Ikkuna maaseutuun

Järvimaisema, tuulen humina ja linnunlaulu auttavat Piia Hyvöstä, 37, nykyään selviä-mään mistä tahansa. Menestyvä yhteys-päällikkö vaihtoi pari vuotta sitten hyväpalk-kaisen työnsä kirjapainossa yrittäjyyteen lapsuuden maisemissa.

”Ajattelin 15 vuotta, ettei täällä Pyhäjärvel-lä ole minulle mitään. Kunnes tuli sellainen tunne, että Etelä-Suomen kiire, stressi ja me-teli olivat liikaa. Kiirettä ja stressiä on vieläkin, mutta nyt on hyvä olo”, Hyvönen kertoo.

Alkutaipaleella oleva yrittäjä pursuaa ide-oita ja on monessa mukana. Pyhäjärven ta-pahtumat ja matkailu pyörivät osin Hyvösen voimin. Beachfutis-viikonlopun lähestyessä Hyvönen sinkoilee leirintäalueen monitoimi-naisena.

Töistä ei sovi nirsoilla, tapahtumien järjes-tämisen lisäksi Hyvönen tarttuu mielellään jäätelökauhaan ja moppiinkin.

Miltä tuntuu siirtyä vauhdikkaasta kau-punkielämästä maalaiseksi? Eikö statuksen tai aseman menetys pelota?

”Minä olen ylpeä siitä, että asun maalla! En ole jäänyt mistään paitsi, täältä on lyhyt mat-ka mihin vain.”

Hyvönen kertoo, että moni on tunnusta-nut olevansa ratkaisusta jopa kateellinen. Elämänmuutokseen toki vaaditaan rohke-utta. ”Minut on otettu hyvin vastaan. Harvaa kuitenkin tullaan kotoa töihin hakemaan. Us-kallusta se vaatii.”

Hyvösen elämänmuutokseen vaikutti La-pin kaipuu. Hän etsi netistä ohjattuja vael-luksia, joita ei oikein ollut tarjolla tai ne olivat kalliita. Vastaan tuli koulutusta eräoppaaksi työn ohella. Hyvösen halu päästä vaelta-maan muuttui lopulta uudeksi ammatiksi.

”Voin sanoa, että olen löytänyt uuden elä-män ja elämäntavan”, Hyvönen kertoo.

Hyvösen yritys kulkee nimellä Erä-Piia ja se tarjoaa kaikenlaisia ohjelmapalveluita yrityksille ja yksityisille. Tällainen toiminta ei ole Pyhäjärvellä tuttua, eikä sitä välttämättä

osata vielä täysin käyttää, mutta markkina-aluetta riittää Jyväskylästä Ouluun. Hyvönen ei puhu kilpailijoista vaan yhteistyökumppa-neista, joiden kanssa hän voi tarjota laajem-pia palveluja asiakkaille.

Maaseudun yhteisöllisyys ei ole vain sana-helinää. Etelässä asuessaan Hyvösellä saattoi mennä vaikka kolme kuukauttakin niin, ettei kaupungilla kukaan puhunut mitään. ”Tääl-lä nostetaan nelostielläkin kättä, kun kaikki tunnistaa jopa autosta”, Hyvönen sanoo.

Toki joissain piireissä ollaan umpimieli-sempiä uusille ajatuksille, ’kun ei niin ole ennenkään tehty’, mutta toisaalla otetaan hyvin vastaan.

Joitain ylellisyyksiä maaseudulla joutuu etsimään. Käteviä tohveleita etsiessä piti kääntyä isompien kaupunkien valikoimien puoleen,

”Täältä ei saanut Reinoja”, Hyvönen nau-raa.

Pia Alatorvinen

Elämänmuutos toi vahvuutta

Piia Hyvönen on löytänyt elämäänsä vahvuutta maaseudulta. Etelä- Suomen hälyä ei tule Pyhäjärvellä ikävä.