videoneuvottelu ja kielellinen kuntoutus

Videoneuvottelu ja kielellinen kuntoutus

Videoneuvottelu ja kuntouttaminen

Tekniikka

• Yhteys: 1 x ISDN

• Tavalliset tietokoneet (122 Pentium)

• Videokamera

• PictureTel 50 videokoodekki


Osallistujat

• Oppilaat ryhmä 2: Otto (10-11 vuotta) ja Timo (10-11 vuotta)

• Oppilaiden avustaja Riija

• Opettaja Johanna

• Oppilaat ryhmä 1: Henna (9-10 vuotta) ja Kalle (8-9 vuotta)


Tavoitteet

• Kokeilla ja kehittää videoneuvottelun avulla toteutettavaa kielellistä kuntoutumista

• Kehittää luokkatyöskentelyn menetelmien saamista digitaaliseen muotoon

• Siirtää asiantuntijoiden palvelut helposti saavutettaviksi

• Luoda mahdollisuuksia saada kielellistä kuntoutumista kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta Oppilaiden kyläkoulu


Tavoitteet

• Toteuttaa videoneuvottelun avulla kuntoutumiseen liittyviä pedagogisia toimintoja

• Välitön vuorovaikutus, jossa oppilas on keskeisessä asemassa

• Kuvallinen viestintä; sanat ovat hukassa, niitä etsitään ja tuetaan kuvien avulla

• Toiminnallisuus; oppilas saa koko ajan tehdä ohjaukseen liittyviä tehtäviä

• Huomioidaan oppilaan oma ajattelu kuntoutumisen lähtökohtana


Toteutus

• Oppilaat työskentelivät kahden oppilaan ryhmissä.

• Avustaja auttoi tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa ja suoritti myöhemmin oppilaiden kanssa kesken jääneet tehtävät.

• Opettaja ohjasi useimmiten yksin, joskus oli mukana myös omia oppilaita.

• Toiminta kesti kaksi vuotta, kummallekin ryhmälle annettiin kuntoutusta tukevaa toimintaa kerran viikossa yhden tunnin ajan.


Liitutaulu

• Liitutaulu on videoneuvottelussa yhteinen työskentelyalusta. Kaikki osallistujat voivat käyttää sitä yhteyden aikana.

• Liitutaulu oli tärkein apuväline harjoitusten digitaalisessa toteuttamisessa.

• Harjoitusten aikana oppilaat siirtelivät kuvia tai tekstiä, kirjoittivat, yliviivasivat, poistivat tarpeettomia osia, avasivat ”luukkuja”, kopioivat ja liittivät uudestaan.

• Jokaista harjoittelukertaa varten tehtiin liitutaululle 4-10 sivua valmista harjoittelupohjaa.

• Sivujen aiheista keskusteltiin, oppilaat tekivät ohjeiden mukaisia tehtäviä, opettaja ohjasi toimintaa apukysymyksin.

• Työskentelyn aikana etäisyys katosi, saavutettiin samanlainen tunnelma ja tilanne kuin ”face to face” harjoituksissa.


Liitutaulu

Riimittele. Mikä tämä on?

Se on valkea kuin hammas

se on villainen __________

Jos lautasella tuoksuu viili,paikalle voi hiipiä _______

Sitä ei haittaa pahakaan likasen eläimen nimi on ______

Ratsastukseen sopii koni,parempi on kuitenkin _____


Liitutaulu

• Riimittelyä on jo harjoiteltu (harjoitussivu 6).

• Pienemmille (jotka eivät osaa lukea) opettaja lukee ja oppilaiden tulee kuvien perusteella löytää sopiva riimisana, opettaja kirjoittaa vastauksen. Isommat oppilaat kirjoittavat itse vastaukset.

Valitse sopiva kuvateksti sivulta kolmesivuille 4 –8 (Edit Copy – Edit Paste)

Tyytyväisenä Pauli-pupu loikki kotiinsa isä- ja äitipupun luo kertomaan, kuinka hauskaa hänellä oli ollut.

Pihalla Pauli pakkasi eväskoriaan. Kaalia. salaattia, porkkanoita ja persiljaa hän pani koriinsa.

Kun Pauli-pupu oli saanut onkensa veteen, oli jo keskipäivä.Silloin Pauli kuuli, kuinka hänen vatsansa kurni ja se tuntui omituisen tyhjältä. Hänellä oli nälkä.

Oli säteilevän kirkas aamu. Pauli-pupu avasi silmänsä ja loikkasi yhdellä pompulla ylös vuoteesta. Hän kiljui riemusta: -Tänään lähden huviretkelle, jippii!”

Täysinäinen vatsa teki Paulille kepposen. Hän nukahti keskellä kirkasta päivää.


Liitutaulu

• Kertomusta on jo käsitelty ja se on oppilaille tuttu.

• Oppilaan tehtävänä on löytää kuvalle sopiva teksti ja siirtää se kuvan alle.


Kokemuksia; Tekniikka

• Tekniikka toimi hyvin. Se antoi riittävän tuen kuntouttamisen toteuttamiseen.

• Videokuva on liitutaulua käytettäessä aika pieni, joten kuvan siirtämisessä ei ollut viivettä.

• Ääni on kuntoutuksen kannalta ehkä merkittävin osa-alue. Testaamisten kautta se saatiin kiitettävälle tasolle.

• Oppilaat oppivat tarvittavat valmiudet nopeasti. Missään vaiheessa harjoittelujen esteenä ei ollut oppilaiden puutteelliset tekniset taidot.


Kokemuksia; Pedagogiikka

• Vuorovaikutuksessa saavutettiin lähes luokkatyöskentelyn taso.

• Kuvallinen viestintä oli osittain parempaa kuin lähityöskentelyssä. Digitaalinen kuva oli helpompi ottaa käyttöön.

• Toiminnallisuus ohjaustilanteen aikana oli oppilaalla harjoitusten osalta yhtä tehokasta kuin lähityöskentelyssä. Toimintaan liittyi aina välitön palaute ja opettajan ohjaus.

• Oppilaat keskustelivat keskenään, kysyivät neuvoa opettajalla. Ei eroa lähityöskentelyyn.


Kokemuksia; Liitutaulu

• Toimi hyvin ja monipuolisesti yhteisenä työskentelyalueena.

• Toiminnoiltaan vähän kömpelö ja pelkistetty.

• Työskentelypohjien tekeminen työlästä ja hidasta, esim. siitä puuttuu kuvien suurentamisen ja pienentämisen mahdollisuus.

• Joustava käyttö edellyttää neuvottelussa mukana olevien koneiden ”samankaltaisuutta”, esim. näytön resoluutio, värien määrät ja käytettävät fontit.


Kokemuksia; Yleistä

• Varsinkin pienten kanssa videoneuvotteluun on yhdistettävä lähitapaamiset. Iästä riippuen lähitapaamisia on hyvä olla vähintään 4 – 2 kertaa lukuvuodessa.

• Kuntoutumisen onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä vastaanottavan koulun kanssa. Esim. kielellisen kuntoutumisen aiheet voidaan ottaa luokan sen hetkisistä tavoitteista.

• Oppilaiden keskittyminen videoneuvottelun aikana oli parempi kuin lähityöskentelyssä.


Kokemuksia; Yleistä

• Materiaali ja toiminta olivat tuttua lähityöskentelystä. Ideoiminen, materiaalin tekeminen digitaaliselle alustalle jne. teettivät kuitenkin runsaasti työtä. Jokaisen harjoittelutunnin valmistamiseen kului noin 3 - 5 tuntia.

• Hyvän harjoittelupaketin valmistaminen edellyttäisi omaa projektia tai muuten sponsoroitua työskentelyä.

• Videoneuvottelussa ei tietenkään voida välittää kaikkia kuntoutumisen toimintoja.


Lisätietoja

Johanna Kiiski [email protected]

Erkki Mustajoki [email protected]

videoneuvottelu ja kielellinen kuntoutus

Documents