Vielä ehtii laskettelemaan

1 • 2014

Kolmivuotiaan kommunikaatiokansio

Tapahtuuvuonna 2014

4 Mitä nyt?

Pieniä, tärkeitä uutisia.

6 Pääkirjoitus

7 Valolla on taitoja Monivammaisen lapsen vuorovaikutustaidot

kehittyvät ahkeralla harjoittelulla.

7 Kokemuksia kommunikaatio-kansion käytöstä

11 Yhdistyssivut Puheenjohtaja kulkee valoa kohti. Vuosikokous 23.3.2014 Uusien jäsenperheiden päivä

15 Reimakka Puun ja kuoren välissä.

16 Minja Kansainvälisyyttä Portugalissa..

18 Laskettelu on ihana harrastus Jaana Engblom iloitsee laskettelusta.

19 Lumilauantai & Viestejä mäessä Laskettelua oppimaan

20 Soveltavan alppihiihdon leiri Himos kutsuu.

21 Tapahtumakalenteri 2014!

2115

25 Kuurosokeiden opetus- käytäntöjä Suomessa Oppimista lähikontaktissa aikuisen kanssa.

27 Lähdetään leikkiin Leikin käsikirja

28 Näkövammainen oppilas lähikoulussa Mitä pitää muistaa?

30 Kuntoutusta Kyyhkylän ja Iiris-keskuksen kurssitarjontaa.

34 Opiskelemaan perusopetuksen ja 16-vuotispäivän jälkeen

36 Kesätyö porttina työelämään

37 Kuulumisia Onerva Mäen koululta

38 Juha Halme Sokeain lasten Tukisäätiön asiamieheksi

39 Jyrki Immonen In Memoriam

40 Ihana Visby Sokeain lasten tuen lomilla.

42 Monta tapaa hoitaa Kela-asiat

4028

Sokea lapsi -seminaari Ikaalisissa 3.–4.4.2014

Seminaarin päätavoite on koota yhteen ammattihenkilöi-tä syventymään keskeisiin teemoihin sokean lapsen kas-vussa ja kehityksessä. Lisäksi henkilöstön verkostoitumi-nen on tärkeä tavoite. Seminaari on suunnattu sokeiden ja vaikeasti heikkonä-köisten lasten kanssa työskenteleville ammattihenkilöille ensisijaisesti läntisen Suomen alueelle. Seminaarin suunnittelusta ja valmistelusta vastaa alueel-linen työryhmä, jossa myös sokean lapsen vanhempia on mukana.n Aloitamme torstaina 3.4.2014 klo 9.30 ja päätöskahvit juodaan perjantaina 4.4.2014 klo 15.00.n Seminaaria organisoi Näkövammaisten Keskusliitto ry yhdessä Tays:n Silmäkeskuksen näönkuntoutuksen, Näkö-vammaiset lapset ry:n ja Oppimis- ja ohjauskeskus Oner-van – Onerva Mäen koulun kanssa. Sokeain Lasten Tuki-säätiö on seminaarisarjojen mahdollistaja ja suurin rahoit-taja. n Koulutuksen hinta on 200 € sisältäen seminaariohjel-man, majoituksen, ruokailut ja osallistumisen kylpylään sekä tansseihin. n Tutustu monipuoliseen seminaariohjelmaan ja ilmoit-taudu osoitteessa: www.sokealapsi.fi

n Tiedustelut:Elina Helénlasten aluesihteeri elina.helen@nkl.fi 0500 595 431

Heidi Haapalehtokuntoutusohjaajaheidi.haapalehto@pshp.fi03 31169014

Margit Östmankuntoutusohjaaja margit.ostman@pshp.fi03 31165645

Näkövammaisille opiskelijoille on perustettu oma Face-book-ryhmä. Ryhmän perustaminen lähti toiveesta saa-da opiskelijoille oma keskustelu- ja tiedonvaihtofoorumi. Ryhmä löytyy kirjoittamalla hakukenttään näkövammai-set opiskelijat.

Ryhmä on rajattu näkövammaisiin opiskelijoihin. Heitä ovat yläkoululaiset, lukiolaiset, ammattikoululaiset, kor-keakoulujen opiskelijat ja kansanopistojen pitkien linjo-jen opiskelijat. Mukana voi olla myös avoimessa tavoit-teellisesti opintokokonaisuuksia suorittavia ja esim. val-mentavissa koulutuksissa olevia.

Jokainen ryhmän jäsen voi kutsua ryhmään uusia ihmi-siä. Ylläpitäjien on hyväksyttävä jäsenet. Ylläpitäjinä ovat Näkövammaisten Keskusliiton työntekijät Sari Kokko, Vil-le Ukkola ja Minna Ågren, jotka seuraavat ryhmän keskus-telua satunnaisesti ja vastaavat mahdollisuuksiensa mu-kaan siellä esitettyihin kysymyksiin. Sari Kokkokoulutuspoliittinen suunnittelija, KMPuh. (09) 3960 4574, 050 401 5802Näkövammaisten Keskusliitto ry

Yläkolulaiset ja opiskelijat Facebookiin

Kuinka sinä haluat asua?

Jos vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi tarvitset apua asumisessa ja arjessa, tutustu Invalidiliitto ry:n julkaisemaan Kuinka sinä haluat asua? -oppaaseen. Se on ladattavissa liiton kotisivuilta www.invalidiliitto.fi

Julkaisija

Näkövammaiset lapset ry

Osoite

Malminkaari 15 A, 00700 Helsinki

puhelin (09) 752 2540

www.silmatera.fi

Päätoimittaja

Leena Honkanen

sähköposti leena.honkanen@silmatera.fi

puhelin (09) 752 2540

GSM 050 538 7296

Ulkoasu

Olli Turunen / Tovia Design Oy

Taitto ja piirrokset

Leena Honkanen

Yhdistyksen hallitus

Hanno Peuranen, pj. Espoo

Sirpa Bamberg, Vesilahti

Juho Kyntäjä, Vantaa

Matti Laamanen, Vantaa

Mervi Pyykkönen, Kerava

Minna Survonen, Piikkiö

Jorma Väisänen, vpj. Vantaa

Lahjoitukset

Näkövammaiset lapset ry

Lahjoitustili Nordea FI40 1016 3000 0764 75

Painopaikka

T-Print Ky

Ahokaari 3

05460 HYVINKÄÄ

Kannen kuva: Rilla Aura-Korpi

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa

ISSN 0787-8907

Seuraava aineistopäivä

15. maaliskuuta 2014

AN

NE

LAT

VA-N

IKKO

LA

1 • 2014

Leena Honkanen toiminnanjohtaja

Mitä kuuluu kuntoutukseen?

Vanhemmat tekevä lastensa hyvän elämän eteen yleensä kaiken, min-kä vain jaksavat ja pystyvät. Vammaisen lapsen hyvä elämä vaatii vanhemmilta normaalin kasvatustehtävän ja hoivaamisen lisäksi monenlaisten asioiden opiskelua. Vanhemman tulee tietää, miten vamma vaikuttaa lapsen elämään, koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin ja itsenäistymiseen. Vain riittävän tiedon varassa isät ja äidit pysty-vät auttamaan lastaan.

Kun puhutaan lasten ja nuorten kuntoutuksesta, sopeutumisvalmennuksesta tai terapioista, on selvää, että lapsen kanssa arkea elävän aikuisen rooli on keskei-nen. Oikeastaan vanhempi on kuntoutuja. Hänen kauttaan saadut opit siirtyvät kotiin. Lapsen harteille ei voi sälyttää vastuuta harjoituksista ja niistä lukematto-mista toistoista, joita asioiden oppiminen vaatii. Vanhemman on osattava ohjata, houkutella ja motivoida. Ja siihen vanhemmat tarvitsevat ammattilaisten tukea.

Tämän vuoden alusta lähtien Kelan kustantamat yläkouluikäisten näkövam-maisten lasten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit toteutetaan niin sanot-tuina osittaisina perhekursseina, joille toinen vanhemmista voi osallistua kahden päivän ajan. Nyt on vielä aikaista sanoa, kuinka toimiva tällainen kurssityyppi tu-lee olemaan. Toivottavasti nämä kurssit niin Kyyhkylässä kuin Iiris-keskuksessa-kin täyttyvät ja saamme vuoden mittaan kuulla perheiden kokemuksia.

Jos näkövammainen lapsi perheineen on kulkenut kuntoutuspolkua lapsen syn-tymästä lähtien, vanhemmille on ehtinyt kertyä osaamista ja tietoa, jonka varassa voi suunnistaa jatkossakin. Jos taas näkövamma on kouluiässä uusi asia, vanhem-pien tuen ja tiedon tarve on varmasti valtava.

Ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa, johon koko perhe voi osallistua, on se etu, että osallistujat – vanhemmat, lapsi ja sisarukset – oppi-vat toinen toisiltaan. Vanhempien kesken käytännön kokemus-ten jakaminen avaa uusia näkökulmia omaan tilanteeseen ja tuo voimia arjen hallintaan. Vertaistuen tarve ei vähene, vaikka lapsi varttuu. Jokaisessa elämänvaiheessa on omat haasteensa.

Olisi mukavaa, jos saisimme Silmäterän lukijoilta näke-myksiä ja kokemuksia siitä, mitä kuntoutukselta ja sopeutumisvalmennukselta kaivataan, mihin asioi-hin vanhemmat tarvitsevat tietoa ja tukea lapsen eri elämänvaiheissa ja millaisia perheiden kun-toutuskokemukset ovat olleet.

”Äitinä oleminen on saanut ihan

uudet mittasuhteet. Valon elämä

vaatii paljon miettimistä ja pa-

neutumista”, sanoo Mira Majuri.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 46

Teksti Leena Honkanen

Valollaon taitoja

Valon diagnooseja ovat vaikea näkövamma, epilepsia, refluksi ja kehitysvamma, joi-den taustalla on etenevä, kuolemaan joh-tava aivosairaus.

– Valon syntyessä meille ei annettu pal-jon toiveita siitä, että Valo tulisi käsittämään ylipäätään mitään. Työssäni päiväkodin eri-

tyisavustajana, olin kuitenkin nähnyt monenlaisia erityis-lapsia ja sen, kuinka paljon mahdollisuuksia hyvä kun-toutus ja oikeat terapiat näille lapsille avaavat. Sokean lap-sen kanssa en tosin ollut työskennellyt. Heti alusta lähti-en ymmärsin, että kuntoutus on tie, jota lähdemme kul-kemaan, jotta saisimme yhteyden Valoon ja hän pystyisi ilmaisemaan omia tarpeitaan, kertoo äiti, Mira Majuri.

– Valo oli pienempänä hyvin ujo ja pelokas, mutta yh-teisten kommunikaatiokeinojen löytyminen on helpotta-nut Valon oloa ja hänen rohkeutensa on kasvanut. Valo ymmärtää puhetta joskus yllättävänkin paljon. Kun esi-merkiksi vien tai haen häntä päiväkodista, kerron bussissa koko ajan mitä tapahtuu ja samalla viiton tai piirrän Va-lon reidelle, kuinka bussi pysähtyy, ovet avautuvat ja ih-misiä menee ulos ja nousee bussiin. Näin Valo on oppi-nut sietämään paremmin uusia tilanteita ja ympäristöjä.

Äitiys piti miettiä uusiksi

– Vammaisen lapsen syntymä on jonkinlainen identiteet-tikriisi, sanoo Mira Majuri. – Äitinä oleminen on saanut ihan uudet mittasuhteet. Valon elämä vaatii paljon miet-timistä ja paneutumista.

– Kotona kuntoutus ja harjoitukset vievät paljon aikaa. Isoveli, 9-vuotias Joakim, ei onneksi ole pahemmin ka-pinoinut sitä vastaan, että Valolle annetaan aikaa. Olem-me mieheni kanssa pitäneet huolta siitä, että viikonlop-puisin meillä vanhemmilla on vuoroin aikaa olla yksin hänen kanssaan.

– Tavallista elämää on hankaloittanut Valon ujous ja pelokkuus. Emme ole pystyneet paljon kyläilemään, pu-humattakaan, että Valoa olisi voinut jättää muualle hoi-toon. Nyt viime joulun aikaan hän oli vähän aikaa mum-mon ja vaarin luona niin, että pääsimme muun perheen kesken yhdessä elokuviin. Se oli ensimmäinen kerta kol-meen vuoteen.

– Valo aloitti joulukuun alussa päiväkodin Helsingin Malmilla kuuden erityislapsen ryhmässä. Harjoittelim-me pari kuukautta niin, että kävimme siellä aina pistäy-tymässä ja tutustuimme tiloihin, ihmisiin ja äänimaail-maan. Kolmen viimeisen viikon aikana Valo jäi päivä-kotiin yksin lyhyeksi aikaa. Pitkä harjoittelujakso oli hä-nelle välttämätön, että hän pystyi voittamaan pelkonsa.

– Valo saisi taksikyydin päivähoitoon, mutta vien hä-net mieluiten itse. Menemme ensin bussilla Valon päivä-kotiin ja sieltä jatkan toisella bussilla omaan työpaikkaani ja illalla teemme saman matkan takaisin päin.

– Puheterapeutti ja fysioterapeutti ovat antaneet pal-jon asioita, joiden avulla meille on auennut mahdolli-suuksia jakaa elämää Valon kanssa. En ajattele tekemisi-ämme niinkään kuntoutuksena tai pakollisena tehtävä-nä vaan Valon ja meidän yhteisenä hauskana puuhana.

Valo Majuri on kolmevuotias sokea monivammainen poika,

jonka vuorovaikutustaidot lisääntyvät vauhdilla oivaltavan

terapian ja ahkeran kotiharjoittelun avulla.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 7

Kaikki tämä on normaalia elämäämme. Sana ”hankaluus” on muuttanut mitta-suhteitaan. Entiset hankaluudet taisivat olla aika pieniä.

Valo ilmaisee itseään

– Kun Valo oli noin vuoden ikäinen, ta-jusin, että hänen kommunikaatiotaiton-sa alkoivat nousta esiin. Hän alkoi viit-toa spontaanisti omilla merkeillään. Yksi ensimmäisiä viittomia oli tutti, jota hän kuvasi painamalla kämmenselän suul-leen. Nykyisin hän osaa noin kahdeksan omaa viittomaa, esimerkiksi ilmaista ha-luavansa ruokaa tai juomaa. Puheterapi-an alettua kyllä- ja ei-vastaukset saatiin toimimaan nopeasti, mikä on helpotta-nut arkea paljon.

– Suun alueen motoriikan harjoitta-minen on tuottanut hyviä tuloksia. Li-haksiston vahvistuessa hän pystyy tuot-tamaan lyhyitä sanoja, kuten ”ei”, ”moi” ja ”äi”, joka tarkoittaa äitiä. Myös syömi-nen ja juominen ovat alkaneet sujua vai-vattomammin. Valitettavasti harjoituksiin käytettäviä vibroja ei myönnetä apuväli-neenä ja ne ovat aika kalliita. Ostimme ne itse ja satsaus kyllä kannatti.

– Valolla on ollut muutaman kuukau-den harjoittelukäytössä kommunikaatio-kansio. Joskin ”kansio” on vielä vain yk-si A4-paperi. Menetelmänä on suuntaa-va auditiivinen askellus. Auditiivinen-han tarkoittaa kuulonvaraista ja askellus on tässä tapauksessa valintojen tekemistä eri vaihtoehdoista niin, että ne käydään yksi kerrallaan läpi.

– Aiemmin aikuinen on aina päättä-nyt, mitä tehdään, kun Valolla ei ole ol-lut keinoja kertoa itse, mitä haluaa. Nyt Valon kansiossa on tarjolla vaihtoehdot ”olo”, ”paikka”, ”puuha” ja ”muu”. Kysyn koskeeko Valon asia puuhaa ja jos kos-

kee, hän voi valita, koskeeko se musiikkia, leikkiä vai jotain muuta. Ja edelleen, ha-luaako hän esimerkiksi soittaa vai kuun-nella musiikkia.

– Valo kuuntelee mielellään musiik-kia ja hän tanssii sylissä sen tahtiin. Sa-dut ovat myös alkaneet kiinnostaa. Ce-lia-kirjastosta lainattavat koskettelukirjat ovat mieluisia, varsinkin sellaiset, joissa on joku liikuteltava osa, vaikka eläin, jo-ta voi kuljettaa sivuilla. Ja mieliteemoja saduissa ovat ystävän etsiminen tai kun joku auttaa toista.

– Fysioterapian avulla ylläpidetään Va-lon kykyä hallita lihaksistoaan sairauden edetessä. Istuma-asennon hallitseminen

ja etenkin käsien toiminta on tärkeää, kädethän ovat Valon silmät. Valolla on Panda-tuoli, jossa hän voi istua ja leik-kiä omilla äänileluillaan.

– On hienoa, että on ollut ihmisiä, jot-ka ovat uskoneet Valon kykyihin oppia. Kokeilemme rohkeasti kaikkia mahdol-lisia asioita, vaikka hän on vasta kolme-vuotias. Joskus todetaan, että tämän asian aika ei ole vielä, mutta joskus Valo häm-mästyttää meitä taidoillaan. Lääkärissä tu-levat aina esiin ikävät ja negatiiviset asi-at: mitä lapsi ei osaa. Terapioiden avul-la, olemme päässeet ylpeilemään Valon saavutuksilla. Hänellä on edessään vielä paljon mahdollisuuksia, joihin edetään.

Mira Majurin koskettava ”Valon vaiheet”-blogi:

”Päiväkirja vammaisen lapsen vanhemmaksi kasvamisesta, pi-

meistä aallonpohjista, harmaista epätoivon päivistä sekä niistä,

jolloin pieni valon pilkahdus tuo mukanaan toiveen onnellisem-

mista ajoista.”

valonvaiheet.blogspot.fi

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 48

Kokemuksia

Teksti Mira Majuri

Käytännössä kansion käyttö tapah-tuu näin:On perustaso, Valon tapauksessa siinä on neljä vaihtoehtoa: olo, paikka ja puuha sekä muu (jota ei ole erikseen kylläkään merkitty kansioon). Valo valitsee, koskee-ko hänen asiansa oloa, paikkaa vai puu-haa tai kenties jotain muuta. Valinta ta-pahtuu käymällä ensin läpi vaihtoehdot:

kommunikaatiokansionkäytöstä

Valolla on ollut muutaman

kuukauden harjoittelukäy-

tössä kommunikaatiokansio.

Menetelmänä on suuntaava

auditiivinen askellus. Auditii-

vinenhan tarkoittaa kuulon-

varaista ja askellus on täs-

sä tapauksessa valintojen te-

kemistä eri vaihtoehdois-

ta, niin, että ne käydään yk-

si kerrallaan läpi edeten aina

samaa reittiä samassa jär-

jestyksessä.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 9

”Valo, täällä on olo, paikka ja puuha se-kä jotain muuta. Nyt äiti kysyy ja Valo va-litsee, koskeeko sun asia oloa, paikkaa, puuhaa vai jotain muuta.” Ja sitten minä kysyn yksitellen. ”Haluutko valita olon?” Valo viittoo ”kyllä” tai ”ei”. Jos Valo viittoo ”ei”, varmistetaan vielä ”Valo sanoo ei” ja sitten jatketaan. ”Haluutko valita pai-kan?” jne. Jos nyt Valon asia koskisi vaik-kapa puuhaa, hän viittoisi puuhan koh-dalla ”kyllä”. Sitten siirryttäisiin kansiossa seuraavaan kohtaan, sillä puuhasta avau-tuvat vaihtoehdot musiikki, leikki ja jo-tain muuta. Ja taas kysytään samalla kaa-valla. Jos Valo vaikka haluaa leikkiä tie-tyllä lelulla, hän valitsee ”leikin” ja leikis-tä avautuu sitten vaihtoehdot kirja, lelu tai jotain muuta. Sieltä Valo valitsee vaih-toehdon lelu, jonka jälkeen aletaan käy-dä Valon leluja läpi ja Valo valitsee sieltä sitten sen, jonka haluaa. Olennaista on, että valittavana on aina myös vaihtoeh-to ”muu”, koska ei voi olettaa, että Valon asia löytyisi aina kansiosta.

Kansion käyttö on todella vaativa juttu. Se vaatii keskittymiskykyä, jotta jaksaa kuunnella vaihtoehdot sekä hyvää muis-tia, jotta vaihtoehdot myös muistaa. Sik-si olemme aloittaneet niin vähillä vaihto-ehdoilla. Valon puheterapeutin mukaan Valo on todennäköisesti Suomen nuorin tällaisen kommunikaatiokansion käyttä-jä. Muistin tueksi olemmekin kehitelleet kansion käytön oheen sosiaalishaptisia merkkejä. Kyse ei siis ole kehoviittomis-ta, joiden tarkoitus olisi, että Valo alkaisi niitä käyttämään, vaan merkeistä, joiden tarkoitus on helpottaa muistijäljen synty-mistä valintavaihtoehdoista ja niiden jär-jestyksestä. Apua olemme saaneet suo-raan Riitta Lahtiselta, joka on kehittänyt

sosiaalishaptista viestintää kuurosokean miehen kanssa. Ihan huippua!

Oli todella vaikea valita, mitkä asiat ote-taan mukaan ensimmäiseen suppe-aan kansioon. Mitkä olisivat Valolle kaik-kein olennaisimmat jutut? Huomioon pi-ti myös ottaa se, että kansio toivottavasti otetaan jossain vaiheessa käyttöön myös päiväkodissa. Valintoihin ei siis kannat-tanut laittaa sellaisia vaihtoehtoja kuten ”tanssia” tai ”vesileikki”, koska päiväko-dissa tuskin jaksetaan tanssia kanniske-lemalla Valoa ja vesileikkiinkään ei taida päästä koska tahansa.

Useamman luonnostelman jälkeen kansioon valikoitui tapoja kertoa, jos jo-kin on pielessä sekä tietysti tärkeät asiat: missä haluaa olla sekä mitä haluaa teh-dä. Valintoihin valittiin niitä, joiden arve-limme olevan suurimmassa suosiossa. Esimerkiksi paikoiksi valittiin syli ja tuo-li, koska Valo harvemmin haluaa lattial-le. Sitten jos haluaa, hänen täytyy vali-ta kohta ”muu” ja odottaa, kunnes valit-tavaksi tulee lattia. Ajatuksena on, että suosituimmat jutut pääsisi valitsemaan suoraan mahdollisimman yksinkertais-ta reittiä.

Kansion käyttöä on nyt harjoiteltu muu-taman kuukauden ajan. Käyttö aloitettiin tekemällä tutuiksi sosiaalishaptisia merk-kejä. Aina kun Valo oli väsynyt, tein Valol-le kaksi merkkiä: olo ja väsynyt ja sanoi-tin samalla: ”Valon olo on väsynyt.” Ja niin edelleen. Yritin muistaa tehdä sosiaalis-haptisen merkin aina otollisena hetkenä. Joulun aikaan otimme käyttöön kansi-osta puuha-osion. Olo ja paikka jätettiin

siis kokonaan pois ja harjoittelimme puu-han valitsemista ja samalla kansion käy-tön logiikkaa.

Käyttö on haastavaa ja siinä on aikuisel-lekin paljon muistettavaa. Ei ole yksi ei-kä kaksi kertaa, kun olen joutunut kysy-mään uudestaan, mikä sosiaalishapti-nen merkki jollekin tietylle vaihtoehdolle kuului. Ja kuinka monta kertaa olenkaan unohtanut mainita vaihtoehdon ”jotain muuta” tai ylipäätään edennyt väärässä järjestyksessä. Mutta hiljaa hyvä tulee ja nyt kansion käyttö alkaa jo sujua.

Valo valitsee puuhansa kansion avul-la jo melko hyvin. Alkuun hän ihmetteli, miksi äiti alkoi höpistä pitkiä litanioita ai-na kun piti ruveta leikkimään ja vaati te-kemään kaikenmaailman monimutkaisia valintoja, mutta nyt muistijälki alkaa syn-tyä. Oivallus siitä, että päästäkseen valit-semaan tietyn jutun, täytyy edetä tiet-tyä polkua, on tapahtumassa. Valon va-linnanvara jo pelkästään erilaisten puu-hienkin suhteen on kasvanut valtavas-ti, ja Valo on käyttänyt kansiota hyväk-seen valitsemalla paljon lukemista leikki-misen sijaan.

On upeaa nähdä kansion toimivan ja li-säävän lapseni vaikutusmahdollisuuksia omaan elämäänsä. Pikkuhiljaa laajennam-me kansion käyttöä ja otamme mukaan myös vaihtoehdot olo ja paikka. Vaikka kansion käyttö on hidasta ja vaatii paljon paneutumista ja opettelemista, on Valolla silti kyseenalaistamaton oikeus tulla kuul-luksi ja ilmaista itseään, halujaan ja toivei-taan mahdollisimman laajasti.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 410

Valon kommuni-

kaatiokansio on

vain yhden arkin

kokoinen, mutta se

antaa hänelle pal-

jon mahdollisuuk-

sia ilmaista omaa

oloaan ja tahtoaan.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 11

Puheenjohtajalta:

Hanno Peuranenpuheenjohtaja

Valoa kohti

Jälleen vuodenaika alkaa kääntymään seuraavaan. Aurinkoa ja lämpöä tulee päivä päivältä enem-män. Niin mukavaa kuin se monille lisävirran tuo-jana onkin, niin toisille se voi olla yhtä tuskaa – sa-

nan varsinaisessa merkityksessä. Monilla heikkonäköisyy-teen liittyy häikäistymisherkkyys. Helppona suojana var-sinkin kesällä korkealla paistavaan aurinkoon toimii lipal-linen hattu. Kevättalvella haasteena onkin matalla pais-tava aurinko ja lumesta heijastava kirkas valo. Monilla on niin paljon valonarkuutta, että valo kirjaimellisesti kos-kee. Näissä tapauksissa tarpeeksi suojaa ei tunnu riittä-vän kuin hitsauslaseissa, mutta auta armias, kun aurinko meneekin pilveen. Koetapa siinä sitten toimia ulkoilmas-sa tai sisätiloissakaan, jos verhot ovat auki. Milloinkohan saadaan kehitettyä tarpeeksi nopeasti valoon reagoivia linssejä, jotta häikäistymisestä ei tarvitse välittää? Ei taida kuitenkaan ihan vielä pariin vuoteen olla tulossa. Odotel-lessa jatketaan taiteilua kolmien lasien kanssa: tavalliset, aurinkolasit ja ns. välikelinlasit pilviselle säälle.

Monet ovat varmaan saaneet osakseen joka vuoden vaihteeseen osuvan kuntoutus- ja tukihakemusrumban? Jos kuulut niihin onnekkaisiin, että olet onnistunut saa-maan paperitöille useamman vuoden kestävän syklin, niin onneksi olkoon! On melko raskasta vuosittain tai useamminkin täyttää samoja kaavakkeita samoil-la tiedoilla ja pinnistellä mielensä sopukois-ta kaikkia mahdollisia haasteita lapsen ar-keen liittyen. Kaikki hakemuksia use-ammin täyttäneet voivat varmaan yhtyä hartaaseen toiveeseeni, että kaavakkeita olisi mah-dollista kierrättää van-hoilla tiedoilla, jos/

kun tilanne ei ole muuttunut. Näin informaatioteknolo-gian kaudella ”kaikki pitäisi olla mahdollista” ja automati-sointi olla helpottamassa arkea. Toivottavasti pääkaupun-kiseudulla meneillään oleva satoja miljoonia maksava ja vuosia kestävä Apotti-hanke (yhdistelmä sanoista asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelu) tuo omalta osaltaan hel-potusta. Suunnitelmien mukaan ensimmäisiä käyttöönot-toja saa odottaa vielä useamman vuoden.

Tässä numerossa julkaistaan kuluvan vuoden kurssi- ja ta-pahtumakalenteri. Tapahtumia on määrällisesti enem-män kuin aiemmin ja maantieteellistä hajontaa myös. Monelle varmasti tervetullutta vaihtelua. Toivottavasti törmäillään tapahtumissa!

S i l m ä t e r ä 4 / 2 0 1 312

Esityslista1. Kokouksen avaus2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto vuodelta 20136. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus vuodelle 20158. Valitaan yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat vuodelle 201510. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat11. Käsitellään jäsenten hallitukselle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta tekemät esitykset, joista hallituk-sen on esitettävä lausuntonsa kokoukselle12. Kokouksen päätös

Tervetuloa!Hallitus

Kutsu yhdistyksen varsinaisille jäsenille Näkövammaiset lapset ry:n vuosikokoukseen 22.3. klo 10.30 Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna

S i l m ä t e r ä 4 / 2 0 1 3 13

Uusien jäsenperheiden Silmäterä-päivää

vietetään tänä vuonna Pälkäneellä Yrjö-

län maatilalla lauantaina 7.6.2014. Mu-

kaan kutsutaan perheitä, jotka ovat liit-

tyneet Näkövammaiset lapset ry:n jäse-

niksi aikavälillä 1.6.2013–30.4.2014.

Päivän ohjelma n Saapuminen kello 11.00–12.00, jolloin samalla tutustu-taan toisiimme sitä mukaa, kun perheitä tulee paikalle.n Lähiruokalounas kello 12.00n Kello 13.00–14.00 keskustelua vanhemmille Näkövam-maiset lapset ry:n toiminnanjohtajan Leena Honkasen kanssa näkövammaisen lapsen perheen arkeen liittyvistä asioista. Samaan aikaan lapsille omaa puuhaa maatalon pihapiirissä ohjaajien johdolla. n Kello 14.00 tutustutaan pihapiiriin koko joukollan Kello 15.00 iltapäiväpala kodallan Kello 16.00 kotiilähtö

Silmäterä-päivä uusille jäsenille

n Päivässä on mukana myös Sokeain lasten tuki ry:n toi-minnanjohtaja Rilla Aura-Korpi, jolta saa tietoa yhdis-tyksen järjestämistä maksut-tomista hyvinvointi- ja luontolomista.

n Ruokailu ja päivän ohjelma on osallistujille maksuton, mutta matkat jokainen kustantaa itse. n Vuoden aikana yhdistykseen liittyneille lähetetään kut-su ja ilmoittautuminen Uusien jäsenten päivään avautuu osoitteessa www.silmatera.fi ->toiminta->uusien jäsen-perheiden päivä. Ilmoittaudu 2.5.2013 mennessä.n Yrjölän tila on toimiva maitotila, ja pihapiirissa toimi kuusi vuotta myös eko-päiväkoti. Osoite on: Luikalantie 236, Salmentaka.

Lämpimästi tervetuloa, vietetään yhdessä mukava kesäpäivä!

ww

w.s

ilm

ater

a.fi

S i l m ä t e r ä 4 / 2 0 1 314

Reimakka

n Annariikka Sivonen on pieksämäkeläinen terveydenhoitaja-sairaanhoitaja ja näkömonivammaisen, vuonna 2007 syntyneen Reiman äiti. Perheeseen kuuluvat myös vuonna 2013 syntynyt Saini ja aviomies Juha.

Puun ja kuoren välissä

annariikka.sivonen@gmail.com

Vuosi sitten ruokalautasten kilinä ja löylyn sihahdus olivat desibelipiikkejä Reiman muuten niin hiljaisessa äänimaailmassa. Ensin lisääntyivät päiväkotikäynnit, sitten tuli pikkusisko ja lopuksi alkoi koulu. Tä-män kaiken hän on sietänyt hyvin. Kuu-losuojaimet kulkevat koululaukussa, sillä

sairastelujen jälkeen Reimassa vilahtaa vielä ääniyliherk-kä puoli. Silloin Sainin kiljuminen tai imurointi voi olla liikaa. Moniaistista siedätyshoitoa on ollut viime aikoina tarjolla. Sainilta Reima saa reippaampaa hierontaa, kun neiti äkkiarvaamatta nappaa kuontalosta kiinni, vetää korvasta tai puree sormia. Lähestymistä voi vielä tehos-taa huutamalla korvaan ”tä-tä-tää” ja hakkaamalla pää-tä lelulla. Kaikki vain pääosin naurattaa Reimaa. Hyvä niin, kun ei lasta voi pleksikoppiinkaan sulkea, kumpaa-kaan. Aika näköjään korjaa uskomattoman paljon pik-kulapsiajan ongelmia. Yöunien lyhyys oli pinnalla mon-ta vuotta. Eskari näyttää muuttaneen tilanteen. Arkisin 8 –9 tuntia on sääntö ja joskus viikonloppuisin on nähty jopa kymmenen tunnin yhtenäiset unet. Eipä olisi usko-nut pari vuotta sitten.

Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä suurempi paino vanhemman omalla kokemuksella on. Vaikeasti moni-vammaisia lapsia on sen verran vähän, että heitä ei yh-

den sairaalan alueelle mahdu kovin monia samoin vammoin ja ongel-min. Ammattilaisilta tulevat oh-jeet tuntuvatkin olevan yhä use-

ammin arvailua. Yksi kan-nattaa yksiteholaseja,

toinen kaksitehoja ja kolmas monitehoja, kunnes taas palataan

ympyrän alkuun. Yhden mielestä seisomateline on elä-män edellytys, toiselle se on romurautaa. Yksi suosittaa lonkkaortoosia 24/7, toinen ei näe siinä lainkaan hyötyjä.

Tietoa, vaihtoehtoja ja vertaistukea on tietoyhteiskun-nassa kaikkien saatavilla ja sen myötä uusia kuntoutus-muotoja, joista suhteellisen kankeissa terveydenhuollon ympyröissä ei ole kuultukaan. Vanhempana on usein puun ja kuoren välissä yrittäessään löytää omalle lapsel-le toimivimmat muodot ja tavat. Puhumattakaan sopi-vimmasta koulusta tai parhaasta avustajasta, jos on käy-nyt niin onnekkaasti, että niitä on valittavaksi asti. Ikävä kyllä vaihtoehdot tuovat mukanaan myös kaikkitietävyyt-tä ja hurmoshenkisyyttä. On vain paperinohut raja välis-sä mikä on tiedottamista ja mikä on arvostelua. Jos van-hempi kysyy vertaispiireissä kokemuksia hoitomuodosta, hän tuskin haluaa saada vastaukseksi kauhistelevia kom-mentteja tai humpuukiksi lyttäämistä. Ikävin komment-ti eräässä vertaisryhmässä oli ”En koskaan antaisi tehdä noin omalle lapselleni.” Mahtoi paljon auttaa kysyjää, kun vammaisen lapsen hoidosta päättäminen on muutenkin niin vaivatonta. On tullut jupistua itsekin. Minä en kyl-lä ikinä… Kumma kun nuo aina… Mutta sitten kun itse on kohdannut samanlaisen tilanteen, onkin huomannut että kaikelle on syynsä. Arvostelulle olisi varaa, jos eläi-simme pari viikkoa toistemme arkea. Siihen asti on pa-rempi vain kertoa asiallisesti kun kysytään ja suunnata leijonanvoimat oman lauman puolesta karjahteluun. It-seltäni tosin puuttuu se leijonaemogeeni, joka saisi nou-semaan takajaloilleen ja tallomaan tarvittaessa varpaille-kin. Tarvitsisin taakseni kaikkiin tapaamisin selkärangan, joka minun sanoessa ”joo”, sanoisi ”eipäs” ja paukuttaisi tassua pöytään. Jos lapsena opetettiin olemaan kiltti, eri-tyisen vanhempana voisi olla enemmän tarvetta tottele-mattomuuskoulutukselle.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 15

Minja

n Minja Survonen on 14-vuotias synty-mäsokea piikkiöläinen koululainen.

Avustajani Sonja ja 11 muu-ta oppilasta ja aikuista läh-dimme Portugaliin KLM:n lennolla. Haluan mainita lentoyhtiön siksi, että se jäi mieleeni. Sain nimittäin tutustua pistekirjoituksella

lentokoneen turvaohjeisiin ja tunnuste-lin myös kohokarttaa lentokoneen poh-japiirustuksesta. Tämä jäi mieleeni, sillä en ole vastaavasta kuullut.

Lissabonissa majoituimme hotelliin yh-deksi yöksi. Maanantaiaamuna lähdimme bussilla kohti Ansiaon kaupunkia. Siel-lä oppilaat menivät kahteen eri kouluun. Osa meni Ansiaoon ja osa Avelariin. Itse menin Avelariin. Silti kaikki koulun ul-kopuoliset ohjelmat olivat yhteisiä, kos-ka koulut olivat lähekkäin. Kummassakin koulussa oli portugalilaisia oppilaita, jot-

ka olivat myös mukana oppilasvaihdossa. Majoituimme heidän perheisiinsä. Sonja ja minä pääsimme mukavaan isäntäper-heeseen. Perheessä kaikki otettiin hyvin huomioon ja olin tyytyväinen, että pää-sin juuri siihen perheeseen.

Kansainvälisyyttä

PortugalissaVuoden 2013 alussa Piikkiön yhtenäiskouluun eli kouluun

jossa käyn, tuli portugalilaisia oppilaita ja opettajia. Se liit-

tyi koulun kansainvälisyysryhmän oppilasvaihtoon. Juuri se

portugalilaisten vierailu oli syynä siihen, että saman vuoden

lokakuussa istuin lentokoneessa matkalla Portugaliin.

n Roomalaisilla raunioilla kaverini Noo-ran kanssa.

KU

VAT

SON

JA Y

LAN

DER

Ensimmäinen koulupäivä Portugalissa kului ihmetellen ja odottaen iltaa. Por-tugalilaisessa ja suomalaisessa koulussa on toki eroja. Varsinkin portugalilainen kouluruokailu jäi mieleen, koska melu-taso oli kova ja en aina kuullut, mitä mi-

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 416

nulle yritettiin sanoa. Siksi Sonjan suun-taohjeiden tulkitseminen oli vaikeaa. Yh-tenä päivänä minä ja Sonja emme men-neet kouluruokalaan syömään, vaan söim-me muualla. Nyt ainakin osaan arvostaa suomalaista kouluruokailua.

Portugalilaisista koulutunneista en in-nostunut, mutta onneksi emme olleet jo-ka päivä koulussa. Kävimme vierailemas-sa Coimbran yliopistossa aivojen tutki-muskeskuksessa. Siitä en ollut kovin kiin-nostunut, mutta samana tiistaipäivänä kä-vimme kiertelemässä roomalaisia rauni-oita, jotka olivat todella mielenkiintoisia. Pääsin oppaamme luvalla kokeilemaan roomalaista pylvästä ja patsasta. Ne oli-vat hienoja eikä toisten kuvailemalla niitä ymmärtänyt samalla tavalla. Kun yhdis-tin minulle kerrotun kuvailun ja pari pat-saskokeilua, sain hyvän kuvan raunioista.

Matka oli todella opettavainen. Sain vii-kon annoksen portugalilaisesta elämästä ja tutustuin moniin uusiin ihmisiin. Sain myös uusia luontokokemuksia. Yhtenä il-tana isäntäperheemme vei minut ja Son-jan kävelemään kaduille. Silloin pääsin kokeilemaan oikeaa oliivipuuta. Samalla kadulla oli myös viikunapuu. Pidän luon-nosta, joten oli mukava kokemus pääs-tä kokeilemaan vähän erilaisiakin kas-veja. Sen lisäksi vielä viikunat olivat hy-viä, mutta samaa en voi sanoa oliiveista omalta kohdaltani.

Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli viimeinen ilta isäntäperheessämme. Sonja lähti illalla tutustumaan lähiym-päristöön omalla ajallaan. En kuitenkaan ollut isäntäperheessä ainoana suomalai-sena. Yksi toinen suomalainen oppilas

sekä yksi portugalilaisista tulivat isäntä-perheeseen. Oli hauskaa viettää viimei-nen ilta neljän hengen porukalla.

Lauantaina me suomalaiset lähdimme Avelarista ja Ansiaosta kohti Lissabonia. Portugalilaiset kansainvälisyysoppilaat tulivat saattamaan meitä Lissaboniin sa-malla bussilla. Bussissa Ansiaosta lähdet-tyämme, kirjoitin melko haikeat lyriikat, jotka kuvasivat tilannetta ja sitä, miltä tuntui. Silloin jo kansainvälistyneenä kir-joitin ne englanniksi. Ne olivat valmiit jo ennen Lissaboniin saapumistamme. Por-tugalilaiset lähtivät samana iltana takai-sin Ansiaoon. Onneksi he tulisivat Suo-meen tammikuussa. Näkisimme toisem-me taas muutaman kuukauden päästä.

Meitä suomalaisia odotti ostosreissu. Kauppakeskus oli melko suuri ja kauppoja oli joka lähtöön. Liikuin suomalaisen ka-verini kanssa osittain kahdestaan ja soi-tin Sonjalle tarpeen vaatiessa. Oli haus-kaa etsiä itselleni sopivia ja hienoja vaat-teita. Teinkin muutaman löydön. Lisäksi kävimme paikallisessa käsityöliikkeessä, jossa olisin voinut viettää kauemminkin aikaa. Sillä ostosreissulla käytin pankki-korttiani ensimmäisiä kertoja. Portuga-lissa kortilla maksu ei ensimmäisellä ker-ralla ihan sujunut. Kaverini ei koskaan ollut maksanut kortilla ja myyjä ei osan-nut englantia, jotta olisi voinut neuvoa, milloin näppäilen tunnusluvun. Onneksi paikalle tuli yksi hieman englantia osaa-va ja saatiin asia hoidettua. Koskaan ei takana oleva jono ole tuntunut niin pai-nostavalta kuin silloin.

Ikimuistoisen ostosreissun jälkeen me

suomalaiset menimme hotellille. Nukuim-me muutaman tunnin ja menimme aa-mulla viiden maissa lentokentälle. Len-tokonematka Suomeen sujui hyvin. Sain taas turvaohjeet pisteillä ja kohokartan lentokoneen pohjapiirustuksesta. Enää se ei tosin ollut yhtä mielenkiintoinen, mutta tästä lentomatkasta kiinnostavan teki kiertely Amsterdamin lentokentällä, koska vaihdoimme lentokonetta siellä.

Suomeen päästyämme olimme väsy-neitä, mutta monta kokemusta rikkaam-pia. Olin tyytyväinen matkaan. Opin pal-jon matkan aikana erilaisesta kulttuuris-ta. Matkan aikana vasta ymmärsin, että ei englantia tarvitse täydellisesti puhua ja silti tulee ymmärretyksi. Suosittelen kai-kille erilaisia matkoja koulujen ja muiden kautta. Matkalla kohdemaasta saa erilai-sen kuvan kuin matkatoimistojen turis-timatkoilla.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 17

Lasketellessani 23-vuotiaan moni-näkövammaisen poikani Laurin kanssa, olen kokenut tasa-arvoa – mekin voimme nauttia lasket-

telun riemusta muiden perheiden tavoin.Laurin ja minun innostus soveltavaan

lasketteluun syntyi noin 12 vuotta sitten, kun perheemme sai osallistua Sokeain las-ten tuki ry:n järjestämälle viikonlopun pituiselle laskettelulomalle Messilässä. Lomalla saimme opetusta lasketteluun, opaslaskijana toimimiseen sekä hississä avustamiseen. Tuo talvinen loma on ol-lut kuin lumipallo, joka talvi talvelta on kasvanut aina vain suuremmaksi.

Tämän jälkeen olemme käyneet Lau-rin kanssa laskettelemassa joka hiihtolo-mallamme Riihivuoressa Keski-Suomessa. Laurin kasvaessa aikuiseksi omat taitoni ja voimani eivät enää riittäneet olemaan yksin hänen opaslaskijanaan. Lastenrin-teessä vielä pärjäsimme, mutta Lauri kai-pasi vauhdikkaampaa menoa.

Muutama vuosi sitten turkulaiset hiih-

donopettajat Larri Vermola, Hedi Ten-ho ja Katri Arnivaara haaveilivat sovel-tavan alppihiihdon harrasteryhmästä. Tuumasta toimeen – perustimme loka-kuussa 2012 soveltavan alppihiihdon yh-distyksen Iloski ry:n. Yhdistys toimii va-paaehtoistyön voimin. Jäseniä on nyt yli 50, joista vammaisia lapsia ja nuoria ai-kuisia on puolet ja toinen puolet on van-hempia, opaslaskijoita, hiihdonopettajia ja liikunnan ammattilaisia.

Viime talvikaudella meillä oli treenit joka tiistai Turun Hirvensalossa ja noin 25 Iloskin jäsentä oli nauttimassa ja iloit-semassa yhdessä laskemista. Treeneissä oli sekä kelkkalaskijoita että pystylaskijoita. Olimme Laurin kanssa mukana kaikissa treeneissä lasketellen avustussauva apu-välineenä. Vaikka välillä kaaduttiin, ei se Lauria haitannut – pannut kuuluvat la-jin luonteeseen.

Itse hain lisäoppia vuodenvaihteessa Vuokatista alppihiihdonohjaajakurssilta. Kurssilta sain lisää ymmärrystä lajista, oh-

jaamisesta ja avustamisesta. Nyt minulla on enemmän eväitä Iloskin hallitustyös-kentelyyn ja opaslaskijana toimimiseen.

Laskettelu on niin ihana harrastus, että kannustan kaikkia sitä kokeilemaan. VAU ry järjestää Talviliikuntapäiviä ja Lumi-lauantaita, jonne on helppo tulla kokei-lemaan laskettelua ja tutustumaan avus-tamiseen ja avustusvälineisiin. Monis-sa hiihtokeskuksissa on hiihdonopetta-jia, jotka ovat saaneet soveltavan alppi-hiihdon koulutuksen, joten opetusta ja avustusvälineitä saattaa löytyä lähimmäs-tä hiihtokeskuksesta. Voit kysyä neuvoja myös kotikuntasi erityisliikunnanohjaa-jalta, miten lähteä kokeilemaan laskette-lua lapsesi kanssa.

Nautitaan liikunnan tuomasta ilosta talvisessa luonnossa!

Turun seudulla asuvat,

tulkaa Iloskin treeneihin!

www.iloski.fi

Laskettelu on ihana harrastus

Teksti Jaana Engblom

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 418

ViestejämäessäLaskettelussa käytettäviä sosiaalisia pikaviestejä

Jaana Engblom, Rimma Joenperä ja Riitta Lahtinen ovat julkaisseet opas-kirjan, jossa esitellään lasketteluun soveltuvia sosiaalisia pikaviestejä. Li-säksi opaskirjassa havainnollistetaan, miten kuvailua voidaan käyttää kom-munikaation tukena laskettelussa.

Lasketteluharrastuksen parissa myös kuurosokea tai kuulonäkövam-mainen voi nauttia talvisesta luon-nosta, vauhdista ja liikunnan tuomas-ta riemusta. Esiin saattaa kuitenkin nousta muutamia kommunikaatioon ja turvallisuuteen liittyviä haasteita. Miten esimerkiksi kuurosokea lasket-telija ja hänen opaslaskijansa voivat kommunikoida turvallisesti rintees-sä, kun molempien kädet ovat kiin-ni avustussauvassa? Miten taktiiliviit-tomakieltä hallitsematon laskettelu-avustaja tai hiihdonopettaja voi kom-munikoida taktiilisti viittovan tai so-kean kuulovammaisen laskettelijan kanssa?

Eräs ratkaisu on käyttää sosiaalisia pikaviestejä, joita voi opetella, vaikka ei osaisikaan viittomakieltä.

Opaskirjan tarkoituksena on kan-nustaa hiihdonopettajia ja opaslas-kijoita ottamaan käyttöönsä sosiaa-liset pikaviestit kommunikaation tu-eksi kuurosokeiden laskettelijoiden kanssa.

Opaskirja on luettavissa PDF-ver-siona Suomen Kuurosokeat ry:n koti-sivuilla www.kuurosokeat.fi .

Kaikille avoimet Lumilauantaitn Lauantai 15.3. klo 10.00–15.00 Pikku-Syöte, PudasjärviPikkusyötteen myyntipalvelu, myyntipalvelu@pikkusyote.fi, puh. (08) 815 4000

Ensisijaisesti lapsiperheille suunnatut Lumilauantaitn Lauantai 8.3. klo 10.00–15.00 Mielakka, KouvolaMia Kalpa, mia.kalpa@kvyry.fi, puh. 040 7449 439n Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava laskijan ja avustajan nimi, osallistuvien perheenjäsenten lukumäärä, yhteystiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, pysty-laskijan pituus/paino ja monon nro tai kelkkalaskijan pyörätuolin istuimen leveys, ku-vaus vammasta/avustuksen tarve, aikaisempi laskettelukokemus, lupaus valo-/video-kuvaamiseen/haastatteluun ja muut sellaiset seikat, jotka ohjaajien on hyvä tietää.

Lumilauantaitarjoaa iloista talviliikuntaa

Lumilauantai on koko perheen liikuntatapahtuma, jossa jokainen voi liikkua mieleisellään tavalla lumella lasketellen, hiihtäen tai pulkkaillen. Tapahtumiin etukäteen ilmoittautuneille vammaislaskijoille ja opaslaskijalle/avustajalle las-kettelun opetus, hissiliput ja välineet ovat maksuttomia. Muille perheenjäse-

nille hissiliput ja välinevuokrat ovat maksullisia.

ELIN

A V

UO

HEL

AIN

EN

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 19

Leirillä on yhdeksän eri ryhmää joihin valitaan noin kymmenen laskijaa / ryhmä. Osallistujat valitaan hakemusten perusteella ja valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti 15.3. jälkeen.

Alustava ohjelmaPerjantai 4.4.klo 16.00–17.00 Leirin yhteinen aloitusklo 17.30 Välinesovitusta rinteessäja ensimmäiset laskutLauantai 5.4.klo 10.00–12.30 Koulutus rinteessä alkaaklo 13.00–14.30 Lounasklo 14.30–18.00 Koulutus rinteessä jatkuuSunnuntai 6.4.klo 10.00–12.30 Koulutus rinteessä jatkuuklo 13.00 Lounas ja leirin päätös

Osallistumismaksu: 250 euroa, joka sisältää opetuksen, hissiliput (laskija ja avustaja) ja soveltavan alppihiihdon välineet.Majoituksista, vakuutuksista ja ruokailuista aiheutuvista kuluista vastaa jokainen itse. Jos tarvitset avustajaa, huo-lehdithan avustajan itse. Avustajalta vaaditaan aikaisem-paa laskettelukokemusta. Henkilökohtaiselta laskevalta

avustajalta ei peritä osallistumismaksua, mutta muut ku-lut (välinevuokrat, majoitus, ruokailu) tulee kustantaa itse.Mökkimajoitusta voi tiedustella suoraan Morvan majata-losta tai Mökki- ja hotellimajoituksia Himos Lomien kes-kusvaraamosta puh. (014) 717 5500 tai Himosmaailman kautta, puh. 0400 150 450, info@himosmaailma.fi. Varaukset on syytä tehdä ajoissa.Ilmoittautumiset 15.3.2014 mennessä Anu Hämäläinen anu.hamalainen@vammaisurheilu.fiIlmoittautumisen yhteydessä tulee kertoa laskijan ja avustajan nimi, yhteystiedot, puhelinnumerot ja molem-pien sähköpostiosoitteet, pyörätuolin istuimen leveys, mahdollinen, apuvälineen käyttö ja miten vamma/pitkä-aikaissairaus näkyy liikkumisessa, avustuksen tarve, aikai-sempi laskettelukokemus, lupaus valo-/videokuvaami-seen ja muut sellaiset seikat, jotka ohjaajien on hyvä tie-tää. Leirillä kuvataan soveltavan alppihiihdon video ja otetaan lehtikuvia.Lisätiedot: Susanna Tero, susanna.tero@kvtl.fi, puh. 0207 718 305 taiAnu Hämäläinen, anu.hamalainen@vammaisurheilu.fi, puh. 044 752 9373

Yhteistyössä: Suomen Vammaisurheilu ja -liikuntaVAU ry, Malike, Aksoni ry, Sokeain lasten tuki ry

Soveltavan alppihiihdon camp4.–6.4.2014 Jämsän HimoksellaLeiri on tarkoitettu liikunta-, näkö- ja ke-

hitysvammaisille sekä elinsiirron saa-

neille henkilöille. Leirin tavoitteena on

löytää jokaiselle soveltuva laskettelu-

tapa sekä oppia itsenäiset taidot jatkaa

harrastusta leirin jälkeen. Opetuksessa

hyödynnetään soveltavan alppihiihdon

välineitä. Opettamisesta vastaavat sovel-

tavan alppihiihdon opettajat vapaaeh-

toisten avustajien kanssa.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 420

Tapahtuuvuonna 2014

Liikunnallinen pääsiäinen 18.–20.4.

Liikuntakeskus Pajulahti, Nastolan Lajikokeiluja, menoa ja meininkiä.n Mukaan mahtuu 10 näkövammaisen lapsen perhettä. Osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. n Hinnat: aikuinen 168,30 €, lapsi 6–16v. 146,40 €, lapsi0–5-vuotias ilmaiseksi. Hinnat sisältävät hotellitason majoi-tuksen (2 vuorokautta) sekä täysihoidon. Perjantainaaloitetaan klo 14.00 ja sunnuntaina päätetään lounaaseen. n Hakemukset 28.2.2014 mennessä. Järjestetään yhteistyössä Suomen Vammaisurheilu ja-liikunta VAU ry:n kanssa.

Leikki-ikäisen ja läheisen viikonloppu 23.–24.8.

Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasalan 3–6-vuotiaille näkövammaisille lapsille ja heidän iso-vanhemmilleen, kummille tai muulle perheen läheiselle. Mukaan mahtuu 6 lasta läheisineen.n Hinta: lapsi ilmainen, 80 € läheiseltä (täysihoito).n Hakemukset 16.6.2014 mennessä.Järjestetään Sokeain lasten Tukisäätiön tuella.

Syysviikonloppu 20.–21.9.

Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasalan Liikuntaa ja muuta hauskaa puuhaa lasten ja perheiden kesken.n Hinnat: näkövammainen lapsi ja yksi saattaja ilmainen, aikuinen 92 €, 2–12-vuotias lapsi 46 €, alle 2-vuotiaatveloituksetta (täysihoito).n Hakemukset 18.8.2014 mennessä.

ViikonlopputapaamisiaMökkiviikonloppu vanhemmille 3.–5.10.

Viiangin mökki, Suomussalmin Vanhempien oma viikonloppu vanhassa rajavartiolai-toksen mökissä. Viikonlopun aikana tehdään yhdessä ruuat, lämmitetään sauna ja turistaan vertaisryhmässä. n Hinta: 20 €/vanhempi (sis. majoituksen). n Hakemukset 1.9.2014 mennessä.

Isien mökkiviikonloppu 4.–5.10.

Hokajärven eräkämppä, Hämeenlinnan Äijämeininkiä, saunomista ja jutustelua järven rannalla.Viikonlopun aikana tehdään itse ruuat ja lämmitetään sauna. n Hinta: 10 € (sis. majoituksen).n Hakemukset 1.9.2014 mennessä.

Äitien mökkiviikonloppu 18.–19.10.

Hokajärven eräkämppä, Hämeenlinnan Hyvää seuraa, yhdessä tehtyä ruokaa ja saunomistaitse lämmitetyssä saunassa. n Hinta: 10 € (sis. majoituksen).n Hakemukset 15.9.2014 mennessä.

Hak

emuk

set j

a ilm

oitt

autu

mis

et n

etis

sä w

ww

.silm

ater

a.fi/

toim

inta

, puh

elim

itse

09 7

52 2

540

ww

w.s

ilm

ater

a.fi

Sopeutumisvalmennuskurssi I 24.–27.6. (0–6-vuotiaat näkövammaiset lapset)

Kylpylähotelli Päiväkumpu, KarjalohjaKurssin ohjelmassa on tietoa ja keskusteluja aiheista:n Lapsen kehitys n Sosiaaliturvan Päivähoiton Arjen voimavaratn Hakemukset 13.5.2014 mennessä.

Oo mun kaa!Oo mun kaa! -leiri

16.–19.6. Nuorisokeskus Marttinen, Virrat n Leiriohjelmassa on perinteisiä pelejä, leikkejä, askartelua, saunomista ja iltanuotioita. n Mukaan mahtuu 12 näkövammaista lasta.n Hinta: 80 € (sis. täysihoidon ja ohjelman)n Hakemukset 30.4.2014 mennessä.n HUOM! Oo mun kaa! -leirille lapset tulevat ilman vanhempia. Mikäli lapsi tarvitsee henkilökohtaisen avustajan, ottakaa yhteyttä Näkövammaiset lapset ry:n toimistoon. Avustajan kustannukset perhe anoo itse kunnan sosiaalitoimelta tai muulta taholta. Huomioikaa, että avustajalle täytyy kustantaa majoitus, matkat, ruokailut ja avustajan palkkio. Kunnan maksusitoumus toimitetaan yhdistykseen viimeistään kahta viikkoa ennen leirin alkua.

Oo mun kaa! -kerhot n Kerhot kokoontuvat kerran kuukaudessa Helsingissä, Tampereella ja Turussa.Kerhoissa pelataan, askarrellaan, liikutaan ja retkeillään kaveriporukassa. n Tarkemmat tiedot kerhoista löytyvät osoitteesta www.silmatera.fi/toiminta

Sopeutumisvalmennuskurssit

Sopeutumisvalmennuskurssi II 17.–20.7. (7–12-vuotiaat näkövammaiset lapset)

Kylpylähotelli Päiväkumpu, KarjalohjaKurssin ohjelmassa on tietoa ja keskusteluja aiheista:n Näkövamman vaikutus arjessa selviytymiseen n Sosiaaliturva n Koulunkäynnin haasteitan Arjen voimavaratn Hakemukset 26.5.2014 mennessä.

Sopeutumisvalmennuskurssit I ja II on tarkoitettu näkövammaisten lasten perheil-le, jotka nykyisessä elämäntilanteessaan tarvitsevat tietoa ja ohjausta vammaisen lapsen kehityksen tukemiseksi sekä voimavaroja arjen asioiden hallintaan.Kummallekin kurssille valitaan hakemusten perusteella 5–6 perhettä. Kurssin oma-vastuu on 100 €/perhe. Mikäli hakemuksen liitteenä on lääkärintodistus sopeutu-misvalmennuksen tarpeesta, voi matkakorvausta hakea Kelalta.Kursseille haetaan Näkövammaiset lapset ry:n hakulomakkeella.Kurssit järjestetään RAY:n tuella.

ww

w.s

ilm

ater

a.fi

Perhetapaamisia ja päiväretkiä

Sokkotreffit

Perhetapaamiset Jaatisen majalla, Helsingissän 2.2. klo 16–18 Katse tulevaisuuteen, vieraana työllisyys-neuvoja Ville Ukkola, Näkövammaisten Keskusliitto ryn 16.3. klo 16–18 n Ilmoittautumiset: vertaistukija Hanna Mäkelä,hannasofia.makela@gmail.com

Kotieläintila 18.5. klo 13–16

Fallkulla, Helsinkin Maatalon eläimiä Fallkullan idyllisessä miljöössä.n Ei sisäänpääsymaksua. n Ilmoittautuminen 14.4.2014 mennessä.

Kotieläinpuisto 24.5. klo 10–12

4H elämysmaailma, Ylistaron Rapsutellaan poneja, lampaita, vuohia, koiraa… n Näkövammaiset lapset ry kustantaa lasten sisäänpää-syn kotieläinpuistoon.n Ilmoittautuminen 22.4.2014 mennessä.

Retki ruukkiin 2.8. klo 13–15

Fiskarsn Opastettu kävelykierros ruukissa ja lasinpuhallusta. n Kävelykierros ilmainen, lasinpuhallus maksullinen.n Ilmoittautuminen 16.6.2014 mennessä. n Hakemukset ja ilmoittautumiset www.silmatera.fi/toiminta, puh. (09) 752 2540

Muiden toimijoiden tarjontaaHyvinvointilomat ry:n tukema loma

21.–26.7. Lomakeskus Huhmari, Polvijärvin Huhmarissa on loistavat puitteet leppoisalle lomalle. Rannan ja luonnon läheisyys sekä sisätilat allasosastoi-neen kutsuvat perheitä viettämään aikaa yhdessä. Per-heillä on mahdollisuus osallistua myös Hyvinvointilomien ohjattuihin vapaa-ajan ohjelmiin.n Lomalle hakeudutaan Hyvinvointilomien omalla haku-kaavakkeella, jonka voi tulostaa osoitteesta:http://www.hyvinvointilomat.fi/hae-lomalle. Hakulomake lähetetään huolellisesti täytettynä 11.4. 2014 mennessä Näkövammaiset lapset ry:n toimistolle. Hyvinvointilomat ry tekee päätöksen lomatuesta ja vastaa kaikesta muusta lomaan liittyvästä.n Hinta: Aikuinen 110 € ja alle 16-vuotiaat lapset maksutta(täysihoito).

Sokeain lasten tuki ry

järjestää perheille ilmaisia kylpyläpäiviä ja lomia. n Lomatarjonnasta tietoa osoitteessa:www.sokeainlastentuki.com

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

järjestää vammaisille lapsille ja nuorille liikuntatapahtu-mia, Sporttiskerhoja ja lajikokeiluja eri puolella Suomea. n http://www.vammaisurheilu.fi

Näkövammaisten Keskusliitto ry nuorisotoimi

järjestää kursseja, leirejä ja harrastustoimintaa 12–30-vuotiaille näkövammaisille nuorille.n http://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/nuoret

Teksti Ritva Hoikkala

Vuosien saatossa erityis-koulujen opetuskäytännöt ovat muotoutuneet kuuro-sokeille sopiviksi pikkuhil-jaa. Nämä ovat Kööpenha-minan yliopiston apulais-professorin Jesper Dam-

meyerin nimeämiä ”kuurosokeuskäytän-töjä”, joita työntekijät eivät itse enää huo-maa erityisiksi. Yhteistyötavat ja kuuro-sokean oppilaan kanssa toimiminen sekä opetusmateriaalien muokkaaminen ovat näitä kuurosokeuskäytäntöjä, jotka luo-vat kuurosokeuskulttuuria myös koulu-jen sisällä. Taktiileja, tunnusteltavia ma-teriaaleja liimataan oppimateriaaleihin ja kosketeltavia ”maisemia” eri kirjoista tehdään kankailla ja nukeilla sekä kuu-rosokean että muidenkin pienten oppi-laiden iloksi. Näitä käsiteltäviin aiheisiin liittyviä tunnusteltavia maisemakuvia voi

Kuurosokeidenopetuskäytäntöjä SuomessaOppimista lähikontaktissa yhdessä aikuisen kanssa

Näkövammaisten lasten joukossa on kaksoisaistivammai-

sia, näkö- tai kuulomonivammaisiksi luokiteltavia lapsia, joi-

ta voitaisiin kutsua myös syntymästään kuurosokeiksi tai

kuulonäkövammaisiksi. Nimikkeet vaihtelevat käytännös-

sä diagnosoivan tahon ja primaarivamman mukaan. Kuuro-

sokeus tai kuulonäkövamma on käsitteenä hyvin epäyhte-

näinen ryhmä tiloja, joissa vamman vaikeusaste, aiheuttaja

ja alkamisikä vaihtelevat suuresti. Kuurosokeus on siis eri-

tyinen kuulon ja näön toimintarajoitteiden yhdistelmä.

olla koulun käytävillä kaikkien tutkitta-vana. Tämä tuo kuurosokeutta näkyväksi osaksi koulun omaa kulttuuria.

Iloa ryhmässäEnglantilaisen Sense-organisaation (The National Deafblind Rubella Associati-on) ohjaavan opettajan Keith Parkin ke-hittämä interaktiivinen tarinankerronta on eräs helposti toteutettava ryhmätuo-kiomenetelmä, joka sopii kuurosokeil-le ja monivammaisille lapsille. Park on itse työstänyt monivammaisten kanssa yleisopetuksen kouluissa käytettyjä kerto-muksia, mm. tarinoita Raamatusta, Dick-ensin Joulukertomuksen (Saiturin joulu), otteita Shakespearen näytelmistä (Mac-beth), satuklassikoita ja vanhalla englan-nin kielellä esitettyjä runoja. Macbeth on esitetty Shakespearen Globe-teatteris-sa kuurosokeiden henkilöiden ja avust-

n Ronja Ryövärintytären maisema kosketel tavana versiona.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 25

ajien keskellä, hyvin resonoivan puulat-tian päällä. Park suosittelee kerrontatapaa myös kansalliseepoksemme Kalevalan ta-rinoiden kerrontaan. Vaikka kuurosoke-at lapset eivät välttämättä ymmärräkään tarinassa puhuttuja sanoja, he voivat sil-ti olla tarinassa mukana. Vuorovaikut-teinen tarinankerronta on yksi tapa saa-da lapset mukaan ryhmätoimintaan. He voivat esimerkiksi tömistää jalkoja, taput-taa käsiä tai käyttää soittimia ja heliseviä sadekeppejä tuodakseen esiin kerrotun tarinan vibroakusteisia elementtiä ja ker-ronnan rytmiä. Tarinankerrontaan voivat osallistua kaikkien lasten lisäksi opetta-jat, henkilökunta ja lasten vanhemmat.

Suomalaiset opetusratkaisutSuomessa kuurosokeiden lasten opetus-ratkaisut ovat hyvin yksilöllisiä ja oppi-laan aisteissa saattaa tapahtua muutok-sia kesken koulunkäynnin, jolloin ope-tusmenetelmiä on muutettava. Kuulo-näkövammaisen oppilaan istumapaikan valinnassa, akustiikassa ja taulutyösken-telyssä on omat lainalaisuutensa kapean näkökentän takia. Oppikirjojen värien valinta on heille tärkeää. Syntymästä asti kuurosokeitten opetus on joko oppiaine-jaon mukaista tai toiminta-alueittain to-teutettavaa. Yhtenäistä opetusmenetelmää ei ole olemassa, mutta tutkimuksessa tuli ilmi kuurosokeitten opetukselle ominai-sia opetuskäytäntöjä joka koulussa. Työ-tapoja muokataan ja vaihdetaan kuuro-sokean aistien käytölle sopivaksi eri op-piaineissa, osa kirjoista on pistekirjoituk-sena tilattavissa ja kuvaesimerkit muute-taan kouluilla taktiileiksi, tunnusteltavik-si, tai ne toteutetaan esineillä. Omia tari-noita muokataan koskettelukirjoiksi ja ai-heiksi valitaan oppilasta kiinnostavia asi-oita. Kuurosokea oppilas tarvitsee oman työskentelypisteen, selkeät paikat tava-roille ja oman henkilökohtaisen koulun-

käyntiavustajan. Apuvälineistä tärkeim-piä olivat haastattelujen mukaan sisäkor-vaimplantti ja henkilökohtainen tietoko-ne. Kouluissa käytetään laajasti kaikkia puhetta tukevia ja korvaavia kommuni-kaatiotapoja ja opetushenkilöstön lisä-kouluttautumista ja ammattitaitoa ar-vostetaan. Aikuinen on lähikontaktissa oppilaaseen koko ajan ja toimii opetta-misen lisäksi oppilaan tulkkina, kuvaili-jana ja opastajana koulun arjessa. Kou-luissa tehdään paljon opetusmateriaalia itse. Näitä ovat mm. taktiilikansiot, pis-tekirjoitustehtävät, tunnustelumateriaa-lit, kuvat ja koritehtävät. Kuurosokeiden kanssa työskentelevältä aikuiselta vaadi-taan hyviä yhteistyötaitoja, eläytymisky-kyä ja motivaatiota lisäkouluttautumiseen.

Miten tutkimus tehtiin?Artikkeli perustuu Ritva Hoikkalan Turun yliopistossa vuonna 2013 kasvatustieteen laitokselle tekemään erityispedagogiikan pro gradu-tutkielmaan “Kuurosokeiden opetuskäytäntöjä Suomessa opetushen-

kilöstön kuvaamana”. Tutkimus keskittyi tarkastelemaan kuurosokeitten ja kuulo-näkövammaisten opetuksen käytäntö-jä Suomessa opetushenkilöstön itsensä kertomana. Lisäksi tarkasteltiin oppilai-den käyttämiä kommunikaatiomenetel-miä ja apuvälineitä. Myös aikuisen rooli kuurosokeiden opetuksessa oli tarkaste-lun kohteena. Tutkimus oli luonteeltaan laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimusmenetelminä käytettiin puo-listrukturoitua teemahaastattelua. Haas-tateltavina oli kymmenen opetushenkilös-töön kuuluvaa aikuista neljän eri paikka-kunnan erityiskoulusta. Viisi aikuisista oli koulunkäyntiavustajaa tai –ohjaajaa ja vii-si oli erityisluokanopettajia. Lisäksi haas-tateltiin kahta kuurosokeaa oppilasta, jot-ta heidän omia ajatuksiaan koulunkäyn-nistä saataisiin myös esiin. Ritva Hoikka-la on seurannut kuurosokeiden ja kuulo-monivammaisten lasten kuntoutusverkos-ton toimintaa entisessä työssään Kuulolii-ton erityisopettajana ja toimii parhaillaan erityisluokanopettajana Salossa.

n Klick-peli tunnusteltavaksi muunnettuna.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 426

Leikki alkaa jo vauvaiässä körötyksillä, loruilla, lau-luilla ja tuudituksilla. Lasten leikki kehittyy iän myötä ja leikin tyylit vaihtelevat ikäkausittain. Lei-kissä lapsi oppii luonnostaan vuorovaikutukses-

sa toisen lapsen tai aikuisen kanssa. Leikin käsikirja avaa leikin merkitystä niin vanhemmille kuin kasvatuksen am-mattilaisille.

Äänensävyt, kosketus ja katse ovat merkityksellisiä pie-nelle vauvalle. Usein lorutukset ja laulut ovat samoja, joita lasten vanhemmille on lapsuudessa leikitty. Niiden kautta vauvalle välittyy hoiva ja huolenpito.

Lapsen oppiessa ryömimään ja konttaamaan hän läh-tee oma-aloitteisesti tai aikuisen opastuksella tutkimaan ympäristöään. Aikuisen valvovan silmän alla lapsi voi tur-vallisesti tutkia kotia lattiatasossa. On tärkeää antaa lap-sen itse tutkia ympäristöään. Aikuinen johdattelee lapsen esineiden maailmaan, ja pienelle vauvalle suulla tutkimi-nen on olennainen osa lapsen kehitystä.

Pikkuprinssit ja -prinsessatLeikki-iässä lapsi harjoittelee erilaisia rooleja leikin kaut-ta, ja aikuisen tehtävänä on tukea lapsen aloitteita ja in-nostaa roolinottoon. Tyttöjen ja poikien leikeissä on ero-ja: tytöt mieltyvät usein koti-, kauppa- ja lääkärileikkei-hin, mutta poikien leikeissä esiintyvät seikkailut, rosvot ja poliisit. Aikuinen voi ottaa vahvan roolin ja ohjata leikkiä eteenpäin. Tytöt ja pojat leikkivät luonnostaan myös yh-teisiä leikkejä, joihin yhdistävät mieltymyksiään.

Kun lapsi oppii itse rakentamaan leikin puitteet, leikis-tä tulee entistä pitkäkestoisempi ja pysyvämpi. Valmiiksi rakennetut leikkiympäristöt eivät hyödytä isompia leikki-jöitä. Kuusivuotiaalle lapselle leikkiin sisältyy jo useita eri vaiheita: idea, suunnittelu, tehtävän ehtojen tutkiminen ja lopputuloksen arviointi.

Lapsi ilmaisee leikeissä tunteita, toiveita ja asennetta leikin tapahtumiin. Leikkijän valitsema aihe on hänelle it-selleen tärkeä. Leikkiin kuuluvat myös kiistat: pienemmil-lä lapsilla esineistä, isommilla lapsilla rooleista ja leikin ku-lusta. Ristiriidat opettavat lapsia perustelemaan ja selvit-

tämään edesottamuksia. Roolileikeissä ja draamaleikeissä kehittyvät itseilmaisun kyky ja kuuntelutaito.

Kirkonrotasta kaupunkien rakenteluunKouluiässä leikki yhdistyy draamaan, rakenteluihin ja pienvälineillä leikkimiseen. Lastenkirjoissa ja medias-sa esiintyvät hahmot seikkailevat leikeissä. Rakentelulei-kit kehittävät lapsen avaruudellista hahmottamista, ma-temaattisia taitoja, kädentaitoja ja tuntoaistia. Rakentelua voi tehdä niin pienillä palikoilla kuin suuremmilla pahvi-laatikoilla. Rakenteluleikki mahdollistaa lapsen itsenäisen toiminnan ja kuvittelun.

Sääntöleikeille on ominaista tietty tavoite, johon py-ritään leikin keinoin. Tärkeää on lisäksi yhdessä toimimi-nen, leikin kulun ja päämäärän ymmärtäminen sekä leik-kijöiden sitoutuminen toimintaan. Sääntöleikit vaativat jo toisen huomioon ottamista ja sosiaalisia taitoja, joita on harjoiteltu leikin lomassa pienestä vauvasta lähtien.

Leikin käsikirja on leikkiä ja sen kehitystä koskeva perus-teos. Teos antaa kattavan kuvan leikin ikäkausiedellytyk-sistä sekä leikin eri muotojen merkityksistä ja pedagogi-sista mahdollisuuksista. Kirjasta saa ideoita myös leikki-vien lasten havainnointiin ja ohjaukseen eri ikävaiheissa. Antia syventävät lukuisat leikkimuistot ja -vinkit.

Lähdetään leikkiinTeksti Anne Latva-Nikkola

Helenius, Aili & Lummelahti, LeenaLeikin käsikirja. 2013PS-kustannus. 256 sivua.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 27

Opetusryhmän koko n pienemmässä ryhmässä on vähemmän hälyä, apuväli-neet mahtuvat paremmin ja opettajalla on enemmän ai-kaa ja mahdollisuuksia tukea oppilastan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetusryhmän oppilaiden enimmäismäärä on 20

Paikan valinta luokassa/luokissan huomioidaan mahdollisimman hyvä kuuluvuus ja näky-vyys opettajaan, muihin oppilaisiin ja opetusvälineisiin, yleensä oppilaalla on vakinainen paikkan järjestetään häikäisemätön valaistus, käytetään tarvitta-essa verhoja ja kaihtimia, poistetaan heijastukset, huomi-oidaan luonnonvalon suunta ja määrä sekä lisävalon tarve n oppilasta auttaa, kun luokassa on yleisesti hyvä järjes-tys, tavaroilla vakipaikat ja luokassa käytetään tunnistus-merkkejä tai -värejä

Kouluympäristössä liikkuminenn askelmareunojen ja kulkureittien merkkaus huomiotei-pillä (kelta-musta), myös esim. tolpat ja pylväät tarvittaessa jalankuvat lattiallen WC selkeästi merkittynä (kontrasti)n opetetaan oppilaalle kulkeminen kouluympäristössä; huomioidaan maamerkit, joiden avulla reitit muistuvat helpomminn apua välitunneille; kummioppilaat, aikuinen

Näkövammainen oppilas lähikoulussa

Mitä pitää muistaaKun näkövammainen oppilas aloittaa koulun, siirtyy koulusta toiseen tai näkötilan-

ne muuttuu, on hyvä muistaa pieniä asioita, joilla helpotetaan lapsen koulunkäyn-

tiä sekä opettajan ja avustajan työtä. Näin koulu on kaikille viihtyisämpi paikka.

Lista koulunkäynnin tueksi on muokattu pääkaupunkiseudun kouluissa kuulo-, lii-

kunta- ja näkövammaisten oppilaiden kanssa työskentelevien PoVer-verkoston laati-

masta muistilistasta.

Taito- ja taideaineetn itsenäisesti, osittaisella avustuksella, erillisohjelmallaerilaiset työtavat, kokeilumahdollisuuksia, monipuoliset materiaalit, kontrastit, apuvälineetn kuvataide ja käsityö: motoristen taitojen vahvistaminen, vahvat kontrastit materiaaleissa, työn osittaminen ja val-miiksi saattaminen.n liikunta: mahdollisimman paljon yhdessä luokan kans-sa, värilliset pallot, kulkuspallot, pelialueen merkitsemi-nen, värikkäät joukkueliivit ja pelivälineet, tarvittaessa/mahdollisuuksien mukaan eriyttäminen (kuntosali, uinti) aikuisen tuella

Avustajan/aikuisen tukin työn alkuun auttaminen, työskentelyn ylläpitäminen ja hyvästä työskentelyasennosta huolehtiminenn tukee apuvälineiden käytössä, ohjaa itsenäisyyteen ja oma-aloitteisuuteenn muokkaa oppimateriaalia (suurentaminen, väreillä kont-rastien vahvistaminen)n sanoittaa tarvittaessa opetuksen ja ympäristön tapah-tumian on mukana taitoaineiden tunneilla; huomioidaan tur-vallisuusn saattajana ja liikkumisen turvaajana koulumatkoilla, ret-killä, uusissa paikoissan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa tukeminen

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 428

Mahdollisesti tarvittavia apuvälineitä ja niissä huomioitavaa:n tarvitaan tilaa tarpeeksi, järjestetään hyvin työskentely-tilaa oppilaan lähelle: esim. pulpetit/pöydät U-muotoon; huomioidaan esteetön kulku ja näkyvyys, ettei myöskään häiritä muiden oppilaiden näkyvyyttä.n silmälasit, suodatinlasit n suurentava lukutelevisio; esteetön näkymä luku-kauko-kamerallen kääntyvä ja säädeltävä työtuolin yksilöllisesti säädettävä kohotaso/lukuteline, kirjatuki, magneettinapitn häikäisemätön kohdevalon lukukivet, suurennuslasitn kiikarin tietokone: muistiinpanojen tekeminen, oppikirjan luke-minen, opettajan materiaalien käyttäminen, tiedonhallin-tapalvelun käyttö, äänikirjan kuuntelu, skannatun työkir-jan käyttön skannerin äänikirjojen kuuntelulaitteet, sanelimet, digisanelinn valkoinen keppi

Tietokone n näppäintarratn 10-sormijärjestelmän opetusn elektroniset oppikirjat n yhdistäminen skanneriinn suurennusohjelmat

Näkövammaisen oppilaan apuvälineiden tarve on yk-silöllinen. Koulutyössä tarvittavat apuvälineet hankkii opetustoimi, kaupunkien hankintaohjeiden mukaisesti. Apuvälineiden käyttöönotossa tarvitaan paljon määrä-tietoisuutta, tukea ja kannustusta. Näin oppilas ja koko luokka tottuu välineiden käyttöön, jolloin ne ovat luon-teva osa opiskelua ja luokan käytänteitä. Oppilas tarvit-see enemmän aikaa näönvaraisessa työskentelyssä tai sen korvaamisessa muilla aisteilla ja apuvälineiden käy-tössä. Työskentely rasittaa ja vaatii voimia, joten tehtä-viä annetaan sopivasti.

Apuvälineillä muokataan oppimateriaalejan suurentava lukulaite ja/tai suurennetut materiaalit:kontrasti auttaa (selkeät tummuuserot, taustasta erot-tuminen)n pehmeä lyijykynä, josta saa tummaa jälkeä, pyyhittä-vä kuulakynä, värilliset merkkauskynät, värilliset läpivär-jätyt viivaimet, ääriviivojen korostus, kuvien värittäminen, merkkausteipit…n valitaan ruutuvihko tai viivastopaperi oppilaan mielty-myksen mukaan, suuraakkosilla on parempi aloittaa nii-den selkeyden vuoksin oppimateriaalin muokkaus suurentaen, viivoja vahven-taenn kuvien tulkitsemiseen tukea ja aikaa; kertominen, värit-täminen, kuva-aukon käyttö…n äänikirjatn kohokuvat ja -kartat

Opetusvälineetn taulutyön katsominen kaukokamerallan liitutaulun käyttö: puhdas taulu, paksu selkeä jälki, häikäisemätön valo, opettaja lukee myös ääneenn tussitaulu: tumma tussin aktiivitaulu: heijastamaton, varmistettava näkyykö? Tarvittaessa kertoen, läheltä kat-soen esim. tietokoneen näytöltä, erikseen luku laitetta apuna käyttäen, monisteena

Testit, kokeetn tarpeeksi aikaa tekemiseenn lukulaite, kohotaso, suurennosn selkeysn osaamisen näyttäminen esim.suullisesti, aikuinen kirjoittaan sanelin

Lähde: PoVer, Näkövammaisenoppilaan tuki lähikoulussa

Koululaisen apuvälineet

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 29

Kelan uuden standardin

myötä näkövammaisten

nuorten kuntoutustarjonta

muuttuu. Kyyhkylän kuntou-

tuskeskus Mikkelin kupeessa

järjestää tänä vuonna seitse-

män näkövammaisten nuor-

ten osittaista perhekurssia.

Kuntoutuspäällikkö Hely Seppä-nen odottaa innolla uusia kun-toutujia Kyyhkylään.

– Meillä on kokemusta eri-laisten ryhmä- ja yksilömuotoisten kun-toutusten järjestämisestä jo 1970-luvul-ta lähtien.

– Tällä hetkellä meitä on Kyyhkyläs-sä noin 200 ammattilaista toteuttamassa kuntoutusta ja sopeutumisvalmennus-kursseja. Näkövammaiset ovat meille en-nestään tutturyhmä, mutta nuorten kurs-sithan ovat aivan uusia.

– Kuntoutuksen suunnitteluun ja to-teutukseen osallistuu kuntoutustyöryh-mä, johon kuuluvat mm. erikoislääkäri, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, näkö-vammaisten kuntoutusohjaaja, kuntou-tuspsykologi, erityisopettaja, fysiotera-peutti ja toimintaterapeutti. On hienoa, että saimme tiimiimme vahvistukseksi nä-kövammaisten liikkumistaidonohjaajan. Silmälääkärin ja näkövammaisten erityis-opettajan palvelut ostamme ulkopuolelta.

– Kelan kuntoutus- ja sopeutumisval-mennuskurssit toteutetaan ryhmäkuntou-tuksena. Keskeisiä teemoja ovat voimava-rojen ja vahvuuksien tunnistaminen se-kä elämänhallinnan vahvistaminen. Itse-hoidon omaksuminen sekä kuntoutuk-sen ja terveiden elintapojen merkityksen ymmärtäminen ja arjessa selviytymiskei-nojen löytäminen ovat myös tavoitteena. Meillä on kaikessa kuntoutustoiminnas-sa mukana hyvin vahva terveyden edis-tämisen näkökulma.

– Vaikka kurssit ovat ryhmämuotoisia,

jokaisen kuntoutujan tilanne on kuitenkin yksilöllinen ja yhdessä hänen ja omaisen tai läheisen kanssa suunnitellaan kuntou-tuksen sisältöä. Jokaisella kuntoutujalla on aktiivinen rooli, kaikkea ei passata lauta-sella eteen. On muistettava, että kuntou-tus on vain yksi osa elämää, siksi on tär-keää, että myös kartoitamme ja suunnit-telemme elämää eteenpäin.

Hely Seppänen toivottaa uudet kuntou-tujat tervetulleiksi nauttimaan Kyyhkylän toimivista tiloista ja luonnonläheisyydestä.

– Kyyhkylässä on monipuoliset viih-tyisät tilat ja ympäristö. Valoisalla allas-osastolla on saunan, uima-altaan ja po-rekylvyn lisäksi höyrysauna. Kuntoutus-keskuksen pihapiirissä on asfaltoidut tiet sekä luontopolku, tiimirata ja rantasau-na Saimaan rannalla. Majoitustilat sijait-sevat kuntoutuskeskuksen päärakennuk-sessa. Kuntoutuskeskuksessa on esteettö-mät tilat, liikuntasali, kuntosali ja ravin-tola ovat samassa rakennuksessa majoi-tustilojen kanssa.

n Kyyhkylän kuntoutuskeskus ja kartano sijaitsevat keskellä kauneinta Järvi-Suo-mea, Porrassalmen harjumaisemassa noin 7 km Mikkelin torilta. Kyyhkylän kuntou-tuskeskus tarjoaa monipuolisia kuntou-tus-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja eri-ikäisille asiakkaille tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Kyyhkylä tarjoaa kursseja nuorille

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 430

Näkövammaisten nuorten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit 2014 Kyyhkylän Kuntoutuskeskuksessa, Mikkelissä

Näkövammaiset nuorten osittaiset perhekurssit, kuntoutuskurssit

Kurssinro 54499 Kuntoutujan jaksot 7. – 11.4.2014, 8. – 12.9.2014, 23. – 27.3.2015Kotikäynti 14.4. – 9.5.2014Omaisten jaksot 7. – 9.4.2014, 26. – 27.3.2015

Kurssinro 54559 Kuntoutujan jaksot 10. – 14.11.2014 3. – 17.4.2015 28.9. – 2.10.2015Kotikäynti 17.11. – 12.12.2014Omaisten jaksot 10. – 12.11.2014 1. – 2.10.2015

Kurssinro 54560 Kuntoutujan jaksot 1. – 5.12.20141. – 5.6.20159. – 13.11.2015Kotikäynti 8.12.14–2.1.15Omaisten jaksot 1. – 3.12.2014 2. – 13.11.2015

Tavoite

Kurssilla tuetaan terveydenhuollossa kun-toutujan ja hänen omaisensa kanssa yh-teistyössä asetettujen yksilöllisten tavoit-teiden saavuttamista kuntoutujan opiske-lu- ja toimintakyvyn turvaamiseksi tai pa-rantumiseksi. Tavoitteena on myös omi-en voimavarojen ja vahvuuksien tunnista-minen, itsenäistymisen tukeminen ja elä-mänhallinnan vahvistaminen, itsehoidon omaksuminen sekä kuntoutuksen ja ter-veiden elintapojen merkityksen ymmär-täminen. Lisäksi tavoitteena on löytää kei-noja arjessa selviytymiseen ja toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakun-nalle.

Sisältö

Suurin osa toiminnasta on ryhmämuo-toista. Kurssiohjelma sisältää kuntoutu-jien tarpeiden ja tavoitteiden mukaista käytännön harjoittelua, vuorovaikutus-ta edistäviä keskusteluja ja toiminnallisia harjoitteita. Lisäksi kurssilla on yksilöllisiä haastatteluja ja tapaamisia sekä tarpeen mukaan yksilöohjausta.

Kurssinumero 54501Kuntoutujan jakso 17. – 21.3.2014Omaisten jakso 17. – 18.3.2014

Kurssinumero 54566Kuntoutujan jakso 28.7. – 1.8.2014Omaisten jakso 28.7. – 29.7.2014

Kurssinumero 54565Kuntoutujan jakso 5. – 9.5.2014Omaisten jakso 5. – 6.5.2014

Kurssinumero 54567Kuntoutujan jakso 3. – 7.11.2014Omaisten jakso 3. – 4.11.2014

Näkövammaisten nuorten osittaiset perhekurssit, sopeutumisvalmennuskurssit

Hakeminen kursseille

Kuntoutushakemuslomake KU132 (har-kinnanvarainen kuntoutus) tai KU104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Liitteenä tulee olla lääkärin B-lausunto tai vastaa-vat tiedot sisältävä lääketieteellinen sel-vitys.Lisätietoja kursseista löytyy Kelan sivuilta ja www.kyyhkyla.fipuh. 015-2033 238 sähköposti: kuntoutus@kyyhkyla.fi

Kohderyhmä

Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutus-kurssi on tarkoitettu yläkoulua käyville ja peruskoulunsa päättäneille nuorille, joil-la on diagnosoitu näkövamma. Kurssin aloitus- ja päätösjaksolle voi myös omai-nen osallistua.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 31

Eväitä reppuun

KohderyhmäKurssi on tarkoitettu 1.–2. -luokkalaisille näkövammaisille lapsille ja heidän perheilleen.TavoiteTarjota lapselle ja perheelle tietoa lapsen koulunkäyntiin ja harrastuksiin liittyvissä asioissa. Keskustella lapsen ke-hityksestä ja kaverisuhteista.Aika2.6.–6.6.2014 järjestetään kaksi kurssia samanaikaisesti, yhteensä 10 perheelle. KELAn kurssinumerot ovat 54700 tai 54701. PaikkaPalvelu- ja toimintakeskus Iiris, Marjaniementie 74, HelsinkiKurssin sisältön Tietoa koulussa ja vapaa-ajalla tarvittavista apuvälineis-tä, niiden hankinnasta ja käytönohjauksesta n Lapsen kasvun ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Sosiaaliturva ja lasten/nuorten palvelut n Tietoa ja vinkkejä lapsen omatoimisuudesta ja itsenäi-sestä liikkumisesta sekä harrastuksistan Lasten ohjelmassa toiminnallisia ryhmiä liikkumisen ja omatoimisuustaitojen harjaannuttamiseksi. n Perheiden yhteistä ohjattua toimintaa kesäisissä merkeissä

Näkövammaisten alakoululaisten perhekurssit Iiris-keskuksessa

Kutoset on kunkkuja

KohderyhmäKurssi on tarkoitettu 6. -luokkalaisille näkövammaisille lapsille ja heidän perheilleen.TavoiteTukea ja ohjata lasta ja vanhempia yläkouluun siirtymisen muutosvaiheessa.Aika9.6.–13.6.2014 järjestetään kaksi kurssia samanaikaisesti, yhteensä 10 perheelle.KELAn kurssinumerot ovat 54702 tai 54703.PaikkaPalvelu- ja toimintakeskus Iiris, Marjaniementie 74, HelsinkiKurssin sisältön Mitä muutoksia yläluokille lähtö tuo koulunkäyntiinn Tietoa yläkoulussa ja vapaa-ajalla tarvittavista apuväli-neistä, niiden hankinnasta ja käytönohjauksestan Työelämä tutuksi, TET- jaksot tulossan Nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukeminenn Sosiaaliturva ja nuorten palvelutn Tietoa ja vinkkejä nuoren omatoimisuudesta ja itsenäi-sestä liikkumisestan Lasten ja nuorten ohjelmassa toiminnallisia ryhmiä liik-kumisen ja omatoimisuustaitojen harjaannuttamiseksin Perheiden yhteistä ohjattua toimintaa kesäisissä merkeissä

HakeminenMolempia kursseja haetaan Kelasta joko lomakkeella KU 104 (vaikeavammaisten kuntoutus) tai lomakkeella KU 132 (harkinnanvarainen kuntoutus). Vaikeavammainen lapsi/nuori saa vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistu-kea. Liitteeksi Kelan hakemukseen tarvitaan voimassaoleva kuntoutussuunnitelma, jossa suositellaan perheelle kyseis-tä sopeutumisvalmennuskurssia. Ottakaa yhteyttä keskussairaalan kuntoutusohjaajaan, mikäli teillä ei ole kuntoutus-suunnitelmaa tai siitä puuttuu kurssisuositus. Kelan lomakkeet: www.kela.fi -> lomakkeetLisätietojaKurssisihteeri Riikka Mäyränen,puh. 09 3960 4531riikka.mayranen@nkl.fi

S i l m ä t e r ä 4 / 2 0 1 332

Näkövammaisten alle kouluikäisten lasten perhekurssit

KohderyhmäVauva- ja taaperoikäiset näkövammaiset lapset perhei-neen18.8.–22.8.2014. Kurssinumero 54691. Näkövamman lisäksi lapsella voi olla myös muita liitännäisvammoja. 8.9.–12.9.2014. Kurssinumero 54692.3.11.–7.11.2014. Kurssinumero 54694. Näkövamman lisäksi lapsella voi olla myös muita liitännäisvammoja. KohderyhmäLeikki-ikäiset lapset perheineen 3.3.–7.3.2014. Kurssinumero 54688. Näkövamman li-säksi lapsella voi olla myös muita liitännäisvammoja. 31.3.–4.4.2014. Kurssinumero 54689. 5.5.–9.5.2014. Kurssinumero 54690. Näkövamman li-säksi lapsella voi olla myös muita liitännäisvammoja. 6.10.–10.10.2014. Kurssinumero 54693.24.11.–28.11.2014. Kurssinumero 54695. Näkövam-man lisäksi lapsella voi olla myös muita liitännäisvammoja.

Näkövammaisten koulunsa aloittavien lasten perhekurssit

Kohderyhmä5–7 -vuotiaat näkövammaiset lapset perheilleen 7.4.–11.4. 2014. Kurssinumero 54696. Näkövamman li-säksi lapsella voi olla myös muita liitännäisvammoja. 19.5.–23.5.2014. Kurssinumero 54697. 22.9.–26.9.2014. Kurssinumero 54698. 20.10.- 24.10.2014. Kurssinumero 54699. Näkövam-man lisäksi lapsella voi olla myös muita liitännäisvammoja.

Näkövammaisten alakoululaisten perhekurssit

Kohderyhmä1.–2. –luokkalaiset näkövammaiset lapset perheineen 2.6.–6.6.2014. Kurssinumerot 54700 ja 54701.

Kohderyhmä6. –luokkalaiset näkövammaiset lapset perheineen9.6.–13.6. 2014. Kurssinumerot 54702 ja 54703. Kohderyhmä1.–6. –luokkalaiset näkövammaiset lapset perheineen 28.7.- 1.8.2014. Kurssinumerot 54704 ja 54705. 10.11.–14.11.2014. Kurssinumero 54706. Näkövam-man lisäksi lapsella voi olla myös muita liitännäisvammoja. 8.12.–12.12.2014. Kurssinumero 54707..Näkövamman lisäksi lapsella voi olla myös muita liitännäisvammoja.

Näkövammaisten nuorten osittaiset perhekurssit

KohderyhmäSokeat ja heikkonäköiset peruskoulun päättövaiheessa olevat nuoret.Nuoren mukana kurssilla voi olla yksi omainen kaksi vuo-rokautta. 4.8.–8.8.2013. Kurssinumero 54502. KohderyhmäPeruskoulun päättäneet nuoret. Nuoren mukana kurssilla voi olla yksi omainen kaksi vuorokautta.20.10.–24.10.2014. Kurssinumero 54574.

Lisätietoja kurssitarjonnasta http://www.nkl.fi/fi/etusivu/kuntoutustai kurssisihteeri Riikka Mäyränen p. 09 3960 4531.

Lasten kuntoutuksen perhekurssit Iiris-keskuksessa Helsingissä

S i l m ä t e r ä 4 / 2 0 1 3 33

Teksti Sari Kokko

Yhteishaku

Yhteishaku on valtakunnallinen hakujärjestelmä, jonka kautta tarjolla oleviin koulutuspaikkoihin haetaan keski-tetysti. Tietoa yhteishaussa olevista koulutuksista ja hake-minen koulutukseen sivulla www.opintopolku.fi.

Muistilista hakijallen Kevään hakuaika 24.2.-14.3.2014n Tulokset julkaistaan aikaisintaan 12.6.2014n Hakijan on ilmoitettava opiskelupaikan vastaanottami-sesta koulutuksen järjestäjälle viimeistään 26.6.2014. n Jos pääset varasijalle, ne ovat voimassa 31.10.2014 asti.

n Syksyn haku 24.9-3.10.2014n Tulokset julkaistaan aikaisintaan 14.11.2014n Hakijan on ilmoitettava opiskelupaikan vastaanottami-sesta koulutuksen järjestäjälle viimeistään 28.11.2014. n Jos pääset varasijalle, ne ovat voimassa 27.2.2015 asti.

n Hakulomakkeen on oltava nettihaussa tallennettuna vii-meisenä hakupäivänä viimeistään klo 15.00.n Paperihakemuksen on oltava perillä Opetushallitukses-sa viimeisenä hakupäivänä viimeistään klo 15.00.

n Joustava valinta on poistunut ja tilalla on harkintaan pe-rustuva valinta. Sen kriteerit ovat erilaiset.

Valintakokeetn Kaikki hakijat kutsutaan valintakokeeseen, jos sellainen järjestetään. n Jos olet hakenut useaan koulutukseen, saat kutsun ylimpään valintakokeeseen ylimpään hakutoiveeseen, jossa on koe. Koetulokset otetaan huomioon kaikissa sa-maan valintakoeryhmään kuuluvissa koulutuksissa eli monella oppilaitoksella voi olla yhteinen valintakoe.

n Jos tarvitset valintakokeissa erityisjärjestelyjä, niitä on haettava samaan aikaan kuin hakee opiskelupaikkaa. n Erityisjärjestelyjen hakemista varten tarvitset lääkärin-todistuksen. n Lisätietoja oppilaitoksista

Terveydentilavaatimuksetn Vuoden 2012 alussa tulivat voimaan ns. Sora-säädök-set. Niiden tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulu-tuksessa ja työelämässä lisäämällä oppilaitosten keino-ja opiskelijoita koskevissa soveltumattomuus- ja turvalli-suuskysymyksissä. n Sovelletaan tiettyihin tutkintoihin humanistisella ja kas-vatusalalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä teknii-kan ja liikenteen alalla.n Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla hakijan sairaus, vamma tai muu terveydentilaan liittyvä asia, joka estää koulutukseen osallistumisen tai käytännön tehtävistä tai harjoittelusta suoriutumisen.n Lähtökohtana oltava opiskelun esteiden poistaminen ja erityisjärjestelyjen käyttö. Vaikka vamma estäisi osallis-tumisen joihinkin käytännön tehtäviin, se ei tarkoita, että opiskelija olisi automaattisesti soveltumaton koko alalle.

Kelan Sinulla voi olla oikeus nuoren kuntoutusrahaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukeenn Opiskelussa tarvitsemiasi apuvälineitä (kannettava tie-tokone, lukutelevisio ym.) voit hakea kuten yläkoulussa-kinn Koulutus voi olla mahdollista järjestää Kelan ammatilli-sena kuntoutuksenan Koulutuskokeilun avulla voit selvittää, onko kiinnostava ala sinua varten

perusopetuksen ja 16-vuotissyntymäpäivän jälkeen

Opiskelemaan

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 434

Henkilökohtainen apun Jos tarvitset jatko-opinnoissa avustajaa, voit hakea sitä vammaispalvelulain mukaisena henkilökohtaisena apuna sosiaalitoimestan Hakemus on hyvä jättää heti opiskelupaikan varmistut-tua

Opiskelumatkatn Jos tarvitset kodin ja opiskelupaikan välille taksimatko-ja, voit hakea niitä vammaispalvelulain mukaisina kulje-tuspalvelujen opiskelumatkoina sosiaalitoimestaHakemus on hyvä jättää heti opiskelupaikan varmistuttuan Jos kuljet julkisilla kulkuvälineillä, tarkista, onko sinulla oikeutta koulumatkatukeen (lisätietoja oppilaitoksesta)

Liikkumistaidonohjausn Jos tarvitset uusilla opiskelureiteillä liikkumistaidonoh-jausta, voit hakea sitä vammaispalveluna sosiaalitoimesta

Oppikirjatilauksetn Oppikirjat tilaat Celian Oppari-verkkokaupasta www.oppari.fin Kirjat on hyvä tilata mahdollisimman ajoissa

Ei opiskelupaikkaan Selvitä, mitä muita mahdollisuuksia ja millaista ohjausta opiskelupaikkaa ilman jääneille kotikunnassasi onn Muista perusopetuksen lisäopetus ym. valmentavat ja valmistavat koulutuksetn Kysy mahdollisia vapaiksi jääneitä opiskelupaikkoja suo-raan oppilaitoksista

Mistä apua?

Neuvoja ja lisätietoja voit kysyä: n Näkövammaisten Keskusliitosta lasten aluesihteereiltä: www.nkl.fi ->kuntoutus->lasten kuntotus->lasten alue-sihteeritn Koulutuspoliittiselta suunnittelijalta Sari Kokoltasari.kokko@nkl.fin Oppimis- ja ohjauskeskus Onervan ohjaavilta opettajiltawww.onerva.fi

Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sosiaaliturvatieto on päivitetty

Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten tarpeisiin tuotettu verkkojulkaisu Sosiaaliturvaopas on päivitetty vuoden 2014 tasalle. Opas löytyy ne-tistä osoitteesta www.sosiaaliturvaopas.fi. Ky-

seessä on ainoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten yh-teisestä sosiaaliturvasta kertova opas.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus on sirpa-leinen ja sen hahmottaminen on vaikeaa. Palveluiden tarjoajia on useita, etuudet muuttuvat ja niiden myön-tämiseen vaikuttavat monet tekijät. Järjestöissä olevan sosiaali- ja terveysturvan asiantuntemuksen yhdistämi-nen on tuottanut kiitosta saaneen aineiston.

Vuoden 2014 oppaaseen on koottu ajantasainen so-siaaliturvaan liittyvä tieto. Lähteenä ovat sosiaali- ja ter-veydenhuollon lainsäädäntö ja sen soveltamiskäytän-nöistä järjestöille kertynyt tieto. Opas on hyvä käsikir-ja pitkäaikaissairaita ja vammaisia neuvovia ja ohjaavia varten. Yhtä lailla siitä hyötyvät omaa sosiaaliturvaansa pohtivat henkilöt.

Julkaisun on tehnyt 14 järjestöstä koostuva työryh-mä, johon kuuluvat Aivoliitto ry, Hengitysliitto ry, Inva-lidiliitto ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Psoria-sisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suo-men Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Syöpäpotilaat ry. Opas on hyödynnettävissä myös sen laatimiseen osallistuneiden järjestöjen verkkosivuilta.

Näkövammaisten apuvälineiden käyttäjille oppaasta on saatavana word- tai rtf-versio. Tiedustelut: Näkövammaisten Keskusliittotoimistosihteeri Taina Strang-Suninentaina.strang-suninen@nkl.fi

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 35

Kesätyö porttina työelämäänTeksti Ville Ukkola

LEEN

A H

ON

KA

NEN

Ensimmäisen työpaikan saaminen on aina vaikeaa ja välillä pöydän toisella puolella istuvalle tulee tunne, että se on erityisen hankalaa siinä vaihees-sa, kun sen saattaisi kuvitella olevan helpoimmil-

laan eli ammattiin valmistumisen jälkeen. Tässä amma-tillisen elämän vaiheessa olisi kuitenkin erityisen tärke-ää kiinnittyä työelämään, sillä välittömästi valmistumis-ta seuraavalla pitkällä työttömyysjaksolla saattaa olla yl-lättävän kauaskantoisia seurauksia.

Anna Loukkola on käsitellyt 1990-luvun alun laman ai-kana valmistuneiden työllistymistä artikkelissaan ”Lama-vuonna 1992 tutkinnon suorittaneet työllistyivät huonos-ti” Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus -julkaisusarjassa (1/2012). Loukkola on vertaillut vuonna 1992 valmistu-neiden työllistymistä vuonna 2002 valmistuneisiin ja ha-vainnut, että vain 40 prosenttia vuonna 1992 ammatilli-sen perustutkinnon suorittaneista oli työllisiä vuoden ku-luttua valmistumisesta, kun vuonna 2002 sama luku oli 70 prosenttia. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden kohdalla ero oli pienempi: 72 prosent-tia vuonna 1992 valmistuneista oli työllisiä vuoden kulut-tua valmistumisesta, kun sama luku vuonna 2002 oli 80. Niistä vuonna 1992 valmistuneista, jotka eivät palanneet koulunpenkille, kun työtä ei löytynyt, oli työttöminä vielä viisi vuotta valmistumisen jälkeen 10,5 prosenttia. Kym-menen vuotta valmistumisen jälkeen työttömänä oli yhä 7 prosenttia.

Yhtäältä Loukkolan artikkelista käy ilmi, että korkean koulutuksen myönteinen vaikutus työllistymiseen on se-kä selkeä että huomattava ja toisaalta, että työllistymi-sen vaikeudet työuran alussa heijastuvat yllättävän pitkäl-le. Laman ansiosta työtä vaille jääneet eivät työllistyneet samaa tahtia kuin taloustilanne parani. Miten siis vält-

tää työttömyyttä valmistumisen jälkeen? Ihmisen työllis-tymiseen vaikuttaa moni seikka, joista taloustilanne on vain yksi ja niitä harvoja, joihin itse ei juuri pysty vaikutta-maan. Tehokkaimpia tapoja parantaa työllistymismahdol-lisuuksia valmistumisvaiheessa on yksinkertaisesti hank-kia mahdollisimman paljon työkokemusta opiskeluaika-na. Kesätyöt tarjoavat opiskelijalle erinomaisen mahdolli-suuden opetella työelämän pelisääntöjä, hankkia työko-kemusta ja kasvaa ihmisenä niin epäonnistumisten kuin onnistumistenkin kautta. Työnantajat arvostavat työko-kemusta ja työllistyminen valmistumisen jälkeen on usein helpompaa niille, jotka ovat kiinnittyneet työelämään jo opintojen aikana. Erityisen tärkeää kesätöiden tekeminen on sellaisille näkövammaisille nuorille, jotka jatkavat suo-raan perusasteen jälkeen toisen asteen ammatilliseen op-pilaitokseen, sillä tällaisessa tilanteessa nuorelle jää vain muutama kesä aikaa hankkia työkokemusta.

n Ville Ukkola, ville.ukkola@nkl.fi

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 436

Onerva Mäen koulussa nä-kövammaiset oppilaat saavat edelleen laadu-kasta opetusta omissa ryhmissä. Tänä lukuvuon-na ryhmiä on kuusi ja op-pilaita yhteensä 25. Liik-

kumistaidon-, näönkäytön-, it-ohjaus ja itsenäisen elämisen taitojen ohjaus on olennainen osa oppilaan oppimista tu-kevaa kuntoutumista. Yhdessä tekemi-nen, oivaltaminen ja uusien asioiden op-piminen kantaa oppilaita ja henkilökun-taa eteenpäin.

Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva tu-kee lähikoulua käyviä oppilaita. Tukipal-velut ohjauskäynnit, tukijaksot, aikuis-ten perehdytyskoulutus jatkuvat enti-seen malliin huolimatta kuntien tiukas-ta taloustilanteesta. Kuuntelemme her-kästi näkövammaisten oppilaiden palve-lujen tarvetta ja kuntien mahdollisuuksia rahoittaa niitä. Kehittelemme palvelutar-jotinta siten, että kaikki tukea tarvitsevat saisivat tavalla tai toisella tarvitsemansa palvelun. Virtuaalinen toimintaympäristö on eräs kehitteillä oleva palvelumuoto,

joka mahdollistaa oppilaan tarvitseman reaaliaikaisen tuen.

Näkövammaisten Keskusliiton ja Ke-lan muuttuneiden yhteistyörakentei-den vuoksi emme järjestä enää koulun-käynnin nivelvaiheiden yhteistyökursse-ja Näkövammaisten Keskusliiton kanssa. Järjestämämme nivelvaiheiden tukijak-sot jatkuvat Onervassa ennallaan. Olem-me lähteneet yhdessä Keskusliiton lasten kuntoutuksen kanssa etsimään vaihtoeh-toisia ratkaisuja hyväksi koetuille yhteis-työmuodoille. Celian kanssa olemme tii-vistäneet ja tehostaneet oppimateriaa-lituotannon yhteistyötä. Tavoitteena on löytää yhteinen pedagoginen näkemys oppimateriaalituotantoon.

Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva on mukana Valteri-keskusten e-Valteri hank-

Kuulumisia

Onervastakeessa. Hankkeen tavoitteena on kehit-tää Valteri-keskusten virtuaalipalveluja ja opetushenkilöstön it-teknologiaosaa-mista. Oppilaiden arkea osallistavana osahankkeena on mobiililaitteiden hyö-dyntäminen näkövammaisen lapsen liik-kumistaidon ja kehonhallinnan edistä-misessä. Mobiililaitteita hyödynnetään myös näönkäytön ohjauksessa.

Uudisrakennushanke etenee suunni-telmien mukaan. Uusiin tiloihin muu-tamme vuoden 2016 alussa. Oppilaat ja henkilökunta ovat päässeet osallistu-maan suunnittelun eri vaiheisiin. Oppi-laat jatkavat Rakennetaan koulu- ja oop-perahanketta yhdessä Jorge Raedon , Al-var Aalto -museon ja säveltäjien kans-sa. Oopperan kantaesitys on toukokuus-sa. Dokumentaristi Lawrence Trust val-mistaa rakennusprosessista dokumenttia kansainväliseen levitykseen.Juha Lahti, oppimispäällikköRaija Väisänen, oppimispäällikkö

Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Haukkarannan koulu yhdistyivät v. 2013 alussa. Nyt

on eletty ensimmäinen vuosi yhdessä. Olemme oppineet paljon toinen toisiltamme laaties-

samme yhteisiä hyviä käytänteitä ja luodessamme uutta yhteistä toimintakulttuuria.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 37

Juha Halme tutustui Sokeain lasten tuki ry:n toimintaan 2000-luvun alussa käydes-sään perheineen yhdistyksen järjestämällä risteilymatkal-la. Tuolloin yhdistyksen ris-teilyjen ja lomien vetämises-

tä vastasi Jyrki Immonen. Kun yhdistyk-sen omaisuus säätiöitettiin vuonna 2001, siirtyi Immonen säätiön asiamieheksi.

– Ehdimme vielä toisenkin kerran Jyr-kin matkaan, silloin Saariselälle, tyttärem-me Susannan ollessa 10-vuotias. Se tai-si olla ihan viimeisiä Jyrkin vetämiä lo-mia, muistelee Juha Halme.

– Minua Jyrki pyysi mukaan säätiön hallitukseen vuonna 2008. Hallitustyön kautta Tukisäätiön avustustoiminta on tullut tutuksi laajemmin. Viime vuon-

na, Jyrkin sairastuessa, puheenjohtajam-me Pentti Kivelä kysyi, haluaisinko ottaa vastaan asiamiehen tehtävän.

– Onneksi meillä oli Jyrkin kanssa vie-lä vähän yhteistä aikaa käydä läpi sääti-ön asioita ennen kun hän menehtyi jou-lukuun puolivälissä. Nyt olen sitten itsek-seni tutkinut tarkemmin vuosien varrella haettuja ja myönnettyjä apurahoja, niin että minulle on muodostunut kuva sii-tä, mitä olemme tehneet ja ketkä kaikki ovat tukea saaneet ja mihin tarkoituksiin.

Apurahalla harrastamaan– Tavallisimmin apurahoja haetaan jo-honkin lapsen harrastukseen tai välinei-siin kuten esimerkiksi tandem-pyörään. Aivan ehdottomia linjauksia hallituk-sella ei ole, mihin apurahaa annetaan ja kuinka paljon. Jokainen tapaus on yk-silöllinen ja erikseen harkittava. Emme ole myöskään mikään avustusautomaat-ti, Halme kertoo.

– Hakemuksessa tulee käydä ilmi, mi-hin rahaa haetaan, mikä on kustannusar-vio ja toteuttamisaikataulu. Kovin tarkko-ja perusteluja avun tarpeelle emme kyse-le. Hakemuksissa ihmiset kyllä usein ku-vaavat elämäntilannettaan laajastikin, yh-dellä kertaa ei välttämättä pysty hakemus-ta lukemaan loppuun saakka.

– Aina koko haettua summaa ei myön-netä, vaan hakijalle saattaa jäädä omavas-tuuosuus. Myös apuvälineiden kohdalla olisi tärkeää, että perhe yrittäisi hakea ku-takin apuvälinettä siltä julkiselta taholta – esimerkiksi terveydenhuollolta, kunnal-ta tai Kelalta – jonka vastuulle sen myön-täminen kuuluu. Meidän avustuksemme

tulevat kysymykseen silloin, kun tarpee-seen ei muulla tavalla voida vastata.

– Lomien järjestäminen kuuluu Soke-ain lasten tuki ry:lle ja niiden jakamisesta vastaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Ril-la Aura-Korpi. Voimme tietenkin tukea myös muita kohderyhmällemme toimin-taa järjestäviä yhdistyksiä ja toimijoita. Näin esimerkiksi Näkövammaiset lap-set ry järjestää tänä vuonna Leikki-ikäi-sen ja läheisen viikonlopun säätiön tuella.

– Ammattihenkilöstön puolella olem-me olleet myös tukemassa ammattitaitoa ylläpitävää toimintaa, esimerkiksi Nääk-kö nää ja Sokea lapsi -seminaarisarjoja ja opetusvideoiden valmistusta.

Tutulla maaperälläNäkövammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä asiat ovat tulleet Ju-ha Halmeelle tutuiksi pian 18-täyttävän Susanna-tyttären myötä. Juhan vaimo, Nina Halme, toimi Näkövammaiset lap-set ry:n hallituksen jäsenenä ja Tampe-

Juha Halme Sokeain Lasten Tukisäätiön asiamieheksiSokeain Lasten Tukisäätiön

hallinnoi nykyisin omaisuut-

ta, joka kertyi aikoinaan en-

tisen Helsingin sokeainkou-

lun opettajien perustaman

yhdistyksen tileille. Omai-

suuden tuotoista säätiö ja-

kaa näkövammaisten lasten

perheille apurahoja. Säätiö

rahoittaa myös Sokeain las-

ten tuki ry:n lomatoimintaa.

Säätiön uutena asiamiehenä

aloitti viime lokakuussa Juha

Halme, joka itsekin on näkö-

vammaisen lapsen isä.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 438

In Memoriam Jyrki ImmonenJyrki Immonen on 2000-luvulla tullut tutuksi lukuisille näkövammaisten lasten per-heille. Jyrki luopui omasta toiveestaan Sokeain Lasten Tukisäätiön asiamiehen tehtä-vistä viime marraskuussa ja joulukuussa meidät tavoitti suru-uutinen.

Jyrki Immonen kuoli Helsingissä 15. joulukuuta 2013 76-vuotiaana. Hän oli synty-nyt 4.1.1937 Rantasalmella.

Jyrki työskenteli Näkövammaisten Keskusliiton talousjohtajana vuosina 1976–1987 ja toimi useita vuosia Sokeain lasten tukiyhdistyksen ja monen muun valtakunnalli-sen näkövammayhdistyksen tilintarkastajana ennen vuosituhannen vaihtumista.

Vuosina 2000-2006 hän työskenteli Sokeain lasten tukiyhdistyksen toiminnanjoh-tajana, jona aikana hän loi yhdistyksen työlle suuntaviivat, joita on noudatettu tähän päivään asti. Hän järjesti lukuisille perheille lomia Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa – joskus kauempanakin. Jyrkillä oli ilmiömäinen taito luoda leppoisa tunnel-ma. Kaikki sujui ja perheet viihtyivät.

Hyvin usein Jyrkin järjestämät lomat suuntautuivat luontokohteisiin: syksyisin Jeris-tunturille, kevättalvella Saariselälle hiihtämään ja laskettelemaan ja kesällä Lieksaan Ruunaan koskea laskemaan tai Ilomantsin luontoon. Kerran hän matkasi kahden nä-kövammaisen lapsen perheen kanssa moottorikelkoilla jäämerelle. Lomat Jyrkin mat-kassa ovat olleet perheille ikimuistoisia.

Jyrki oli aktiivisesti mukana, kun Johanna Mäen puheenjohtajakaudella Sokeain lasten tukiyhdistys perusti Sokeain Lasten Tukisäätiön. Hän työskenteli säätiön asia-miehenä vuosina 2001–2013. Jyrki ehti vielä marraskuussa perehdyttää seuraajaansa, kunnes vakava sairaus otti voiton elämänhaluisesta ja vahvasta miehestä, joka koko elämänsä oli harrastanut liikuntaa: juossut, hiihtänyt ja nostanut painoja. Jyrki oli aina erittäin hyvässä kunnossa, matkaili innokkaasti ja valokuvasi paljon.

Me työtoverit opimme tuntemaan Jyrkin rauhallisen määrätietoisena, ystävällisenä ja aktiivisena sekä näkövammaisten omaa aktiivisuutta arvostavana ihmisenä.

Vaikka Jyrki teki töitä elämänsä loppuun asti, hänelle tärkeintä elämässä olivat ra-kas Tuula vaimo, viisi lasta ja lastenlapset. Hän seurasi rakkaudella lastensa elämää ja suvun nuorten harrastuksia iloiten heidän menestymisestään.

Työtoveria lämmöllä muistaen Rilla Aura-Korpi

reen alueen vertaistukijana monia vuo-sia ja yhdistyksen leireillä käytiin koko perheen voimin.

Ison osan Juha Halmeen ajasta on vii-me vuosina lohkaissut maalipallo, jon-ka tuomarin tehtävät ovat vieneet häntä pitkille matkoille eri puolille maailmaa. – Näkövammaiselle lapselle ja nuorelle mieluisan liikuntaharrastuksen löytymi-nen on tärkeää. Perheen pitää olla aktiivi-nen ja etsiä tilaisuuksia, jossa voi kokeil-la eri lajeja. Meillä Susanna harrastaa rat-sastusta ja uintia, ja viime aikoina maali-pallokin on alkanut kiinnostaa.

– On hienoa, jos yhdistykset ja säätiö voivat auttaa näkövammaista lasta löytä-mään sen oman tärkeän juttunsa elämässä.

Sokeain Lasten Tukisäätiön apurahatSokeain Lasten Tukisäätiö myöntää apu-rahoja mm. näkövammaisten lasten har-rastustoimintaan, erikoisliikuntavälinei-siin ja perheiden lomakustannuksiin tai muuhun sellaiseen tarkoitukseen, jonka kohteena on näkövammaisten lasten ja heidän perheidensä elinolosuhteet ja nii-den parantamiseen tähtäävä toiminta.Kerro vapaamuotoisessa hakemuksessa ainakin lapsen ikä, mihin tarkoitukseen apurahaa haetaan, mikä on kustannusar-vio ja aikataulu.Hakemukset 31.3.2014 mennessä.Hakemukset ja tiedustelut:Juha HalmeMäntykatu 937830 AKAA040 7280970saatio@sokeianlastentuki.com

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 39

Minä olen 3-vuotiaan Teresan 11-vuo-tias isosisko Siiri. Muistan hyvin kun Teresa syntyi ja iloitsin paljon uudesta pikkusiskosta. Minulla on myös kaksi muuta pikkusiskoa, Iiris 9v. ja Taru 8v.

Teresan ollessa alle puolivuotias hä-nellä todettiin synnynnäisen toksop-

lasman aiheuttama näkövamma. Teresan tarkannäön alu-eella on arpikudosta, jonka vuoksi Teresan lähinäkö on heikko. Tieto oli aluksi shokki koko perheelle, ja minäkin surin asiaa kovasti. Teresan kasvaessa isommaksi olem-me iloksemme todenneet, että hän pärjää arjessa varsin hyvin näöllään, tutkii mm. tavallisia lasten kirjoja. Meil-lä oli paljon onnea matkassa, sillä toksoplasma ei aiheut-tanut Teresalle muita vammoja.

Kun näönkuntouttaja Annika Tyynysniemi vinkka-si äidille, että olisi mahdollista päästä sokeain lasten tuki ry:n järjestämälle ilmaiselle lomamatkalle koko 6-henki-sen perheen voimin, äiti naurahti epäuskoisena: ”Ei voi olla totta, eihän tuo voi olla mahdollista!”

Äiti otti yhteyttä Sokeain lasten tuki ry:n Rilla Aura-Korpeen ja asiat alkoivat rullata. Toivoimme pääseväm-me ensisijaisesti Visbyyn, Gotlantiin ja sinnehän me pää-simme ikään kuin pikkusiskoni Teresan siivellä.

Heinäkuussa 2013 hyppäsimme Mikkelistä bussiin ja suuntasimme kohti Katajanokkaa, Silja Linen terminaa-liin. Siellä tapasimme Annikan, joka oli entuudestaan

tuttu sekä Rillan.Matkaan lähti myös toinen perhe Keski-Suomesta, joil-

la oli 3 tytärtä. Juttu heidän kanssaan alkoi luistaa heti. Laivalla vietimme kivan illan ja yhden yön. Seuraavana aamuna ehdimme tutustua vähän Tukholmaankin, josta jatkoimme vielä bussilla ja toisella laivalle kohti Gotlan-nin lomasaarta. Olimme illan suussa perillä Visbyssä ho-tellillamme, joka sijaitsi kaupungin keskiaikaisen muu-rin kupeessa. Menomatka oli raskas meistä isommistakin, mutta Teresa jaksoi pitkän päivän hienosti.

Aamulla nousimme uusin voimin ja nautimme mait-tavan aamiaisen hotellissa. Lähdimme bussiajelulle Got-lannin maaseudulle ja näimme upeita maisemia unikko-peltoineen. Tutustuimme myös tippukiviluoliin ja pime-ässä maan alla olevissa luolissa olikin jännittävää ja vä-hän viileääkin muuten lämpimänä päivänä. Teresa halu-si itseoikeutetusti luolakierroksellekin, vaikka olisi ollut mahdollista odottaa ulkona auringon paisteessa. Luola-kierroksen jälkeen nautimme läheisessä kahvilassa valta-vat jätskit ruusupensaiden katveessa. Pysähdyimme myös ihanalle merenrannalle, jossa viihdyimme fossiileja ke-räillen ja maisemia ihaillen. Oli kerrassaan ihana päivä myös Teresan mielestä.

Teresa oli varsin reipas koko päiväretken ajan ja silloin kun hänellä on kivaa, niin silloin ei myöskään väsytä. Nä-kövammastaan huolimatta Teresa on hyvin ehtiväinen ja eloisa tyttö. Kutsuimme kaikki matkalla olijat häntä lem-

Ihana Visby Teksti Siiri Jämsä

n Edessä Teresa ja takana sisko Taru.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 440

Sokeain lasten tuki ryRilla Aura-KorpiPitkäniityntie 1221270 Nousiaineninfo@sokeainlastentuki.comwww.sokeainlastentuki.com

pinimellä Persoona ja nimenomaan isolla P:llä. Illallisen nautimme Visbyssä ihanassa ulkoilmaravin-

tolassa. Yöunien tuloa ei tarvinnut odotella. Seuraavana aamuna olikin erityisen kivaa tekemis-

tä meille lapsille tiedossa. Hyppäsimme bussiin kohti Kneippybyä, jossa on Peppi Pitkätossun teemapuisto se-kä vesimaailma. Ensin kiertelimme teemapuiston laitteis-sa ja söimme myös siellä. Tutustuimme myös aitoon Pep-pi Pitkätossun taloon. Lopulta oli aika vaihtaa vesimaail-man puolelle. Kaikki lapset olivat innoissaan astuessaan vesimaailman sillä alueen täyttivät lukuisat vesiliukumä-et ja uima-altaat. Teresa ui ja vietti paljon aikaa Annikan kanssa ja nautti selvästi olostaan ja huomiosta. Päivä vie-rähti liiankin nopeasti ja illan suussa oli aika lähteä koh-ti Visbyn kaupunkia.

Illallisen nautimme ihanassa Rose Garden -ravintolas-sa ja söimme mm. ankkaa. Sen jälkeen kiertelimme kes-kiaikaisen kaupungin pieniä ihastuttavia kujia ja kauppo-ja. Kävimme myös karkkikaupassa, jossa kuulemma Pep-pikin aikoinaan asioi.

Seuraavana päivänä oli kotiin lähdön aika, mutta eh-dimme viettää aamupäivän kaupungilla. Ostimme tuliai-sia ja kokoonnuimme vielä koko porukka yhteiselle ateri-alle. Teresa sai Rillalta ja Annikalta muistoksi kivan Pep-pi-laukun, johon saisi keräillä kiviä ja fossiileja. Se tuli-kin tarpeeseen, koska mekon taskut olivat revetä kivien painosta. Kotimatka sujuikin nopeammin, sillä hyppä-simme lentokoneeseen ja olimme nopeasti Helsingissä.

Matka oli ikimuistoinen ja ihana! Annika ja Rilla oli-vat hauskaa ja mainiota matkaseuraa. Suurkiitos ja ter-veiset heille!

Koko perhe muistelemme lämmöllä tuota ihanaa hei-näkuun reissua ja Teresa tuumii vieläkin tämän tästä: ”Visbyssä oli kivaa! Milloin mennään uudestaan?”Ehkä joskus menemmekin!

n Isä Esu, Teresa, Ta-ru, Iiris ja Siiri. Visbyä ympäröivän keskiai-kaisen muurin päällä.

Sokeain lasten tuki ry:llä on suomalaisten hyvinvointilomien teemavuosi

Seuraavilla hyvinvointilomilla on tilaa yhdelle tai kah-delle perheelle.n Maaliskuun 27.-30. Kevättalven taikaa, luontoloma Ilo-mantsissan Toukokuun 1.-3. Ratsastusloma, Rekikosken Matkailu- ja Vapaa-ajankeskus, Huittinenn Toukokuun 15.-18. Päivä Tukholmassa loma risteillen Helsingistän Kesäkuun 6.-8. Maatila/luontoloma Pälkäneellän Kesäkuun 9.-12. Karhujen matkassa, luontoloma, Ilo-mantsi/Lieksan Heinäkuun 14.-18. Saaristolaiselämää, Backaro, Nötö, Parainenn Elokuun 3.-7. Kullanhuuhdontaa ja kädentaitoja, Lem-menjoki, Inari

Päivän tapahtumian Maaliskuussa laskettelupäivä Messilässä Lahden seu-dun perheillen Kesäkuun 7. Silmäterä-päivä yhdessä Näkövammaiset lapset ry:n kanssa, Pälkänen Kesäkuussa Perheiden luontopäivä Kaiturin tilalla, Mas-kun Syksyllä luontopäivät Halti/Nuuksio ja Kuhankuono, Nousiainen/Ylänen Syksyllä luontopäivä Pajulahden urheiluopisto, Nastola

Jos ette vielä ole osallistuneet lomillemme, niin kannattaa ottaa yhteyttä. Soitto tai sähköposti Rilla Aura-Korvelle ja yhdessä voimme suunnitella teille pientä arkirutiineista irrottavaa ja akkuja lataavaa luontolomaa.

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 4 41

Kun on asiaa Kelaan, ei ole pakko lähteä toimis-toon. Asian voi hoitaa voi myös puhelimessa, ver-kossa tai ajanvarauksella. Erityistä tukea tarvitse-ville Kela tarjoaa yksilöllistä neuvontaa.

Käynti toimistossa on monille tutuin tapa hoitaa Kela-asi-oita. Eri puolilla maata on 186 toimistoa, joissa voi piipah-taa entiseen tapaan. Silti toimisto ei välttämättä ole hel-poin ja nopein tapa hoitaa Kela-asioitaan.

– Toimistoon voi olla pitkä matka tai siellä voi olla ruuh-kaa tai aukioloajat eivät sovi työssä käyvälle. Siksi olem-me laajentaneet palveluvalikoimaa, jotta asiakas voi valita omaan tilanteeseensa sopivimman tavan asioida, kertoo suunnittelupäällikkö Soili Orre Kelasta.

Tottuneelle verkkopalveluiden käyttäjälle kela.fi-sivuil-la on paljon tietoa etuuksista ja niiden hakemisesta. Las-kureilla voi arvioida, onko itsellä oikeus johonkin tukeen. Myös hakemuksen ja sen liitteet voi lähettää verkossa.

Jätä Kelaan soittopyyntö Ketään ei kuitenkaan pakoteta verkkoon, vaan rinnalla kehitetään myös muita palvelutapoja. Jos liikkuminen on hankalaa ja toimistoon on pitkä matka, asioinnin voi hoi-taa vaikka kotoa soittamalla Kelan palvelunumeroon.

– Puhelinpalvelussa saa saman palvelun kuin toimistos-sakin, ja virkailija näkee tietokoneelta samat tiedot. Puhe-linpalvelu sopii erinomaisesti myös työpäivän jälkeen asi-oitaan hoitavalle, sillä palvelussa neuvotaan iltakuuteen saakka, Orre toteaa.

Palvelunumeroista asiakas tavoittaa kyseiseen tukeen perehtyneen neuvojan. Esimerkiksi sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea ja asumistukia voi jopa hakea suullisesti.

Kelaan voi myös jättää soittopyynnön. Silloin ei tarvitse jonottaa puhelimessa, vaan asiakasneuvoja soittaa takai-sin mahdollisimman pian.

Jonotuksen voi välttää myös varaamalla etukäteen ajan toimistoon tai puhelinpalveluun. Ajanvaraus kannattaa, jos hoidettavana on monimutkainen tilanne tai useita asi-

oita kerralla. Silloin asiakasneuvoja voi valmiiksi perehtyä tilanteeseen. Ajanvarauksen voi tehdä puhelimessa tai verkossa osoitteessa www.kela.fi/ajanvaraus.

Neuvoja auttaa tukiviidakossaYksilöllistä neuvontaa voi saada, jos elämäntilanne on vai-kea. Eri puolille maata Kelan toimistoihin on koulutettu asiakasneuvojia, jotka ottavat kokonaisvaltaisesti vastuun asiakkaan ohjaamisesta ja varmistavat, että tämä saa tar-vitsemansa tuet ja palvelut oikeaan aikaan. Lisätietoja on osoitteessa www.kela.fi/erityispalvelut.

Asiakasneuvoja voi haastatella asiakkaan joko toimis-tossa tai puhelimessa. Sen jälkeen laaditaan yhdessä pal-velusuunnitelma. Myöhemmin asiakas voi soittaa suo-raan omalle neuvojalleen. Hän myös huolehtii yhteyden-pidosta asiakkaan, Kelan ja esimerkiksi terveydenhuol-lon välillä.

– Kela-neuvojan asiakkaat tulevat usein hoitavan ta-hon, kuten erityisneuvolan ja keskussairaalan sosiaali-työntekijöiden ja kuntoutusohjaajien lähettäminä. Palve-luun voi hakeutua myös itse esimerkiksi ajanvarauksen kautta, toteaa Soili Orre.Lue lisää Kelan palveluista: www.kela.fi/palvelut

Tarjolla monta tapaa hoitaa

Kela-asiat

Asioi helposti www.kela.fi/asiointiAjanvaraus netissä www.kela.fi/ajanvarausPalvelunumerot arkisin klo 8–18Asevelvollisen tuet 020 692 200Asumisen tuet 020 692 201Eläkeasiat 020 692 202Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti 020 692 203Kuntoutus 020 692 205Lapsiperheiden tuet 020 692 206Maasta- ja maahanmuutto 020 634 0200Omaisen kuoltua 020 692 208Opiskelijan tuet 020 692 209Sairastaminen 020 692 204Työttömyysajan tuet 020 692 210Vammaistuet 020 692 211

S i l m ä t e r ä 1 / 2 0 1 442

Tervetuloa vertaistuen maailmaan!

Palvelulomake LIITYN JÄSENEKSI

Jäseneksi voivat liittyä näkövammaisen lapsen vanhemmat. Vuosittainen jäsenmaksu on 15 euroa henkilöltä tai 25 euroa kahden van-hemman liittyessä. Jäsenmaksu sisältää Silmäterä-lehden.

1. Jäseneksi liittyvän vanhemman nimi

Puhelinnumero Sähköposti

2. Jäseneksi liittyvän vanhemman nimi

Puhelinnumero Sähköposti

3. Näkövammaisen lapsen nimi ja

syntymäaika (syntymäaikatietoa käytetään tiedotuksen kohdentamiseen eri ikäryhmille)

4. Osoite ja postitoimipaikka

LIITYN K ANNATUSJÄSENEKSIKannatusjäsenen jäsenmaksu on 34 euroa vuodessa ja se sisältää Silmäterä-lehden.

Nimi

Osoite

Puhelinnumero Sähköposti

TILAAN Silmäterä-lehden vuosikerran (26 euroa)

Nimi

Osoite

Puhelinnumero Sähköposti

Liity jäseneksi - Tilaa SilmäteräNäkövammaisen lapsen vanhemmat voivat liittyä yhdistyksen jäseneksi oheisella lomakkeella. Kuka tahansa, joka haluaa tukea yhdis-tyksen toimintaa, voi liittyä kannatusjäseneksi. Halutessasi tietoa näkövammaisista lapsista ja nuorista, tee Silmäterä-lehden tilaus. Silmäterä ilmestyy 4 kertaa vuodessa.Täytä lomake huolellisesti ja lähetä se osoitteella Näkövammaiset lapset ry, Malminkaari 15, 00700 Helsinki. Liittymiset ja tilaukset otamme vastaan myös puhelimitse (09) 752 2540, sähköpostilla nlt@silmatera.fi tai www.silmatera.fi -sivuilta löytyvällä lomakkeella.

JAN

NE

SUO

MA

LAIN

EN