Vauhtia energian pientuotantoon

KestävästibiomassaaKatse metsistä maatiloille Strategia biokaasun käytön vauhdittamiseksi

LisäämaalämpöäEroon öljykattiloistaÖljyn korvaaminen maalämmöllä julkisissarakennuksissa

Kattavastiaurinkoa Aurinkovoima kannattaamyös SuomessaKotien katot hyötykäyttöön

Tähtäimessä 100 % uusiutuvaa energiaaSuomen energiapolitiikka kaipaa remonttia. Pariisin ilmastosopimuksen myötä kaikkien maiden tulee leikata päästöjään aiempaa kunnianhimoisemmin. Sitran uuden selvityksen1 mukaan EU tai Suomi eivät nykyisillä päästösitoumuksilla yllä Pariisissa asetettuun tavoitteeseen rajoittaa ilmastonmuutos selvästi alle kahden asteen.

1. Bioenergiaa metsien lisäksi myös maatiloilta2. Maatilojen biokaasun vauhdittamiseksi oma strategia 3. Biokaasusta maatilojen polttoaine

Sipilän hallitus nojaa uusiutuvan energian vauhdittamisessa vahvasti metsiin. Samaan aikaan maatilojen mahdollisuu-det energian tuottajina ovat unohtuneet.

Maatiloilla voidaan tuottaa biokaasua kestävällä tavalla sivutuotteista kuten nurmesta, kesantoheinästä, oljesta ja lannasta. Biokaasusta voidaan tehdä polttoainetta liiken-teelle ja maatalouskoneille sekä tuottaa sähköä ja lämpöä. Näin voidaan merkittävästi vähentää fossiilisten polttoai-neiden käyttöä ja edistää ravinteiden kierrätystä.

Maatilojen biomassapotentiaali on mittava – monien arvioiden mukaan sen arvo on satoja miljoonia euroja vuodessa. Ruotsi, Saksa ja Itävalta ovat panostaneet

pientuotantoon ja aloittaneet maatilojen energiapotentiaa-lin hyödyntämisen jo aiemmin, ja luvut ovat sen mukaisia: Suomessa tuotantoa on 15 maatilalla, Saksassa yli 8000:lla. Liikennebiokaasulla on Suomessa 24 tankkausasemaa, Ruotsissa 161.2

Nurmi tai kesantoheinä ei kuitenkaan muutu energiaksi tai siirry koneiden ja autojen tankkiin ilman monien toimijoiden yhteistä ponnistusta. Siksi hallitukselta tarvitaan strategia maatalouden biokaasun edistämiseen niin liikenteessä kuin energiantuotannossakin.

Strategiassa on esitettävä, kuinka maatilojen biokaasutuo-tannon esteet poistetaan ja kuinka tarvittavat investoinnit

1 http://www.sitra.fi/uutiset/ilmastonmuutos/suomi-ei-ylla-pariisin-ilmastotavoitteisiin-nykyisilla-paastositoumuksilla2 http://www.slideshare.net/SitraEkologia/biokaasusta-kasvua

Suomessa tavoitteeksi on otettava älykäs, energiatehokas ja 100-prosenttisesti uusiutuvilla toimiva energiajärjes-telmä vuoteen 2050 mennessä. Työn on oltava pitkällä jo vuonna 2030. Tänään rakennettava energiantuotanto on käytössä kymmeniä vuosia, joten tavoitteisiin johtava polku on hahmotettava nyt. Määrätietoisia askeleita oikeaan suuntaan tarvitaan välittömästi.

Tänä syksynä laaditaan uutta kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. Samassa yhteydessä tulee ratkaista-vaksi, kuinka uusiutuvaa energiaa jatkossa tuetaan. Uuden tukimallin toimivuus vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka nopeasti energiajärjestelmämme voi nojata uusiutuviin en-ergialähteisiin. Tuki pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian, jotta esimerkiksi tuulivoiman hyvä kehitys ei katkea ja osaaminen katoa. Hallituksella on ohjelmassaan hyviä tavoitteita uusiutuvan energian lisäämiseksi ja öljyriippuvuuden vähentämiseksi.

Ongelmana on, että tavoitteet nojaavat liian yksipuolisesti metsäbiomassan käyttöön.

Suomi voi hyödyntää metsiään myös tulevaisuudessa, mutta metsäbiomassa ei yksin riitä uusiutuvan energia-järjestelmän rakentamiseen. Lisäksi vastaan tulee luonnon monimuotoisuuden suojelu. Metsäenergiatekniikalla ei myöskään ole tarjota yhtä merkittäviä vientinäkymiä kuin tuuli- ja aurinkoteknologioilla.

Toinen ongelma on pientuotannon unohtaminen. Maatiloil-la ja taloyhtiöissä on valtava energiatuotannon potentiaali, joka kannattaa ehdottomasti hyödyntää nykyistä parem-min. Mallia kannattaa hakea maista, jotka ovat jo tällä tiellä. Myös kunnat voivat lisätä uusiutuvan energian käyt-töä muuttamalla öljylämmitteisiä rakennuksiaan maaläm-mölle. Hajautettu ja pienimuotoinen uusiutuvan energian tuotanto synnyttää uutta työtä Suomeen ja elinvoimaa maaseudulle.

kestävästi biomassaa

1. On aika luopua öljylämmityksestä2. Kampanjalla vauhtia maalämmölle3. Julkisten rakennusten lämmitys kestäväksi

Iso määrä kuntien julkisia rakennuksia, kuten kouluja, terveyskeskuksia, vanhainkoteja jne. lämmitetään edelleen öljyllä. Jos näiden lämmitysjärjestelmät vaihdetaan maa-lämpöön, se vähentää merkittävästi öljynkulutusta ja sitä kautta ilmastopäästöjä. Lisäksi vaihdos on taloudellisesti kannattava jo melko lyhyellä aikavälillä.

Kunnat tarvitsevat porkkanan, jotta ne uskaltavat tehdä tarvittavat investointipäätökset tänä aikana, kun sote- ja maakuntauudistus tekee tuloaan.

lisää Maalämpöä

Aurinkopaneelien käyttöönottoa kannattaa vauhdittaa. Auringolla tuotetaan puhdasta energiaa, ala luo työtä Suo-meen ja sillä on valtavat vientimarkkinat. Hyvät kotimarkki-nat luovat innovaatioita ja auttavat yrityksiä ponnistamaan vauhdilla kasvaville maailmanmarkkinoille.

Vaikka aurinkoenergian kasvu on päässyt alkuun, hyö-dyntämätöntä potentiaalia on paljon. Lähes viidennes Suomen sähkönkulutuksesta voitaisiin tuottaa kattojen aurinkopaneeleilla, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö.

Suomen aurinkoenergiamarkkinoilla on laadukasta avaimet käteen -palvelua. Aurinkopaneeleita on asennettu erityisesti omakotitalojen katoille, mutta myös muun rakennuskannan kattopinta-ala pitää saada kattavammin käyttöön. Aurinko-sähköä pitää voida tuottaa omaan käyttöön myös oman tontin ulkopuolella. Aurinkoenergian tuottamiseen erin-omaista laajaa kattopinta-alaa tarjoavat esimerkiksi monien

saadaan käyntiin. Kyse on laajan ekosysteemin synnyt-tämisestä, ja vetovastuu siitä kuuluu hallitukselle. Pilot-tialueilla voidaan synnyttää maatilakohtaisia tai useamman maatilan yhteishankkeita. Keski-Suomi on jo tällä tiellä ja Kalajokilaakso tai Pohjanmaa laajemminkin voisi seurata perässä.

Maatalouden lisäksi myös monien muiden alojen sivutuot-teista voi valmistaa biokaasua. Suomalaisessa elintarvike-teollisuudessa syntyy ruokahävikkiä jopa 140 miljoonaa kiloa vuodessa ja kaupoissa jopa 75 miljoonaa kiloa (MTT Foodspill). Myös jätevesipuhdistamojen lietteistä saataisiin hyöty irti biokaasuna.

On käynnistettävä kolmivuotinen kampanja muutoksen vauhdittamiseksi. Näin saadaan aikaan työllistäviä inves-tointeja, joita nyt kovasti kaivataan.

Siirtymä öljystä kestäviin ratkaisuihin on muutos, joka on joka tapauksessa tehtävä. Mitä nopeammin päästään eteenpäin, sitä parempi ilmastolle.

kattavasti aurinkoa

1. Aurinko paistaa myös Suomessa – kattopotentiaali käyttöön2. Aurinkopaneelien hankintaa tuettava myös kerros- ja rivitaloissa 3. Vahvoilta kotimarkkinoilta pohjaa innovaatioille ja viennille

julkisten rakennusten, teollisuus-, varasto ja toimistoraken-nusten ja kauppojen katot.

Aurinkopaneelien hankkimisen vauhdittamiseksi asunto-osakeyhtiöille pitäisi tarjota tukea. Nykyään omakoti-taloasukas voi saada investointiinsa kotitalousvähennystä ja yritykset ja kunnat energiatukea. Uusiutuvan energian investointituki taas koskee vain yli viiden miljoonan euron hankkeita. Rivi- ja kerrostaloyhtiöt jäävät väliinputoajiksi.

Yhdenvertaisuuden nimissä olisi perusteltua laajentaa tuki koskemaan myös taloyhtiön teettämiä kestävän energian remontteja. Se olisi viisasta energiapolitiikkaa ja kasvat-taisi kotimaisten alan yritysten markkinoita huomattavasti. Aurinkosähkön pientuotannon yleistyminen antaa hyvän pohjan innovaatioille, joilla edistetään kysyntäjoustoja ja älykästä sähköverkkoa.

Hankkeen kustannus valtiolle on 120 M€ ja tavoitteena on luoda 10 000 työpaikkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on esittänyt tar-jouskilpailuun eli huutokauppaan perustuvaa tukea. Siitä on mahdollista rakentaa joustava ja kustannustehokas tukimalli, joka vauhdittaa uusiutuvien käyttöä ja tukee alan kehitystä. Uuden tukijärjestelmän tulee myös vauhdittaa älyverkkoratkaisujen käyttöönottoa Suomessa. Suomalaiset energia-alan yritykset odottavat selvyyttä sii-hen, millainen tukijärjestelmä uusiutuvalle energialle tulee syöttötariffin tilalle. Uusi järjestelmä tarvitaan nopealla aikataululla, jotta hyvä kehitys ei pysähdy.

Esimerkiksi tuulivoima on Suomessa lähtenyt hyvään kasvuun ja synnyttänyt yrittäjyyttä ja osaamista, jota ei kannata menettää. Ennätysvuonna 2013 tuulivoimakapa-siteetti kasvoi yli puolella, ja vuonna 2015 ylitimme tuhan-nen megawatin rajan. VTT on arvioinut, että tuulivoimapotentiaalia on Suomessa jopa yli seitsemänkertaisesti nykytuotantoon verrattuna.3

Tuotamme sähköstämme tuulella vasta 3,5 %. Esimerkiksi Tanskassa luku on jo 40 %. Kasvunvaraa siis on.

Uusi tuki uusiutuville 2017Valmisteilla olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa on määrä sopia siitä, kuinka uusiutuvaa energiaa jatkossa tuetaan. Vihreät ovat vaatineet, että uusiutuvien energialähteiden tukimalli otetaan käyttöön mahdollisimman pian, jo vuoden 2017 aikana. Sen tulee olla asetettuihin tavoitteisiin nähden riittävä ja vauhdittaa monipuolisesti uusiutuvaa energiaa.

3http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2432.pdf

BiokaasuTavoite: 300 maatilaa x 400 kW/reaktori = 120 MW, energiantuotanto n. 1 TWh/v Kokonaiskustannus: 150 M€, josta 50 % valtion investointituki 75 M€ (25 M€/v)Työllisyysvaikutus: pysyviä työpaikkoja 600 ja rakentaminen 1 500 htv MaalämpöTavoite: 10 000 öljylämmitteistä julkista rakennusta, joista hankkeella 6 000 maalämmölleKokonaiskustannus: 300 M€ (100 M€/v), joka rahoitetaan ESCO-mallisesti julkisesta rahastosta. Takaisinmaksusäästyneistä energiakustannuksista (4-6 vuotta), jonka jälkeen säästö omistajien hyväksi Työllisyysvaikutus: 3 000 htv (rakentaminen)Ilmastovaikutus: säästyy 60 miljoonaa litraa polttoöljyä vuodessa

AurinkoTavoite: 10 000 aurinkovoimalaa (1/8 asunto-osakeyhtiöistä) x 30 KW/laitos (keskimääräinen huipputeho) = 300 MW,energiantuotanto 0,24 TWh/v Kokonaiskustannus: 300 M€, johon tukea 15 % = 45 M€ (15 M€/v)Työllisyysvaikutus: 3 000 htv (rakentaminen)

Kolmen vuoden hanke pientuotannon vauhdittamiseksi