uudistumisen haasteet taloudellisen laman …# sosiaalinen yrittäjyys . turun kauppakorkeakoulu !...

Turun kauppakorkeakoulu � Turku School of Economics

UUDISTUMISEN HAASTEET TALOUDELLISEN LAMAN ILMAPIIRISSÄ

Jarna Heinonen Yrittäjyyden professori

TSE Entren johtaja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

Sairaalatekniikan päivät 12.2.2014


AGENDA

•  Miksi uudistua? - yleisesti SOTE

•  Miksi uudistuminen on vaikeaa? •  Sisäinen yrittäjyys uudistajana

terveydenhuollossa •  Terveydenhuollossa haastavat toimintalogiikat

•  Mahdollisuus? •  Mikä muuttuu tai on toisin?

•  Entä sitten – riittääkö innostus ja tahto?

2


UUDISTUMISTA/MUUTOSTA EI PÄÄSE PAKOON

•  muutosvauhti kiihtyy => nopeuden ja joustavuuden tarpeet kasvavat

•  vaatimustaso kasvaa – enemmän ja laadukkaampaa nopeammin vähemmällä

•  yksilöllisyys lisääntyy => vapausasteet lisääntyvät •  tiedon tulva moninkertaistuu => kyky pelkistää •  asiat monimutkaistuvat •  virtuaalisuus hämärtää rajoja •  globaalit toimintalogiikat •  è UUDISTUMINEN •  è INNOVATIIVISUUS •  è OSAAMINEN •  è NÄKEMYS JA ÄLY

MUUTOKSEN MITTASUHTEITA VOI VAIN ARVAILLA

•  Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Esimerkiksi 20 viime vuotena on julkaistu enemmän kuin puolet kaikkina aikoina julkaistuista, tieteellisistä artikkeleista (n. 50 miljoonasta).

•  Tulevaisuudentutkijat usein yliarvioivat lyhyen ajan muutoksen, mutta samalla aliarvioivat pitkän aikavälin muutosta.

Olli Hietanen/


ON KYSE MURROKSESTA

•  MIKÄ MUUTTUMASSA? •  ajattelutavat, asenteet ja arvot •  yhteiskunnallinen ja taloudellinen järjestelmä •  instituutiot ja organisaatiot •  toimintatavat •  poliittiset asetelmat

•  JOHTAEN MIHIN? •  epävakauteen ja –varmuuteen •  hämmennykseen •  ennustamattomuuteen •  yllätyksellisyyteen •  mahdollisuuksien laajaan kirjoon

•  MILLAISIA PIIRTEITÄ? •  rinnakkaiset asiat ja tapahtumat •  arvaamattomat yhteisvaikutukset •  kokonaisuuksien sirpaloituminen


TOIMIALAKOHTAISIA TARPEITA

•  Ikääntyvä ja aiempaa vauraampi väestö •  Kasvava ja muuttuva palvelutarve Ø Kestävyysvaje Ø Tarve palvelujärjestelmän uudelleen

järjestelyyn Ø Mahdollisuuksia uusille hyvinvointi-

innovaatioille Ø Innovaatioiden skaalaus osaksi

palvelujärjestelmää


SYSTEEMIMUUTOS

•  KUINKA LUODA SELLAISIA UUSIA INNOVAATIOITA JA LIIKETOIMINTAA, JOTKA EDISTÄVÄT KANSALAISTEN HYVINVOINTIA?

•  Innovaatioista systeemiseen muutokseen

Hyvinvointirakentamisen tulevaisuus (2010)

•  Asunnot ovat palvelualustoja, joille voidaan profiloida tarvittavat palvelut. Talot hoitavat itseään (kosteus, home, ilmanlaatu, veden puhtaus jne.).

•  Asuntoalueet muuttuvat kulttuuri- ja hyvinvointiplatformeiksi, jotka mahdollistavat asukkaiden itsensä tuottaman taiteen ja liikunnan. Korttelitaiteilijat ja -trainerit auttavat ja opastavat.

•  Isännöitsijät toimivat palvelukoordinaattoreina (siivous, ruoka, kimppakyydit, sote, kulttuuri, remontit) ja organisoivat lähipalveluita.

•  Oma-, avo-, koti- ja vertaishoito johtavat siihen, että potilas on kotona. Siksi myös seuraava sairaala ”hajasijoitetaan” eli diagnostiikka sijoitetaan koteihin.

–  Terveelä: minkälainen olisi kaupunki ilman sairaalaa? (turvallinen, terveellinen ja itsetekevä kaupunki)

–  Vainaala: mitä tekisit, jos saisit tietää, että kuolet puolen vuoden kuluttua? (laatuajan ja onnellisuuden rakenteet)

–  Tasapainola: terveys ei aina tee onnelliseksi . Entä jos sote-setelin saisi käyttää mihin vaan? Joku voisi pitää sairautensa ja mennä kaljalle – tai terveyskeskuksen sijasta homeopatiaan tms.

http://www.tekes.fi/Julkaisut/rakennetun_ympariston_roadmap.pdf


UUDISTUMISEN MAHDOLLISUUDET HUKASSA JA HYÖDYNTÄMÄTTÄ?

•  Yrittäjyyden ja III sektorin merkitys kasvussa, samoin yksilön oma vastuu hyvinvoinnistaan

•  Moninaiset asiakastarpeet, mutta puutetta liiketoimintamahdollisuuksista, erityisesti mahdollisuudesta tehdä kannattavaa businesta

•  Vaikeaa toteuttaa uusia ideoita nykysysteemissä •  Onko sairaisiin/ikääntyneisiin suunnattu liiketoiminta

eettisesti hyväksyttävää? •  Kuka maksaa laskun?


MISTÄ ESTÄÄ SYSTEEMIN UUSIUTUMISTA?

•  Ideoista ja innovaatioista ei puutetta, mutta ongelmana niiden toteuttaminen käytännössä

•  Keskeiset esteet ja hidasteet: •  Kulttuuriset ajattelu- ja toimintatavat •  Järjestelmätason rakenteelliset tekijät

•  Liiketoimintaosaaminen kasvavissa ja tietointensiivisissä yrityksissä

•  Yrittäjien riittävä panostus, tahto ja tekeminen


MISTÄ TILAA INNOVAATIOILLE?

Ø Tarvitaan asenteellista muutosta hyvinvointipalveluita ja –järjestelmää kehitettäessä!

Ø Kyse ei niinkään uusista tuotteista tai palveluista, vaan pikemminkin sosiaalisesta innovaatioista – kuinka tuoda olemassa olevat konseptit hyväksyttävällä tavalla markkinoille?

Ø Yrittäjyyden ja yritystoiminnan logiikan yhdistäminen innostavaan sosiaaliseen missioon

Ø Sosiaalinen yrittäjyys


TAVOITETILA

”NORMAALI”- TOIMENPITEET

KATASTROFIN AINEKSET

NYKY- HETKI

- ehdot - edellytykset

- syyt ja perustelut

Tulevaisuuden olotilat organisaatiossa


UUDISTUMISEN PIDÄKKEITÄ

•  Epäselvä suunta, näköalattomuus •  Sisäistämätön muutostarve •  Heikko tahto ja ponnettomuus •  Heikko johto ja kannusteet •  Riittämätön sitoutuminen •  Muutosvastarinta •  Riittämättömät resurssit:

•  Uudistuminen investointina •  Uudistuminen rutiinina

Onko varaa olla uudistumatta?


MITÄ SISÄINEN YRITTÄJYYS

ON?


SISÄINEN YRITTÄJYYS KÄYTÄNNÖSSÄ

•  Yrittäjämäinen toiminta olemassa olevassa organisaatiossa - “Palkkatyötä tekevä ihminen tekee työtänsä yhtä sitoutuneesti, innostuneesti ja aloitteellisesti kuin jos hän työskentelisi omistamassaan yrityksessä.”

Utopiaa vai totta?

Schumpeter: carry out new combinations, creative destructive force => UUDISTUMINEN


SISÄISEN YRITTÄJYYDEN ULOTTUVUUDET


YKSILÖN TYÖSSÄ

VAPAUS

ITSENÄISYYS

VASTUU

KONTROLLI- MAHDOLLISUUS

KOKEMUS KOKONAISVALTAISESTA

PROJEKTINHALLINNASTA

EPÄVARMUUS

EPÄMUODOLLINEN TOIMINTATAPA

JOUSTAVUUS OPPIA UUTTA

MAHDOLLISUUS EPÄONNISTUA


SISÄINEN YRITTÄJYYS ORGANISAATIOSSA

•  voimakkaasti yksilöprosessi – päätoimija olen MINÄ ITSE

•  korostetusti organisaation kollektiivinen prosessi – YHTEISTÄ TOIMINTAA yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi


UUDISTUMINEN - Yhteisen suunnan hakemista,

löytämistä ja tekemistä


SISÄINEN YRITTÄJYYS TERVEYDENHUOLLOSSA

•  Sisäinen yrittäjyys tuntematon •  Käsitteenä •  Ajattelu- ja toimintatapana

•  Käytännön esimerkkejä löydettävissä •  Lääkärijohtajat •  Innovatiiviset ja oma-aloitteiset hoitajat

•  Esteitä helposti havaittavissa •  Yksilön taidot ja motivaatio •  Organisaatiot ja niiden johtaminen •  Olemassa olevat instituutiot (normit, traditiot,

arvot, professiot jne.)


TERVEYDENHUOLLON TOIMINTALOGIIKAT

HAASTAVAT SISÄISEN YRITTÄJYYDEN

Lemström 2013 ja Laaksonen – Lemström 2012


LOGIIKKA 1: EMME KANNUSTA YKSILÖLLISYYTTÄ

•  Varsinkaan hoitajien ei odoteta aktiivisesti kehittävän organisaatiota •  Pikemminkin hiljaisia seuraajia ja passiivisia

sopeutujia •  Kertoo hierarkkisen organisaation

institutionaalisesta järjestyksestä

“Yksi kokeneista lääkäreistä sanoi minulle: “Kuule, tuohan on erinomainen idea! Juuri tuollaista tarvitsemme täällä. Mikset ole opiskellut lääkäriksi?”


LOGIIKKA 2: KLINIKKAMME PYÖRII LÄÄKÄRIEN YMPÄRILLÄ

•  Sitoutuneita potilaaseen ja oppimiseen, mutta jäykät rakenteet ja muodollinen ammatillinen pätevyys dominoivat

•  Kertoo ammattien institutionaalisesta (tärkeys)järjestyksestä

“Lääkäri on kingi ja olemme hänen talutusnuorassaan. Eihän se olisi pakko olla niin. Voisimme tehdä yhteistyötä ja meillä kummallakin voisi olla yksilölliset toimenkuvat eikä meidän tarvitsisi olla heidän varjoja. Arvostan lääkäreitä ja mielelläni autan heitä [--] mutta odotan todellista yhteistyötä. En ole vain joku pikkutyttö tekemässä sitä-sun-tätä. En ole sihteeri tai lähetti. Olen sairaanhoitaja. “


LOGIIKKA 3: OLEMME BYROKRATIAN UHREJA

•  Toiminnan rajoitteet byrokratiaan liittyviä •  Tuodaan ulkoa klinikalle

•  Kertoo byrokraattisen valtion/toimijan insitutionaalisesta järjestyksestä

“Joskus vaikuttaa siltä, että niin kauan kun tietokonetta hoidetaan hyvin, niin sitten kaikki on kunnossa – älä suotta huolehdi potilaasta.”


Mahdollisuus?

Mikä muuttuu?


MUUTOKSIA ERI TASOILLA

•  Yksilön hyödyt ja muutokset – työn ilo •  Organisaation hyödyt ja muutokset –

suoritus-/kilpailukyky •  Asiakaskokemus – hallittu kokonaisuus •  Perustavaa laatua oleva

kulttuurimuutos


•  järjestys •  muodollisuus •  tulosvastuu •  tieto •  säännöt •  täsmällisyys •  suunnittelu •  kontrolli •  muodolliset standardit •  läpinäkyvyys •  asiantuntijuus •  systeemi •  asema, auktoriteetti •  muodollinen

suoritusarviointi

•  epäsiisti, sekainen •  epämuodollisuus •  luottamus •  havainnointi, valppaus •  asiakasohjaus, lisäarvo •  muutos •  intuitio •  omaehtoisuus •  henkilökohtainen arviointi •  moniselitteisyys •  holistisuus •  tunne •  omistaminen (ideaan

liittyen) •  suoritusarviointi verkoston

kautta jaksaminen? vieraantuminen?

työnilo ja tyytyväisyys? identiteetti ja itsetunto?

UUSI TYÖKULTTUURI


PINCHOT (1985): SISÄISEN YRITTÄJÄN 10 KÄSKYÄ

•  Tule töihin joka päivä valmiina saamaan potkut •  Kierrä kaikki määräykset, jotka estävät sinua toteuttamasta

unelmaasi •  Tee mitä työtä tahansa saadaksesi projektisi toimimaan

välittämättä toimenkuvista •  Etsi ihmiset, jotka voivat auttaa sinua •  Seuraa vaistoasi valitessasi ihmisiä ja työskentele vain parhaiden

kanssa •  Tee työtä matalalla profiililla niin kauan kuin voit - julkisuus

käynnistää latistuksen •  Älä koskaan lyö vetoa onnistumisesta, ellet ole mukana

tekemässä. •  Muista, että on helpompi pyytää anteeksi kuin lupaa. •  Ole uskollinen päämäärillesi, mutta realistinen toteutustapojen

suhteen •  Kunnioita tukijoitasi


MUUTOS ON MAHDOLLISUUS

PAREMPAAN !

RIITTÄÄKÖ INNOSTUS?


Tila

ukse

t: K

ristii

na.B

aarm

an@

utu.

fi


KIITOS!!!

KÄYTÄ ROHKEASTI MIELIKUVITUSTASI, KOKEILE, NAUTI JA UUDISTU !

uudistumisen haasteet taloudellisen laman …# sosiaalinen yrittäjyys . turun kauppakorkeakoulu !...

Documents