UUSI, PAREMPI IHMINEN?

Arvojen rooli tulevaisuuksientutkimukse

ssa

Anita Rubin

Tulevaisuudella on (ainakin) kolme ulottuvuutta, joita voimme tutkia ja jotka ovat jossain määrin riippuvaisia toisistaan:1. Ennakoitavuus•Kuinka todennäköistä jonkin asiantilan tapahtuminen tulevaisuudessa on?2. Muuntuvuus•Mihin tulevassa voimme vaikuttaa? Kuinka vaikutamme? (mitä lähempänä ihmisen tekemistä, yhteiskuntaa jne. tarkastelemamme asia on, sitä enemmän voimme vaikuttaa. Mitä lähempänä “luontoa” asia tai ilmiö on, sitä vähemmän voimme siihen vaikuttaa (esim. ns. luonnonlait) teknologian kehittäminen vastaamaan tarpeeseen hallita ja kontrolloida ”luontoa” ja sen lainalaisuuksia3. Toivottavuus •Arvojen pohdiskelu suhteessa yhteiskuntaan, yksilöön, , identiteettiin, traditioon, tapoihin, historiaan ja kulttuuriin

Tulevaisuuden kolme ulottuvuutta

3

Ossip Flechtheimin futurologia

Flechtheim (1943) uskoi, että uuden tieteen — futurologian — tehtävä on vaikuttaa siten, että tulevaisuus on parempi kuin menneisyys ja nykyhetki: ongelmat on ratkaistu ja uusia ratkaisuja voidaan rakentaa sille kehityskulkujen pohjalle, joka tulee näkyväksi tutkimuksen kautta.Futurologian avulla voitaisiin• estää sodat;• poistaa nälkä ja kurjuus maailmasta;• kamppailla riistoa vastaan;• demokratisoida yhteiskunta;• lopettaa luonnon riistokäyttö, ja• taistella vieraantumista vastaan.

Näin luodaan vähitellen Homo Humanus, uusi parempi ihminen

4

Flechtheimin perusoivallukset

Ossip Flechtheimin futurologian neljä perusoivallusta:•Ongelmien ymmärtäminen maailmanlaajuisiksi;

•Kompleksisuus ja systeeminen maailmankäsitys (mitään em. ongelmaa ei voida ratkaista vain yhtä osa-aluetta korjaamalla);

•Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa ymmärtämällä nykyhetkeä;

•Moraalinen ja eettinen näkemys, maailmanparannus

Kuinka todennäköistä jonkin asiantilan (negatiivinen tai positiivinen) tapahtuminen tulevaisuudessa on? ➔ennusteet, trendit, mittarit, skenaariot ym. strategiatyö jne.Mihin määrään saakka voimme ylipäänsä saada tulevasta tietoa?Valtasuhteet (kenen tulevaisuus toteutetaan?) ja demokratiaMiten luotettavaa ja pätevää (kelvollista) tulevaisuuteen liittämämme tieto (=tulevaisuustieto) on? reliabiliteetti ja validiteetti ➔päätöksenteon tukenaTulevaisuuden kontrollointi tulevaisuustiedon avulla➔negatiivinen kontrollointi: ettei jotain pääsisi tapahtumaan reaktiivisuus➔positiivinen kontrollointi: että toivottava tulevaisuus toteutuisi proaktiivisuus

Ennakoitavuus arvonäkökulmasta

tarkasteltuna

Mahdollisten tulevaisuuksien

muuntuvuusKuinka paljon jo tapahtunut (ja nyt tapahtuva) määrää sitä, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua?➔Kuinka paljon toivomamme tulevaisuus on sidoksissa asioihin, joille emme voi mitään (luonnonlait yms.)? teknologiaMinkä premissien mukaan toteutuva tulevaisuus määräytyy?➔Voiko niihin vaikuttaa ja muuttaa lähtökohtia? Miten?➔Heikot signaalit ja villit kortit➔Sattuma, murrosajan epävarmuus, systeeminen tapahtuminen ja asioiden yllättävät/odottamattomat yhteisvaikutukset, inhimilliset virhepäätelmät ja odotusten muutokset, yms. ➔Ajallinen ja paikallinen etäisyys (tulevaisuudellinen likinäköisyys vs. kaukokatseisuus…)

Arvojen pohdiskelu suhteessa yhteiskuntaan, yksilöön, , identiteettiin, traditioon, tapoihin, historiaan ja kulttuuriin, jne.•Globalisaatio ja yhteiskuntien lisääntyvä sisäinen heterogeenisyys (etniset, uskonnolliset, kulttuuriset ja historialliset ristiriidat) luo uudenlaisia ongelmia haaste tulevaisuuksientutkimukselle

Tulevaisuudenkuvat: kenen / minkä viiteryhmän käsitys toivottavasta tulevaisuudesta tulee yhteiskunnassa vallitsevaksi strategiat sen toteuttamiseksi politiikan merkitys kasvaa•Tulevaisuudenkuvien sisäiset ristiriidat•Eri toimijoiden välisten tulevaisuudenkuvien ristiriidat

Tulevaisuustiedon (esim. skenaariot) yhteiskunnallinen ja taloudellinen turvallisuus vs. todenmukaisuus haaste tulevaisuuksientutkijan etiikalle (mm. Bell)

Mahdollisten tulevaisuuksien

toivottavuus

Tulevaisuuden vaihtoehtojen toivottavuus/pelottavuus vs. todennäköisyys tuottaa tulevaisuuksientutkimukseen sisäisen jännitteenArvokeskustelun tarpeellisuus (Yhden utopia voi olla toiselle dystopia, mutta molemmista puuttuu Masinin mukaan itsekriittinen näkökulma.)Delfoin kaksi tavallisinta ulottuvuutta

Vaihtoehtojen valinnasta

Mannermaa (1993): teknokraattinen ja humanistinen tulevaisuuksientutkimus

Teknokraattinen tulevaisuuksientutkimus:

•Pyrkimys tieteellisyyteen positivistisessa mielessä;

•Pyrkimys objektiivisuuteen reduktionismi (tietoa saadaan pirstomalla tutkittava kohde pieniin osiin);

•Tulevaisuus menneisyyden suorana jatkeena;

•Kvantitatiivisuus, matemaattinen tarkkuus, mallintaminen, trendiennusteet ”ennustaminen”, todennäköisin kehityskulku;

•Arvopäämäärien itsestäänselvyys ja kyseenalaistamattomuus ei arvokeskustelua;

•Erityisesti 1950-1970-luvuilla tärkeä

Humanistinen tulevaisuuksientutkimus: •Pyrkimys ilmiöiden subjektiivisuuden (mielellisyyden) korostamiseen subjektiivisen näkökulman hyväksyminen;•Rationaalisen ennustamisen sijasta tutkimuksessa korostuu ei-tiedollinen luonne ja ”tulevaisuuden tekeminen”;•Monet mahdolliset maailmat, vaihtoehtoiset tulevaisuudet skenaarioajattelu•Kvalitatiivinen tutkimusote, systeemiajattelu, kompleksisuus, kaaosteoria, ekologinen tietoisuus•Kehityksen arvopäämäärien ja kriteerien kyseenalaistaminen ja tutkimus (erityisesti kriittinen tutu ja CLA);•Tutun ymmärtäminen keinona lisätä vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä tulevan kehityksen pohtimisessa (stategiatyöskentely, yhteisölliset ja voimaannuttavat menetelmät kuten esim. Jungkin tulevaisuusverstas);•1960-luvulta eteenpäin.

Teknokraattinen ja humanistinen tulevaisuuksientutkimus (jatk.)

11

(Tulevaisuuksien)tutkimuksen tiedonintressit

Tekninen tiedonintressi

Praktinen, tulkitseva (hermeneuttinen) tiedonintressi

Intuitio

Kriittinen tiedon-intressi

Lähde: P. Kyrö, www.metodix.fi

Tutkimus-ongelma

12

Etsii sellaista tietoa, jota voidaan käyttää selittämään tutkimuskohdetta ja/tai kontrolloimaan sen käyttäytymistä ja toimintaa sen luonnollisessa ympäristössä.

Tutu-menetelmät: Empiirinen ja kokeellinen tiedon kerääminen ja analyysi, trendianalyysit ja –ekstrapolaatiot; tilastolliset menetelmät, mallintaminen; skenaariotekniikat, havainnointimenetelmät, laboratoriomenetelmät yms.

Tavoite: tekninen toteutus.

Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: objektiivisuus, arvoneutraalius.

Arvojen tutkiminen: Toimijan (omat) valinnat ovat riippuvaisia siitä, miten menneistä kehityskuluista ja nykyhetkestä hankitusta aineistosta saatu eksakti tieto heijastuu mahdollisissa tulevaisuuksissa. Tämä valintaprosessi nähdään itse tulevaisuuksien etsimisen ja analyysin kanssa erillisenä kokonaisuutena.

Vastausta etsitään kysymyksiin

•Mikä on tämän kyseessä olevan tutkimusongelman/ilmiön toden- näköinen tulevaisuus?•Liittyykö siihen jokin ongelma? •Jos liittyy, kuinka se voidaan ratkaista?

Tekninen tiedonintressi

13

Pyrkii ymmärtämään tutkimusongelmaa tai ilmiötä inhimillisestä näkökulmasta.

Tutu-menetelmät: tulkitsevat tiedonkeruun ja analyysin menetelmät, esim. tulevaisuudenkuvien analyysi, arvoanalyysit, SSM, delfoi, skenaariomenetelmät jne.

Tavoite ja arvojen tutkiminen: ilmiön merkitys; toimijoiden valinnat ja käyttäytymisen syyt, odotukset, arvot ja preferenssit. Tutkimusongelmaan liittyviä arvoja koskevaa tietoa hankitaan perustuen eri tulkintoihin ja käytäntöihin.

Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: pluralismi, eri tulkintojen välinen tasa-arvo

Vastausta etsitään kysymyksiin•Kuinka voimme saavuttaa laajemman ymmärryksen tutkimuksen kohteena olevasta, tulevaisuutta koskevasta ilmiöstä/asiasta?•Millaisia eri tulkintoja/käsityksiä tästä ilmiöstä/asiasta on?

Praktinen (tulkitseva, hermeneuttinen) tiedonintressi

14

Keskittyy tutkimuskohdetta koskevien subjektiivisten käsitteiden ja havaintojen taustalla oleviin ilmiöihin (valtasuhteet, poliittiset ja sosiaaliset syyt valintojen taustalla, ei-ilmaistut ennakkoasenteet, tarpeet, odotukset jne.)

Tutu-menetelmät: CLA, toimintatutkimus, skenaariotyöpajat, joskus delfoi

Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: Vapautuminen sovinnaisista käsityksistä ja totutusta ajattelusta, jotta löytyisi uusia näkökulmia ja avautuisi täysin mahdollisuuksia. Normatiivisuus.

Tavoite: muutos, kehitys

Vastausta etsitään kysymyksiin:• Kuinka voimme vapautua ennakko-oletuksista ja sisäänrakennetuista, tiedostamattomista, omaksutuista uskomuksista?• Kuinka voimme avata aidosti uusia tulevaisuuden mahdollisuuksia?

Kriittinen tiedonintressi

15

Perustuu tutkijan/toimijan omiin subjektiivisiin tuntemuksiin, kokemukseen, osaamiseen, lahjakkuuteen, hiljaiseen tietoon, kieleen, arvoihin ja kulttuuriin jne.

Tutu-menetelmät: kaikki

Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: Käsitys siitä, että kaikki tieto (myös tieteellinen) perustuu pohjimmiltaan intuitioon ja on luonteeltaan subjektiivista ja siten arvolähtöistä.

Tavoite: On luonteeltaan luovaa ja toimii “liimana” kaikkien kolmen muun tiedonintressin taustalla.

Vastausta etsitään kysymykseen:

• Kuinka voimme hyödyntää mielikuvitusta ja luovuutta rohkeasti ja uutta luovasti tulevaisuuden mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen ymmärtämisessä, avaamisessa ja kuvaillussa?

Intuitioon ja mielikuvitukseen perustuva tiedonintressi

16

Kolme mielikuvituksen tyyppiä

Looginen mielikuvitus• Nykytrendien ekstrapolaatio• Kritiikki tilaa uusille ajatuksille• Paljastaa sen, mikä on väärin

Kriittinen mielikuvitus• Etsii rakenteellisia heikkouksia nykytilasta luo viitekehyksen

vaihtoehtoisille tulevaisuuksille• Paljastaa sen, miksi asiat ovat väärin

Luova mielikuvitus• Tuo esiin täysin uusia asioita• Irtautuu radikaalisti olemassaolevasta ajattelusta ja

käsitemaailmasta avaa tien jollekin täysin uudelle tulla esille.

Utopia- ja dystopia-ajattelu

Platonista Thomas Moreen, Francis Baconista 1800-luvun utopisteihin ja nykyajan science fiction –kirjallisuuteen…

Utopian ja dystopian luonne:•Tulevaisuudenkuva (tai skenaario) rakennetaan pohjautuen vankasti nyt-hetkeen. •Molemmat ovat aina nykyhetken tilanteen kritiikkejä:

Utopia: kaikki se, minkä nähdään olevan väärin tai huonoa tässä ja nyt, kuvataan korjatuksi utopiassa kritiikki kohdistuu nykyhetkeen. Dystopia: kaikki mikä on nyt hyvin, on dystooppisessa tulevaisuudessa huonosti kritiikki kohdistuu tulevaisuutta koskeviin suunnitelmiin tms..

Pohjautuu tiedollisesti kaikkiin neljään tiedonintressiin sekä utopia-/dystopia-ajatteluun

utopian tekemistä todeksi

Liittää sekä tutkimuksen avulla saatavan tiedon, sen pohjalta tehtävän parhaan mahdollisen tulevaisuuskuvan luomisen että konkreettisen toteuttamisen toisiinsa.

esim. strategiahankkeet, ennakointiprojektit yms.

Visiointi

19

Arvolauseiden arvioinnin kriteerit

Ollakseen tieteellisesti pätevä arvolauseen1. olisi oltava objektiivisesti varteenotettava: • Arvolause on tosi, jos sitä tukee riittävän vakava (raskauttava) empiirinen todistus

(siis ei pelkkä subjektiivinen mielipide vaan sille on ulkoista, riippumatonta näyttöä, vakavasti otettavia tieteellisiä todisteita)

2. perustelujen tulee olla viittauksellisesti merkityksellisiä:• Todistus käsittelee samaa asiaa ja aihetta kuin arvolause.

3. tulee olla kausaalisesti relevantti:• Todistavan väitteen täytyy käsitellä syytä arvoväitteen ilmaisemalle asiantilalle.

4. tulee olla kausaalisesti itsenäinen eli riippumaton todistuksesta:• Todisteiden tulee olla ajallisesti alkuperäisen väitteen jälkeen (= selkeä ja

looginen, yksisuuntainen syys-seuraussuhde), muuten päädytään kehäpäätelmiin.

5. väittämä tulee voida testata tieteellisesti (objektiivisesti varteenotettava yritys kumota väittämä tieteellisten testien avulla).

(Keekok Lee)

Arvojen tutkiminen

1. Hermeneuttinen ja praktinen tulevaisuuksientutkimus: • Delfoin avulla (esim. panelistiasiantuntijoiden käsitykset arvojen

muutoksista) • Systeemiajattelun avulla: SSM (esim. yrityksen/organisaation toimintaa

estävien sosiaalisten toimintojen ja toimintakulttuurin analyysi; esim. CATWOE ja ACTVOD)

• Skenaariomenetelmillä (esim. tulevaisuustaulukkoon valittavien muuttujien avulla)

• Tulevaisuusverstailla (esim. strategian rakentamisen välineenä; mm. visionäärinen johtaminen)

2. Kriittinen tulevaisuuksientutkimus: • CLA.menetelmällä (esim. piilossa olevat arvot ja maailmankuvat)