateko

VUODEN MAISEMATEKOkilpailu 2015

kuvi

tus:

Vill

e H

eim

ala

Oikein & Nurin -risteilyLankaherkut käsityökattauksella

Viking Grace la 18.4.2015 Turusta klo 20.55

Hintaan sisältyy

Vuorokauden risteily Turusta Viking Gracella valitussa hyttiluokassaTervetulotilaisuus kuohuviineineen

Meriaamiainen ja buffetpäivällinen paluumatkallaErikoisohjelmaa kokoustilassa

Kahvi- ja hedelmäbuffet kokousosastolla

Tuotetunnus: FKTEEMA

Hinta/hlökun Inside Four -hytissä 2 hlöä alk. 79 e

Vuorokausi merellä neuloen ja askarrellen on juuri sopivan pituinen irtiotto arjesta niin käsityötaitureille kuin uutta harrastusta kaipaaville.

Tule mukaan samanhenkiseen seuraan ja nauttimaan monipuolisesta ohjelmasta:uutuusneulemallit tietoiskut minimessut lankaesittelyt neule- ja ompelutarvikkeet

vinkkejä kotiin ja vaatekaappiin neuvoja ohjeita

vikingline.fi tai myyntipalvelu, puh. 0600 41 577 (1,75 e/vastattu puhelu + pvm/mpm)

Yli 10 hengen ryhmätryhmä- ja kokousmatkaosasto: [email protected] tai puh. 02 333 1332

Varaa oma erikoisristeilysi

Oikeus muutoksiin pidätetään.

viljelykierron tuotosseuranta hyödyt uudistuu maidonhinnan ... · 2 proagria keski-pohjanmaa laatu...

Documents