YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA

Vanhustyön ja sen

johtamisen Suuri muutos

Jaakko Valvanne

25.8.2014

Yhteiskuntapolitiikan

ja vanhuspalvelujen

muutokset 1970

Lähde: Simo Koskinen. Gerontologia 2012(4);26:247-251

1970-luku - standardipalveluita

• Suomalaisen hyvinvointivaltion lajenemisen kausi

• Käsite vanhuspolitiikka vakiintui

– korostettiin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, itsenäisen elämän ja sosiaalisen osallisuuden edelltysten turvaamista yhteiskunnassa

• Ikäihmiset miellettiin homogeeniseksi ryhmäksi, jonka tarpeita tyydytettiin standardipalveluilla

1980-luku - monituottajuus

• Hyvinvointivaltio laajentui ja julkinen vastuu lisääntyi – perheenjäsenet vapautettiin hoitovastuusta

– keskeiset periaatteet: palveluhenkisyys ja palvelujen monipuolistaminen

• Alkoi laaja keskustelu palvelurakenneuudistuksesta

• Alettiin kehittää kotona asumisen mahdollistavia koti- ja tukipalveluja

• Uusliberalismin aikaa – sosiaalipolitiikka aiheuttaa turhia kulueriä

– enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnista kansalaisille itselleen

• Hyvinvointipluralismi (welfare mix) – monituottajuus alkoi yleistyä myös vanhuspalveluissa

1990-luku – lama heijastuu

• Sosiaalisuus alistettiin taloudellisten tavoitteiden alle – sosiaalipolitiikan tehtävänä tuottavuus, kilpailukyky,

kannustavuus, aktivointi ja joustavuus

• Taloudellinen puhe korvasi etiikkapuheen – hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioksi: juustohöylä,

priorisointi

– laitoshoitoa purettiin, avohoitoa ei lisätty

• New Public Management – palvelujen ulkostaminen, tilaaja-tuottaja-malli,

kilpailuttaminen

2000-luku – talous keskiössä

• Monet trendit kiihtyivät: markkinoistuminen,

monituottajuus

• Suhteessa vanhusten määrän kasvuun

palvelujen saatavuus heikentyi

• Ikääntymiseen varautumisesta suuri

yhteiskuntapoliittinen haaste

– vanhuspalvelujen tehostaminen

– kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

• Ikääntymispolitiikka alistettiin täysin taloudelle

2010-luku – uudistuksen aikaa

• Onnellisuuspolitiikka – subjektiiviset palvelukokemukset ja koettu elämänlaatu

– kuluerästä voimavaraksi

• Taloudellistuminen kuitenkin tosiasia – tuottava ikääntyminen: palkkatyö, vapaaehtoistyö, omaishoito

• Sosiaalisen kumppanuuden politiikka – ikäihmiset aktiivisia vaikuttajia palvelujen suunnittelussa ja

kehittämisessä

• Tärkeitten uudistusten ja kehittämishankkeiden kausi – luotu uusia muotoja vanhustyön käytäntöjen ja palveluketjujen

kehittämiseen

– omaksuttu gerontologisen kuntoutuksen laaja-alaisuus

– kehitetty geronteknologisia käytäntöjä ja kulttuurisia työmuotoja

• Siirrytty tuottajalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen – halpuudesta laatuun

27.8.2014 Minna-Liisa Luoma 8

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja

palvelujen parantamiseksi

27.8.2014 9

Vanhuspalvelulailla tuetaan ikäihmisten toimintakykyä

21 § Johtaminen

• Toimintaa on johdettava siten, että se

tukee

– laadukasta asiakaslähtöisten sosiaali- ja

terveyspalvelujen kokonaisuutta,

– kuntouttavan työotteen edistämistä,

– eri viranomaisten ja ammattiryhmien

yhteistyötä sekä

– toimintatapojen kehittämistä

Oliver ym. 2014

Ten

components

of care for

older

people

Making our health

and care systems

fit for an

ageing

population

Tarvitaanko

johtajuuden

muutosta?

Perhe

Terveyskeskuslääkäri

TERVEYDEN-

HOITAJA

FYSIOTERAPIAVETERAANI-

TOIMISTO

VETERAANI-

KUNTOUTUS

avo/laitos

LL

APUVÄLINEET

asunnon muutostyöt

apuvälineyksikkö/

toimintaterapeuttiL

ERIKOISLÄÄKÄRI

L

Pkl:n

MUISTIHOITAJA

L

L

VANHUSPALVELUJEN

SOSIAALITYONTEKIJÄ

KULJETUS-

PALVELUT

L

INVAPARKKIOIKEUS

Poliisi

L

LAH-hoitojaksot

L

PÄIVÄ-

TOIMINTA

OMAISHOIDON

TUESTA

VASTAAVA

L

JALKAHOITO

L

KOTIHOITO/-KSH

-siivous,pyykki

- kauppa-asiat

- hälytyspalvelut

- lääkityksen seuranta

OMAHOITO-

VÄLINEJAKELU

LL

HAMMASHOITO

L

MAISTRAATTI

edunvalvonta

L

LJÄRJESTÖJEN JA

YKSITYISET PALVELUT:

- kotipalvelu

- Senioripysäkki

-omaishoitoyhdistykset

-fysioterapia

-lääkärit

KELA:

-lääkekorvaukset

- hoitotuki

- asumistuki

- sopeutumisvalmennus

- kuntoutus

DEMENTIANEUVOJA

ATERIA -

PALVELU

VEROTTAJA:

-kotitalousvähennys

- veronmaksukyvyn

vähennys

L

L

PANKKI

- valtuutus

- juristit

RAVINTO-

NEUVONTA

ravitsemusterapeutti

L

L

APTEEKKI

farmaseutti

Palvelujärjestelmän monimutkaisuus Palvelujärjestelmän monimutkaisuus –– tulkkia tarvitaan!tulkkia tarvitaan!

Lähde: Eloniemi-Sulkava ym.

Omaishoito yhteistyönä, Vanhustyön keskusliitto, 2006.

Neljä vuotta kuntouttavaa hoitoa?

Vauramo 2009

(Erkki Vauramo)

Uudenlaista johtamista

tarvitaan!

Thomas H. Lee a professor of medicine

at Harvard Medical School.

He is a coauthor, with James J. Mongan,

of Chaos and Organization in Health Care

(MIT Press, 2009).

Terveydenhuoltojärjestelmä tarvitsee

uudenlaista johtajuutta

• Johtajien täytyy hyväksyä seuraavat viestit – tulokset ratkaisevat

– kustannus ei ole paha sana

– tulosten parantaminen edellyttää tiimityötä

• Erinomaisen hoidon tuottaminen on paras bisnesstrategia

• Potilaat ensin, lääkärit ja kaikki muut vasta sitten – terveydenhuoltopalvelut tulee organisoida potilaan tarpeiden ympärille, ei lääkärien

tekemisten mukaan

• Mittausjärjestelmän kehittäminen – samat asiat mitattava samalla tavalla

• Tehokkaiden tiimien rakentaminen – esim. hoidon koordinaattoreilla tärkeä tehtävä

• Prosessien jatkuva parantaminen – johtajien tulee työskennellä periksi antamatta virheiden vähentämiseksi ja tulosten

parantamiseksi

T Lee, Harward Business Review, 2010

landstingsdirektör

Sven-Olof Karlsson

10th European Forum on Quality

Improvement in Health Care in London 2005

utveklingsdirektör

Göran Henrics

Jönköpingin tulokset

• Yksi harvoista paikoista maailmassa, missä on onnistuttu koko systeemin muuttamisessa – 800 mitattavaa parannnusta

– yli 8 miljoonan SKR:n säästö

• Ruotsin halvimmat kustannukset

• Ruotsin parhaat tulokset

• Vähän sairauspoissaoloja, vähäinen henkilökunnan vaihtuvuus

Göran Henriks

Potilas ykkösasiaksi!

Potilas

ykkösasiaksi!

Göran Henrics 21.11.2012

Parempi

asiakaslaatu

Parempi

johtamisen

laatu

Parempi

ammatillinen

laatu

Jokainen

Batalden 2008

Miten itse muutin johtajuuttani

Jönköpingissä käydessä

eräs kouluttaja kertoi, että

maakäräjien johtaja Sven-Olov

Karlsson osallistuu aina kaikkiin

kehittämispäiviin

Hieno juttu,

mutta mahdotonta minulle

Tule

alas!

Jaakko,

tule

käymään

meidän

tiimiin!

Koithoidonohjaaja Lotta Stark

HAVAHDUIN!

"En tiedä mitä ne ajattelee

mun kohtalokseni”

Etnografinen tutkimus asiakkuudesta ja

asiakaslähtöisyydestä

geriatrisessa sairaalassa

Sanna Järnströmin sosiaalityön

alaan kuuluva väitöskirja

(28.8.2011)

Vanhuksen itsemääräämisoikeus

ei toteudu

• vanhuksen ajatuksia tai toiveita ei kysytä

• avuntarpeeseen ei vastata tai avun saaminen kestää pitkään

• jatkohoitosuunnitelmat tulevat muiden päättämänä

• vanhus ei ole osallisena asioissaan

• hän ei pääse määrittelemään tarpeitaan tai tavoitteitaan

• liikkumisen vapautta rajoitetaan

HS 27.9.2011

”Lääkärinkierrot ovat kuin

sotilasparaateja”

Miten muutos näkyy

käytännössä?

Esimerkkejä:

Tampereelta

Espoosta

Sastamalasta ja Punkalaitumelta

Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer

FASILITAATTORIVALMENNUS –KOULUTUS 2013

21.11.2012 Page 37

Helena Valvanne-Tommila

Lukuja

Tampereella

• 14 fasilitaattoria

• 5 työpajasarjaa

• 132 osallistujaa

• 34 kehittämiskohdetta

+ soveltaen 1 fasilitaattori ja

työpajasarja Koukkuniemessä

TaMSI esittely

Työpajojen kehittämiskohteita

Koukkuniemen festareilla esiteltyä

•Passiivinen potilas aktiiviseksi

•Pieni on suurta (potilaiden toimintakyvyn lisääminen tai ylläpitäminen)

•Katse pois katosta (vuoteesta ylös avustaminen)

•Ulkoilun lisääminen

•Potilaiden ulkoilu (viikoittain)

•Happy hour every sunday

•Enemmän aikaa potilaille vastuuhuonemallin kautta

(Piia Tienhaara 26.11.2013)

TaMSI esittely

Lopputulosten hyödyllisyys (1 = ei lainkaan hyödyllinen, 5= erittäin hyödyllinen)

Näkökulma Fasilitaattorit

(ka)

Työpajoihin

osallistuneet (ka)

(Piia Tienhaara 26.11.2013)

TaMSI esittely

Pysyvyys ja suosittelu

• Uskotko, että työpajassa toteutetut kehittämistoimet jäävät pysyvästi

osaksi arjen toimintaa?

• Suositteletko kaupungille vastaavan työpajatoiminnan jatkoa?

Vaikutus Fasilitaattorit Työpajoihin osallistujat

Kyllä 75 % 90,24 %

Ei 0 % 0 %

Ehkä 25 % 9,76 %

Suosittelu Fasilitaattorit Työpajoihin osallistujat

Kyllä 100 % 82,93 %

Ei 0 % 0 %

Ehkä 0 % 17,07 %

(Piia Tienhaara 26.11.2013)

Vastaava osastonhoitaja

Arja-Liisa Heikkilä

Koukkuniemen vk

Muistisairaan vanhuksen

asukaslähtöisen toimintamallin

kehittäminen Havula-talossa

Lähtötilanteessa

– työntekijöiden työtyytyväisyys alhaista

– puuttui muistisairaan asukkaan hoidon ja

kohtaamisen osaamista

– työhön ei oltu sitouduttu

– erilaiset toiminnot ohjasivat tiukasti asukkaiden

elämää ja hoidon toteutusta

• päivän toiminnat rakentuivat asukkaiden pesemisen ympärille

• tilanteeseen oltiin tyytymättömiä => yhteisestä halusta

lähdettiin kehittämään asukaslähtöistä toimintamallia.

Vastaava osastonhoitaja

Arja-Liisa Heikkilä

Koukkuniemen vk

Asukkaiden ja

henkilöstön tarpeet

kehittämisen keskiöön

• Hyödynsimme osallistavia innovointimetelmiä

• Rakensimme mallin yhdessä asukkaiden,

henkilöstön ja omaisten kanssa

• Ydinkehittämiskohteiksi valitsimme

– muistisairaan yksilöllinen kuntoutus

– osallistava johtamistapa

– tilojen ja apuvälineiden kehittäminen

Vastaava osastonhoitaja

Arja-Liisa Heikkilä

Koukkuniemen vk

Systemaattinen eteneminen

• Työpajoissa käsittelimme ennakkoluuloja ja pelkoja sekä muutoksen toiveita ja tavoitteita

• Työskentelyn myötä konkretisoimme tulevaa muutosta ja yhteistä tavoitetilaa

• Haaveilimme rajattomasta elämästä, joka on avointa ja läpinäkyvää, ei kiinni minuuttiaikatauluissa

• Konkreettisia muutoksia toteutimme asukkaiden ja omaisten kanssa

• Yhden työntekijän työpanos monipuoliseen virike-toimintaan yhdessä asukkaiden kanssa

• Kaikki ryhmäkodin työntekijät suorittivat Dementiatyön passin

Vastaava osastonhoitaja

Arja-Liisa Heikkilä

Koukkuniemen vk

Uusi toimintamalli

• Asukas saa yksilöllistä ja juuri hänelle oikeanlaista hoitoa

• Asukas päättää omasta elämänkulustaan – miten hän haluaa itseään hoidettavan ja milloin

• Paineisissakin hetkissä mahdollistuvat asukkaan omat valinnat – minuuttiaikataulut ovat muisto voin

• Olemme yhdessä asukkaiden, omaisten ja ystävien kanssa tehneet asuinympäristöstä kodikkaan ja innostavan

• Kehittämisemme jatkuu…

Vastaava osastonhoitaja

Arja-Liisa Heikkilä

Koukkuniemen vk

Mallin isän mietteitä

• Asiakas on liukumäessä, liukuu koko ajan, eikä odota seuraavaa pistettä

• Valtakunnallinen keskiarvo on 46 päivää, me pääsemme tästä puoleen

• Nopeutunut kotiutuminen vähentää laitostumista. Se on homman ydin.

• Liukumäet mahdollistavat levitessään jopa satojen miljoonien eurojen säästöt .

• Keväällä otamme käyttöön keuhkoahtauma, myöhemmin aivohalvausliukumäen

• Vuonna 2016 Espoossa pyörii 14 eri liukumäkeä

LKT Jukka Louhija

Vanhusten palvelujen johtaja

Espoo

Lonkkaliukumäki vuoden

laatuinnovaatio 2012 • Potilaat kotiutuvat

nopeammin, toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä

• Henkilöstö on pystynyt keskittymään aikaisempaa paremmin varsinaiseen työhönsä ja työn kehittämiseen – Työhyvinvointi on parantunut

• Samalla saatu merkittäviä kustannussäästöjä

Johtajuuden muutos

Sastamalan vanhuspalveluissa

• Olemme tehneet erittäin voimakasta rakenne- ja toimintamuutosta vuoden 2012 syksystä alkaen

• Nyt on lähes kaikki laitospaikat purettu ja siirrytty tehostettuun palveluasumiseen.

• Muutoksen kohteena on ollut rakenteiden lisäksi toimintatavat

• Myös lähijohtamisen malli muutettiin aidosti lähelle asiakastyötä.

• Osastonhoitajista tuli esimiehiä, heidän määrää lisättiin ja toimenkuvaa muutettiin.

• Heiltä otettu pois työstä joitakin tehtäviä, jotta pystyvät olemaan mukana myös asiakastyössä.

Mitä Sastamalassa?

Marketta Roinisto

Asumispalvelujohtaja

Tyrvään Sanomat 5.12.2013

Anninpirtin asukaskokous 26.2.2014

Pj:nä

Anninpirtin

esimies Auli

Kanerva

Saimi Pärssinen

lausuu oman

runonsa

”Kiikkalainen

Ihmiset

pelkäävät, että

rumuus ja

vanhuus

tarttuu

Saisi

silmäniloa -

näkisi

palomiehiä! Kuinka usein

haluaisitte päästä

lounastamaan

Hopunkallion

ruokalaan?

Myös

itse apua

tarvitsevat

ikäihmiset

haluavat vaikuttaa

ja osallistua

tärkeisiin asioihin

Marketta Roinisto

• ”Toimintakulttuuri muuttuu TEKOJEN kautta”

Esimerkki 1: Tavoitteena asukkaiden kanssa ulkoilu

1.Työvuorolistaan U (= ulkoilua) tuli esteitä (huono sää, asukas ei halua…)

2.Työvuorolistaan asukkaan nimi (”TAUNO”) asukkaan kohtaaminen asukkaan toiveen mukaista tekemistä

Esimerkki 2: Ei ruokaa tarjottimella, vaan ruoat esiin pöydälle (= TEKO), josta asukas voi valita

Miten asiakaslähtöinen

toiminta aikaiseksi? Marketta Roinisto

• Punkalaitumen vanhustyönjohtajana 10 v ennen siirtymistäni Sastamalan yhteistoiminta-alueelle.

• Erittäin vanhusvoittoinen kunta, jonne luotiin kymmenen vuoden aikana upea tekemisen malli

• Koska kuntouttava vanhustyö on juurtunut, olemme nyt vähentämässä laitospaikkojen ja tehostetun palveluasumisen paikkojen kokonaismäärää

• Punkalaitumella yli 16 % yli 75-vuotiaista koko ajan kuntoutuksen piirissä – jokaiselle haetaan sopiva kuntoutuspolku

• Avainhenkilönä aivan loistava kuntoutustyöntekijä

Entä Punkalaitumella?

Anna ihmisille mahdollisuus kukoistaa!

Marketta Roinisto

Nykyisin

Punkalaitumella

se tilanne, että

vanhat työntekijät

”aivopesevät”

uudet työntekijät

asiakaslähtöiseen

ajatteluun!

Marketta Roinisto

TULOS TEKEMINEN

TUNNELMA

Parempiin tuloksiin ei ole oikoteitä

Toiminta- ja johtamiskulttuurin muutos

• Jos haluamme, että potilaan kokemus muuttuu – tekemisen pitää muuttua

• Jotta tekeminen muuttuu – ajattelutavan pitää muuttua

• Jos haluamme että työntekijät toimivat ja ajattelevat toisin – johtamisen pitää muuttua

• Jotta johtaminen muuttuu – johtajan pitää muuttua

Tuula Heinänen