vaikutusketjuajattelu projektihallinnan apuvälineenä

Kehittämispäällikkö Timo Aro

Porin kaupungin henkilöstökoulutus

22.3.2012

VAIKUTUSKETJUAJATTELU PROJEKTIHALLINNAN

APUVÄLINEENÄ

© Timo Aro 2012

Sisältö

I Projekti- ja kehittä-

mistoiminnan

logiikasta…

II Vaikutusketjuajattelu

© Timo Aro 2012

I Projekti- ja kehittämistoiminnan logiikasta © Timo Aro 2012

1. Rahoitusohjelma

auki ja

hankehakemuksen

laadinta

Valtava

innostus ja

jumalaton

hämminki

© Timo Aro 2012

2. Hankkeen alku,

rahoituspäätös ja

sopimukset

Helvetillinen

sekaannus, tehdään

kaikki uusiksi ja

järkiintymisvaihe

© Timo Aro 2012

3. Väliraportointi

Syyllisten

etsintä

© Timo Aro 2012

4. Projektin

päättäminen ja

loppuraportointi

EVVK…

© Timo Aro 2012

5. Projektimapit

paloturvalliseen

paikkaan ja

projektihenkilöstö

maailmalle

Kunnes EU-

tarkastajat

Kreikasta

pelmahtavat

paikalle

1.4.2022

© Timo Aro 2012

EU-ohjelmakauden 2007-2013 rahoitusohjelmat Kilpailukyky- ja

työllisyystavoite ESR EAKR

Valtakunnallinen

ohjelma, jossa

• valtakunnallinen osio

• suuralueittaiset osiot

Etelä-

Suomi

Pohjois-

Suomi

Länsi-

Suomi

Itä-

Suomi

Ahve-

nanmaa

Alueellinen

yhteistyö sisä- ja

ulkorajoilla EAKR

I Raja-alueyhteistyö

sisärajoilla

II Valtioiden välinen

yhteistyö

III Alueiden välinen

yhteistyö

IV Raja-alueyhteistyö

ulkorajoilla

Manner-

Suomen

maaseudun

kehittämis-

ohjelma Ahvenanmaan

maaseudun

kehittämisohjelma

Elinkeinokalatalouden

toimintaohjelma

Elinikäisen

oppimisen ohjelma

Kulttuuri Nuorisotoiminta-ohjelma Progress

Life+

Kilpailukyvyn ja

Innovoinnin puiteohjelma

VII

Puiteohjelma

Media 2007

Marco Polo II

Kansalaisten Eurooppa

II Toimintaohjelma

terveyden alalla

Yhteisvastuuta ja

maahanmuuttajavirtojen

hallintaa koskeva ohjelma

Kehitysyhteistyö ja

taloudellisen yhteis-

työn rahoitusväline

Liittymistä

valmisteleva

tukiväline

Naapuruuden ja kumppanuuden

rahoitusväline ENPI

Perusoikeuksien ja

oikeusasioiden

puiteohjelma

Turvallisuutta ja

vapauksien

suojelua koskeva

puiteohjelma

Toimintaohjelma

kuluttajapolitiikan alalla

EU - Kanada EU - USA

Rahoitusväline teollistuneiden

maiden kanssa tehtävään

yhteistyöhön

???

© Timo Aro 2012

15 796

13 887 EAKR-projektia ja 1 939 ESR-projektia

ohjelmakaudella 2007-2013 (tilanne 3/2012)

© Timo Aro 2012

1. Projektisuunnitelma:

-Projektisuunnitelma on toiminnan perusankkuri:

hyvin suunniteltu, reaaliaikainen ja jatkuvuus

sisäänrakennettu

- Projektisuunnitelmaa tukevat ja täydentävät

suunnitelmat: tavoitteet sidottu johonkin arviointi- ja

seurantajärjestelmään, mitattavissa olevat mittarit,

projektisyklin hallinta, toimintasuunnitelmat määräajoin

jne. © Timo Aro 2012

2. Hankkeen ja taustaorganisaation jatkuva vuoropuhelu -On ymmärrettävä hankkeen käynnistämiseen liittyvät motiivit

-On välttämätöntä kytkeä hankkeen tavoitteet emon tavoitteisiin ja strategioihin

-Siirtäjien ja vastaanottajien välisen jännitteen sisäistäminen: luova vai tuhoava jännite?

- Johdon (ja avainhenkilöiden) sitouttaminen ja sitoutuminen

© Timo Aro 2012

II Vaikutusketjuajattelu

© Timo Aro 2012

I. Arvioinnin (ja

vaikuttavuuden)

peruslogiikan sisäistäminen

II. Projektin elinkaariajattelun

tunnistaminen

Kaksi peruslähtökohtaa…

© Timo Aro 2012

Panokset Input Esim. tämän koulutuspäivän

järjestämiseen liittyvät henkilöstö-,

aika- ja tilaresurssit

Tuotokset Output Esim. tämän koulutuspäivän

alustusmateriaali, kortit, linkit, muu

materiaali jne.

Tulokset Results

Esim. tämän koulutuspäivän

oppimistulosten käyttäminen ja

hyödyntäminen hanke- ja

kehittämistyössä

Vaikutukset Outcomes

(Impacts, Effects)

Vaikutukset syntyvät tuotosten ja

tulosten yhteisvaikutuksesta

Tehokkuus Efficiency Tuotosten suhde panoksiin

Vaikuttavuus Effectiveness Vaikutusten suhde asetettuihin

tavoitteisiin

Relevanssi Relevance Tavoitteiden mielekkyys suhteessa

tarpeisiin

Vaikuttavuuteen ja arviointiin liittyviä keskeisiä käsitteitä

© Timo Aro 2012

Tarpeet

Tavoitteet Panokset

(Resurssit) Toimenpiteet Tuotokset

Tulokset

Vaikutukset

Relevanssi

Tehokkuus

Vaikuttavuus

Hyöty ja kestävyys

Sosio-ekonomiset ongelmat

Yhteiskunnallinen toiminta

Arviointi

Lähde: European Commission (1997). Evaluating EU Expenditure Programmes. A Guide (mukailtu kuviosta s. 25)

(Vaikuttavuus)arvioinnin avainalueet

© Timo Aro 2012

Arvioinnin muodot

1. Itsearviointi: -SWOT-analyysi(t)

-Sinisen valtameren logiikka

-Aivoriihi

-Delfoi

-Dialogi

-Looginen viitekehys (LogFrame)

-CAF

-EFQM

-Jne.

3. Ulkoinen arviointi: - Ohjelma-arviointi

- Teema- ja viitekehysarviointi

- Projektiarviointi

- Prosessiarviointi

- Vaikuttavuusarviointi

- Konsultatiivinen/kehittävä arviointi

- Triangulaatioarviointi

- Instituutioarviointi

- Jne.

2. Vertais-arviointi

© Timo Aro 2012

Project Cycle Management (PCM) = Projektin

elinkaarimalli

KYTKENTÄ OHJELMIIN/EMOON JA TARVEKARTOITUS

PROJEKTIN SUUNNITTELUVAIHE

PROJEKTIN ALOITTAMISVAIHE

PROJEKTIN TOIMEENPANOVAIHE

TUOTOSTEN LEVITTÄMIS- JA HYÖDYNTÄMISVAIHE

PROJEKTIN PÄÄTTÄMISVAIHE

© Timo Aro 2012

Vaikuttavuuden arvioiminen/

mittaaminen on keskeistä

kaikessa hanke- ja

kehittämistoiminnassa

PAKOLLINEN MUISTISÄÄNTÖ!!!!!!!

© Timo Aro 2012

Vaikutusketjuajattelun logiikasta Vaikutusketjuajattelumallin perusideana on integroida projektin

tarve, panokset, toimenpiteet tuotokset, tulokset ja vaikutukset

loogiseksi toisiinsa kytkeytyväksi ketjuksi

Vain yhteisen viitekehyksen avulla on mahdollista verrata erilaiset

lähtökohdat omaavia hankkeita toisiinsa ja vain yhteisen

viitekehyksen avulla voidaan arvioida projektien aikaansaamia

hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia suhteessa käytettyihin

resursseihin ja tavoitteisiin

Olennaista kytkeä vaikutusketjuajattelu kiinteäksi osaksi

projektisyklin hallintaa projektin elinkaariajattelun (PCM) mukaisesti © Timo Aro 2012

1. Tarve

2. Panos

4. Tuotos

4. Tulos

5. Vaikutus

Hankkeen

keskeisin

intressi

Taustaorgani-

saation keskeisin

intressi

Loppukäyttäjien/

rahoittajien

intressi

© Timo Aro 2012

3. Toimenpiteet

Keskeiset käsitteet ja sisällöt

1. Tarve Projektin tarpeen määrittely on periaatteessa yksinkertainen

asia

Taustalla ovat ne perustelut, jonka tuloksena a) emo-

organisaatio on päättänyt hakea projektirahoitusta ja b)

rahoittaja päättänyt myöntää hankkeelle rahoituksen

Tarpeen taustalla voi olla yhteiskunnallisia, alueellisia,

paikallisia, kohde- ja asiakasryhmäkohtaisia, taloudellisia,

sosiaalisia jne. perusteluita

Tarve pitää pystyä perustelemaan kaikissa yhteyksissä

(”hissipuhe”) © Timo Aro 2012


2. Panokset Projektin käytettävissä olevat panokset/resurssit

tavoitteisiin pääsemiseksi

Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit

Käytettävissä olevat taloudelliset resurssit

Käytettävissä olevat muut resurssit

© Timo Aro 2012


3. Toimenpiteet Projektin keskeiset toimenpiteet tavoitteisiin

pääsemiseksi

Vastaa kysymykseen: mitä tehdään projektin aikana?

Esim. koulutusta, ohjausta, neuvontaa, konsultaatiota,

seminaarien järjestämistä, käsikirjojen tekemistä,

liiketoimintasuunnitelmien laatimista, kumppanuuksien

luomista jne.

© Timo Aro 2012


4. Tuotokset Tuotokset ovat projektin resurssien

myötävaikutuksesta syntyneitä aikaansaannoksia

Tyypillisiä tuotoksia ovat mm. raportit, julkaisut, käsikirjat, koulutuspäivät, seminaarit, workshopit, mallit, menetelmät, prosessikuvaukset jne.

Projektin hyvät (ja huonot) käytännöt/käytänteet ovat myös tuotoksia, jos ne on kuvattu riittävällä tarkkuudella

Tuotos ei ole sama asia kuin tulos!!!!

Tuotoksilla on välinearvo, sillä niiden avulla voidaan saavuttaa tuloksia, jotka edesauttavat vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymistä © Timo Aro 2012


5. Tulokset Tulokset syntyvät aina tuotoksien ansiosta!!!

Tuotokset muuttuvat tuloksiksi vasta sen jälkeen, kun tuotokset otetaan pysyvään käyttöön, niitä hyödynnetään normaalitoiminnassa tai niiden ansiosta on opittu toimimaan uudella tavalla

Tyypillisiä tuloksia ovat uuden oppiminen, vanhan poisoppiminen, innostuminen, motivoituminen, kiinnostuminen, hyödyntäminen jne.

Tulokset ovat eräänlainen vipuvarsi, jonka avulla varmistetaan vaikutusten syntyminen eli tulokset ovat välttämättömiä vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymiseksi © Timo Aro 2012


6. Vaikutukset ja vaikuttavuus Vaikutukset syntyvät tuotosten ja tulosten yhteisvaikutuksesta

Vaikutukset ilmenevät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä

Vaikutukset voivat olla välittömiä/välillisiä, ennakoituja/ennakoimattomia, aiottuja/ei-aiottuja, taloudellisia, sosiaalisia jne.

Kaikki projektin aikana syntyneet vaikutukset eivät välttämättä ole projektin yksin aikaansaamia vaikutuksia, vaan ne olisivat toteutuneet ilman projektiakin

Esimerkki työllisyysvaikutukset: Tuotos= koulutuksen järjestäminen 10 hlöllä,

Tulos= 6 henkilön työllistyminen tai sijoittuminen jatkokoulutukseen projektin päättymisen jälkeen

Vaikutus =työssäolo esim. 6, 12 tai 18 kk projektin päättymisen jälkeen tai tutkinnon suorittaminen jatkokoulutuksesta © Timo Aro 2012

Esimerkki Porin kaupungin henkilöstökoulutus

22.3.2012

Tarve = Saada tietoa projektinhallintaan liittyvistä asioista ja erityispiirteistä.

Panos = Porin kaupungin henkilöstön ja muiden koulutukseen osallistuneiden käyttämä työaika, henkilöstöpalvelujen tilavaraus, tarjoilut ja koulutusmateriaalit. Kouluttajan eli Timon käyttämä aika koulutuksen valmisteluun ja esitykseen.

Toimenpiteet = Koulutuksen järjestäminen

Tuotos = Alustusmateriaali osallistujille sähköisessä muodossa, vaikutusketjukorttien täyttöohjeet, sähköiset linkit, tieto hyödyllisistä julkaisuista jne.

Tulos = Koulutuksen osallistujat osaavat ja pystyvät hyödyntämään tuotosta eli vaikutusketjukorttia omassa toiminnassaan, seurannassa, raportoinnissa jne. Osallistujat oppivat hyödyntämään esimerkiksi vaikutusketjuattelua tai muita projektihallinnan apuvälineitä /itsearviointimenetelmiä kehittämistyössään.

Vaikutus, vaikuttavuus = Koulutuksen tulokset (vaikutusketjukortit jne.)jäävät pysyvään käyttöön osallistujien taustayhteisöissä tai koulutuksen tuloksia hyödynnetään järjestelmällisesti Porin kaupungin organisaatiossa

© Timo Aro 2012

VAIKUTUSKETJUKORTTI VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS

PROJEKTIN

VAIKUTUKSET

PROJEKTIN TULOKSET

PROJEKTIN

TUOTOKSET

PROJEKTIN

TOIMENPITEET

PROJEKTIN PANOKSET

PROJEKTIN

TARVE

© Timo Aro 2012

VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS

PROJEKTIN VAIKUTUKSET

PROJEKTIN TULOKSET

PROJEKTIN TUOTOKSET - Lähtömaan koulutusohjelma - Työperusteisen maahanmuuton toimintamalli -Opinpolkuihin liittyviä malleja - Testit (yhteismitallinen) -Osaamiskartoituksen edelleen kehittäminen - Koulutuspäivien päiväkirjat - Verkostomalli hankkeiden välillä -Tutkimus - Lehtiartikkelit -Verkosto- ja seminaaritilaisuudet

PROJEKTIN TOIMENPITEET - Lähtömaan koulutukset (Virossa 3kk, Bulgaria?) - Koulutukset Suomessa. (Vertailevaa tutkimusta jo Suomeen tulleiden ja tulevien välillä suhteessa tehtyyn lähtömaakoulutukseen suhde suomen kielen ja toimintakulttuurin oppimiseen, kotoutuminen. Aineistona esim. Kankaanpään mamut ja perheet, Kesärekryn 6 tilaisuutta) - Infotilaisuuksia eri paikkakunnilla -Yritystilaisuudet - Koulutusten kehittäminen (tehokas lähtömaakoulutus, muuntokoulutus, tutkinnon tunnistaminen, rinnastamislausunnot, työpaikkavalmennus jne.) - Osaamiskartoitusten tekeminen - Tutkimuksellisen tiedon tuottaminen

PROJEKTIN PANOKSET -Kokonaiskustannukset 520 000 euroa -Projektihenkilöstö: päätoiminen projektipäällikkö, projektityöntekijät, kouluttajat, projektisihteerit - Indikaattorit: tavoitteena 120 henkilöä (pääpaino perheissä, ei yksittäisissä tulijoissa), tavoitteena 17 yritystä, ei työpaikka- ja uusi yritys –tavoitetta -Läpikäytiin kustannusrakennetta kohta kohdalta

PROJEKTIN TARVE

Hanketta lähdettiin ideoimaan työperusteisen maahanmuuton hallitusta tarpeesta. Tausta-ajatus oli lähteä liikkeelle rakenteiden kehittämisestä, koulutustarpeista ja kouluttajan roolista (Sataedu). Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja heidän perheensä. Työnantajille annetaan monikulttuurisuuskoulutusta, jolloin he pystyvät aikaisempaa paremmin valmistautumaan maahanmuuttajien vastaanottamiseen. Tarvelähtöisesti on koordinoitu työnjakoa Työhön Satakuntaan! –hankkeen kanssa: Työhön Satakuntaan -hanke kohdistuu maahanmuuttajien rekrytointiin ja Opinpolut–hanke koulutukseen ja koulutusprosessien kehittämiseen. Hankkeessa pyritään mallintamaan lähtömaan koulutus: millainen koulutus on tehokasta lähtömaassa, miten se toteutetaan hyvin, tarve saada tietoa jne. Kun on riittävästi tietoa, voidaan järjestää kohdennetusti koulutusta. Taustalla tutkimuksellinen puoli vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioimisessa. Korostuu hyvien ja toimivien mallien kehittäminen sekä työperusteisen maahanmuuton koulutusprosessit. Rahoittajan näkökulmassa (LSLH) oli tärkeää, ettei vastaavaa koulutukseen keskittynyttä hanketta ollut

© Timo Aro 2012

VAIHEISTUS TIIVIS KUVAUS

PROJEKTIN VAIKUTUKSET

PROJEKTIN TULOKSET

PROJEKTIN TUOTOKSET -Puuteollisuuden virtuaalimalli

-Koulutukset valituille kohderyhmille

-Non-stop –rekrytointimalli opiskelijoiden houkutteluun

-Uudet oppimisaineistot

-Moodle –opetusaineistot opettajille (jatkokehittäminen omin voimin)

-Yhteisen koulutusmallin kuvaus

-Opiskelijavaihto (amk:t) ja jatkohankkeet (kv-yhteistyö)

PROJEKTIN TOIMENPITEET -Verkostoyhteistyön luominen osatoteuttajien välille (painopiste eri koulutustasojen välisten erojen ymmärtämisessä) yhteiset ohjauskäynnit eri

osatoteuttajien luona

-Oppimisaineiston kerääminen ja tekeminen (periaatteena se, että jokainen tuottaa oppimisaineiston omista lähtökohdistaanmoodle –verkko-

oppimisympäristö)

-Opetussuunnitelmatyön linkittäminen (uuden opetussuunnitelman työstäminen)

-Toimijoiden ja muiden potentiaalisten opettajien verkkovalmiuksien parantaminen koulutettu tekemään aineistoja Moodleen, avattu sosiaalisen

median mahdollisuuksia, koulutustapahtumia)

-”Virtuaalistudion” perustaminen (asennetaan puuteollisuuden opetusohjelmistoja, ohjelmistojen testaus)

-Rekrytoinnin kehittäminen non-stop –opiskelijareittimalli

-Kansainvälinen yhteistyö ja opintokäynnit Latviaan ja Liettuaan (vertailukehittäminen puualan koulutukseen muihin maihin Ranska, Latvia ja Liettua,

virtuaalimallin kokeileminen)

PROJEKTIN PANOKSET -Toteuttajina kaksi pääryhmää: toisen asteen ammattiliset oppilaitokset (Winnova, Sedu ja Salpaus koulutusmallien suunnittelu ja testaus,

käyttöönotto) ja amk-kumppanit (SAMK, LAMK, TAMK ja virtuaaliAMK). Kumppanit osatoteuttajia: aineiston ja asiantuntemuksen tuominen

hankkeeseen

-Projektihenkilöstö noin 15 osa-aikaista eri osatoteuttajissa

-Hankkeen budjetti 274 000 euroa

-Ulkopuolisia asiantuntijapalveluita (koulutustilaisuudet, aineistojen tuottaminen, ohjelmistojen päivitykset)

PROJEKTIN

TARVE

-Puualan vetovoimaisuus kohtalaisen hyvä pl. sahateollisuus. Metsäteollisuuden imago leimautunut ”alasajoalaksi”. Sahateollisuus voi sen sijaan olla

tulevaisuuden ala mm. ekologiisesti. Upea oppimisympäristö on ollut aikaisemmin Porin metsäopiston entisissä tiloissa, mutta ei enää. Tämän tilalle

© Timo Aro 2012

Kiitos!

vaikutusketjuajattelu projektihallinnan apuvälineenä

Documents