Valtakunnallisenliikennejärjestelmä-suunnitelmanvalmistelu

Sabina Lindström

6.11.2019

1

Liikennejärjestelmää kehitetään käyttäjien tarpeisiin vastaamiseksi

2

Ihmisten liikkumis- ja kuljetustarpeet(eri väestöryhmät, erityyppiset alueet)• Työ- ja opiskelumatkat• Asiointi ja vapaa-aika• Tavarankuljetus

Elinkeinoelämän tarpeet• Työmatka-alueiden toimivuus• Tarpeet kuljettaa tavaraa Suomessa ja

kansainvälisesti

Lisäksi yhteiskunnallisia tarpeita:liikennejärjestelmän turvallisuus kestävyys

Liikennejärjestelmän kokonaiskuva

3

Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen

4

Mihin valtakunnallisella liikenne-järjestelmäsuunnitelmalla pyritään

5

• Nostetaan esille liikennejärjestelmän merkitys käyttäjille ja yhteiskunnallisesti. Kansallisesti merkittävien liikennejärjestelmäasioiden tunnistaminen.

• Pitkäjänteinen näkymä yli hallituskausien liikennejärjestelmän kehittämiseen –yhdensuuntainen kehittäminen eri suunnittelutasoilla ja eri politiikkasektoreiden välillä.

• Yhteisen tilannekuvan luominen liikennejärjestelmän kehittämistarpeista (nykytila ja toimintaympäristön muutokset)

• Vaikutusten arvioinnin menetelmien kehittäminen ja yhdenmukaistaminen eri suunnittelutasoilla. Päätöksenteon tietopohjan kehittäminen.

• Tavoitelähtöinen tekeminen –vaikuttavimpien toimenpiteiden valinta

• Vuorovaikutteinen suunnitelman valmistelu – yhteistyö ja asioista keskustelu

• Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tekemisen malli valtakunnallisella tasolla ja suunnitelman toteutumisen seuranta.

Mitä suunnitelmassa voitaisiin käsitellä?

• Väyläverkon kehittämisen kokonaiskuvaa ja valtakunnallisia kriteereitä, joilla voitaisiin ohjata hankkeiden suunnittelua, rakentamista sekä rahoittamista.

• Perusväylänpidon toimien suuntaamista ja priorisointia. Pääväyläasetuksen muutostarpeiden arviointia.

• Julkisen henkilöliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja liikkumispalveluiden kehittämisen painopisteitä.

• Liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamista edistäviä toimenpiteitä.

• Tiedon hyödyntämisen edistämistä.

• Myös kuntien ja kaupunkiseutujen toimenpiteitä, jotka toteuttavat suunnitelman tavoitteita.

Valmisteluryhmät

7

LVM

• Vastaa suunnitelman valmistelusta

• Tiivis yhteistyö hallinnonalan virastojen kanssa

Parlamentaarinen

ohjausryhmä

• Ohjaa sisältövalmistelua

• Rooli keskeinen erityisesti päämäärien ja tavoitteiden asetta-misessa, toimenpide-ohjelman valmistelussa ja suunnitelmaa hyväksyttäessä

• Toimikausi 10/2019-4/2021

Yhteistyöryhmä

• Vastaa vuorovaikutuksen koordinoinnista

• Osallistuu sisällönvalmisteluun

• Ministeriöt, keskeiset virastot, maakuntien liitot, suurimmat kaupunkiseudut, kunnat

• Toimikausi 10/2019-4/2021

Parlamentaarinen ohjausryhmä

8

Puheenjohtaja liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

Jäsenet, kansanedustajat:

Suna Kymäläinen (varapuheenjohtaja) ja Raimo Piirainen (varajäsen Seppo Eskelinen), SD

Jari Ronkainen ja Sheikki Laakso (varajäsen Jussi Wihonen), PS

Antti Rantakangas ja Ari Torniainen (varajäsen Eeva Kalli), KESK

Markku Eestilä ja Anna-Kaisa Ikonen (varajäsen Ilkka Kanerva), KOK

Mirka Soinikoski (varajäsen Mari Holopainen), VIHR

Merja Kyllönen (varajäsen Juho Kautto), VAS

Mikko Ollikainen (varajäsen Sandra Bergqvist), R

Antero Laukkanen (varajäsen Päivi Räsänen), KD

Pääsihteeri:

Ylijohtaja Sabina Lindström, LVM

Varapääsihteerit:

Yksikön johtaja, viestintäneuvos Timo Kievari, LVM

Yksikön johtaja, viestintäneuvos Sini Wirén, LVM

Pysyvät asiantuntijat:

Erityisasiantuntija Tuire Valkonen, LVM

Johtava asiantuntija Niko-Matti Ronikonmäki, LVM

Budjettineuvos Kati Jussila, VM

Pääjohtaja Kirsi Karlamaa, Liikenne-ja viestintävirasto

Pääjohtaja Kari Wihlman, Väylävirasto

Yhteistyöryhmä

9

Työryhmän puheenjohtajisto:

Ylijohtaja Sabina Lindström, LVM (puheenjohtaja)

Yksikön johtajat Timo Kievari ja Sini Wirén, LVM (varapuheenjohtajat)

Työryhmän jäsenet:

Ympäristöneuvos Petteri Katajisto, YM

Johtava asiantuntija Katja Palonen, TEM

Neuvotteleva virkamies Niina Suutarinen, VM

Neuvotteleva virkamies ChristellÅström, MMM

Neuvotteleva virkamies Anu Sallinen, PLM

Johtaja Jarno Ilme, Liikenne- ja viestintävirasto

Toimialajohtaja Mirja Noukka, Väylävirasto

Suunnittelujohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan liitto (2019–2020) / suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen, Kainuun liitto (2021)

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntaliitto (2019–2020) / maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2021)

Vs. Maakuntajohtaja Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto

Maakuntajohtaja Laura Leppänen, Päijät-Hämeen liitto

Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna, Kuntaliitto

Pormestari Lauri Lyly, Tampereen kaupunki

Kaupunginjohtaja Ari Nurkkala, Raahen kaupunki

Työryhmän pysyvät asiantuntijat:

Erityisasiantuntija Tuire Valkonen, LVM

Johtava asiantuntija Niko-Matti Ronikonmäki, LVM

Liikenne- ja viestintäviraston rooli

10

• Liikenne- ja viestintävirasto koordinoi ja valvoo valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnittelun valmistelua ja toimeenpanoa sekä tuottaa ja ylläpitää valtakunnallisen tason strategisia ohjelmia, toimenpidekokonaisuuksia ja tilatietoa liikennejärjestelmän eri toimijoille. Virasto osallistuu liikennejärjestelmä-suunnitteluun ja toimenpiteiden valmisteluun liikenteen palveluiden, markkinoiden toimivuuden, tiedon hyödyntämisen ja automaation edistämisen asiantuntijana. Virasto osallistuu myös alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun maakuntien liittojen, kuntien, kaupunkiseutujen ja muiden toimijoiden kanssa.

• Osallistuu valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman laatimiseen.

• Liikennejärjestelmän tilannekuva (nykytila ja toimintaympäristön muutokset)

• Liikennejärjestelmää koskevan tiedon tuottaminen

• Valtakunnallisen liikenne-ennustemallin kehittäminen ja käyttäminen

• Kansalliset selvitykset (kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään, saavutettavuus, henkilöliikennetutkimus..)

• Vaikutusten arviointi ja sen menetelmien kehittäminen valtakunnallisella tasolla

• Valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman seuranta

Väyläviraston ja ELY-keskusten rooli

11

• Väylävirasto osallistuu liikennejärjestelmä-suunnitteluun ja liikenneverkkojen toimenpiteiden valmisteluun sekä maankäytön yhteistyöhön väylänpidon asiantuntijana ja väyläomaisuuden haltijana. Virasto osallistuu myös liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen sekä valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman laatimiseen ja alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun maakuntien liittojen, kuntien, kaupunki-seutujen ja muiden toimijoiden kanssa.

• ELY-keskusten tehtävänä on liikenne-järjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen.

Suunnittelun osa-alueet ja vaiheet

12

Suunnittelun eteneminen

13

Suunnitelma-luonnoksen

viimeistely ja vaikutusten

arviointi

Toimenpide-ohjelma-

luonnosten käsittely

Päämäärät, tavoitteet ja

taloudellinen raami

Kevät2020

Loppuvuosi 2019

Syksy 2020

Selonteko eduskunnalle ja valtioneuvoston

päätös

Kevät 2021

Seuranta

Yhteiskunnalliset päämäärät (VNS 8/2018 vp)

14

Ilmastonmuutoksen torjunta

Alueiden elinvoima ja saavutettavuus

Suomen kilpailukyvyn edistäminen

Laissa määritellyt tavoitteet liikennejärjestelmäsuunnittelulle

Turvallisuus

Liikennejärjestelmä mahdollistaa turvalliset matka- ja kuljetusketjut

Toimivuus

Liikennejärjestelmä edistää liikkumisen ja kuljetusten toimivuutta

Kestävyys

Liikennejärjestelmä on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä

Vaikutusten arvioinnin viisi osa-aluetta

16

Lausunto-kierroksia,

kyselyjä

Alueellisia tilaisuuksia

Valtakunnallisia tilaisuuksia

Olemassa olevatyhteistyömuodotAlueellinen lj-työNeuvottelukunnatYhteistyöryhmät

Verkostot

Keskusteluja eri toimijoiden kanssa

KunnatMaakuntien liitotKaupunkiseudut

YrityksetJärjestöt, liitot

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa valmistelusta

Yhteistyöryhmä

Parlamentaarinen ohjausryhmä ohjaa valmistelua

Valmisteluun liittyvä aineisto: valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM018:00/2019

17

Jatkuva ja rullaava prosessi

• 12-vuotinen suunnitelma päivitetään jatkossa hallituskausittain. Lisäksi hallituskausien alussa julkisen talouden suunnitelmasta johtuvat tarkistukset.

• Prosessi kehittyy koko ajan esimerkiksi vaikutusten arvioinnin menetelmien kehittyessä. Tietopohjan jatkuva kehittäminen.

• Luodaan menettelyjä suunnitelman toteutumisen seurantaan ja jatkuvaan vuorovaikutteiseen liikennejärjestelmätyöhön kaikilla tasoilla.

Hallitusohjelman linjauksia 1/3

19

• Perusväylänpitoon tehdään vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus, jolla varmistetaan, että korjausvelkaa pystytään purkamaan.

• Talvikunnossapitoon tehdään 20 miljoonan euron pysyvä korotus tasokorotuksen sisällä.

• Korjataan perusväylästöä, poistetaan pullonkauloja, toteutetaan päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämänkin tarpeita. Myös alemman tieverkon kuntoon panostetaan.

• Perusväylänpidon tasokorotusta ohjataan alueellisesti tasapainoisella tavalla elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottaen ennen 12-vuotisen liikennejärjestelmä-selonteon valmistumista matkustajaliikenteen matka-aikojen nopeuttamiseen, tavaraliikenteen pullonkaulojen poistamiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen, akselipainojen korottamiseen sekä väyläverkkojen päällysteisiin ja siltoihin.

Hallitusohjelman linjauksia 2/3

20

• Väyläverkoston kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja-alaisesti. Kokonaiskehittäminen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.

• Pääväyliä ja niiden palvelutasoa koskevan asetuksen toimivuus ja muutostarpeet arvioidaan liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön yhteydessä, jotta yhteys lähekkäisten maakuntakeskusten välillä toimii ja vientisatamat sekä rajanylityspaikat tulevat huomioon otetuksi. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta infran kriittiset erityistarpeet otetaan huomioon ja rautateiden terminaaleja kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan.

• Raideinvestointien määrää kasvatetaan nykytasosta investoimalla enemmän raiteisiin. Toteutetaan rautateiden nopeutus- ja turvallisuustoimenpiteitä perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä. Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu lisärahoitusta 22 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.

• Edistetään Suomen liikenneverkon kytkeytymistä Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T:n ydinverkkokäytäviin.

• Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan.

Hallitusohjelman linjauksia 3/3

21

• Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettua matkasuoritetta on kasvatettava selvästi. Joukkoliikennetuki ja joukkoliikenteen ostot saavat ilmastoperusteisen tasokorotuksen, vuosittain 20 miljoonaa euroa.

• Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Suunnitteluun ja hankkeiden edistämiseen varataan 41 miljoonaa euroa 2020-2022.

• Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeet otetaan huomioon väyläverkon kehittämishankkeiden yhteydessä 10 miljoonan euron osuudella kokonaisrahoituksesta.

• Liikenteen digitalisaation, palveluistumisen ja yhteiskäytön mahdollisuudet käytetään täysimittaisesti järjestelmän kehittämiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan uudelleen mukaan liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen.

• Suoran budjettirahoituksen rinnalle nostetaan erillisrahoituksen ratkaisuja hankekohtaisesti. Hankkeita ei eroteta koko väyläverkoston kehittämisestä ja 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta, jotta kustannustehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut tulevat käytäntöön.

Talousarvioehdotus 2020

22

• LVM:n hallinnonalan budjetiksi 3,5 mrd. euroa. Liikenne- ja viestintäverkkoihin 2,1 md. euroa, liikenteen ja viestinnän palveluihin 771 milj. euroa.

• Perusväylänpitoon lisäystä 362 milj. euroa, josta teiden talvikunnossapitoon 20 milj. euroa. Tasoristeysten poistoon 12 milj. euroa.

• Osana perusväylänpidon rahoituksen nostoa alueellisesti kattava pienten parantamishankkeiden kokonaisuus.

• Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen yhteensä ennätykselliset lähes 25 milj. euroa.

• Joukkoliikenteeseen 20 milj. euron pysyvä ilmastoperusteinen tasokorotus.

• Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnittelun rahoittaminen yhteensä 115 milj. eurolla, mikäli kuntien kanssa päästään sopimukseen.

• Pääradan liitännäisiä raideyhteyksiä/suunnitelmia väleilläTampere-Pori, Tampere-Jyväskylä ja Seinäjoki-Vaasa parannetaan.

• Hangon ja Hyvinkään välinen rata sähköistetään. Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu.

• Yksityisteiden avustuksiin 20 milj. euroa.

• Lisäksi vuoden 2019 toisessa lisätalous-arviossa käynnistettyjen hankkeiden jatko.

Kiitos!

valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM018:00/2019

lvm.fi @lvmfi #liikenne12

23