Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat

Kalastuslain kuulemistilaisuus, Helsinki 30.9.2010

Matti Sipponen

22.04.23 2

Vapaa-ajankalastuksen (VK) määritelmä

VK:lla tarkoitetaan sellaista vesieliöiden pyyntiä, joka ei ole harjoittajansa ensisijainen keino ravinnontarpeensa tyydyttämiseksi. Saalista ei yleensä myydä tai muuten saateta markkinoille. Vaikka VK:n ja kotitarvekalastuksen yksiselitteinen erottaminen toisistaan on usein vaikeata, saaliin käyttö toimeentulon parantamiseksi muodostaa rajan näiden välille.

Recreational fishing = recreational angling

EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries,EIFAC Occasional Paper No 42, 2008

VK:n pitkä historia

Ensimmäinen kuva egyptiläisestä vapakalastajasta 2000 ea

V. 1496 A Treatyse of Fysshynge wyth an Angle (Dame Juliana Berners)

V. 1653 The Compleat Angler (Izaak Walton)

Vapaa-ajankalastuksessa vallitsee kalastusmenetelmien ja motivaatioiden kirjo → useita erilaisia luokitteluja välineen, motivaation, kalastusympäristön, saalislajin ja sen koon perusteella Irti arjesta, luonnon läheisyys, kalastuskumppanit

22.04.23 3

Maslowin tarvehierarkia (1943)

22.04.23 4

Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005)

SUURET SÄÄTELYJÄRJESTELMÄT

Ekosysteemin tukipalvelut

•Veden kierto•Yhteyttäminen•Ravintoketjut•Hiilen kierto•Maaperän muodostuminen•Merivirtaukset•Ilmakehän kiertoliike

EKOSYSTEEMIPALVELUT

Tarjoavat (tuotantopalvelut)

Säätelevät(säätelypalvelut)

Suojeltuina tuovatkulttuuriin(kulttuuripalvelut)

HYVINVOINNINOSATEKIJÄT

Terveys

Toimeentulonperusedellytykset

Suojelu

Sosiaaliset suhteet

22.04.23 5

Vapaa-ajankalastus

Kaksi peruselementtiä:- kalastus (saaliin lkm ja koko: management)- virkistys (saaliiseen liittymättömät tekijät: hyödyn eri tekijät)

Sosiaaliset hyödyt yhteiskunnan ja yksilön tasolla– kala terveellistä ravintoa– kalastus suosittu harrastus– henkinen ja fyysinen hyvinvointi

Näiden mittaaminen:- HD (kalastajiin liittyvät psykologiset, fysiologiset, ympäristölliset,

sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset)- Taloudellinen arvottaminen (hyödyt) - Aluetaloudellinen vaikutus (rahavirrat)

VK:n yleisyys (Arlinghaus 2007)

22.04.23 7

Keskimäärin 7.4% väestöstäSkandinavia, Australia, P-Amerikka > 10%

Ei tietoa: Afrikka, E-Amerikka

VK:n lukumäärä

Maailmassa 500 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa

Euroopassa 25 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, 6.5% EUn kansalaisista

Määrä vähenee teollistuneissa maissa, mutta kasvaa nopeasti siirtymätalouksien maissa– Australia Queensland 1996/28.1% 2004/20.6%

Ajanpuute, mielenkiinnon puute, kalastuksen huono laatu, ei pääsyä kalavesille, kalastuskumppanien puute

– British Columbia 30% vähennys 1990→2005

22.04.23 8

Sisävesikalastuksen kehityskaaret (Cowx & Arlinghaus 2008)

22.04.23 9

Suojelu

Teollistumisaste ja ihmisen vaikutus

Käyttämäärä, pääasialliset asianosaiset

HoitokeinoKalastuksen säätely (kohdistuu kalastukseen)

Kannan vahvistaminen (kohdistuu kalakantaan)Kunnostus (kohdistuu ekosysteemiin)

Kalankasvatus, kaupallinen kalastus

VK, veteen liittyvät

harrastukset

SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010)

VAHVUUDET VKn sosiaalinen ja

taloudellinen merkitys VKt ympäristön vartijoina Toiminta suojelun hyväksi Lupatuloja ohjataan

suojeluohjelmiin

HEIKKOUDET Kalaston

populaatiodynamiikan heikko tuntemus

Innokkuus kalanistutuksiin Aliarvostus VKa ei kuunnella Käyttäjäryhmien ristiriidat

22.04.23 10

SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010)

MAHDOLLISUUDET

VKn suojelumyönteisyys Ympäristöä vahingoittavien

hankkeiden vastustaminen Kalakantoihin kohdistuvan

kalastusrasituksen aleneminen KK→VK

Ekosysteemiajattelu

UHAT Ympäristön kuormitus,

ajattelemattomat istutukset, vieraslajit, tulokaslajit

Paikallinen ylikalastus VKn paine kalakantoihin ja

ympäristöön VKn aiheuttama häiriö muulle

luonnolle Eläinaktivistit

22.04.23 11

Urbaani vapaa-ajankalastus

Yleistyy maailmalla Helppo pääsy kalavedelle

– Julkinen liikenne, heittolaiturit, polut

Rakennetaan miellyttävä ympäristö

Asiakkaina nuoriso, vanhempi väestönosa, liikuntarajoitteiset

Ruotsissa 50% VK-aktiviteeteista 30 km etäisyydellä kodista vv. 2007-2009 (Fiskeriverket )

22.04.23 12

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120

Avstånd till fiskeplatsen, mil

Acku

mul

erat

ant

al fi

sked

agar

%

VK ja biologinen paine

Ekosysteemiajattelu– myös vapaa-ajankalastus voi vaikuttaa kielteisesti kalakantoihin ja siksi

sitä tulee tarkastella osana kalastuspainetta Kohdelajin populaation koon pieneneminen Kohdelajin keskikoon ja –iän aleneminen Evolutiiviset muutokset / valikoiva kalastus, C & R

Maapallon VK-saalis 47.1 Mrd kalayksilöä, joista 17 Mrd yksilöä (36%) pidetään ja loput 30.1 Mrd yksilöä (64%) vapautetaan (Cooke & Cowx 2004)

Australiassa 50% VK:n saaliista vapautetaan vuosittain (47 M kalaa vuonna 2000)

Kanadassa VK saivat 215 M kalaa ja ottivat 72 M (33%)v. 2005

22.04.23 13

VKn tuottamat hyödyt (EIFAC OP 46, painossa)

22.04.23 14

VK:n aluetaloudellisia vaikutuksia

Ruotsi: VKn hankinnat eli kustannukset 200 M€ (tuhansia työpaikkoja)

England and Wales: jos vapaa-ajankalastus loppuisi ja vaikka osa palveluiden kysynnästä kohdistuisi muihin aktiviteetteihin, £ 130 M ($ 250 M) kotitalouksien tuloja ja 5000 työpaikkaa menetettäisiin

USA: $ 45 Mrd myynti vähittäiskaupassa (900 $ per kalastaja)→ kerrannaisvaikutukset $ 125 Mrd ja 1 M työpaikkaa

Australia: AUD 1.8 Mrd (AUD 552 per kalastaja vuodessa)

Kalastusmatkailun tulovirrat merkittäviä

22.04.23 15

VK:n globaalit näkymät

Väestönkasvu Ilmastonmuutos Uhanalaiset kalalajit & vieraslajit Kalojen hyvinvointi

– yleisön hyväksyntä harrastukselle tärkeätä– kalayksilön terveys, vesiympäristön toimivuus

”Suuri bisnes”→ tuotetaan sosioekonomisia hyötyjä erilaisille ihmisryhmille Instituutioiden kehittäminen: tieteellinen neuvo käytännön politiikaksi

osallistavan ja läpinäkyvän prosessin kautta

22.04.23 16