verkko-opetuksen suunnittelu ja menetelmät
DESCRIPTION
Koulutus OAMK:in liiketalouden yksikön opettajille 23.5.2012 Oulussa, Harto Pönkä / InnowiseTRANSCRIPT
Verkko-opetuksen suunnittelu ja
menetelmätHarto Pönkä, 23.5.2012
Miten ihminen oppii?
Jokainen opettaja pohtii kaiken aikaa…
Näkökulmana opetuksen kehittäminen
Design-tutkimuksen strategia
• Design-tutkimuksessa kehitetään jotakin (esim. oppimismallia).
• Tutkija luo hypoteesit tai design-periaatteet.
• Kehitettävästä asiasta tehdään ”design”, jota testataan eli sovelletaan käytännössä.
• Samalla rakennetaan teoriaa, eli etsitään selityksiä.
• Tämä muodostaa design-syklin, jota voidaan toistaa useita kertoja.
Design-tutkimuksen rakenne
Ongelmien/kehityskohteen
analysointi
Ratkaisun rakentaminen
Ratkaisujen testaaminen
ja tarkentaminen
Reflektointija raportointi
Ongelmien, ratkaisujen, menetelmien jadesign-periaatteiden tarkentaminen
Tutkijat jatutkimukseen
osallistujat
Design-periaatteetja innovaatiot
Design-syklit Tarkentuneetdesign-periaatteet
Reeves, 2006
Design-prosessi
Paikallinen teoria
Reflektointi Reflektointi
Teoriaa kehitetään design-syklien avulla
Reflektointi
Gravemeijer & Cobb, 2006
Design-sykli
Design-sykli
Design-sykli
Design-sykli
Suunnittelun lähtökohtia
Tavoitteiden asettaminen
• OPS:n tavoitteet (osaamistavoitteet)• Ydinainesanalyysi
– 1) Ydinaines, 2) täydentävä tietous, 3) erityistietämys– A) Tieteellinen osaaminen, B) ammatillinen
osaaminen• Laajempi näkökulma:
– aihekokonaisuudet ja käsitteet– suhde koulutuksen kokonaisuuteen
Opiskelija saavuttaa tavoitteet oppimisella Tavoite on siis aina tukea oppimista
Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1
Linjakas opetus
• Opetuksen suunnitteluvaihe– Yleiset oppimistavoitteet– Kohderyhmä– Oppimisprosessi ja opetusmenetelmät– Resurssit– Oppimisympäristön rakenne– Oppimateriaali– Koordinointi
• Opetuksen toteutusvaihe– Yhteiset oppimistavoitteet– Erilaisten oppijoiden oppimisprosessi– Vuorovaikutus– Opiskelijoiden ohjaaminen– Pelisäännöt
• Oppimisen arviointivaihe
Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1
Verkko-opetuksen muodot
1. Ohjattu verkko-opetus, verkkokurssit2. Itseopiskelu verkossa3. Monimuoto-opetus
• Toinen näkökulma:– Materiaalikeskeinen – Vuorovaikutuskeskeinen
• Älä sekoita: etäopetus
OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!
Kun puhutaan yhteisöllisestä työskentelystä, niin puhutaan
ryhmistä.
Eli nyt ei puhuta esim. sosiaalisista verkostoista tai verkkoyhteisöistä.
1. Muotoutumisvaihe• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
2. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä
konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. • Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
3. Normien luomisen vaihe• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
4. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Ryhmäytyminen
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development
Tehokas ryhmä on sitoutunut yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.
• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”(Dillenbourg, 1999)
• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.
Yhteisöllinen oppiminen
Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.
Keskustelujen merkitys
Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.
Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.
Oppimisalustat ja -sovellukset
Opetusympäristön peruspalikoita
• Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)• Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net)• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Cmap Tools, Bubbl.us)• Esitystyökalut (SlideShare , Prezi)• Medianjakopalvelut (videot, kuvat yms.)• Jaetut dokumentit (Google Docs)• Jaetut muistiinpanot (Etherpad, Evernote, Diigo)• Jaetut hakemistot (Dropbox, Box.net, Google Drive)• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Qaiku) • Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning)• Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype,
Messenger)
• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus
Pedagoginen käytettävyys
Käytettävien ohjelmien koordinointi
• Mitä välineitä missäkin vaiheessa opintoja?• Mitä laitteita on käytössä?• Voidaanko käyttää myös ei-tuettuja
verkkopalveluita (some)?• Missä määrin opiskelijat voivat tehdä valintoja?
• Tärkeimmistä välineistä ja ohjelmista kannattaa tehdä suunnitelma koko koulutuksen ajalle
Verkko-oppimisympäristöt
Blogi
http://www.23asiaa.net/
KurssiblogiKurssin dokumentointi ja yhteinen työtila
Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen
Tiedon ja kokemusten jakaminen
Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.
http://www.mindmeister.com/
Käsite- ja miellekartat Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne. Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen
http://docs.google.com/
Jaetut dokumentitToimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla
Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/
Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012
LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara
• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus– Palaute-/vuorovaikutuskanava– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden
ohjaamisessa jne.– Kurssin kotisivuna
• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”
• Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen tietopankit
Wikien käyttötarkoituksia
http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/
Pedagogisia malleja
Pedagoginen malli
• Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan pohjautuvaan käytännön malliin, jonka mukaisesti opetus toteutetaan tai oppimisprosessin vaiheiden tulisi edetä sekä siitä, kuinka oppiminen tulisi järjestää.
Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
• Skriptin tulee loogisesti synnyttää ja tukea yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentamista.
• Skripti ei saa olla liian tiukka (over-scripting)• Skriptin vaiheita tulee voida seurata helposti.
Tätä voidaan helpottaa esim. koostamalla skriptistä yhtenäinen tarina tai välittämällä se jonkin apuvälineen kautta.
• Oppijat voivat hylätä liian tiukasti määritellyn tai monimutkaisen skriptin.
• Skriptin tulisi olla siirrettävissä eri konteksteihin.
Yhteisöllisten skriptien vaatimuksia
Dillenbourg, 2002
Projektioppiminen
• Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet• Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi• Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa
– Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät– Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet– Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta,
aikataulut, resurssit, kustannukset• Keskeistä yhteistoiminnallinen tai yhteisöllinen työskentely
projektin aikana:– Ongelmien täsmentäminen– Tiedon kokoaminen ja analysointi– Keskustelut, kysyminen, kriittisyys– Tulosten tulkinta ja johtopäätökset
• Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys
Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen
Palapelimalli 1/2 (jigsaw)
1. Oppijat jaetaan kotiryhmiin. Lisäksi jokainen ryhmän jäsen saa oman osa-alueensa, eli tavallaan yhden palapelin palan, johon hän tutustuu itsenäisen työskentelyvaiheen aikana.
2. Opiskelijat kerääntyvät eksperttiryhmiin, joissa he syventävät ymmärrystään muiden saman osa-alueen aiheekseen saaneiden opiskelijoiden kanssa keskustelemalla ja muodostaen siitä eksperttiryhmän yhteisen käsityksen.
3. Lopuksi opiskelijat palaavat kotiryhmiin, joissa rakennetaan ryhmittäin yhteinen palapeli: jokainen ryhmän jäsen selittää ja opettaa muille oman eksperttiaiheensa. Ryhmä pyrkii keskustelemalla muodostamaan kaikista "palapelin palasista" ehjän kokonaiskuvan.
Palapelimalli 2/2 (jigsaw)
1. Kotiryhmissä 3. Kotiryhmissä2. Eksperttiryhmissä
Tutkivan oppimisen malli
Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen
Tutkiva oppiminen tarkemmin
Kuva: Tarmo Toikkainen, http://tarmo.fi/blog/2008/10/20/tutkivan-oppimisen-etenemisen-kaavakuva/
Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)
1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen
2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely 3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio 4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin
rakentaminen, väitteiden perustelu 5. Oppimistavoitteiden muodostaminen
6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko)
7. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi
Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä
• Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen
• Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua purkutilanteessa
• Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä
• Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa
Ilmiöpohjainen oppiminen
• Oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.
• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.
• Työskentely esim. ongelmalähtöisen oppimisen mukaisesti 7 vaiheessa
• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen
Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
Oppimisympäristön rakentaminen
Oppimisaihiot (learning objects)
Kurssi
Moduuli Moduuli Moduuli
Opetuskerta Opetuskerta Opetuskerta
Oppimisaihio
Oppimisaihio
Oppimisaihio
Oppimisaihio on yksittäinen ja kompakti multimedia- tai hypermediapohjainen "oppimateriaalipalanen", jota voidaan käyttää erilaisissa oppimisprosesseissa ja oppimisprosessien eri vaiheissa.
(Silander, 2003)
Pakettiratkaisu vai tähtimalli?
Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä
Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista
• Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista
• Seurantasivulle liitetään
käytettävien palveluiden RSS-syötteet, widgetit ja linkit
• Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä
Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm
Tähtimalli
Niina Impiö ja Harto Pönkä, [email protected] | develope.wordpress.com
Esimerkki tähtimallista
Seuranta-/kotisivu,aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat
Kurssin wiki
Yhteisöllinen työskentelyRyhmien wiki-työtilat
Tiedon prosessointija visualisointi
MindMeister
Kurssin aikataulutGoogle Calendar
LuentomateriaalienjakaminenSlideShare
Vertaistuki ja keskusteleminen
Facebook-ryhmä tai keskustelusivu wikissä
Oppimisen reflektointiOpiskelijoiden blogit
Yhteisöresurssit
• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
Kurssin yhteinen blogi tai wiki
Vastuu opettajalla
1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta
Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta
2. Annetaan palikoita myös oppijoille
4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!
Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi
Vastuu opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/
Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet
Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
Käytännön suunnittelun avuksi
Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799
Verkkokurssin kokonaisuus
1. Pedagogisen mallin valinta ja suunnittelu
2. Oppimisympäristön valinta, suunnittelu ja
rakentaminen
3. Työskentelyn tukeminen ja arviointi kurssin aikana
4. Työskentelyn päättäminen ja arviointi
• Välineiden käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltua ja opetuksen tavoitteisiin sopivaa
• Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus• Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet• Lähi- ja verkko-opetuksen jaksottaminen (monimuoto-op.)• Suunnitelman ja oppimisympäristön vastaavuus• Arviointi: lopputulos vai prosessi, yksilö vai ryhmä, opettaja
vai vertais?• Palautteen kerääminen ja antaminen
Suunnittelun periaatteita
http://www.mindmeister.com/166185090
• Tee polusta piirros, kaavio tai taulukko:– Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö valmista
oppimismallia? – Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä ja
työskentelytavoilla?– Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri vaiheissa?– Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri
vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä?– Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille?
Suunnittele oppimisprosessi
Suunnittele oppimispolku
• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on
Arviointi
Aloitus
Palaute ja
lopetus
Tehtävä
Tehtävä
Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?
Esimerkkejä verkkokurssin työtavoista
• Opiskelumateriaalien lukeminen, kuunteleminen ja katseleminen
• Kirjoittaminen yksin tai yhteisöllisesti• Harjoitusten ja tehtävien tekeminen netissä• Tuotosten palauttaminen tiedostoina• Muiden tuotosten kommentointi• Keskustelua erilaisissa ryhmissä• Muiden työskentelyn seuraaminen ja arviointi• Visualisointi: käsitekartat, kaaviot, piirrokset jne.• Aikatauluista sopiminen ja niiden seuraaminen
Uusia menetelmiä sosiaalisesta mediasta
• Crowdsourcing/verkostohaastattelu– Tarkoituksena on saada vastauksia tai mielipiteitä johonkin
kysymykseen tai ongelmaan, joka esitetään esim. mikroblogissa. Hyödynnetään sosiaalista verkostoa ja käyttäjien osaamista.
– Lue lisää esim. http://blogit.yle.fi/aalto/uusi-nimi-vanhalle-tiedonhankintametodille-verkostohaastattelu
• Liverapo (-rtointi)– Raportoidaan tapahtumasta/esityksestä verkkoon. Keskusteluun
voivat osallistua myös ne, jotka eivät ole paikalla.– Esim. http://www.qaiku.com/channels/show/seminaarikannu/
• Reaaliaikainen palautekanava– Esityksen/luennon aikana osallistujat voivat kirjoittaa verkkoon
kommentteja ja keskustella aiheista.• Ja keskustelu jatkuu netissä –käytäntö• Kuratointi
Suunnittelun tarkastuslista• Yleiset oppimistavoitteet ovat nähtävillä verkossa.• Kurssin suunnitelma on siten avoin, että kurssilla pystytään luomaan yhteiset
tavoitteet opiskelijoiden kanssa.• Opiskelijoiden etukäteistietoja on kartoitettu selvittämällä, minkälaisia
taustatietoja kurssille tulijoilla on.• Kurssi on suunniteltu vuorovaikutusta tukevaksi.• Kurssi on suunniteltu opiskelijan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukevaksi.• Kurssin suunnittelussa on huomioitu käytössä olevat resurssit.• Oppimisympäristön käyttöä opetuksessa on suunniteltu etukäteen.• Oppimisympäristö on valittu huomioiden oppimistavoitteet.• Oppimisympäristö on rakennettu siten, että opiskelijat hahmottavat, mistä
dokumentit löytyvät ja minne heidän tuotoksensa on tarkoitus laittaa.• Verkkomateriaalit ovat teknisesti toimivia.• Verkko-oppimateriaalin määrä on sopiva suhteessa kurssin laajuuteen.• Verkko-oppimateriaali on helposti saatavissa.• Työnjako opettajien kesken on selkeä.• Kurssin aikataulu ja määräajat ovat opiskelijoiden nähtävissä verkossa.
Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1
• Pisteiden aiheet:1. Yhteisöllinen oppiminen ja pedagogiset mallit2. Oppimisympäristön elementit3. Verkko-opetuksen suunnittelun hyvät käytännöt4. Verkko-opetuksen arviointi ja palaute
• Valitkaa ryhmästänne sihteeri, joka on pisteellä pysyvästi ja tekee muistiinpanot wikiin: http://koulutus.purot.net/verkko-opetus
• Pisteiden vaihto n. 5 minuutin välein• Lopuksi yhteinen purku
Learning cafe -ryhmätyöskentely
Verkko-opetuksen arviointi
Arvioinnin näkökulmia
• Käytettyjen palvelujen määrä ja käyttötavat• Vuorovaikutuksen arviointi• Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointi
– Tentti, ryhmätentti, kotitentti jne.– Ryhmätöiden arviointi– Itsearviointi, vertaisarviointi
• Palaute opetuksesta
• Lopputuloksen vs. prosessin arviointi
• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen
• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan varrella tapahtui– Ryhmien keskustelut– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista – Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe– Opiskelijoilta saatu palaute ja muu lisätieto– Opettajien havainnot
• 1) Aseta tiedot aikajanalle,2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
Oppimisen arviointi?
Ryhmien tuotosten versiohistoriat
• Mitkä havainnot olivat yhteydessä toisiinsa?• Miten keskustelut vaikuttavat ryhmän onnistumiseen
tehtävässä? • Miten työ/osallistuminen jakaantui ryhmien jäsenten
kesken?• Onnistuiko ryhmien roolitus ja kokoonpanot?• Mitä havaitset ryhmien oppimiskulttuurista?• Mihin opettajan olisi pitänyt reagoida ja miten?
Mitä johtopäätöksiä voit tehdä?
Riittävästi aikaa ja tukea
• Ryhmäytyminen vaatii ajan ja paikan• Välineiden täytyy olla hallussa ennen
työskentelyä• Oma keskustelualue yleisille ja teknisille
kysymyksille • Selkeät ohjeet tukevat työskentelyä• Keskustelua syntyy harvoin itsestään –
tarvitaan hyvä tehtävänanto• Opettajan on oltava läsnä• Kannusta vertaistukeen
Tavallisia kompastuskiviä
• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset
ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD)• Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot
Yksilölliset oppimispolut
Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/
KIITOS!