Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa

21.5.2013 Laajavuori

Arvokas elämä – lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten tukena –hanke 2011-2014

Esityksen sisältö

• Arvokas elämä –hankkeen tavoitteet• Tavoitteet, taustaa ja lähtökohtia• Perhehoidon toimintamallin kehittämisen

askeleet 2011-2013: poimintoja arjesta• Prosessikuvauksia• Työ jatkuu:

Miten tästä eteenpäin? Tulevaisuus?• Perhehoidon laadunarviointimalli

Arvokas elämä – lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena –hanke

2011-20141. Kehittää hyvät vammaisten lasten ja nuorten

perheiden tarpeita vastaavat lastensuojelulain ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut lähipalveluina

2. Kehittää vammaisten perhehoitoa: määrä ja laatu

3. Vahvistaa lapsen ja perheen kanssa toimivien osaamista

Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus (1989)

Lapsilla on oikeus1. Erityiseen suojaan ja hoivaan2. Riittävään osuuteen yhteiskunnan varoista3. Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon

Lapsi/nuori ja perhe

Taustafilosofia: Ekokulttuurinen näkemys lapsen ja perheen arjesta

Osallisuus Lapsilähtöisyys Perhelähtöisyys DialogisuusKumppanuus

Ratkaisukeskeisyys

Sosiaalinen media:Kotisivut, Facebook

PerhehoitoMäärä ja laatu, asema, käytön

lisääminen* Rekrytointi,

valmennus, tuki uusille hoitajille , vertaistoiminta,

mentorointi, täydennyskoulutus,

työnohjaus ammatillisen kasvun

ryhmät

Palveluiden kehittäminen lähipalveluinamm. lastensuojelulakilaki erityishuollosta,

Valtioneuvoston periaatepäätös 2012:15Räätälöity tuki perheille – kuuleminen, osallisuus

Kehittämisprosessit; koulutus, konsultaatio

Työryhmät, työkokoukset,

seminaaritInnotyöpajat,

kehittämisverkostot/ryhmät

OsaaminenLapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen

tarpeisiin vastaaminenVanhemmat, kasvattajat, hoitajat, terapeutit,

opettajat* Prosessikoulutukset ja kytkentä työhön, teemapäivät, infot,

tutkimustieto, hyvät käytännöt

Palvelu- ja työprosessit:Monitahoyhteistyö

Neuvola ja th, päivähoito, opetus, vammaispalvelut, lastensuojelu ja muu

sosiaalityö, muuSäätiöyhteistyö: Vanamo

2011

2012

2013

2014

Alkutilanteen kartoitus:KehittämistarpeetMahdollisuudetVerkottuminen, kumppanuuksiensolminen

Toimeenpanosuunnitelma:Toiminta, kokemukset, Osallistuva havainnointi, reflektointi

Uusia ratkaisujaTarkennuksia Toimintamallit/hyvät käytännöt

Toimintamallien/hyvien käytäntöjen levittäminenja juurruttaminenJatkuvan kehittämisen työote

Lapsen ja perheen asiantuntijatuen malli otettu käyttöönPerhehoitajan tuki toteutuu

Hankkeen eteneminen

Palvelut

Rekrytointi

Osaamisen

vahvistaminen

Tuki, voimaantuminen,

stressin hallinta

Osaamisen vahvistaminen

2015

Perhe asiantuntijana - asiakaslähtöisyys

Kumppanuus: kunnioitus, kuuleminen, dialogisuus > luottamus

Lähtökohtia palveluiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi

Lapsinäkökulma:Lapsi on ensisijaisesti lapsi – YK:n lapsen oikeudet!”Kaikkia ääniä tarvitaan”: yhteiskuntamme tarvitsee jokaista jäsentään myös

vammaisia - ymmärrystä tulisi lisätä tasa-arvosta vs. käsitys lapsesta poikkeavana”Lapsen paikka on perheessä” laitosasumisen korvaaminen perheenomaisilla

kasvu- ja kehitysympäristöillä Perhenäkökulma:

Perhelähtöisyys: kumppanuusajattelumallin juurruttaminen perhetyön ja moniammatillisen yhteistyön perustaksi: luottamusta ja tasavertaisuuttaAsiantuntijuus on jaettua – vanhemmat asiantuntijoita lapsensa asioissa:

”mitä perheelle kuuluu?” ” Miten voisimme teitä auttaa?”Kasvatuskumppanuus: jaettu vanhemmuus on voimavara ja varmistaa lapsen

tarpeitaPerhekeskeisyydessä keskiössä perheen tarpeet ja lapsen arjen

toimintakyvyn tavoitteetKokemuksen arvostaminen mm. kokemusasiakkaiden mukaan kutsuminen: lapsen, vanhemman, ammattilaisen kokemus on ainutkertainen ja arvokas

Lähtökohtia

Ekokulttuurinen ajattelu:Perheen omat voimavarat, perheen arkirutiinit ja niiden merkitys perheessä ja lapsen elinympäristön laatu vaikuttavat lapsen kehitykseen ja kuntoutumiseen edistäen tai estäen; jokainen perhe on erilainen – ”räätälöity” tuki

Tarvitaan perhelähtöistä moniammatillista/monialaista yhdessä tekemistä, jossa perhe on keskiössä osallisena

Tarvitaan aitoa kasvatuskumppanuutta ja yhdessä tekemistä lapsen hyväksi luonnollisissa kasvu- ja toimintaympäristöissä

(Gallimore ym. 1989, 1993; Bernheimer ym. 1990; Weisner & Gallimore 1994; Määttä 1990)

Lapsi oppii ja kehittyy arjen toimintoihin osallistumalla ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa Erityisen tuenkin tarpeessa oleva lapsi on ensisijaisesti lapsi

Keski-Suomen maakunnan yhteistoiminta-alueet

Ketä mukana?Keski-Suomen kunnat mm. Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä, Keuruu, Laukaa, Joutsa, Konnevesi, Saarikka, WiitaunioniJärjestöjä mm. Perhehoitoliitto ry., Pesäpuu ry., Yhteistyökumppaneita: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Kehitysvammaliitto (KVANK)Hankkeet (2011): Lapset ja perheet Kaste-hanke, VammaisKasteTHL, STMOppilaitoksia JY, JAMK, JAO, Haukkarannan koulu

Perhehoidon kehittämisen askeleet 2011-2013

I Taustaselvitykset ja ideointi:- Hankkeen valmistelu ja rahoituksen hakeminen; lainsäädännön muutokset, vammaisten asumisen kehittämisen linjaukset, tutkimustieto. II Kehittämistarpeiden selvittäminen: kuntakäynnit, perheiden (asiakkaiden) ja ammattilaisten haastattelut, neuvottelut, työkokoukset, selvityksetIII Rekrytoinnin, valmennuksen, tukimuotojen ideointi, perhehoidon sisällön ja osaamisen kehittämiseen liittyvä ideointi mm. innotyöpajassa ja kehittämistyöryhmissä.

Alkukartoituksessa 2011 todettuja perhehoidon kehittämistarpeita (kuntakierros) Lyhytaikainen perhehoito vähän käytetty tukimuoto perheille Perhehoitajia on hyvin vähän ja osa on iäkkäitä Perhehoitajien tukitoimet vähäisiä; vapaiden järjestäminen, ryhmämuotoinen

tuki? Perhehoidon kehittäminen? Organisointi? Kuntien yhteiset toimintaohjeet ja koordinointi puuttuvat Vammaiset lapset lastensuojelussa:

Vammaisuus korostuu tai sitä ei huomioida riittävällä asiantuntemuksella

”Vammaisuuteen ja erityisyyteen liittyvä osaaminen vähäistä” Moniammatillisessa yhteistyössä kehitettävää Sosiaalisen median mahdollisuuksia ei tunneta

Perhehoitajien ajatusten ja kokemusten kuuleminen-yhteydenotot puhelimitse: 28 vammaisten henkilöiden perhehoitajaa-perhehoitajien tapaamiset kotikäynneilläsyksy 2011 - kevät 2012

Perhehoitajien osallisuus

perhehoidon monimuotoisuus; lapsia ja aikuisia, pitkä- ja lyhytaikaisia:

”tukiperhelapset ovat perhehoidon suola ja pippuri” valmennusta ei ole ollut: ”minut katsottiin sopivaksi

ja sitten täyteltiin planketit kunnantalolla” palkkiot puhuttavat: ”lyhytaikaisen perhehoidon

palkkioilla ei perhe pysy leivässä”

Perhehoitajien ajatuksia..

työnohjausta järjestetään ja vapaat onnistuvat ”kunta järjesti kaikille perhehoitajille yhteisen

työnohjauksen” kuntien työntekijöiltä saatava tuki koettiin

vaihtelevana: ”kunnan työntekijöille ei kannata soittaa, heitä ei

tavoita kuitenkaan”

Perhehoitajien ajatuksia tuesta

vaikka valmennusta ei ole ollut, kantapään kautta on opittu – valmennus olisi tärkeä:

” Valmennuksessa voisi käydä läpi perusasioita vammaisuudesta, mutta tärkeää olisi kertoa, mitä

perhehoito oikeasti on””Muutakaan koulutusta ei ole tarjottu”

Perhehoitajien ajatuksia valmennuksesta 2011

”Perhehoidossa arki on arkea, juhla on juhlaa –yhdessä””Perheiden asiat tulevat liki”

” Perhehoitajaksi ryhtyvän ei tarvitse olla mitenkään erityinen, tärkeintä on tavallinen arki”

” Perhehoitajuus tarkoittaa myös pitkäaikaista ihmissuhdetta”

Ajatuksia perhehoidosta

Mitä on tehty?

Vammaisten perhehoidon kehittämisen askeleita 2011-2014

Tavoitteena pysyvä perhehoidon toimintamalli:

tasa-arvo ja lapsen oikeudetperheiden tuen tarve

turvallisuuspysyvyyskestävyys

kumppanuus

Perhehoidon infotilaisuudet 2012

Lapselle hyvä arki!

KeVa -ennakkovalmennuksia 2012-2013

Perhehoitajalta edellytettävät valmiudet:

• 1) Hyvän elämän toteutumisen tukeminen.• 2) Kehityksen ja toimintakyvyn tukeminen

voimavaralähtöisesti.• 3) Perhesuhteiden ja yhteydenpidon

tukeminen läheisiin.• 4) Yhteistyökyky• 5) Valmius sitoutua perhehoitajan

tehtävään.

Perhehoidon ja perhehoitajan tuen kehittäminen (toimintamalli)

• Työnohjaajana ja yhteistyökumppanina Perhehoitoliitto• Perhehoidon nykytilan kartoitus kysely Keski-Suomen kuntiin (Koske,

KSVS, Avi: 17 kuntaa vastasi)• Perhehoidon kehittämistyöryhmän perustaminen 21.10.2012: kuntien

palveluohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä (6), kehittäjät (2)• 31.10.2012 Innotyöpaja: ideointia, palvelujen arviointia• 9.1.2013 Innotyöpaja: ideointia ja tarpeiden arviointia: uusia haasteita.

Miten vastataan?• 21.2.2013 Laajennettu kehittämistyöryhmän kokous: 1. valmistellaan

esitys keskitetystä koordinoinnista sosiaalijohdolle 11/2013 2. haetaan juurruttamisrahaa

• 18.3.2013 Kehittämistyöryhmä: perhehoidon toimintaohje (jatkuu)• 2.4.-15.6.2013 Selvitys toimintamalleista/koordinoinnin vaihtoehdoista.

Lausunnot esityksen tueksi. Esitys maakunnan sosiaalijohdolle 11/2013

Aloittavan perhehoitajan tuki

• Taloudellinen, koulutuksellinen ja emotionaalinen tuki

• Perehdyttämisen kehittäminen• Mentorointi –pilotti 2013 syksyllä• Ohjauksen sisällön selvitys menossa 2012-2013:

perhetapaamiset (palveluohjaaja/sosiaalityöntekijä/ hanketyöntekijä pilotivaiheessa)

• Täydennyskoulutus ja spesifit teemapäivät• Ryhmämuotoinen työnohjaus / tsemppaus n. 8-10

x /vuosi alueellisissa ryhmissä

REKRYTOINTI:Kevät 2012Syksy 2012Kevät 2013Syksy 2013- Hakuilmoittelu ja infot, muu

ENNAKKOVALMENNUS:Jkl 2012 (4-5 os.)Äki 2012-2013 (13 os.)Jämsä 2012-2013 (8 os.)Joutsa 2013 (4 os.)Jkl, Laukaa 2013 15.4.- (8 os.)Keuruu 2013 syksy?- Ryhmämuotoiset valmennukset- Perhehoitoliiton toimintamalli pohjanaPerhehoitajien rekisteri (AE): Uudet ja entiset

TOIMEKSIANNOT:KUNTA HANKEAIKANA HANKE MUKANA 2012-2014:Sijoitusten ja perehdyttämisen kehittäminen yhdessä kuntien kanssa.Perhehoitajien rekisterin kokoaminen, ylläpito ja hoitajien /kuntien paikkatilannekoordinointiToimintaohjeen kehittäminen - Yhtenäiset käytännöt ja rikastaminen

PERHEHOITAJIEN OHJAUS JA TUKI (taloudellinen, tiedollinen ja emotionaalinen tuki), - Valmennus ja ryhmämuotoinen tukiryhmä alueittainpilotti 2012-2014- Aloituksen tuki 1. ja 2. vuosi, jatko.* Mentorointi* Ryhmämuotoinen työnohjaus * Vertaisryhmätoiminta * Sijaistaminen: pilotointi?* Täsmä- ja täydennyskoulutusMuu tuki

PERHEHOIDON LAADUN KRITEERIT JA VALVONTA!

Toimintamalli:

-Koordinointi ja yhteistyö hankkeen jälkeen 2014?- Kunta-/maakuntayhteistyö? - - Yhteistyö perhehoidon järjestäjien kesken: lastensuojelu, vammaiset, ikäihmiset?Synergiaetu?Eriytyvää?

Vammaisten perhehoidon kehittäminen2012-2014

Yhteistyö: kunta/maakunnallinen yhteistyö

Perhehoitomuotojen yhteistyö?

Keski-Suomen vammaisten henkilöiden perhehoidon toimintaohje

• 9 kuntaa• Arvokas elämä –hankkeen perhehoidon

kehittämisryhmä • Päivitystyö kevät 2013• Lausuntokierros • Elokuussa laajempi keskustelu

Kuntien vammaispalveluiden vastaaville tehty kysely 2012 pähkinänkuoressa

• Vammaisia henkilöitä hoitavia perhehoitajia Keski-Suomessa yht. n. 80 • Perhehoidossa on 2012 yht. 171 eri-ikäistä henkilöä:

1) 78 lyhytaikaisessa perhehoidossa 2) 77 pitkäaikaisessa perhehoidossa

3) 16 osa-aikaisessa perhehoidossa 16• Perhehoitopalveluiden lähtökohtana on yleensä laki kehitysvammaisten erityishuollosta tai

omaishoidon laki (omaishoidon vapaat) tai muutama palvelupäätös lastensuojelulain perusteella tai vanhempien jaksamisen tueksi

• Arvioitu paikkatarve 2012 yhteensä 63: alle 16 -vuotiaille 37, 16-21 -vuotiaille 10, yli 21 -vuotiaille aikuisille 18 paikkaa

• Arvioitu perhehoitajien tarve lähivuosille n. 50 perhehoitajaa

• Yhdeksässä (9) kunnassa on toimeksiantoja myös muualta Suomesta

• Maakunnallista toimintaohjetta 1.1.2012 käyttää 9 kuntaa. Seitsemällä on oma ohje. Toimintakäytäntöjen ja palkkioiden vaihtelu suurta.

• Ohjaus ja valvontakäytännöt vaihtelevat. Kuntien välinen yhteistyö vähäistä.

Perhehoitajien tsemppipäivä 11.10.2012 Ränssin Kievari

Prosessikuvauksia

Vammaisten perhehoidon prosessikuvaus

Rekrytointi ja KeVa-ennakkovalmennus• Tiedottaminen• KeVa -valmennus;

tutustumiskäynti, kuntalausunto, rikosrekisteriote

• 7 tapaamista• Kotitehtävät tapaamisten välillä• Tilojen esteettömyyden arviointi • Perhehoitajaksi aikovan

valmiuksien yhteinen arviointi• Todistus

Perhehoidon aloittaminen ja toimeksianto• Perhehoitopaikan valinta • Toimeksiantosopimus• Aloituksen valmistelu ja pehmeä

lasku/saattaen aloittaminen perhehoidossa: tutustumiskäynti, aloituskeskustelut

• Yhteistyö, kasvatuskumppanuus

Perhehoitajan tuki• Aloitusvaiheen intensiivinen tuki• Toimeksiantajan ohjaus ja

valvonta n. 1-4 x / vuosi • Mentorointi 1. vuosi 6-8 kertaa• Työnohjaus; yksilö, ryhmä• Vertaistoiminta• Täydennyskoulutus 1-2 pv/vuosi• Muu konsultaatio tai koulutus

ajankohtaisiin muuttuviin tarpeisiin

1) Perhehoito perheiden palveluna (kesken)

• Vammaisen lapsen/erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen palvelun tarve

• Yhteydenotto vammaispalveluihin: palvelusuunnitelma>erityishuolto-ohjelmassa palvelusta päättäminen tai lastensuojelulain perusteella avohuollon tukitoimi

• Perhehoitokodin etsiminen, yhteistyöneuvottelut perhe, lapsi, perhehoitaja, vastaava työntekijä ja muut yhteistyökumppanit, aloituksen valmistelu

• Tutustuminen perhehoitokotiin, pehmeä kiintymyssuhteisiin perustuva aloitus ja siirtyminen, perhehoidon käyttäjäksi esim. 3-10 vrk/kk

• Kasvatuskumppanuuden rakentuminen

2) Perhehoito vammaispalvelu-/lastensuojelun avohuollon tukitoimiprosessina (kesken)

• Perhe asiakkaana – palvelutarve!• Lapsen ja perheen tilanteeseen tutustuminentoiveiden ja odotusten kuuleminen: dialoginen työote• Vastuutyöntekijä, tiimi, muut yhteistyökumppanit?• Lapsen ja perheen tarpeita vastaavan perhehoitokodin etsiminen ja

aloituksen valmistelu• Yhteistyöneuvottelu perhehoitajan kanssa: perhehoitajan oma arvio

valmiuksistaan vastata lapsen ja perheen tarpeisiin• Esivalinta / perhehoitokodin ja hoitajan esittely vanhemmille ja

tutustuminen• Lapsen/nuoren tutustuminen perhehoitokotiin: pehmeä kiintymyssuhteisiin

perustuva suunniteltu aloitus • Turvallisen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen luominen ja

kasvatuskumppanuuden rakentuminen

3) Vammaisten lasten ja nuorten perhehoitopaikkojen hankintaprosessi

(kesken)• Tiedottaminen perhehoitopaikkatarpeesta • Ensitiedon antaminen perhehoidosta kiinnostuneille (infopaketti)• Tiedottaminen ennakkovalmennusprosessista ja aikatauluista• Ryhmän kokoaminen (kevät ja syksy /vuosittain tarpeen mukaan)• Ennakkovalmennusprosessi: tutustumiskäynti, lausunnot, osallistuminen 7 x á 3 t,

kodin tilojen esteettömyyden arviointi, päätöskeskustelu ja todistus• Perhehoitajarekisteriin ilmoittautuminen (koordinointiyksikkö/AE-hanke 2013-14)• Perhe perhehoitoperheeksi/tukiperheeksi/sijaisperhehoitajaksi:• 1) Keskustelu perhehoitopaikkatarpeesta: arvio omista valmiuksista vastata

lapsen ja perheen tarpeisiin• 2) Kunnan päätös palvelusta ja toimeksiannosta perhehoitajan kanssa• 3) Toimeksiantosopimus ja aloituskeskustelut kunnan vastuutyöntekijän, lapsen

perheen ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa• 4) Perhehoitajan perehdyttäminen ja aloitus

Fyysinen ympäristö:

Ryhmän koostumus:

Ihmissuhteiden pysyvyys ja resursointi huolenpitoon:

Hoitosuhteen pysyvyys ja jatkuvuus

PROSESSI

Perhehoidon perusta ja pedagogiikka:Lapsen oikeudet; tasa-arvoKiintymyssuhteet Vuorovaikutus ja kommunikaatio Lapsilähtöisyys YksilöllisyysOsallisuusItsemääräämisoikeusAikaa lapselleToistojaKuntoutus ja tuki arjessaStruktuuri

Perhehoitajan suhde lapseen ja perheeseen: Herkkyys ymmärtää lapsen tarpeetYmmärrysVastuu AvoimuusKunnioitus Dialogisuus kumppanuudessa/kasvatuskumppanuus

Lapsen/nuoren hyvinvointi ja viihtyminen

Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen

Vanhempien ja perheen tyytyväisyys ja hyvinvointi

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

PUITETEKJJÄT VAIKUTUKSET

Yhteistyö rakenteet

Henkilöstön koulutus ja ammatillinen kasvu: Osaamisvajeiden tunnistaminenUsko omaan osaamiseen Hiljaisen tiedon käyttöönotto

-Ennakkovalmennus-Perehdyttäminen

Päivityskoulutukset:organisointisäännöllisyystyöntekijän oma kriittinen arviointi tarpeestaan

Työkokemus

Perhehoitoyhteisö

Toimeksiantajan vastuu/johtajuus: Vastuuhenkilön tukiVahva tieto- ja tiedeperustainen hoitotyön, sosiaalipalvelu- ja pedagoginen osaaminen ja johtamisen asiantuntijuus

Riittä-vyys

Saata-vuus

VÄLILLISET TEKJJÄT

Perhehoidon laadunarviointikriteerien perusta:Vammaisten lasten ja nuorten perhehoidon laadunarviontimalli

KUVIO. Perhehoidon laadunarviointimalli (Korkalainen 2013; 2009 mukaellen Hujala-Huttunen & Tauriainen 1995; Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999, 80)

Miten tästä eteenpäin? Tulevaisuus?

• Toimintamallin kokoaminen pilotoinnin, työryhmien ja muiden kokemusten pohjalta:

lausunnot: asiakaslausunnot, perhehoitajien lausunto, kuntalausunnot/sitoutuminen, Perhehoitoliitto, Kehitysvammaliitto (KVANK), Koske, Avi, muut läheiset yhteistyökumppanit• 11/2013 esitys Keski-Suomen kuntien sosiaalijohdolle• Toimintamallin käyttöönottaminen ja juurruttaminen 2014-

2015: tiedottaminen, kuntakäynnit, perhehoitajatapaamiset , yhteiset koulutukset, työkokoukset, www-sivut, Facebook ja Twitter

• Jatkorahoituksen hakeminen RAY 9/2014 vuosille 2015-2016 (kumppanuussitoumukset)

• Perhehoidon laadunkriteerien laatiminen, valvonta

Arjen eväitä – uusia menetelmiä

Vuorovaikutus- ja kommunikaatio

Vuorovaikutusta tukevat menetelmät - konkreettisia välineitä arjen työhön

• Tarve ja halu olla vuorovaikutuksessa, tuntea turvallisuutta• Osallistuminen ja vaikuttaminen - kehittyminen, oppiminen

VIG – videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus Vuorovaikutustaitojen vahvistaminen asiakaslähtöisesti Vahvuuksien tiedostaminen -> lisää keinoja, joita voidaan soveltaa eri tilanteisin Avoimet kysymykset Magic dance

Ryhmätheraplay- aikuisen jäsentämää, lapsen tarpeet huomioivaa mukavaa yhdessäoloa

”minä olen arvokas”

Dialoginen perheen/asiakkaan kohtaaminen

• Millaista olisi dialogisuuden saarella? • Kuuntelu antaa tilaa. Kuuntele. Kysy vielä lisää mitä

ihmiset puhuvat. • Kuuntele mitä ihmiset sanovat älä sitä mitä luulet

heidän tarkoittavan! – lisää kykyä muutokseen. • Ole tietoinen omista asenteista ja uskomuksista!• Kerro lisää! Tartu sanoihin. Pohdi. Ammattilaisen

asiantuntijuutta on tukea asiakkaan toimijuutta. Ole kohtelias.

• Hyvä, että sanot tuon ääneen! Mitä sinulle tulee mieleen?

Tulossa 2013-2014: palveluiden kehittäminen

12.9. Työpaja tulevaisuuden muistelu: visioimme vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämistä. Kutsumme 12.9. vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten vanhempia, vammaisten lasten ja perheiden

kanssa toimivia ammattilaisia (neuvola, perhetyö, lastensuojelu, päivähoito, opetus), lastensuojelu ja vammaisjärjestöjen järjestöjen edustajia ja alan oppilaitosten edustajia keskustelemaan odotuksistaan kehittää palveluita.

Vetäjänä asiantuntija Jukka Pyhäjoki THL:lta. Tulevaisuuden muistelu-kehittämistyökalun tavoitteena on tuottaa mahdollisimman moniääninen, voimavarakeskeinen ja

tasavertainen vuoropuhelu, jossa rakennetaan toiveikkuutta ja selkiytetään toimintamahdollisuuksia. Muistelun päätteeksi sovitaan yhdessä keskustellen, mitä asioita eri tahot tulevat tekemään halutunlaisen tulevaisuuden

saavuttamiseksi, kenen kanssa he tekevät yhteistyötä, kuka toimintaa koordinoi ja mitkä ovat seuraavat konkreettiset askeleet, joita tullaan ottamaan. Osallistujat ovat kokeneet dialogifoorumit hyödyllisiksi, tulleensa kuulluksi, ja tulevaisuuden muistelu dialogi on selkiinnyttänyt omia ja toisten toimintamahdollisuuksia.

17.1.2014 Dialoginen kohtaaminen lasta tukevissa verkostoissa: Vanhemmat kokevat tarvetta myös saada tietoa enemmän olemassa olevista palveluista. Tulevaisuuden työpajan

jatkotyöstämiseksi järjestämme tammikuussa 2014 toisen työpajan Dialoginen kohtaaminen lasta tukevissa verkostoissa, jossa pohditaan vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten palveluiden järjestämisen lähtökohtia ja jännitteitä sekä asiakastyön solmukohtia.

Miten perheet ja lapsen lähiverkostot voisivat aidosti olla mukana edistämässä lapsen hyvinvointia? Mukana mm. sosiaalipsykologi, työyhteisö- ja organisaatiokouluttaja, YTT Kaarina Mönkkönen ja lapsi- ja

perhepoliittinen asiantuntija, KL Erja Pietiläinen Kehitysvammaliitosta.

Arvokas elämä - tilastotietoa 2012• 52 tilaisuutta : palveluiden, perhehoidon kehittäminen sekä osaamisen vahvistaminen (862

osallistujaa). Total 1052 osallistujaa lisättynä työkokoukset, neuvottelut, perhehoidon kehittämistyöryhmä, tukiryhmä ym.

• Vammainen lapsi ja perhe palveluissa : neljä prosessinomaista työpajaa 143 osallistujaa (Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä, Saarijärvi)

• Kasvatuskumppanuuskoulutus l. työvälineitä perheen kohtaamisiin (60 osallistujaa)• Perhehoidon infot 4 (39 osallistujaa) • Studia Generaliat : Raisa Cacciatore ja Soili Poijula (370 osallistujaa)• KeVa -valmennukset: kolme KeVa -kurssia, joista kaksi jatkuu 2013 puolelle (59

osallistumiskertaa)• Lähisuhdeväkivallan ehkäisy-koulutukset 5 (51 osallistujaa)• Sosiaalisen median mahdollisuudet sosiaalialalla 3 (26 osallistujaa)• Ohjausryhmän kokouksia kolme (28 osallistumista)• Työrukkaskokouksia neljä (30 osallistujaa)• Vanamon perhepäivä ja muita perheiden tapaamisia• Perhehoitajien tapaamisia ja haastatteluja • Maakunnallisia työkokouksia (vammaispalvelut, lastensuojelu)

Yhdessä eteenpäin lasten ja perheiden parhaaksi!

KIITOS!