Uusiutuva energia Fortumin liiketoiminnassa

Esa Hyvärinen 19.4.2016

Fortum – Puhtaan energian edelläkävijä

2

Muutos kohti aurinkotaloutta on käynnissä

3

Fortumin sähkön- ja lämmöntuotanto

4

Maakaasu 32%

Vesivoima 33%

Hiili 4% Biopolttoaineet 1%

Ydinvoima 30%

Fortumin sähköntuotanto

75,9 TWh vuonna 2015 (Sähkön tuotantokapasiteetti 13 692 MW)

Jäte 1%

Lämpöpumput, sähkö 1%

Biopolttoaineet 6%

Maakaasu 75%

Hiili 15%

Öljy 1% Turve 1%

Fortumin lämmöntuotanto

32,2 TWh vuonna 2015 (Lämmön tuotantokapasiteetti 16 611 MW)

Sisältää Fortumin osakkuusyhtiön Fortum Värme; sähköntuotanto 1.2 TWh (kapasiteetti 639 MW) ja lämmöntuotanto 7.5 TWh (kapasiteetti 3 891 MW).

Sähköntuotanto Euroopassa perustuu vesi- ja ydinvoimaan – lämmöntuotannossa käytössä laaja polttoainevalikoima

5

Vesivoima 49%

Hiili 3%

Muu 1%

Ydinvoima 44%

Jäte 1% Biopolttoaineet 2%

Fortumin sähköntuotanto Euroopassa

51,3 TWh vuonna 2015 (Sähkön tuotantokapasiteetti 9 413 MW)

Öljy 2% Turve 2%

Jäte 19%

Maakaasu 3%

Biopolttoaineet 24%

Lämpöpumput, sähkö 20%

Hiili 29%

Muu 1%

Fortumin lämmöntuotanto Euroopassa

13,9 TWh vuonna 2015 (Lämmön tuotantokapasiteetti 7 806 MW)

Fortumin uusimmat investoinnit uusiutuvaan energiaan - Vuosina 2013-2015 investoinnit yhteensä 470 MEUR

6

Vesivoima, MW Sähkö Valmis

Perusparannukset ~50 2013-2016

Tuulivoima

Blaiken, Ruotsi 30 12

2013 2016

Uljanovsk, Venäjä 35 2017

Solberg, Ruotsi 75 2018

Aurinko, Intia

Rajasthan 5 2013

Madhya Pradesh 10 2015

Bhadla Rakentaminen alkamassa 70

Paragada Suunnittelu alkamassa 100

Osakkuusyhtiöiden investoinnit Värtan, Ruotsi, bio-CHP (50,1 % omistusosuus) 130 280 2016

Naantali, Suomi, bio-CHP (49,5 % omistusosuus) 142 244 2017

Kaunas, Liettua, jäte-CHP (49 % omistusosuus) 24 71 2019

Biolaitokset, MW Sähkö Lämpö Valmis

Klaipeda, Liettua, jäte-CHP 20 60 2013

Järvenpää, Suomi, bio-CHP 23 63 2013

Jelgava, Latvia, bio-CHP 23 45 2013

Brista, Ruotsi, jäte-CHP 20 57 2013

Vermo, Suomi, pyrolyysiöljymuutos 90 2015

Kivenlahti, Suomi, pellettimuutos 80 2016

Zabrze, Puola, jäte/ hiili-CHP 75 145 2018

Joensuu, Suomi, pyrolyysiöljylaitos, 50 000 tn/a 2013

Yhteensä 457 1 135

Energiakatsauksen esittely

Kari Kankaanpää, Fortum 19.4.2016

Fortum – merkittävä biomassan käyttäjä

• Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m3), lähivuosina kasvua 50 %

• Biomassan osuus ¼ lämmityspoltto-aineistamme EU-alueella

• Metsäbiomassan osuus 80 %, metsäbiomassasta 84 % haketta

• Hankinta-alue: Pohjoismaat, Baltian maat, Puola, Venäjä, Valko-Venäjä

• Sertifiointi hankintaketjuissa (Tukholma, Joensuu) – Vuonna 2016 yhtenäistämme

sopimusvaatimuksia ja pyrimme asettamaan tavoitteen sertifioidun puun käytölle

8

Biomassan käyttö (TWh) vuonna 2015 (metsä- ja peltobiomassa)

Maailman suurin biomassaa käyttävä CHP-laitos Tukholmassa • 1,700 GWh lämpöä ja

750 GWh sähköä vuodessa – 190 000 kotitaloudelle.

• 100% biomassaa – 2,4 TWh (1 milj. k-m3) vuodessa.

• Globaali CO2 –vähennys 650 000 t/a.

• Polttoaine Ruotsista, Suomesta, Baltiasta ja Venäjältä. Pääasiassa meriteitse (60%) ja rautateitse (40%).

• Investointikustannus 480 milj. euroa.

9

10

Biomassan uhkia ja mahdollisuuksia

BIOMASSA

Mahdollisuus Haaste/uhka Ratkaisu

• Uusiutuvuus ja hiilineutraalisuus

• Paikallisuus ja kilpailu- kyky

• Monikäyttöisyys

• Kestävän biomassan määrittely

• Tukijärjestelmien logiikka ja kirjavuus

• Kilpailu, saatavuus eri käyttötarkoituksiin

• Yhteiset EU-laajuiset kestävyyskriteerit

• Markkinaehtoisuus, tukien harmonisointi ja selkeys

• Biomassamarkkinan tehostaminen

Biomassa lämmön ja sähkön tuotannossa

11

Metsä- ja peltobiomassan käyttö lämmön- ja sähköntuotantoon EU:ssa

Biomassan käyttö eri sektoreilla EU:ssa vuonna 2013

• Uusiutuva, pitkälti paikallinen ja hiilineutraali energianlähde

• Korvaa fossiilisia polttoaineita sekä lämmityksessä, jäähdytyksessä, sähköntuotannossa että liikenteessä

• EU:ssa – Metsäbiomassa 70 % biomassan käytöstä. – Tuonnin osuus 3 %, pääasiassa Pohjois-

Amerikka ja Venäjä. – Viidenneksen kasvu 2020 mennessä

• Suomessa bioenergian osuus 2014: – Noin ¼ kokonaisenergiasta – Sähköntuotannosta 13 % – Kaukolämmöstä ja CHP:sta 31 %

Biomassamarkkinan toimintaa tehostettava

• Tasapuoliset kilpailuedellytykset, ei poliittista puuttumista markkinoihin.

• Biomassan energiakäytön ja teollisen käytön välillä ei ristiriitaa.

• Metsäbiomassan tarjontaan vaikuttavia tekijöitä ja rajoituksia ovat mm. työntekijöiden ja koneiden saatavuus, metsänomistajien myyntihalukkuus, kestävyyden määrittely ja metsäteollisuuden hakkuiden kehitys.

• Investoinnit biomassan tuotantoketjuihin edellyttävät vakaata ja ennustettavaa investointiympäristöä.

• Kannustimet ja koulutus metsänomistajille. • Harvennuspuun ja hakkuujätteen talteenoton

tehostaminen ja nuorien metsien kunnostuksen tukeminen.

12

Biomassan kestävyys – Fortumin näkemys • Yhtenäiset ja sitovat, bioenergian alkuperään kohdistuvat

kriteerit olomuodosta tai käyttötarkoituksesta riippumatta. • Kriteereiden keskeinen sisältö:

– vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin – resurssitehokkuus – varmistus biomassan hankinnasta sallituilta alueilta – biomassa tuotettu kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti

• Tavoitteena globaalit kestävyyskriteerit, mutta vähintäänkin EU:n tasoiset, vastavuoroisesti hyväksytyt periaatteet.

• Kestävyyden osoittaminen esim. kansallisella tai alueellisella riskinarvioinnilla tai vapaaehtoisella kestävyysjärjestelmällä.

• Olemassaolevan lainsäädännön hyödyntäminen, mm. kestävä metsänhoito.

• Kestävyyskriteereiden soveltamisala >20 MWth energiantuotantolaitokset.

13

Bioenergian tukijärjestelmät – Fortumin näkemys

• Biomassan käyttöä tulee edistää markkinaehtoisesti EU:ssa. – Päästökauppa pääasiallinen keino ohjata

biomassainvestointeja ja polttoainevalintoja – Siirtymävaiheessa alueellinen tai EU-tason

harmonisoitu tukijärjestelmä • Mikäli tukijärjestelmiä jatketaan, niiden tulee olla

teknologianeutraaleja ja harmonisoituja. • Tuki bioenergian innovaatioihin sekä T&K-

toimintaan, erityisesti uusien bioenergia-teknologioiden kaupallistamiseen ja markkinoille saattamiseen.

• Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla (liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous) saatetaan tarvita edistämistoimia.

14

Kestävämpää ja vähemmän tuettua BIOMASSAA