Keski-Suomen Metsänhoitajat ry P-J. Kuitto

VAPO TIMBER OY:N HANKASALMEN SAHAAN TUTUSTUMINEN3.11.2011

Vapo Timber Oy:n myyntijohtaja Heikki Piesalalta tuli sähköpostiviesti Keski-Suomen Metsänhoitajatry:n jäsenille. Se oli mieluisa viesti, onhan Heikki myös yhdistyksen aktiivi hallitusjäsen ja vierailua olipohjustettu. Nyt siis rakenteilla olleet uusi sahalinja ja energialaitos olisivat esittelykunnossa.

”Hei kaikille,Keski-Suomen Metsänhoitajien ohjelmassa tälle vuodelle oli tutustuminen Vapo Timber Oy:nHankasalmen sahan uudistettuun sahalinjaan. Rakennustöitä rakenteiden osalta on vielä kesken,mutta näin tärkeälle sidosryhmälle tutustuminen järjestyy ja se on turvallisesti mahdollista. Linja toimiija tukkeja menee jo ihan vauhdikkaasti sahatavaraksi, hakkeeksi ja puruksi.

Vierailun ohjelma torstaina 3.11.2011Klo 15.30 Kokoontuminen sahan konttorille, Kuuhankavedentie 24-26, Hankasalmi as

KahvitarjoiluToiminnan esittelyTutustuminen sahaan

Klo 18.00 Tilaisuuden päätös, mutta jos juttua on paljon, niin aikaa on mahdollista jatkaa.

Toivottavasti lyhyt varoitusaika ei aiheuta ongelmia!Tarjoilun vuoksi pyydän ilmoittamaan osanotosta minulle sähköpostilla tai puhelimitse.

Tervetuloa mahdollisimman runsaslukuisesti!TerveisinHeikki”

Vierailupäivänä Vapo Timberin pääkonttoriin Hankasalmelle kokoontui kaikkiaan 12 keskisuomalaistametsänhoitajaa. Vastassa oli pullakahvit ja heti alkuun kuultiin, että Vapo Timber Oy on yksisuurimmista sahateollisuusyrityksistä Euroopassa. Yhtiö harjoittaa nykyään sahausta kolmella sahallaSuomessa. Ne sijaitsevat Hankasalmella, Lieksassa ja Nurmeksessa. Sahojen tuotantokapasiteettion 750 000 kuutiometriä sahatavaraa ja jalosteita vuodessa. Tuotannosta 60 prosenttia meneevientiin. Vapo Timberin liikevaihto vuonna 2010 oli 135 miljoonaa euroa. Sahatavaraa ja jalosteitayhtiö toimitti 541 000 kuutiometriä.

Vapo Timber Oy:n pääkonttori (kuva Vapo Oy).

Heikki esittelemässä uuden sahalinjan toimintaa. Investoinnin arvo on noin 10 miljoonaa euroaja se sisältää uuden sahalinjan lisäksi tukkien ja lautojen käsittelyn modernisoinnin. Uusinnallahaetaan tehokkuutta erityisesti pienpuun sahaukseen (kuva P-J. Kuitto).

Sahaustoiminta aloitettiin Hankasalmella jo vuonna 1916. Kuvassa Hankasalmen saha 1920-luvulla (Vapo Oy).

Hankasalmen sahan tuotantokapasiteetti on 260 000 m³ vuodessa, josta jalosteita 70 000 m³, kutenlujuuslajiteltua, määrämittaan katkottua, höylättyä ja tarvittaessa kyllästettyä sahatavaraa. Vienninosuus sahatavara- ja jalostemyynnistä on 75 prosenttia. Saha työllistää noin 65 henkilöä, kertooHeikki ja Mauri Koskela, Antti Savela, Ahti Äikäs ja Petri Kilpinen kuuntelevat tarkkana(kuva P-J. Kuitto).

Kiinnostuneita sahavierailijoita (kuva P-J. Kuitto)

Vasemmalta Mauri Koskela, Antti Savela, Ahti Äikäs, Petri Kilpinen, Jaakko Kaipainen, VentoKuusisto ja Tero Ojarinta.

Vasemmalta Vento Kuusisto, Tero Ojarinta, Niklas Björkqvist, Markku Kähkönen ja HelenaReiman. Kameran takana Heikki Piesala ja P-J. Kuitto.

Hankasalmen saha on moderni mänty- ja kuusisahatavaraa tuottava saha, joka jalostaahuomattavan osan tuotannostaan. Saha on perustettu vuonna 1916 ja se toimii Hankasalmenaseman läheisyydessä noin 45 kilometrin päässä Jyväskylästä. Sahaa on kehitetty voimakkaasti1990-luvulta lähtien. Tavoitteena on erityisesti palvelukyvyn parantaminen suuntaamalla tuotantoaentistä enemmän asiakas- ja erikoistuotteisiin sekä jalosteisiin. Näin varmistetaan säilyminen Suomeneturivin jalostajien joukossa. Investointeja ovat olleet tuorelajittelulaitoksen konenäkö-laitteisto ja uusikyllästämö. Tuoreimpina kohteina ovat sahan lämpölaitos ja tasaamon automatiikka. Sahanhistoriasta saat lisätietoa vuonna 2006 julkaistusta historiikista:Raamin rytkettä ja sirkkelin suihketta Asemankylällä - Hankasalmen saha 90 vuotta. Historiikinovat kirjoittaneet Reijo Ahonen ja Eero Lehtonen.

Hankasalmen sahasta

Kapasiteetti260 000 m³, josta 70 000 m³jalosteita

Puulajisuhde75 % mäntyä, 25 % kuusta

PääkonePelkkahakkuri - pyörösahalinja

Kuivaus260 000 m³, josta 50 000 m³alle 16 % (min. 8 %).9 kanavaa, 16 kamaria.

SertifikaatitLaatu: ISO 9001:2000Ympäristö: ISO 14001:2004Työterveys ja turvallisuus:OHSAS 18001Puun alkuperä: PEFC COC:2004

PEFC-merkin käyttöoikeusOn

PakettikokoTP 110 x 110 cm;LP 110 x 110 cm

Suojaus5-sivun muovi/paperisuojauserikseen sovittaessa

ToimituksetKotimaan toimitukset pääasiassamaantiekuljetuksina.Vientitoimitukset rautateitsevientisatamiin (Varkaus, Mäntyluoto, Kotka)tai suoraan asiakkaalle maantiekuljetuksina.

Hankasalmen sahan tuotantokapasiteetti on 260 000 m³, Kevätniemen sahan 250 000 m³ jaNurmeksen sahan 210 000 m³ vuodessa.

Vapo Timber Oy | Kuuhankavedentie 24-26, 41500 Hankasalmi as | puh. 020 790 5500 |fax 020 790 5591 | e-mail: timber@vapo.fi.

Vapo Timber Oy:n Hankasalmen saha (kuva Vapo Oy).

Vapon miehet ryhmäkuvassa 3.11.2011. Vasemmalta Vento Kuusisto, Heikki Piesala, MauriKoskela ja Antti Savela (kuva P-J. Kuitto).

Lähdössä sahakierrokselle. Vasemmalta Tero Ojarinta, Mauri Koskela, Antti Savela, HelenaReiman, P-J. Kuitto, Ahti Äikäs, Vento Kuusisto, Markku Kähkönen, Niklas Björkqvist, HeikkiPiesala ja Petri Kilpinen. Kameran takana Jaakko Kaipainen.

Heikki kertoo, että HewSaw SL250TRIO-sahalinjan on toimittanut . Markku ja Helena tutkailevatsahaympäristöä (kuva P-J. Kuitto).

Onko poliisiratsia moottoritiellä, virvatulia vai Jyväskylän Valo-show?

Ei - vaan metsänhoitajia Hankasalmen sahalla.

Välillä pysähdyttiin katsomaan uutta energialaitosta (kuva P-J. Kuitto).

Ja laitoksen sisälläkin käytiin (kuva P-J. Kuitto).

Petri, Heikki ja Markku kuuntelevat energialaitosoperaattorin selostusta (kuva P-J. Kuitto).

Petri tsekkaa, että pannussa on tulet taatusti päällä (kuva P-J. Kuitto).

Uutta energialaitosta ihaillaan (kuva P-J. Kuitto)

Ja sitten mentiin katsomaan uutta sahalinjaa. Oikealta Jaakko Kaipainen, Niklas Björkqvist jaMarkku Kähkönen (kuva P-J. Kuitto).

Koeajot ja trimmaukset käynnissä ja kierrettiin tuliterää sahalinjaa (kuva P-J. Kuitto).

Vapon miehet emeritus-Antti Savela ja Mauri Koskela (kuva P-J. Kuitto).

Sahan valvomossa riittää ihmettelemistä (kuva P-J. Kuitto).

Niklas, Vento ja Markku katselevat miten tukit kiitävät linjalla (kuva P-J. Kuitto).

Vierailijat Markku Kähkönen ja Niklas Björkqvist (kuva P-J. Kuitto).

Sahan uusia näyttöpaneeleita ihailee mm. Ahti Äikäs (kuva P-J. Kuitto).

Tero Ojarinta ja Mauri Koskela seuraavat sahalinjan toimintaa (kuva P-J. Kuitto).

Paljon on sahalaitostekniikkakin kehittynyt taas viime vuosina (kuva P-J. Kuitto).

Lautoja menossa kameroiden alle laatulajitteluun (kuva P-J. Kuitto).

”On tää nykyajan tekniikka vaan mennyt eteenpäin juupelisti, ja hiljaistakin on kun vertaa ennenvanhaan” toteaa Antti suu ymmyrkäisenä ja Markku myhäilee takana (kuva P-J. Kuitto).

”Mutta katos, on täällä vanhaakin sahakoneistoa jäljellä. Mää muistan kun Lähteisen Ollin kanssamodernisoitiin tätä Hankasalmen sahaa 1970-luvulla”, muistelee Antti Savela (kuva P-J. Kuitto).

Sitten mentiin taas takaisin sahakonttoriin tekemään lisäkysymyksiä vasemmalla olevalle Heikki-isännälle. Mauri, Antti, Ahti, Petri ja Jaakko saavat tietoa sahatavaramarkkinatilanteesta jaennusteista (kuva P-J. Kuitto).

”Nääs, kun Korean suhdanne 1950-luvun alussa… ”, kertoilee Antti ja Ahti ja Petri vieressäkuuntelevat muiden mukana ikipirteän kunniajäsenen monipuolisia kokemuksia (kuva P-J. Kuitto).

Pöydän päässä Jaakko on tehnyt kiperän puulaatukysymyksen ja Vento, Tero, Niklas, Markku jaHelena kuuntelevat mitä Heikki tuohon oikein vastaa (kuva P-J. Kuitto).

Vastaus oli niin hyvä keskisuomalaiselle puunlaadulle ja metsien hoidolle, että kelpaa sitäMetsäkeskuksen johtajattarenkin tyytyväisenä kuunnella (kuva P-J. Kuitto).

Lopuksi luovutettiin Heikki isännälle vierailun järjestämisestä kiitokseksi Keski-SuomenMetsänhoitajat ry:n historiikkikirja sekä Hankasalmen sahan kirjastoon ””Metsästä Polttoaineeksi -Polttohakkeen tuotannon puoli vuosisataa”-juhlakirja. ”Siinä on muuten kannessa Vapon Suomeentuoma ensimmäinen kenttähakkuri vuonna 1956. Pöttinger Itävallasta. Ja tuo toinen kansikuvassaoleva nykyaikainen autohakkuri, se on keskisuomalaisen Pekka Lahden kehittämä Giant-hakkuri”,totesi Mauri Koskela myhäillen, itsekin juhlakirjan toimituskunnassa olleena.

Vapoon, Hankasalmen sahaan ja myös Keski-Suomen Metsänhoitajat ry:n vaiheisiin kuuluuolennaisesti metsänhoitaja Olavi Lähteinen. Tässä ote Hankasalmen sahan 90-vuotishistoriikista:

Olavi Lähteinen – uudistajaOlavi Lähteinen syntyi Längelmäellä 8.10.1919. Koska maaseudulla ei tuohon aikaan ollutmahdollisuutta saada kansakoulua korkeampaa sivistystä, hän muutti tätinsä luokse Helsinkiin jaopiskeli siellä valmistuen ylioppilaaksi vuonna 1939. Vuonna 1940 opinnot keskeytyivätsotapalvelukseen astumisen vuoksi. Jatkosodan alettua edessä oli neljä vuotta jatkuva komennusrintamalla.

Kerrotaan hänen olleen hyvin innokas vapaaehtoinen, kun koottiin partiota vihollisen puolellesuuntautuvaan partioretkeen. Hän toimi sodassa joukkueenjohtajana ja torjuntataistelussakesällä1944 myös komppanian päällikkönä. Sotilasarvoltaan hän oli kapteeni. (Lisäyksenätodettakoon että Olavi ”Olli” Lähteinen Jatkosodan vetäytymisvaiheessa Loimolasta vuonna 1944otti mukaansa VR:n Roikonkosken asemalta komean kattoöljylampun, jottei se ainakaan jää”vieraille”. Lamppu on nykyään Mukuramajallamme).

Lähteisen opiskelu jatkui varmaan sodankin aikana, koska hän vuonna 1945 valmistuimetsänhoitajaksi ja vuonna 1946 aloitti työnsä Vapossa apulaismetsänhoitajana Helsingin piirissä.

Vuonna 1947 hän siirtyi apulaismetsänhoitajaksi Jyväskylän piiriin, johon hänet vuonna 1949nimitettiin piirimetsänhoitajaksi. Tällöin Vapon toiminta oli painottunut halkojen hankintaan, koskasodan jälkeisinä vuosina ulkomaisten polttoaineiden saanti oli vielä rajoitettua. Tilanne 1950-luvunloppuun mennessä helpottui polttoainepuolella ja oltiin valmiita uusiin haasteisiin. Keski-Suomenpiirille ja Lähteiselle tarjoutui mielenkiintoinen haaste Hankasalmen sahan tultua Vapon toimintaanmukaan ja varsinkin, kun se alistettiin Keski-Suomen hankintapiirin alaisuuteen 1964.

Olavi Lähteinen alkoi määrätietoisesti kehittää sahaa niin, että sillä olisi jatkumisen jakehittymisen mahdollisuudet merkittäväksi sahatavaran tuottajaksi. Lähtötilanne ei ollut lupaava.Saha oli vanha ja sitä oli korjailtu kuin tilkkutäkkiä. Lähteiseltä itseltäänkin puuttui kokemusta toimiasahateollisuusympäristössä. Kuitenkin hän osoitti kykynsä mukautua tilanteeseen ja hankkia tietoasahauksen käytännöstä ja tekniikasta. Pian hänestä kehittyi arvostettu tekijä niin sahatekniikankuin työsuhdeasioidenkin hoidossa. Varsinainen läpimurto sahan kehityksessä tapahtui 1970-luvuntaitteessa, kun sahalle valmistui sahatavaran rimoitus-, lajittelu- ja pituuspaketointilaitos. Laitoksensuunnittelussa Lähteisen panos oli ratkaiseva, sillä hän painosti sinnikkäästi toimittajia tarjoamaantoteutusta, jollaista ei aikaisemmin markkinoilla ollut. Jokaista toimintoa varten oli tarvittuaikaisemmin oma laitoksensa, jollaisia hankintakustannuksista johtuen oli vain suursahoilla. Hänperusteli pyrkimystään vertauksella, että “Köyhällä metsämiehellä ei ole varaa pitää kuin yksi koira,joka ajaa jänikset, haukkuu linnut ja hakee sorsat”. Tämä “jänisjahti” onnistui.

Lähteinen onnistui myös toisessa ennakkoluulottomassa hankkeessa, nimittäin naistenkouluttamisessa sahatavaran lajittelijoiksi. Se oli uutta, ja aiheutti keskustelua alallavaltakunnallisestikin.

Kun kehityksen pyörä oli saatu näin liikkeelle, alkoi kohta uuden sahan suunnittelu, johonLähteinen paneutui samalla innolla. Taas haettiin uusia ennen kokemattomia ratkaisuja.Suunnittelupalavereihin ei riittänyt tavallinen virka-aika, vaan Lähteinen ja muu projektiryhmä istuiusein myöhään iltaan ongelmia pohtien. Autolla liikuttaessa myös matka-aika käytettiin hyödyksipulmia ratkoen. Kerran projektiryhmä oli Lähteisen autolla matkalla Oulun ja Kemin välillä kohtiKemi-yhtiön sahaa ja pohdinnassa oli jokin ongelma, jonka ratkaisua piirrettiin ajon aikanahuurteiseen tuulilasiin. Silloin auto yht’äkkiä alkoi nykiä ja pysähtyi. Bensiini oli loppunut. Onneksilähistöllä oli talo ja avulias emäntä antoi imeä letkulla polttoainetta pihaan hylätyn vanhanautorämän tankista. Sen turvin matka jatkui lähimmälle huoltoasemalle.

Ongelmista vaikein oli rahoitus, joka valtion budjetista tulevana oli kireä. Rahaa oli myönnettyvain kolmasosa tarvittavasta. Edullisia ratkaisuja etsittiin luopumatta kuitenkaan teknisistätavoitteista. Peräänantamaton ponnistelu tuottikin tuloksena sahalaitoksen, joka oli kilpailukykyinenja varmisti jatkuvuuden ja työpaikkojen säilymisen asemankylällä.

Lähteinen siirtyi sahaprojektin valmistuttua 1.1.1982 Vapon toimitusjohtajaksi.Henkisten ponnistusten ohella joskus fysiikkakin joutui koville, kuten sahan hiihtokilpailuissa

joskus 60-luvun loppupuolelle. Lähteinen lähti viimeisenä miesten sarjan hiihtäjänä ladulle ja hänenjälkeensä naisten sarjan ensimmäisenä lähti Aune Kolmonen kahden minuutin kuluttua.Katsoessaan taakseen peltoaukeamalla hän näki Aunen lähestyvän ja arvasi tämän yrittävänsaavuttaa hänet. Sitä hän ei halunnut ja niin hiihdettiin peräkkäin. Lähteinen varmaan laittoikaikkensa peliin, eikä Aune häntä kiinni saanut. Tosin hän maaliintulonsa jälkeen oli niinpoikki, että makasi turkkinsa päällä hangella huohottaen pitkän tovin. Jälkeenpäin muistellessaantapahtunutta hän piti sitä yhtenä elämänsä kovimpana hiihtosuorituksena.

Lähteinen osallistui aktiivisesti myös järjestötoimintaan metsä- ja sahateollisuuden sekämieliharrastuksensa metsästyksen piirissä.

Neuvottelu iltapuhteella 1960-luvun lopulla. Vas. Antton Sarikoski ja Olavi Lähteinen(kuva Vapo Oy).

Retkeily Vapon Hankasalmen sahalla 1974. Olavi Lähteinen esitteli sahan ja ottaa nauraenlippalakki kallellaan vastaan Pekka Hakasen ja Voitto Haapamäen kiitokset (kuva Keski-SuomenMetsänhoitajat ry, historiikki sivu 138).

Retkeily Vapon Hankasalmen sahalla 2011. Heikki Piesala esitteli sahan ja ottaa hymyillen keskellävastaan puheenjohtaja P-J. Kuiton ja kunniajäsen Antti Savelan kiitokset. Oikealla Mauri KoskelaVaposta myös tyytyväisenä runsaasta vierailijajoukosta (Keski-Suomen Metsänhoitajat ry).

Keski-Suomen Metsänhoitajat ry