Vapaa-ajan asumisen kehitystrendit ja

niiden vaikutukset loma-asuntojen

käyttöön ja rakentamiseen

Antti Rehunen

Diat pääosin: Anna Strandell ja Kati Pitkänen

Suomen ympäristökeskus SYKE

Ympäristöpolitiikkakeskus

Ranta- ja vesialueiden uusiokäyttö-,

kiinteistökehitys- ja tulonhankinta- ja

yrittäjyysratkaisut

20.6.2017

2

Esitys pohjautuu hankkeisiin:

● Suomen Akatemia:

Asumisen monipaikkaisuus

ja arkielämä vapaa-ajan

ympäristöissä (HOBO)

2011-2015

● YM: Vapaa-ajan asumisen

ja rantarakentamisen

tilastoinnin kehittäminen

(VAPA) 2015

University of Canterbury, New ZealandC. Michael Hall (consortium leader)

Umeå University, SwedenUniversity of Northern British Columbia, Canada

ja SYKEn käytössä oleviin paikkatietoihin ja

rekistereihin.

Suomi mökkivaltaisin maa

3

MaaVapaa-ajan

asuntojen määrä

1000

asukasta

kohden

Vuosi

Pohjoismaat:

Suomi 498 700 91 2013

Norja 423 000 87 2010

Ruotsi 680 000 75 2005

Tanska 220 448 39 2012

Islanti 10 570 33 2011

Muut maat:

Portugali 929 936 90 2001

Kreikka 924 877 84 2001

Espanja 3 681 565 79 2011

Sveitsi 513 000 65 2010

Ranska 3 098 999 50 2008

Kroatia 182 513 41 2001

Tšekki 396 000 38 2001

Uusi Seelanti 150 000 32 2013

Alankomaat 362 000 23 2000

USA 4 649 298 15 2010

Englanti* 280 000 5 2010

Taulukko 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä valituissa

maissa (Lähde: Vapaa-ajan asuminen Suomessa 2015)

4

Vapaa-ajan Suomi

● Joka viidennessä

kunnassa on enemmän

mökkejä kuin vakituisia

asuntoja

● Maaseudun näkymätön

väestö: vapaa-ajan

asukkaat, matkailijat,

retkeilijät, metsästäjät,

matkailun ja maatalouden

kausityövoima jne.

● Tilastomenetelmät, joissa

oletetaan, että ihmisellä

voi olla ainoastaan yksi

asuinpaikka, eivät anna

täydellistä tietoa

väestödynamiikasta

Vapaa-ajan asunnot keskittyvät Järvi-Suomeen,

rannikkoalueille ja Lapin matkailukeskuksiin

176104

500422

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

1970 1980 1990 1995 2000 2005 2010 2014

Kesämökkien määrä Suomessa1970-2013 (Tilastokeskus)

6

Vapaa-ajan asuntoja eniten Varsinais-

Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla,

Lapissa nuorta rakennuskantaa

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

Vapaa-ajan asuinrakennukset valmistumisajan mukaan maakunnittain 2013

tuntematon -1960 1961-1980 1981-2000 2001-2013

Lähde: VTJ/VRK

Vapaa-ajan asuntoja rakennetaan matkailu-

keskuksiin, rannikolle ja Järvi-Suomeen

7

Suurin vapaa-ajan asuntojen suhteellinen

kasvu Lapissa

8

0% 200% 400% 600% 800%

Uusimaa

Keski-Pohjanmaa

Pohjanmaa

Kymenlaakso

Satakunta

Pirkanmaa

Päijät-Häme

Varsinais-Suomi

Etelä-Karjala

Kanta-Häme

Keski-Suomi

Pohjois-Savo

Ahvenanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Lappi

Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain 1970-2013

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

Uusimaa

Kanta-Häme

Etelä-Karjala

Kymenlaakso

Keski-Suomi

Varsinais-Suomi

Päijät-Häme

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Etelä-Pohjanmaa

Pirkanmaa

Satakunta

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Etelä-Savo

Pohjanmaa

Ahvenanmaa

Keski-Pohjanmaa

Lappi

Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain 2000-2013

Lähde: Tilastokeskus

9

Vapaa-ajan rakennuskannassa eniten

1970-luvulla valmistuneita

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

100 000

Vapaa-ajan asuntojen määrä vuonna 2013 valmistumisvuoden mukaan

Lähde: VTJ/VRK

Rantojen pituus

Mökkitiheyteen vaikuttaa eniten rantojen

pituus ja suurten keskusten läheisyys

Mökkitiheys

Punaisilla alueilla

suuri mökkitiheys

suhteessa rantoihin,

sinisillä pieni

Rantamökkien osuusEnintään puolen hehtaarin

mökkitonttien osuus

Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat melko

kaukana palveluista

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Vakituisetasukkaat

Vapaa-ajanasunnot

Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus tietä pitkin koko maassa 2008/2010

0-500m 500m-1km 1-2km 2-5km 5km- Ei tieyhteyttä

Lähde: Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012). Palvelujen saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun

vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

VAKITUINEN ASUTUS

Pieneen kuntatason palvelukeskittymään

Isoon kuntatason palvelukeskittymään

Pikkukaupunkikeskukseen

Kaupunkiseutukeskukseen

VAPAA-AJAN ASUTUS

Pieneen kuntatason palvelukeskittymään

Isoon kuntatason palvelukeskittymään

Pikkukaupunkikeskukseen

Kaupunkiseutukeskukseen

Maaseudun vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen aikaetäisyys eri palvelutason keskuksiin

0-10 min 10-20 min. 20-30 min. 30-60 min. yli 1 h

Taulukko 7. Keskietäisyys lähimpään palvelukeskittymään (kuntakeskus tai kunnanosakeskus) tietä pitkin, kilometriä.

Kuortane Kouvola Mikkeli

Kaikki vapaa-ajan asunnot 9,2 17,3 17,5

2000-luvulla valmistuneet mökit 9,1 17,2 18,9

Oman paikkakunnan omistajat 9,4 17,7 16,1

Ulkopaikkakuntalaiset omistajat 9,5 17,5 18,4

Yli 65-vuotiaiden omistamat 9,3 17,7 17,4

Alle 65-vuotiaiden omistamat 9,5 17,5 17,6

Uusi omistaja vuosina 2004-2012 9,7 17,7 17,2

13

Esim. Kouvolan

vapaa-ajan

asunnoilta

keskimäärin 17,3 km

lähimpään

palvelukeskittymään

Lähde: Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014).

Tutkimusalueiden tilastollinen tarkastelu. Teoksessa Manu Rantanen (toim.):

Modernisoituvat mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima.

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123, 24–36.

Ei vapaa-

ajan asuntoa

38 %Yksi vapaa-ajan asunto

43 %

Kaksi vapaa-ajan asuntoa

14 %

Enemmän kuin kaksi vapaa-ajan asuntoa

5 %

● omistajia 36 %, käyttäjiä 26 %, ei-käyttäjiä 38 %

● 19 %:lla käytössään vähintään kaksi vapaa-ajan asuntoa

● ympärivuotiseen asumiseen soveltuu 55 %

● verkkosähkö 87 %:ssa vapaa-ajan asunnoista

● televisio 77 %

● -> kesämökeistä varusteltuihin vapaa-ajan asuntoihin 14

Vapaa-ajan asunto käytössä 62 %:lla

Käytettävissä olevat vapaa-ajan asunnot [N=1154] (HOBO-kysely 2012)

● Vapaa-ajan asunnolla käyntejä keskimäärin 24 vuodessa,

mediaani 13 krt/v

● Keskimäärin 48 yötä vuodessa, mediaani 30 yötä/v

Vapaa-ajan asunnoilla käynnit ja vietetyt yöt kuukausittain [N=607] (HOBO-kysely 2012)

Vapaa-ajan asunnolla vietetään 48 yötä/v

0

2

4

6

8

10

12

0

1

2

3

4

5

6

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

Yö

t

Kä

yn

nit

Käynnit kakkosasunnolla Käynnit kolmosasunnolla

Kakkosasunnolla vietetyt yöt Kolmosasunnolla vietetyt yöt

Vapaa-ajan asuntoja käyttävät eniten

55-80-vuotiaat

16

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

15

-19

20

-24

25

-29

30

-34

35

-39

40

-44

45

-49

50

-54

55

-59

60

-64

65

-69

70

-74

75

-79

80

-84

Yötä

/vu

osi

Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika ikäryhmittän(Lähde: HOBO-kysely 2012)

17

Mökillä irrottaudutaan arjesta ja

vietetään aikaa perheen kanssa

Mökkeilyn motiivit iän mukaan (HOBO-kysely 2012)

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

15-29 30-49 50-64 65-74 75-90

Luonto ja sadonkorjuu

Mukavuudet ja palvelut

Irrottautuminen

Perhekeskeisyys

● Mitä tiiviimpi

asuinympäristö, sen

enemmän vietetään

aikaa vapaa-ajan

asunnolla

● Oman pihan

puuttuminen on

yhteydessä vapaa-ajan

asunnon käyttöön

● Virkistysalueiden

puuttumisella ei selvää

vaikutusta

18

Kaupunki-

ympäristön

puutteiden

kompensointi?

28,2

36,3

36,7

19,4

33,2

35,6

38,9

43,2

35,1

20,1

36,1

37,2

37,3

33,4

27,0

37,4

20,1

37,1

36,7

18,7

20,1

30,2

32,7

38,5

33,4

27,4

34,4

35,5

33,6

39,1

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

TALOTYYPPI

Omakotitalo

Rivi- tai paritalo

Kerrostalo

ALUETEHOKKUUS (e-luku)

-0,020

0,020-0,079

0,080-0,159

0,160-0,319

0,320-

YHDYSKUNTARAKENNE

Taajama

Haja-asutusalue

TAAJAMAN KOKO (asukasluku)

100 000-

50 000-99 999

20 000-49 999

10 000-19 999

3 000-9 9999

200-2 999

Haja-asutusalue

ASUINALUEEN TYYPPI

Kerrostaloalue

Pientaloalue

Harva pientaloasutus

Haja-asutusalue

LÄHIPUISTOJEN SAAVUTETTAVUUS

0-100 m

100-200 m

200-300 m

300- m

VIRKISTYSALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS

0-150 m

150-300 m

300-500 m

500-1000 m

1- km

Vapaa-ajan-asunnolla vietetyt päivät/vuosi,

koko väestö keskimäärin (myös ei-käyttäjät)

Strandell & Hall 2015

Pääkaupunkiseudulla asuvien mökkimatkat pitkiä

19

Pääkaupunkiseutu Pks kehyskunnat Lahti Mikkeli

Turku Tampere Oulu Savonlinna

Jyväskylä

Kuopio

Antti Rehunen

Eri kaupungeissa asuvien omistamien vapaa-ajan asuntojen sijainti

Mökkimatkat toiminnallisten seutujen*

sisällä ja välillä

Kuinka suurella osalla seudun mökin

omistajista mökki sijaitsee

asuinseudulla?

Kuinka suuri osa seutukunnan mökeistä

on seudun omien asukkaiden

omistuksessa?

*) Toiminnallinen seutu on rajattu työssäkäynnin ja

palveluasioinnin suuntautumisen perusteella

100 km

50 km

50 km

50 km30 km

30 km

30 km

30 km

30 km30 km30 km

30 km

15 km

15 km15 km15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

30 km

Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueillaasuu noin 90 % koko maan väestöstäLähde: Juha Kostiainen/Timo Widbom 2014

Lähde: Asuntotuotantotarve 2015-2040 (VTT 2016)

Kaupungistuminen korostaa kaupunkiseutujen saavutettavuutta

Nuoret kiinnostuneita vapaa-ajan asumisesta

22

● Y-sukupolvi (1982-2004

syntyneet)

● Nuorilla mökki yhtä usein

käytössä kuin muilla,

mutta viettävät siellä

vähemmän aikaa

● Nuoret kaikkein

kiinnostuneempia

hankkimaan mökin

tulevaisuudessa

● Nuoret eivät kaipaa

mökille muita enempää

mukavuuksia tai palveluita

Lähde: HOBO-hankkeen

asukaskysely

66%

5%

44%

61%

40%

11%

0% 20% 40% 60% 80%

Käyttää säännöllisestivapaa-ajan asuntoa

Omistaa itse vapaa-ajan asunnon

Aikoo tulevaisuudessahankkia vapaa-ajan

asunnon

Nuoret (15-30 -vuotiaat, N=160)

Vanhemmat vastaajat (N=1023)

● Luonto ja perheen yhdessäolo tärkeää

● Suurella osalla nuorista vahva kokemus mökkeilystä ja

vapaa-ajan vietosta maaseudulla

● Mökin rooli pysyvänä paikkana muuttuvassa maailmassa

● Kilpailevat vapaa-ajan viettomuodot

MÖKKEILYN SUOSIO JATKUNEE MYÖS TULEVIEN

SUKUPOLVIEN MYÖTÄ

● Mutta: mökkeily elämänvaiheisiin sidottua mahdotonta

ennustaa tulevaisuutta varmasti

23

Mökkeily kiinnostaa myös nuoria

Pitkänen, Puhakka, Semi, Hall

24

● Mökinomistajien keski-

ikä on 62 vuotta

● Alle 40-vuotiaita

omistajia vain noin 7 %

● Yli 40%

omistajatalouksista

pariskuntia

● 14% lapsiperheitä

(Lähde: Tilastokeskus 2015)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

15

-19

20

-24

25

-29

30

-34

35

-39

40

-44

45

-49

50

-54

55

-59

60

-64

65

-69

70

-74

75

-79

80

-84

Yötä

/vu

osi

Vapaa-ajan asunnolla vietetty aikaikäryhmittän

Lähde: HOBO-kysely 2012

Tulevaisuus…

25

• Kyselytutkimusten perusteella

vapaa-ajan asuntojen käyttö

joko pysyy ennallaan tai

lisääntyy lähitulevaisuudessa

• Kaksi prosenttia vastaajista

harkitsee muuttamista vapaa-

ajan asunnolle pysyvästi ja

0,4 % on päättänyt muuttaa

vapaa-ajan asunnolle

seuraavan 5 vuoden aikana

• -> seuraavan 5-10 vuoden

aikana mökille muuttaa

pysyvästi arviolta n. 20 000

ihmistä. Tämän jälkeen buumi

laantuu, kun suuret ikäluokat

tulevat vanhuusikään ja

muuttavat vaivattomampiin

asumismuotoihin ja

lähemmäs palveluita

Päättä-nyt muuttaa

pysy-västi0,4 %

Haluaisimuuttaapysyvästi

2 %

Lisään-tyy18 %

Pysyy ennal-laan

58 %

Vähenee8 %

Loppuu3 % En tiedä

10 %

Vapaa-ajan asunnon käyttöseuraavan 5–10 vuoden aikana (Lähde: Hobo-kysely, N=668)

26

● Nuorten mökkeily on erilaista kuin heidän vanhempiensa. 25-45-vuotiaista

puolet sanoo, ettei halua omistaa mökkiä.

● – Nuoret haluavat viettää aikaa esimerkiksi kavereiden mökeillä tai

vuokramökeillä. Muutenkin halutaan vapaampaa ajanviettoa, Helsingin

yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Manu Rantanen sanoo.

● Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen perusteella peräti 40 prosenttia

nuorista uskoo, että mökkeily vähenee tulevaisuudessa, koska ihmiset

haluavat sosiaalisempia ja vähemmän sitovia vapaa-ajanviettotapoja.

● Muutos voi heijastua aluekehitykseen paikoissa, joissa mökkejä on paljon.

Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimmassa mökkikunnassa Mikkelissä

vapaa-ajan asumisen merkitys on seudun elinvoimalle poikkeuksellisen

suuri.

● – Mökkiläiset kuluttavat paljon palveluja ja käyvät kaupassa. Osittain se

korvaa kysynnän vähenemistä, mikä muuten on tapahtumassa, Helsingin

yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Manu Rantanen sanoo.

● Monin tavoin taantuvassa Etelä-Savossa mökkiläiset ovat yksi harvoja

alueen elämää ylläpitäviä asioita. Etelä-Savon matkailun kokonaiskysyntä

on 384 miljoonaa euroa, josta vapaa-ajan asumisen osuuden arvioidaan

muodostavan noin puolet. Tavoitteena on saada mökkiläisistä irti vielä

enemmän tulevaisuudessa, mutta miten, se on vaikea kysymys mökkeilyn

muuttuessa. 27

Mökkeilyn tulevaisuus

● MMM:n selvityksessä, jossa nuoriso tylytti mökkeilyä ajanviettotapana,

samat nuoret arvelivat oman mökkeilynsä lisääntyvän tulevaisuudessa.

Mökkeilyä puoltaa luontoarvojen tärkeys ja se, että mökiltäkin pääsee

nettiin.

● Yksi visio on, että mökkeilystä tuleekin ihmisille jopa niin mieluisaa, että

aletaan puhua esimerkiksi monipaikka-asumisesta. Samaan aikaan voisi

asua Espoossa ja Mikkelissä ilman, että kumpikaan koti on mökki.

● Tämän puolesta puhuu esimerkiksi se, että mökit ovat yhä paremmin

varusteltuja ja mökkiläisten toiveissa on, että mökkitonttien

rakentamisoikeutta voisi kasvattaa.

● – Ihmiset voivat asua eri paikoissa, ja heillä on suhde kaikkiin

asumispaikkoihinsa. Olennaista ei kuitenkaan ole se, että asuntoja on,

vaan se, miten paljon niissä vietetään aikaa, Rantanen sanoo.

● Mökkiläiset kyllä haluaisivat ostaa palveluita, mutta luotettavien

palveluntarjoajien löytäminen on vaikeaa.

28

Vetääkö maaseutu sittenkin entistä

enemmän?

● Manu Rantanen uskoo, että mökkiseuduilla voidaan omilla valinnoilla

vaikuttaa siihen, tyhjenevätkö mökit vai tuleeko niistä kakkoskoteja.

Rantanen kannustaa mökkiseutuja panostamaan nyt vapaa-ajan asukkaille

tärkeisiin palveluihin.

● – Mökkiläiset haluavat nykyisin ostaa esimerkiksi remontointia sen sijaan,

että tekisivät työn itse. Sellaisia viestejä on kuitenkin kaikunut, että

mökkiläiset kyllä haluaisivat ostaa palveluita, mutta luotettavien

palveluntarjoajien löytäminen on vaikeaa.

● Mökkiläisten edunvalvonnassa nousee esille sellaisia asioita kuin

nettiyhteyden laatu, yksityisteiden kunto, helppo pääsy lääkäriin ja se, ettei

esimerkiksi jätehuollosta tai sähköstä tarvitsisi maksaa ympäri vuoden, kun

käyttöäkin on vain osan vuodesta. Kauppaan täytyy päästä suhteellisen

helposti.

● Rantala peräänkuuluttaa kuitenkin yrittäjien ja tavallisten kansalaisten

aktiivisuutta mökkeilyn muutoksen kynnyksellä.

● – Tämä ei ole pelkästään julkisen sektorin kysymys.

29

Paljon kiinni palveluista

30

Mökkeilijän sote-palvelut?

31

Hyödyt ja haitat kunnalle

*

**

*

**

*

*

*

**

**

**

**

*

**

**

**

**

**

**

**

1,00 2,00 3,00 4,00 5,00

TALOUDELLISET HYÖDYT

Säilyttää tai nostaa maan ja kiinteistöjen arvoa

Luo uusia työpaikkoja alueelle

Tuo tuloja kuntatalouteen (esim. kiinteistöverot, maksut)

Tuo tuloja paikalliselle elinkeinoelämälle

Tuo uusia vakituisia asukkaita kuntaan

Tuo uusia investointeja alueelle

Houkuttelee alueelle uusia matkailijoita

TALOUDELLISET HAITAT

Maan ja kiinteistöjen arvon nousu paikallisten ulottumattomiin

Kiinteistökeinottelu ja rahanpesu

Paikallisen hintatason nousu (elintarvikkeet, tavarat ja palvelut)

Talouden ja tulojen kausivaihtelut

Vapaa-ajan asukkaat ostavat tavarat ja palvelut kunnan ulkopuolelta

Infrastruktuurin ja palveluiden ylläpidosta koituvat kustannukset…

Yhdyskuntarakenteen hajautumisen kustannukset

Vapaa-ajan asukkaiden vastustus paikallisia kehityshankkeita kohtaan

YMPÄRISTÖHYÖDYT

Maiseman kaunistuminen

Rakennetun kulttuuriympäristön suojelu

Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnon- ja maisemanhoitoon

Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnonsuojelun edistämiseen

Vapaa-ajan asutus ylläpitää infrastruktuuria syrjäseuduilla

YMPÄRISTÖHAITAT

Maaperän tai vesistöjen saastuminen

Meluhaitat

Valosaaste/keinovalo

Visuaalinen maiseman muutos

Luonnonvaraisten kasvien ja eläinten häiriintyminen

Rakentaminen herkille/arvokkaille luontoalueille

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen

Maisemaan sopimattomat tai huonolaatuiset vapaa-ajan asuinrakennukset

Rantojen sulkeutuminen/rakentaminen

Tieverkon kuormitus

Roskaaminen

Maankäytönsuunnittelu

Elinkeinotoimi

HOBO-kuntakysely 2014

● Jo 92 % vapaa-ajan

rantarakentamisesta ja 96 %

vakituisesta rantarakentamisesta

tapahtuu kaavoitetuilla alueilla

● Poikkeamislupien määrä rantojen

uudisrakennuksille vähenee

rantayleiskaavoituksen myötä

● Uudet vapaa-ajan asunnot

sijoittuvat kuitenkin entistä

kauemmas keskuksista ja yhä

useammin rannoille

● Noin 200 vapaa-ajan kiinteistön

käyttötarkoitus muutetaan

vuosittain vakituiseksi asunnoksi

● 23 000 ihmistä asuu vakituisesti

vapaa-ajan asunnolla

Rantarakentamisesta

yli 90 % perustuu

kaavoitukseen

407 403 14 962

96 432 2 841

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Kaikki mökit 2013 Uudet mökit

Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen suhteessa

ranta-alueisiin

Yli 200 m rannasta

Korkeintaan 200 m rannasta

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

200220032004200520062007200820092010201120122013

Ympäristö-ELYjen poikkeamispäätökset ranta-alueilla 2002-2013

Ympäristö-ELYn uusien vakituisten asuntojenpoikkeamispäätökset ranta-alueilla [kpl]

Ympäristö-ELYn uusien loma-asuntojenpoikkeamispäätökset ranta-alueilla [kpl]

Vuosi

Vapaa-ajan

rantarakentami

sesta perustuu

kaavoitukseen

2003 83 %

2004 85 %

2005 86 %

2006 86 %

2007 88 %

2008 90 %

2009 91 %

2010 92 %

2011 91 %

2012 90 %

2013 92 %

Tulevaisuus…

33

• Kyselytutkimusten perusteella

vapaa-ajan asuntojen käyttö

joko pysyy ennallaan tai

lisääntyy lähitulevaisuudessa

• 2 % vastaajista harkitsee

muuttamista vapaa-ajan

asunnolle pysyvästi ja 0,4 %

on päättänyt muuttaa vapaa-

ajan asunnolle seuraavan 5

vuoden aikana

• -> seuraavan 10 vuoden

aikana mökille muuttaa

pysyvästi arviolta n. 20 000

ihmistä. Tämän jälkeen buumi

laantuu, kun suuret ikäluokat

tulevat vanhuusikään ja

muuttavat vaivattomampiin

asumismuotoihin ja

lähemmäs palveluita

Päättänytmuuttaapysyvästi

0,4 % Haluaisimuuttaapysyvästi

2 %

Lisääntyy18 %

Pysyyennallaan

58 %

Vähenee8 %

Loppuu3 %

En tiedä10 %

Vapaa-ajan asunnon käyttöseuraavan 5–10 vuoden aikana

(N=668)

Lomakiinteistöjen kauppa (Lähde: MML)

34

● Lomatonttien kauppojen

määrä vähentynyt

voimakkaasti 2000-

luvullla

● Rakennettujen

kiinteistöjen osalta vain

loivaa laskua

● Kaavoitettujen kohteiden

osuus noussut

voimakkaasti, nykyisin yli

40% kohteista

● Maantieteellisesti kaupat

siirtyneet koko ajan

kauemmas Helsingistä

● Hinnat nousivat

voimakkaasti 2007

saakka, jonka jälkeen

kehitys epäselvempää

● Nopeimmin ovat

kallistuneet Etelä- ja

Keski-Suomen tontit sekä

kaavatontit

Kylämäiset mökkitihentymät

35

Kylien ja taajamien mökkitiheys

36

Noin 27 % kesämökeistä kyläasutuksen tihentymien ja taajamien

yhteydessä.

Tyhjät erillispientalot

37

2,4

13,317,3

21,8

70,4

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Toim

itila

/tuota

nto

rake

nnu

s (

n=

15)

Mu

u k

äyttö

(n=

83)

Ha

rrastu

sto

imin

ta (

n=

10

8)

Vara

sto

(n=

13

6)

Kesäm

ökki ja

/tai kakko

sa

su

nto

(n=

440

)

%

Kuva 1. Tyhjän asuinrakennuksen käyttötarkoitukset.

Useamman vaihtoehdon valitseminen oli sallittua.

(N=625)

Lukumäärä kasvanut tasaisesti,

suurin osa vapaa-ajan käytössä.

Suuruusluokkaa 100 000 mökkiä

piilossa tilastoinnilta.

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

20

02

20

04

20

06

20

08

20

10

20

12

20

14

20

16

20

18

20

20

20

22

Vähintään kolme vuotta tyhjillään olleiden pientalojen määrä haja-asutusalueella

Lukumäärävuosina2002-2012

Trendiennuste vuosille2012-2022

Kesämökkikanta500 400 kpl, v. 2014

Uudis-rakentaminen

(vuosittain 3000-4000 kpl)

Vakituiset asuinrakennukset/erilliset pientalot

Tyhjät100 116 erillistä pientaloa, joissa käytössäolotilanteen mukaan ei

asuttu vakinaisesti, v. 2014

Purkaminen, tuhoutuminen

Käyttö mökkinä ilman käyttötarkoituksen

muutostaV. 2011 kyselytutkimuksen mukaan 70% vähintään 3

vuotta tyhjänä olleista maaseudun pientaloista

mökkikäytössä

Käyttö vakituisena asuntona ilman käyttötarkoituksen

muutosta(Maistraatin kotikuntapäätös,

luvaton käyttötarkoituksen muutos)Vuoden 2011 lopussa n.13 000 vapaa-ajan asuinrakennusta oli ilmoitettu muuttoilmoituksella

vakinaiseksi asunnoksi, lisäys 200-300 vuosittain

Kesämökkikannan dynamiikka

9.2.2018 40

Rakennus-kannan

suurimmat muutokset alueellisesti

R

Rakennuskannan lukumäärältään suurin muutos eri alueilla 2000-2010

Asuntojen uudisrakentaminen

Loma-asuntojen rakentaminen

Asuntojen jääminen tyhjilleen

Vähintään kolme vuotta tyhjillään olleiden erillispientalojen määrä suhteessa asuttujen

asuntojen ja kesämökkien määrään

9.2.2018 41

9.2.2018 42

Millaisia ovat vailla vakituisia asukkaita olevat erillispientalot verrattuna

kesämökkeihin?

Tyhjät asuinrakennukset

Kesämökit

Noin 27 % taajamassa Noin 4 % taajamassa

Noin 27 % lähellä rantaa Noin 80 % lähellä rantaa

Noin 10 km mediaanietäisyys kuntakeskukseen

Noin 15 km mediaanietäisyys kuntakeskukseen

Rakennuksen mediaanipinta-ala60-70 m2

Rakennuksen mediaanipinta-ala 40 m2

Kiinteistön mediaanikoko > 2 ha Kiinteistön mediaanikoko noin 0,5 ha

Yöpymisiä keskimäärin 53 yötä vuodessa

Yöpymisiä keskimäärin 75 yötä vuodessa

Rakennettu suurelta osin 1940-1950-luvuilla

Rakennettu suurelta osin 1960-1990-luvuilla

• Vapaa-ajan asuntokäytössä 70 % (kesämökki- ja kakkosasuntokäyttö).

• Noin kymmenesosa on purkukunnossa.

• Pääosa omistajista asuu sijaintikunnan ulkopuolella.

• Myyntiin saaminen ja vuokraus usein kiven takana, sillä perikuntien on vaikea tehdä päätöksiä.

• Käytön sanotaan pysyvän tulevaisuudessa ennallaan tai lisääntyvän.

• Rantasijainti houkuttelee yöpymään ja lomailemaan.

• Tyhjenemisellä on vaikutuksia mm. infrastruktuurin ylläpitoon, maaseudun yhteisöllisyyteen ja rakennusten energiankulutukseen.

• Maan eri osien välillä on selviä eroja tyhjien pientalojen iässä, kunnossa ja käytössä.

• Tyhjien talojen kiinteistöllä rakennuskantaa ja tilaa esim. elinkeinotoimintaan.

• Kesämökkien määrä on todellisuudessa yli kymmenyksen virallisia tilastoja suurempi. 43

Keskeisiä havaintoja vailla vakituisia asukkaita olevista pientaloista toteutetun kyselyn

(N=625) ja paikallisten työpajojen perusteella

Vuodessa n. 200 vapaa-ajan

asuinrakennusta muutetaan vakituiseksi,

toimivalta siirtyi kokonaan kunnille 2011,

kuntapäätökset eivät ole lisääntyneet

44

79%

94%

90%

85%

91%

99%

99%

98%

90%

95%

97%

96%

90%

21%

6%

10%

15%

9%

1%

1%

2%

10%

5%

3%

4%

10%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 %

Uudenmaan ELY-Y

Varsinais-Suomen ELY-Y

Hämeen ELY-Y

Pirkanmaan ELY-Y

Kaakkois-Suomen ELY-Y

Etelä-Savon ELY-Y

Pohjois-Savon ELY-Y

Pohjois-Karjalan ELY-Y

Keski-Suomen ELY-Y

Etelä-Pohjanmaan ELY-Y

Pohjois-Pohjanmaan…

Kainuun ELY-Y

Lapin ELY-Y

Kuntien ja ELY-keskusten poikkeamispäätökset sekä

suunnittelutarveratkaisut loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi 2003-2013

Myönteiset Kielteiset

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Kuntien ja ELY-keskusten päätökset (myönteiset ja kielteiset) loma-

asuntojen muuttamisesta vakituisiksi

Suunnittelutarveratkaisut

Kunnan poikkeamispäätökset

Ympäristö-ELYn poikkeamispäätökset

Lähde: Hertta/KATSE

45

Noin 23 000 ihmistä asuu vakituisesti

vapaa-ajan asunnolla

17 87218 463 18 712

19 30920 062

20 566 20 95021 476

21 92822 531 22 820 23 103

23 62623 224

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä

Lähde: VTJ/VRK

46

Vapaa-ajan asunnolla asutaan

vakituisesti eniten Uudellamaalla

Lähde: VTJ/VRK

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä maakunnittain vuonna 2013

Alle 65-vuotiaat Vähintään 65-vuotiaat

● Touko-heinäkuu 2014, nettikysely, täydentävät

puhelinhaastattelut

● Vastaava kysely toteutettu aiemmin Uudessa

Seelannissa

○ Vapaa-ajan asumisen taloudelliset,

sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt

ja haitat

○ Vapaa-ajan asumisen strateginen

merkitys, ristiriidat, kehittämistoimenpiteet

○ Vapaa-ajan asumisen suunnittelu ja

kaavoitus

● N=360, vastaus 237/320 kunnasta

○ 163 kunnasta vastasi maankäytön

suunnittelusta vastaava

○ 101 elinkeinotoimesta vastaava

○ 78 kunnasta vastaaja ilmoitti

toimialakseen molemmat

○ 158 kunnasta vastaukset kaikkiin

kysymyksiin

Kuntakysely vapaa-ajan asumisesta

23

26,7 26,2

20,3

3,7

0

5

10

15

20

25

30

erittäin tärkeä tärkeä melko tärkeä vähän tärkeä ei lainkaantärkeä

%

Vapaa-ajan asumisen merkitys kunnan strategisessa kehittämisessä

(N=187)

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

[q2_5] Tuo uusia vakituisia asukkaita kuntaan

[q2_6] Tuo uusia investointeja alueelle

[q2_7] Houkuttelee alueelle uusia matkailijoita

[q2_2] Luo uusia työpaikkoja alueelle

[q2_1] Säilyttää tai nostaa maan ja kiinteistöjen arvoa

[q2_3] Tuo tuloja kuntatalouteen (esim. kiinteistöverot, maksut)

[q2_4] Tuo tuloja paikalliselle elinkeinoelämälle

Taloudelliset hyödyt

hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

[q3_2] Kiinteistökeinottelu ja rahanpesu

[q3_3] Paikallisen hintatason nousu (elintarvikkeet, tavarat ja palvelut)

[q3_1] Maan ja kiinteistöjen arvon nousu paikallisten ulottumattomiin

[q3_6] Infrastruktuurin ja palveluiden ylläpidosta koituvat kustannuksetkuntataloudelle

[q3_4] Talouden ja tulojen kausivaihtelut

[q3_5] Vapaa-ajan asukkaat ostavat tavarat ja palvelut kunnanulkopuolelta

[q3_7] Yhdyskuntarakenteen hajautumisen kustannukset

[q3_8] Vapaa-ajan asukkaiden vastustus paikallisia kehityshankkeitakohtaan

Taloudelliset haitat

hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

[q6_2] Rakennetun kulttuuriympäristön suojelu

[q6_1] Maiseman kaunistuminen

[q6_3] Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnon- jamaisemanhoitoon

[q6_4] Vapaa-ajan asukkaiden osallistuminen luonnonsuojelunedistämiseen

[q6_5] Vapaa-ajan asutus ylläpitää infrastruktuuria syrjäseuduilla

Ympäristöhyödyt

hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

[q7_1] Maaperän tai vesistöjen saastuminen

[q7_2] Meluhaitat

[q7_3] Valosaaste/keinovalo

[q7_5] Luonnonvaraisten kasvien ja eläinten häiriintyminen

[q7_4] Visuaalinen maiseman muutos

[q7_6] Rakentaminen herkille/arvokkaille luontoalueille

[q7_10] Tieverkon kuormitus

[q7_11] Roskaaminen

[q7_7] Yhdyskuntarakenteen hajautuminen

[q7_8] Maisemaan sopimattomat tai huonolaatuiset vapaa-ajanasuinrakennukset

[q7_9] Rantojen sulkeutuminen/rakentaminen

Ympäristöhaitat

hyvin merkittävä merkittävä melko merkittävä vähän merkittävä ei lainkaan merkittävä

Kuinka suuri osuus rantaviivasta kaavoitettu

loma-asumisen tonttien käyttöön?

Kuinka suuri osuus kaavoitetuista loma-asumisen

rakennuspaikoista on rakentamattomia?

● Tarve kaavojen uudistamiseen seuraavan viiden

vuoden aikana:

○ 129 kuntaa kyllä: kaavat vanhentuneita, muuttuneet

tarpeet (esim. rakennusoikeuden mitoitus,

lainsäädännön muutokset), kaavoituksen puute,

tarve vähentää poikkeuslupamenettelyä, tarve lisätä

rakennuspaikkoja, vapaa-ajan asuntojen

muuttamien vakituisiksi asunnoiksi

○ 72 kuntaa ei: kaavoitus ajan tasalla, ei merkittäviä

vapaa-ajan asumisen alueita

”Kaavojen sisältö ei yksinkertaisesti vastaa

nykyaikaisen loma-asumisen tarpeita. Merkinnät ja

määräykset ovat vanhanaikaisia, jopa puutteellisia.”

”Osa rannoista vailla kaavaa”

Vapaa-ajan asumisen suunnittelu ja

kaavoitus

● Kaavoitus, ympäristömääräykset, lainsäädäntö

● Rakennus- ja huoneistorekisteri

○ Suurin osa kunnista pitää riittävänä (133 kyllä / 22 ei)

○ Kehitystarpeet: verotusarvojen tarkistaminen (korjaukset,

lisärakennukset), muutosten kirjaaminen (mm.

käyttötarkoituksen muutokset, ilmoitusvelvollisuuden

selkeyttäminen), käyttöaste, todellinen käyttö

● Rakennusjärjestys

○ Muuten: rakentamiskorkeus, sopeuttaminen ympäristöön (esim. väritys), kasvillisuuden

säilyttäminen/muokkaaminen, rantaviivan vähimmäispituus

Kuntien työkalut

26

60

121

128

134

158

0 50 100 150 200

ei loma-asumisesta koskevia määräyksiä

muuten

jätevesihuolto

maksimikerrosala

rakennuspaikan minimikoko

etäisyys rantaviivasta

25/30m

2000-3000m2

150m2

Kuntien työkalut

● Millaisia muutoksia

tarvitaan?○ Lisää resursseja, suunnittelijoita,

asiantuntijoita, rahaa ja aikaa

○ Kunnille lisää päätäntävaltaa ja

oikeuksia, suhde ELY-keskuksiin

○ Maaseudun ja haja-

asutusalueiden erityispiirteet

suhteessa kaavoitukseen,

mitoitukset, kaavavaatimukset

○ Vapaa-ajan asumisen muutoksen

hallinta: kasvava varustetaso ja

koko, vapaa-ajan asuntojen

muuttaminen vakituisiksi

○ Vuorovaikutuskanavat,

poikkihallinnollinen yhteistyö

(myös kunnan sisällä)

○ Selvitykset, tutkimukset,

seminaarit

● Radikaaleja.

● Lisää henkilöstöresursseja

tai budjettiin rahaa

konsulttihankintoihin

● Vapaampi oikeus

kaavoittaa kunnan

päätöksellä

184

56

28

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Kyllä Ei Kyllä/ei

Suunnittelutyökalujen riittävyys

● Maankäytön & rakentamisen suunnittelu, kaavoitus ja ohjaus:

kaavoittamattomien alueiden kaavoitus, kaavojen muutostarpeet,

vanhentuneiden kaavojen ja rakentamismääräysten päivitys

● Tietyn mökkialueen tai konseptin kehittäminen (mm. puutarhakylä,

matkailukeskukset, loma-asuntomessualueet, siirtolapuutarhakylät, lähellä

keskuksia sijaitsevat mökkialueet, jokivarsimökkeily, taajamien

mökkialueet)

● Infrastruktuurin rakentaminen/mitoitus ja jätehuolto: vesihuolto,

jätevesikysymykset, valokuitu, yhteysalukset, joukkoliikenne

● matkailualueiden kehittäminen, vapaa-ajan matkailun kehittäminen,

palveluiden kehittäminen, kaupallisten palveluiden lisääminen (eism. Alko)

● Erilaisten maankäytön intressien yhteensovittaminen: suojelu vs.

matkailu/mökkeily, vakituinen asuminen vs. vapaa-ajan asuminen, Ely-

keskusten vastustus rakentamiselle/kaavoittamiselle

● säädösten noudattaminen ja toteutuminen (ympäristöön, rakentamiseen,

energiamääräyksiin, liittyen), valvonta, tarvitaan lisää ammattitaitoista

väkeä

● Maanomistajien haluttomuus myydä ja kaavoittaa rantoja, Ahvenanmaan

erityissäädökset

Suurimmat suunnittelukysymykset tällä

hetkellä

Suurimmat suunnittelukysymykset:

Vakituinen asuminen mökillä

● puolesta: pitäisi voida vapaammin

muuttaa vakituiseksi, nykyiset vapaa-

ajan asunnot yhtä tasokkaita kuin

vakituiset

● vastaan: kohtuuttomat kustannukset

(palveluiden ja infran tarjoaminen),

yhdyskuntarakenne vääristyy, vapaa-

ajan asuntojen tekniset vaatimukset

erilaisia

● puuttuu yhteiset kriteerit ja työkalut,

kuntien ja maistraattien käytännöt

epäyhteneviä ja lainsäädäntö

epäselvää

● Lähes ainoa merkittävä ongelma on loma-

asuntojen luvaton käyttö vakituiseen

asumiseen. Asia kaipaisi lainsäädännöllistä

selkeyttämistä.

● Vapaa-ajan asunnon muuttaminen

vakituiseksi asunnoksi laatukriteerien

täyttyessä olisi tehtävä helpommaksi.

● vapaa-ajan asumisen rakennustaso sellaista

luokkaa, että siinä on mahdollisuuksia

pysyvään asumiseen

● loma-asumisen hyväksyminen pysyväksi

asumiseksi on estettävä

● Befintliga fritidshus ändras till permanenta

bostäder och nya byggs så, att de i framtiden

kan ändras till permanenta. Detta splittrar

samhällsstrukturen och belastar kommunens

service (hemvård, skolskjuts) när den skall

täcka också periferin.

”Ongelma on ylipäätään ajattelu, että vapaa-ajan asuminen on erillistä muuhun asumiseen verrattuna.”

vrt. Ruotsi

29,2

23,2 22,7

11,4 10,3

3,2

0

5

10

15

20

25

30

35

erittäinpaljon

paljon jonkinverran

vähän eilainkaan

en osaasanoa

%

Hyötyisikö kuntanne jos vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutosta vakituiseen asumiseen helpotettaisiin

(N=185)

● Varustetason kasvu ja ympärivuotinen

käyttö -> vapaa-ajan ja vakituisten

asuinrakennusten eron hälveneminen

● Vakituinen asuminen mökillä, kunnissa

suhtaudutaan ristiriitaisesti

● Mökkien käyttöasteen nosto

● Rantojen kestävä käyttö

● Liian vähäiset resurssit

(rantayleis)kaavoitukseen

Monipaikkaisen asumisen hallinnan

haasteita

Kuntien

lkm

Kuntien

%

Kyllä 129 60,8

Ei 66 31,1

En osaa

sanoa17 8,0

Yht. 212 100,0

Taulukko 1. [K7] Onko kunnassanne tarvetta

vanhojen kaavojen uudistamiseen tai uusien

kaavojen laatimiseen loma-asumisen osalta

seuraavan viiden vuoden aikana?

● Poikkeamistoimivallan siirtäminen kuntiin kuntien resurssit? Mitä

tarkoittaa ympäristön kannalta?

● Näkymätön väestö huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa

● Rekistereiden kehittäminen, käytäntöjen yhtenäistäminen,

lainsäädännön selkeyttäminen

● Kaksoiskuntalaisuus, verotus, äänioikeus, palveluiden järjestäminen?

● Asumisen suunnittelu monipaikkaisuuden ehdoilla, kaupunkisuunnittelu

● Tarvitaan uudenlaisia työkaluja muuttuvan vapaa-ajan asumisen ja

monipaikkaisuuden hallintaan

● Vapaa-ajan asumisen kasvava merkitys ja positiivinen

suhtautuminen

● Maaseudun kunnissa vapaa-ajan asumisen suunnittelun

suhteen keskustelua aiheuttavat teemat

○ Resurssien riittävyys, suunnittelutyökalujen ja ohjauksen

sopeuttaminen maaseudun ja haja-asutusalueiden

tarpeisiin

○ Vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi

○ Maankäytön ristiriidat: tuulivoima, suojelu, vakituinen

asuminen, kaivokset

● Tarvitaan työkaluja vapaa-ajan asumisen muutoksen

hallintaan

Loppupäätelmiä

● Adamiak C, Vepsäläinen M, Strandell A, Hiltunen M J, Pitkänen K, Hall C M,

Rinne J, Hannonen O, Paloniemi R, Åkerlund U (2015). Vapaa-ajan asuminen

Suomessa – Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen

nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja

22/2015. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155089

● Pitkänen K, Hiltunen M J, Adamiak C, Furman E, Hall C M, Hannonen O,

Kietäväinen A, Paloniemi R, Rinne J, Strandell A, Tuulentie S, Vepsäläinen M &

Åkerlund U (2015). Kesämökistä kakkosasunnoksi. Teoksessa Häkli J, Vilkko

R & Vähäkylä L (toim.). Kaikki kotona. Asumisen uudet tuulet. ss. 146-157.

Gaudeamus.

● Vepsäläinen M, Strandell A ja Pitkänen K (2015). Muuttuvan vapaa-ajan

asumisen hallinnan haasteet kunnissa. Yhdyskuntasuunnittelu 2015:2, ss. 13-

38.

● Strandell A & Hall C M (2015). Impact of the residential environment on

second home use in Finland – Testing the compensation hypothesis.

Landscape and Urban Planning 133, 12-23.

● Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot –diasarja:

http://www.ymparisto.fi/fi-

FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Rantaalueiden

_kaavoitus

● Vepsäläinen, Mia ja Hiltunen, Mervi J. (toim.) (2015). Kylämökkeily Suomessa,

vapaa-ajan asuminen maaseudun kylissä ja taajamissa. Itä-Suomen yliopisto.

Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Social

Sciences and Business Studies, no 6.

● Sikiö, M., Pitkänen, K. & Rehunen, A. (2014). Tyhjät asuinrakennukset osana

asumisen maaseutua. Katsauksia. Maaseudun uusi aika 22(2), 43-55.

● Kesämökkibarometri 2004 ja 2009

● Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012).

Palvelujen saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan

asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin

yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88.

● Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014). Tutkimusalueiden

tilastollinen tarkastelu. Teoksessa Manu Rantanen (toim.): Modernisoituvat

mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima. Helsingin

yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123, 24–36.

● Peltola, R. & Väänänen, J. (2014). Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien

markkinat ja hinta-indeksit Suomessa. Maanmittauslaitoksen selvityksiä 2014/1.59

Lisää aiheesta…