VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SIV.LTK 18.06.2013/§50

2

Sisällysluettelo

JOHDANTO ..................................................................................... 4

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET................... 5

1. LIMINKALAISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TAVOITTEET ................................................ 6

1.1 KUNNAN ARVOT .............................................................................................................................. 6 Luovuus ................................................................................................................................................ 6 Asukaslähtöisyys .................................................................................................................................. 6 Kustannustietoisuus .............................................................................................................................. 6 Vastuullisuus ........................................................................................................................................ 7

1.2 VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS ...................................................................................... 7 1.3 VARHAISKASVATUKSEN ARVOT ......................................................................................................... 7

Turvallisuus .......................................................................................................................................... 7 Leikki & luovuus .................................................................................................................................. 8 Yksilöllisyys & yhteisöllisyys ................................................................................................................ 8 Rajojen asettaminen & tapakasvatus ................................................................................................... 8

2. VARHAISKASVATUSPALVELUT LIMINGASSA ........................ 9

2.1 KUNNAN VARHAISKASVATUSPALVELUT ............................................................................................ 9 Kunnan päivähoito ja esiopetus ........................................................................................................... 9 Yksityinen päivähoito ......................................................................................................................... 10

2.2 SEURAKUNNAN VARHAISKASVATUSPALVELUT ............................................................................... 10 Päiväkerho ......................................................................................................................................... 10 Perhekerho ......................................................................................................................................... 10 Pyhäkoulu ........................................................................................................................................... 10 Päiväkotivierailut ............................................................................................................................... 10

2.3 PERHETYÖ LIMINGAN KUNNASSA .................................................................................................... 11 2.4. MUUT PALVELUT LAPSIPERHEILLE ................................................................................................ 12

3. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA ............................... 13

3.1 KASVATUSKUMPPANUUS .................................................................................................................. 13 3.2 VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖTAHOT .................................................................................... 14 3.3 VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JATKUMO ............................................................... 15

4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ ........................................... 17

4.1 KASVATUSYMPÄRISTÖ ..................................................................................................................... 17 4.2 KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA ......................................................................................... 17

5. KIELI JA VUOROVAIKUTUS ..................................................... 19

6. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA .................................... 20

6.1 LEIKKIMINEN ................................................................................................................................... 20 6.2 LIIKKUMINEN ................................................................................................................................... 21 6.3 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN .............................................................................. 22

Draama .............................................................................................................................................. 22 Musiikki .............................................................................................................................................. 22 Kirjallisuus ......................................................................................................................................... 23 Mediakasvatus .................................................................................................................................... 23 Luova liikunta .................................................................................................................................... 24 Kuvataide ........................................................................................................................................... 24 Kädentaidot ........................................................................................................................................ 24

6.4 TUTKIMINEN ..................................................................................................................................... 25

3

7. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT ............................................ 26

7.1. HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO ..................................................................... 26 7.2. ESTEETTINEN ORIENTAATIO ........................................................................................................... 27 7.3. MATEMAATTINEN ORIENTAATIO .................................................................................................... 27 7.4. LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO ......................................................................................... 27 7.5. EETTINEN ORIENTAATIO ................................................................................................................. 28 7.6. USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO ...................................................................... 28

8. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA ....................... 29

9. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA ........................................................ 32

10. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA .................................................. 33

10.1 YKSIKÖN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ................................................................................ 34 10.2 RYHMÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ................................................................................. 34 10.3 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ................................................................................... 35 10.4 TIEDONSIIRTO ................................................................................................................................ 37 10.5. SEURANTA ...................................................................................................................................... 37

LÄHTEET ....................................................................................... 38

4

JOHDANTO

Hyvä kuntalainen, varhaiskasvatuksen työntekijä, päättäjä, Limingan

varhaiskasvatuksen suunnittelutyöryhmä on laatinut yhdessä työntekijöiden, eri

yhteistyökumppaneiden ja vanhempien kanssa Limingan

varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) v. 2007. Varhaiskasvatussuunnitelmaa on

päivitetty syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana.

Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana ovat valtakunnalliset

varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä Limingan kunnan omat linjaukset,

strategiat ja tavoitteet. Tämä asiakirja ohjaa ja tukee varhaiskasvatusta

toteuttavien tahojen suunnittelua, toteutusta ja arviointia.

Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa varhaiskasvatuksen henkilöstön

toimintaa ja on perustana yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmien laadinnalle.

Kunnan, yksikön, ryhmän ja lasten yksilölliset varhaiskasvatussuunnitelmat ja

esiopetuksen suunnitelma muodostavat kokonaisuuden, ja niiden välillä on

selkeä jatkumo.

5

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN TAVOITTEET

Varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) tavoitteena on luoda yhteinen arvopohja ja

tavoitteet koko kunnan varhaiskasvatuspalveluihin. Kunnan

varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin ja kuntakohtaisiin

asiakirjoihin.

Varhaiskasvatusta ohjataan valtakunnallisesti seuraavin asiakirjoin:

Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset

Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Limingassa kuntakohtaisia varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja ovat:

Limingan kuntastrategia, sivistysosaston strategia,

varhaiskasvatuspalvelustrategia

Limingan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 1-5 v. ja kunnan

esiopetussuunnitelma

Lapsiryhmien henkilöstön työstämät ryhmäkohtaiset

varhaiskasvatussuunnitelmat sekä ryhmien tiimityötä ohjaavat

tiimisopimukset

Lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetuksen

suunnitelmat

6

1. LIMINKALAISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TAVOITTEET

1.1 Kunnan arvot

Liminka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja kuuluu Oulun seutuun. Liminka on

ollut viime vuosina maan nopeimmin kasvava kunta. Kuntayhteistyötä Liminka

tekee seutuyhteistyön puitteissa sekä suoraan naapurikuntien kanssa. Limingan

ydinarvot kertovat mitä asioita arvostamme, millaista käyttäytymistä me

pidämme suotavana ja mitkä asiat ovat toiminnassamme tärkeitä. Ydinarvot

huomioidaan suunnittelussa, päätöksenteossa, toimeenpanossa, palveluissa ja

myös arvioinnissa. Ydinarvoja ovat luovuus, asukaslähtöisyys,

kustannustietoisuus ja vastuullisuus.

Luovuus

Esimiehinä ja päättäjinä rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja

ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten

tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä ja hyödynnämme rohkeasti

toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Liminka luo aktiivisesti

yhteistyöverkostoja.

Asukaslähtöisyys

Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri

ikäryhmät ja heidän tarpeensa. Korostamme kuntalaisten omavastuuta ja

panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan.

Kustannustietoisuus

Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten

toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja

toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat.

7

Vastuullisuus

Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja

ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään

viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden

vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä

huolehdimme oman tehtävän lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta.

1.2 Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus

Limingan varhaiskasvatus on laadukasta, lapsi- ja perhelähtöisyyteen

perustuvaa palvelua. Toiminnan lähtökohtana on lapsen kehityksen tukeminen

monipuolisen toiminnan avulla yhteistyössä vanhempien kanssa.

Varhaiskasvatustyössä on lähdetty kehittämään yhä vahvemmin

vuorovaikutusta, leikkiä ja lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Päiväkodeissa

pienryhmätoiminta on yksi varhaiskasvatuksen keskeisimmistä

toimintamuodoista. Pienryhmässä pystytään paremmin tukemaan lapsen

yksilöllisiä oppimisvalmiuksia. Jokaisella "kotiryhmällä" on oma aikuinen, joka

pääasiassa ohjaa omaa ryhmäänsä. Silloinkin kun aikuinen vaihtuu, pysyy

lapsiryhmä samana. Pienryhmän toiminta suunnitellaan jokaiselle ryhmälle

kehitystason mukaisesti ja takaa näin, että lapsi saa toiminnassa hänelle sopivia

haasteita ja onnistumisen kokemuksia

1.3 Varhaiskasvatuksen arvot

Limingan varhaiskasvatuksen arvot pohjautuvat kyselyyn, joka tehdään lasten

vanhemmille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle.

Turvallisuus

kasvuympäristö on fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen

turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat on tehty ja henkilöstö koulutettu

kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelmat on tehty ja käytössä

päivähoitoasetuksen mukaiset lapsiryhmät ja henkilöstömitoitus

piha-alueiden turvallisuuteen kiinnitetään erityinen huomio

8

Leikki & luovuus

kannustetaan lasta leikkimään, liikkumaan, tutkimaan ja tutustumaan eri

taiteen alueisiin yhdessä toisten lasten kanssa

lasten leikille tilaa ja aikaa sekä sisällä ja ulkona

”lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään”

Yksilöllisyys & yhteisöllisyys

lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan ja hänen mielipiteensä otetaan

huomioon (osallisuuden tukeminen)

edistetään yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toisista huolehtimista

ilmapiiri on myönteinen ja lapsi voi turvata tuttuun aikuiseen

toiminnassa huomioidaan lapsen kiinnostuksen kohteet, kehitystaso ja

erityistarpeet

toiminta on kiireetöntä

Rajojen asettaminen & tapakasvatus

lapselle asetettavat rajat ovat selkeät ja ikätasoiset

vanhemmilla ja henkilöstöllä on yhteiset kasvatuskäytännöt

lapsen kanssa opetellaan hyviä käytöstapoja ikätason mukaisesti

9

2. VARHAISKASVATUSPALVELUT LIMINGASSA

Liminka on tunnettu vilkkaasta kulttuuritarjonnasta ja etenkin Liminganlahden

runsaslukuisesta, harvinaisesta linnustostaan. Limingan kunta muodostuu

kolmesta asutustaajamasta; kirkonkylästä, Tupoksen alueesta sekä Ala-

Temmeksestä. Lasten ja nuorten suuri osuus korostuu kunnan ikärakenteessa.

Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat kunta, seurakunta, järjestöt ja yksityiset

palvelujentuottajat.

2.1 Kunnan varhaiskasvatuspalvelut

Limingassa varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja

perhepäivähoidossa. Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien

esiopetusyksiköissä että sivukouluilla. Lasten lakisääteistä päivähoitoa ja

esiopetusta järjestetään siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin, kuin

Limingassa esiintyvä tarve edellyttää.

Kunnan päivähoito ja esiopetus

Kunnallinen päivähoito on joko kunnan tuottamaa tai ostopalveluna hankittua

päivähoitoa. Lapsia hoidetaan päiväkodeissa, perhepäivähoitajien omissa

kodeissa tai hoitaja voi työskennellä myös perheen kodissa. Ostopalveluna

hankittu hoito tarkoittaa, että kunta on tehnyt ostopalvelusopimuksen yksityisen

palvelujentuottajan kanssa tai antaa maksusitoumuksen yksittäisestä lapsesta

yksityiselle palveluntuottajalle tai toiselle kunnalle.

Limingassa on kahdeksan kunnallista päiväkotia, yksityisiä päiväkoteja ja

perhepäivähoitajia. Limingassa järjestetään vuoropäivähoitoa kirkonkylällä, niille

lapsille, joiden vanhemmat ovat töissä iltaisin, öisin tai viikonloppuisin.

Päivähoidon lisäksi lapsella on oikeus saada esiopetusta oppivelvollisuuden

alkamista edeltävänä vuonna asuinkunnassaan. Esiopetus on vapaaehtoista ja

siihen osallistumisesta päättää pääsääntöisesti lapsen huoltaja. Esiopetusta

10

järjestetään esiopetusyksiköissä Tupoksessa ja kirkonkylällä sekä sivukouluilla.

Myös kunnan kolmessa yksityisessä päiväkodissa järjestetään esiopetusta.

Yksityinen päivähoito

Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perheet voivat valita yksityisen

päivähoidon joko yksityisessä päiväkodissa tai yksityisellä perhepäivähoitajalla.

Yksityinen päivähoito on kunnan valvomaa ja tukemaa. Jos lapsi on yksityisessä

päivähoidossa, perhe voi saada tasasuuruista yksityisen hoidon tukea ja

yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Perheillä on mahdollisuus saada myös

palveluseteli yksityiseen päiväkotihoitoon. Palveluseteli on perheille

tulosidonnainen. Tuet maksetaan perheen hakemana suoraan palvelun

tuottajalle. Tuen maksamiseen tarvitaan kunnan hyväksyntä.

2.2 Seurakunnan varhaiskasvatuspalvelut

Päiväkerho

Päiväkerho on seurakunnan järjestämää arkitoimintaa 3-5-vuotiaille lapsille.

Päiväkerhotyön tavoitteena on kasteopetuksen eteenpäin vieminen, kodin

uskonnollisen kasvatuksen tukeminen ja seurakuntaelämään kasvattaminen

sekä lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen.

Perhekerho

Perhekerho on kokonaisvaltaista perheiden tukemista ja se on kotien kristillisen

kasvun tukemista. Vanhemmat saavat vertaistukea toisiltaan ja lapset saavat

leikkiä ikätovereidensa kanssa.

Pyhäkoulu

Pyhäkouluja järjestetään siellä missä lapset ja perheet ovat. Niissä opitaan

tuntemaan Jeesusta. Opetus toteutetaan harrastustoiminnan yhteydessä (mm.

liikunta, musiikki).

Päiväkotivierailut

Seurakunnan työntekijä käy kuukausittain pitämässä pikkukirkkoja. Joulun ja

pääsiäisen aikoihin järjestetään kirkossa lasten kuvaelma.

11

2.3 Perhetyö Limingan kunnassa

Perhetyö on lapsiperheiden kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä

tukemista. Työtä tehdään pääasiassa perheiden kotona. Perhetilannetta

tarkastellaan kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin

vastataan. Lähtökohtana ovat aina lapsen etu ja perheen elämäntilanne.

Perhetyö liittyy vanhemmuuden tukemiseen, ohjaamiseen lasten hoidossa ja

kasvatuksessa, kodin arjen hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen

uusissa elämäntilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja

sosiaalisten verkostojen laajentamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn.

Perhetyö käynnistyy yleensä sosiaalityöntekijän tai neuvolan aloitteesta.

Lastensuojelun perhetyö on lastensuojelun avohuollon tukimuoto, jota on

mahdollista saada sosiaalityöntekijän kautta. Perhetyö on lapsiperheiden ja

nuorten kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista, jota

tehdään pääasiassa perheiden kotona. Perhetilannetta tarkastellaan

kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan.

Lähtökohtana ovat aina lapsen etu ja perheen elämäntilanne, tavoitteena on

positiivinen muutos. Perhetyö liittyy vanhemmuuden tukemiseen, ohjaamiseen

lasten hoidossa ja kasvatuksessa, arjen hallintaan, perheen toimintakyvyn

vahvistamiseen uusissa elämäntilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen

tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen sekä syrjäytymisen

ehkäisyyn. Perhetyön edellytyksenä on lastensuojelun asiakkuus.

Neuvolan perhetyö on kaikille alle kouluikäisten lasten perheille tarkoitettu

varhainen tukimuoto, jota on mahdollista saada neuvolan terveydenhoitajan

kautta. Neuvolan perhetyö on lapsiperheiden ennakoivaa tukemista, jota

tehdään pääasiassa perheiden kotona. Perhetyön tarkoituksena on löytää ne

voimavarat ja keinot, joiden avulla perhe jatkaa itsenäisesti lyhytkestoisen tuen

jälkeen. Työskentelyn aikana selvitetään myös muiden tukimuotojen mahdollinen

tarve ja järjestetään sopivat toiminnot. Neuvolan perhetyön tärkeitä painopisteitä

ovat varhainen vuorovaikutus, vanhemmuuden tukeminen ja oikea-aikainen,

varhainen tuki. Neuvolan perhetyöhön kuuluu myös mm. Esikkoryhmätoiminta

ensimmäisen lapsensa saaneille vauvaperheille.

12

2.4. Muut palvelut lapsiperheille

Eri järjestöt ja seurat järjestävät myös perheille ja lapsille toimintaa. Limingassa

toimii aktiivisesti mm. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), joka järjestää

esim. perhekahvilatoimintaa ja musiikkileikkikouluja. Lisätietoja perheiden

muista palveluista löytyy Perhepalveluoppaasta, joka on Limingan kunnan www-

sivulla.

13

3. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA

3.1 Kasvatuskumppanuus

Perheiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstön välinen kasvatuskumppanuus on

tärkeä osa varhaiskasvatusta. Kasvatuskumppanuus on aikuisten

yhteisvastuullista huolenpitoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta.

Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja henkilöstö tietoisesti sitoutuvat

toimimaan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi.

Kasvatuskumppanuudessa lapsen hyvinvointia turvataan vanhempien ja

henkilöstön keskinäisellä luottamuksella, tasavertaisuudella ja kunnioituksella.

Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja – vastuu. He ovat oman

lapsensa asiantuntijoita. Varhaiskasvatus tukee omalla asiantuntemuksellaan

vanhempia lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Päävastuu

kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön rakentamisesta ja

ylläpitämisestä on varhaiskasvatuksen henkilöstöllä.

Kasvatuskumppanuudessa on tärkeää, että vanhemman omaa lasta koskeva

tietämys tulee kuulluksi, vastaanotetuksi, keskustelluksi ja jaetuksi henkilöstön

kanssa. Lapsen tasapainoinen kasvu ja kehitys on mahdollista, kun vanhemmat

ja varhaiskasvatuksen henkilöstö toimivat lapsen edun mukaisesti yhdessä ja

samansuuntaisesti.

Sähköiset viestintävälineet ovat osa päivittäisiä yhteistyövälineitä

kasvatuskumppanuudessa, esim. Muksunetti välittää tietoa lapsen arjesta

päiväkodissa.

Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman

varhain lapsen kasvun, kehityksen tai oppimisen alueella havaittavissa oleva

erityisen tuen tarve ja luoda yhteinen toimintasuunnitelma lapsen auttamiseksi ja

tukemiseksi. Muutos- ja ristiriitatilanteissa perhettä tuetaan etsimään lapsen

edun mukaisia ratkaisuja ja ennaltaehkäisevänä tukena turvataan lapsen

kiintymyssuhteiden ja varhaiskasvatuksen jatkuvuus mahdollisuuksien mukaan.

14

Perheiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstön läheinen yhteistyö helpottaa

lapsen siirtymistä uuteen ympäristöön esim. esiopetukseen ja kouluun.

Kasvatuskumppanuuteen kuuluu vanhempien ja henkilöstön väliset keskustelut,

lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen yhdessä,

vanhempainillat ja erilaiset tapahtumat sekä tilaisuudet.

3.2 Varhaiskasvatuksen yhteistyötahot

Varhaiskasvatus tarvitsee yhteistyökumppaneita, jotta voimme tarjota laadukkaat

lasten ja perheiden tarpeita vastaavat palvelut. Yhteistyön tavoitteena on

varhainen vaikuttaminen ennaltaehkäisevästi. Yhteistyö lähtee pitkälti yksittäisen

lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisesta.

Keskeisimmät yhteistyökumppanit varhaiskasvatuksen näkökulmasta ovat:

muut varhaiskasvatuksen yksiköt (päiväkodit ja perhepäivähoito)

sosiaali- ja terveystoimi; neuvolat, lastensuojelu, kasvatus- ja

perheneuvola, puhe- ja toimintaterapia

koulut

Oulun yliopistollinen keskussairaala

15

liikunta- ja nuorisotoimi: urheilukentät, hiihtoladut, luisteluradat ym.

liikuntapaikat

tekninen toimi: leikkikenttien- ja puistojen sekä päivähoitokiinteistöjen ja

pihojen kunnossapito ja varustaminen

kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi: museo, kirjasto, konsertit

seurakunta

Limingassa toteutetaan erilaisia verkostohankkeita lasten ja perheiden

tukemiseksi. Kunnassa toimii Mona-tiimi (moniammatillinen tiimi), jonka

tehtävänä on edistää moniammatillista yhteistyötä. Päivähoidon tukena toimii

tarvittaessa Varhaisen tuen-tiimi (Vartu), joka koostuu lapsen kanssa

työskentelevien varhaiskasvatuksen työntekijöiden lisäksi sosiaali- ja

terveystoimen asiantuntijoista. Vartu-tiimin koollekutsujana toimii kiertävä

erityislastentarhanopettaja. Työryhmässä käsitellään lapsen asioita vanhempien

luvalla ja he voivat halutessaan osallistua Vartu-tiimin kokoukseen.

3.3 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumo

Varhaiskasvatus (päivähoito ja esiopetus) ja perusopetus kuuluvat Limingassa

sivistystoimen alle ja muodostavat lapsen kehityksen kannalta sisällöllisesti ja

johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Yhteistyön avulla on tarkoitus luoda

yhteinen näkemys kasvatuksesta ja opetuksesta. Näin saadaan myös

varmistettua lapselle mahdollisimman joustava siirtyminen varhaiskasvatuksesta

esiopetukseen ja perusopetukseen.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yhteistyö näkyy mm. keväälle

sijoittuvana esikoulun tutustumiskäyntinä, jossa tulevat esikoululaiset näkevät

ryhmänsä ja esikoulun tilat. Lastentarhanopettajat järjestävät

tiedonsiirtopalaverin jossa esiopettajat saavat tarvittavaa tietoa tulevista

esikoululaisista, apuna käytetään tiedonsiirtolomaketta.

Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö näkyy esim. kummioppilastoimintana.

Esikoululainen saa 2.luokkalaisen oppilaan ”kummikseen”. Heidän kanssaan

järjestetään säännöllisiä tapaamisia: lukuhetkiä, ulkoilua, koulutunneille

16

tutustumista jne. Tämä tutustuttaa esikoululaisia koulun tapoihin ja pienentää

kynnystä siirtyä kouluun. Yhteistyötä ovat myös perusopetuksen kanssa

käytävät tiedonsiirtopalaverit ja kouluun tutustuminen.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteisenä tehtävänä on ohjata lapsen

kasvua eettisesti vastuulliseen toimintaan, toisten ihmisten arvostamiseen ja

yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen. Lapsen suotuisia kasvu-,

kehitys- ja oppimisedellytyksiä ja tervettä itsetuntoa edistetään tarjoamalla

hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen

vuorovaikutukseen aikuisten ja muiden lasten kanssa

17

4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ

4.1 Kasvatusympäristö

Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten

tekijöiden kokonaisuudesta.

Fyysiseen kasvatusympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö sekä

erilaiset välineet ja materiaalit. Kasvatusympäristöä suunniteltaessa tulee ottaa

huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset näkökulmat. Hyvä ympäristö on

viihtyisä, virikkeellinen ja erilaiseen toimintaan ja oppimiseen innostava.

Ympäristön tulee olla turvallinen ja ottaa huomioon lasten terveyteen ja muuhun

hyvinvointiin liittyvät tekijät.

Psyykkinen kasvatusympäristö on kannustava, hyväksyvä, antaa

mahdollisuuden kokeilla asioita ja iloita pienistäkin onnistumisista. Aikuiset

antavat omalla toiminnallaan lapselle mallin hyvästä vuorovaikutuksesta.

Sosiaalinen kasvatusympäristö. Lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät

vertaisryhmässä. Limingan varhaiskasvatuksen toimintatapa painottaa

pienryhmätoimintaa. Se antaa lapselle mahdollisuuden opetella erilaisia taitoja

pienemmässä ryhmässä ja aikuiselle mahdollisuuden tutustua paremmin lapsiin

ja havainnoida heitä. Pienryhmässä lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät ja hän

tulee paremmin nähdyksi ja kuulluksi yksilönä.

4.2 Kasvattaja varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on moniammatillinen kasvattajayhteisö.

Ammattikasvattajan tehtävänä on suunnitella toimintaa lasten kehitystason

mukaiseksi ja ottaa suunnittelussa ja toiminnassa huomioon lapselle luontainen

tapa toimia. Pienryhmätoiminta ja siirtymätilanteiden porrastus luovat

toiminnasta kiireettömämpää ja antaa aikaa lapsen leikille. Kasvattajan

toiminnassa näkyvät herkkyys reagoida lapsen yksilöllisiin tarpeisiin,

lämminhenkisyys ja turvallisuus. Aikuinen antaa lapselle omalla toiminnallaan

käyttäytymisen mallin ja luo myönteisen ja kannustavan ilmapiirin. Kasvattajien

18

samansuuntainen kasvatusnäkemys luo lapselle ennakoitavan ja turvallisen

ilmapiirin. Kasvattaja kunnioittaa lapsen, vanhempien ja muiden työyhteisön

jäsenten kokemuksia ja mielipiteitä ja työskentelee kasvatuskumppanuuden

periaatteiden mukaisesti.

19

5. KIELI JA VUOROVAIKUTUS

Kieli on väline ajatteluun, ilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Kielen oppimisella on

merkittävä rooli lapsen kasvussa ja kehityksessä, sillä se on perustana kaikelle

oppimiselle. Kieltä, sanoja ja käsitteitä opetellaan yhdessä aikuisten ja lasten

kanssa. Aikuinen on hyvän kielenkäytön malli ja äidinkielen opettaja.

Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan. Kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen,

tutkimisen, taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Lapsi osallistuu

vuorovaikutukseen oman ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti, joten esimerkiksi

pienten lasten kanssa tärkeässä osassa ovat päivittäiset hoitotilanteet. Myös

vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät (esim. tukikuvat ja -viittomat) ovat

tarvittaessa käytössä.

Vuorovaikutus sisältää puheen, kuuntelun ja sanattoman viestinnän.

Varhaiskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on lapsen vuorovaikutus- ja

yhteistyötaitojen kehittäminen. Pienryhmätoiminnan avulla lapsi tulee paremmin

kuulluksi ja rohkaistuu ilmaisemaan itseään avoimesti. Toisten kuuntelemisen

opettelu on helpompaa pienessä ryhmässä. Lapsen hyvä hoitopäivä muodostuu

kiireettömällä ja lasta kuuntelevalla vuorovaikutuksella.

Riipin raapin raapustan,

rillin rallin rallatan,

ripsin rapsin ripsutan,

runosuonta rapsutan,

runoratsua rakastan.

- Anni Riipinen, Ritva Ruuska-Tuominen -

20

6. LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA

6.1 Leikkiminen

Leikki on välttämätöntä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja se vaatii

turvalliseksi koetun ajan ja tilan. Leikki on lapselle luontainen tapa toimia ja

ajatella – siinä yhdistyvät lapsen sisäinen ja ulkoinen maailma. Leikkiminen on

välttämätöntä lapsen persoonallisuuden tasapainoiselle kehitykselle ja sen

avulla lapsi kykenee sopeutumaan häntä ympäröivään maailmaan.

Leikki itsessään tuottaa lapselle iloa. Se vahvistaa lapsen luottamusta itseensä

ja omiin kykyihinsä sekä kehittää lapsen mielikuvitusta ja motivaatiota. Leikki

auttaa lasta käsittelemään näkemäänsä ja kuulemaansa. Leikki kehittyy

myönteisessä ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Aikuisen tehtävänä on luoda

monipuoliselle leikille edellytykset. Taitava kasvattaja osaa arvioida milloin leikki

kaipaa aikuisen ideoita, mukaan tulemista tai uusia välineitä - tasapainoilu leikin

hallitsemisen ja lasten valintojen kunnioittamisen välillä onnistuu.

”Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään”

21

6.2 Liikkuminen

Vauhtia, jännitystä, iloa, hikeä ja hengästymistä – sitä kaikkea ja paljon muuta

syntyy liikunnasta. Valtakunnallisen liikuntasuosituksen mukaan lapsen pitäisi

liikkua hengästymiseen saakka vähintään kaksi tuntia päivässä. Tuo aika syntyy

pienistä hetkistä ja tuokioista, joissa lapsi on mukana, kotona ja päivähoidossa.

Jokaisella lapsella on oma tapansa liikkua, joten varhaiskasvattajien

tärkeimpänä tehtävänä on tarjota moninaisia mahdollisuuksia liikkumiseen yksin

ja yhdessä. Tärkeää on kannustaa ja rohkaista lapsia liikkumaan omalla

persoonallisella tavallaan.

Monipuolisessa ympäristössä, hyväksyvässä ilmapiirissä ja ohjauksessa syntyy

liikunnan ilo, joka kehittää muun muassa lapsen motorisia taitoja. Liikkuminen

kasvattaa lihaksia ja lihasvoimaa sekä kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistöä.

Sen avulla lapsi oppii hahmottamaan oman kehonsa ääriviivat, osat ja puolet

sekä kehonsa suhteessa muuhun ympäristöön; esim. onko jokin asia lähellä vai

kaukana. Myös oman kehon suhde voimaan selkiytyy, kun harjoitellaan

liikkumaan voimakkaasti tai kevyesti. Lapsi oppii hahmottamaan itsensä myös

suhteessa aikaan ja eri suuntiin – liikutaan hitaasti ja nopeasti sekä eteen,

taakse ja sivuille.

22

Liikkumisesta syntyvä myönteinen kehonkuva on keskeinen tekijä hyvän

itsetunnon kehittymiselle. Yhdessä toisten kanssa liikkuessa, leikkiessä ja

pelatessa lapset oppivat paljon sosiaalisesta kanssakäymisestä, säännöistä ja

omien tunteiden säätelystä. Tasapainoinen toiminnan ja levon suhde,

monipuolinen ja riittävä ravinto sekä jokapäiväinen ulkoilu luovat pohjan terveelle

kasvulle ja kehitykselle.

6.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Varhaiskasvatusympäristön turvallisessa ilmapiirissä lapsi uskaltaa toteuttaa

itseään ja kokea mielikuvitusmaailmaan, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti

totta.

Lapsen taiteellinen kokeminen kehittyy lapselle merkityksellisistä asioista ja

aiemmista kokemuksista. Taiteellisia kokemuksia lapsi saa eri aistien kautta.

Lapsi toimii ja ilmentää luovuuttaan itse sekä vastaanottaa taiteellisia

kokemuksia ympäristöstään. Varhaiskasvatusympäristön ja henkilöstön tulee

mahdollistaa lapsen toimiminen monipuolisesti taiteen eri osa-alueilla:

Draama

Draamassa keskitytään toimimiseen leikin ja teatterin keinoin. Lapselle draama

on tarinaa, puhetta, laulua, liikettä ja eläytymistä, kuvitteellisia rooleja ja

todellisuutta, jossa toiminta tapahtuu ryhmässä ilman yleisöä. Draamatuokion voi

rakentaa tutun sadun pohjalle tai keksiä koko esitys alusta lähtien yhdessä,

jolloin tarinan hahmot heräävät eloon ja lapsen kanssa voidaan käsitellä erilaisia

asioita ja tunteita. Draaman muotoja ovat mm. nukke-, pöytä-, varjo- ja

tarinateatteri. Limingan varhaiskasvatushenkilöstö on yhdessä muokannut

käyttöönsä draaman vuosisuunnitelman käytettäväksi tukena toiminnan

suunnittelussa.

Musiikki

Musiikki tarjoaa lapselle elämyksiä, joihin hän voi itse aktiivisesti osallistua

harjoittelemalla musiikillisia taitoja kuuntelemalla, laulamalla, soittamalla tai

23

liikkumalla. Musiikki rohkaisee sekä kehittää lasta musiikilliseen itseilmaisuun

laulamisen, soittamisen, liikkumisen, tanssimisen, maalaamisen ja

dramatisoinnin kautta sekä mielikuvia ja värejä käyttäen. Henkilöstöllä on

toiminnansuunnittelun työkaluna käytössään musiikin vuosisuunnitelma.

Kirjallisuus

Satua tai tarinaa voidaan leikkiä, käydä läpi ja tutkia draaman keinoin ja siihen

liittyviä mielikuvia voidaan ilmaista muilla taiteen keinoilla. Päiväleposatujen

lisäksi sanaleikkejä, riimittelyjä, luku-, loruttelu- ja satuhetkiä, joissa lapsi voi

aktiivisesti osallistua, keskustella, jakaa kokemuksiaan ja mielikuviaan yhteisesti

sekä eläytyä eri tavoin. Lapsen omalle tarinoinnille annetaan tilaa ja yhdessä

luotuja tarinoita kirjataan muistiin sadutuksen avulla.

Mediakasvatus

Medialla on nykyään merkittävä rooli lapsen jokapäiväisessä elämässä.

Mediakasvatus on kasvua ja oppimista median parissa ja mediakasvatuksen

tavoitteena on mediataitojen kehittyminen. Mediakasvatuksessa tutustutaan

median eri välineisiin sekä niiden käyttämiseen. Mediakasvatus on lapsen

ikätason mukaista yhdessä tekemistä ja siinä painotetaan lapsen aktiivista

roolia. Mediakasvatuksessa lasta rohkaistaan ja innostetaan ilmaisemaan omaa

ajatteluaan ja tunteitaan lapselle ominaisin tavoin kuten leikkien, tutkien ja

kokeillen.

Limingan varhaiskasvatuksessa käytännön mediakasvatusta ovat päivittäinen

lukeminen ja kirjoista keskustelu. Kirjoja luettaessa lasten kanssa voidaan

miettiä todellisuuden ja tarun erottamista sekä pohtia oikeaa ja väärää.

Käytännön mediakasvatusta ovat myös lasten itse tekemät tarinat, sarjakuvat,

kirjat, lorut sekä niiden kuvittaminen. Sähköistä mediaa ovat muun muassa

tietokoneen käyttäminen sekä valokuvaus lasten kanssa heidän arjestaan.

Muksunetin ja sinne laitettujen valokuvien kautta myös vanhemmat pääsevät

osaksi varhaiskasvatuksen arjen mediakasvatusta.

24

Luova liikunta

Luovassa liikunnassa ja tanssissa lasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään omalla

kehollaan, kaikki lähtee lapsen omasta liikkeestä joka on luovaa ja tutkivaa,

kykyä muuntua toiseksi, kuvitella, improvisoida ja leikkiä. Kasvattajan tehtävä on

rohkaista lasta liikkumaan ja tarjota onnistumisen elämyksiä. Musiikki, satu,

kuva, lelu, tila tai vaikkapa runo herää eloon lapsen mielikuvituksessa ja lapsi voi

toteuttaa em. asioita liikkeen avulla.

Kuvataide

Kuvataiteessa lapsi saa kokeilla erilaisia tekniikoita ja tutustua monenlaisiin

materiaaleihin ja pääsee kokeilemaan niiden käyttämistä ajatustensa ja

kokemustensa ilmaisemiseen. Tärkeintä on yrittäminen ja tekeminen, ei

lopputulos. Lapsen luova asenne näkyy ja lapsi uskaltaa kokeilla omintakeisia

toimintatapoja, ratkaista ongelmia ja ylittää omia rajojaan. Lapsen luovuutta

edistää se, että lapsi voi erotella asioita osiinsa ja koota niitä omalla tavallaan.

Kasvattajan tehtävänä on varata aikaa kiireettömään työskentelyyn, jossa lapsi

pääsee tutkimaan ilmiöitä. Kasvattaja asettaa lapsen työt esille esim.

taidenäyttelyyn ja niitä voidaan yhdessä katsella ja ihastella.

Kädentaidot

Kädentaidoissa on keskeistä lapselle tekemisen ilon tuottaminen, käden taitojen

kehittäminen, oivaltaminen ja ajattelun herättäminen. Lapsi saa tutustua

monipuolisiin materiaaleihin, kokeilla erilaisia tekniikoita ja työvälineitä luovasti.

Kankaanpainantaa esimerkiksi voi tehdä eri keinoin tai välinein: puun lehdillä,

omenalla, leimasimella, omalla kädellä, maalaamalla siveltimellä tai pensselillä

roiskien!

Omilla käsillä tekeminen on lapselle elämyksellistä, kokemuksellista, aisteja

herkistävää, esteettistä ja luovaa toimintaa. Henkilöstöllä on käytettävissään

toiminnan suunnittelun tueksi kädentaitojen vuosisuunnitelma. Suunnitelma

tukee kuvataiteen ja kädentaitojen toteuttamisen suunnittelua.

25

Palanen paperia, puuta, kangastilkku…

Niin vähästä syntyy ilo!

Niin vähästä syntyy lumous!

6.4 Tutkiminen

Lapsi on luonnostaan utelias ja tekee kysymyksiä. Hänen

oppimisen iloaan vahvistavat yrityksen, erehdyksen ja

oivalluksen kokemukset.

Kasvattajan tärkeä tehtävä on olla läsnä, kuunnella ja ohjata

lasta hänen etsiessään vastauksia. Kasvattajan tehtävänä

on luoda innostava, avoin ja kannustava ilmapiiri omalla

asenteellaan ja toiminnallaan. Kasvattaja antaa aikaa

tutkimiselle ja ihmettelylle, tilaa lapsen omalle ajattelulle ja

mielikuvitukselle sekä tukea lapsen ongelmanratkaisulle.

Asioita voidaan tutkia ja ihmetellä yhdessä, ryhmässä

toimien.

Varhaiskasvatusympäristöä muokataan ja sitä muunnellaan

niin, että se herättää lapsen mielenkiinnon. Ympäristö

mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön

tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineinä.

Varhaiskasvatusympäristö pitää sisällään rakennettujen

puitteiden lisäksi luonnon.

26

7. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT

Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvatut sisällölliset

orientaatiot tarkoittavat erilaisia suuntautumis- ja suhtautumistapoja ympäröivän

maailman asioihin ja ilmiöihin. Sisällölliset orientaatiot ovat työkaluja lasten

kokemusmaailman laajentamisessa. Ne velvoittavat kasvattajia käyttämään

monipuolisesti erilaisia lähtökohtia toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Lapselle ei aseteta suoritusvaatimuksia, vaan tarjotaan kiinnostuksen kohteita

leikinomaisesti ja lasta kannustaen.

Sisällöllisiä orientaatioita ovat matemaattinen orientaatio (arkielämän tilanteista

nousevat matemaattiset käsitteet), luonnontieteellinen orientaatio (eloton

/elollinen luonto), historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio (rakennetaan kuvaa

menneestä ja sen merkityksestä nykyhetkeen), esteettinen orientaatio (oma

tuottaminen tai perehdytään toisten tekemään), eettinen orientaatio (oikea-

väärä, hyväpaha, totuus-valhe) ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio (eri

näkemykset, hiljentyminen).

Orientaatiot muodostavat varhaiskasvatuksesta vastaavalle henkilöstölle

kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä heidän tulee etsiä,

muokata ja tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti

(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003). Orientaatiot limittyvät

varhaiskasvatuksessa toisiinsa. Ne ovat oppiaineita laaja-alaisempia, niissä

tutustutaan eri asioihin ja ilmiöihin, eikä niihin liity lasta velvoittavaa tavoitetta.

Lapsi oppii asioita oman kokemuksen, tuntemusten ja tekemisen kautta.

7.1. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio

Menneisyyttä tutkitaan lapsen oman historian ja juurien kautta. Kuvaa

menneeseen rakennetaan erilaisten esineiden, musiikin, kuvien, kirjallisuuden ja

perinneruokien kautta huomioiden kansalliset ja paikalliset juhlapäivät sekä

tapahtumat. Lapselle hahmottuu näin mielikuva menneestä nykyiseen.

27

Henkilöstöllä on käytettävissään historiallis-yhteiskunnallisen orientaation

vuosisuunnitelma, joka on tukena toiminnan suunnittelussa.

7.2. Esteettinen orientaatio

Esteettinen orientaatio avautuu lapselle havaitsemisen, kuuntelemisen,

tuntemisen, luomisen, kuvittelun ja intuition avulla.

Lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja

ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia,

tuntemuksia ja kokemuksia.

7.3. Matemaattinen orientaatio

Matemaattinen orientaatio perustuu vertaamiseen, päättelemiseen, laskemiseen,

luokitteluun sekä ajan ja tilan hahmottamiseen. Kasvattaja auttaa huomaamaan,

että matematiikka on osa lapsen jokapäiväistä elämää. Esimerkiksi pelien,

leikkien, välineiden, liikunnan ja luonnon avulla tutustutaan konkreettisesti ja

leikinomaisesti matemaattisiin ilmiöihin ja käsitteisiin. Henkilöstöllä on

käytettävissään matemaattisen orientaation vuosisuunnitelma, joka on tukena

toiminnan suunnittelussa.

7.4. Luonnontieteellinen orientaatio

Lapset tutustuvat paikalliseen luontoon ja sen ilmiöihin, eläimiin ja kasveihin eri

vuoden aikoina havainnoimalla, tutkimalla, kokeilemalla sekä retkeilemällä

lähiympäristössä. Limingan omaleimaisia luontokohteita on esim.

Liminganlahden Luontokeskus - Suomen arvokkain lintuvesistö ja Arboretum-

Alakestilän puupuisto. Luontoon liittyvät kokemukset ja elämykset opettavat lasta

arvostamaan sekä huolehtimaan ympäristöstään. Henkilöstöllä on

käytettävissään luonnontieteellisen orientaation vuosisuunnitelma, joka on

tukena toiminnan suunnittelussa.

28

7.5. Eettinen orientaatio

Eettinen orientaatio tarkastelee arvoihin ja normeihin liittyviä kysymyksiä.

Jokapäiväisissä tapahtumissa kasvattaja ohjaa lasta pohtimaan kysymyksiä

oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen, oikeudenmukaisuuden,

tasa-arvon ja toisen ihmisen kunnioittamisen näkökulmista. Eettisiä asioita

tarkasteltaessa lapsen kehitystaso huomioidaan. Lapsen tulee saada kokea, että

hänestä välitetään, hänen tarpeistaan huolehditaan, sekä häntä arvostetaan ja

kunnioitetaan.

7.6. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio

Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan lapsen ja kodin uskonnollista vakaumusta.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa

uskontokasvatuksen käytännöistä.

Uskontokasvatus on osa päivähoidon arkea ja sen tavoitteena on tutustua

ryhmässä olevien lasten uskonnollisiin tapoihin ja juhliin. Uskontokasvatus ei ole

vakaumuksellista.

Kristillisen kasvatuksen antaminen kuuluu seurakunnalle, jonka työntekijät

käyvät varhaiskasvatuksessa pitämässä mm. pikkukirkkoja ja joulukirkkoja.

Uskonnollisia asioita käsitellään turvallisesti ja lapsilähtöisesti, lapsen ikä

huomioiden.

29

8. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA

Erityisvarhaiskasvatus on kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä

järjestettävää toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa lasta ja perhettä silloin,

kun lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle tarvitaan erityistä tukea.

Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset ovat yleensä päiväkodeissa,

esiopetuksessa tai perhepäivähoidossa.

Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, joiden kehityksen, kasvun

ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai

toimintavajavuuden vuoksi tai jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea

kasvulleen. Näille lapsille laaditaan lakisääteinen kuntoutussuunnitelma. Lapsen

tarvitsema tuki suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä vanhempien ja

henkilökunnan sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa esim.

kiertävän erityislastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan,

terveydenhoitajien, terveyskeskuspsykologin, sosiaalityöntekijöiden,

musiikkiterapeutin, toimintaterapeutin, puheterapeutin, perheneuvolan ja OYS:n

lastenpsykiatrian poliklinikan sekä koulujen kanssa. Tukitoimia suunniteltaessa

vanhempien rooli on merkittävä ja kasvatuskumppanuuden ajatus keskinäisestä

luottamuksesta, tasavertaisuudesta ja toistensa kunnioittamisesta ensiarvoisen

tärkeä.

30

Erityisvarhaiskasvatuksen painopistealueina on lasten mahdollisimman

varhainen tuentarpeen tunnistaminen, kuntouttavan ja tavoitteellisen

toiminnan järjestäminen sekä tarvittaessa tutkimuksiin ohjaaminen.

Erityinen tuki on osa lapsen jokapäiväistä toimintaa. Tukitoimet pyritään

järjestämään siten, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa

ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Erityisen tuen ja

varhaiskasvatuksen laadun näkökulmasta tärkeää on suunnitelmallisuus.

Suunnitelmallisuuden jatkumona ja laadun perustana on jatkuva

dokumentointi, seuranta ja monipuolinen arviointi. Lasta ympäröivä

kasvatusyhteisö arvioi myös omien toimintatapojensa muutostarvetta.

Varhaiskasvatuksen mahdollisina tukitoimina käytetään henkilöstön määrän

lisäämistä (avustajat) tai ryhmäkoon pienentämistä. Limingan kunnan

erityisvarhaiskasvatuksessa työskentelee kiertävä

erityislastentarhanopettaja, joka toimii erityisvarhaiskasvatuksen konsulttina

ja kehittäjänä koko kunnan alueella.

Tukitoimia ovat esimerkiksi:

Lapsen perustaitojen yksilöity harjaannuttaminen (esim.

sosiaaliset, kielelliset, kognitiiviset, motoriset harjoitukset)

Kasvatus- ja oppimisympäristön mukauttaminen lapsen

kehitystarpeita vastaavaksi

Lapsen ohjaaminen pienryhmässä (esim. Kili-ryhmä, Kuttu,

Nallematikka) tai yksilöohjauksessa tilanteen ja resurssien

mukaan

Toiminnan menetelmät ja sisällöt tarkistetaan ja suunnitellaan yhdessä

vanhempien ja kasvatushenkilöstön kanssa. Lapsen tulee saada

onnistumisen kokemuksia, jolloin hänen itsetuntonsa vahvistuu.

Varhaiskasvatuksessa käytetään kuntoutuksellisia elementtejä esimerkiksi:

(Kuvin) tuettu päivästruktuuri, jolla jäsennetään ja

havainnollistetaan lapsen päivähoitopäivää

31

Vuorovaikutuksen vahvistaminen selkeän kommunikaation avulla

hyödyntäen puheen lisäksi eri kommunikaatiomenetelmiä esim.

kuvia ja tukiviittomia

Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen eri tilanteissa

Lapsen oman toiminnan ohjauksen tukeminen, joka liittyy lapsen

päivittäisiin tilanteisiin

On tärkeää huolehtia siitä, että erilaiset tukitoimet muodostavat yhtenäisen

kokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa lapsen kokonaisvaltaista

hyvinvointia.

32

9. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET VARHAISKASVATUKSESSA

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka ovat muuttaneet

vanhempiensa mukana Suomeen, sekä lapsia jotka ovat syntyneet Suomessa ja

heidän vanhemmistaan joko molemmat tai toinen on vieraskielinen. Lisäksi

suomalaiset kulttuurivähemmistöt kuuluvat tähän ryhmään.

Limingan varhaiskasvatuksessa eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset sijoitetaan

tavallisiin päiväkoti ryhmiin. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea heitä

kasvamaan suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Tarvittaessa voidaan tehostaa

yhteistyötä esim. sosiaali- ja terveystoimen kanssa, jotta voidaan tukea heidän

myönteistä kasvuaan ja kehitystään.

Varhaiskasvatuksessa huomioidaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisen perheen

uskonnolliset erityispiirteet, kunnioitetaan niitä ja huomioidaan toiminnassa

mahdollisuuksien mukaan. Perheitä kannustetaan vaalimaan kodeissa omaa

kieli- ja kulttuuriperintöä.

33

10. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA

Varhaiskasvatuksen arvioinnin tavoitteena on turvata varhaiskasvatuksen laatu.

Muotoutuakseen luonnolliseksi osaksi arkipäivän työtä, arvioinnin ja toiminnan

kehittymisen täytyy nivoutua toisiinsa. Tämä edellyttää, että kehittämistyötä

tehdään systemaattisesti ja sovituin perustein ja menetelmin.

Arvioinnin pohjalta:

tehdään kehittämissuunnitelmat

saadaan tietoa suunnitelmien ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta

ohjataan kasvatusprosessia

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on lapsen kehityksen tukeminen. Lapsen kasvun,

kehityksen ja oppimisen arviointi on oleellinen osa laadukasta

varhaiskasvatusta. Lapsilähtöinen arviointi perustuu lasten toiminnan

havainnointiin ja dokumentointiin. Lapsikohtaisesti, mutta myös koko

lapsiryhmän osalta havainnoidaan taito- ja kehitystasoa sekä mielenkiinnon

kohteita. Näiden pohjalta työntekijät suunnittelevat jokaisen lapsen kehitystä

tukevaa toimintaa.

Limingassa lapsen kehityksen arvioimiseen on käytössä mm. seuraavia

työkaluja:

lapsen havainnointikaavake

5-vuotiaan lapsen havainnointikaavake/ tiedonsiirto esiopetukseen

esiopetusikäisen havainnointikaavake/ tiedonsiirto perusopetukseen

kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultaatiokäynnit

alueelliset, moniammatilliset varhaisen tuen konsultaatiotiimit

Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista arvioidaan kasvatuskumppaneina

vanhempien kanssa (mm. kasvatuskeskusteluissa) sekä työntekijöiden tiimeissä.

Lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.

34

Myös lapsi arvioi ympäristöä, toimintaa ja omia taitojaan. Aikuinen pyrkii

aistimaan lapsen tunnetiloja ja tarpeita. Lasta ohjataan tiedostamaan omaa

oppimistaan ja onnistumistaan siinä.

Varhaiskasvatuksessa työntekijät asettavat toiminnalleen tavoitteet. Tavoitteita

ja toimintatapoja arvioidaan eri tasoilla:

itsearviointi

tiimiarviointi (tiimipalaverit ja tiimisopimus)

ryhmä-/ henkilökohtaiset kehityskeskustelut

ryhmäkohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat

yksikkökohtainen arviointi (vuosisuunnitelma ja

suunnittelu- / arviointipalaverit)

asiakas- ja henkilöstökyselyt

Varhaiskasvatustoiminnan kehittyminen edellyttää seuraavaa jatkumoa:

tavoite -> arviointi ja palaute -> uusi tavoite/muutos

10.1 Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Päiväkotien ja perhepäivähoidon omat varhaiskasvatussuunnitelmat perustuvat

kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatussuunnitelma on

konkreettinen ja ilmentää yksikkönsä erityispiirteitä ja painotuksia. Siinä

kuvataan yksikön varhaiskasvatuksen, hoidon ja opetuksen kokonaisuuden

lähtökohdat sekä niiden toteutuminen arjen kasvatuskäytännöissä.

Suunnitelmaan kirjataan myös päivähoitoyksikön tarkennetut tavoitteet. Yksikön

varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja arviointiin osallistuu

koko henkilöstö. Suunnitelmaa arvioidaan vuosittain.

10.2 Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsiryhmäkohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan syksyllä

itsearvioinnin, ryhmätyöskentelyn ja suunnittelun tueksi. Ryhmäkohtainen

varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu yksikkökohtaiseen vasuun sekä

lapsiryhmän lasten henkilökohtaisiin vasuihin. Ryhmävasussa suunnitellaan,

35

miten lapselle ominaiset tavat toimia tulevat huomioiduksi juuri ko. ryhmän

toiminnassa, mihin toiminnan suunnittelussa tulisi keskittyä ja mitkä asiat ovat

olennaisia lapsen kehityksen tukemiseksi.

Ryhmävasun tehtävänä on yhteisesti sovittujen arvojen sekä toimintatapojen

täsmentäminen ja konkretisoiminen eri-ikäisten lasten ryhmissä.

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman

tavoitteena on myös ryhmän

varhaiskasvatustoiminnan säännöllinen arviointi.

Ryhmävasu tehdään kauden

alussa syksyllä ja sitä arvioidaan vähintään kerran

toimintakauden aikana.

10.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen

henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatussuunnitelma

laaditaan syksyllä tai lapsen aloitettua päivähoidon. Lapsen varhaiskasvatukselle

asetettavat yhteiset tavoitteet kirjataan suunnitelmaan kasvatuskeskustelussa

päivähoitohenkilöstön kanssa. Vanhemmat tutustuvat suunnitelmalomakkeeseen

etukäteen esim. Muksunetin kautta. Päiväkotien vanhemmat näkevät vasun

ohjelman kautta aina halutessaan. Päiväkodista ja perhepäivähoidosta lapsen

vasu on saatavissa myös paperisena tutustuttavaksi.

Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran

vuodessa.

Varhaiskasvatussuunnitelman tueksi Limingassa tehdään 4 vuotta täyttäville

Nelikko, joka on myös osa laajaa terveystarkastusta. Laajaan

terveystarkastukseen sisältyy varhaiskasvatuksen arvio lapsesta. Yhteistyössä

lapsen ja perheen kanssa arvioidaan lapsen toimintaa ja hyvinvointia

päivähoidossa. Tiedot kirjataan havainnointilomakkeelle, mikä lähetetään

vanhempien kanssa käydyn keskustelun jälkeen neuvolaan. Neuvolan ja

varhaiskasvatuksen työntekijöillä sekä vanhemmilla on toisiaan täydentävää

asiantuntemusta perheen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

36

Neuvola lähettää kirjallisen palautteen lapsen kasvusta ja kehityksestä

neuvolakäynnin jälkeen päivähoitoon. Molemminpuolinen tietojensiirto tapahtuu

vanhempien kirjallisella luvalla.

Niille esiopetukseen siirtyville lapsille, joille on laadittu varhaiskasvatuksen

aikana kuntoutussuunnitelma, tehdään pedagogiset arviot ennen esiopetukseen

siirtymistä. Pedagogiset arviot käsitellään moniammatillisesti Varhaisen tuen-

tiimissä ja samalla pohditaan mahdollista tehostetun tuen tarvetta

esiopetuksessa.

Esiopetuksessa lapsen kehityksen tueksi täytetään jokaisesta lapsesta

esiopetuksen lapsikohtainen opetussuunnitelma, joka auttaa henkilökuntaa

laatimaan ja toteuttamaan lapselle yksilölliset esiopetustavoitteet yhteistyössä

vanhempien kanssa. Keskustelussa käydään läpi lapsen tiedollisia ja taidollisia

valmiuksia, sosiaalisia taitoja, tunneilmaisua sekä työskentelytaitoja.

Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät kunkin lapsen kehitysvaihe huomioon

ottaen. Esiopetussuunnitelmalla pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle parhaat

mahdolliset edellytykset kasvaa ja oppia.

Kunnan esiopetussuunnitelma on pohjana lapsikohtaiselle

esiopetussuunnitelmalle. Lapsen esiopetussuunnitelma laaditaan syksyllä, ja

sen tekevät lapsen vanhemmat ja esiopetusryhmän henkilökunta. Keväällä

käydään tarpeen mukaan arviointikeskustelu

vanhempien kanssa.

Henkilöstön tulee huolehtia siitä, että lapsen

varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen

suunnitelma muodostavat toimivan kokonaisuuden,

ja että jatkumo kouluun toteutuu.

Erityistä tukea tarvitseville lapsille laaditaan kuntoutuksen ja muun

päivähoitotoiminnan yhteensovittamiseksi lapsen tarpeista lähtevä,

säännöllisesti arvioitava kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen huoltajien,

päivähoidon henkilöstön ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Vanhempien tuki

ja mukanaolo ovat lähtökohta toimivalle kuntoutukselle. Kuntoutussuunnitelmaa

tehtäessä on olennaista tunnistaa ja määritellä lapsen yksilölliset tuen ja

37

ohjauksen tarpeet sekä lapsen mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet.

Suunnitelmassa luodaan kokonaiskuvaa lapsesta ja hänen senhetkisestä

kehityksestään. Tämän pohjalta määritellään tavoitteet ja menetelmät niiden

saavuttamiseksi.

Esiopetuksessa erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi

oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva

suunnitelma. Suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä,

yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen

edustajan kanssa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi oppilaan erityistä tukea

koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Suunnitelma

tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan

tarpeiden mukaiseksi. Erityisen tuen ja HOJKS:n lisäksi esiopetuksessa on

yleisen ja tehostetun tuen tasot, joissa myös voidaan laatia / laaditaan lapsille

yksilöllinen esiopetuksen oppimissuunnitelma.

10.4 Tiedonsiirto

Lapsen vaihtaessa ryhmää tai päiväkotia, varhaiskasvatussuunnitelmat siirtyvät

lapsen mukana. Tarvittaessa käydään tiedonsiirto keskusteluita. Lapsen

siirtyessä esiopetukseen, lapsesta täytetään havainnointikaavake.

Lastentarhanopettajat käyvät tiedonsiirtokeskustelun havainnointikaavakkeen

pohjalta. Myös esiopetuksesta kouluun siirtyessä lapsesta täytetään

havainnointikaavake, joka annetaan tulevalle opettajalle. Näin varmistetaan, että

lapsen kasvun ja oppimisenpolku on yhtäläinen ja laadukas ja että sen sisällä

lasten erilaisiin kasvun, kehityksen ja tuen tarpeisiin vastataan monipuolisesti.

10.5. Seuranta

Varhaiskasvatussuunnitelmat on tarkoitettu päivähoidon arjen työkaluiksi.

Suunnitelmia tehdään, tarkastellaan ja muokataan toimintakauden alussa ja

lopussa sekä ryhmien tiimipalavereissa. Suunnitelmia arvioidaan vähintään

kerran vuodessa.

38

LÄHTEET

Limingan varhaiskasvatussuunnitelma (2007) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Marjatta Kalliala (2008) Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Aili Helenius, Kirsti Karila, Hilkka Munter, Pirkko Mäntynen ja Helena Siren-Tiusanen (2002) Pienet päivähoidossa Anni Riipinen ja Ritva Ruuska-Tuominen (2012) Kielet kippuralle: Lasten loruaapinen Täyttä elämää -Lastentarhanopettajien liiton julkaisu THL: Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa THL: Kasvatuskumppanuus http://www.lastentarha.fi/pls/portal/docs/PAGE/LTOL/01LTOL/00LTOL/06JULKAISUT/ESITTEET/TAYTTAELAMAA.PDF KULTTUURIHYRRÄ http://www.jyvaskyla.fi/paivahoito/kulttuurihyrra Sosiaali- ja Terveysministeriön oppaita 2005:17. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositus. Nuori Suomi https://nuorisuomi.studio.crasman.fi/bank/nuori_suomi_ry/paivahoito/suositukset_selvitykset_tutkimukset Piironen, Liisa (toim.) 2004. Leikin pikkujättiläinen. WSOY. Helsinki THL 2010. Leikki. Oletteko te vain leikkineet tänään? http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/4a9be893-fd97-4ad5-8aab-f9eb2d4a95b3

39

VASU -TYÖRYHMÄ

Tämän Limingan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman päivitystyöryhmässä on

ollut kahdeksan edustajaa eri päiväkodeista (yksi / pk) ja lisäksi yksi

perhepäivähoidon edustaja. Työryhmä on kokoontunut yhteensä viisi kertaa

joulukuun 2012 ja toukokuun 2013 välillä. Työryhmäläiset ovat käsitelleet vasuun

liittyviä asioita omissa yksiköissään. Vasu-työryhmäläiset:

Kangas Pia

Ollakka Jaana

Yli Saara

Inkala Marja-Leena

Heikkuri Leena

Raudaskoski Mari

Nurminen Pia

Laitala Johanna

Koskinen Hanna

Kärkkäinen Minna (pj. /sihteeri)

Vasun päivitystyöhön ovat osallistuneet omalta osaltaan myös Vesikarin

esiopetusyksikön lapset (kuvitustyö), seurakunnan edustaja ja

perhetyönvastaavat, yksiköiden vastuuhenkilöt sekä vs. kiertävä

erityislastentarhanopettaja varhaiserityiskasvatuksen osalta.

Kiitos kaikille!