valtatien 4 parantaminen välillä kempele - kello …¤ätiet/vt4...valtatien 4 parantaminen...

Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello Kempele, Oulu, HaukipudasYleissuunnitelma

Tiehallinto Oulu 2008

Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello Kempele, Oulu, HaukipudasYleissuunnitelma

Tiehallinto Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 90 100 OULU Puhelinvaihde 0204 22 11

Kannen kuva: Ramboll Finland Oy

Pohjakartat:

© Genimap Oy, lupa L 4356© Maanmittauslaitos, lupa nro 20/MYY/08© Haukiputaan kunta© Kempeleen kunta© Oulun kaupunki, tekninen keskus

TIIVISTELMÄ

LÄHTÖKOHDAT

SuunnittelukohdeValtatie 4 on osa kansainvälistä Eurooppa-teiden verkkoa (E8 ja E75) ja se kuuluu myös yleiseuroop-palaiseen TEN-verkkoon (Trans-European Network). Oulun kaupunkiseudulla valtatie 4 (Pohjantie) on seudun ja koko Pohjois-Suomen tärkein tieyhteys.

Yleissuunnitelma kattaa noin 26 kilometrin mittaisen moottoritiejakson Kempeleen ja Kellon eritasoliitty-mien välillä. Tällä jaksolla on nykyisin 11 eritasoliit-tymää. Liikennemäärät valtatiellä 4 ja sille johtavil-la väylillä kasvavat voimakkaasti yleisen liikenteen kasvun ohella siksi, että osa Oulun, Kempeleen ja eteläisen Haukiputaan uusista asunto- ja työpaikka-alueista sijoittuvat valtatien 4 lähialueille. Suunnit-teluosuudella on tarpeen varautua moottoritien ja eritasoliittymien edelleen kehittämiseen liikenteen ja maankäytön tarpeiden mukaan.

Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne vuon-na 2006 oli suunnittelujakson eteläpäässä 22 400, Oulujoen ylittävällä sillalla 42 700 ja pohjoispäässä 21 000 autoa. Vuoden 2030 ennusteliikennemäärät vastaavissa kohdissa ovat 39 000, 64 000 ja 46 000 autoa vuorokaudessa.

OngelmatOulujoen ylittävällä Kontinkangas-Laanila tiejak- -solla esiintyy ruuhkia ja suuria nopeusvaihteluja aamu- ja iltahuipputuntien aikana. Tämä osuus on myös erittäin herkkää liikenteen häiriöille, jolloin autojonot voivat olla kilometrien pituisia ja jono liikkuu vain matelemalla. Häiriötilanteen onnettomuusriskit ovat suuria.Muutamien ramppien suuret liikennemäärät aihe- -uttavat ongelmia moottoritielle liittymisissä ja er-kanemisissa, jolloin syntyy pitkiä jonoja ja vaara-tilanteita. Päätiellä on turvallisuuspuutteita tiejaksolla -Kontinkangas-Isko. Oulun, Laanilan, Iskon ja Lin-nanmaan eritasoliittymät ovat riskialttiita kohtia.Ilman parantamistoimenpiteitä liikenteen turvalli- -suus- ja toimivuusongelmat laajenevat Oulujoen ylittävältä osuudelta koko suunnittelujaksolle. Tienvarsiasutus kärsii jo nykytilanteessa osalla -matkaa liikenteen meluhaitoista.Tieympäristön laatua on tarpeen parantaa. -

TAVOITTEET

Suunnitelman yleisenä tavoitteena on kehittää valta-tie 4 Oulun kaupunkiseudulla korkeatasoiseksi kau-punkimoottoritieksi siten, että tie ja sen liittymät pys-tyvät välittämään yhä kasvavat liikennemäärät tur-vallisesti ja sujuvasti pitkälle tulevaisuuteen. Tiejakso on osa Oulun seudun laatukäytävää. Moottoritien parantamistoimenpiteiden tulee mahdollistaa nopea joukkoliikenne. Kevyelle liikenteelle tulee turvata kor-keatasoiset olosuhteet. Tieympäristö suunnitellaan maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkealuok-kaiseksi ja tien aiheuttamia meluhaittoja vähenne-tään melusuojauksilla. Suunniteltavien tiejärjestely-jen tulee tukea alueen maankäytön kehittämistä.

Yleissuunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden tu-lee olla kustannustehokkaita, vaiheittain toteutetta-via ja elinkaariajattelua tukevia. Toimenpiteiden oh-jelmoinnissa sovelletaan neliporrasajattelua, mikä tarkoittaa sitä, että ennen järeitä rakentamis- ja pa-rantamistoimenpiteitä pyritään löytämään mahdolli-simman monipuolisesti maankäyttöön, liikkumiseen, kulkumuotoon, liikenneverkon käytön tehostamiseen ja pieniin parannustoimenpiteisiin liittyvien toimenpi-teiden keinovalikoimia.

VAIHTOEHTOTARKASTELUT

Yleissuunnitelmassa tutkittiin Kempeleeseen vireillä olevan liike- ja työpaikka-alueen liittymämahdollisuu-det moottoritielle. Tämä Zatelliitin alue sijoittuu Kem-peleen ja Ouluntullin eritasoliittymien väliselle alu-eelle, jonka täysimittainen hyödyntäminen edellyttää hyviä liikenneyhteyksiä. Samalla tutkittiin myös Kem-peleen-Kaakkurin välisen alueen tie- ja katuverkkoa kokonaisuutena, jossa arvioitiin alueen maankäytön kehittämisen edellyttämää tie- ja katuverkkoa sekä moottoritien liittymiä. Kempeleen kunta on laati-nut valtatien 4 yleissuunnittelun kuluessa taajaman

osayleiskaavan muutoksen, jossa on käsitelty Zatel-liitin alueen maankäyttöä ja liikenneverkko. Tarkoitus on, että laadittava osayleiskaava korvaa osayleis-kaavan suunnittelualueella Oulun seudun yhteisen yleiskaavan.

Vaihtoehtotarkastelujen perusteella päädyttiin siihen, että Zatelliitin alueen kohdalle voidaan rakentaa eri-tasoliittymä ilman että kaupunkimoottoritien standar-di siitä huononee eli eritasoliittymien välimatkavaati-mukset täyttyvät. Tässä yhteydessä todettiin myös, että Zatelliitin eritasoliittymän kohdalta on tarpeen osoittaa uusi yhteys radan poikki Eteläsuomentielle Kempeleen kuntakeskuksen puolelle. Tämä yhteys palvelee kuntakeskuksen ja radan länsipuolen liiken-netarpeita uudelle liike- ja työpaikka-alueelle sekä moottoritielle. Kempeleen aikaisemmissa maankäy-tön ja liikenteen suunnitelmissa esitetystä yhteydes-tä Kokkokankaantieltä Eteläsuomentielle likimäärin Piriläntien liittymän kohdalla esitetään luovuttavaksi.

Valtatieltä 4 Ouluntullin kohdalta Eteläsuomentielle tutkittu yhteys eli Ouluntullin orsi on tarpeen erityi-sesti Oulunportin alueen maankäytön kehittämisen ja tältä alueelta moottoritielle suuntautuvan liiken-teen kannalta.

YLEISSUUNNITELMA

Tekniset ratkaisut ja telematiikkaValtatie 4 esitetään parannettavaksi 3+3 -kaistaisek-si kaupunkimoottoritieksi Kempeleen-Pateniemen eritasoliittymien välillä ja Pateniemen-Kellon välisen osuuden poikkileikkaus säilyy nykyisenä 2+2 -kais-taisena. Kiireellisin leventämiskohde on Oulujoen ylittävä osuus.

Suunnittelujaksoon sisältyy yhteensä 12 eritasoliit-tymää, joista 11 on nykyisiä. Kaikkia nykyisiä erita-soliittymiä parannetaan. Suunnitelmassa esitetään, että moottoritielle voidaan johtaa nopea joukkolii-kenne. Tämä edellyttää eritasoliittymiin lisäramppe-ja, bussipysäkkejä ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Kempeleen, Kaakkurin, Linnanmaan ja Pateniemen eritasoliittymien poikittaisyhteyksissä varaudutaan toiseen ajorataan, lisäkaistoihin ja liikennevalojen parantamiseen.

Joukkoliikenteen edistämiseksi on eritasoliittymiin suunniteltu pysäkit, joihin on hyvät yhteydet ympä-röiviltä asunto- ja työpaikka-alueilta. Pysäkit raken-netaan korkealuokkaisiksi. Suunnitelmassa esite-tään että pysäkeillä on saatavissa ajantasaista aika-

tauluinformaatiota ja mahdollisuuksien mukaan tulisi järjestää henkilöautojen saatto- ja liityntäpysäköinti-mahdollisuudet esimerkiksi kaupallisten palvelujen yhteydessä olevilta pysäköintialueilta.

Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan erityises-ti Oulujoen ylityskohdalla, johon suunnitelmassa on esitetty uusi silta nykyisen sillan ylävirran puolelle. Nykyisen Oulujoen sillan kevyen liikenteen kaistat voidaan käyttää joen ylitse tehtävien kolmansien kaistojen yhteydessä ensimmäisessä toteuttamis-vaiheessa. Laanilan eritasoliittymässä rakennetaan Typpitien poikki alikulkukäytävä sekä kevyen liiken-teen väylä ja silta Ruskontien ylitse, josta toteutetaan yhteydet Ruskontiehen ja Ylä-Siirtolan katuverkolle.

Hankkeeseen sisältyy liikenteen telematiikkaa, johon kuuluu muuttuvat nopeusrajoitukset, muuttuvat va-roitusmerkit ja tiedotusopasteet sekä neljä ajoradan yläpuolista muuttuvaa tiedotusopastetta. Suunnitte-luosuudella voidaan käyttää tieosuuksista riippuen 60, 70, 80,100 tai 120 km/h nopeusrajoitusta, joka valitaan normaalitilanteessa automaattisesti.

Hankkeeseen sisältyy yhteensä 129 siltaa, joista ny-kyisiä on 97 kpl ja uusia 32 kpl. Rakenteellisia muu-toksia tehdään 81 nykyiseen siltaan. Oulujoen koh-dalla liikennejärjestelyjen toteuttaminen lopullisessa laajuudessaan edellyttää siltojen päällysrakenteiden uusimista. Nykyinen päällysrakenne voidaan hyö-dyntää ensimmäisen vaiheen ns. heilurikaistaratkai-sussa, jolloin sillalla on kolme ajokaistaa kumpaan-kin suuntaan.

YmpäristöVäyläympäristön kehittämisen lähtökohdaksi suun-nittelualue on jaettu erilaisiin jaksoihin. Jako perus-tuu ympäröivän kaupunkirakenteen erityylisiin osiin (kaupunkikuvallisiin alueisiin) ja niille parhaiten so-veltuviin melusuojaustapoihin. Jaksotus on synteesi melusuojaustavoista sekä kaupunki- ja ympäristöku-vasta. Jaksotuksen keskeisimmän osan muodostaa Oulun eritasoliittymästä Laanilan eritasoliittymään ulottuva ydinjakso, joka on alueen kaupunkimaisin ja rakennetuin osa. Yleissuunnitelmassa on esitetty kullekin osuudelle tieympäristön käsittelyperiaatteet. Jo nykyiset liikennemäärät edellyttävät joissain koh-

Kontinkangas-Laanila 2007

dissa melusuojausten parantamisia ja liikennemää-rien voimakas kasvu edellyttääkin mittavia melun-torjuntatoimenpiteitä. Melusuojaukset on suunniteltu koko väylätilan pituudelta kokonaisuudeksi, joka pe-rustuu väylätilan jaksotukseen. Melusuojaustapoi-na käytetään meluseiniä, melukaiteita, läpinäkyviä melukaiteita ja -seiniä sekä maavalleja. Oulujoen ylittävällä osuudella esitetään käytettäväksi pääosin läpinäkyviä melusuojauksia, jotta myös väylätilasta on näköyhteys kaupunkirakenteeseen ja sen koho-kohtiin.

VAIKUTUKSET

LiikenneValtatien 4 parantamisen myötä kaupunkiseudun tie- ja katuverkon liikenneturvallisuus ja kokonaistoimi-vuus paranevat.

Esitetyt toimenpiteet vähentävät laskennallisesti 2-3 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa moottori-tiellä ja sen eritasoliittymissä.

Liikenteen sujuvuus moottoritiellä ja sen eritasoliit-tymissä paranee kolmansien kaistojen, eritasoliitty-mien parantamisen ja telematiikan ansiosta. Ajo- ja matkustusmukavuus paranevat liikkumisolosuhtei-den ja tiedotuksen parantuessa. Telematiikka tukee seudun imagoa merkittävänä teknologiakeskuksena.

Suunnitellut joukkoliikenteen järjestelyt antavat hy-vät mahdollisuuden kehittää Oulun seudulle nopeaa joukkoliikennettä ja näin lisätä joukkoliikenteen käyt-töä. Kevyen liikenteen liikkumismahdollisuudet pa-rantuvat ja yhteydet pysäkeille edistävät sekä jouk-koliikenteen että kevyen liikenteen kulkumuotoja.

Maankäyttö ja yhdyskuntarakenneValtatien 4 parantaminen lisää Oulun seudun kilpailu-kykyä. Hanke mahdollistaa kaavojen ja tavoitesuun-nitelmien mukaisen maankäytön toteutumisen ilman melu- ja liikenneongelmia. Asutuksen ja työpaikko-jen hajautumiskehitys entistä laajemmalle alueelle ja myös varsinaisen kaupunkiseudun ulkopuolelle jatkunee todennäköisesti edelleen hankkeen myö-tä toteutuvien sujuvien liikenneyhteyksien myötä. Etenkin Kempeleen ja Haukiputaan houkuttelevuus lisääntyy. Oulun kaupungin alueella hankkeen vaiku-tukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäisemmät, sillä kaupunkirakenne valtatien 4 käytävässä alkaa olla rakennettu.

Vaikutukset meluun, tärinään ja päästöihinYleissuunnitelman mukaiset melusuojaukset vähen-tävät merkittävästi liikenteen meluhaittoja vaikka liikennemäärät kasvavat erittäin paljon. Yli 55 dB:n melualueelta saadaan suojausten ansiosta vähen-nettyä lähes 2000 asukasta.

Maaperä nykyisen tien alla on tiivistynyt ja lujittunut aikojen kuluessa siten, että uudelleen rakennettavis-ta tiepenkereistä tuskin aiheutuu asutuksen kannalta merkittävää tärinää.

Hankkeella ei ole oleellisia vaikutuksia päästöjen muutoksiin.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyy-teen ja terveyteenTyöpaikkojen ja palvelujen saavutettavuus paranee. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedelly-tysten parantuminen edistää sosiaalista tasa-arvoa.

Liikenteen meluhaitat vähenevät ja melun terveys-haitat pienevät. Meluhaittojen väheneminen paran-taa asuin- ja elinympäristön laatua. Tie- ja katuver-kon jäsentymisen paraneminen ohjaa liikennettä paikallisverkolta pääverkolle, jolloin liikenteen haitat asuntoalueilla pienenevät ja elinympäristön laatu pa-ranee.

Valtatien 4 kehittäminen laatukäytävätavoitteiden mukaisesti parantaa liikenneympäristöä ja kaupunki-kuvaa, mikä edistää viihtyisyyttä.

Yleissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet vähentä-vät henkilövahinko-onnettomuuksien määrää ja pa-rantavat liikenneturvallisuutta. Myös onnettomuusris

kit pienenevät päätien ja sen liittymien parantamisen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyjen sekä liikenteen hallinnan myötä. Positiiviset liikenne-turvallisuusvaikutukset ovat osaltaan myös positiivi-sia terveysvaikutuksia.

Vaikutukset luonnonoloihin, pinta- ja pohja-vesiin sekä luonnonvaroihinYleissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden vai-kutus luonnonoloihin on vähäinen. Uhanalaisten kasvien esiintymät ovat sen verran etäällä tulevista toimenpidealueista, että niiden säilyminen voidaan turvata rakentamisen aikanakin. Hirvien ja muiden nisäkkäiden kulkemiseen ei yleissuunnitelmalla ole oleellisia vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen.

Hankkeen rakentaminen vaikuttaa tilapäisesti pin-taveden liikkeisiin ja pintavesiin sekoittuu humusta ja hienoaineista. Rakentamisen aikana ojien veden virtaus saattaa muuttua ennen kuin korvaavat vir-tausreitit, kuten uudet ojat ja rummut saadaan ra-kennettua. Oulujoen kohdalla maansiirtotöistä voi joutua veteen maa-aineksia, jotka samentavat vettä väliaikaisesti. Liikenteen määrän kasvu, päällystetyn alueen lisääntyminen ja teiden kunnossapito aiheut-tavat kuormitusta pintavesiin. Vaarallisten aineiden kuljetukset ovat riski pintavesille.

Kempeleenharjun pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Pohjavesisuojausta täy-dennetään valtatiellä kolmansien kaistojen rakenta-misen takia, rampeilla pysäkki- ja kaistajärjestelyjen takia sekä Ketolanperäntiellä toisen ajoradan raken-tamisen takia.

Rakentamistoimenpiteet saattavat aiheuttaa pohja-veden pinnan alenemista alikulkujen ja maaleikka-usten kohdilla. Rakentamisen vaikutukset ovat työn-aikaisia ja olosuhteet palautuvat ennalleen rakenta-misen päätyttyä. Tieleikkauksissa pohjavedenpinnan aleneminen saattaa olla tien läheisyydessä pysyvää.Hankkeessa rakennetaan uusia väyliä suhteelli-sen vähän. Purettavista rakenteista saatavia mas-soja käytetään melusuojauksiin. Leikkausmassoja saadaan hankkeesta vähemmän kuin penkereisiin, täyttöihin ja melusuojauksiin tarvitaan, joten maa-massoja joudutaan tuomaan hankkeen ulkopuolelta. Hankkeen yhteydessä tehtävistä massanvaihdois-ta saatavia massoja ei voida käyttää meluvalleissa vaan niille on hankittava läjitysalue.

Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöönValtatien 4 alkuperäinen idea väylätilasta vihreässä käytävässä säilyy edelleen, joskin tiemaisema muut-tuu kolmansien kaistojen, melusuojausrakenteiden ja runsaslukuisten telematikkataulujen ja muiden opasteiden myötä entistä rakennetummaksi. Melu-suojaukset ja ympäröivä maankäyttö sulkee väyläti-laa entistä putkimaiseksi.

Kaupunki- ja maisemakuvan kannalta on positiivista, että umpinaisen meluseinän osuus melusuojauksis-ta jää pieneksi ja pääosa väylätilan reunoista säilyy vihreänä. Matalan melukaiteen käyttö tukimuurina tekee mahdolliseksi istutusten sijoittelun lähemmäs autoilijan näkökenttää. Läpinäkyvät meluesteet sekä tietaide ovat autoilijalle mielenkiintoisia poikkeuksia väylätilan näkymissä.

Ajokaistojen lisäämisen ja melusuojausten paran-tamisen takia joudutaan suurin osa nykyisistä me-lusuojauksista rakentamaan uudelleen. Meluvalleja korotetaan, joten istutukset uusitaan ja reunapuustoa poistetaan rakentamisen tieltä. Ajokaistojen lisäämi-sen myötä autoilijat havainnoivat tiemaisemaa eri kohdista. Reunimmaisella kaistalla korostuvat melu-suojaukset ja sisimmällä kaistalla keskikaista.

Kulttuurimaisemaosuus Zatelliitin eritasoliittymästä pohjoiseen lyhenee ja toinen kulttuurimaisemajakso Kempeleen eritasolittymästä pohjoiseen jää melu-suojausten taakse. Näkymä voidaan helposti avata Virtaojan avoimelle niitylle Kaakkurin kohdalla.

Suunnitelman toteuttamisella ei ole vaikutuksia kult-tuuriperintöön.

Läpinäkyvä 1,6 metriä korkea melukaide Oulujoen sillalta etelään

Kannattavuus ja vaiheittain rakentaminenRakentamis- ja parantamistoimenpiteet on ryhmitelty kahteen vaiheeseen toimenpiteiden kiireellisyyden, laajuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Toimen-piteiden kustannusarvio on yhteensä noin 105 mil-joonaa euroa, josta ensimmäinen vaihe on noin 52 miljoonaa euroa ja toinen vaihe noin 53 miljoonaa euroa (MAKU 143, 2000 = 100).

Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoteen 2015 men-nessä ja toinen vaihe vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen hyöty-kustannussuhde (H/K-suhde) on 1,9 eli hanke on kannattava.

Ensimmäinen vaihe sisältää joukkoliikenteen edellyt-tämät lisärampit sekä pysäkki- ja kevyen liikenteen järjestelyt ja mittavat melusuojausten parantamis-toimenpiteet. Myös Oulujoen ylittävien kolmansien kaistojen rakentaminen sekä kevyen liikenteen silta joen ylitse sisältyy tähän vaiheeseen.

Kaakkurin eritasoliittymässä on varauduttu Oulun-lahdentiellä toiseen ajorataan jo ensimmäisessä vaiheessa alueen voimakkaan maankäytön kasvun

0 1 2 3 km

Vt 2

2K

ainu

untie

Vt 20Kuusam

ontie

Mt 8

300

Vaala

ntie

Poikkimaantie

Mt 815 Oulunlahdentie

Mt 847 Eteläsuomentie

Mt 847 Limingantie

Mt 847 Haukiputaantie

Raitotie

Rai

totie

Mt 8156 Kemintie

Alakyläntie

Ketola

nper

äntie

Kem

pele

Oulu

Oulu

Hauki

pudas

Mt 815Lentokentäntie

E5, Ouluntullineritasoliittymä

E4, Kempeleeneritasoliittymä E4b, Zatelliitin

eritasoliittymä

E6, Kaakkurineritasoliittymä

E7,Lintulaneritasoliittymä

E8 ,Oulun eri-tasoliittymä

E9 ,Kontinkankaaneritasoliittymä

E10 ,Laanilaneritasoliittymä

E11 ,Iskon eri-tasoliittymä

E12 Linnanmaaneritasoliittymä

E13 Pateniemeneritasoliittymä

E14 Kelloneritasoliittymä

Mt 8155

Kajaan

inkat

u

Mt 8

471

Kel

lonv

äylä

U

U

U

U

Pysäkki ja siihen liittyvätkevyen liikenteen järjestelyt

Tie, katu, ramppi tai lisäkaista(sisältää tarvittavat sillat)

Liittymän parantaminen, sisältääliikennevalojen parantamisenU= uudet liikennevalot

Melusuojaus, rakentaminen taiparantaminen

Kevyen liikenteen väylä ja silta

Telematiikkakokonaisuus

Ensimmäisen vaiheen parantamis- jarakentamiskohteet

Tieosuus tai kohde, ensimmäinen vaihe Kustannusarvio(M)

Alkuosa-E4 Kempeleen eritasoliittymä 1,0

E4b Zatelliitin eritasoliittymä (Kempeleen kunta maksaa) 9,4

Zatelliitin-Ouluntullin eritasoliittymien väli 0,9

E5 Ouluntullin eritasoliittymä 0,2

Ouluntullin-Kaakkurin eritasoliittymien väli 0,2

E6 Kaakkurin eritasoliittymä 4,6

Kaakkurin-Lintulan eritasoliittymien väli 1,8

E7 Lintulan eritasoliittymä 1,5

Lintulan-Oulun eritasoliittymien väli 1,4

E8 Oulun eritasoliittymä 0,3

E9 Kontinkankaan eritasoliittymä 0,8

Kontinkankaan-Laanilan eritasoliittymien väli 6,5

E10 Laanilan eritasoliittymä 4,7

Laanilan-Iskon eritasoliittymien väli 2,0

E11 Iskon eritasoliittymä 3,4

Iskon-Linnanmaan eritasoliittymien väli 0,3

E12 Linnanmaan eritasoliittymä 2,3

Linnanmaan-Pateniemen eritasoliittymien väli 0,3

E13 Pateniemen eritasoliittymä, minimitoimenpiteet 2,0

E13, Ritaportin kaupallisen hankkeen edellyttämät toimenpiteet (Oulun kaupunki maksaa)

5,3

Liikenteen telematiikka Kempeleen-Kellon välillä 2,6

Tietaide 0,5

YHTEENSÄ 52,0

takia. Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy myös Za-telliitin eritasoliittymän rakentaminen, josta vastaa Kempeleen kunta. Ritaportin kaupallisen hankkeen edellyttämä Pateniemen eritasoliittymän järeä pa-rantaminen sisältyy ensimmäiseen vaiheeseen, josta vastaa Oulun kaupunki.

Hankkeen toinen rakentamisvaihe sisältää kolmansi-en kaistojen rakentamisen Kempeleen-Pateniemen eritasoliittymien välille, Kellon eritasoliittymän pa-rantamisen eli lisärampin sekä pysäkki- ja kevyen lii-kenteen järjestelyt. Myös Ouluntulli-Eteläsuomentie välinen poikittaisyhteys on esitetty toiseen rakenta-misvaiheeseen. Kolmansien kaistojen rakentamisen yhteydessä nykyisiä siltoja joudutaan leventämään ja jatkamaan, ramppien liittymis- ja erkanemiskohtia joudutaan muuttamaan, valaistusta joudutaan muut-tamaan ja myös melusuojauksiin joudutaan teke-mään muutoksia. Toisessa rakentamisvaiheessa on esitetty myös Linnanmaan eritasoliittymään Hauki-putaantielle toinen ajorata ja toinen risteyssilta.

Neliporrasperiaatteen soveltaminenValtatien 4 yleissuunnitelmassa voidaan tunnistaa neliporrasperiaatteesta ensimmmäiselle portaalle kuuluvina keinoina melusuojaukset sekä moottoritie-pysäkkien ja vaihtopysäkkien ajantasainen pysäkki-informaatio. Ensimmäiselle portaalle kuuluvan liiken-netarpeen vähentämiseen voidaan vaikuttaa maan-käytön ja liikenteen vuorovaikutteisella suunnittelulla. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, asutuksen, pal-velujen ja työpaikkojen keskinäinen sijoittelu, joukko-liikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantaminen, matkustusajankohdan valinta ja jopa liikenteen ruuhkamaksut ovat tässä suhteessa avain-asemassa. Valtatiellä 4 ovat pahimmat liikenteen su-juvuusongelmat lyhytaikaisia ja esiintyvät aamu- ja iltahuipputuntien sisällä. Näitä ongelmia voidaan lie-ventää, mikäli liikkumisen ajoitusta siirretään 0,5-1 tuntia aikaisemmaksi tai myöhemmäksi. Liikennetar-peen vähentämiseen ja kulkumuodon valintaan liit-tyvät tavoitteet ja keinot tulee käsitellä seuraavassa Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Neliporrasperiaatteen toiselle portaalle sijoittuvat rampeille asetettavat joukkoliikenteen liikennevaloe-tuisuudet ja muuttuva liikenteenohjaus.

Kolmannelle portaalle kuuluvat lisäramppien, pysäk-kijärjestelyjen ja kevyen liikenteen yhteyksien raken-taminen eritasoliittymiin, ramppien ja tie- ja katuliit-tymien parantaminen ja liikennevalo-ohjaus, kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja Oulujoen ylittävän kevyen liikenteen sillan rakentaminen sekä Oulujo-en ylittävien kolmansien kaistojen rakentaminen ja jokisillan muuttaminen autoliikenteen käyttöön.

Neljännelle portaalle sijoittuu päätien kolmansien kaistojen rakentaminen ja niihin liittyvät eritasoliitty-mien parantamistoimenpiteet sekä Oulujoen ylittä-vän moottoritiesillan rakentaminen.

TAVOITE TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN

Suunnitteluprosessi ja suunnitelman laatu

• Vuorovaikutteinen suunnittelu Hankkeen aloittamisesta kuulutettu. Työn etenemisestä laadittu tiedotteet. Etenemistä on voitu seurata internetistä. Maankäytön ja lii-kenteen suunnittelu ollut vuorovaikutteista (Zatelliitti, Kempele-Kaakkuri alue, Ritaportti). Tavoitteet toteutuvat.

• Työn sisältö Yleissuunnitelma antaa pohjan tiesuunnitelmien laatimiselle ja rahoituspäätöksien tekemiselle. Suunnitelman perusteella voidaan tehdä hyväksymispäätös. Tavoitteen toteutuminen arvioidaan käsittely- ja päätöksentekovaiheessa.

• Vaiheittain toteutus Yleissuunnitelmasta on laadittu yksityiskohtainen toimenpideohjelma. Kuvattu neliporrasperiaatteen soveltamista. Tavoitteet täyttyvät. Liikenne

• Liikenneturvallisuus Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee 2-3 onnettomuutta vuodessa. Vakavien onnettomuuksien riski pienenee. Moottoritei-den valtakunnallisia henkilövahinko-onnettomuustiheyden ja -asteen keskiarvoja ei saavuteta. Kontinkangas-Laanila-osuuden liikenne-turvallisuus paranee jo ensimmäisen toteutusvaiheen ansiosta. Tavoitteet toteutuvat osittain.

• Tie- ja liikenneolosuhteet Valtatiestä 4 syntyy korkeatasoinen kaupunkimoottoritie Oulun kaupunkiseudulla. Tielle saadaan hyvät liikkumisolosuhteet sekä pitkä-matkaiselle että seudulliselle liikenteelle parantuvien tiejärjestelyjen ja liikennetelematiikan avulla. Tavoitteet toteutuvat.

• Palvelutaso Suunnitelmaratkaisu toimii pääsääntöisesti palvelutasolla C myös säännöllisesti toistuvien huippujen aikana, eikä vilkkaimmissa kohdis-sakaan mennä ”puoli D” -palvelutason huonommalle puolelle. Nopeustavoitteet toteutuvat. Nopeusrajoitusten vaihteluun, liikenteen häi-riöhallintaan ja reittiopastukseen käytettävä telematiikka tukee hyvän palvelutason saavuttamista. Tavoitteet toteutuvat.

• Joukkoliikenne Syntyy korkealuokkainen joukkoliikenteen infra, joka kattaa koko matkaketjun informaatiojärjestelmineen. Liikennejärjestelyt mahdollis-tavat tavoitteen mukaisesti nopean joukkoliikenteen moottoritielle. Sujuvat kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille tukevat joukkoliikenteen käytön lisäämistavoitteita. Tavoitteet toteutuvat.

• Kevyt liikenne Jatkuvien kevyen liikenteen yhteyksien verkko täydentyy. Kevyen liikenteen risteämiskohdat autoliikenteen kanssa ovat pääsääntöisesti eri tasossa, muutamissa kohdissa liikennevalot. Tavoitteet toteutuvat.

Maankäyttö ja ympäristö

• Maankäyttö ja kaavoitus Yleissuunnitelma tukee pääsääntöisesti seudulla hyväksyttyjä kaavoja, maankäyttösuunnitelmia ja suunniteltuja hankkeita. Ristiriitainen tilanne Zatelliitin kohdalla. Tavoitteet toteutuvat osittain.

• Laatukäytävä Suunnitelmassa on panostettu laatukäytävä-statuksen vaatimuksiin korkealuokkaisista järjestelyistä. Melusuojausten ja muun tieympä-ristön suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomio maisemallisiin ja kaupunkikuvallisiin tavoitteisiin. Tavoite toteutuu.

• Maisemarakenne Maiseman muodot ja eri aikoina rakennetut tiejaksot ovat olleet ympäristösuunnittelussa lähtökohtina. Tavoite toteutuu

• Kaupunkirakenne Suunnitteluosuuden historialliset vaiheet on huomioitu tieympäristön suunnittelussa. Erityyppiset näkymät ja rakennettu ympäristö ovat olleet lähtökohtina suunnittelussa ja nämä kohteet tuodaan suunnitelmassa esille. Tavoite toteutuu

• Laitteiden ja varusteiden laatutaso • Ympäristö ja melusuojaukset

Yleissuunnitelmassa on tuotu esille laatutasovaatimuksia, jotka konkretisoituvat jatkosuunnittelussa. Tavoitteet toteutuvat.

• Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, estevaikutuksen vähentäminen se-kä melu ja päästöt

Uudet kevyen liikenteen poikittaisjärjestelyt ja eritasot autoliikenteen kanssa helpottavat moottoritien poikittaista liikkumista. Liikennetur-vallisuuden ja sujuvuuden parantaminen eritasoliittymien poikittaisväylillä pienentää estevaikutusta. Tavoitteet toteutuvat. Yleissuunnitelmaratkaisulla voidaan suojata merkittävä määrä asutuksesta haitalliselta melulta. Tavoitteet toteutuvat. Tärinän ja päästöjen suhteen suunnitelmaratkaisu ei muuta oleellisesti nykytilannetta.

• Tietaide Yleissuunnitelmassa on tuotu esille ideoita ja reunaehtoja tietaiteesta jatkosuunnittelua varten. Tavoite toteutuu. Talous

• Vaiheittain rakennettavuus • Elinkaariajattelu • Liikennetaloudellinen kannattavuus

Yleissuunnitelman toimenpideohjelma koostuu useasta toimenpidekohteesta, jotka voidaan toteuttaa erillisinä rakentamishankkeina.Tavoite toteutuu. Melusuojauksissa voidaan uusiokäyttää maa-aineksia. Tavoite toteutuu. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 1,9 elihanke on liikennetaloudellisesti kannattava. Tavoite toteutuu.

Kaupan hankkeetKaupunkiseudulla on vireillä kolme kaupallista han-ketta, joiden rakentaminen vaikuttaa merkittävästi moottoritien ja eritasoliittymien liikennemääriin ja nii-den myötä toimenpidetarpeisiin.

Ritaportti-hankkeen seurauksena Pateniemen erita-solittymään joudutaan rakentamaan tavoitetilanteen ratkaisun mukaiset järjestelyt ensimmäisessä vai-heessa. Hankkeen ennusteliikenne aiheuttaa moot-toritielle kolmansien kaistojen tarpeen Pateniemen eritasoliittymästä etelään päin vuoteen 2030 men-nessä.

Zatelliitti-hanke edellyttää eritasoliittymän rakentami-sen ja hankkeen ennusteliikenne aiheuttaa mootto-ritien kolmansien kaistojen tarpeen ennustevuoteen 2030 mennessä.

Kiiminkiin vireillä oleva Ideapark-hanke vaikeuttaa merkittävästi alustavien tarkastelujen mukaan Laani-lan eritasoliittymään suunniteltujen ratkaisujen toimi-vuutta ennustetilanteessa 2030. Jatkosuunnittelussa tulee Ideapark -hankken liikennemääriä tarkentaa ja laatia näiden pohjalta arviot hankkeen liikenteellisis-tä vaikutuksista.

Oulujoen ylittäville kolmansille kaistoille on jo nykyti-lanteessa selkeä liikenteellinen tarve, mikä korostuu entisestään, jos Ritaportti -hanke tai Ideapark -hanke toteutuu.

Tavoitteiden toteutuminenHankkeen suunnitteluprosessille ja teknisten järjes-telyjen suunnittelulle asetetut tavoitteet toteutuvat pääsääntöisesti.

Liikenneturvallisuustavoite toteutuu osittain, kun sitä verrataan valtakunnallisiin moottoriteiden keskiarvo-lukuihin. Yleissuunnitelmahanke sijoittuu kokonaisuu-dessaan kaupunkiseudulle kun taas valtakunnallisis-sa keskiarvoluvuissa on mukana maaseutumoottori-teitä, joiden onnettomuusaste ja -tiheys ovat pieniä. Kaupunkimoottoriteiden suurempi onnettomuusriski johtuu siitä, että niiden liikennemäärät ovat suurem-pia, liikenne on lyhytmatkaista, eritasoliittymävälimat-kat ovat lyhyempiä, kaistanvaihtoja tehdään enem-män ja yleensäkin häiriötekijöitä on enemmän kuin maaseutumoottoriteillä.

Maankäytön ja kaavoituksen osalta yleissuunnitel-man lähtökohtina ovat hyväksytyt kaavat ja maan-käyt tö suunnitelmat sekä suunnitellut hankkeet. Täs-sä tapauksessa on tavoitteen toteutuminen arvioitu

osittaiseksi, koska yleissuunnitelmaratkaisu mahdol-listaa Zatelliitin hankkeen toteutuksen, joka on kui-tenkin voimassa olevan seudun yleiskaavan vastai-nen.

JatkotoimenpiteetYleissuunnitelma on maantielain mukaisesti käsitel-tävä suunnitelma, jonka Tiehallinto hyväksyy kuultu-aan lausunnonantajia ja asianosaisia.

Hyväksymispäätöksessä päätetään tien yleispiir-teisestä linjauksesta ja tiejärjestelyjen periaatteista. Tällöin päätetään muun muassa eritasoliittymien paikat sekä tien leveys ajoratojen ja kaistojen mää-rätarkkuudella.

Yleissuunnitelma ja sen hyväksymispäätös ovat poh-jana tien jatkosuunnittelulle ja alueen kaavoitukselle.

Ensimmäiseen toteutusvaiheeseen sisältyvien toi-menpiteiden toteuttamiseksi laaditaan tie- ja raken-nussuunnitelmat. Hankkeen edellyttämät asemakaa-vojen muutokset voidaan aloittaa yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

ALKUSANAT

Valtatien 4 (Pohjantie) rakentaminen Oulun kohdalla moottoritieksi alkoi vuonna 1967. Moottoriväylää on rakennettu vaiheittain lähes 40 vuoden aikana siten, että viimeisin osuus eli Haaransilta -Kiviniemi valmis-tui vuonna 2003. Tämän osuuden valmistuttua on Oulun kaupunkiseudulla Limingan-Iin välillä noin 53 kilometrin mittainen moottoriväyläjakso.

Yleissuunnitelma kattaa noin 26 kilometrin mittaisen moottoritiejakson Kempeleen ja Kellon eritasoliitty-mien välillä. Tällä jaksolla on nykyisin 11 eritasoliit-tymää. Liikennemäärät valtatiellä 4 ja sille johtavil-la väylillä kasvavat voimakkaasti yleisen liikenteen kasvun ohella siksi, että osa Oulun, Kempeleen ja eteläisen Haukiputaan uusista asunto- ja työpaikka-alueista sijoittuvat valtatien 4 lähialueille. Suunnitte-luosuudella on tarpeen varautua moottoritien ja eri-tasoliittymien edelleen kehittämiseen liikenteen ja maankäytön tarpeiden mukaan.

Suunnitelman yleisenä tavoitteena on kehittää val-tatietä 4 Oulun kaupunkiseudulla korkeatasoisena kaupunkimoottoritienä. Yleissuunnitelman laatiminen on käynnistynyt lokakuussa 2007. Suunnitelman ti-laajina ovat olleet Oulun tiepiiri, Oulun kaupunki ja Kempeleen kunta. Pääkonsulttina on ollut Ramboll Finland Oy.

Oulun tiepiiriOulun kaupunki, tekninen keskusKempeleen kunta

Joulukuu 2008

PROSESSIKUVAUSAikaisemmat suunnitteluvaiheetYleissuunnitelmaa edeltävä suunnitteluvaihe on ol-lut vuonna 2003 valmistunut kehittämissuunnitelma Ouluntullin – Raitotien välille, josta on Tiehallinnon keskushallinnon toimenpidepäätös 21.11.2006. Mer-kittävä osa yleissuunnitelmasta perustuu kehittämis-suunnitelman toimenpide-esityksiin kuitenkin niin, että yleissuunnitelmassa on otettu huomioon toimen-pidepäätöksessä esitetyt jatkosuunnitteluohjeet.

SuunnitteluorganisaatioYleissuunnitelman laatimista ohjanneeseen hanke-ryhmään ovat kuuluneet:

Tapio Puurunen Sito Oy, hankeryhmän puheenjohtajaRisto Leppänen Oulun tiepiiriErkki Martikainen Oulun kaupunkiLiisa Kääriä-Fischer Oulun kaupunki Anne Leskinen Oulun SeutuPekka Salmela Kempeleen kuntaMarkku Uusimaa Haukiputaan kuntaBritta Passoja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusTuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liittoOlli Eskelinen Pohjois-Pohjanmaan liittoSanna Kaikkonen Ramboll Finland Oy, konsultin pääsuunnittelijaMatti Jäntti Ramboll Finland Oy, konsultin projektipäällikkö

Työhön on osallistunut tilaajaorganisaatioista asi-antuntijoina Oulun tiepiiristä Timo Mäkikyrö ja Mar-jo Paavola sekä Oulun kaupungilta Matti Räinä (31.8.2008 saakka) ja Paula Korkala.

Ramboll Finland Oy:ssä työhön ovat osallistuneet Matti Åman (sillansuunnittelu), Marja Pussinen (me-lutarkastelut), Vesa Laine (palvelutasoja liikenne-taloustarkastelut). Alikonsultteina ovat olleet Liidea Oy, Arkkitehtiasema Oy ja Airix Ympäristö Oy. Liidea Oy:ssä työhön ovat osallistuneet Tuomo Vesajoki (lii-kenne-ennusteet, toimivuustarkastelut), Vesa Verro-nen (joukkoliikenne) ja Reijo Vaarala (telematiikka). Arkkitehtiasema Oy:ssä työhön ovat osallistuneet Timo Takala (kaupunkikuva) ja Merja Isteri (tieark-kitehtuuri ja havainnekuvat). Airix Ympäristö Oy:ssä työhön on osallistunut Terttu Kurttila (maisema ja tie-ympäristö).

Tiedottaminen ja julkisuusYleissuunnittelun käynnistämisestä on kuulutettu 27.10.2007 ja samaan aikaan on lähetetty tiedote hank keesta alueen joukkoviestimille.

Hankkeesta on laadittu internet-sivusto Tiehallinnon sivuille (www.tiehallinto.fi/vt4kempele-kello). Sivus-toa on päivitetty suunnittelun kuluessa.

Yleissuunnitelmaluonnoksia on esitelty Kempe-leessä ja Oulussa 4. ja 5.6.2008 pidetyissä ylei sö-tilaisuuksissa, joista on kuulutettu 1.6.2008 ja lähe-tetty tiedote alueen joukkoviestimille. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 30 henkilöä.

Suunnitteluprosessia ja luonnoksia suunnitelmarat-kaisuista on esitelty myös alueen päättäjille ja asian-tuntijoille seuraavasti:

Oulun teknisen keskuksen suunnittelukokouksel- -le 26.5.2008 ja 10.11.2008Oulun tekniselle lautakunnalle 27.5.2008 -Kempeleen kunnanvaltuustolle 27.5.2008 -Oulun kaupunginhallitukselle 2.6.2008 -Oulun tiepiirin johtoryhmälle 6.6.2008 ja -5.12.2008

Eri yhteyksissä saatu palaute on käsitelty hankeryh-mässä ja otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon yleissuunnitelmaa laadittaessa. Palaute on koskenut pääasiassa melusuojauksia. Palautteen perusteella yleissuunnitelmassa on esitetty jonkin verran enem-män melusuojauksia kuin mitä melulaskelmien pe-rusteella olisi tarpeen.

Yleissuunnitelman käsittelyYleissuunnitelma on maantielain mukaisesti käsitel-tävä suunnitelma, jonka Tiehallinto hyväksyy kuultu-aan lausunnonantajia ja asianosaisia. Oulun tiepiiri pyytää yleissuunnitelmasta lausunnot ainakin Oulun kaupungilta, Kempeleen ja Haukiputaan kunnilta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Ratahallintokeskukselta, Mu-seovirastolta, Linja-autoliitolta, Suomen paikallislii-kenneliitolta sekä tienvarsialueen asukasyhdistyk-siltä. Lausuntoaikana Oulu, Kempele ja Haukipudas asettavat yleissuunnitelman yleisesti nähtäville, jol-loin ne, joiden etua tai oikeutta suunnitelma koskee, voivat esittää yleissuunnitelmasta kirjallisia huomau-tuksia.

Yleissuunnitelman hyväksymispäätösesityksessä kä-si tellään kaikki tiehankkeen merkittävät periaatteet. Hyväksymispäätöksessä tehdään päätös tien yleis-piirteisestä linjauksesta ja tiejärjestelyjen periaatteis-ta kuten esimerkiksi eritasoliittymien paikoista. Edel-leen päätetään tien leveys ajoratojen ja kaistojen määrätarkkuudella. Huomattakoon, että yleissuunni-telman perusteella ei päätetä esimerkiksi sellaisista asioista, kuten yksityistiejärjestelyistä, liittymien kais-tajärjestelyistä, teiden tarkoista poikkileikkausmitois-ta, meluntorjunnasta, kevyen liikenteen väylistä, py-säkkien sijainnista ja pysäkkijärjestelyistä tai ympä-ristön hoidon periaatteista. Näiden osalta päätökset tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Yleissuunnitelma ja sen hyväksymispäätös ovat poh-jana tien jatkosuunnittelulle ja alueen kaavoitukselle. Ensimmäiseen toteutusvaiheeseen sisältyvien toi-menpiteiden toteuttamiseksi laaditaan tie- ja raken-nussuunnitelmat. Ritaportin kaupalliseen alueeseen liittyvien tiejärjestelyjen suunnittelu etenee rinnan alueen asemakaavoituksen kanssa. Samassa yh-teydessä laaditaan Pateniemen eritasoliittymän ja Raito tien liikennejärjestelyjen tie- ja rakennussuun-nitelmat ja katujen osalta yleis- ja rakennussuunni-telmat. Oulujoen ylittävän kevyen liikenteen sillan toteuttaminen edellyttää ympäristölupaviranomaisen päätöstä.

Yleissuunnitelman toimenpiteiden takia tarvittavien asemakaavamuutosten laatiminen voidaan aloittaa suun nitelman käsittelyn jälkeen. Kaavamuutostar-peet on esitetty suunnitelmakartoilla.

Jatkotoimenpiteet -luvussa esitetty luonnos tämän hankkeen hyväksymispäätösesityksestä.

9Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. YleissuunnitelmaSISäLTö

SISÄLTÖ

TIIVISTELMäALKUSANATPROSESSIKUVAUS

1 LäHTöKOHDAT 11 1.1 Suunnittelualue sekä aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset 11 1.2 Kaavoitus ja maankäyttö 11 1.3 Liittyminen muuhun suunnitteluun 12 1.4 Laatukäytävä 14 1.5 Tieympäristö 14 1.6 Tiestö ja liikenne 20 1.7 Maaperä- ja pohjaolosuhteet 24 1.8 Ongelma-analyysi 24

2 TAVOITTEET 26

3 VAIHTOEHTOTARKASTELUT 28 3.1 Lähtökohdat 28 3.2 Zatelliitin eritasoliittymävaihtoehdot 28 3.3 Kempele – Kaakkuri verkkovaihtoehdot 30

4 YLEISSUUNNITELMA 31 4.1 Moottoritien tekniset ratkaisut ja mitoitus 31 4.2 Eritasoliittymien kehittäminen 32 4.3 Joukkoliikenne 33 4.4 Kevyen liikenteen reitit ja ulkoilureitit 33 4.5 Liikenteen hallinta 34 4.6 Valaistusperiaatteet 34 4.7 Alustavat pohjanvahvistustoimenpiteet 34 4.8 Suuret erikoiskuljetukset 34 4.9 Merkittävät johdot, laitteet ja rakenteet 35 4.10 Sillat 35 4.11 Tieympäristön käsittely ja melusuojaukset 36

5 VAIKUTUKSET 40 5.1 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen 40 5.2 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen 40 5.3 Vaikutukset meluun, tärinään ja päästöihin 41 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen 42 5.5 Vaikutukset luonnonoloihin 43 5.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 43 5.7 Vaikutukset luonnonvaroihin 43 5.8 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön 43 5.9 Vaikutukset talouteen 43

6 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 44

7 VAIHEITTAIN TOTEUTUS 45 7.1 Neliporrasperiaatteen soveltaminen 45 7.2 Kaupan hankkeiden ajoitus 45 7.3 Toimenpideohjelma 46

8 JATKOTOIMENPITEET 48 8.1 Yleissuunnitelman käsittely ja jatkosuunnittelu 48 8.2 Yleissuunnitelman hyväksymispäätösesitysluonnos 48 8.3 Jatkosuunnittelussa huomioon otettavia asioita 48

LIITTEETTaulukot 51 Siltaluettelo 51 Melusuojaustaulukko 57 Ensimmäisen vaiheen rakennuskustannukset 58 Toisen vaiheen rakennuskustannukset 59

Piirustukset 60 Yleiskartta 60 Suunnitelmakarttojen lehtijako ja merkinnät 63 Suunnitelmakartat 64 Oulun eritasoliittymän pitkän tähtäyksen tilavaraus 84 Pituusleikkaukset 85 Poikkileikkaukset 91 Oulujoen kevyen liikenteen sillan (S44) yleispiirustus 94 Havainnekuvat 95 Suunnitelmakartta ensimmäinen vaihe Kontinkangas-Laanila 96

11Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT

1 LÄHTÖKOHDAT

1.1 Suunnittelualue sekä aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset

Yleissuunnitelma käsittää valtatien 4 (Pohjantie) Kempeleen ja Kellon eritasoliittymien välillä. Suunnit-telukohde sijoittuu Kempeleen ja Haukiputaan kunti-en sekä Oulun kaupungin alueille. Suunnitteluosuus on noin 26 kilometriä ja sillä on nykyisin 11 eritasoliit-tymää. Tiejakso on osa Limingan Haaransillan – Iin Räinänperän välistä noin 53 kilometrin moottoriväy-läjaksoa, josta alkuosa noin 40 kilometriä on mootto-ritietä ja loppuosa moottoriliikennetietä.

Suunnittelualueeseen sisältyy valtatien 4 lisäksi sen rinnakkaiset ja poikittaiset väylät niiltä osin, kun val-tatien toimenpiteet aiheuttavat niihin muutoksia.

Valtatie 4 on rakennettu nykyiseen muotoonsa vai-heittain alkaen vuodesta 1967, jolloin valmistui Ou-lujoen ylittävä noin 2 kilometrin mittainen moottoritie-osuus. Viimeisin moottoritiejakso valmistui osuudelle Haaransilta – Kempele, joka otettiin käyttöön syksyllä 2003. Valtatien 4 rakentaminen moottoriväyläksi on toteutettu eri aikoina laadittujen yleis-, tie- ja raken-nussuunnitelmien pohjalta. Koko kaupunkiseudun kattavaa yhtenäistä väyläkohtaista suunnitelmaa ei ole laadittu.

Uusin yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma on vuo-den 2003 kesäkuussa valmistunut kehittämissuunni-telma Ouluntullin – Raitotien välillä, joka kattaa noin 18 kilometrin osuuden nyt laaditusta yleissuunnitel-ma-alueesta. Tiehallinnon keskushallinto on tehnyt 21.11.2006 kehittämissuunnitelmasta jatkosuunnit-telupäätöksen, jossa hyväksytään pääpiirteissään valtatien 4 parantaminen suunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa edellytetään tarkennuksia ja li-säselvitystarpeita linja-autopysäkkien sijoittamiseksi turvallisesti ja kaistajärjestelyihin moottoritien ram-peilla sekä ramppien erkanemisissa ja liittymisissä risteävillä väylillä. Päätöksessä esitetään myös, että olisi tutkittava mahdollisuudet toteuttaa maanteiden 815 (Lentoasemantie) ja 847 (Limingantie) liittymään edullisempi eritasoliittymäratkaisu. Viimeksi mainit-tuun kohteeseen on laadittu vuonna 2004 alueva-raussuunnitelma, jossa eritasoliittymä on tarkasteltu uudelleen.

1.2 Kaavoitus ja maankäyttö

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava 2030 on vah-vistettu 17.2.2005. Oulun seudun yleiskaava 2020 on vahvistettu 18.2.2005 ympäristöministeriössä ja yleiskaavan muutos on vahvistettu 8.3.2007. Sekä maakuntakaava että seudun yleiskaava ovat lain-voimaisia. Oulun yleiskaava 2020 on tullut voimaan kaupunginvaltuuston 26.1.2004 hyväksymässä muo-dossa 10.1.2007. Oulun seudun liikennejärjestelmä 2020 -suunnitelma on laadittu osana seudun yhteis-tä yleiskaavaa samanaikaisesti kaavoitustyön kans-sa.

Valtatie 4 sijoittuu Oulun kaupungin alueella usean kilometrin matkalla 1950-luvun yleiskaavassa varat-tuun viherkäytävään. Valtatien 4 välittömässä lähei-syydessä Oulussa on käynnissä tai päätösproses-sissa seuraavia kaavoitushankkeita:

Oulun kaupunki ja Haukiputaan kunta ovat laati- •neet ja hyväksyneet 25.8.2008 yhteisen tavoite-suunnitelman kuntien raja-alueelle. Ritaharjun-Linnanmaan ympäristössä laaditaan •Ritaportin kaupan keskittymän maankäytön, liiken-

teen ja ympäristön yleissuunnitelma, jonka pohjal-ta alueelle haetaan toimijat ja laaditaan edelleen asemakaava. Alueella on vireillä myös muita usei-ta asemakaavahankkeita. Välivainiolla on meneillään asemakaavahankkei- •ta: Ilvestie ja Korjaamotie. Kaakkurissa on vahvistunut Kaakkurinkulman •kauppa-alueen asemakaavahanke. Metsokankaalla on vahvistunut Metsokankaan 2. •vaiheen asemakaavaa, joka ulottuu Kempeleen rajaan saakka. Alueen asemakaavoitetut alueet on yhdistetty Ouluntullin eritasoliittymään vuoden 2008 aikana.

Kempeleessä valtuusto on hyväksynyt kunnan ke-hittämisen strategian vuodelle 2015. Kunnassa on valmistunut tai vireillä valtatien 4 suunnittelualuetta läheisesti koskevat seuraavat kaavahankkeet:

Linnakankaan osayleiskaavan tarkistaminen ja •kaavarungon laatiminenTaajaman osayleiskaavan muutos ja laajennus •Zatelliitin alueen asemakaavan tarkistaminen •Zeppelinin laajennus •

Kuva 1. Suunnittelualue.

Kuva 2. Ote maakuntakaavasta.

12 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT

1.3 Liittyminen muuhun suunnitteluun

Kempeleessä on vireillä taajaman osayleiskaavan muutos ja laajennus, jonka tavoitteena on muut-taa valtuuston hyväksymää Kempeleen taajaman osayleiskaavaa vuodelle 2020 laatimalla oikeusvai-kutteinen osayleiskaava keskeisille alueille moottori-tien varteen. Yleiskaavassa on eräänä tarkoituksena osoittaa liike- ja työpaikka-alueita valtatien 4 varrelle. Valtatien 4 yleissuunnitelmassa tutkitaan kyseisen alueen liittämismahdollisuudet moottoritiehen.

Ouluntullin eritasoliittymään on laadittu tie- ja raken-nussuunnitelma, jossa eritasoliittymän itä- ja länsi-puolelle ramppien yhteyteen rakennetaan ns. pisa-raliittymät sekä liitetään uuteen Metsokankaan kaa-

va-alueeseen kytkeytyvä Ouluntullintie -katuyhteys itäiseen pisaraliittymään. Lisäksi rakennetaan itä- ja länsipuolen rampeille linja-autopysäkit ja niihin liitty-vät kulkuyhteydet. Hankkeen tavoitteena on paran-taa maankäytön kytkettävyyttä pääliikenneverkkoon. Valtatien 4 yleissuunnittelussa otetaan edellä mainit-tu hanke suunnittelun lähtökohdaksi.

Vuonna 2004 valmistuneessa Uuden Lentoaseman-tien aluevaraussuunnitelmassa on tarkasteltu Ou-lunlahdentien (mt 815) /Limingantien (mt 847) liitty-mäjärjestelyt. Kyseisessä suunnitelmassa esitetty kiertoeritasoliittymä korvaan valtatien 4 kehittämis-suunnitelmassa vuonna 2003 esitetyn suunnitelman.

Kuva 3. Ote Oulun kaupunkiseudun yleiskaavasta.

Kuva 4. Ote Kempeleen taajaman osayleiskaavaehdo-tuksesta.

Kuva 5. Ote Oulu-Haukipudas kuntarajan tavoitesuun-nitelmasta.

Kuva 6. Ote Uuden Lentoasemantien aluevaraussuunnitelmasta (Oulunlahdentien / Limingantien eritasoliittymä).


Valtatien 4 yleissuunnitelmassa otetaan vuoden 2004 aluevaraussuunnitelman ratkaisuehdotus läh-tötiedoksi.

Valtatien 4 Oulujoen ylittävät sillat on parannettu vii-meksi vuosina 2005 ja 2006. Parantamistoimenpiteet jatkavat siltojen käyttöikää ja mahdollistavat sen, että osa nykyisistä kevyen liikenteen väylistä voidaan ot-taa moottoritien kolmansiksi kaistoiksi ns. heilurikais-taratkaisussa. Tässä yhteydessä on kevyelle liiken-teelle rakennettava uusi silta Oulujoen ylitse. Nämä lähtökohdat otetaan valtatien 4 yleissuunnittelussa huomioon.

Raitotielle välille Haukiputaantie (mt 847)-Kuusa-montie (vt20) on laadittu toimenpideselvitys, jossa käsitellään Raitotien parantamista Pateniemen erita-soliittymän kohdalla. Toimenpideselvitys ja valtatien 4 yleissuunnittelu ovat edenneet rinnakkain. Pate-niemen eritasoliittymän länsipuolelle on käynnissä Oulun kaupungin pohjoisen kaupan keskittymän eli Ritaportin alueen maankäytön suunnittelu. Myös Ri-

Kuva 7. Ote Ritaportin rakennekaavioista.

taportin alueen liikenteen ja maankäytön suunnittelua on tehty samaan aikaan valtatien 4 yleissuunnittelun ja Raitotien toimenpideseselvityksen kanssa. Valta-tien 4 ja Pateniemen eritasoliittymän liikennejärjes-telyjen suunnittelussa on otettu huomioon Ritaportin alueen maankäytön ja liikenteen voimakkaan kasvun edellyttämät toimenpiteet.

Oulun-Haukiputaan kuntarajalle on laadittu maan-käytön tavoitesuunnitelma, joka on hyväksytty syk-syllä 2008. Valtatien 4 yleissuunnittelussa on otettu huomioon tavoitesuunnitelman asettamat lähtökoh-dat, jotka koskevat erityisesti Kellon eritasoliittymän parantamista.

Kiimingin ja Oulun kuntarajan tuntumaan on käynnis-tetty kesällä 2008 Ideaparkin kaupallisen hankkeen suunnittelu. Valtatien 4 suunnittelussa on arvioitu ky-seisen hankkeen vaikutus Laanilan eritasoliittymän toimivuuteen.

Valtatielle 4 välille Oulu-Kemi on laadittu vuonna 2002 yhteysväliselvitys, jonka pohjalta aloitettu valtatien 4 kehittäminen myös parhaillaan jatkuu. Parantamis-toimenpiteinä ovat muun muassa keskikaiteellisten ohituskaistajaksojen rakentaminen Pohjois-Iin ja Ke-min välille. Yhteysväliselvityksessä on esitetty Oulun kohdalle moottoritien kehittäminen eritasoliittymiä parantamalla ja rakentamalla lisäkaistoja ottaen huo-mioon myös moottoritietä käyttävän joukkoliikenteen tarpeet. Kontinkankaan ja Laanilan eritasoliittymien välille on esitetty moottoritielle kolmannet kaistat ja koko Oulun seudun moottoriväyläjaksolle on esitet-ty muuttuvan nopeusrajoitusjärjestelmän rakentami-nen. Valtatien 4 yleissuunnittelussa on huomioitu yh-teysväliselvityksen toimenpide-ehdotukset.

Valtatielle 4 välille Haaransilta-Räinänperä on laa-dittu vuonna 2006 muuttuvien opasteiden yleissuun-nitelma. Hanke on osa Oulun seudun liikenteen hallinnan kokonaisuuden kehittämistä. Valtatien 4 yleissuunnitelmaan sisältyvässä liikenteen hallinnan suunnittelussa on otettu edellä mainittu suunnitelma lähtökohdaksi.


1.5 Tieympäristö

Valtatien 4 sijoittumista maisemarakenteeseen välillä Ouluntulli-Raitotie on tarkasteltu kehittämissuunnitel-massa vuonna 2003. Siinä esitetyt tieympäristön ke-hittämisperiaatteet ja analyysit ovat olleet punaisena lankana tälle tehtävälle.

Tämän työn alussa laadittiin ympäristöanalyysi väy-läympäristön kehittämisen perustaksi. Ympäristö-analyysi on kuvattu kahtena karttaesityksenä, joista toinen keskittyy tiemaisemaan ja viherympäristöön ja toinen kaupunkirakenteeseen. Analyysin apuna on käytetty Oulun seudun yleiskaavaa ja siihen liit-tyviä teemakarttoja, Oulun yleiskaavaa 2020, Oulun ja Haukiputaan kunnan raja-alueen tavoitesuunnitel-maa, Kempeleen taajaman osayleiskaavaa, Oulun viher- ja virkistysaluesuunnitelmaa sekä alueelle laa-dittuja lukuisia viher- ja maisemasuunnitelmia.

Tien reunavyöhykkeellä tiedossa olevat pohjavesi-alueet, uhanalaiset kasvit, muinaismuistot ja kulttuu-rihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet on mer-kitty analyysikartoille. Tieympäristössä ei ole kahden uhanalaisen kas-viesiintymän lisäksi muita arvokkaita luontokohteita.

Valtatiellä 4 liikkuvien hirvien reittejä ei ole kartoitettu tämän työn yhteydessä. Suunnitteluosuudella koko välillä on sattunut eläinonnettomuuksia, joiden perus-teella voidaan myöhemmissä suunnitteluvaiheissa huomioida hirvien kulkureitit. Analyysikarttaan merki-tyt viheryhteystarpeet voivat palvella myös eläinten kulkemista. Suunnitteluosuudella ei ole riista-aitaa eikä myöskään tulevaisuudessa riista-aitoja ole tar-koitus osuudelle rakentaa, koska suunnitteluosuu-della rakennetaan merkittävä osa tienvarsialueista asunto- ja työpaikka-alueiksi.

Ympäristöanalyysi tehtiin valokuvaamalla alue tieltä käsin ja kirjaamalla havainnot siten, että toisen ha-vainnoijan tarkastelukulma oli ensisijaisesti kuvalli-nen ja toisen ensisijaisesti rakenteellinen. Tuloksia vertailtiin keskenään. Kuvallinen tarkastelu on tehty arvioimalla eri elementtien sopivuutta ympäristöku-vaan ja rakenteellisessa tarkastelussa painopiste oli merkittävissä viheralueissa, maisemallisesti merkit-tävissä alueissa, viheryhteystarpeissa (ekologiset käytävät) ja ulkoilureiteissä.

Oulun seudun laatukäytävä termi määritteineen edel-lyttää tavanomaista väyläympäristöä korkea-tasoi-sempaa liikenneympäristöä. Suunnittelualue nykyti-

OULUN SEUDUNLAATUKÄYTÄVÄVETOVOIMATEKIJÄT

osaamisen-generaattori-soveltaja-katalysaattori-välittäjä

Kuivasoja

Suistonkaupunki-puisto

Oulujoenkulttuurivyöhyke

Hiironen

Kempeleenlahdenluonnonmaisema

Kempeleen-lahdenlaakso-maisemaSalmi-

oja

Yliopisto - Technopolis

Keskusta

Ruskontuotanto- jainnovaatioalue

OYKS - MedipolisRaksilan vapaa-ajan keskus

Limingan-tulli

Kaakkurinosaamisklusteri

Kylän-puoli

AirTownosaamisklusteri

aluekeskusOulun portti

Kempeleenpalvelukeskus

Matka-keskus

Meriliikenteenlogistiikka-keskus

Ilmaliikenteenlogistiikkakeskus

Kuva 8. Oulun seudun laatukäytävä (Pohjois-Pohjan-maan liitto, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Maakuntakaavan selvityksiä 1/2002).

Kuva 9. Oulun seudun laatukäytävän toimintaperiaate (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Maakuntakaavan selostus)

1.4 Laatukäytävä

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ja Oulun seudun yleiskaavassa on kaavamerkinnällä esitetty valtateitä 4 ja 20 osittain koskeva aluerajaus, joka on määritelty Oulun seudun laatukäytäväksi. Seudun sormimainen kaupunkirakenne muodostuu valtateis-tä 4, 20 ja 22, jota täydentävät muut alueen päätiet ja –kadut. Kaupunkirakennetta vahvistaa ja jäsentää osaltaan laatukäytävä, joka muodostaa ylikunnallisen kehittämisvyöhykkeen. Oulun seudun laatukäytävää täydentää suuremmassa mittakaavassa kansainväli-nen Perämerenkaaren logistiikka- ja kehittämisvyö-hyke.

Laatukäytävään sisältyy maankäytön, liikennejär-jestelmän, logistiikan ja visuaalisen hahmon eli kaupunkikuvan ja maiseman kehittämistavoitteita. Käytävä yhdistää lentoaseman ja yliopiston alueet sekä pääasiassa uusien innovatiivisten yritysten ra-kentamisesta muodostuvat Oulunsalon, Kempeleen, Kaakkurin, Peltolan, Ruskon ja Linnanmaan työpaik-kakeskittymät sekä Oulun keskustan.

Laatukäytävän alueella edellytetään kuntien välistä tiivistä yhteistyötä ja hankkeiden yhteensovittamis-ta. Yhteistyön avulla pyritään seudun ominaispiirtei-tä vahvistavaan, vetovoimaiseen ja korkeatasoiseen kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan. Laatu-käytävän tulee olla kansainvälisesti vetovoimainen, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan kor-keatasoinen yritystoiminnan, kaupallisten palvelu-jen ja vapaa-aikapalvelujen alue, jolla kiinnitetään erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä/yhteystarve ja sitä koskeva suunnittelusuositus sisältyvät laatukäy-tävään. Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä jatkuu laatukäytävän ulkopuolelle. Laatukäytävälle on jouk-koliikenteen kannalta ominaista runsas vuorotarjon-ta, korkeatasoinen matkustusympäristö ja matkusta-jainformaatio sekä sujuvat ajoreitit.

lassaan tuskin missään kohdin yltää laatukäytävän tarkoittamaan tavoitetasoon, vaikkei pääosin vihreäs-sä käytävässä kulkevaa tieosuutta voi sanoa rumak-sikaan. Autoilijan näkökulmasta katsottaessa tiejakso on nykyisin suurelta osin valleilla tai metsäosuuksilla (81 %) suljettua väylätilaa, 13 %:n osuudelta raken-nettua kaupunkirakennetta ja vain 6 %:n osuudelta avointa maisematilaa. Valtatien yleisilmettä leimaa siis ennen kaikkea väylätilan sulkeutuneisuus. Kau-punkirakenne pilkahtaa esiin vain Oulujoen ja Oulun eritasoliittymän välillä, Kaakkurissa sekä Zeppeliinin alueilla. Maisemallisesti arvokkaita tieympäristön sulkeutuneisuuteen eloa tuovia avoimia peltoja tai niittyjä on vain muutama. Pääosin tieosuutta vaivaa yksitoikkoisuus ja parannettavaa siis on, joskin esi-merkiksi Intiön ja Värtön tuntumaan tai Ouluntullin alueelle voidaan jo miltei antaa laatuleima.

ViherympäristöViherympäristön suuri ongelma on väylän keskikais-ta. Tälle viheralueelle on vuosien saatossa istutettu suunnitelmien mukaisesti yksittäispuita ja puuryhmiä, mutta huonolla menestyksellä. Nykyisin puustoa kasvaa vain välillä Kellon eritasoliittymä-Pateniemen eritasoliittymä. Puut ovat yksittäisiä heikkorunkoisia pihlajia ja tervaleppäryhmiä.

Tieosuudelta löytyy useita epämääräisiä reunavyö-hykkeitä ja meluvalleja, eikä ympäristön hoidon taso yllä urbaanin kaupunkimoottoritien imagovaatimuk-siin. Olevien meluvallien muotoilu ja istutukset kai-paavat paikoin kohentamista. Istutukset ovat usein liian pienimittakaavaisia suhteessa ajonopeuteen. Hyviä valliosuuksia löytyy esimerkiksi Kaukovainiol-ta, jossa puusto on päässyt hyvin kehittymään.


Kuva 11. Oulujoen ylitys. Kuva 13. Epämääräistä reunavyöhykkettä Kiviniemessä.

Kuva 12. Reunavyöhykkeen epämääräisyyttä Kaakkurissa.Kuva 10. Oulujoen ylitys ja Koskenniskan uudisalue.

Rakennettu ympäristö Niillä vähäisillä osuuksilla, joista kaupunkirakenne näkyy valtatielle, on maankäytöllä ja rakentamisen laadulla selvä vaikutus tieympäristön luonteeseen. Väli Oulujoen eteläpuolelta Oulun eritasoliittymään on pääosin edustavaa ja kaupunkimaista rakennetun ympäristön jaksoa. Sen sijaan kaupallisen rakentami-sen kirjo ja mainokset tuovat tieympäristön näkymiin etupäässä visuaalista hälyä ja epämääräistä seka-vuutta (Zeppelinin lähiympäristö). Valtatielle näkyvi-en yritysten piha-alueiden käyttö varastointikenttänä lisää epämääräisyyden kirjoa. Osin näkymiä hallitsee myös rakentamisen keskeneräisyys ja työmaat.

Oulujoen ylitys on väylätilan tärkein kohokohta, yk-siselitteinen maiseman ja kaupunkirakenteen solmu-kohta. Näin siltikin, vaikka tielinjaus kulkee korkealla ja visuaalinen yhteys veteen on minimaalinen. Toi-nen selkeä maisemallinen solmukohta on rautatiera-dan ylitys Mäntylän ja Hiirosen eteläpuolella, missä tielinjaus nousee lakialueelle ja korkeimmalle koh-dalleen. Vihreästä massasta esiin työntyviä selkeitä yksittäisiä maamerkkejä ovat Puolivälikankaan vesi-torni ja Teknologiakylän korkea toimistotorni.

MeluseinätSuunnitteluosuudella on arkkitehtuuriltaan viisi eri-laista meluseinämallia, joista Kaakkurin, Karjasillan, Välivainion, Peltolan ja Zeppelinin tienoilla olevat ovat ulkoasultaan varsin neutraaleja. Iskon, Laanilan ja Kaukovainion meluseinät poikkeavat neutraalista linjasta. Välivainion pitkä meluseinäosuus on erittäin näkyvä ja kaikessa yksinkertaisessa neutraalisuu-dessaan turhan monotoninen.


Kuva 14. Kaupunkikuva-analyysi Kempele-Oulu.

Näkymä valtatieltä 4 etelään Zeppeliinin suuntaan. Kontinkankaan eritasoliittymän kaupunkirakennetta.Ouluntullin siltaNäkymälinja peltoaukean yli Nuottasaaren teh-taille.


Kuva 14. Kaupunkikuva-analyysi Oulu-Kello.

Intiön rakennuskantaa.

Teknologiakylän toimistotorni.

Puolivälinkankaan vesitorni.


Kuva 15. Maisema-analyysi Kempele-Oulu.

MERKITTÄVÄ METSÄVIHERALUE

VIHERALUEJÄRJESTELMÄN KANNALTA MERKITTÄVÄ VIHERALUE

VIHERYHTEYSTARVE

MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE

MAISEMALLISESTI ARVOKAS AVOIN PELTO TAI NIITTY

UHANALAINEN KASVI

TÄRKEÄ ULKOILUREITTI

TÄRKEÄ PURO TAI OJA

MELUVALLI

SUUNNITELTU MELUVALLI

ERITASOLIITTYMÄ / SILTA

MAISEMA-ANALYYSI

POHJAVESIALUE, LUOKKA 1

POHJAVEDEN MUODOSTUMISALUE


Kuva 15. Maisema-analyysi Oulu-Kello.

MERKITTÄVÄ METSÄVIHERALUE

VIHERALUEJÄRJESTELMÄN KANNALTA MERKITTÄVÄ VIHERALUE

VIHERYHTEYSTARVE

MAISEMALLISESTI ARVOKAS ALUE

MAISEMALLISESTI ARVOKAS AVOIN PELTO TAI NIITTY

UHANALAINEN KASVI

TÄRKEÄ ULKOILUREITTI

TÄRKEÄ PURO TAI OJA

MELUVALLI

SUUNNITELTU MELUVALLI

ERITASOLIITTYMÄ / SILTA

MAISEMA-ANALYYSI

POHJAVESIALUE, LUOKKA 1

POHJAVEDEN MUODOSTUMISALUE


LiikennemäärätNykytilanne

Suunnittelujaksolle sijoittuu yhteensä 9 liikenteen automaattista mittauspistettä eli LAM-pistettä. Näis-tä voidaan seurata muun muassa liikennemäärien ja liikenteen koostumuksen sekä tunnin, vuorokau-den ja viikonpäivän vaihteluja liikenteestä. Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2006 (KVL-2006, autoa vuorokaudessa) oli suunnittelujak-son eteläpäässä noin 22 400, Oulujoen ylittävällä sil-lalla noin 42 700 ja pohjoispäässä noin 21 000. Per-jantain liikennemäärät ovat 10-15 % suurempia kuin keskimäärin muina arkipäivinä.

Raskaan liikenteen osuus suunnittelujaksolla vaihte-lee tieosuuksittain 5-11 %. Laanila-Pateniemi -jaksol-la on raskaan liikenteen osuus 5-6 % ja Kempele-Kontinkangas -jaksolla 7-10 %. Pateniemestä pohjoi-seen ja Kempeleestä etelään on raskaan liikenteen osuus 10-11 % vuorokausiliikenteestä. Oulujoen yli-tyskohdalla on raskasta liikennettä noin 6 % vuoro-kausiliikenteestä.

Tavallisena arkipäivänä aamuhuipputunnin liikenteen osuus on noin 9 % vuorokausiliikenteestä ja iltapäi-vän vilkkaimpana tuntina liikennemäärä on noin 11 % vuorokausiliikenteestä. Oulujoen ylittävällä sillalla kulki tiistaina 27.3.2007 aamuhuipputuntina eli klo 7-8 yhteensä noin 4 700 autoa tunnissa, joista ete-lään päin ajoi 2 700 autoa ja pohjoiseen 2 000 autoa. Jokisillan liikennemäärät pohjoiseen olivat kyseisen päivän iltahuipputuntina eli klo 16-17 yhteensä noin 5 300 autoa tunnissa, joista etelään kulki 2 500 ja pohjoiseen 2 700 autoa tunnissa.

Tavallisena arkipäivänä moottoritieliikenteestä suu-rempi osa suuntautuu aamuhuipputuntina kohti Ou-lua ja iltahuipputuntina Oulusta poispäin. Suuntaja-kautuma aamuhuipun aikana vaihtelee 57-75 % kohti Oulua. Suuntajakautuma iltahuipun aikana vaihtelee 51-68 % Oulusta poispäin. Oulujoen ylittävällä osuu-della kulkee aamulla Oulun suuntaan 57 % ja illalla poispäin Oulusta 51 %.

Moottoritien liikennemäärät ovat kasvaneet vuosien 2002…2006 välisellä viisivuotisjaksolla hankkeen eteläpäässä noin 5 % vuodessa, keskeisellä osuu-della noin 3 % vuodessa ja pohjoispäässä lähes 4 % vuodessa. Vuodesta 1986 vuoteen 2002 ovat Poh-jantien liikennemäärät kasvaneet Oulujoen ylittäväl-lä osuudella noin 1,8-kertaiseksi eli keskimääräinen kasvu on ollut noin 3,5 % vuodessa.

da vierekkäisten eritasoliittymien välisten liittymis- ja erkanemisramppien keskinäisen välimatkan sekä peräkkäisten erkanemisten tai liittymisten välimatka. Näillä perusteilla arvioituna on nykytilanteessa 120 km/h (maaseutumoottoritien) nopeus mahdollinen Linnanmaan eritasoliittymästä pohjoiseen ja Lintu-lan eritasoliittymästä etelään, joskin poikkeuksena on osuus Kaakkuri-Ouluntulli, jossa täyttyy 100 km/h kriteeri. Keskeisellä osuudella pääsääntöisesti toteu-tuu 100 km/h kaupunkimoottoritien nokkavälikriteerit, poikkeuksena on Kontinkangas-Oulu peräkkäiset er-kanemiset, jossa täyttyy 80 km/h kriteeri. Kyseises-sä kohdassa on tarpeen yläpuoleiset opasteet, joilla voidaan turvata turvallinen ja sujuva opastus erkane-misrampeille.

Suunnittelujaksolla myös muutamien liittymis- ja er-kanemisramppien geometria sekä liittymis- ja erka-nemiskaistojen pituus ovat puutteellisia, mikä huo-nontaa ennen kaikkea liikenteen sujuvuutta ja saat-taa aiheuttaa vaaratilanteita.

Kaupunkimoottoritie käsitteenä tarkoittaa moottori-tietä, jossa muun muassa eritasoliittymien välimatkat ovat lyhyemmät kuin maaseutumoottoritiellä. Liiken-nesäännöt ovat samat kummallakin moottoriväy-lätyypillä. Kaupunkimoottoritien nopeusrajoitus on yleensä 80-100 km/h kun maaseutumoottoritiellä no-peusrajoitus on tavallisesti 120 km/h. Kaupunkimoot-toritien suunnittelua ohjaa tien sijoittuminen yhdys-kuntarakenteen osaksi kun taas maaseutumoottoritie sijoittuu yleensä vapaaseen maastoon. Massiivisena väylärakenteena on moottoriväylän ympäristöön si-joittamiseen ja ympäristövaikutusten eliminoimiseen kiinnitettävä kaupunkialueilla erityistä huomiota.

1.6 Tiestö ja liikenne

Valtatien 4 merkitys kansainvälisesti ja valtakun-nallisestiValtatie 4 (Pohjantie) on osa kansainvälistä Euroop-pateiden verkkoa (E8 ja E75) ja se kuuluu myös yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon (Trans-Euro-pean Network). TEN-verkko käsittää maanteiden li-säksi keskeiset rauta- ja meritieyhteydet. Pohjantien kansainvälistä merkittävyyttä lisäävät Perämeren sa-tamat, Oulun ja Kemin lentoasemat sekä muut alu-eella olevat tavara- ja liikenneterminaalit.

Pohjantie on Oulun kaupunkiseudun ja koko Pohjois-Suomen tärkein tieyhteys. Se välittää suurimman osan Suomen etelä-pohjoissuuntaisesta tieliiken-teestä Lappiin, Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan.

Tie- ja katuverkkoSuunnittelualueen päätieverkon rungon muodostavat valtatie 4 (Pohjantie), valtatie 20 (Kuusamontie) ja valtatie 22 (Kainuuntie). Näitä täydentävät kaupunki-seudun eri osien välistä liikennettä välittävät päätiet ja –kadut, joista tärkeimmät ovat maantie 815 (Ou-lunlahdentie - Lentokentäntie), maantie 847 (Etelä-suomentie – Limingantie - Haukiputaantie), maantie 8155 (Poikkimaantie), maantiet 8156 - 18709 (Ke-mintie – Alakyläntie) ja maantie 18710 (Raitotie).

Noin 26 kilometrin mittaisella suunnitteluosuudella on nykytilanteessa 11 eritasoliittymää, jotka valta-kunnallisen eritasoliittymänumeroinnin mukaisesti ja liittymäteineen ovat:

E4 Kempele, maantie 847 eli Ketolanperäntie •E5 Ouluntulli, palvelualue ja pääkatu Ouluntullin- •tieE6 Kaakkuri, maantie 815 eli Oulunlahdentie •E7 Lintula, maantie 8155 eli Poikkimaantie •E8 Oulu, valtatie 22 eli Kainuuntie •E9 Kontinkangas, pääkatu Kajaanintie •E10 Laanila, valtatie 22 eli Kuusamontie •E11 Isko, maantie 8156 eli Kemintie •E12 Linnanmaa, maantie 847 eli Haukiputaantie •ja pääkatu LinnanmaantieE 13 Pateniemi, pääkatu Raitotie •

• E 14 Kello, maantie 8471 eli Kellonväylä ja yksi-tyistie Kalimenkyläntie.

Eritasoliittymien keskinäiset välimatkat vaihtelevat siten, että keskeisellä osuudella peräkkäisten erita-soliittymien etäisyydet ovat lyhyemmät kuin reuna-alueilla. Moottoritiejakson standardia voidaan arvioi-

Lintulan kohdalla on samana aikana ollut kasvu 2,9-kertainen eli keskimäärin 6,9 % vuodessa.

Oulun seudulla asuu nykyisin noin 214 000 asukas-ta ja seudun väestötavoite vuodelle 2020 on noin 255 00 asukasta.

Oulun väkiluku on kasvanut vuodesta 1986 vuoteen 2002 noin 97 900 henkilöstä noin 124 600 henkilöön eli noin 1,3-kertaiseksi. Vuonna 2007 oli Oulun vä-kiluku noin 131 600 henkilöä. Väkiluvun keskimää-räinen vuotuinen kasvu on ollut jaksolla 1986…2007 noin 1,4 %. Oulun väkilukutavoite vuodelle 2020 on 150 000 henkilöä.

Kempeleen väkiluku oli vuoden 2007 lopussa 15 250 henkilöä. Asukasmäärä on kaksinkertaistunut vuo-dessa 1970. Kunnan väkilukutavoite vuodelle 2015 on 18 000 henkilöä.

Liikenne-ennuste

Valtatien 4 yleissuunnitelmaa varten on laadittu lii-kenne-ennuste vuodelle 2030. Ennuste perustuu Oulun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2020 -ennus-teeseen, johon on täydennetty tällä hetkellä esillä olevat maankäytön laajennukset seuraavasti:

Uudet asuntoalueet: Pateniemen sahan alue •(3 300 asukasta), Ritaharju (5 500 asukasta), Kempele Piriläntien pohjoispuoli (2 000 asukas-ta).Ritaportin kaupallinen alue Pateniemen eritasoliit- •tymän länsipuolella radan ja moottoritien välissä (noin 100.000 m2) ja eritasoliittymän länsipuolel-la kauppapaikka, jossa kulkee 2 000 asiakasta päivässä.Kempeleessä Ristisuon alueella (Zatelliitin alue) •työpaikkoja moottoritien länsipuolella 1 800 kpl ja moottoritien itäpuolella 1 000 kpl ja alueella on noin 60 000 m2 kauppakeskus.

Zatelliiti-Kaakkurin alueen liikennejärjestelyistä on laadittu vaihtoehtotarkastelu, joka on esitetty raportin kohdassa 3.

Valtatien 4 läheisyyteen on erittäin voimakkaita maankäytön kasvupaineita, mikä näkyy myös liiken-ne-ennusteessa. Nykyiset liikennemäärät kasvavat suurimmillaan yli 2-kertaisiksi jaksolla 2006…2030. Liikennemäärän kasvu tällä 25 vuoden jaksolla 1,5 -kertaiseksi tarkoittaa keskimääräistä vuotuista 1,6 % kasvua ja 2-kertainen kasvu tarkoittaa 2,8 %:n vuotuista kasvua.


Kuva 16. Liikennemäärät 2006 ja ennuste 2030. Kuva 18. Liikenteen vuorokausi- ja tuntivaihtelu.Kuva 17. Liikenteen kehitys 2002-2006.

Tuntiliikenne LAM- asemalta 1201 (Mäntylä) 27.3.2007 Tiistai

0

1000

2000

3000

4000

5000

00 -

01

01-0

2

02-0

3

03-0

4

04-0

5

05-0

6

06-0

7

07-0

8

08-0

9

09-1

0

10-1

1

11-1

2

12-1

3

13 -

14

14 -

15

15 -

16

16 -

17

17 -

18

18 -

19

19 -

20

20 -

21

21 -

22

22 -

23

23-0

0

Aika

Liik

enne

mää

rä (a

jon.

/h)

Ouluun Kempeleeseen Yhteensä

Päiväliikenne LAM- asemalla 1201 (Mäntylä)26.3.-1.4.2007 (KVL-2006=32 830 ajon/vrk)

(KAVL-2006=35 408 ajon/vrk)

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

Ma Ti ke to pe la su

Liik

enn

emää

rä (

ajo

n./v

rk)


ka = 36900

Päiväliikenne LAM- asemalla 1226 (Kempele)26.3.-1.4.2007 (KVL-2006= 22 384 ajon/vrk)

(KAVL-2006 =23 383 ajon/vrk)

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

Ma Ti Ke To Pe La Su

Liik

enn

emää

rä (

ajo

n./v

rk)


ka = 25600

Tuntiliikenne LAM- asemalta 1226 (Kempele) 27.3.2007 Tiistai

0

1000

2000

3000

4000

5000

00 -

01

01-0

2

02-0

3

03-0

4

04-0

5

05-0

6

06-0

7

07-0

8

08-0

9

09-1

0

10-1

1

11-1

2

12-1

3

13 -

14

14 -

15

15 -

16

16 -

17

17 -

18

18 -

19

19 -

20

20 -

21

21 -

22

22 -

23

23-0

0

Aika

Liik

enn

emää

rä (

ajo

n./h

)


Päiväliikenne LAM- asemalla 1237 (Oulu)26.3.-1.4.2007 (KVL-2006=42 650 ajon/vrk)

(KAVL-2006= 47 550 ajon/vrk)

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000


Liik

enn

emää

rä (

ajo

n./v

rk)

Pohjoiseen Etelään Yhteensä

ka = 47600

Tuntiliikenne LAM- asemalta 1237 (Oulu) 27.3.2007 Tiistai

0

1000

2000

3000

4000

5000

00 -

01

01-0

2

02-0

3

03-0

4

04-0

5

05-0

6

06-0

7

07-0

8

08-0

9

09-1

0

10-1

1

11-1

2

12-1

3

13 -

14

14 -

15

15 -

16

16 -

17

17 -

18

18 -

19

19 -

20

20 -

21

21 -

22

22 -

23

23-0

0

Aika

Liik

enne

mää

rä (a

jon.

/h)

Pohjoiseen Etelään Yhteensä

Tuntiliikenne LAM- asemalta 1246 (Kuivasjärvi) 27.3.2007 Tiistai

0

1000

2000

3000

4000

5000

00 -

01

01-0

2

02-0

3

03-0

4

04-0

5

05-0

6

06-0

7

07-0

8

08-0

9

09-1

0

10-1

1

11-1

2

12-1

3

13 -

14

14 -

15

15 -

16

16 -

17

17 -

18

18 -

19

19 -

20

20 -

21

21 -

22

22 -

23

23-0

0

Aika

Liik

enne

mää

rä (a

jon.

/h)

Kelloon Ouluun Yhteensä

Päiväliikenne LAM- asemalla 1246 (Kuivasjärvi)26.3.-1.4.2007 (KVL-2006=21 215 ajon/vrk)

(KAVL-2006 = 22 545 ajon/vrk)

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000


Liik

enn

emää

rä (

ajo

n./v

rk)

Kelloon Ouluun Yhteensä

ka = 24000


Nykyinen poikkileikkaus ja sillatValtatietä 4 on parannettu useassa eri vaiheessa eri aikoina, mikä ilmenee muun muassa tien poikkileik-kauksissa. Nykyisellä tiellä ajokaista-, piennar- ja keskikaistaleveydet vaihtelevat siten, että vanhin osuus eli Kontikankangas-Laanila on kokonaismitoi-tukseltaan kapein ja uusimmat osuudet ovat leveim-mät. Tiellä on keskikaide Kaakkurin-Linnanmaan eri-tasoliittymien välisellä jaksolla.

Suunnitteluosuudella on 97 siltaa. Vanhimmat niis-tä on rakennettu 1960-luvun puolivälissä keskeisen kaupunkialueen kohdalle Pohjantien rakentamisen yhteydessä. Uudempia siltoja on rakennettu vuonna 1973 Joutsentien rakentamisen yhteydessä, Poikki-maantien rakentamisen yhteydessä vuonna 1983, Kempele-Kiviniemi -moottoriliikennetien rakenta-misen yhteydessä vuonna 1987, Kiviniemi-Laanila -moottoritien toisen ajoradan rakentamisen yhtey-dessä vuosina 1989 ja 1994 sekä Haaransilta-Kivi-niemi hankkeessa 2003.

Suurin ja merkittävin silta on Oulujoen ylittävä Ou-lujoen siltapari. Se muodostuu kahdesta betonisesta jännitetystä laattapalkkisillasta, joiden kokonaispituus on 139,3 metriä, jännemitat ovat 36+54+36 metriä ja hyötyleveys on 2 x 16,3 metriä. Sillan kantavuus on nykyisille liikennekuormille riittämätön. Pääpalkkien leikkauskestävyys on esimerkiksi sillan ulkoreunalla olevassa matalammassa palkissa vain puolet tarvit-tavasta. Kuormituskestävyyden lisääminen riittäväk-si on erittäin vaikeata, jopa mahdotonta.

Vuonna 2005-2006 Oulujoen siltoja on korjattu sekä päällys- että alusrakenteiden osalta. Alusrakenteiden korjauksen tavoitteena oli lisätä niiden käyttöikää siten, että myöhemmässä vaiheessa tehtävä pääl-lysrakenteen uusiminen voidaan toteuttaa nykyisen alusrakenteen varaan. Päällysrakenteille tehdyillä korjaustoimenpiteillä on vain pyritty antamaan sillalle lisää käyttöaikaa kannen uusimiseen saakka. Kevyen liikenteen alikäytäviä suunnitteluosuudella on 27. Tyypiltään sillat ovat paikalla valettuja tai ele-menteistä rakennettuja kehäsiltoja tai ulokelaattasil-toja, rakentamisaikansa perustyyppejä.

LiikenneturvallisuusValtatiellä 4 suunnittelujaksolla on sattunut viiden vuoden jaksolla 2002…2006 yhteensä 535 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista 97 on johtanut loukkaantumiseen. Kuolemaan johtaneita onnetto-muuksia on sattunut yksi. Tarkastelussa ovat muka-na moottoritien lisäksi myös eritasoliittymien rampit ja risteävät tiet 200 metrin etäisyydeltä ramppiliitty-mistä.

Onnettomuuksien kokonaismäärät ovat kasvaneet noin 10 % vuodessa. Henkilövahinko-onnettomuuk-sien suhteellinen osuus kokonaisonnettomuuksien määrästä on pienentynyt vuosittain 1-5 prosenttiyk-sikköä. Vuonna 2002 oli henkilövahinko-onnetto-muuksien osuus 24 % kaikista onnettomuuksista ja vuonna 2006 noin 11 %.

Onnettomuusmäärien perusteella ongelmallisimmat eritasoliittymät ovat Oulu, Laanila, Isko ja Linnan-maa. Suunnittelujakson päiden eritasoliittymissä onnettomuuksia on sattunut vähän. Eritasoliittymien välisistä osuuksista eniten onnettomuuksia on sattu-nut Oulun ja Laanilan välisellä osuudella.

Tieosuuksittain on laskettu onnettomuustiheydet ja –asteet eritasoliittymien välisiltä osuuksista. Laskel-massa ovat mukana vain varsinaisen moottoritien onnettomuudet, rampeilta mukana ovat vain liittymis- ja erkanemiskaistojen onnettomuudet. Laskelman tarkkuutta heikentää onnettomuuksien puutteellinen paikkatieto, koska osa onnettomuuksista paikantuu kartalla valtatien ja risteävän tien risteämispistee-seen ja näistä onnettomuuksista suurin osa on yksit-täisonnettomuuksia.

Onnettomuustietojen perusteella voi päätellä, että nämä onnettomuudet ovat sattuneet rampilla tai er-kanemis- / liittymiskaistoilla. Näistä onnettomuuk-sista tieosuuksien tiheys- ja astelaskelmiin on otettu noin 10 %.

Suomen moottoriteillä henkilövahinko-onnettomuuk-sien onnettomuustiheys ja -aste ovat keskimäärin 35 ja 4,4 (aikajakso 1997-2001). Vuonna 2005 keskiar-vot ovat olleet 25,1 ja 3,2 ja vuonna 2006 33,8 ja 4,3

Onnettomuustiheyksissä ja -asteissa huomio kiinnit-tyy Kontinkankaan ja Iskon väliseen tiejaksoon, jolla suhdeluvut ovat kasvaneet selvästi edellisestä viisi-vuotiskaudesta ja ovat myös selvästi valtakunnallisia keskiarvoja suurempia. Onnettomuuskehityksessä näkyy todennäköisesti moottoritien kapasiteetin lop-puminen. Osasyynsä voi olla myös erityisesti Laani-lan ja Iskon välillä muusta moottoritiejaksosta poik-keava tiegeometria ja poikkileikkaus. Tällä jaksolla on korkeuseroja, tiukahkoja kaarteita ja kapean tun-tuinen poikkileikkaus erilaisine kaiteineen ja lähellä olevine meluseinineen ja –valleineen. Myös liittymä-välit ovat lyhyitä ja ramppien geometria paikoin puut-teellinen.

Kontinkankaan eteläpuolisella suunnittelujaksolla ovat onnettomuuksien tunnusluvut pienempiä kuin pohjoisosalla. Näillä jaksoilla liikennemäärät ovat li-kimäärin samoja, mutta Kontinkankaan eteläpuolei-sella osuudella ovat esimerkiksi eritasoliittymien väli-matkat pitempiä kuin pohjoispuolella.

Tarkastelluista tasoliittymistä ongelmallisimmat on-nettomuuksien kokonaismäärällä mitattuna ovat Ou-lun, Laanilan ja Iskon ramppiliittymät verrattuna sekä muihin liittymiin että valtakunnallisiin vertailuarvoihin. Henkilövahinko-onnettomuuksien valossa esiin nou-sevat Laanilan länsipuoleinen ja Iskon itäpuoleinen liittymä. Tarkastelun tarkkuutta heikentää se, että tarkkoja ja yhteismitallisia liikennemääriä ei ole saa-tavissa kaikista suunnista, joten ne on poimittu eri lähteistä (tierekisteri, kaupungin liikennemalli) ja osa on jouduttu arvioimaan.

Moottoritien itäpuolisten ja länsipuolisten ramppiliitty-mien välillä pieniä eroja löytyy Kaakkurista, Oulusta ja Iskosta. Henkilövahinko-onnettomuuksia on sat-tunut niissä liittymissä, joissa on suuri liikennevirta moottoritieltä risteävälle tielle.

Tasoliittymien onnettomuusasteiden valtakunnalliset vertailuarvot ovat: valo-ohjatussa liittymässä kaikki-

Kuva 19. Nykyiset poikkileikkaukset.

12,5 14,25 11,753,0 2,0 3,01,

25

3,753,75 3,753,75

12,75 6,0 12,753,0 2,25 3,03,753,75 3,753,752,25

>5,0

Kaukovainionmeluvalli

Mäntylän ja Lintulanmeluvallit

>5,0

12,5 4,5 12,53,75 1,

25 3,753,753,75 3,753,751,25

12,25 6,5 12,253,0 1,

75 3,03,753,75 3,753,751,75

Välivainionmeluvalli+seinä

4,8...6,1 3,0

Puolivälinkankaanja Iskon meluvallit

12,5 14,25 11,753,0 2,0 3,01,

253,753,75 3,753,75

Sisä

pienn

ar

Ulko

pienn

ar

Ajokaistat

Kempele - Kaakkuri

Kaakkuri - Oulu

Oulu - Laanila

Laanila - Linnanmaa

Linnanmaa - Kello


Taulukko 1. Onnettomuustiheydet eri liittymäväleillä v. 2002 – 2006 ja v 1997 – 2001.

Onnettomuustiheys (onnettomuutta 100 tiekilometriä kohden)

v. 2002 - 2006 v. 1997 – 2001

1

tieosuuskaikki

onnettomuudethenkilövahinko-onnettomuudet

henkilövahinko-onnettomuudet

Kempele – Ouluntulli 111,8 15,3 -Ouluntulli – Kaakkuri 139,4 26,1 17,6Kaakkuri – Lintula 242,3 26,2 6,2Lintula – Oulu 193,5 9,7 12,6Oulu – Kontinkangas 192,8 24,1 60,9Kontinlangas – Laanila 587,9 144,0 60,2Laanila – Isko 323,6 89,9 27,0Isko – Linnanmaa 232,3 30,3 10,1Linnanmaa - Pateniemi 222,4 44,5 37,1Pateniemi - Kello 94,9 31,6 -Lähteet1 Valtatien 4 parantaminen välillä Ouluntulli – Raitotie, Kehittämissuunnitelma, 2003

Taulukko 1. Onnettomuustiheydet eri liittymäväleillä v. 2002 – 2006 ja v. 1997 – 2001.

Taulukko 2. Onnettomuusasteet eri liittymäväleillä v. 2002 – 2006 ja v 1997 – 2001.

Onnettomuusaste / -riski (onnettomuutta 100 miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti)

v. 2002 - 2006 v. 1997 – 2001

1

tieosuuskaikki




Taulukko 3. Onnettomuusasteet ramppien ja katujen välisissä liittymissä v. 2002 – 2006.

Onnettomuusaste / -riski (onnettomuutta miljoonaa liittymään saapuvaa ajoneuvoa

kohden)v. 2002 - 2006

kaikkionnettomuudet


Liittymä länsipuoleinenliittymä

itäpuoleinenliittymä

länsipuoleinenliittymä


Kempele 0,011 0,031 0,001 0,011

Ouluntulli 0,00 0,00 0,00 0,00Kaakkuri 0,301 0,051 0,021 0,021

Lintula 0,15 0,16 0,02 0,00Oulu 0,512 0,402 0,022 0,082

Kontinkangas 0,022 0,172 0,002 0,042

Laanila 0,492 0,612 0,142 0,102

Isko 0,541 0,381 0,071 0,131

Linnanmaa 0,16 0,151 0,05 0,011

Pateniemi 0,01 0,02 0,00 0,01Kello 0,00 0,01 0,00 0,001 Liikennevalo-ohjaus rakennettu tarkastelujakson aikana 2 Liikennevalo-ohjattu liittymä koko tarkastelujakson ajan muut liittymät valo-ohjaamattomia

Taulukko 2. Onnettomuusasteet eri liittymäväleillä v. 2002 – 2006 ja v. 1997 – 2001.

Taulukko 2. Onnettomuusasteet eri liittymäväleillä v. 2002 – 2006 ja v 1997 – 2001.

Onnettomuusaste / -riski (onnettomuutta 100 miljoonaa ajoneuvokilometriä kohti)

v. 2002 - 2006 v. 1997 – 2001

1

tieosuuskaikki




Taulukko 3. Onnettomuusasteet ramppien ja katujen välisissä liittymissä v. 2002 – 2006.

Onnettomuusaste / -riski (onnettomuutta miljoonaa liittymään saapuvaa ajoneuvoa

kohden)v. 2002 - 2006

kaikkionnettomuudet


Liittymä länsipuoleinenliittymä


länsipuoleinenliittymä


Kempele 0,011 0,031 0,001 0,011

Ouluntulli 0,00 0,00 0,00 0,00Kaakkuri 0,301 0,051 0,021 0,021

Lintula 0,15 0,16 0,02 0,00Oulu 0,512 0,402 0,022 0,082

Kontinkangas 0,022 0,172 0,002 0,042

Laanila 0,492 0,612 0,142 0,102

Isko 0,541 0,381 0,071 0,131

Linnanmaa 0,16 0,151 0,05 0,011

Pateniemi 0,01 0,02 0,00 0,01Kello 0,00 0,01 0,00 0,001 Liikennevalo-ohjaus rakennettu tarkastelujakson aikana 2 Liikennevalo-ohjattu liittymä koko tarkastelujakson ajan, muut liittymät valo-ohjaamattomia

Taulukko 3. Onnettomuusasteet ramppien ja katujen vä-lisissä liittymissä v. 2002 – 2006.

Kuva 20. Liikenneonnettomuudet 2002-2006.

eläin m. ajon yksitt. pp jk A D G J M kuolemaan johtanut onnettomuus B E H K N loukkaantumiseen johtanut onnettomuus C F I L O omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus

C

F I I

F F

FF

I EFFI

I

FF

FF

F

FFFFFFFFIIFFII

IFI

FFC

F IF

IFI F

FFFFFFFFFFFFIFFI

B F F

FFF I I I I I I II I

IF F

FFFFIIN FFIE I

IF

EEEFFF

F

EEEEFFFFFFFFFII

E

FF I F FF

EIKE

FFF

EEEFFFFFFFFFFFFFI

FFHIHHFII

IHE F II I

H II

II EFFF

CEF

EFI

E I

FE

F

F

F

EE

FI

EFFHHHIIIIIIIIIE

C

IFF

EEFFFFFFFI

I

EEEFFFFFF

E

FFFF

I

EF

F

CEFFFIIIIIII

CEFFFFFFFI

EF

CFI

IIF

F IC

E EE EE FF FF FF FF FF I

E

F

F

FGICF

C

FF

CCFIFC

EEFFFFFFI

E F F

E F

EEII

IHB F

I

FFBF HH FFI

F F

CII

EFIBFFIF

I

F F F F F F F F F F H I I

E F

H

C FF F

I

F

F

I

H

C H

C

I

CE

CC CC

B C

HFI

I

E

E

CFI

E F F F F F I I I

IE

HIC

F F FF

FFI

II IEI

F FF FF FF

F F FFC I

C

E

I I

IF IH I

II

C

I

CI

FE

IF

CC

F

CFH

EI I

I

FI

I

FF I

HII

Kello

Pateniemi

Linnanmaa

Isko

Laanila

Oulu

Lintula

Kaakkuri

Ouluntulli

Kempele

Kontinkangas

en onnettomuuksien aste on 0,42 ja henkilövahinko-onnettomuuksien 0,10. Valo-ohjaamattoman T-liitty-män vertailuluvut ovat 0,37 ja 0,12

Kevyt liikenneValtatien 4 poikittainen sekä tien suunnassa oleva kevyen liikenteen verkko on tiheä ja kevyen liiken-teen reitit ovat pääasiassa autoliikenteestä erote-tuilla erillisillä kevyen liikenteen väylillä. Yleisenä suunnitteluperiaatteena Oulun seudulla on ollut se, että kevyen liikenteen väylät johdetaan eritasoliitty-mien ulkopuolelle, jolloin tasoristeämisiä katuver-kolla olevien ramppiliittymien kanssa ei synny. Em. periaatteesta on poikettu ainoastaan Kontinkankaan eritasoliittymässä, jossa kevyen liikenteen väylät ris-teävät ramppiliittymiä liikennevalojen kautta. Oulu-joen ylittävällä osuudella kevyen liikenteen väylä on erotettu moottoritiestä kaiteilla.

JoukkoliikenneOulun seudulla on selkeänä tavoitteena nopean jouk-koliikenteen lisääminen erityisesti työmatkaliikenteen aikana sekä naapurikunnista Ouluun että Oulun si-sällä. Valtatien 4 (Pohjantie) rooli on tavoitteen toteu-tumisessa ratkaiseva. Suunnitteluosuudella ajetaan tällä hetkellä arkisin vilkkaimman työmatkaliikenteen aikana kuitenkin vain muutama joukkoliikennevuoro naapurikunnista Oulun keskustaan. Vuoroja ei voi kuitenkaan hyödyntää Pohjantien osuudella, koska eritasoliittymien yhteydessä ei ole pysäkkejä. Pysäk-kien puuttumista on käytetty bussiyrittäjien puolelta yhtenä perusteena vuorojen vähäisyydelle. Jouk-koliikenteen kokonaistoimivuuden kannalta tärkeitä tekijöitä ovat moottoritien lisäksi myös rinnakkais-väylien, saattoliikenteen, vaihtopysäkkien ja kevyen liikenteen yhteyksien toimivuus ja laatutaso.

Liikenteen hallinnan nykytilaValtatielle 4 välille Haaransilta-Räinänperä on laadit-tu 2006 yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma muut-tuvista nopeusrajoituksista, varoitusmerkeistä ja tie-dotusopasteista. Järjestelmä sisältää yhteensä 91 vaihtuvaa nopeusrajoitusmerkkiä, neljä muuttuvaa ajoradan yläpuolista tiedotusopastetta, 15 varoitus-merkin ja tiedotusopasteen yhdistelmää, viisi tiesää-asemaa, 16 keli- ja liikennekameraa ja 14 liikenteen automaattista mittauspistettä. Vuonna 2006 valmis-tui muuttuvista nopeusrajoitusmerkeistä myös raken-nussuunnitelma välille Lintula-Isko.

Nykyisin Oulun eritasoliittymän ja Laanilan välillä on seitsemän vaihtuvaa nopeusrajoitusmerkkiä, joi-ta ohjataan sään, kelin ja liikennetilanteen mukaan. Koko tiejaksolla Haaransilta-Räinäperä on yhteensä viisi tiesääasemaa, 10 liikenteen automaattista mit-tauspistettä ja kahdeksan kameraa.

Tiehallinto on asentanut vuonna 2008 valtatielle 4 Oulun kohdalle matka-aikatietoa kerääviä digitaalisia videokameroita. Kameroiden tallentamaa tietoa käy-tetään Tiehallinnon omiin tarkoituksiin eikä sitä käy-tetä esimerkiksi poliisin nopeudenvalvontaan. Tien-käyttäjien tietosuoja ei ole uhattuna, koska rekiste-rinumeroita ei kerätä muistiin ja tieto katoaa heti sen jälkeen, kun rekisterinumero havaitaan seuraavalla kamerapisteellä. Tiehallinto ei tarjoa ajantasaista lii-kennetietoa suoraan asiakkaille, vaan tieto siirtyy yri-tysten ja palveluntuottajien käyttöön. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenteen sujuvuudesta tie-dottamiseen, navigaattoreissa, matkapuhelimissa tai Internetissä. Toistaiseksi sopimuksia Tiehallinnon ja palveluntuottajien välille ei ole syntynyt.


Kuva 21. Nykyisen tien palvelutasot 2007 ja 2030.

ErikoiskuljetuksetSuurten erikoiskuljetusten runkoreitti kulkee valtatien 4 kautta Oulun läpi. Nykytilanteessa Oulu joudutaan kuitenkin ohittamaan kokonaan muuta tieverkkoa pit-kin. Esteinä ovat Kiviniemessä ja Laanilan liittymästä pohjoiseen sijaitsevat moottoritien ylittävät sillat, joita ylikorkeat kuljetukset eivät voi kiertää ramppeja pit-kin. Korkeiden kuljetusten esteenä ovat myös matalat portaalit, joita ei voi kiertää. Näitä on mm. Professo-rintiellä ja Laanilan ja Kontinkankaan eritasoliittymi-en rampeilla. Painaville kuljetuksille Oulujoen siltojen kantavuus ei riitä. Niiden on käytettävä Erkkolan tai Sangin siltaa joen ylitykseen.

1.7 Maaperä- ja pohjaolosuhteet

Maaperä suunnittelualueen eteläpäästä vireillä ole-van Zatelliitin eritasoliittymän pohjoispuolelle on pääosin silttiä, savista silttiä ja silttistä hiekkaa sekä paikoin savea. Painuvat silttikerrokset ovat paksuja, monin paikoin useita kymmeniä metrejä. Silttikerrok-set ohenevat pohjoiseen päin ja maaperä muuttuu hiekkaisemmaksi. Ouluntullin eritasoliittymän koh-dalla maaperä on pääosin tiiviissä tilassa olevaa hiekkaa ja moreenia. Kallio on ylimmillään noin 3 m syvyydellä maanpinnasta. Kaakkurin eritasoliittymän läheisyydessä maaperä muuttuu jälleen silttiseksi ja paikoin saviseksi. Tiivis pohjamoreeni on noin 10…12 m syvyydessä. Silttikerrokset ohenevat jälleen Palokankaantien eteläpuolella, missä löyhien kerros-ten paksuus on noin 5 m.

Lintulan ja Oulun eritasoliittymien kohdalla maaperä on enimmäkseen keskitiiviissä tilassa olevaa hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Maaperässä on välikerroksina sa-vista silttiä. Kontinkankaan ja Linnanmaan eritasoliit-tymien välillä maaperä on enimmäkseen keskitiiviis-sä…tiiviissä tilassa olevaa hiekkaa ja moreenia. Lin-nanmaan kohdalla maaperä on pääosin keskitiiviissä tilassa olevaa silttistä hiekkaa ja hiekkaa, muuttuen hiekkaisemmaksi Pateniemen eritasoliittymän lähei-syydessä.

Pohjavesi voi olla etenkin alavilla osuuksilla lähellä maanpintaa.

1.8 Ongelma-analyysi

LiikenneValtatien 4 liikenteen toimivuus suunnitteluosuudel-la on hyvä nykytilanteessa muilla osuuksilla paitsi Oulujoen ylittävällä tiejaksolla, jolla esiintyy ruuhkia aamu- ja iltahuipputuntien aikana. Nopeustaso on silloin tällä jaksolla 60-70 km/h ja nopeuksien vaih-telu on erittäin suurta. Sujuvuusongelmaa pahentaa se, että moottoritien liikennevirta koostuu tällä osuu-della sekä pitkämatkaisesta että vain joen ylittäväs-tä lyhytmatkaisesta liikenteestä. Nämä liikennevirrat eivät ehdi sekoittua Oulun-Kontinkankankaan-Laa-nilan eritasoliittymien lyhyiden välimatkojen takia, mikä aiheuttaa liikennevirtaan haitariliikkeen, joka korostaa autojen nopeuseroja. Tämä osuus on erit-täin herkkää liikenteen häiriöille. Mikäli moottoritien toinen ajokaista tukkeutuu esimerkiksi liikenneonnet-tomuuden seurauksena, kasvavat autojonot toisel-la kaistalla kilometrien pituisiksi ja autojono yhdellä kaistalla liikkuu vain matelemalla.

Laanilasta etelään johtavan silmukkarampin suu-ri liikennemäärä (noin 900 ajoneuvoa tunnissa) ja rampin tiukka geometria aiheuttavat sen, että liitty-minen moottoritielle on erittäin vaikeaa. Myös muu-tamissa muissa eritasoliittymissä on liittymis- ja er-kanemisrampeilla ongelmia liian lyhyiden kaistojen ja pienisäteisen vaakageometrian takia. Muutamissa ramppien ja katuverkon liittymissä on toimivuuson-gelmia. Pahimmat kohdat ovat Kaakkurin ja Kempe-leen eritasoliittymien läntiset ramppiliittymät, joissa liikenteen jono ulottuu iltaruuhkan aikana hetkittäin moottoritielle.

Henkilövahinkoihin johtaneiden liikenneonnetto-muuksien valossa päätiellä on turvallisuuspuutteita tiejaksolla Kontinkangas – Isko. Tasoliittymistä on-gelmallisin on Laanilan länsipuoleinen ramppiliitty-mä, jossa henkilövahinko-onnettomuusaste ylittää valtakunnallisen keskiarvon. Onnettomuuksien koko-naismäärillä mitattuna ovat Oulun, Laanilan, Iskon ja Linnanmaan eritasoliittymät riskialttiita kohtia.

Liikennemäärät valtatiellä 4 ja sille johtavilla väylillä kasvavat voimakkaasti, koska huomattava osa uu-sista asunto- ja työpaikka-alueista sijoittuu valtatien 4 lähialueelle. Ilman parantamistoimenpiteitä liikenteen turvallisuus- ja toimivuusongelmat laajenevat Oulujo-en ylittävältä osuudelta koko suunnittelujaksolle. Ou-lujoen ylittävällä jaksolla liikenteen toimivuus heikke-nee lähivuosina edelleen, välityskyvyn yläraja lähes-

tyy, liikenteen häiriötilanteet lisääntyvät merkittävästi ja samalla tiejakson liikenneturvallisuus heikkenee. Liikennemäärien ollessa välityskyvyn ylärajalla auto-jen nopeudet laskevat jyrkästi. Nopeuserojen kasva-essa haitariliike lisääntyy, jolloin liikenneturvallisuus ja ajomukavuus heikkenevät.

Huom:300.ht tarkoittaa tuntiliikennemäärää ja tässä hankkeessa se on likimäärin arki-iltapäivän koko huipputunnin liikennemäärä. 100.ht edustaa em. jakson sisällä olevaa alle tunnin kestävää liikenemäärää ja 50.ht on edelleen vielä lyhyemmän jakson lii-kennemäärä.


YmpäristöValtatien 4 laatukäytävän kehittäminen Oulun seu-dun imagon kohottajaksi on haasteellista, sillä lä-hiympäristön maankäyttö sanelee pääperiaatteet: Asuinalueet on suojattava melulta, jolloin väylätilan sulkeutuneisuudesta ja ”putkimaisuudesta” on miltei mahdoton päästä eroon. Melusuojausten ja viherra-kentamisen harteille tuntuu jäävän lähes koko este-tiikan toteuttamisen velvoite.

Yleissuunnittelun yhteydessä tehtyjen melulaskelmi-en mukaan nykyiset melusuojaukset ovat suurelta osin riittämättömiä ja melusuojausten kaupunkivallis-ta tasoa pitää parantaa. Tämä on yksi rajoittava ja haastava reunaehto lisää viihtyisän kaupunkimoot-toritien suunnittelussa. Melusuojausten korotusvaa-timukset syövät lisätilaa väylälle varatusta puisto-käytävästä. Vallien esteettinen muotoilu vaatii myös tilaa, mikä on usein ristiriidassa olemassa olevan puuston säilyttämisajatuksen kanssa.

Rakennetuilla osuuksilla rakentamisen laadun ja kor-keatasoisuuden hallinta ei ole ohjattavissa tämän

Kontinkankaan-Laanilan väli tiistaina 16.10.2007 klo 16.16 Palvelutaso on D, ”liikennevirta on tiheää, ajonopeuden valintamah-dollisuudet ovat vähäiset, liikkuminen koetaan epämiellyttäväksi, pienikin liikennemäärän lisäys saattaa aiheuttaa vakaviakin häiriöitä liikennevirrassa”

Ulompien kaistojen keskinopeus ja -hajontaLAM 1237, tiistaina 27.3.2007

50

60

70

80

90

100

110

120

7 8 9 15 16 17Aamun tunnit Iltapäivän tunnit

(Ouluun päin) (Oulusta poispäin)

nope

us [k

m/h

]

50

60

70

80

90

100

110

120

Kuva 22. Kontinkangas-Laanila osuuden nopeusvaihte-luita 2007.

suunnitelman puitteissa, vaan on luotettava siihen, että ”laatukäytäväkriteeri” pitää huolen väylätilaan avautuvien rakennettujen osuuksien näkymien este-tiikasta. Tietty huoli etenkin kaupallisen rakentamisen näkyvyyden tavoittelun vaikutuksista tiemiljööseen kuitenkin itää. Toisaalta esimerkiksi Teknologiakylän rakennusrintama täyttää hyvän arkkitehtuurin tun-nusmerkit, mutta rakennuksista näkyy vallien takaa tiemaisemaan vain yksi maamerkki.

Oulun seudun laatukäytävän suunnittelusuositus pitää sisällään seuraavaa: “Yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä seudun ominaispiirteitä vahvistavaan, vetovoimaiseen sekä korkeatasoiseen kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan. Alueella olevat ympäristöarvot on säilytettävä ja ar-vokkaat näkymät pidettävä avoimina.” Kempeleen taajaman osayleiskaavan muutoksessa on maan-käyttö Zatelliitin alueella rajattu siten, että avoin pel-tomaisema ja sen kaukonäkymät Kempeleenlahden suuntaan säilyvät kapeana sektorina.

Valtatien 4 parantaminen on tarpeellista ympäristö-kuvankin kannalta, sillä tieympäristön laatu ei täytä korkeatasoisen kaupunkimoottoritien imagovaati-muksia ja meluntorjunta on riittämätöntä. Kun tavoi-tellaan korkeatasoista ja yhtenäistä tieympäristöä, joudutaan yhtenäisen kokonaisuuden nimissä ehkä ratkaisuihin, jotka saattavat yksittäisinä toimenpi-teinä tuntua epäloogisilta (esimerkiksi muutamien nykyisten meluseinien purkaminen ja korvaaminen kokonaisratkaisuun paremmin soveltuvilla melusuo-jausrakenteilla). Olevien meluseinien ja kaiteiden arkkitehtuurin sovittaminen väylän ”uuteen urbaa-niin” kokonaisilmeeseen on myös haastavaa.

26 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma TAVOITTEET

2 TAVOITTEET

Valtatien 4 yleissuunnitelman tavoitteet on jaoteltu koskemaan:

suunnitteluprosessia ja suunnitelman laatua - teknisten ratkaisujen suunnittelua ja mitoitusta. -

Suunnitteluprosessi ja suunnitelman laatuVuorovaikutus

Suunnitteluprosessi hoidetaan siten, että se täyt- •tää maantielain mukaisen yleissuunnitelman vaa-timukset. Työn eteneminen on avointa, osallistu-vaa ja vuorovaikutteista.Suunnittelua voidaan seurata Tiehallinnon inter- •net-sivulta ja hankkeen kuulemis- ja osallistumisti-laisuuksista tiedotetaan myös lehdistön kautta.Vuorovaikutteisuus käsitetään paitsi saadun pa- •lautteen huomioonottamiseksi myös liikenteen ja maankäytön samanaikaiseksi suunnitteluksi, jos-sa sekä liikennejärjestelyjen että maankäyttörat-kaisujen suunnittelu vaikuttavat toisiinsa.

Työn sisältö

Yleissuunnitelman tulee oheisaineistoineen ja sii- •hen sisältyneen vuorovaikutuksen pohjalta antaa kattavat lähtökohdat tiesuunnitelman tekemiselle. Tavoitteena on, että yleissuunnitelman ja siitä saa- •tujen lausuntojen pohjalta voidaan tehdä hanketta koskeva maantielain mukainen hyväksymispää-tös.Yleissuunnitelmassa esitetään monipuolisesti •ja selkeästi rahoituspäätöksen aikaansaamista edesauttavat hankkeen perustelut ja tavoitteet.

Vaiheittain toteuttaminen

Yleissuunnitelman laatimiseen ja tieosuuden ke- •hittämiseen sovelletaan neliporrasajattelua.

Toimenpiteiden vaiheittain toteuttaminen esi- -tetään siten, että käytetään mahdollisimman monipuolisesti maankäyttöön, liikkumiseen, kulkumuotoon, liikenneverkon käytön tehosta-miseen ja pieniin parannustoimenpiteisiin liitty-viä toimenpiteiden keinovalikoimia ennen järei-tä uusinvestointeja.Neliporrastarkastelussa otetaan huomioon val- -tatien 4 tiekäytävä (päätie + rinnakkaistiestö). Erityistä huomiota kiinnitetään ensimmäisten toteutusvaiheiden ratkaisuihin.

Hankkeen toimenpideohjelma tehdään yhteis- •työssä alueen liikennejärjestelmä- tms. vastaavi-en tahojen kanssa, jotta toimenpidevalikoimaan saadaan yleissuunnitelmanhankkeen lisäksi myös muut toimenpiteet ja niiden käyttökelpoisuuteen voidaan sitoutua mahdollisimman laajasti.

Neliporrasperiaatteen ensimmäisen portaan -luontevin soveltamisvaihe on liikennejärjestel-mäsuunnitelma tai maankäytön suunnitteluun liittyvä yleiskaavan tai osayleiskaavan liikenne-suunnittelu. Valtatien 4 yleissuunnitelmassa otetaan kantaa -myös tähän ja annetaan suosituksia esimerksi seuraavaa Oulun seudun liikennejärjestelmä-suunnitelmaa varten.

LiikenneLiikenneturvallisuus

Toimenpiteiden tulee parantaa päätien ja siihen •välittömästi liittyvän tie- ja katuverkon liikennetur-vallisuutta ja vähentää erityisesti vakavien onnet-tomuuksien riskiä. Henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien •määrän tulee vähentyä siten, että moottoritiejak-solla ja sen liittymissä ei ylitetä valtakunnallisia henkilövahinko-onnettomuusasteen ja -tiheyden keskiarvoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Kontinkankaan •-Iskon välisen tiejakson liikenneturvallisuuden pa-rantamiseen.

Tie- ja liikenneolosuhteet

Valtatietä 4 kehitetään korkeatasoisena kaupunki- •moottoritienä Oulun kaupunkiseudulla. Tiejakso on sekä kansainvälisen päätieverkon että •Suomen korkealaatutieverkon osa, mikä otetaan huomioon suunnitelmaa laadittaessa. Tie- ja liikenneolosuhteiden tulee olla mahdolli- •simman homogeeniset suunnitteluosuudella ja sen eritasoliittymäväleillä.

Palvelutaso

Moottoritien ja sen ramppiliittymien mitoituksessa •palvelutasotavoitteena on C (HCM-2000), johon tulee päästä myös säännöllisesti toistuvien liiken-teen huippujen aikana.

Kuormitetuimmissa kohdissa voidaan sallia palve- •lutasojen C ja D puolivälin tasoa kuvaava palvelu-taso D50, (”puoli D”)

(Palvelutasolla C on liikennetiheyden maksimiar-vo ajokaistaa kohti tiekilometrillä 16 henkilöautoa ja palvelutasolla D enintään 22 henkilöautoa)

Moottoritien nopeustavoite on 100 km/h. Nopeus- •rajoitusten vaihtelu liikennetilanteen, keliolosuh-teiden tms. tekijöiden takia hoidetaan liikennetele-matiikan avulla, jolloin nopeusrajoitus voi olla mak-simissaan 120 km/h tai minimissään 60 km/h. Liikenteen häiriötilanteiden hallintaan ja reittiopas- •tukseen käytetään telematiikkaa.

Joukkoliikenne

Moottoritiellä ja sen rampeilla varaudutaan moot- •toritietä käyttävään nopeaan joukkoliikenteeseen. Suunnitelmaratkaisuilla tuetaan joukkoliikenteen •sujuvuutta parantavia järjestelyjä. Pysäkkijärjestelyt suunnitellaan sekä joukkoliiken- •teen että jalankulkuliikenteen liikenneturvallisuu-den ja liikenteen sujuvuuden kannalta korkealuok-kaisiksi. Suunnittelun lähtökohtina ovat nopeiden joukkolii- •kennereittien pysäkkitarpeet, mahdolliset vaihto-pysäkit, liityntäpysäköinti ja yhteydet niille:

OULA-järjestelmää hyödynnetään rakentamal- -la busseille liikennevaloetuisuusjärjestelmä rampeille päihin

(OULA on paikallisliikenteen reaaliaikainen in-formaatio- ja liikennevaloetuusjärjestelmä, joka kattaa yli 2000 pysäkkiä 12 kunnan alueelta Ou-lun kaupunkiseudulla sekä neljän liikennöitsijän lähes 150 linja-autoa)

34 Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmätyön kehittäminen

UUDET TOIMINTAMALLIT JA NIIDEN VAIKUTUS SUUNNITTELUUN

4.2 Neliporrasperiaate ja käyttäjälähtöisyys

Liikennejärjestelmien kehittämisessä on viime vuosina painotettu yhä enemmän asiakaslähtöisyyttä sekä liikkumisen ja liikenteen hallinnan näkö-kulmaa. Suunnitelmissa ja niiden laadinnassa tämä on korostanut uuden-tyyppisiä lähestymistapoja ja ratkaisumalleja mm. vuorovaikutuksen järjes-tämisessä ja kehittämistarpeiden arvioinnissa. On havaittu, että asiakas- tai käyttäjälähtöinen lähestymisnäkökulma voi johtaa selvästi erilaisiin päätel-miin, kuin infrastruktuurilähtöinen, liikenneteknistä toimivuutta painottava ongelma-analyysi. Neliporrasperiaate on puolestaan teoriassa monipuolista-nut liikennejärjestelmäsuunnittelun keinovalikoimaa, mutta nostanut käytän-nön toteutusta suunniteltaessa esille täysin uudenlaisia yhteistyömalleihin ja resursointiin liittyviä haasteita. Neliporrasperiaatteen mukaisen tarkastelun tuloksena on useiden toimija-tahojen yhteistyönä suunniteltava ja toimeenpantava hankkeiden ja toimen-piteiden kokonaisuus, kehittämispolku. Neliporrasperiaate voidaan nähdä keinona lisätä analyysiin liikennejärjestelmänäkökulmaa ja monipuolistaa keinovalikoimaa. Neliporrasperiaate onkin pikemmin tapa jäsentää keinoja ja eri toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia, kuin tavoite sinänsä.

Kuva 2. Neliporrasperiaate Tiehallinnossa.

Neliporrasanalyysi alkaa ongelman analysoinnilla ja tarpeiden selvittämisel-lä. Koska ratkaisujen keinovalikoimassa on rakentamistoimenpiteiden ohella myös liikkumistarpeiden vähentäminen, kulkutapojen käyttöön vaikuttaminen ja nykyisten liikenneväylien tehokas käyttö, tarvitaan perinteistä infrastruk-tuurin ominaisuuksia painottavaa tarkastelutapaa laajemmat taustatiedot ja parempi ymmärrys eri liikkujaryhmistä, liikkumistarpeista ja näitä tarpeita synnyttävistä tekijöistä (mm. maankäyttö.). Neliporrasperiaate liittyykin vahvasti käyttäjälähtöiseen lähestymistapaan. Käytännössä suunnittelutyössä haetaan vastauksia kysymyksiin: miksi ihmi-nen liikkuu ja tekee matkoja ja mitkä tekijät selittävät matkojen syntymisen ja kulkutavan valinnan? Suunnittelussa pyritään siis ymmärtämään liikkumis-tarpeita, syitä liikkumisen taustalla, mikä edellyttää tarvelähtöistä ryhmittelyä. Neliporrasperiaatteen toisella portaalla pyritään puolestaan liikennejärjes-telmän, järjestelmän osan tai palvelujen parempaan hyödyntämiseen ja te-

Liikenneverkon käytön tehostaminen

Pienet parantamistoimet

Uusinvestoinnit

Vaikuttaminen maankäyttöön/ liikennetarpeeseen ja kulkumuodon valintaan

Toimenpiteet

Tavoitteena sovitunpalvelutason varmistaminenpitkällä aikavälillä

Ratkaisuna erityyppisiä toimenpiteitä yhdisteleväkehittämispolku

Toimenpiteet

Toimenpiteet

ToimenpiteetLiik

enne

järje

stel

män

läht

ökoh

dat

ja k

ehitt

ämis

tarp

eet

Liikenneverkon käytön tehostaminen

Pienet parantamistoimet

Uusinvestoinnit

Vaikuttaminen maankäyttöön/ liikennetarpeeseen ja kulkumuodon valintaan

Toimenpiteet

Tavoitteena sovitunpalvelutason varmistaminenpitkällä aikavälillä

Ratkaisuna erityyppisiä toimenpiteitä yhdisteleväkehittämispolku

Toimenpiteet

Toimenpiteet

ToimenpiteetLiik

enne

järje

stel

män

läht

ökoh

dat

ja k

ehitt

ämis

tarp

eet

Kuva 23. Neliporrasperiaate. Turvataan matkaketjujen toimivuus, mikä tar- -koittaa:

Liityntäpysäköinti henkilöautoille ja polku- �pyörille.Pysäköinti henkilöautojen saattoliikenteelle. �Järjestetyt vaihdot bussista toiseen. �Risteävän tien pysäkit lähelle valtatien 4 py- �säkkejä, josta lyhyet, esteettömät ja opaste-tut yhteydet.

Kaikki merkittävät nopean joukkoliikenteen -vaihtopysäkit varustetaan ajantasaisella infor-maatiolla.

Pysäkeillä jaetaan tietoa valtatietä 4 pitkin �kulkevasta liikenteestä ja risteävien väylien joukkoliikenteestä.

Kevyt liikenne

Hankkeeseen sisältyvät kevyen liikenteen reitit •suunnitellaan turvallisiksi ja jatkuviksi. Risteämisjärjestelyt ramppien/katujen liittymissä •suunnitellaan joko eritasoisiksi tai liikennevalojen kautta.

27Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma TAVOITTEET

Maankäyttö ja ympäristöMaakuntakaavan ja yleiskaavan laatukäytävä-mer-kintä on ohjeena maankäytön ja kaupunkikuvan ke-hittämisessä.

Maankäyttö ja kaavoitus

Tie-, eritasoliittymä- ja katujärjestelyjen tulee so- •pia mahdollisimman hyvin kaupunkirakenteeseen, maankäyttöön ja kaupunkikuvaan sekä niiden ke-hittämisen tavoitteisiin.

Valtatien 4 yleissuunnitelman lähtökohtina ovat -hyväksytyt kaavat ja maankäyttösuunnitelmat sekä suunnitellut hankkeet.

Maisema ja kaupunkikuva

Suunnitteluosuus on osa Oulun seudun laatukäy- •tävää. Sen tulee olla maisemallisesti ja kaupunki-kuvallisesti korkeatasoista ympäristöä. Tieympäristön visuaalisessa hahmottamisessa •on tärkeää esimerkiksi vesistöjen korostaminen, väylämaisemien tilanmuodostus, niiltä avautuvat näkymät ja rakentamisen mitoitus paikan yhdys-kuntarakenteellisen sijainnin mukaan. Erityistä huomiota kiinnitetään Oulujoen ylittävän •osuuden melusuojausten kaupunkikuvallisiin nä-kökohtiin.

Maisemarakenne

Maiseman muodot otetaan suunnitelman jaksotuk- •sen lähtökohdaksi ja maiseman niukkoja muotoja pyritään suunnitelmaratkaisuilla vahvistamaan ja selkeyttämään.

Kaupunkirakenne

Kaupunkirakenteen historialliset vaiheet otetaan suun nit telun lähtökohdaksi ja niitä käytetään hyväksi tieympäristön kehittämisessä.

Lähiövyöhykkeellä tie pidetään vihreässä käytä- •vässä alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti. Kaupunkirakentamista tuodaan näkyviin vihreällä •jaksolla määrätietoisen selkeinä kokonaisuuksi-na. Vihreää vyöhykettä hoidetaan nykyistä paremmin, •jotta tien käyttäjien mielikuva pusikkoisesta mai-semasta saadaan muuttumaan mielikuvaksi hoi-detun maiseman läpi soljuvaksi väyläksi.

Kaakkurin, Kasarminrannan, Peltolan-Värtön sekä •Metsokankaan ja Ritaharjun toimitilaympäristöt edustavat tai tulevat rakennuttuaan edustamaan uudempaa kaupunkisuunnittelua, joiden kaupun-kirakentamista tuodaan määrätietoisesti näkyviin.

Tiehen liittyvien varusteiden ja laitteiden laatutaso

Tien varusteiden, kuten valaisinten, kaiteiden ja o pas teiden sekä siltojen arkkitehtoniseen laatuun kiin nitetään huomiota.

Pyrkimyksenä on rauhallinen, mutta hyvää laatu- •tasoa ilmentävä tiearkkitehtuuri. Kalusteiden ei tarvitse välttämättä olla samanlaisia •koko suunnitteluosuuden mittaisella jaksolla vaan eri tyyppisten kalusteiden hallitulla käyttämisellä voidaan tuoda esiin tien historiallista tai maisemal-lista jaksotusta ja vähentää tien yksitoikkoisuutta. Toisaalta erittäin näkyvien ympäristöelementtien, kuten meluseinien ja kaiteiden suunnittelussa py-ritään arkkitehtoniseen yhtenäisyyteen tai yhteen-sopivuuteen. Pimeän vuodenajan vuoksi valaistuksella on tär- •keä rooli ympäristösuunnittelussa ja valaistuksella voidaan tuoda esille esimerkiksi tietaidetta. Linja-autopysäkit joudutaan sijoittamaan moottori- •tien asettamilla ehdoilla usein kauaksi kaupunkira-kenteesta.

Pysäkit tulee varustaa korkeatasoisilla ja hyvin -tuulelta ja sateelta suojaavilla katoksilla. Pysäkkien lähiympäristöjen suunnitteluun ja vii- -meistelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Ympäristö ja melusuojaukset

Ympäristön ja melusuojausten suunnittelussa täh- •dätään yhtenäisen urbaanin kaupunkimoottoritien syntymiseen.

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset

Toimenpiteiden suunnittelussa pyritään vähentä- •mään tien ja sen liikenteen aiheuttamaa estevai-kutusta sekä liikenteen melu- ja muita ympäristö-haittoja, enimmäismelutasoina käytetään valtio-neuvoston ohjeen mukaisia arvoja.

Tietaide

Tietaiteelle esitetään erityisten maisemakohtien tai •liikenneympäristöjen erityiskohtien korostamisen kannalta suositeltavia ja harkittuja sijoituspaikko-ja. Periaatteena on, että tietaidetta käytetään hyvän •tieympäristön viimeistelyssä ja tiemaiseman lisäri-kastuttajana etenkin autoilijan näkökulmasta. Harkittujen sijoituspaikkojen osalta ideoidaan tie- •taiteen yleispiirteisiä ilmenemismuotoja.

Talous Rakentamis- ja parantamistoimenpiteiden tulee •olla kustannustehokkaita, vaiheittain rakennetta-via ja elinkaariajattelua tukevia. Yleissuunnitelmaksi esitetään kustannuksiltaan •mahdollisimman edullinen ratkaisu, joka täyttää sille asetetut tavoitteet. Hankkeen tulee olla liikennetaloudellisesti kannat- •tava.

28 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma VAIHTOEHTOTARKASTELUT

3 VAIHTOEHTOTARKASTELUT

3.1 Lähtökohdat

Kempeleessä on vireillä taajaman osayleiskaavan muutos, jonka eräänä tavoitteena on osoittaa liike- ja työpaikka-alueita valtatien 4 ja radan väliselle Zatel-liitin alueelle. Alue sijoittuu valtatiellä 4 Kempeleen ja Ouluntullin eritasoliittymien väliselle alueelle, jon-ka täysimittainen hyödyntäminen edellyttää hyviä lii-kenneyhteyksiä. Valtatien 4 yleissuunnittelun yhtey-dessä tutkittiin, voidaanko Kempeleen ja Ouluntullin eritasoliittymien väliselle alueelle sijoittaa uusi erita-soliittymä ilman että moottoritien standardi heikkeni-si. Samalla tarkasteltiin Kempeleen – Kaakkurin vä-listä aluetta kokonaisuutena, jossa arvioitiin alueen maankäytön kehittämisen edellyttämää tie- ja katu-verkkoa sekä moottoritien liittymiä.

Ve 1C:

Zatelliitin ja Kempeleen eritasoliittymät on yhdistetty toisiinsa rinnakkaisrampeilla siten, että moottoritien nokkavälivaatimukset täyttyy. Rinnakkaistieverkko on kuten vaihtoehdossa 1A. Opastus pohjoisesta Kempeleen eritasoliittymään hoidetaan Zatelliitin eri-tasoliittymän kautta. Opastus etelästä Zatelliitin eri-tasoliittymään hoidetaan Kempeleen eritasoliittymän kautta. Ratkaisu edellyttää pitkiä rinnakkaisramppeja sekä ramppien keskinäisiä risteyssiltoja. Lisärampin sovittaminen Kempeleen eritasoliittymän nykyisen risteyssillan reuna-aukkoon on alustavien tarkaste-lujen mukaan mahdollinen mutta teknisesti erittäin haastava ja kallis.

Ve 1D:

Zatelliitin kohdalle on suunniteltu täydellinen erita-soliittymä, jossa täyttyy 100 km/h nopeustavoitteen edellyttämät nokkavälikriteerit ja poikittaisyhteys ra-dan poikki ja edelleen Eteläsuomentielle on esitetty heti Asemanseudun alueen pohjoispuolitse. Poikit-taisyhteys moottoritien alitse on sijoitettu noin 150 m pohjoisemmaksi verrattuna vaihtoehdon 1 muihin vaihtoehtoihin. Mikäli poikittaisyhteyttä ei siirretä ja rampit tehdään vaihtoehdon 1D mukaisesti, johtaa se pitkiin ramppeihin nokkavälivaatimusten takia.

Ve 2:

Zatelliitin eritasoliittymä sijoittuu Ouluntullin ja Kem-peleen eritasoliittymien puoleen väliin, jolloin nokka-välit sekä etelään että pohjoiseen ovat riittävät.

Vaihtoehtojen arviointiLiikenneverkollisesti parhaiksi vaihtoehdoiksi arvi-oitiin vaihtoehdot 1D ja 2. Vaihtoehdoissa 1A, 1B ja 1C eritasoliittymä palvelee moottoritien itäpuolella ainoastaan Zatelliitin aluetta. Vaihtoehtojen 1A, 1B ja 1C mukaiset järjestelyt ovat enemmän Zatelliitin alueen maankäyttöä palvelevia ratkaisuja kuin vaih-toehdoissa 1D ja 2. Myös verkollinen hierarkia ja lii-kenteen ohjaus on vaihtoehdoissa 1A, 1B ja 1C epä-selvempi kuin vaihtoehdoissa 1D ja 2. Moottoritielle ohjattavan nopean joukkoliikenteen kannalta paras vaihtoehto on Ve 2, jossa bussit voivat ajaa rombis-ten ramppien yhteyteen tehtävien pysäkkien kautta. Myös vaihtoehdoissa 1C ja 1D voidaan Zatelliitin eri-tasoliittymään toteuttaa pysäkkijärjestelyt, joskaan ei yhtä selkeinä kuin Ve 2:ssa. Vaihtoehdoissa 1A ja 1B moottoritien nopealle joukkoliikenteelle ei ole luonte-via pysäkkimahdollisuuksia Zatelliitin eritasoliittymän yhteydessä.

Maankäytön, ympäristön ja toteutettavuuden kannal-ta parhaiksi vaihtoehdoiksi arvioitiin 1A ja 1D. Vaih-toehtoa 2 ei pidetty mahdollisena eritasoliittymän itäpuolen maankäytön kannalta. Alueelle on laadit-tu asemakaava, jonka yhteydessä tehtyjen maan-käyttösopimuksien uudelleen neuvotteluja ei nähty realistisiksi. Vaihtoehdon 1B suurimmat ongelmat liittyvät Kempeleen eritasoliittymän itäiseen ramppi-liittymään, johon ajateltu 5-haarainen kiertoliittymä nähtiin epärealistiseksi verkon hierarkian, liikenteen välityskyvyn sekä liikenteenohjaus- ja kustannusteki-jöiden valossa. Vaihtoehto 1C todettiin erittäin kalliiksi mm. pitkien rinnakkaisramppien takia. C-vaihtoehtoa pidettiin myös opastettavuuden kannalta ongelmalli-sena ja jossain määrin ylimitoitettuna.

Jatkovertailuihin valittiin kaksi vaihtoehtoa eli 1A ja 1D. Näiden olennaisimmat erot ovat:

• Ve 1A:ssa ei ole yhteyttä moottoritielle etelään Zatelliitin eritasoliittymästä eikä myöskään suoraa poikittaisyhteyttä Kempeleen kuntakeskukseen. • Ve 1D:ssä yhteydet on moottoritielle etelään Zatel-liitin eritasoliittymästä ja on myös suora poikittais-yhteys eritasoliittymästä Kempeleen kuntakeskuk-seen.

Kuva 24. Kempeleen taajaman osayleiskaavan muutos ja laajennus.

Kuva 25. Zatelliitin eritasoliittymävaihtoehto 1A.

3.2 Zatelliitin eritasoliittymävaihtoehdot

Uusi eritasoliittymä Zatelliitin alueen kohdalle edel-lyttää, että moottoritien standardi ei huonone. Stan-dardia on arvioitu siitä lähtökohdasta, että valtatietä 4 kehitetään Oulun kaupunkiseudulla korkealuokkai-sena kaupunkimoottoritienä. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että moottoritien peräkkäiset erita-soliittymät ovat riittävän kaukana toisistaan. Suun-nitteluosuudella Kempele – Kello ovat peräkkäisten eritasoliittymien liittymis- ja erkanemisramppien väli-matkat (nokkavälit) sellaiset, että kaupunkimoottori-tien tavoitteet pääosin toteutuvat ja myös Zatelliitin kohdalle voidaan tästä näkökulmasta rakentaa erita-soliittymä.

VaihtoehdotVe 1A:

Osayleiskaavaluonnoksen mukainen verkko kuiten-kin niin, että ramppiyhteyksiä etelään ei ole liian ly-hyiden nokkavälien takia. Liikenne etelästä Zatelliitin alueella ohjataan Zatelliitintien ja osalla matkaa uu-teen paikkaan linjatun Kokkokankaantien kautta.

Ve 1B:

Muuten kuten Ve 1A, paitsi moottoritien itäpuolelle on esitetty uusi rinnakkaistieyhteys Kempeleen eri-tasoliittymän itäisen ramppiliittymän kautta. Samalla itäinen ramppiliittymä on suunniteltu 5-haaraiseksi kiertoliittymäksi. Liikenne etelästä Zatelliitin alueelle ohjataan ko. liittymän kautta.

29Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma VAIHTOEHTOTARKASTELUT

Kuva 26. Zatelliitin eritasoliittymävaihtoehto 1B. Kuva 27. Zatelliitin eritasoliittymävaihtoehto 1C. Kuva 28. Zatelliitin eritasoliittymävaihtoehto 1D. Kuva 29. Zatelliitin eritasoliittymävaihtoehto 2.

30 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma VAIHTOEHTOTARKASTELUT

3.3 Kempele – Kaakkuri verkkovaihtoehdot

Zatelliitin kohdan eritasoliittymävaihtoehtojen tarkas-telu laajennettiin koskemaan Kempeleen – Kaakku-rin eritasoliittymien välistä alueetta. Tarkastelun ta-voitteena oli tutkia tämän alueen tie- ja katuverkko-vaihtoehtoja siten, että ne palvelisivat mahdollisim-man hyvin myös suunnitellut alueen tulevaa maan-käyttöä. Oulun kaupungin puolen tie- ja katuverkko perustuu Perävainion, Oulunportin ja Vasaraperän alueiden maankäytön suunnitelmiin ja luonnoksiin. Kempeleen tie- ja katuverkkovaihtoehdot perustuvat yleiskaavan tie- ja katuverkkoon sekä Zatelliitin alu-een vaihtoehtoisiin osayleiskaavaluonnoksiin.

Vaihtoehtoina olivat seudun liikennejärjestelmän verkko 2020 sekä vaihtoehdot 1A ja 1D. Vertailuissa tarkasteltiin vaihtoehtojen liikennemäärien ja liiken-teellisen toimivuuden lisäksi maankäytön kehittämi-sen mahdollisuuksia.

Tarkasteluissa tutkittiin myös, olisiko Ouluntullin-Ma-dekosken (valtatie 22) välisellä tieyhteydellä merki-tystä tarkastelualueen ja valtatien 4 liikennemääriin. Kyseistä tieyhteyttä ei ole tällä hetkellä voimassa olevissa kaavoissa eikä sen todettu vaikuttavan oleellisesti valtatien 4 liikennemääriin. Yhteyttä ei ole mukana lopullisissa vaihtoehtotarkasteluissa.

Vertailujen johtopäätökset olivat seuraavat:Ve 1D:ssä ovat liikenneyhteydet moottoritiellä Za- -telliitin alueella ja Linnakankaalle erittäin hyvät, 1A:ssa on puutteena huonommat yhteydet moot-toritielle etelän suuntaan.Seudun liikennejärjestelmän 2020 -verkossa Za- -telliitin alueen kiinnostavuus vähenee, koska lii-kenne alueelle ohjataan Kempeleen eritasoliitty-män ja katuverkon kautta; Linnakankaan liikenne moottoritielle tulisi käyttämään pääasiassa Oulun-tullin eritasoliittymää, johon on varauduttu sekä Linnakankaan että Metsokankaan suunnittelussaRadan länsipuolen maankäytön kannalta poikit- -taisyhteyden paras sijainti on Zatelliitin eritasoliit-tymän kohdalla, jolloin yhteys palvelee parhaiten moottoritielle, Zatelliitin alueelle ja myös Linnakan-kaalle suuntautuvaa liikennettäKaikissa vaihtoehdoissa on mahdollista kehittää -Oulunportin aluetta sekä työpaikka- että kaupal-lisena alueena, mikäli yhteys alueelle toteutetaan Kaakkurin eritasoliittymän lisäksi Ouluntullin orren kautta

Ouluntullista itään Kainuuntielle tai länteen Lento- -kentäntielle suuntautuvalla kehäyhteydellä ei ole oleellista vaikutusta moottoritien liikennekysyn-tään

Perävainion alueen maankäytön kannalta vaihtoeh-dot ovat verkollisesti samanlaiset toisin sanoen yh-teydet moottoritielle ja alemmalle tie- ja katuverkolle ovat samanlaiset. Vuoden 2020 liikennejärjestelmän mukaisessa verkossa ovat liikennemäärät Eteläsuo-

Kuva 31. Ve1D:n mukainen verkko.Kuva 30. Seudun liikennejärjestelmän 2020 verkko. Kuva 32. Ve1D:n liikenne-ennuste 2030.

mentiellä suuremmat kuin 1A:ssa tai 1D:ssä, mikä huonontaa liikenteen sujuvuutta tai edellyttää enem-män parantamistoimenpiteitä kuin 1A ja 1D.

Molemmissa vaihtoehdoissa on mukana uusi radan alittava yhteys Piriläntien ja Eteläsuomentien liitty-män kohdalla. Tämän yhteyden merkitys jää erittäin vähäiseksi, koska sen kautta ei ole sujuvaa yhteyttä moottoritielle. Radan alituksen siirto Zatelliitin kohdal-le nähtiin perustelluksi kummassakin vaihtoehdoissa

Vertailujen pohjalta jatkosuunnittelu sovittiin tehtävän ve 1D:n pohjalta. Samalla sovittiin, että Kokkokan-kaantieltä alkavasta radan alittavasta poikittaisyhte-ydestä Piriläntien ja Eteläsuomentien liittymän koh-dalla luovutaan.

31Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMA

Kuva 34. Poikkileikkausehdotukset.

Taulukko 4. Poikkileikkausmitoitus.

4 YLEISSUUNNITELMA

4.1 Moottoritien tekniset ratkaisut ja mitoi-tus

Valtatie 4 esitetään parannettavaksi 3+3 -kaistaisek-si kaupunkimoottoritieksi Kempeleen-Pateniemen vä l isellä osuudella. Pateniemi-Kello osuuden pää-tien mitoitus säilyy nykyisellään eli 2+2 -kaistaisena moottoritienä.

Kiireellisin kohde on Oulujoen ylittävä osuus, jossa jo nykyliikennemäärillä on tarpeen 3+3 -kaistainen poikkileikkaus.

Moottoritien liikennemäärät ja kaistatarpeet on esi-tetty taulukossa 4.

Nopeustaso on 100 km/h ja keskeisellä osuudella 80 km/h. Nopeuksien hallintaa varten esitetään toteutet-tavaksi muuttuva nopeusrajoitusjärjestelmä, joka on kuvattu myöhemmin raportin kohdassa Liikenteen hallinta.

Yleissuunnitelmassa esitetään, että 3+3 -kaistaisel-la osuudella ajokaistan leveys on 3,5 metriä, kun se nykyisin on 2+2 -kaistaisella osuudella 3,75 metriä. Piennarleveydet ja keskikaistan leveys vaihtelevat eri osuuksilla riippuen siitä, miten poikkileikkauksen muu tokset toteutetaan. Suunnitteluosuuden etelä-päässä osuudella Kempele-Oulu sekä pohjoispäässä osuudella Linnanmaa-Pateniemi poikkileikkauksen levennys tehdään pääosin ulkoreunoille. Keskeisellä osuudella sekä osuudella Laanila-Linnamaa poikki-leikkausmuutos tehdään sekä kaventamalla keski-kaistaa että leventämällä tietä ulkoreunan puolelle.

Ramppien ajokaistan leveys on 4,5 metriä, sisäpien-nar on 0,5 metriä ja ulkopiennar 1,5 metriä.

Kaakkuri-Oulu ja Pateniemi-Linnanmaa osuuksille on suunniteltu normaali keskikaide ja Kontinkangas-Laanila osuudelle betoninen keskikaide. Keskikais-tan betonikaide on osalla matkaa keskeisesti ja osal-la matkaa keskikaistan kummassakin reunassa.

Kuva 33. Liikenteellinen periaateratkaisu.

Kontinkangas-Laanila-osuudella poikkileikkaukseen kuuluu oleellisena osana melusuojaus, joka koos-tuu 0,8 metriä korkeasta betonikaiteesta ja sen yh-teyteen rakennettavasta läpinäkyvästä meluseinäs-tä. Meluseinän kokonaiskorkeus on tällä osuudella 1,6...3,5 metriä.

Keskimääräinen vuorokausiliikenne (ajon/vrk)

Valtatien 4 tiejakso, suluissa liittyvä yleinen tie

Vuonna 2006 Vuonna 2030

Moottoritienkaistatarve

Kempele (mt 846, 18637) – Zatelliitti 22 400 39 000 3+3Zatelliitti – Ouluntulli 22 400 45 900 3+3Ouluntulli – Kaakkuri (mt 815) 22 400 46 500 3+3Kaakkuri – Lintula (mt 8155) 34 800 59 100 3+3Lintula – Oulu (vt 22) 28 000 53 900 3+3Oulu – Kontinkangas 27 800 46 400 3+3Kontinkangas – Laanila (vt 22) 42 700 64 300 3+3Laanila – Isko (mt 8156) 32 100 50 200 3+3Isko – Linnanmaa (mt 847) 29 000 56 300 3+3Linnanmaa – Pateniemi (mt 18708) 21 200 46 000 3+3Pateniemi – Kello (mt 8471) 19 600 31 300 2+2

32 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMA

4.2 Eritasoliittymien kehittäminen

Suunnittelujaksoon sisältyy yhteensä 12 eritasoliitty-mää, joista 11 nykyisiä ja Zatelliitin kohdalle raken-netaan uusi eritasoliittymä. Kaikkia nykyisiä erita-soliittymiä parannetaan.

Eritasoliittymien ratkaisuehdotukset vuoteen 2030 mennessä on esitetty yleissuunnitelmakartoilla. Eh-dotetut liittymäjärjestelyt ovat riittäviä myös ohje-vuoden jälkeenkin muualla paitsi Oulun eritasoliitty-mässä, jossa on tarpeen varautua järeämpään rat-kaisuun. Liitteessä on esitetty Oulun eritasoliittymän 3-kerrosratkaisu aikaisempien suunnitelmien ja ase-makaavassa esitetyn varauksen mukaisesti.

Hankkeeseen sisältyy eritasoliittymät ja niiden kehit-täminen seuraavasti.

E4 KempeleNykyinen eritasoliittymä toimii tulevaisuudessa si-sääntuloyhteytenä etelästä Kempeleeseen. Erita-soliittymän läheisyydessä on kauppakeskus Zeppe-lin sekä useita kaupallisia palveluja ja Kempeleen virkistysuimala.

Eritasoliittymään esitetään seuraavia parannustoi-menpiteitä:

Ketolanperäntiellä varaudutaan 2+2 -kaistaiseen -poikkileikkaukseen Lehmikentäntien-Zatelliitintien välisellä osuudella, mikä mahdollistaa riittävien lisäkaistojen rakentamisen valo-ohjattuihin ramp-piliittymiin.Alkuvaiheessa rakennetaan pysäkit eteläpuoleisil- -le rampeilla, niiden edellyttämät kevyen liikenteen yhteydet ja valo-ohjattuihin ramppiliittymiin nykyi-sen 1+1 -kaistaisen poikkileikkauksen ja 1+1 -kais-taisen risteyssillan mahdollistamat lisäkaistat.

E4b ZatelliittiUusi eritasoliittymä, jonka rakentamisesta vastaa Kempeleen kunta. Eritasoliittymä mahdollistaa Zatel-liitin alueelle palveluja työpaikka-alueen rakentami-sen. Eritasoliittymästä on suunniteltu poikittaisyhteys radan alitse länteen Eteläsuomentielle ja itään Lin-nakankaan alueelle. Kempeleen kuntakeskukseen ja Linnakankaan alueelle syntyy uusi sisääntuloyhteys moottoritieltä.

E5 OuluntulliVuoteen 2008 saakka on Ouluntullin alue ollut moot-toritien palvelualueena. Lähellä olevien Metsokan-kaan ja Linnakankaan alueiden kaavoituksen yhtey-dessä on päädytty siihen, että Ouluntullin eritasoliit-tymään johdetaan pääkatuyhteys (Ouluntullintie) ja eritasoliittymä palvelee tämän jälkeen myös alueen maankäyttöä. Ramppiliittymiä parannetaan vuoden 2009 kuluessa, jolloin liittymiin rakennetaan ns. pisa-rasaarekkeet.

Ouluntullin eritasoliittymän ja sen tieverkon kehit-tämisessä varaudutaan siihen, että alueelta raken-netaan uusi yhteys radan alitse Eteläsuomentielle. Tämä yhteys kulkee Kokkokankaantien ylitse. Liitty-mäjärjestelyt Kokkokankaantielle edellyttävät erillisiä kaavallisia tarkasteluja.

E6 KaakkuriEntinen Kiviniemen eritasoliittymä on nimetty tässä hankkeessa Kaakkurin eritasoliittymäksi, joka sopii nimeksi paremmin alueen maantieteellisen sijainnin takia. Alue on jo nykytilanteessa merkittävä kaupan keskittymä. Eritasoliittymää esitetään kehitettävän seuraavasti:

Nykyistä liittymää täydennetään lisärampeilla ete- -lään ja pohjoiseen. Rampit ovat tarpeen ylikorkei-den erikoiskuljetusten ja joukkoliikenteen takia ja samalla rampit parantavat liittymän liikenteenväli-tyskykyä.Oulunlahdentielle ja eritasoliittymän lisärampeille -rakennetaan linja-autopysäkit ja niiden edellyttä-mät kevyen liikenteen yhteydet sekä samalla ny-kyisiä liikennevaloja parannetaan joukkoliikenteen edellyttämällä tavalla (kaistat, etuisuuspyynnöt yms.)Oulunlahdentielle rakennetaan toinen ajorata ja -toinen risteyssilta, jolloin eritasoliittymäalueella on käytettävissä 2+2 –kaistainen poikkileikkaus ja sii-hen liittyvät kääntymiskaistat.

E7 LintulaEritasoliittymän merkitys lisääntyy siinä vaiheessa, kun Poikkimaantien silta Oulujoen ylitse valmistuu. Poikkimaantie on jo nykyisin terminaaliyhteys Orit-karin satamaan ja jokisillan valmistuttua Poikkimaan-tiestä muodostuu kehätieyhteys valtateiden 4, 20 ja 22 (Pohjantie, Kuusamontie, Kainuuntie) välille. Eritasoliittymään esitetään seuraavia parantamistoi-menpiteitä:

Rakennetaan lisäramppi Poikkimaantieltä pohjoi- -seen.Rampeille ja Poikkimaantielle rakennetaan linja- -autopysäkit ja niitä palvelevat kevyen liikenteen yhteydet.Liikennevaloja parannetaan uusien tiejärjestelyjen -vaatimusten mukaiseksi.

E8 OuluEritasoliittymä on sisääntulokohta valtateiltä 4 ja 22 Oulun keskustaan. Nykyisiä järjestelyjä esitetään pa-rannettavaksi seuraavasti:

Etelästä kaupunkiin päin kääntyville rakennetaan -toinen vasempaan kääntyvien kaista ja eteläs-tä Professorintien suuntaan ajaville rakennetaan myös toinen kaista ja samalla Kainuuntieltä idästä Professorintien suuntaan kääntyvien vapaa oikea-järjestelyn geometriaa tiukennetaan. Liittymän lii-kennevaloja muutetaan uusien kaistajärjestelyjen edellyttämällä tavalla.Pohjoisesta keskustaan johtavan liittymiskaistan -pituutta Kainuuntielle jatketaan ja keskustasta etelään lähtevälle liikenteelle rakennetaan kiih-dytyskaista rampille, jolloin tämän liikennevirran liikennevalo-ohjaus voidaan poistaa.

Moottoritietä käyttävä nopea joukkoliikenne ohjataan Oulun eritasoliittymän kautta Professorintielle ja Kon-tinkankaan eritasoliittymään.

Eritasoliittymässä varaudutaan aikaisempien selvi-tysten mukaiseen 3-kerrosratkaisuun, jolloin etelästä keskustan suuntaan sekä idästä pohjoisen ja etelän suuntaan menevälle liikenteelle rakennetaan rampit. Kyseiset liikennevirrat voidaan ohjata liikennevalo-jen ohitse. Nämä järjestelyt eivät ole näillä näkymin ajankohtaisia vuoteen 2030 mennessä.

E9 KontinkangasSuuntaiseritasoliittymä pohjoisesta/pohjoiseen on kuormitetuin sisääntulo pohjoisen suunnalta Oulun keskustaan ja Kontinkankaan alueelle. Nykyisiä jär-

jestelyjä esitetään parannettavan seuraavasti:Rampeille ja Professorintielle tehdään linja-auto- -pysäkit sekä niihin liittyvät kevyen liikenteen yh-teydet.Kajaanintieltä keskustasta Professorintielle toteu- -tetaan oikealle kääntyville kääntymiskaista, joka rakennetaan nykyisen kevyen liikenteen väylän paikalle ja samalla rakennetaan risteyssillan etelä-puolelle kevyen liikenteen silta moottoritien ylitse.Jatketaan Professorintieltä Kajaanintielle vasem- -paan kääntymiskaistaa.

E10 LaanilaValtateiden 4 ja 20 välinen eritasoliittymä muodostaa yhdessä Kontinkankaan eritasoliittymän (E9) kanssa erittäin kuormitetun liittymäparin Oulujoen ylittävälle liikennevirralle. Laanilan eritasoliittymää esitetään parannettavan seuraavasti:

Rakennetaan lisärampit Kuusamontieltä oikealle -kääntyville Tuiran suunnalta ja Kiimingin suunnal-ta tuleville ja näille rampeille linja-autopysäkit sekä niiden edellyttämät kevyen liikenteen yhteydet.Rakennetaan Kuusamontieltä etelään johtava sil- -mukkaramppi, moottoritieltä pohjoisesta Kuusa-montielle johtava suora ramppi ja Oulujoen sillalta Kuusamontielle johtava suora ramppi osittain uu-teen paikkaan ramppigeometrioiden parantami-seksi.Tehdään uusien ramppijärjestelyjen edellyttämät -liikennevalomuutokset.

Ideaparkin vaikutus Laanilan eritasoliittymäänKiimingin Välikylään on vireillä Ideapark-kauppakes-kus, jonka alustava mitoitus on 80.000-100.000 m2. Kauppakeskuksen liikennetuotokseksi on tässä yh-teydessä arvioitu huipputunnin aikana 2000 edesta-kaista automatkaa, joista 1500 tulisi Oulun suunnas-ta ja 500 Kiimingin suunnasta. Suuri osa liikenteestä tulisi kulkemaan valtateiden 4 ja 20 kautta. Valtatien 4 kannalta kriittisin kohta on Laanilan eritasoliittymä, jonka kautta on arvioitu kulkevan 1000-1100 edes-takaista automatkaa huipputunnin aikana. Laanilan eritasoliittymässä yleissuunnitelman mukaisen rat-kaisun toimivuus ilman edellä mainittuja lisäliikenne-virtoja on vuoden 2030 huipputunnin ennusteliiken-nemäärillä hyvä. Kauppakeskuksen takia ennustee-seen oletettu lisäliikenne huonontaa merkittävästi liikenteen sujuvuutta eritasoliittymässä. Valtatieltä 4 valtatielle 20 liittyvillä rampeilla jonot ulottuvat moot-toritielle saakka. Valtatieltä 20 Kiimingin suunnalta tulevan liikenteen jono ulottuu Vaalantien liittymään saakka. Mikäli kauppakeskuksen oletettu liikenne-


E 13 PateniemiEritasoliittymän merkitys kasvaa merkittävästi alu-een maankäytön kehittymisen myötä. Moottoritien itäpuolelle rakennetaan parhaillaan Kuivasrannan ja Ritaharjun alueita. Moottotien ja radan väliselle alu-eelle Raitotien pohjoispuolelle suunnitellaan Ritapor-tin kaupallisen alueen keskittymää ja Raitotien etelä-puolelle työpaikka-aluetta. Eritasoliittymää esitetään kehitettävän seuraavasti:

Etelästä moottoritieltä oikealle kääntyville raken- -netaan lisäramppi.Moottoritielle etelään lähteville rakennetaan sil- -mukkaramppi ja samassa yhteydessä etelään lähtevää suoraa ramppia joudutaan rakentamaan osalla matkaa uuteen paikkaan sekä pohjoisesta tuleva suora ramppi joudutaan rakentamaan uu-teen paikkaan.Rakennetaan liikennevalot kaistajärjestelyineen. -Rakennetaan linja-autopysäkit ja niihin liittyvät ke- -vyen liikenteen järjestelyt.Rakennetaan Raitotielle toinen ajorata kääntymis- -kaistoineen ja moottoritielle toinen risteyssiltaPateniemen eritasoliittymän ja radan väliin raken- -netaan Raitotielle suuntaisliittymä ja siihen liittyvä silta radan varteen vireillä olevan Ritaportin ja työ-paikka-alueen liikenteen hoitamiseksi.

E 14 KelloOulun ja Haukiputaan kuntarajan tuntumassa olevan eritasoliittymän itäpuolelle on laadittu ja hyväksytty maankäytön tavoitesuunnitelma, jossa alueelle on osoitettu asutuksen lisäksi kaupallisia palveluja ja työpaikka-alue. Eritasoliittymää esitetään parannet-tavaksi seuraavasti:

Rakennetaan suora ramppi pohjoiseen. -Rakennetaan kääntymiskaistat Kellonväylälle -ramppiliittymiin.Rakennetaan linja-autopysäkit eritasoliittymän -eteläpuoleisille suorille rampeille ja kevyen liiken-teen väylä Kellonväylän eteläpuolelle ja sen edel-lyttämä kevyen liikenteen silta moottoritien ylitse sekä alikulkukäytävät ramppien poikki ja yhteydet linja-autopysäkeille.

Eritasoliittymien vaiheittain rakentaminenVaiheittain rakentaminen on esitetty liitteinä olevissa ensimmäisen ja toisen vaiheen kustannusarvioissa.

määrä puolitetaan, ei Laanilan eritasoliittymässä esiinny sujuvuusongelmia.

Tämä yleissuunnitelman yhteydessä tehdyt Ideapar-kin liikenteeseen liittyvät tarkastelut ovat alustavia ja tarkkuustasoltaan karkeita. Siinä vaiheessa kun Ideaparkin suunnittelu etenee, täytyy Laanilan erita-soliittymän toimivuus varmistaa tarkemmilla liikenne-tiedoilla.

E11 IskoSuunnitelmassa esitetään, että:

Rakennetaan Kemintieltä etelään suuntautuvalle -liikenteelle ramppi, joka on välttämätön mootto-ritietä pohjoisesta etelään kulkevan joukkoliiken-teen kannalta.Rakennetaan bussiramppi moottoritietä etelästä -pohjoiseen kulkevalle joukkoliikenteelle ja samalla tehdään ramppien pysäkkijärjestelyt ja niihin liitty-vät kevyen liikenteen järjestelyt.Rakennetaan koilliseen ramppiliittymään liiken- -nevalot ohittava bussi- ja taksikaista, sekä tähän liittyvät kevyen liikenteen järjestelyt.

E 12 LinnanmaaEritasoliittymä palvelee moottoritien kummallakin puolella olevia työpaikka-alueita sekä itäpuolella ole-via, yliopistoa, urheilualuetta ja kauppakeskusta. Eri-tasoliittymän parantamistoimenpiteiksi esitetään:

Rakennetaan läntiseen ramppiliittymään liikenne- -valot.Rakennetaan lisärampit moottoritieltä etelästä ja -pohjoisesta oikealle kääntyville ja näiden edellyt-tämät toimenpiteet nykyisille silmukkarampeille.Toteutetaan ramppien linja-autopysäkit ja niiden -edellyttämät kevyen liikenteen järjestelyt.Varaudutaan rakentamaan Haukiputaantielle toi- -nen ajorata, risteyssilta ja kaistajärjestelyt ramp-piliittymiin.

4.3 Joukkoliikenne

Oulun seudun tavoitteena on joukkoliikenteen pal-velutason parantaminen. Yksi merkittävimmistä pa-rantamiskeinoista on nopeiden työmatkaliikennet-tä palvelevien yhteyksien lisääminen. Seudulla on mahdollista edetä asiassa nykyistä helpommin, kun EU:n palvelusopimusasetuksen pohjalta uudistuva lainsäädäntö astuu voimaan 3.12.2009.

Yleissuunnitelmassa on suunniteltu valtatietä 4 käyt-tävän nopean joukkoliikenteen käyttöä edistävät py-säkkijärjestelyt eritasoliittymien yhteyteen. Pysäkit muodostavat kokonaisuuden risteäville väylille to-teutettavien pysäkkien kanssa. Pysäkkien välille to-teutetaan mahdollisimman sujuvat kevyen liikenteen yhteydet. Kaikille pysäkeille johtavat hyvät kevyen liikenteen yhteydet ympäröivästä maankäytöstä. Py-säkkien välittömään läheisyyteen toteutetaan myös pyöräparkit. Pysäkit varustetaan katoksilla ja riittä-vällä aikatauluinformaatiolla. Varusteluun voi kuulua:

Korotettu odotustila ja valaistus -Katos, penkki, roskakori -Linjakilvet ja pysäkkinimi -Matkustajainformaatio, kello -Polkupyörätelineet -Pysäkkialueen kartta -Henkilöautojen saatto- ja noutopysäköinti -

Valtatien 4 tai sitä risteävien väylien pysäkkien välit-tömään läheisyyteen esitetään mahdollisuuksien mu-kaan järjestettävän henkilöautojen saatto- ja liityntä-pysäköintimahdollisuudet. Sopivia paikkoja voisivat esimerkiksi olla kaupallisten palvelujen yhteydessä olevat pysäköintialueet.

Joukkoliikenteen pysäkit kuuluvat neliporrasperiaat-teen ensimmäisen portaan toimenpiteisiin ja siksi ne esitetään toteutettavan toimenpideohjelman ensim-mäisessä toteutusvaiheessa.

4.4 Kevyen liikenteen reitit ja ulkoilureitit

Yleissuunnitelman kevyen liikenteen järjestelyt pe-rustuvat seudun maankäyttö- ja liikennesuunnitel-mien tavoiteverkkoihin sekä valtatien 4 lähialueiden maankäyttöön ja kaavoitukseen. Eritasoliittymiin on esitetty linja-autopysäkkejä, joiden yhteydessä ra-kennetaan näihin liittyvät kevyen liikenteen järjeste-lyt. Näiden lisäksi kevyen liikenteen järjestelyjä sisäl-tyy hankkeeseen seuraavasti:

Rakennetaan uusi kevyen liikenteen poikittaisyh- -teys Kempelee ja Zatelliitin eritasoliittymien puo-livälin tienoille. Moottoritielle on esitetty alikulku-käytävä, johon liittyvät kevyen liikenteen väylät suunnitellaan alueen kaavoituksen yhteydessä.Rakennetaan kevyen liikenteen väylät Zatellitin -eritasoliittymään kuuluvan poikittaiskadun varteen ja Ouluntullista Eteläsuomentielle esitetyn poikit-taisväylän varteen.Kontinkankaan risteyssillan eteläpuolelle rakenne- -taan kevyen liikenteen silta ja siihen liittyvät väylät Kajaanintien kaistajärjestelyjen yhteydessä, jolloin nykyinen kevyen liikenteen kaista otetaan autolii-kenteen käyttöön.Oulujoen ylitse rakennetaan kevyen liikenteen sil- -ta ja siihen liittyvät väylät siinä yhteydessä, kun nykyisen sillan kevyen liikenteen kaistat otetaan moottoritien kolmansiksi kaistoiksi.Laanilan eritasoliittymässä rakennetaan Typpitien -poikki alikulkukäytävä sekä kevyen liikenteen väy-lä ja silta Ruskontien ylitse, josta toteutetaan yhte-ydet Ruskontiehen ja Ylä-Siirtolan katuverkolle.Pateniemen eritasoliittymään rakennetaan alikul- -kukäytävät ja niihin liittyvät kevyen liikenteen jär-jestelyt Raitotien eteläpuolen ramppien rakenta-misen yhteydessä.Kellon eritasoliittymään Kellonväylän eteläpuolel- -le rakennetaan kevyen liikenteen väylä ja alikulku-käytävät ramppien poikki.

Erillisiä ulkoilureitteihin liittyviä järjestelyjä esitetään Ouluntullin eteläpuolella olevan nykyisen alikulun yhteyteen siten, että alikulkukäytävän viereen raken-netaan toinen alikulku. Tarkemmassa suunnittelussa päätetään, miten alikulut jäsennellään päivittäisen kevyen liikenteen, ulkoilun, hiihdon ja moottorikelk-kailun kesken.


4.5 Liikenteen hallinta

YleistäLiikenteen hallintaa varten valtatien 4 välille Haaran-silta-Räinänperä on vuonna 2006 laadittu erillinen yleissuunnitelma vaikutusarvioineen. Suunniteltu järjestelmä sisältää 91 muuttuvaa nopeusrajoitus-merkkiä, 15 tien sivuun asennettavaa muuttuvien va-roitusmerkkien ja niihin liittyvien tiedotusopasteiden yhdistelmää sekä neljä ajoradan yläpuolista muut-tuvaa tiedotusopastetta. Vuonna 2006 muuttuvista nopeusrajoitusmerkeistä valmistui myös rakennus-suunnitelma välille Lintula-Isko.

Valtatien 4 Kempele-Kello yleissuunnitelma perustuu pääosin muuttuvien opastusmerkkien osalta vuonna 2006 laadittuun yleissuunnitelmaan. Ajoradan ylä-puolisten tiedotusopasteiden määrää esitetään laa-jennettavan siten, että häiriötilanteessa järjestelmälle tarjoutuisi useampia mahdollisuuksia vaihtoehtoisille reiteille ohjaamiseen. Lisäksi tässä yleissuunnitel-massa esitetään automaattisen matka-ajan seuran-nan käyttöönottamista nopeudenvalvonnassa, jos se tulee lainsäädännöllisesti mahdolliseksi sekä OULA-järjestelmään tukeutuvan ajantasaisen pysäkki-in-formaation rakentamista bussipysäkeille eritasoliitty-missä ramppien ja risteävien teiden yhteyteen.

Muuttuvat nopeusrajoituksetMuuttuvia nopeusrajoituksia ohjataan automaatti-sesti ohjausjaksoittain. Ohjausjärjestelmä laskee lii-kenteen mittauspisteiltä ja tiesääasemilta saaduista tiedoista suosituksen käytettävästä nopeusrajoituk-sesta. Vallitseva nopeusrajoitus määräytyy alimman suosituksen mukaan. Nopeusrajoituksia voidaan oh-jata myös manuaalisesti.

Muuttuvat varoitusmerkitAjoradan sivuun asennetuissa muuttuvissa varoi-tusmerkeissä voidaan esittää muuttuvina tietoina esimerkiksi seuraavia asioita: tietyö, liikenneruuh-ka, liukas ajorata tai muu vaara. Merkin alapuolella olevassa lisäkilvessä voidaan selventää merkin tar-koitusta tai kohdetta. Lisäkilven tekstit ovat vapaasti ohjelmoitavia tai valmiiksi ohjelmoituja.

Muuttuvat ajoradan yläpuoliset tiedotusopasteetAjoradan yläpuolisia tiedotusopasteita esitetään si-joitettavan seuraaviin kohtiin:

- Etelän suunta• Ouluntulli – Kiviniemi eritasoliittymien välille*• Kiviniemi – Lintula eritasoliittymien välille*• Lintula – Oulu eritasoliittymien välille• Kontinkangas – Laanila eritasoliittymien välille

- Pohjoisen suuntaLinnanmaa – Isko eritasoliittymien välille •Isko – Laanila eritasoliittymien välille •Kontinkangas – Oulu eritasoliittymien välille •* Tiedotusopastetta ei ole esitetty vuoden 2006 Haaransilta – Räinänperä yleissuunnitelmassa

Ajoradan yläpuolisissa tiedotusopasteissa jaettava tieto voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään:

Ennalta tiedossa olevat tapahtumat (tietyöt, 1. messut…)Ennalta arvaamattomat tapahtumat (onnetto-2. muudet, ruuhkat...)Sää ja keli3.

Opasteissa tiedotetaan ensin tapahtumasta, esimer-kiksi. ”Liikennehäiriö liittymän XX jälkeen”. Seuraa-vissa viesteissä voidaan antaa yksityiskohtaisempia ajo-ohjeita, esim. ”Tie 4 suljettu, poistu liittymästä XX”. Häiriötilanteissa reittiopastus tapahtuu käsi-varaisesti, jota voidaan helpottaa esiohjelmoimalla useimmin toistuville tilanteille valmiit viestit.

Automaattinen matka-ajan seurantaVuonna 2008 asennettiin valtatielle 4 Oulun tiepiirin alueella yhteensä 12 pisteeseen matka-aikatietoa kerääviä digitaalisia videokameroita. Kameroiden tallentamaa tietoa käytetään vain Tiehallinnon omiin tarkoituksiin. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista tietojen käyttämistä esimerkiksi poliisin nopeuden-valvontaan. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenteen sujuvuudesta tiedottamiseen, navigaatto-reissa, matkapuhelimissa tai Internetissä. Toistaisek-si sopimuksia Tiehallinnon ja palveluntuottajien välil-le ei ole syntynyt.

Valtatien 4 Kempele – Kello yleissuunnitelmassa esi-tetään, että koko tiejakson nopeudenvalvontaa ale-taan seurata matka-aikatietoa keräävillä digitaalisilla videokameroilla, jos toimenpide tulee lainsäädännöl-lisesti mahdolliseksi. 4.6 Valaistusperiaatteet

Valtatie 4 ramppeineen, eritasoliittymien poikkiyhtey-det sekä kevyen liikenteen väylät ovat nykyään koko suunnittelualueella valaistuja. Kaikki uudet väylät va-laistaan.

Suunnitteluosuudella valtatiellä on nykyään kol-mea erilaista valaistustyyppiä, joissa pylväskorkeus ja -materiaali, valaisinvarren pituus ja lampputeho vaihtelevat. Valaisinpylväät sijaitsevat keskikaistalla. Myös jatkossa valtatien 4 valaistus säilytetään kes-kikaistalla. Hankkeen etelä- ja pohjoispäässä leve-än keskikaistan osuudella valtatiellä on puupylväät muulla osuudella metallipylväät. Rampeilla on metal-lipylväät. Suunnitteluosuudella olevaa valtatien va-laistusta on rakennettu 1970 luvun lopusta 2000 lu-vulle. Kontinkankaan ja Linnanmaan eritasoliittymien välisellä osuudella valtatien valaistus on vanhinta.

Ensimmäisessä vaiheessa valaisimet vaihdetaan valtatiellä ja rampeilla Kaakkurin eritasoliittymän koh-dalle ja Kontinkankaan eritasoliittymästä pohjoiseen. Jatkosuunnittelussa tutkitaan riittääkö pelkästään valaisimien vaihto 3+3 -kaistaisen poikkileikkauksen valaisemiseen nykyisillä pylväillä Kontinkankaan ja Laanilan eritasoliittymien välillä. Eritasoliittymissä poikkiyhteyksien valaistusta täydennetään tai tarvit-taessa uusitaan kaistajärjestelyjen takia.

Toisessa vaiheessa valtatiellä ja rampeilla Kontinkan-kaan ja Linnanmaan eritasoliittymien välillä valaistus uusitaan kokonaan. Valaisimet vaihdetaan Kaakku-

Muuttuva nopeusrajoitus (km/h) Tiejakso60 70 80 100 120

Haaransilta – Oulu x x x x xOulu – Laanila x x x xLaanila – Kello x x x x xKello – Räinänperä (MOL) x x x x

Taulukko 5. Muuttuvat nopeusrajoitukset.

Kuva 35. Esimerkki muuttuvasta nopeusrajoituksesta ja liukkaan kelin varoituksesta.

rin eritasoliittymän eteläpuolelta etelään ja Kaakkurin eritasoliittymän pohjoispuolelta Kontinkankaan erita-soliittymään. Jatkosuunnittelussa tutkitaan riittääkö pelkästään valaisimien vaihto 3+3 -kaistaisen poikki-leikkauksen valaisemiseen nykyisillä pylväillä.

4.7 Alustavat pohjanvahvistustoimenpiteet

Tiepenkereet perustetaan suunnittelualueella maan-varaisesti. Silttisellä ja savisella maaperällä tiepen-kereen painumat huomioidaan esikuormituksella. Painuma-aikaa varataan alustavasti arvioituna vähin-tään yksi vuosi. Pehmeikköosuuksilla levennettävällä tieosuudella rakennetaan nykyisen tien viereen esi-kuormituspenger. Penkereen korkeus on noin tule-va tsv+1,0 m. Esikuormituspenkereen luiska ulottuu hiukan asfaltin päälle, jolloin nykyinen poikkileikkaus kapenee väliaikaisesti. Laajimmat esikuormitettavat alueet sijaitsevat Kempeleen ja Zatelliitin eritasoliitty-mien välillä sekä Kaakkurin eritasoliittymän alueella.

Riippuen maakerrosten paksuudesta maaperän ol-lessa savea ja savista silttiä pohjanvahvistukset hoi-detaan massanvaihdolla tai yhdistämällä massan-vaihto ja esikuormitus.

Hiekka-alueilla ei tarvita erityisiä pohjanvahvistustoi-menpiteitä, sillä mahdolliset löyhät hiekkakerrokset kokoonpuristuvat pääosin jo rakentamisen aikana.

Sillat perustetaan enimmäkseen maanvaraisesti. Kempeleen alueella ja muilla pehmeiköillä sillat pe-rus tetaan pääosin paalujen varaisesti. Nykyinen Kempeleen risteysilta (S2) on perustettu teräsbeto-nisten kitkapaalujen varaan. Pitkien ja vinojen paalu-jen alapäät ulottuvat kauas sillasta. Tämä on otettava huomioon uuden sillan sijaintia ja perustamistapaa suunniteltaessa. Siltoihin liittyvien tiepenkereiden pohjanvahvistustoimenpiteet tutkitaan tarkemmin tie-suunnitelmavaiheessa.

4.8 Suuret erikoiskuljetukset

Oulun kaupunkiseudulle laaditun erikoiskuljetusten tavoiteverkkosuunnitelman mukaan valtatie 4 on osa suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoa etelästä Laanilan eritasoliittymään saakka. Tämän toteutta-minen edellyttää, että Kaakkurin eritasoliittymään rakennetaan suorat rampit, jolloin erikoiskuljetukset voivat ohittaa moottoritien ylittävän risteyssillan. Tä-män jälkeen suuret erikoiskuljetukset voivat kulkea etelästä pohjoiseen muun liikennevirran suuntaan Kuusamontielle (valtatie 20) saakka.


4.10 Sillat

Suunnitteluosuudella on yhteensä 91 numeroitua siltapaikkaa. Numeroiduilla siltapaikoilla on nykyisiä siltoja 97 kpl ja uusia siltoja tulee 32 kpl eli yleissuun-nitelmassa on yhteensä 129 siltaa. Rakenteellisia muutoksia tehdään 81 nykyiseen siltaan. Näistä sil-loista 9 on sellaista, joissa vedeneristyksen ikä ylit-tää 35 vuoden tavoitekäyttöiän. Näissä silloissa pin-tarakenteet on esitetty uusittavaksi kokonaan.

Silloissa joudutaan tekemään korjaustöitä seuraa-vasti:

sillan levitys uuden poikkileikkauksen mukaiseksi •siten, että levitys tehdään yleensä tien ulkoreu-nan puolelle, Oulun (E8) ja Laanilan (E10) eri-tasoliittymien välillä kapean keskikaistan vuoksi kuitenkin myös tien keskelleosassa silloista pintarakenteet uusitaan koko •sillassakaiteita uusitaan ja muutetaan betonikaiteiksi •betonipintojen kunnostusta tarvittaessa. •

Kuva 37. Oulujoen siltojen poikkileikkausehdotukset

kunta, TeliaSonera, DNA, TDC Song ja puolustusvoi-mat.

Kolmansien kaistojen rakentaminen aiheuttaa pit-källä matkalla valtatien suuntaisten telekaapeleiden siirtoja. Kontinkangas-Laanila välillä tapahtuu mitta-via johtosiirtoja varsinkin Oulujoen sillan päällysra-kenteen uusimisen ja Hintantien tasauksen laskun takia. Laanilan eritasoliittymän uuden etelään johta-van suoran rampin alle jää nykyinen sadevesipump-paamo, joka siirretään tai uusitaan uuteen paikkaan sekä nykyinen meluaita, joka puretaan.

Zatelliitin eritasoliittymän kohdalla oleva maatalou-salikulku ja Laanilan eritasoliittymän pohjoispuolel-la olevan teollisuusraiteen kaksi ratasiltaa puretaan suunniteltujen järjestelyjen takia.

Osa nykyisistä melukaiteista on rakenteeltaan sel-laisia, että niiden siirtäminen on epätaloudellista ja teknisesti vaikeaa. Näihin kohtiin on suunnitelmassa esitetty uudet melukaiteet.

Kuva 36. Suurten erikoiskuljetusten reitit.

Nykyinen Oulujoen silta ei ole kantavuudeltaan riittä-vä painaville suurille erikoiskuljetuksille, vaan nämä joutuvat käyttämään Oulujoen ylitykseen joko Sangin siltaa tai Erkkolan siltaa. Poikkimaantien kohdalle on vireillä joen ylittävän sillan rakentaminen alustavasti vuonna 2011, jonka jälkeen Poikkimaantien silta toi-mii osana kaupunkiseudun suurten erikoiskuljetusten reittiä.

4.9 Merkittävät johdot, laitteet ja rakenteet

Suunnittelualueella on vesijohtoja, jäte- ja sadeve-siviemäreitä, kaukolämpöjohtoja, voimalinjoja sekä sähkö- ja telekaapeleita. Johtoja ja laitteita joudutaan siirtämään ja suojaamaan hankkeen takia. Laitteiden omistajia ovat mm. Kempeleen Vesihuolto, Oulun Seudun Sähkö, Oulun Seudun Lämpö, Oulun Vesi, Oulun Energia, Fingrid, Haukiputaan Sähköosuus-


jaksoja korkealuokkaisempaa ja näkyvämpää pro-filointia. Lähestymisjaksoille on esitetty meluaitojen ja kaiteiden ohella läpinäkyviä melusuojauksia sekä tietaidetta. Tavanomaisemmilla asumisen jaksoilla suositeltavin melusuojaustapa on loiva ja muotoiltu valli. Näiden lisäksi suunnittelualueella on työpaik-kajaksoja sekä erilliseksi nostettu teknojakso Tekno-logiakylän tuntumassa. Työpaikka- ja teknojaksoille sijoittuu paljon kauppa- ja toimitilarakentamista, jotka pääsääntöisesti tavoittelevat näkyvyyttä valtatien 4 suuntaan. Pääperiaatteena onkin, ettei kyseisille jak-soille tehdä melusuojauksia, vaan toimitilarakennuk-set muodostavat melusuojauksen taaempana olevaa asutusta vasten.

Melusuojausten tueksi tien reunoille ja leveän kes-kikaistan alueelle istutetaan puuryhmiä. Puuryhmien tulee olla riittävän laajoja ja monilajisia. Puiden koris-tearvo voi lisääntyä ydinjaksoa kohti. Vaatimattomat metsäpuulajit ja metsitykset ovat tyypillisiä asumisen jaksoilla, lähestymisjaksoilla puulajivalikoima on run-saampi ja puuryhmät korvaavat pikkuhiljaa metsityk-set. Ydinjaksolla käytetään vain korkean koristearvon omaavia puulajeja ja kaupunkirakenteeseen sopivaa maisema-arkkitehtuuria.

MelusuojauksetMelusuojaukset on suunniteltu koko väylätilan pituu-delta kokonaisuudeksi, joka perustuu edellä mainit-tuun väylätilan jaksotukseen. Vaikka väylätilaa on melusuojausten osalta ajateltu pääosin autoilijan näkökulmasta, suunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon myös lähiympäristön ja kaupunkiraken-teen näkökulma.

Kaikki rakenteelliset melusuojaukset sekä väyläym-päristössä käytettävät varusteet ja kalusteet tulee suunnitella niin saneerausosien kuin uusienkin ra-kenteiden, arkkitehtuurin ja värityksen osalta yhte-näisiksi ja toisiinsa sopiviksi. Myös tieosuuden nykyi-selleen jäävät arkkitehtoniset rakenteet on otettava kokonaisuudessa huomioon. Tällaisia ovat melu-seinät Iskossa ja Kaakkurissa, joille ei siis periaat-teessa ole tarvetta tehdä mitään, mutta ne voidaan seuraavan huoltomaalauksen yhteydessä maalata yhteensopiviksi väylätilan ”arkkitehtuuriajatuksen kanssa”. Nykyistä punalaattaista betonikaidetta ei suunnitteluosuudelle saneerausten myötä jää, vaan ne kaikki uusitaan.

”Väylätilan arkkitehtuuriajatus” syntyy tämän yleis-suunnitelman evästämänä ensimmäisen vaiheen tie-

Laanilan eritasoliittymän pohjoispuolella olevan te-ollisuusraiteen kaksi ratasiltaa rakennetaan uuteen paikkaan ramppi- ja lisäkaistajärjestelyjen yhteydes-sä.

Osa uusista silloista tehdään vanhan sillan viereen toista ajorataa varten. Tällöin siltatyyppi määräytyy vanhan sillan mukaisesti.

Oulujoen kohdalla liikennejärjestelyjen toteutuminen lopullisessa laajuudessaan edellyttää siltojen pääl-lysrakenteiden uusimista. Tavoitetilanteen poikki-leikkauksen mukaisia järjestelyjä ei voida nykyisille silloille toteuttaa. Nykyinen päällysrakenne voidaan hyödyntää ns. heilurikaistaratkaisussa, jolloin sillal-la on kolme ajokaistaa kumpaankin suuntaan. Tämä edellyttää, että siltojen reunoilla olevat kevyen liiken-teen väylät otetaan osaksi autoliikenteen käyttöön erikseen esitettyjen mitoitusten mukaisesti. Tässä yhteydessä on nykyisillä silloilla olevaa jalankulku- ja polkupyöräliikennettä varten rakennettava kevyen lii-kenteen silta, joka on suunniteltu ylävirran puolelle. Oulujoen ylittävät vesi- ja kaukolämpöputket voidaan uusia vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaihees-sa uusi vesijohto sijoitetaan rakennettavaan kevyen-liikenteen siltaan ja Oulujoen siltojen päällysraken-teen uusimisen yhteydessä uusitaan kaukolämpö-putket.

4.11 Tieympäristön käsittely ja melusuojauk-set

JaksotusSuunnittelualue on jaettu erilaisiin jaksoihin, joita ovat ydin-, lähestymis-, asumis-, työpaikka- ja tekno-jakso. Jako perustuu ympäröivän kaupunkirakenteen erityylisiin osiin (kaupunkikuvallisiin alueisiin) ja niille parhaiten soveltuviin melusuojaustapoihin. Jaksotus on siis synteesi melusuojaustavoista sekä kaupun-ki- ja ympäristökuvasta. Jaksotuksen keskeisimmän osan muodostaa Oulun eritasoliittymästä Laanilan eritasoliittymään ulottuva ydinjakso, joka on alueen kaupunkimaisin ja rakennetuin osa. Melusuojaukset ja ympäristön käsittelyperiaatteet tällä jaksolla ovat sellaisia, jotka tukevat kaupungin näkymistä myös valtatielle. Alueella käytetään läpinäkyviä melusuo-jauksia. Ydinjakson pohjois- ja eteläpuolella ovat lähestymisjaksot, joille sijoittuu pääosin asumista. Näiden sijainti aivan ydinjakson ja valtatien 4 väylä-tilan näkökulmasta ajateltuna Oulun keskustan tun-tumassa edellyttää melusuojausten ja ympäristön käsittelyn periaatteilta tavanomaisempia asumis-

Läpinäkyvät meluesteetYdinjaksolla, eli aivan kaupunkirakenteen keskellä esitetään käytettäväksi pääosin läpinäkyviä melu-suojauksia, jotta myös väylätilasta on näköyhteys kaupunkirakenteeseen ja sen kohokohtiin. Etenkin jokimaiseman esilletuominen on ensiarvoisen tärke-ää, mutta myös muilta osin edustavaa kaupunkira-kennetta tulee näyttää mahdollisimman paljon, jottei

ja rakennussuunnittelun yhteydessä, jolloin on muis-tettava rakennussuunnitelman merkittävyys koko väylätilan kannalta: Tavoitteena tulee olla urbaanin tyylikäs kokonaisuus. Rakennussuunnittelussa on muistettava myös mittakaavan hallittavuus ja auton nopeus.

Jotta käytettyjen melusuojaustapojen hallitsevuutta voidaan arvioida väylätilassa kulkijan kannalta, on kullekin melusuojaustavalle laskettu prosenttiosuus, joka tarkoittaa käytetyn melusuojaustavan kokonais-pituuden suhdetta väylätilan reunojen (= kaksinker-tainen väylän pituus) pituuteen. Keskeisen väylä-tilaan näkymättömiä melusuojauksia ei ole laskettu mukaan prosenttiosuuksiin. Eri melusuojaustapojen ten osuus on:

meluseinät 6 % väylätilan reunoista -melukaiteet 18 % väylätilan reunoista -läpinäkyvät melukai teet ja seinät 8 % väylätilan -reunoistavallit 35 % väylätilan reunoista -

MeluseinätOlevia, nykyiselleen jääviä meluseiniä on Iskossa ja Kaakkurissa. Saneerattavia meluseiniä on Välivai-niolla, Oulun eritasoliittymässä ja Zeppeliinissä. Uu-sia meluseiniä on esitetty Ritaharjuun, Kaukovainiol-le, Hiiroseen, Linnakankaalle ja Zeppelinin eteläpuo-lelle. Umpinaisia meluseiniä on yleissuunnitelmassa yhteensä noin 6 % väylätilan reunoista.

Melukaiteet Suunnittelualueelle on ehdotettu runsaasti matalaa, osalla matkaa tukimuurirakenteena toimivaa melu-kaidetta. Tällaista keskeiseen väylätilaan näkyvää matalaa 1,1 metrin korkuista melukaidetta on yleis-suunnitelmassa 13 % väylätilan reunoista (betoni-set keskikaiteet eivät ole mukana tässä luvussa). Keskeiseen väylätilaan näkyvää korkeaa 1,6 metrin korkuista melukaidetta on yleissuunnitelmassa 5 % väylätilan reunoista. Laskettaessa yhteen matalat ja korkeat melukaiteet, on niitä yhteensä noin 18 % väylätilan reunoista. Mikäli lasketaan mukaan myös läpinäkyvien melusuojausten alaosan 0,8 metriä kor-kea betoniosuus, on betonista melukaidetta väylä-tilan reunoista noin 26 %. Melukaiteiden rooli koko väylätilassa on siis erittäin merkittävä ja niiden arkki-tehtuuri tulee olemaan keskeisessä asemassa. Me-lukaiteiden elävöittäjänä suositellaan käytettäväksi esimerkiksi graafista betonia.

Kuva 39. Nykyisistä meluseinämalleista jäljelle jäävät meluseinät, joiden arkkitehtuuriin uusien ja saneerattavien seinien on sovitettava.

Kuva 38. Nykyinen meluaita Iskossa.


Kuva 40. Esimerkki graafisesta betonista melukaiteesta

Kuva 41. Esimerkki läpinäykyvästä meluaidasta Helsingin Länsiväylältä.

Kuva 42. Olevaa meluvallia Kaakkurin lounaispuolella.

Kuva 43. Rakennusrintaman reuna suhteessa avomaise-maan viimeistelemätön.

Kuva 44. Mäntylän kaakkoispuoleisen lakialueen reuna-puusto on komeaa.

väylätilasta synny “umpiputkea”. Rautatien ylittävällä osuudella melusuojauksena tarvitaan 1,6 metrin kor-kuiset melukaiteet tien molemmin puolin. Ne on tällä väylätilan korkeimmalla ja maisemarakenteen laki-kohdalla esitetty toteutettavaksi läpinäkyvinä, jotta lakikohdan tunnetta ei menetetä autoilijankaan nä-kökulmasta. Lisäksi Kaukovainiolle, Intiöön ja Laa-nilaan on esitetty läpinäkyvä aita-kaideosuus. Läpi-näkyvien melusuojausten korkeus vaihtelee tarpeen mukaan. Perusajatuksena on, että läpinäkyvä pinta lähtee nousemaan 0,8 metriä korkeasta betonikai-teesta, joka vastaa arkkitehtuuriltaan väylätilaan tu-levia uusia melukaiteita. Läpinäkyviä melusuojauksia on yleissuunnitelmassa noin 8 % väylätilan reunois-ta.

VallitYleissuunnitelmassa noin 35 % keskeisen väylätilan reunoista on vallitettu. Lisäksi ympäristösuunnitel-massa on esitetty matalia absorptiovalleja esim. bus-

2. Tietaideosuus Oulun eritasoliittymän eteläpuoli:

Vastaavan eteläisen “taideportin” paikka on Oulun eritasoliittymän eteläpuolella, jossa molempien ete-läisten ramppien reunoilla on lyhyet osuudet olevaa meluseinää. Meluseinät esitetään saneerattaviksi niin, että seinistä muodostuu osa ympäristötaideko-konaisuutta. Näin myös olevien meluseinien arkki-tehtuuri saadaan nivottua tavoiteltuun uuteen urbaa-niin väyläimagoon.

3. Tietaideosuus Kaukovainio:

Kaukovainion ja valtatien 4 välissä on nykyisin hy-vin kaupunkikuvaan istuvat meluvallit. Pohjoisosan vallien väleistä pääsee kuitenkin melua asuinalueel-le. Jotta oleva viherympäristö saataisiin mahdollisim-man laajasti kyseisessä kohdassa säilytettyä, esite-tään täydentäväksi melusuojaustoimenpiteeksi valli-en vuotokohtien täyttämistä meluseinänä toimivalla tietaiteella. Kyseessä on kolme lyhyttä osuutta. Kau-kovainion taideosuus voi olla joko aivan itsenäinen taidekohde tai sitten se voidaan nivoa osaksi Oulun eritasoliittymän taideteosta.

4. Tietaideosuus Oulujoen kohta:

Jokimaisema on koko väylätilan keskeisin solmukoh-ta. Ympäristötaiteella tätä voidaan korostaa entises-tään. Taide voisi olla esimerkiksi jokiuomaan sijoitet-tuja vesisuihkuja.

Valaistus Suunnittelualue jakaantuu nykyisin neljään valaisin-jaksoon. Alueella on käytetty kolmenlaista valaisin-pylvästä. Vuoden 2003 kehittämissuunnitelman mu-kaisesti pylväiden tyyli esitetään säilytettäväksi enti-sen kaltaisina. Näin työn tavoitteisiinkin kirjattu toive kaupunkirakenteen historiallisten vaiheiden huomi-oon ottamisesta on valaisinjaksotuksen perusteella edelleen nähtävissä. Kolmen erilaisen valaisintyypin arkkitehtuuri on kokonaisuuden kannalta riittävän yh-tenäistä luomaan hienovaraisen valaisinjaksotuksen. Valaisimet voidaan tarpeen vaatiessa vaihtaa nyky-aikaisempiin, jolloin valaisimeksi tulee valita pylvään tyyliin mahdollisimman hyvin sopiva valaisin. Mikäli osa nykyisistä valaisinpylväistä on liian matalia, ku-ten kehittämissuunnitelmassa todetaan, voidaan ky-seiset pylväät myös vaihtaa kuitenkin niin, että alku-peräisen pylvään perustyyli säilytetään.

Kohdevalaistuksella esiin nostettavia erityiskohtia ovat suunniteltavat tietaideosuudet. Näin taide saa-daan esille myös pimeässä.

ja eri taiteilijoiden tekemiä. Tietaideosuuksiin kuuluu aina taiteen kannalta riittävän laaja lähiympäristö, joissa istutukset on suunniteltava taiteen ehdoilla. Näihin taideosuuksiin kuuluvat myös aina kyseisellä kohdalla tien keskikaista.

1. Tietaideosuus Välivainio-Puolivälinkangas:

Välivainion kohdalla nykyisen meluseinän korkeus ei riitä melusuojaukseksi takana olevalle asuinalueelle vaan meluseinä joudutaan saneeraamaan. Nykyinen meluseinä on erittäin pitkä ja hieman monotoninen, jolloin koko meluseinän tai sen osan käsitteleminen tietaiteen tapaan tuo meluseinään tarvittavaa vaih-telua ja kiinnostavuutta. Vaihtoehtona on myös ko-konaan uuden meluseinän rakentaminen. Puolivälin-kankaan nykyisten meluvallien kohdilla valleja joudu-taan saneeraamaan väylätilan levenemisen myötä. Tässä yhteydessä Välivainion meluseinään liittyvän tietaiteen vastapariksi ja täydentäjäksi esitetään vas-tapäätä sijaitsevien Puolivälinkankaan meluvallin päälle ja rinteille tietaidetta. Tällöin sekä Välivainion meluseinän taiteesta sekä Puolivälinkankaan valli(e)n päälle rakennusta taiteesta syntyy tietynlainen pohjoinen “taideportti” kaupungin keskustaa lähes-tyttäessä.

sipysäkkien tuntumaan sinne, missä taustalla ei ole säilytettävää metsää.

Keskikaista Välillä Kontinkankaan eritasoliittymä-Laanilan erita-soliittymä on esitetty keskikaistalle betonikaide.

PysäkkikatoksetValtatiellä 4 esitetään käytettäväksi omaa, väylätilan imagoon ja muuhun arkkitehtuuriin (meluseinät, me-lukaiteet, läpinäkyvät rakenteet jne.) sopivaa pysäk-kikatostyyppiä.

TietaideTietaidetta esitetään yleissuunnitelmassa käytettä-väksi hyvän tieympäristön viimeistelyssä ikään kuin “pisteenä iin päälle”. Taiteelle annetaan osin myös melusuojaustehtävä. Tietaiteen osuudet on valittu kohtiin, joissa muutoinkin tarvitaan melusuojausten osalta oleellisia muutoksia. Ajatuksena on, että tie-taide näissä kohdin auttaa nivomaan muutoin ehkä arkkitehtonisesti vaikeasti ratkaistavat melusuojauk-set osaksi esteettistä ympäristöä.

Tietaidekokonaisuuksia on suunnittelujaksolla nel-jässä kohdassa, joita on kuvattu ohessa. On toivotta-vaa, että kaikki tietaideosuudet muodostavat yhdes-sä mielenkiintoisen ja yhteensopivan kokonaisuuden, vaikka itse teokset voivatkin olla kukin omanlaisiaan


Kuva 45. Väylätilan jaksotus Kempele-Oulu.


Kuva 45. Väylätilan jaksotus Oulu-Kello.

40 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma VAIKUTUKSET

suunnittelualueen onnettomuuksista. Valtakunnalli-sissa luvuissa ei ole mukana risteävien teiden onnet-tomuuksia. Lisäksi yleissuunnitelmahanke sijoittuu kokonaisuudessaan kaupunkiseudulle kun taas val-takunnallisissa keskiarvoluvuissa on mukana maa-seutumoottoriteitä, joiden onnettomuusaste ja -tiheys ovat pienempiä. Kaupunkimoottoriteiden suurempi onnettomuusriski johtuu siitä, että niiden liikenne-määrät ovat suurempia, liikenne on lyhytmatkaista, eritasoliittymävälimatkat ovat lyhyempiä, kaistan-vaihtoja tehdään enemmän ja yleensäkin häiriöteki-jöitä on enemmän kuin maaseutumoottoriteillä.

Positiiviset turvallisuusvaikutukset saadaan aikaan tie-ja katuverkon jäsentelyllä, moottoritien liittymäjär-jestelyillä, ramppien ja tie-/katuliittymien parantami-sella ja niiden liikennevalo-ohjauksella, telematiikan avulla sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen jär-jestelyillä.

Yleisesti ottaen moottoritie on erittäin turvallinen tie-tyyppi. Moottoritien leventämisellä on sekä positiivi-sia että negatiivisia liikenneturvallisuusvaikutuksia. Tien parantaminen vastaamaan liikennekysyntää johtaa siihen, että alemmalta tie- ja katuverkolta siir-tyy liikennettä moottoritielle, jolloin liikenneverkon turvallisuustaso kokonaisuutena paranee. Kolman-sien kaistojen myötä ramppiliikenteen liittyminen ja erkaneminen päätien liikenteeseen helpottuvat, jol-loin riskit liittymäonnettomuuksiin pienenevät. Tien leventäminen kumoaa osan positiivisista liikennetur-vallisuusvaikutuksista, koska kaistanvaihtojen määrä ja nopeuserot kasvavat. Talviolosuhteissa kaistojen raja saattaa jäädä huomaamatta, jolloin autoilijan ha-vainnointi oikeasta kaistasta vaikeutuu ja riski joutua liikenneonnettomuuteen kasvaa. Moottoritieympäris-tö monimutkaistuu kaistojen lisäämisen, portaalien ja muiden liikenteenohjauslaitteiden myötä, mikä aset-taa autoilijoille haasteita liikenneturvallisuusmieles-sä.

Ramppien ja tie-/katuliittymien rakenteelliset paran-tamistoimenpiteet ja liikennevalot selkeyttävät liiken-nöintiä ja sen pelisääntöjä, jolloin liikenneturvallisuus

paranee. Lisärampit eritasoliittymissä poistavat va-sempaan kääntymisiä tasoliittymistä eli vähentävät näin konfliktimahdollisuuksia, mikä parantaa liiken-neturvallisuutta.

Kevyen liikenteen liikenneturvallisuus paranee Laa-nilan eritasoliittymän (Typpitien) – Ruskontien väli-sellä vilkkaalla työmatkaliikenteen pyörätieosuudella, johon yleissuunnitelmassa on suunniteltu autoliiken-teestä erotettu jalankulku- ja pyörätie. Myös Kellon eritasoliittymään rakennettava kevyen liikenteen väy-lä ja alikulkukäytävät parantavat jalankulun ja polku-pyöräilyn liikenneturvallisuutta.

Liikenneturvallisuus paranee myös joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisen myötä, koska joukkoliikenne on kulkumuotona henkilöautoliiken-nettä turvallisempi.

Liikenteen sujuvuus ja mukavuusLiikenteen sujuvuus moottoritiellä ja eritasoliittymis-sä paranee kolmansien kaistojen ja ramppiliittymi-en parantamisen myötä. Sujuvuus paranee myös ramppien ja teiden/katujen tasoliittymissä liikenne-valo-ohjauksen, lisäramppien ja -kaistojen ansiosta. Moottoritien kapasiteetin lisääminen houkuttelee sin-ne liikennettä myös muulta tie- ja katuverkolta, jolla liikenteen sujuvuus paranee.

Liikenteen sujuvuus paranee merkittävästi jo ensim-mäisen vaiheen toimenpiteiden seurauksena eli siinä yhteydessä kun moottoritielle tehdään ns. heilurikais-tat Oulujoen ylitse. Ruuhkaisten palvelutasojen (E ja F) suoriteosuudet pienenevät ja ruuhkaisten tiejak-sojen pituudet lyhenevät joen ylittävien kolmansien kaistojen ja eritasoliittymien parantamisen ansiosta.

Muuttuvien nopeusrajoitusten avulla ajonopeuksia voidaan nostaa normaalitasosta hiljaisen liikenteen ja hyvien sää- ja keliolosuhteiden aikoina sekä las-kea ruuhkien ja vaikeiden keliolosuhteiden aikoina. Tämä lisää merkittävästi liikenteen sujuvuutta ja ka-pasiteettiä, tasaa liikennevirtoja ja parantaa liiken-neturvallisuutta. Muuttuvilla varoitusmerkeillä tien-käyttäjää varoitetaan edessä olevasta vaarasta tai normaalitilanteesta poikkeavasta olosuhteesta vain silloin, kun tilanne on vallitseva. Tienkäyttäjälle ker-rotaan myös muuttuvilla lisäkilvillä vaaran todellinen aiheuttaja. Tällöin varoitusmerkin vaikutus tehostuu eikä normaaliolosuhteissa tienkäyttäjän ajorytmiin synny häiriötekijää. Reaaliaikaisella tiedottamisella tienkäyttäjälle annetaan tosiaikaista tietoa tilapäi-

sen häiriötilanteen laadusta, sijainnista ja kestosta sekä opastetaan tienkäyttäjä sujuvammalle ja no-peammalle reitille. Tämä lisää liikenteen sujuvuutta ja nopeuttaa häiriötilanteen purkamista. Mahdollinen automaattisen matka-ajan seurannan kytkeminen nopeudenvalvontaan edistää nopeusrajoituksien noudattamista, mikä lisää liikenteen sujuvuutta, ta-saa liikennevirtoja ja parantaa liikenneturvallisuutta.Liikennetelematiikan kokonaisvaikutuksesta valta-tien 4 liikennekapasiteetti paranee, mikä tehostaa olemassa olevan liikenneverkon toimintaa. Liikenne-telematiikka lisää myös Oulun seudun imagoa mer-kittävänä teknologiakeskuksena.

Sekä ajo- että matkustusmukavuus paranevat liikku-misolosuhteiden ja tiedotuksen parantuessa.

PALVELUTASOT VUONNA 2025 (1.vaihe)Suoritteen %-osuus N S S-N

A-C 90,2 92,1 1,9D 7,5 6,4 -1,1E 1,3 0,9 -0,4F 1,0 0,7 -0,3

Ruuhkakm tiet (E ja F)50. tunti 12,9 10,0 -2,9100. tunti 8,7 5,5 -3,2300. tunti 2,8 0,5 -2,3

N = nykytilanneS= suunnitelma (heilurikaistat Oulujoen ylitse +etl:n parantamiset)A…F ovat palvelutasoja

Taulukko 7. 1. vaiheen palvelutasot vuonna 2025.

Nykyverkko 2007 Nykyverkko 2030 YS 2030Kaikki mo-tiet

2007

Onnettomuustiheys(onn./km)

0,584 0,905 0,813 0,504

Onnettomuusaste(onn./milj.ajon-km)

0,099 0,091 0,085 0,060

Taulukko 6. Onnettomuustiheydet ja onnettomuusas-teet.

5 VAIKUTUKSET

5.1 Vaikutukset liikenteeseen ja liikennetur-vallisuuteen

Tie- ja katuverkon jäsentely ja verkon toimivuusOulun kaupunkiseudun maankäyttöä on kehitetty sii-tä lähtökohdasta, että tie- ja katuverkon rungon muo-dostaa moottoritienä toimiva valtatie 4, johon liittyvät sormimaisesti Oulun sisääntulotiet sekä muut päätiet ja pääkadut. Valtatien 4 suunnitellut kehittämistoi-menpiteet tukevat tätä tie- ja katuverkon jäsentelyä ja työnjakoa. Ohjaamalla suuret liikennevirrat riittävän korkealla nopeustasolla ja turvallisesti moottoritielle ja muille pääväylille, pienennetään muulla liikenne-verkolla liikennemääriä. Tällöin häiriöalttiilla alueilla voidaan nopeustasoa laskea ilman että liikennöi-tävyys kokonaisuutena kärsii. Tämä mahdollistaa myös ympäristöhaittojen vähentämistoimenpiteiden keskittämisen sinne, jossa on suurimmat haitat.

Valtatien 4 kolmansien kaistojen ja eritasoliittymien parantamisen myötä kaupunkiseudun tie- ja katuver-kon kokonaistoimivuus paranee. Suunnitellut toimen-piteet vastaavat ennustettua liikenteen kysyntää, jolloin myös suuret liikennemäärät hakeutuvat niille väylille, joilla on kapasiteettia.

Suunnitellut eritasoliittymäjärjestelyt mahdollistavat sen, että suuret erikoiskuljetukset voivat käyttää val-tatietä 4 osuudella Ouluntulli - Laanila.

LiikenneturvallisuusEsitetyt parantamis- ja rakentamistoimenpiteet pa-rantavat liikenneturvallisuutta Oulun kaupunkiseu-dulla. Laskennallisesti toimenpiteet vähentävät kes-kimäärin 2-3 henkilövahinko-onnettomuutta vuodes-sa moottoritiellä ja sen eritasoliittymissä.

Yleissuunnitelmaratkaisu pienentää ennustetilan-teessa myös onnettomuustiheyttä ja -astetta verrat-tuna nykyisiin järjestelyihin. IVAR-tarkastelussa (In-vestointien Vaikutusten Arviointi) käytetyllä verkolla onnettomuustiheys ja -aste ovat nykyisin valtakunnan moottoriteiden keskiarvoa korkeampia. IVAR-lasken-nan mukaan riski joutua henkilövahinkoon johtavaan onnettomuuteen on tällä hetkellä noin 1,7-kertainen kaikkiin moottoriteihin nähden. Ero johtunee osittain siitä, että IVAR-tarkastelussa on mukana eritasoliitty-mien risteävät tiet parannettavilta osuuksiltaan sekä niiden liittymät ramppiteihin, joissa tapahtuu 38 %

41Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma VAIKUTUKSET

JoukkoliikenneYleissuunnitelman mukaiset ratkaisut antavat hy-vät mahdollisuudet kehittää Oulun seudulle nopeaa työmatkaliikennettä. Eritasoliittymien yhteyteen tule-vilta pysäkeiltä on kohtuulliset kävelymatkat suurille työpaikka-alueille. Lisäksi mahdollisuudet vaihtaa valtatietä 4 risteävillä teillä/kaduilla kulkevaan jouk-koliikenteeseen paranevat merkittävästi. Pyöräpysä-köintimahdolliset parantavat huomattavasti mahdol-lisuutta käyttää pyörää liityntävälineenä kasvattaen näin pysäkin vaikutusaluetta.

5.2 Vaikutukset maankäyttöön, yhdyskun-tarakenteeseen ja kaavoitukseen

Valtakunnallisesti arvioituna valtatien 4 parantami-nen Kempeleen ja Kellon välillä lisää Oulun seudun kilpailukykyä ruuhkaiseen pääkaupunkiseutuun ver-rattuna. Seudun tasolla hanke mahdollistaa olemas-sa olevien asema- ja yleiskaavojen ja tavoitesuunni-telmien mukaisen maankäytön toteutumisen ilman melu- ja liikenneongelmia. Asutuksen ja työpaikkojen hajautumiskehitys entistä laajemmalle alueelle ja myös varsinaisen kaupunkiseudun ulkopuolelle jat-kunee todennäköisesti edelleen hankkeen myötä to-teutuvien sujuvien liikenneyhteyksien myötä. Etenkin

Katualueen muutostarpeet ovat:- Ketolanperäntien ja Lehmikentäntien liittymän itä-

puolella kevyen liikenteen järjestelyt- Raitotie Pateniemen eritasoliittymän ja rautatien

välillä

Tiealueen muutostarpeet ovat:- Eteläsuomentien kevyen liikenteen järjestelyt Ou-

luntullista tulevan uuden katuyhteyden kohdalla- Valtatien 4 länsipuoli paaluvälillä 21950-22600- Pateniemen eritasoliittymän länsipuolen rampit- Kellon eritasoliittymän kevyen liikenteen järjeste-

lyt- Kellon eritasoliittymän uusi ramppi pohjoiseen

Ouluntullista Eteläsuomentielle suunniteltu katuyh-teys liittymäjärjestelyineen edellyttää asemakaavan laatimisen ja osalla matkaa asemakaavan muutok-sen.

5.3 Vaikutukset meluun, tärinään ja pääs-töihin

MeluHanke sisältää mittavat melusuojaustoimenpiteet, jotka koostuvat nykyisten melusuojausten paranta-misesta ja uusista melusuojauksista. Tavoitteena on vähentää liikenteen meluhaittoja ja enimmäismeluta-soina käytetään valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisia arvoja. Melusuojausten mitoituksessa määräävänä melutasona on ollut 55 dB:n päiväme-lutaso ulkona. Melutarkastelut on tehty maastomallia hyväksikäyttävällä melunlaskentaohjelmalla.

Vuoden 2006 rakennus- ja huoneistorekisterin mu-kaan yli 55 desibelin (dB) melualueella on yhteensä 1170 asukasta, kun tiellä on nykyiset melusuojauk-set. Vuoden 2030 ennustetilanteessa tällä alueella olisi 2515 asukasta, mikäli suojauksia ei paranneta. Suunnitelman mukaisilla suojauksilla yli 55 dB:n me-lualueelle jää 570 asukasta, joista kaikki ovat alle 65 dB:n melualueella. Edellä esitetyt asukasluvut ovat laskennallisia nykyisen asutuksen mukaisia lukuja, mutta ne osoittavat konkreettisesti melusuojausten vaikutukset.

Yleissuunnitelman mukaiset melusuojaukset vähen-tävät merkittävästi liikenteen meluhaittoja vaikka liikennemäärät kasvavat erittäin paljon. Yli 55 dB:n melualueelta saadaan suojausten ansiosta vähen-nettyä lähes 2000 asukasta.

Palvelutasot liittymäväleittäin 2030, moottoritiellä 3+3 kaistaa(Kempele-Pateniemi)

1000 6000 11000 16000 21000 26000Palvelutaso

50. huipputunti 100. huipputunti 300. huipputunti

- ajaminen lähes vapaata ja vaivatonta

- ajo-olosuhteet hyvät- ohittaminen helppoa

- liikenne sujuu kohtalaisesti, mutta häiriöt mahdollisia- jonoja alkaa esiintyä

- liikenne ruuhkautunutta- ohittaminen hyvin vaikeaa- äkkijarrutuksia esiintyy

- liikenne ruuhkautunutta- ohittaminen lähes mahdotonta- sivutieltä pääsy erittäin vaikeaa

- tie tukkeutunut- autot matelevat ja pysähtyvät

A

B

C

D

E

Kem

pele

Kaakkuri

Lintula

Oulu

Kontinkangas

Laanila

Isko

Linnanmaa

Pateniem

i

Kello

Zatelliitti

Ouluntulli

35600

37100

46000

46500

59100

53700

46400

64100

50000

56200

45800

31000

23500

F

Etäisyys (m)

KVL 2030(ajon/vrk)

Kuva 46. Yleissuunnitelmaratkaisun palvelutaso 2030.

Kempeleen ja Haukiputaan houkuttelevuus lisään-tyy. Oulun kaupungin alueella hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat vähäisemmät, sillä kaupunkirakenne valtatien 4 käytävässä alkaa olla jo pitkälti rakennettu tai ainakin jo suunniteltu ja vaiku-tukset liittyvät pääosin liikenteen sujuvuuteen.

Yleissuunnitelmassa on esitetty asemakaava-alu-eilla liikenne- ja katualueiden muutosehdotukset ja kaavoittamattomilla alueilla tiealuevaraukset. Ase-makaavojen muutostarpeet aiheutuvat pääasiassa lisärampeista.

Liikennealueen muutostarpeet ovat:- Lintulan eritasoliittymän länsipuolen pohjoisesta

tuleva ramppi ja Poikkimaantie länteen- Lintulan eritasoliittymän itäpuolen uusi ramppi

pohjoiseen- Laanilan eritasoliittymän itäpuolen uusi ramppi

pohjoiseen- Laanilan eritasoliittymän länsipuolen uusi ramppi

pohjoisesta- Iskon eritasoliittymän itäpuolen ramppimuutos- Iskon eritasoliittymän länsipuolen uusi ramppi ete-

lään- Valtatien 4 länsipuoli paaluvälillä 21950-22600

Vt4 YS Kempele-KelloAsukkaat melualueilla TEHTY 7.11.2008 Päiväaikainen keskimelutaso

Muutos 20302006 2030 NS 2030 SS SS-NS

55-60 dB 988 2109 566 -154360-65 dB 182 404 5 -399yli 65 dB 0 2 0 -2

NS = nykyiset melusuojaukset

SS = suunnitellut melusuojaukset

2006 = melualueet vuoden 2006 liikennemäärillä, nykyisillä järjestelyillä ja melusuojauksilla2030 IS = melualueet vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä, uusilla järjestelyillä ja nykyisillä melusuojauk2030 S = melualueet vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä, uusillä järjestelyillä ja yleissuunnitelman muk

Huom! Päiväaikaisen keskimelutason raja-arvo 55 dB

Päiväai-kainen

keskimelu

Tarkasteluvuosi

Asukkaita alueella

Taulukko 8. Laskennalliset asukasmäärät melualueilla.

Kuva 47. Kuvaus käytännön melutasoista.

42 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma VAIKUTUKSET

Ouluntullin eritasoliittymä – HuhtakalliontieMaaperä on tiivistä hiekkaa ja moreenia. Häiritse-vää tärinää voi esiintyä noin 15 m etäisyydelle tiestä. Asutusta häiritsevän tärinän arvioidulla vaikutusalu-eella ei ole.

Huhtakalliontie - Kontinkankaan eritasoliittymä

Maaperä vaihtelee hiekasta saveen. Häiritsevää täri-nää voi esiintyä noin 100 m etäisyydelle tiestä. Asu-tusta häiritsevän tärinän arvioidulla vaikutusalueella on jonkin verran. Suositellaan erillisen tärinäselvityk-sen tekemistä tiesuunnitelmavaiheessa.

Kontinkankaan eritasoliittymä - Linnanmaan eritaso-littymä

Maaperä on tiivistä hiekkaa ja moreenia. Häiritse-vää tärinää voi esiintyä noin 15 m etäisyydelle tiestä. Asutusta häritsevän tärinän arvioidulla vaikutusalu-eella ei ole.

Linnanmaan eritasoliittymä - Pateniemen eritasoliit-tymä

Maaperä on hiekkaa ja silttistä hiekkaa. Häiritsevää tärinää voi esiintyä noin 100 m etäisyydelle tiestä. Asutusta häritsevän tärinän arvioidulla vaikutusalu-eella ei ole. Suositellaan erillisen tärinäselvityksen tekemistä tiesuunnitelmavaiheessa.

PäästötHankkeen päästövaikutukset on arvioitu IVAR-oh-jelmalla (Investointihankkeiden Vaikutusten Arvioin-tiohjelma). Päästöjen määrät on laskettu valtatiellä 4 ja sen eritasoliittymissä. Tässä tehdyt laskelmat eivät ota huomioon muualla kaupunkiseudun tie- ja katuverkolla tapahtuvia päästömuutoksia.

Päästölajeina tarkasteltu hiilidioksidia, hiilimonoksi-dia, hiilivetyjä, typen oksideja, hiukkasia ja rikkidiok-sidi. Liikenteen päästöihin vaikuttavat liikennemää-rä, ajoneuvojen ikä, ajetut kilometrit sekä ajoneuvo-jen käyttämän polttoaineen koostumus ja polttoai-neen kulutus. Liikenteen sujuvuus vaikuttaa ajono-peuteen, jolla on tätä kautta merkitystä polttoaineen kulutukseen ja päästöjen määrään. Myös ajotavalla ja ajoneuvojen kunnolla sekä diesel-ajoneuvojen ja katalysaattoria käyttävien ajoneuvojen osuudella on vaikutuksia. Hiilidioksidin määrään vaikuttaa vain polttoainetyyppi ja -kulutus.

Päästölaskelmissa on huomioitu ajoneuvokannan tekninen kehitys, mikä tarkoittaa sitä, että muiden

Huolimatta massiivista melusuojauksista jää suunnit-telualueella yli 55 dB:n melualueille edelleen asutus-ta, jota ei voida suojata kohtuullisilla kustannuksilla liikenteen melulta.

Yksittäisten talojen kohdalla melusuojausten vaiku-tukset ilmenevät suunnitelmakartoilta, joille on piir-retty vuoden 2030 ennusteliikennemäärien mukai-nen 55 dB:n melukäyrän kulku ilman melusuojauksia ja melusuojausten toteuttamisen jälkeen.

TärinäTärinä ympäristöhaittana on monimutkainen ja vai-keasti arvioitavissa, koska tärinän suuruuteen vaikut-tavat monet tekijät. Rakennusten sisällä koettavaan tärinän suuruuteen vaikuttavat tärinän syntytapa, leviäminen maaperässä, välittyminen rakennukseen ja vaikutukset rakennuksessa. Tieliikenteen aiheut-tamaan tärinään vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä ovat tienpinnan tasaisuus ja maaperän ominaisuu-det. Tienpinta säätelee tärinälähteen voimakkuutta ja maaperä tärinän leviämistä.

Ihminen kokee tärinän yksilöllisesti. Osa ihmisistä kokee jo havaintokynnyksen ylittävän tärinän voi-makkaan epämiellyttävänä, kun taas osa tärinään tottuneista ihmisistä ei häiriinny merkittävästäkään värähtelystä.

Olemassa olevat tiepenkereet suunnittelualueella on perustettu maanvaraisesti. Maaperä näiden olemas-sa olevien penkereiden alla lienee tiivistynyt ja lujit-tunut aikojen kuluessa siten, että uudelleen raken-nettavista tiepenkereistä tuskin aiheutuu asutuksen kannalta merkittävää tärinää. Tärinäongelmia saat-taa kuitenkin aiheutua levennettävillä tieosuuksilla suunnitellusta uusien penkereiden esikuormitukses-ta huolimatta.

Mahdollisia tärinävaikutuksia suunnittelualueen eri osilla on arvioitu olevassa olevien maaperätietojen avulla seuraavasti:

Kempeleen eritasoliittymä - Ouluntullin eritasoliitty-mä

Maaperä vaihtelee hiekasta saveen. Häiritsevää täri-nää voi esiintyä noin 100 m etäisyydelle tiestä. Asu-tusta häiritsevän tärinän vaikutusalueella on niukasti. Suositellaan erillisen tärinäselvityksen tekemistä tie-suunnitelmavaiheessa ainakin välille Zatelliitin erita-soliittymä - Ouluntullin eritasoliittymä.

paitsi hiidioksidin päästöt tulevat vähenemään joka tapauksessa.

Oheisessa taulukossa on esitetty muutokset päästö-jen määrissä vuonna 2025. Tässä tehtyjen laskenta-oletusten mukaan hankkeella ei olisi oleellisia vaiku-tuksia päästöjen muutoksiin. Luotettavamman arvion tekeminen edellyttää koko seudun liikenneverkon tarkastelua, jossa tulee ottaa huomioon liikenteen siirtymät väyliltä toisille.

5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihty-vyyteen ja terveyteen

Valtatie 4 on ollut nykyisellä paikallaan vuosikym-meniä ja alueen maankäyttöä asunto-, palveluja työpaikka-alueineen on kehitetty suunnitelmallisesti tästä lähtökohdasta. Eri aikoina suunniteltujen asun-toalueiden sijoittelussa on pyritty huomioimaan val-tatien ja sen liikenteen aiheuttamat haitat ja niiden lieventäminen. Meluhaittoja on lievennetty rakenta-malla melusuojauksia ja estevaikutusta on lievennet-ty rakentamalla poikittaisia yhteyksiä. Liikennemää-rien kasvu ja sen seurauksena liikenteen aiheutta-mien haittojen lisääntyminen edellyttävät kuitenkin uusia toimenpiteitä, joilla liikkumisen turvallisuus ja sujuvuus voidaan taata ja samalla on pidettävä huoli siitä, että myös ihmisten elinolot, viihtyvyys ja terve-ys voidaan turvata.

Elinolojen tarkastelunäkökulma käsittää liikkumis-mahdollisuuksien muutokset sekä työpaikkojen ja palvelujen saatavuuden. Yleissuunnitelmassa esi-tetyt toimenpiteet parantavat sekä liikkumismahdol-lisuuksia että työpaikkojen ja palvelujen saavutetta-vuutta. Liikennejärjestelyt tukevat joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käytön lisäämistä henkilöau-toliikenteen ohella. Liikkumisen sujuvuus paranee uusien liikennejärjestelyjen myötä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantumi-nen edistää sosiaalista tasa-arvoa. Muuttuvien no-peusrajoituksien, muuttuvien varoitusmerkkien sekä tiedotusopasteiden ja pysäkki-informaation ansiosta voidaan antaa tienkäyttäjille reaaliaikaista tietoa lii-

Laskentavu20252007

LINKKIEN YMPÄRISTÖ 574,4940333 NOxPäästöt (t/vuosi) Perusverkko Vertailuverkko Muutos (Vertailu-Perus) 188,2007732 HC

NOx 245,2 243,5 -1,2 1221,7 COHC 76,3 74,5 -1,8 15,86915047 hiukkasetCO 711,7 708,9 -2,8 92,98684809 CO2Hiukkaset 11,8 11,7 -0,1CO2 (1000 t/v) 96,60 95,26 -1,34

PÄÄSTÖTSOLMUJEN YMPÄRISTÖ 2007 (t/v)Päästöt (t/vuosi) N N S S-N

NOx 27,14 28,06 0,92 Typen oksidit (NOx) 574,49 272,34 271,54 -0,80HC 16,08 16,50 0,42 Hiilivedyt (HC) 188,21 92,40 91,03 -1,37CO 41,91 45,12 3,21 Häkä (CO) 1221,7 753,62 754,04 0,42

Hiukkaset 15,87 11,75 11,68 -0,07CO2 (1000 t/v) 0,340 0,310 -0,030 Hiilidioksidi (CO2 (1000 t/v)) 92,99 96,94 95,57 -1,37

N = nykytilanneS= suunnitelma (heilurikaistat Oulujoen ylitse +etl:n parantamiset)

Laskentavuosi 2015LINKKIEN TOIMIVUUS

Perusverkko Vertailuverkko Muutos (Vertailu-Perus) LINKKIEN YMPÄRISTÖLinkkien pituus (km) 51,564 52,350 0,786 Päästöt (t/vuosi) Perusverk VertailuverLiikennesuorite (milj. a 456,30 450,32 -5,98 NOx 387,8 382,7

kevyet 422,46 417,00 -5,46 HC 108,7 105,4raskaat ja y 33,84 33,32 -0,51 CO 868,0 856,4

Suoritteen %-osuus Hiukkaset 13,5 13,4A-C 90,2 92,1 1,9 CO2 (1000 82,57 81,02D 7,5 6,4 -1,1 Melun häir. kokevien m 451 30E 1,3 0,9 -0,4 SOLMUJEN YMPÄRISTÖF 1,0 0,7 -0,3 Päästöt (t/vuosi)

Ruuhkakm tiet (E ja F) NOx 28,42 28,0050. tunti 12,9 10,0 -2,9 HC 16,80 16,44100. tunti 8,7 5,5 -3,2 CO 40,57 41,76

2025 (t/v)

Taulukko 9. Päästöt vuosina 2007 ja 2025. kenteestä ja opastaa liikkujat sujuvalle reitille. Työ-paikkojen ja palvelujen saavutettavuus liittyy myös tie- ja katuverkon hyvään jäsentelyyn sekä liikenteen ja maankäytön vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on ol-lut keskeisenä lähtökohtana pääteihin tukeutuva sor-mimainen yhdyskuntarakenne. Yleissuunnitelmassa esitetyt valtatien 4 parantamistoimenpiteet tukevat osaltaan tätä haluttua yhdyskuntarakennetta, joka muodostaa pohjan elinolojen tarkastelulle.

Viihtyvyyden näkökulma liittyy terveyteen sekä asuin ja elinympäristön laatuun. Terveyden näkökulma si-sältää liikenneturvallisuuden, melun ja päästöt, Yleis-suunnitelmassa esitetyt mittavat melusuojaukset vä-hentävät valtatien 4 aiheuttamaa liikennemelua ja sen terveyshaittoja. Autotekniikan kehittymisen sekä suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden seurauk-sena osa liikenteen päästöstä vähenee, jolloin pääs-töistä aiheutuvat terveyshaitat pienenevät. Melu- ja päästöhaittojen väheneminen parantavat asuin- ja elinympäristön laatua. Tie- ja katuverkon hyvä jäsen-tely ohjaa liikennettä paikallisverkolta pääverkolle, jolloin liikenteen haitat asuntoalueilla pienenevät ja elinympäristön laatu paranee. Mittavista melusuoja-uksista huolimatta valtatien varteen jää asutusta, joi-den kohdalla melutason 55 dB ohjearvo ylittyy.

Valtatien 4 parantaminen laatukäytäväksi parantaa liikenneympäristöä ja kaupunkikuvaa, mikä edistää viihtyisyyttä.

Yleissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet parantavat liikenneturvallisuutta. Henkilövahinko-onnettomuuk-sien määrä vähenee laskennallisesti 2-3 onnetto-muutta vuodessa. Myös onnettomuusriskit piene-nevät päätien ja sen liittymien parantamisen, jouk-koliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyjen sekä liikenteen hallinnan myötä. Positiiviset liikennetur-vallisuusvaikutukset ovat osaltaan myös positiivisia terveysvaikutuksia.

43Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma VAIKUTUKSET

Virtaojan avoimelle niitylle Kaakkurin kohdalla.

Suunnitelman toteuttamisella ei ole vaikutuksia kult-tuuriperintöön.

5.9 Vaikutukset talouteen

Yleissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden raken-nuskustannukset ovat yhteensä noin 105 miljoonaa euroa. (MAKU 143, 2000=100)

Hanke toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisen raken-nusvaiheen mukaisten toimenpiteiden rakennuskus-tannukset ovat yhteensä noin 53 miljoonaa euroa ja toisen vaiheen kustannukset yhteensä noin 52. Vai-heittain rakentaminen on esitetty tarkemmin kohdas-sa 7.3 Toimenpideohjelma.

Hankkeen yhteiskuntataloudellista kannattavuutta mitataan hyöty-kustannussuhteen (HK-suhde) avul-la. Hankkeen rahamääräiset hyödyt ja kustannukset lasketaan 30 vuoden laskenta-ajalle. Vuosittaiset hyödyt ja kustannukset muutetaan diskonttaamalla 5%:n korolla nykyarvoiksi. Hyödyt ja kustannukset koostuvat vuosittaisista kunnossapitokustannusten muutoksista, ajoneuvo- ja aikakustannusten muu-toksista sekä päästö- ja onnettomuuskustannusten muutoksista. HK-suhde ilmaisee hyötyjen ja haitto-jen nettosumman nykyarvon ja investoinnin nykyar-von seuraavasti:

HK-suhde = (hyödyt-haitat) / (investointikustannukset+korot)

Kannattavuuslaskelmat on tehty IVAR-ohjelmalla. Laskelmissa on oletettu, että ensimmäinen vaihe to-teutetaan vuoteen 2015 mennessä ja toinen vaihe vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen yhteiskuntata-loudellisen kannattavuuslaskelman tulokset on esi-tetty oheisessa taulukossa. Peruslaskelmassa HK-suhde on 1,9 eli hanke on kannattava. Ensimmäisen vuoden tuottoaste on 11,2 %.

5.5 Vaikutukset luonnonoloihin

Valtatien 4 yleissuunnitelman mukaisten toimenpi-teiden vaikutus luonnonoloihin on vähäinen. Alue on pääosin metsien ja metsitettyjen vallien rajaama viherkäytävä. Väyläjaksolla ei ole luonnontilaisia tai luonnonmukaisia metsiä, vaan metsät toimivat joko suojaviheralueina tai ovat asutusta rajaavia lähimet-siä.

Uhanalaisten kasvien esiintymät ovat sen verran etäällä tulevista toimenpidealueista, että niiden säi-lyminen voidaan turvata rakentamisen aikanakin. Myös Kempeleenharjun pohjavesialueen suojelusta voidaan huolehtia. Muita luonnon kannalta merkittä-viä suojelukohteita tiejaksolla ei ole.

Hirvien ja muiden nisäkkäiden kulkemiseen ei yleis-suunnitelmalla ole oleellisia vaikutuksia verrattuna nykytilanteeseen. Jos jatkosuunnittelussa eläimet halutaan ohjata käyttämään turvallisia reittejä valta-tien poikki, voidaan reittien sijoittelussa hyödyntää viherväyliä.

5.6 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

Hankkeen rakentaminen vaikuttaa tilapäisesti pinta-veden liikkeisiin ja pintavesiin sekoittuu humusta ja hienoaineista. Rakentamisen aikana ojien veden vir-taus saattaa muuttua ennen kuin korvaavat virtaus-reitit, kuten uudet ojat ja rummut saadaan rakennet-tua. Varsinkin Oulujoen kohdalla maansiirtotöistä voi joutua veteen maa-aineksia, jotka samentavat vettä. Veden laadun muutos on väliaikaista. Tieliikenteen määrän kasvu, päällystetyn alueen lisääntyminen ja teiden kunnossapito aiheuttavat kuormitusta pintave-siin. Vaarallisten aineiden kuljetukset ovat riski pinta-vesille.

Valtatie 4 kulkee Kempeleenharjun pohjavesialueel-la Kempeleen eritasoliittymän molemmin puolin yh-teensä noin 2,2 kilometrin matkalla. Kempeleenhar-jun pohjavesialue on luokkaa I eli vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Valtatiellä, rampeilla ja Ketolanperäntiellä on nykyisin pohjavesisuojaus ky-seisellä kohdalla. Pohjavesisuojausta täydennetään valtatiellä kolmansien kaistojen rakentamisen takia, rampeilla pysäkki- ja kaistajärjestelyjen takia sekä Ketolanperäntiellä toisen ajoradan rakentamisen ta-kia.

Rakentamistoimenpiteet saattavat aiheuttaa poh-javeden pinnan alenemista erityisesti alikulkujen ja

maaleikkausten kohdilla. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset ovat yleensä työnaikaisia ja olosuhteet palautuvat ennalleen rakentamisen päätyttyä. Tie-leikkauksissa pohjavedenpinnan aleneminen saattaa olla tien läheisyydessä pysyvää.

5.7 Vaikutukset luonnonvaroihin

Hankkeessa rakennetaan uusia väyliä suhteelli-sen vähän. Purettavista rakenteista saatavia mas-soja käytetään melusuojauksiin. Leikkausmassoja saadaan hankkeesta vähemmän kuin penkereisiin, täyttöihin ja melusuojauksiin tarvitaan, joten maa-massoja joudutaan tuomaan hankkeen ulkopuolelta. Hankkeen yhteydessä tehtävistä massanvaihdois-ta saatavia massoja ei voida käyttää meluvalleissa vaan niille on hankittava läjitysalue.

5.8 Vaikutukset maisemaan, kaupunkiku-vaan ja kulttuuriperintöön

Valtatien 4 alkuperäinen idea väylätilasta vihreässä käytävässä säilyy edelleen, joskin tiemaisema muut-tuu kolmansien kaistojen, melusuojausrakenteiden ja runsaslukuisten telematikkataulujen ja muiden opasteiden myötä entistä rakennetummaksi. Melu-suojaustarve ja ympäröivä maankäyttö myös sulkee väylätilaa entistä enemmän putkimaiseksi.

Kaupunki- ja maisemakuvan kannalta on kuiten-kin erittäin positiivista, että umpinaisen meluseinän osuus melusuojauksista jää varsin pieneksi ja pääosa väylätilan reunoista säilyy vihreänä. Samoin matalan melukaiteen käyttö tukimuurina tekee mahdolliseksi istutusten sijoittelun ilman tylsän laakeita ojanpienta-reita lähemmäs autoilijan näkökenttää. Läpinäkyvät meluesteet sekä tietaide tulevat olemaan autoilijalle mielenkiintoisia poikkeuksia väylätilan näkymissä.

Tien ajokaistojen lisäämisen ja melusuojausten pa-rantamisen johdosta joudutaan suurin osa nykyisistä melusuojauksista rakentamaan uudelleen. Meluval-leja korotetaan, joten istutukset uusitaan ja paljon reunapuustoa poistetaan rakentamisen tieltä. Ajo-kaistojen lisäämisen myötä autoilijat havainnoivat ohiviilettävää tiemaisemaa eri kohdista. Reunimmai-sella kaistalla korostuvat melusuojaukset ja sisim-mällä kaistalla keskikaista.

Kulttuurimaisemaosuus Zatelliitin eritasoliittymästä pohjoiseen lyhenee, toinen kulttuurimaisemajakso Kempeleen eritasoliittymästä pohjoiseen jää melu-suojausten taakse. Näkymä voidaan helposti avata

5.12.2008/MJi

Vt 4 Kempele - Kello Liikennetaloudellinen kannattavuus vuoden 2008 IVAR-laskelmien mukaan

Laskenta-aika: 2015…2045 Korko: 5% MAKU: 143 1.investointi 51,8 vuoteen 2015 ja 2.investointi 53,2 vuoteen 2030 mennessä

Hyödyt ja kustannukset

M

Väylänpitäjän hyödyt Kunnossapitokustannukset -1,81

Väylän käyttäjän hyödyt Ajoneuvokustannukset Henkilöliikenne 6,62 Tavaraliikenne 5,53Aikakustannukset Henkilöliikenne 66,85 Tavaraliikenne 9,66Onnettomuuskustannukset 28,41Käyttäjän hyödyt yhteensä 117,07

Muun yhteiskunnan hyödyt Melukustannukset 38,08Päästökustannukset 0,77Jäännösarvo 3,00

Hyödyt yhteensä 157,11

Investointi Rakentamiskustannukset 105,00Rakentamisen aikaiset korot -21,04

Kustannukset yhteensä 83,96

Hyöty-kustannussuhde 1,9

Taulukko 10. Hankkeen yhteiskuntataloudellinen kannat-tavuus peruslaskelmassa.

Hyöty-kustannussuhteen herkyyttä on testattu pe-ruslaskelman (P) lisäksi seuraavissa tapauksissa A, B ja C:P) Peruslaskelma, jossa rakennusvaiheet ovat vuoteen 2015 ja 2030 mennessä. HK-suhde on 1,9.A) Ensimmäisen vaiheen rakennuskustannukset ovat 15 % perustapausta pienemmät. HK-suhde on 2,1.B) Toinen rakennusvaihe toteutetaan vuonna 2035. HK-suhde on 2,0.C) Toinen rakennusvaihe toteutetaan vuonna 2040. HK-suhde on 2,1.

44 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

6 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMI-NEN

Vaikuttavuus tarkoittaa hankkeen vaikutusten toteu-tumista suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Lopullinen vaikuttavuus voidaan selvittää hankkeen jälkiarvioin-nin yhteydessä. Jälkiarvioinnin vaiheet ja niiden ajoi-tus on esitetty alla olevassa taulukossa.

Vaihe Sisältö Ajankohta

Vastaanottoarviointi Hankkeen teknistaloudelli-nen arviointi.

Hankkeen valmistumisen yhteydessä.

Jälkiarviointi

Hankkeen lyhyen aikavälin liikenteelliset vaikutukset.

Täydentävän jälkiarvioinnin tarpeesta päättäminen.

1-2 vuotta hankkeen valmis-tumisesta (kun liikenne on sopeutunut hankkeeseen).

Täydentävä jälkiarviointi

Hankkeen keskipitkän aika-välin liikenteelliset vaikutuk-set.

Hankkeen yhteiskuntatalou-delliset vaikutukset.

Vaikuttavuuden arviointi.

Noin 5 vuotta hankkeen valmistumisesta (kun hank-keen yhteiskunnalliset vai-kutukset voidaan arvioida).

Taulukko 11. Jälkiarvioinnin vaiheet, sisältö ja ajankoh-dat.

TAVOITE TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN

Suunnitteluprosessi ja suunnitelman laatu

• Vuorovaikutteinen suunnittelu Hankkeen aloittamisesta kuulutettu. Työn etenemisestä laadittu tiedotteet. Etenemistä on voitu seurata internetistä. Maankäytön ja lii-kenteen suunnittelu ollut vuorovaikutteista (Zatelliitti, Kempele-Kaakkuri alue, Ritaportti). Tavoitteet toteutuvat.

• Työn sisältö Yleissuunnitelma antaa pohjan tiesuunnitelmien laatimiselle ja rahoituspäätöksien tekemiselle. Suunnitelman perusteella voidaan tehdä hyväksymispäätös. Tavoitteen toteutuminen arvioidaan käsittely- ja päätöksentekovaiheessa.

• Vaiheittain toteutus Yleissuunnitelmasta on laadittu yksityiskohtainen toimenpideohjelma. Kuvattu neliporrasperiaatteen soveltamista. Tavoitteet täyttyvät. Liikenne

• Liikenneturvallisuus Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee 2-3 onnettomuutta vuodessa. Vakavien onnettomuuksien riski pienenee. Moottoritei-den valtakunnallisia henkilövahinko-onnettomuustiheyden ja -asteen keskiarvoja ei saavuteta. Kontinkangas-Laanila-osuuden liikenne-turvallisuus paranee jo ensimmäisen toteutusvaiheen ansiosta. Tavoitteet toteutuvat osittain.

• Tie- ja liikenneolosuhteet Valtatiestä 4 syntyy korkeatasoinen kaupunkimoottoritie Oulun kaupunkiseudulla. Tielle saadaan hyvät liikkumisolosuhteet sekä pitkä-matkaiselle että seudulliselle liikenteelle parantuvien tiejärjestelyjen ja liikennetelematiikan avulla. Tavoitteet toteutuvat.

• Palvelutaso Suunnitelmaratkaisu toimii pääsääntöisesti palvelutasolla C myös säännöllisesti toistuvien huippujen aikana, eikä vilkkaimmissa kohdis-sakaan mennä ”puoli D” -palvelutason huonommalle puolelle. Nopeustavoitteet toteutuvat. Nopeusrajoitusten vaihteluun, liikenteen häi-riöhallintaan ja reittiopastukseen käytettävä telematiikka tukee hyvän palvelutason saavuttamista. Tavoitteet toteutuvat.

• Joukkoliikenne Syntyy korkealuokkainen joukkoliikenteen infra, joka kattaa koko matkaketjun informaatiojärjestelmineen. Liikennejärjestelyt mahdollis-tavat tavoitteen mukaisesti nopean joukkoliikenteen moottoritielle. Sujuvat kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille tukevat joukkoliikenteen käytön lisäämistavoitteita. Tavoitteet toteutuvat.

• Kevyt liikenne Jatkuvien kevyen liikenteen yhteyksien verkko täydentyy. Kevyen liikenteen risteämiskohdat autoliikenteen kanssa ovat pääsääntöisesti eri tasossa, muutamissa kohdissa liikennevalot. Tavoitteet toteutuvat.

Maankäyttö ja ympäristö

• Maankäyttö ja kaavoitus Yleissuunnitelma tukee pääsääntöisesti seudulla hyväksyttyjä kaavoja, maankäyttösuunnitelmia ja suunniteltuja hankkeita. Ristiriitainen tilanne Zatelliitin kohdalla. Tavoitteet toteutuvat osittain.

• Laatukäytävä Suunnitelmassa on panostettu laatukäytävä-statuksen vaatimuksiin korkealuokkaisista järjestelyistä. Melusuojausten ja muun tieympä-ristön suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomio maisemallisiin ja kaupunkikuvallisiin tavoitteisiin. Tavoite toteutuu.

• Maisemarakenne Maiseman muodot ja eri aikoina rakennetut tiejaksot ovat olleet ympäristösuunnittelussa lähtökohtina. Tavoite toteutuu

• Kaupunkirakenne Suunnitteluosuuden historialliset vaiheet on huomioitu tieympäristön suunnittelussa. Erityyppiset näkymät ja rakennettu ympäristö ovat olleet lähtökohtina suunnittelussa ja nämä kohteet tuodaan suunnitelmassa esille. Tavoite toteutuu

• Laitteiden ja varusteiden laatutaso • Ympäristö ja melusuojaukset

Yleissuunnitelmassa on tuotu esille laatutasovaatimuksia, jotka konkretisoituvat jatkosuunnittelussa. Tavoitteet toteutuvat.

• Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, estevaikutuksen vähentäminen se-kä melu ja päästöt

Uudet kevyen liikenteen poikittaisjärjestelyt ja eritasot autoliikenteen kanssa helpottavat moottoritien poikittaista liikkumista. Liikennetur-vallisuuden ja sujuvuuden parantaminen eritasoliittymien poikittaisväylillä pienentää estevaikutusta. Tavoitteet toteutuvat. Yleissuunnitelmaratkaisulla voidaan suojata merkittävä määrä asutuksesta haitalliselta melulta. Tavoitteet toteutuvat. Tärinän ja päästöjen suhteen suunnitelmaratkaisu ei muuta oleellisesti nykytilannetta.

• Tietaide Yleissuunnitelmassa on tuotu esille ideoita ja reunaehtoja tietaiteesta jatkosuunnittelua varten. Tavoite toteutuu. Talous

• Vaiheittain rakennettavuus • Elinkaariajattelu • Liikennetaloudellinen kannattavuus

Yleissuunnitelman toimenpideohjelma koostuu useasta toimenpidekohteesta, jotka voidaan toteuttaa erillisinä rakentamishankkeina.Tavoite toteutuu. Melusuojauksissa voidaan uusiokäyttää maa-aineksia. Tavoite toteutuu. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 1,9 elihanke on liikennetaloudellisesti kannattava. Tavoite toteutuu.

Taulukko 12. Tavoitteiden toteutuminen.

Oheisessa taulukossa esitetään yleissuunnitelman vaikutusarviointien pohjalta työlle asetettujen tavoit-teiden toteutuminen. Yksityiskohtaiset tavoitteet on esitelty raportin luvussa 2.

Hankkeen suunnitteluprosessille ja teknisten järjes-telyjen suunnittelulle asetetut tavoitteet toteutuvat pääsääntöisesti.

Se, että moottoriteiden valtakunnalliset keskiarvo-tavoitteet henkilövahinko-onnettomuustiheyden ja -asteen osalta eivät toteudu, johtunee siitä, että tässä hankkeessa on kyse kaupunkimoottoritiestä. Yleissuunnitelmahanke sijoittuu kokonaisuudessaan kaupunkiseudulle kun taas valtakunnallisissa kes-kiarvoluvuissa on mukana maaseutumoottoriteitä, joiden onnettomuusaste ja -tiheys ovat pieniä. Kau-punkimoottoriteiden suurempi onnettomuusriski joh-tuu siitä, että niiden liikennemäärät ovat suurempia, liikenne on lyhytmatkaista, eritasoliittymävälimatkat ovat lyhyempiä, kaistanvaihtoja tehdään enemmän ja yleensäkin häiriötekijöitä on enemmän kuin maa-seutumoottoriteillä.

Maankäytön ja kaavoituksen osalta yleissuunnitel-man lähtökohtina ovat hyväksytyt kaavat ja maan-käyttösuunnitelmat sekä suunnitellut hankkeet. Täs-sä tapauksessa on tavoitteen toteutuminen arvioitu osittaiseksi, koska yleissuunnitelmaratkaisu mahdol-

listaa Zatelliitin hankkeen toteutuksen, joka on kui-tenkin voimassa olevan seudun yleiskaavan vastai-nen.

45Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma VAIHEITTAIN TOTEUTUS

7 VAIHEITTAIN TOTEUTUS

7.1 Neliporrasperiaatteen soveltaminen

Neliporrasperiaate on kehitetty siihen, että suunnit-teluun, toimenpiteiden keinovalikoimaan, päätök-sentekoon ja rahoitukseen sisällytetään liikenne-järjestelmänäkökulma. Neliporrasperiaate sisältää liikennejärjestelmän kannalta varsinaisten infrastruk-tuuri-investointien lisäksi myös liikennekysyntään ja kulkutapoihin vaikuttamisen, liikenneverkon käytön tehostamisen sekä liikenneverkon parantaminen pie-nemmin toimenpitein ja vaiheittain. Periaatteen kes-keinen lähtökohta on se, että ensin selvitetään tarve ja vasta sen jälkeen mietitään keinoja, miten vastata tarpeeseen. Keskeisenä haasteena on liikenteen ja maankäytön suunnittelun kytkentä sekä eri liikenne-muotojen roolien ja yhteistyön tunnistaminen.

Neliporrasperiaatteen taustalla on ns. pienten askel-ten periaate, jossa pyritään turvaamaan ihmisten ja elinkeinoelämän tarvitsema liikkumisen palvelutaso erityyppisiä keinoja yhdistelemällä ja ketjuttamalla. Tässä on tavoitteena se, etteivät palvelutasopuut-teista aiheutuvat lisäkustannukset muodostu suurik-si ja toisaalta että pääomaa ei sidota pitkäaikaisen ylimääräisen kapasiteetin tuottamiseksi. Käyttäjän kannalta tärkeintä ovat toimivat matka- ja kuljetus-ketjut, mikä edellyttää sitä, että myös suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida kokonaisuuksien luomisen periaate.

Liikennejärjestelmänäkökulman lisäksi neliporraspe-riaatteessa on oleellista asiakas- ja käyttäjälähtöinen näkökulma. Käyttäjälähtöisyys edellyttää käyttäji-en odotusten ja vaatimusten tunnistamista. Oulun kaupunkiseudulla käynnistyy laaja liikennetutkimus vuoden 2009 aikana, jonka tavoitteena on luoda lii-kenteen ja maankäytön suunnittelun taustatiedoksi kokonaiskuva seudun liikenteestä. Tässä yhteydes-sä tulee selvittää myös neliporrasperiaatteen sovel-tamisen edellyttämät lähtötiedot, jotta liikennemallilla voidaan tutkia entistä luotettavammin esimerkiksi eri kulkumuotojen vaikutuksia liikennejärjestelmän ke-hittämisessä.

Valtatien 4 yleissuunnitelmassa voidaan tunnistaa ne li porrasperiaatteen sisältämiä keinoja seuraavasti:

Ensimmäinen porrasKeinot, joilla vaikutetaan liikennetarpeeseen ja kul-kumuotojen suhteeseen (maankäytön vaihtoehdot ja liikenteen haittojen ehkäisy, joukkoliikenteen jär-jestelyt, kevyen liikenteen edistämiskeinot, liityntä-pysäköinti, raskaan liikenteen vaihtoehdot, liikenteen säätelymaksut). Tässä hankkeessa näitä toimenpi-teitä ovat:

melusuojaukset • moottoritiepysäkkien ja vaihtopysäkkien ajanta- •sainen pysäkki-informaatio

Liikennetarpeen vähentämiseen voidaan vaikuttaa maankäytön ja liikenteen vuorovaikutteisella suunnit-telulla. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, asutuk-sen, palvelujen ja työpaikkojen keskinäinen sijoittelu, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedelly-tysten parantaminen, matkustusajankohdan valinta ja jopa liikenteen ruuhkamaksut ovat tässä suhtees-sa avainasemassa. Valtatiellä 4 ovat pahimmat lii-kenteen sujuvuusongelmat lyhytaikaisia ja esiintyvät aamu- ja iltahuipputuntien sisällä. Näitä ongelmia voidaan lieventää, mikäli liikkumisen ajoitusta siir-retään 0,5-1 tuntia aikaisemmaksi tai myöhemmäk-si. Liikennetarpeen vähentämiseen ja kulkumuodon valintaan liittyvät tavoitteet ja keinot tulee käsitellä seuraavassa Oulun seudun liikennejärjestelmäsuun-nitelmassa.

Toinen porrasKeinot, joilla tehostetaan nykyisen liikenneverkon toimintaa (liikenteen hallinnan keinot-nopeusrajoi-tukset, liikenteen ohjaus ja tiedotus mukaan lukien telematiikka, liikenneverkon tai ajoratojen jäsentely, joukkoliikenteen sujuvuusjärjestelyt). Tässä hank-keessa näitä toimenpiteitä ovat:

rampeille asetettavat joukkoliikenteen liikenneva- •loetuisuudet muuttuva liikenteenohjaus (nopeusrajoitukset, •kielto- ja rajoitusmerkit, tiedotusopasteet, auto-maattinen nopeudenvalvonta/matka-ajan seuran-ta)

Kolmas porrasKyseessä ovat pienet liikenneverkon parantamistoi-menpiteet (kaistajärjestelyt ja lisäkaistat, liittymien parantaminen, liikennevalo-ohjaus, pienet väyläjär-jestelyt, kevyen liikenteen väylien järjestelyt, joukko-liikenteen sujuvuuskohteet ja pysäkit, väylien raken-teen vähäinen parantaminen). Tässä hankkeessa kolmannen portaan toimenpiteitä ovat:

lisäramppien, pysäkkijärjestelyjen ja kevyen lii- •kenteen yhteyksien rakentaminen eritasoliittymiin ramppien ja tie-/katuliittymien parantaminen ja •liikennevalo-ohjauskevyen liikenteen väylien rakentaminen ja Oulujo- •en ylittävän kevyen liikenteen sillan rakentaminenOulujoen ylittävien kolmansien kaistojen raken- •taminen ja jokisillan muuttaminen autoliikenteen käyttöön

Kuva 48. Liikennejärjestelmän kehittämisen pääelementit neliporrasperiaatteen jaottelulla.

Neljäs porrasSuuret investoinnit (uusien väylien rakentaminen tai suurehko perusparantaminen, eritasoliittymien ra-kentaminen, suuret telematiikkainvestoinnit). Tässä hankkeessa neljännen portaan toimenpiteitä ovat:

päätien kolmansien kaistojen rakentaminen ja nii- •hin liittyvät eritasoliittymien parantamistoimenpi-teetOulujoen ylittävän moottoritiesillan rakentaminen •

46 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma VAIHEITTAIN TOTEUTUS

Kuva 49. Zatelliitin ja Ritaportin hankkeiden vaikutukset moottoritien vuorokausiliikennemääriin.

Kuva 50. Alustava arvio Ideaparkin tuntiliikennemääristä.

7.2 Kaupan hankkeiden ajoitus

Kaupunkiseudulla on vireillä kolme kaupallista han-ketta, joiden rakentaminen vaikuttaa merkittävästi moottoritien ja eritasoliittymien liikennemääriin ja nii-den myötä toimenpidetarpeisiin. Oheisessa kuvassa 49 on esitetty Kempeleen Zatelliitin ja Oulun Ritapor-tin aiheuttamien liikennemäärien osuudet moottori-tien kokonaisliikennemääristä. Ritaportin liikenne-määrät ovat noin kaksinkertaiset verrattuna Zatelliitin liikennemääriin, mikä johtuu näiden hankkeiden ko-konaismitoituksesta.

Ritaportti-hanke vaikuttaa toimenpiteiden ajoitukseen siten, että Pateniemen eritasolittymään joudutaan rakentamaan tavoitetilanteen ratkaisun mukaiset järjestelyt ja ensimmäisessä vaiheessa. Hankkeen ennusteliikenne aiheuttaa moottoritielle kolmansien kaistojen tarpeen Pateniemen eritasoliittymästä ete-lään päin vuoteen 2030 mennessä.

Zatelliitti -hanke edellyttää Zatelliitin eritasoliittymän rakentamisen ja myös tämän hankkeen ennustelii-kenne aiheuttaa moottoritien kolmansien kaistojen tarpeen ennustevuoteen 2030 mennessä.

Kiiminkiin vireillä oleva Ideapark-hanke vaikeuttaa merkittävästi alustavien tarkastelujen mukaan Laani-lan eritasoliittymään suunniteltujen ratkaisujen toimi-vuutta ennustetilanteessa 2030. Jatkosuunnittelussa tulee Ideapark -hankken liikennemääriä tarkentaa ja laatia näiden pohjalta arviot hankkeen liikenteellisis-tä vaikutuksista.

Oulujoen ylittäville kolmansille kaistoille on jo nyky-tilanteessa liikenteellinen tarve, mikä korostuu enti-sestään, mikäli Ritaportti -hanke tai Ideapark -hanke toteutuu.

7.3 Toimenpideohjelma

Esitetyt rakentamis- ja parantamistoimenpiteet on ryhmitelty kahteen vaiheeseen toimenpiteiden kii-reellisyyden, laajuuden ja vaikuttavuuden perusteel-la. Toteuttamisvaiheiden alustavat ajoitukset ovat:

Ensimmäinen vaihe vuoteen 2015 mennessä •Toinen vaihe vuoteen 2030 mennessä •

Toimenpideohjelmien yksityiskohdat on esitetty liit-teenä.

Rakentamis- ja parantamistoimenpiteiden kustan-nusarvio on yhteensä noin 105 miljoonaa euroa, jos-ta ensimmäinen vaihe on noin 52 miljoonaa euroa ja toinen vaihe noin 53 miljoonaa euroa (MAKU 143, 2000 = 100).

Ensimmäinen vaiheHankkeen ensimmäinen rakentamisvaihe sisältää joukkoliikenteen edellyttämät lisärampit sekä pysäk-ki- ja kevyen liikenteen järjestelyt ja mittavat melu-suojausten parantamistoimenpiteet. Myös Oulujoen ylittävien kolmansien kaistojen rakentaminen sekä kevyen liikenteen silta joen ylitse sisältyy tähän vai-heeseen.

Kaakkurin eritasoliittymässä on varauduttu Oulun-lahdentiellä toiseen ajorataan jo ensimmäisessä vaiheessa alueen voimakkaan maankäytön kasvun takia. Ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy myös Za-telliitin eritasoliittymän rakentaminen, jonka kustan-

47Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma VAIHEITTAIN TOTEUTUS

Tieosuus tai kohde, ensimmäinen vaihe Kustannusarvio(M)

Alkuosa-E4 Kempeleen eritasoliittymä 1,0

E4b Zatelliitin eritasoliittymä (Kempeleen kunta maksaa) 9,4

















E13 Pateniemen eritasoliittymä, minimitoimenpiteet 2,0

E13, Ritaportin kaupallisen hankkeen edellyttämät toimenpiteet (Oulun kaupunki maksaa)

5,3

Liikenteen telematiikka Kempeleen-Kellon välillä 2,6

Tietaide 0,5

YHTEENSÄ 52,0

Taulukko 13. Ensimmäisen vaiheen toimenpideohjelma.

Kuva 51. Ensimmäisen vaiheen toimenpidekohteet.

Toinen rakentamisvaiheHankkeen toinen rakentamisvaihe sisältää kolmansi-en kaistojen rakentamisen Kempeleen-Pateniemen eritasoliittymien välille, Kellon eritasoliittymän pa-rantamisen eli lisärampin sekä pysäkki- ja kevyen lii-kenteen järjestelyt. Myös Ouluntulli-Eteläsuomentie välinen poikittaisyhteys on esitetty toiseen rakenta-misvaiheeseen. Kolmansien kaistojen rakentamisen yhteydessä nykyisiä siltoja joudutaan leventämään ja jatkamaan, ramppien liittymis- ja erkanemiskohtia joudutaan muuttamaan, valaistusta joudutaan muut-tamaan ja myös melusuojauksiin joudutaan teke-mään muutoksia. Toisessa rakentamisvaiheessa on esitetty myös Linnanmaan eritasoliittymään Hauki-putaantielle toinen ajorata ja toinen risteyssilta.

nusarvio on noin 9,4 miljoonaa euroa ja josta vastaa Kempeleen kunta. Ritaportin kaupallisen hankkeen edellyttämä Pateniemen eritasoliittymän järeä pa-rantaminen sisältyy myös ensimmäiseen vaihee-seen. Pateniemen eritasoliittymän parantamisen ko-konaiskustannusarvio on noin 7,3 miljoonaa euroa. Tästä kaupallisen hankkeen edellyttämän paranta-misen osuus on noin 5,3 miljoonaa euroa, josta vas-taa Oulun kaupunki.

Taulukko 14. Toisen vaiheen toimenpideohjel ma.

Tieosuus tai kohde, toinen vaihe Kustannusarvio(M)

E4 Kempeleen eritasoliittymä 3,9

Kempeleen-Zatelliitin eritasoliittymien väli 2,3

4b Zatelliitin eritasoliittymä 0,4









Oulun-Kontinkankaan eritasoliittymien väli 0,8



Tieosuus tai kohde, toinen vaihe Kustannusarvio(M)







E13 Pateniemen eritasoliittymä 0,1

Pateniemen-Kellon eritasoliittymien väli 0,1

E14 Kellon eritasoliittymä 2,6

Ouluntulli-Eteläsuomentie poikittaisyhteys 3,3

Johto- ja laitesiirrot 1,0

Tietaide 0,5

YHTEENSÄ 53,2

48 Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma JATKOTOIMENPITEET

8 JATKOTOIMENPITEET

8.1 Yleissuunnitelman käsittely ja jatko-suunnittelu

Yleissuunnitelma on maantielain mukaisesti käsitel-tävä suunnitelma, jonka Tiehallinto hyväksyy kuultu-aan lausunnonantajia ja asianosaisia. Oulun tiepiiri pyytää yleissuunnitelmasta lausunnot ainakin Oulun kaupungilta, Kempeleen ja Haukiputaan kunnilta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Ratahallintokeskukselta, Mu-seovirastolta, Linja-autoliitolta, Suomen paikallislii-kenneliitolta sekä tienvarsialueen asukasyhdistyk-siltä. Lausuntoaikana Oulu, Kempele ja Haukipudas asettavat yleissuunnitelman yleisesti nähtäville, jol-loin ne, joiden etua tai oikeutta suunnitelma koskee, voivat esittää yleissuunnitelmasta kirjallisia huomau-tuksia.

Yleissuunnitelma ja sen hyväksymispäätös ovat poh-jana tien jatkosuunnittelulle ja alueen kaavoitukselle. Ensimmäiseen toteutusvaiheeseen sisältyvien toi-menpiteiden toteuttamiseksi laaditaan tie- ja raken-nussuunnitelmat. Ritaportin kaupalliseen alueeseen liittyvien tiejärjestelyjen suunnittelu etenee rinnan alueen asemakaavoituksen kanssa. Samassa yhte-ydessä laaditaan Pateniemen eritasoliittymän ja Rai-totien liikennejärjestelyjen tie- ja rakennussuunnitel-mat ja katujen osalta yleis- ja rakennussuunnitelmat. Oulujoen ylittävän kevyen liikenteen sillan toteuttami-nen edellyttää ympäristölupaviranomaisen päätöstä.

Yleissuunnitelman toimenpiteiden takia tarvittavat asemakaavamuutokset on esitetty suunnitelmakar-toilla.

8.2 Yleissuunnitelman hyväksymispäätös-esitysluonnos

YleistäYleissuunnitelma on maantielain mukainen suunni-telma, joka edellyttää viranomaisen hyväksymisen. Yleissuunnitelman käsittelee Tiehallinto ja tekee siitä hyväksymispäätöksen. Jos kunta, maakunnan liit-to tai alueellinen ympäristökeskus on suunnitelman olennaisista kohdista eri mieltä Tiehallinnon kanssa, siirretään asia liikenne- ja viestintäministeriön rat-kaistavaksi. Erityisestä syystä voi Tiehallinto muu-toinkin siirtää hyväksymispäätöksen ministeriön rat-kaistavaksi.

Oulun tiepiiri laatii hyväksymispäätösesityksen Tie-hallinnon keskushallinnolle saatuaan sidosryhmien lausunnot yleissuunnitelmaraportista. Tiehallinnon keskushallinto käsittelee päätösesityksen. Hyväksy-mispäätös siihen liittyvine asiakirjoineen lähetetään kuntaan, joka laittaa sen nähtäville. Samaan aikaan lausunnonantajille ja tarvittaessa muillekin viran-omaisille sekä muistutuksen jättäneille lähetetään ilmoitus hyväksymispäätöksestä. Hyväksymispäätös saa lainvoiman, jollei siitä valitusajan kuluessa ole tehty valitusta. Hyväksytty yleissuunnitelma on läh-tökohtana ja ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa. Yleissuunnitelman hyväksymispäätös raukeaa, ellei tiesuunnitelman laatimista ole aloitettu kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona hankkeen yleissuunnitelma on hyväksytty.

Yleissuunnitelman hyväksymispäätösesityksessä käsitellään kaikki tiehankkeen merkittävät periaat-teet. Hyväksymispäätöksessä tehdään päätös tien yleispiirteisestä linjauksesta ja tiejärjestelyjen peri-aatteista kuten esimerkiksi eritasoliittymien paikois-ta. Edelleen päätetään, tuleeko tiestä moottoritie, moottoriliikennetie tai esimerkiksi sekaliikennetie sekä tien leveys ajoratojen ja kaistojen määrätark-kuudella. Huomattakoon, että yleissuunnitelman pe-rusteella ei päätetä esimerkiksi sellaisista asioista, kuten yksityistiejärjestelyistä, liittymien kaistajärjes-telyistä, teiden tarkoista poikkileikkausmitoista, me-luntorjunnasta, kevyen liikenteen väylistä, pysäkkien sijainnista ja pysäkkijärjestelyistä tai ympäristön hoi-don periaatteista. Näiden osalta päätökset tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Seuraavassa on luonnos hyväksymispäätösesityk-sen sisällöstä. Saatuaan lausunnot yleissuunnitel-masta Oulun tiepiiri käsittelee lausunnot ja laatii var-sinaisen päätösesityksen.

PäätösesitysluonnosOulun tiepiiri esittää valtatien 4 parantamistoimenpi-teet Kempeleen ja Kellon eritasoliittymien välillä hy-väksyttäväksi seuraavasti:

PäätieValtatietä 4 parannetaan moottoritienä noin 26 ki-lometrin matkalla nykyisellä paikallaan. Tällä osuu-della tie muutetaan yleissuunnitelmassa esitettävien kehittämistoimien seurauksena luokan C moottori-tieksi (kaupunkimoottoritie I-luokka, nopeustaso 100 km/h).

Valtatielle 4 toteutetaan keli- ja liikenneolosuhteiden mukaan automaattisesti vaihtuvat nopeusrajoitukset. Vaihtuvat nopeusrajoitukset ovat 60, 70, 80, 100 ja 120 km/h. Valtatien parantamistoimenpiteiden mitoi-tus tehdään 100 km/h nopeustasoon.

Valtatie 4 parannetaan Kempeleen – Pateniemen eri-tasoliittymien välillä 3+3 -kaistaiseksi ja Pateniemen-Kellon eritasoliittymien välillä tie on nykyinen 2+2 -kaistainen. Keskikaista säilyy nykyisellään ja sen le-veys vaihtelee 2,5-14,25 metriin. Oulujoen ylittävällä sillalla on keskikaista 1,0 metriä leveä.

Valtatiellä 4 kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä, joita on yhteensä 12 kpl. Kaikkia eritasoliittymiä paranne-taan, jonka lisäksi toteutetaan yksi uusi eritasoliitty-mää (E4b, Zatelliitti). Eritasoliittymiin rakennetaan merkittävä määrä uusia ramppeja pysäkki- ja kevyen liikenteen järjestelyineen, jotta moottoritietä voidaan käyttää kaupunkiseudulla nopean joukkoliikenteen reittinä.

Hallinnollisen luokan muutoksetValtatien 4 ja sen eritasoliittymien kehittäminen tu-levat aiheuttamaan hallinnollisen luokan muutoksia, jotka tapahtuvat vaiheittain. Nykytilanteeseen verrat-tuna ovat hallinnollisen luokituksen muutokset seu-raavat:

Zatelliitin eritasoliittymän kohdalle rakennettava -poikittaisyhteys Kokkokankaantien-Eteläsuomen-tien välille on katu. Ouluntullin eritasoliittymän kohdalta Eteläsuo- -mentielle rakennettava poikittaisyhteys on katu. Pateniemen eritasoliittymän kohdalla oleva Raito- -tie muuttuu kaduksi ja Raitotie on tulevaisuudes-sa koko pituudeltaan katu. Kellon eritasoliittymästä länteen johtava Kellon- -väylä säilyy maantienä ja eritasoliittymästä itään johtava väylä on katu.

Hallinnollisen luokituksen muutokset tapahtuvat vai-heittain tie- ja katujärjestelyjen rakentuessa ja kaa-voituksen edetessä. Väylien kunnossapitovastuu siirtyy myös eri tahoilta toisella tieverkon hallinnolli-sen luokituksen muutosten yhteydessä.

Tilavarausten muutoksetYleissuunnitelmassa on esitetty asemakaava-alu-eilla liikenne- ja katualueiden muutosehdotukset ja kaavoittamattomilla alueilla tiealuevaraukset. Ase-makaavojen muutostarpeet aiheutuvat pääasiassa lisärampeista.

Liikennealueen muutostarpeet ovat:- Lintulan eritasoliittymän länsipuolen pohjoisesta

tuleva ramppi ja Poikkimaantie länteen- Lintulan eritasoliittymän itäpuolen uusi ramppi

pohjoiseen- Laanilan eritasoliittymän itäpuolen uusi ramppi

pohjoiseen- Laanilan eritasoliittymän länsipuolen uusi ramppi

pohjoisesta- Iskon eritasoliittymän itäpuolen ramppimuutos- Iskon eritasoliittymän länsipuolen uusi ramppi ete-

lään- Valtatien 4 länsipuoli paaluvälillä 21950-22600

Katualueen muutostarpeet ovat:- Ketolanperäntien ja Lehmikentäntien liittymän itä-

puolella kevyen liikenteen järjestelyt- Raitotie Pateniemen eritasoliittymän ja rautatien

välillä

Tiealueen muutostarpeet ovat:- Eteläsuomentien kevyen liikenteen järjestelyt Ou-

luntullista tulevan uuden katuyhteyden kohdalla- Valtatien 4 länsipuoli paaluvälillä 21950-22600- Pateniemen eritasoliittymän länsipuolen rampit- Kellon eritasoliittymän kevyen liikenteen järjeste-

lyt- Kellon eritasoliittymän uusi ramppi pohjoiseen

Ouluntullista Eteläsuomentielle suunniteltu katuyh-teys liittymäjärjestelyineen edellyttää asemakaavan laatimisen ja osalla matkaa asemakaavan muutok-sen.

Tutkitut vaihtoehdotYleissuunnitelman alkuvaiheessa tutkittiin, voidaan-ko Kempeleessä olevan Zatelliitin alueen tienoille ra-kentaa uusi eritasoliittymä ilman että valtatien 4 stan-dardi huononisi. Alueelle tarkasteltiin useita verkolli-sia vaihtoehtoja, jotka sisälsivät erilaisia eritasoliitty-märatkaisuja rinnakkaistiejärjestelyineen. Yleissuun-nitelmaan päädyttiin esittämään uusi eritasoliittymä Zatelliitin alueen kohdalle. Uuden eritasoliittymän ei todettu heikentävän valtatien 4 standardia suunnitte-lualueella ja eritasoliittymä siihen liittyvine poikittais-tiejärjestelyineen todettiin alueen maankäytön sekä myös Kempeleen kuntakeskuksen liikenneyhteyksi-en kehittämisen kannalta tarpeelliseksi.

49Valtatien 4 parantaminen välillä Kempele - Kello. Kempele, Oulu, Haukipudas. Yleissuunnitelma JATKOTOIMENPITEET

KustannuksetHankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 105 miljoonaa euroa (MAKU 143, 2000=100), jos-ta ensimmäinen vaihe on 52 miljoonaa euroa ja toinen vaihe 53 miljoonaa euroa. Suurin osa hank-keen kustannuksista kohdistuu valtiolle. Varsinaiset kustannusjaot sovitaan tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kempeleen kunta rahoittaa Zatelliitin eritasoliittymän rakentamisen ja Oulun kaupunki Pa-teniemen eritasoliittymän järeän parantamisen.

YVA-lain soveltaminenYleissuunnitelman laatimisessa ei ole ollut tarpeen tehdä erillistä ympäristövaikutusten arviointia, koska kyseessä on olemassa olevan moottoritien paranta-minen, joka voidaan toteuttaa suurelta osin olemas-sa olevien kaavojen tilavarausten mukaisesti.

8.3 Jatkosuunnittelussa huomioon otetta-via asioita

Yleissuunnitelman ja siitä saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella päätetään hankkeen mer-kittävät periaatteelliset asiat. Muiden asioiden osalta yleissuunnitelma toimii lähtökohtana, mutta yksityis-kohdista päätetään tiesuunnitelmien ja katusuunni-telmien sekä näiden yhteydessä käytävän vuoropu-helun ja tarpeen mukaan myös asemakaavoituksen pohjalta. Jatkosuunnittelussa kaikki yleissuunnitel-man ratkaisuesitykset tarkentuvat.

Seuraavassa on esitetty asioita, jotka muun muassa tulee ottaa jatkosuunnittelussa huomioon.

Kempeleessä Zeppelinin kohdalla pohjavesialu- -eella olevaa melusuojausta voidaan madaltaa ar-vion mukaan enimmillään noin metrin verran. Tätä varten tulee laatia yksityiskohtaiset suunnitelmat, joissa erityisesti kiinnitetään huomio siihen, että pohjavesisuojausta ei vaurioiteta.Melusuojausten kohdalla tien kuivatukseen on -kiinnitettävä erityistä huomiota, koska suunnitel-massa on esitetty osalla matkaa melusuojaukset sijoitettavaksi välittömästi tien reunaan.Kontinkangas-Laanila -osuudelle on esitetty keski- -kaistalle betonikaide. Kontinkankaan risteyssillan välituki ja sen kaidejärjestely edellyttää mahdol-lisesti erityisjärjestelyä. Myös Laanilan eritasoliit-tymän kohdalla oleva ajoratojen korkeusero tulee kaidejärjestelyissä huomioida.

Oulujoen sillassa olevien vesi- ja kaukolämpöjoh- -tojen sekä kaapeleiden omistajiin tulee olla yhte-ydessä hyvissä ajoin, jotta putkien ja kaapeleiden siirrot uusiin siltoihin voidaan toteuttaa vaiheittain ja ilman katkoksia. Myös muualla hankealueella on paljon johtoja ja laitteita, joiden siirrot ja niiden ajoitus tulee selvittää.Oulujoen siltojen uusiminen ja kevyen liikenteen -sillan rakentaminen on ohjelmoitava mahdolli-suuksien mukaan kesäajaksi. Siltapaikalla virtaa-ma on kova ja talviaikana on vaara, että suppojää takertuu telineisiin ja rikkoo ne.Oulujoen siltojen uuden päällysrakenteen suunnit- -telun yhteydessä tulee tutkia mahdollisuus lisätä sillan pituuskaltevuutta, jotta siltakannen kuivatus voidaan turvata. Nykyinen Kempeleen eritasoliittymän risteyssilta -on perustettu kitkapaaluille, joten viereen raken-nettavan uuden sillan paalutustyö voi aiheuttaa painumariskejä nykyiseen siltaan. Kempeleen alu-een siltojen perustamisolosuhteet ovat yleisestikin vaikeita.Kontinkankaan risteyssillalle on suunniteltu nykyi- -sen eteläpuoleisen kevyen liikenteen kaistan koh-dalle autoliikenteen kaista. Reunauloke on uusittu 2000 -luvun alussa, mutta ajoneuvoliikenteen vai-kutus alusrakenteen rasituksiin tulee tarkistaa.

LIITTEETTaulukot 51 Siltaluettelo 51 Melusuojaustaulukko 57 Ensimmäisen vaiheen rakennuskustannukset 58 Toisen vaiheen rakennuskustannukset 59

Piirustukset 60 Yleiskartta 60 Suunnitelmakarttojen lehtijako ja merkinnät 63 Suunnitelmakartat 64 Oulun eritasoliittymän pitkän tähtäyksen tilavaraus 84 Pituusleikkaukset 85 Poikkileikkaukset 91 Oulujoen kevyen liikenteen sillan (S44) yleispiirustus 94 Havainnekuvat 95 Suunnitelmakartta ensimmäinen vaihe Kontinkangas-Laanila 96

valtatien 4 parantaminen välillä kempele - kello …¤ätiet/vt4...valtatien 4 parantaminen...

Documents