uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja …...allerginen nuha) ja esimerkiksi hermoston sairauksia,...

Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät

-opas työpaikoille

Sisältö

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, kemianteollisuuden työalatoimikuntaTeksti: Niina Kallio Piia Anttila Tiina Santonen Taitto: Pen&Pen OyPaino: Nykypaino Oy1. painos 2010ISBN 978-951-810-417-2

Johdanto ............................................................................... 1

Työpaikan kemialliset tekijät ................................................ 2Kemiallisten tekijöiden tunnistaminen – pölyt, savut ja lämpöhajoamistuotteet ..................................................... 2Kemikaaliluettelo .............................................................. 2Riskinarviointi ja -hallinta ................................................. 3

Käyttöturvallisuustiedote opastaa kemikaalin turvalliseen käyttöön ............................................................ 4

Käyttöturvallisuustiedote kohta kohdalta ............................ 51 Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot .............................................................. 52 Vaaran yksilöinti .......................................................... 63 Koostumus ja tiedot ainesosista .................................. 64 Ensiaputoimenpiteet ................................................... 75 Palontorjuntatoimenpiteet .......................................... 86 Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä ......................... 87 Käsittely ja varastointi ................................................. 98 Altistumisen ehkäiseminen ja henkilönsuojaimet ..... 109 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet .................... 1110 Stabiilisuus ja reaktiivisuus ........................................ 1211 Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot .................................. 1312 Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle ......................... 1413 Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat ................. 1514 Kuljetustiedot ............................................................ 1515 Lainsäädäntöä koskevat tiedot ................................... 1616 Muut tiedot ................................................................ 16

Kemikaalien luokitus ja pakkausmerkinnät ........................ 17

Altistumisskenaario – aineen turvallisen käytön kuvaus ... 18

Viranomaiset ...................................................................... 19

Lisätietoa ............................................................................. 19

Käsitteitä ............................................................................. 20

Liite 1. CLP-asetuksen mukainen mallietiketti ................... 22

Liite 2. Esimerkki altistumisskenaariosta ............................ 23

Liite 3. Esimerkki kemikaaliluettelosta................................ 24

Työturvallisuuskeskus 1

Johdanto

Kemikaalit ovat keskeisessä roolissa monilla työpai-koilla. Suomessa on käytössä noin 30 000 kemiallista valmistetta, joista 60 % on luokiteltu terveydelle vaaral-liseksi. Terveysvaaran ohella kemikaalit voivat aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaraa ja niillä voi olla ympäristölle vaarallisia ominaisuuksia. Tyypillisiä kemikaalien ai-heuttamia tapaturmia ovat roiskeet iholle tai silmiin sekä tulipalot ja räjähdykset.

Kemialliset tekijät voivat aiheuttaa työpaikoilla erilaisia terveyshaittoja ja sairauksia sekä tapaturmia. Kemiallisten tekijöiden aiheuttamia ammattitauti-tapauksia todetaan Suomessa vuosittain noin 2 000, joista lähes puolet on ihotauteja. Lisäksi kemialliset tekijät aiheuttavat hengitystieallergioita (astma, allerginen nuha) ja esimerkiksi hermoston sairauksia, kuten liuotinaineiden aiheuttama aivosairaus. Noin 40 000 työntekijällä altistuminen kemiallisille tekijöille voidaan katsoa merkittäväksi. Noin puoli miljoonaa työntekijää kokee työssään haittaa kemiallisille aineille altistumisesta.

Työntekijöiden suojelemiseksi kemiallisiin teki-jöihin liittyviltä vaaroilta työnantajaa on velvoitettu tunnistamaan työssä esiintyvät vaarat, arvioimaan niistä työntekijöille aiheutuvat terveys- ja turvallisuusriskit sekä toteuttamaan arvioinnissa esiin tulleet torjunta- ja parannustoimenpiteet (VNa 715/2001). Riskinarvioin-nin toteuttamiseksi työnantajalla tulee olla riittävät tiedot työpaikalla esiintyvistä kemiallisista tekijöistä.

Ensimmäinen ja keskeinen tietolähde kemikaa-lista on sen käyttöturvallisuustiedote. Huomioitavaa kuitenkin on, että työpaikoilla esiintyy paljon sellaisia ammattitautien ja työperäisten sairauksien kannalta

merkittäviä kemiallisia tekijöitä, joille ei ole olemassa käyttöturvallisuustiedotetta. Tällaisia ovat esimerkiksi prosessipäästöt ja metallien muokkauksessa syntyvät hitsaushuurut ja hiontapölyt. Kaikki työpaikalla käy-tössä olevat kemikaalit kirjataan kemikaaliluetteloon kauppanimen mukaan ja samalla selvitetään nämä työpaikalla esiintyvät muut kemialliset tekijät. Työnte-kijät tulee lisäksi perehdyttää kemikaalien turvalliseen käyttöön ja käsittelyyn.

Euroopan uudistunut kemikaalilainsäädäntö (REACH- ja CLP-asetus) täydentää käyttöturvallisuus-tiedotteita sekä uudistaa kemikaalien luokitukset ja merkinnät. REACH-asetuksen mukaisesti kemikaalien riskit arvioidaan ja kemikaalit rekisteröidään tiettyihin käyttötarkoituksiin. Lisäksi niille aineille, joita valmiste-taan tai tuodaan EU:hun suuria määriä, tehdään kattava kemikaaliturvallisuusarviointi. Yhteenveto arvioinnin tuloksista ja suositeltavista riskinhallintatoimenpiteistä lisätään käyttöturvallisuustiedotteen altistumisskenaa-rio-osaan. Aineiden rekisteröinnit suoritetaan vaiheit-tain vuoteen 2018 mennessä. Uusia, täydennettyjä käyt-töturvallisuustiedotteita saapuu työpaikoille vähitellen vuodesta 2010 lähtien.

CLP-asetus muuttaa kemikaalien luokitukset ja pakkausmerkinnät yksittäisten aineiden osalta jou-lukuuhun 2010 ja seosten osalta kesäkuuhun 2015 mennessä.

2 Työturvallisuuskeskus

Työpaikan kemialliset tekijät

Kemiallisten tekijöiden tunnistaminen – pölyt, savut ja lämpöhajoamistuotteet

Olennainen osa kemikaaliturvallisuuden hallintaa on tunnistaa kaikki työpaikalla esiintyvät kemialliset teki-jät. Käytössä olevat kemikaalit luetteloidaan kemikaali-luetteloon ja samalla kartoitetaan myös muut työpaikal-la esiintyvät kemialliset tekijät.

Ensisijainen tietolähde kemikaaleista on kemikaalin käyttöturvallisuustiedote. Työpaikalla esiintyy kui-tenkin myös sellaisia vaaraa aiheuttavia kemiallisia tekijöitä, joille ei ole laadittu käyttöturvallisuustiedo-tetta. Tällaisia ovat esimerkiksi

hitsaushuurut

pakokaasut

pölyt ja käryt

prosessien väli- ja lopputuotteet.

Tällaisten työnteon yhteydessä syntyvien kemial-listen altisteiden ominaisuudet ja terveysvaikutukset selvitetään alan kirjallisuudesta. Hyviä tiedonlähteitä ovat esimerkiksi

Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet -kirja (www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/kemikaaliturvallisuuden_tiedonlahteet)

Kemikaalit ja työ -kirja

KAMAT-tietokortit kemiallisista altisteista auto- ja metallialan työtehtävissä (www.ttl.fi/kamat).

Työterveyshuollon asiantuntemusta kannat-taa aina hyödyntää kemiallisten altisteiden terveysvaikutusten arvioimisessa.

•

••••

•

••

Kemikaaliluettelo

Kemikaaliluettelo laaditaan kaikista työpaikalla käy-tössä olevista kemikaaleista. Kemikaalit luetteloidaan kemikaalien kauppanimien mukaisessa järjestyksessä. Kemikaaliluettelosta tulee löytyä

kemikaalien vaaraluokitus sekä erityistä vaaraa aiheuttavat ominaisuudet

käyttöturvallisuustiedotteiden päiväys.

Erityistä vaaraa aiheuttavilla aineilla tarkoite-taan syöpävaarallisia, perimää vaurioittavia ja lisäänty-miselle vaarallisia ns. CMR-aineita sekä ympäristössä hitaasti hajoavia, biokertyviä ja ympäristölle myrkyllisiä PBT- ja vPvB-aineita. REACH-asetuksen myötä monien tällaisten vakavia vaikutuksia omaavien aineiden käyttö voi tulla luvanvaraiseksi. Kemikaalivirasto (ECHA) ylläpitää ehdokasaineluetteloa näistä erityistä huolta aiheuttavista aineista.

Työpaikoilla tulee pyrkiä korvaamaan eri-tyistä vaaraa aiheuttavat aineet vähemmän vaarallisilla aineilla tai tekniikoilla.

Kemikaaliluetteloa kannattaa laajentaa niin, että luet-teloon lisätään myös valmisteiden sisältämät ainesosat sekä niiden vaaraominaisuudet. Tällöin on helpompi seurata tilannetta mahdollisesti luvanvaraisiksi päätyvien CMR-aineiden osalta. Lisäksi listaan kannattaa lisätä val-misteen käyttötarkoitus ja -paikat sekä arviot käyttö- ja varastointimääristä yrityksessä.

Esimerkki kemikaaliluettelosta löytyy liitteestä 3.

•

•

Työturvallisuuskeskus �

Työpaikan kemialliset tekijät

Riskinarviointi ja -hallinta

Kemikaaliriskien arviointi aloitetaan tunnistamalla työssä esiintyvät kemiallisista tekijöistä aiheutuvat vaa-rat (Mitä kemikaaleja käytetään? Mitä päästöjä syntyy eri prosesseissa? Onko pölyjä, huuruja, käryjä? Mitkä ovat niiden vaaraominaisuudet luokitusten perus-teella?) sekä altistuvat työntekijät (Ketkä altistuvat ja missä? Onko erityisryhmiä?). Vaarojen kartoittamisessa voidaan hyödyntää erilaisia tarkistuslistoja ja tietokone-ohjelmia. Riskien arvioinnissa tarkastellaan havaittujen epäkohtien merkittävyyttä sekä päätetään lisäselvityk-sistä ja parannustoimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Riskien arviointi laaditaan kirjallisessa muodossa, ja se tulee päivittää säännöllisesti ja aina silloin, kun toimin-nassa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Kemikaalien sekä muiden kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat jaotellaan palo- ja räjähdysvaaroihin, terveysvaaroihin sekä ympäristövaaroihin. Kemikaaleil-le altistutaan työympäristössä pääsääntöisesti hengitys-teiden sekä ihon välityksellä. Suun kautta altistumista voi tapahtua käsien välityksellä tupakoinnin tai syömi-sen yhteydessä. Mikäli altistumista ei voida luotettavasti arvioida olemassa olevan tiedon perusteella, tulee työpaikalla suorittaa työhygieenisiä mittauksia työpai-kan ilmasta tai biologisia altistumismittauksia työnteki-jöiden altistumistasojen kartoittamiseksi. Kemikaaleille altistumisen ja terveysvaikutusten arvioimisessa kan-nattaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta.

REACH-asetuksen myötä kemikaalien riskinhallin-tatoimenpiteistä saadaan tarkempaa tietoa altistumis-skenaarioiden välityksellä. Kuitenkin työntekijöiden kemiallisen altistumisen riskinarviointi jää edelleen työnantajan tehtäväksi. Kemiallisten tekijöiden aiheut-tamien riskien hallinnassa tulee aina noudattaa riskien-hallinnan perusperiaatteita, joiden toimenpidejärjestys on seuraava:

vaarallisen kemikaalin tai työmenetelmän korvaaminen

päästölähteen eristäminen sulkemalla prosessi

päästöjen leviämisen estäminen ilmanvaihdon avulla

työmenetelmien, prosessien ja työtapojen muuttaminen

henkilönsuojainten käyttö.

Olennainen osa kemikaaliriskien hallintaa työpai-koilla on perehdyttää työntekijät kemikaalien vaaraomi-naisuuksiin sekä turvallisiin työtapoihin.

•

••

•

•


Käyttöturvallisuustiedote opastaa kemikaalin turvalliseen käyttöön

Kemikaalin turvallisen käytön edellytys on tuntea sen koostumus, vaaraominaisuudet ja turvalliset käyttöta-vat. Nämä tiedot sisältyvät kemikaalin käyttöturvalli-suustiedotteeseen. Kemikaalitoimittaja on velvollinen toimittamaan käyttöturvallisuustiedotteen kemikaalin vastaanottajalle toimittaessaan vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia teolliseen tai ammatilliseen käyttöön. Myös tietyistä luokittelemattomista valmisteista, jotka sisältä-vät pieniä määriä terveydelle tai ympäristölle vaarallisia ainesosia (esimerkiksi allergiaa aiheuttavia aineita), on pyydettäessä toimitettava käyttöturvallisuustiedote. Muista kemikaaleista on toimitettava turvallisen käytön kannalta oleelliset tiedot esimerkiksi käyttöohjeessa.

Käyttöturvallisuustiedotteen sisällöstä ja toimittamis-velvollisuudesta säädetään REACH-asetuksessa. REACH-asetus toi käyttöturvallisuustiedotteen laatimisvelvol-lisuuden piiriin vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien lisäksi myös ympäristökäyttäytymisensä vuoksi erityistä huolta aiheuttavat aineet (ns. PBT- ja vPvB-aineet) sekä aineet, joiden käyttö on luvanvaraista.

Suurin REACH-asetuksen tuoma muutos käyttöturval-lisuustiedotteiden sisältöön koskee suurimpien valmis-tus- ja maahantuontimäärien aineita, joille on asetuksen mukaan tehtävä kemikaaliturvallisuusarviointi. Näitä aineita sisältävien valmisteiden käyttöturvallisuustie-dotteisiin lisätään

DNEL-arvot, jotka kuvaavat altistumistasoa, jonka alittuessa aineen ei oleteta aiheuttavan terveyshait-taa ihmisille

PNEC-arvot, jotka kuvaavat pitoisuutta ympäristössä, jonka alittuessa aineen ei oleteta aiheuttavan haittaa ympäristölle

arvio siitä, aiheuttaako aine ympäristökäyttäytymi-sensä vuoksi erityistä huolta (ns. PBT-arviointi)

altistumisskenaario eli kuvaus aineen turvallisen käy-tön mahdollistavista käyttöolosuhteista ja riskinhal-lintatoimista kussakin käyttötarkoituksessa.

Jos aineelle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi, ainetta tai sitä sisältävää valmistetta saa käyttää vain altistumisskenaarioissa mainittuihin käyttötarkoituksiin. Käyttäjän on lisäksi noudatettava altistumisskenaarios-sa mainittuja tai samaan tai alempaan altistumistasoon johtavia käyttöolosuhteita ja riskinhallintatoimia.

Käyttöturvallisuustiedotteiden tulee olla työntekijöi-den saatavilla, ja niitä on säilytettävä vähintään 10 vuot-ta kemikaalin käytön päättymisen jälkeen. Vanhojen käyttöturvallisuustiedotteiden säilyttäminen on tärkeää erityisesti ammattitautiepäilyjen selvittämisen kannalta.

•

•

•

•

Käyttöturvallisuustiedote on perustietolähde kemikaalin turvalliseen käyttöön työpaikoil-la. Kaikista vaaralliseksi luokitelluista kemi-kaaleista tulee olla käyttöturvallisuustiedote saatavilla.

Käyttöturvallisuustiedotteiden keskeiset muutokset.

Kohta Muutos

1. Rekisteröintinumero, tunnistetut käytöt ja käyttörajoitukset

2. Vaarojen tunnistaminen ja kemikaalia koskevat varoitusmerkit

�. Valmisteen koostumustiedot

4. Ei muutoksia

5. Ei muutoksia

6. Ei muutoksia

7. Ei muutoksia

8. Riskinhallintatoimenpiteet altistumisskenaariosta sekä DNEL- ja PNEC-arvot

9. Ei muutoksia

10. Ei muutoksia

11. Ei muutoksia

12. Ei muutoksia

1�. Ei muutoksia

14. Ei muutoksia

15. Ainetta koskevat rajoitukset sekä mahdollinen luvanvaraisuus

16. Ei muutoksia

Liitteet Altistumisskenaariot


KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTEHAPAN 10

Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008

1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

1.1 Tuotetunniste Kauppanimi HAPAN 10 Tunnuskoodi 512711

1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella

KäyttötarkoitusMetallin peittaus kasto- ja sivelymenetelmällä Käytöt, joita ei suositella Peittaus ruiskuttamalla

1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedotValmistaja, maahantuoja tai muu toiminnanharjoittaja Kemikaalit OyYhteystiedot Teollisuuskatu 7, 70100 KUOPIO PL 111, FI-70100 KUOPIO Puhelin 010 333 4000, Telefax 010 333 4001 Sähköposti tuoteinfo@clean.

1.4 Hätäpuhelinnumero HUS / Myrkytystietokeskus PL 340, 00029 HUS, Suomi 09-471 977

2. VAARAN YKSILÖINTI

2.1 Aineen tai seoksen luokitusCLP -asetuksen mukainen luokitusVoimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaaSkin Corr 1A, H314, Eye Dam. 1Direktiivin 67/548/ETY mukainen väistyvä luokitusSyövyttävä C;R35, Ärsyttävä Xi; R412.2 MerkinnätGHS05;H314; Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.P224; Erittäin helposti syttyvä neste.P260; Älä hengitä sumua tai höyryä.P405: Varastoi lukitussa tilassa.Reaktiivisuus sekä palo- ja räjähdysvaaraVäkevä rikkihappo tuottaa lämpöä liuetessaan veteen ja reagoi kiivaastimuun muassa useiden metallien kanssa. Reaktiossa metallien kanssa voi ke-hittyä syttyvää vetykaasua. Syttyvät materiaalit: emäkset, kromaatit, kloraa-tit, nitraatit, sul dit ja hapettavat aineet. Orgaaniset aineet hiiltyvät rikkiha-pon vaikutuksesta ja voivat syttyä.TerveysvaaraMetallien pintakäsittelyssä voi syntyä rikkihapposumua, joka on ärsyttävääja syövyttävää hengitysteitse. Väkevä rikkihappo on voimakkaasti ihoa syö-vyttävää ja aihuuttaa palovammoja sekä haavoja. Rikkihapon roiskuminensilmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita.

VAARA

Käyttöturvallisuustiedote kohta kohdalta

1 Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedotKohdassa 1 ilmoitetaan kemikaalin kauppanimi, REACH-rekisteröintinumero ja tunnistetut käyttötarkoitukset sekä kemikaalin valmistajan, maahantuojan tai muun toimittajan yhteystiedot. Kemikaalitoimittajaan voi olla yhteydessä kaikissa käyttöturvallisuustiedotteen sisältöön liittyvissä kysymyksissä.

Kohdassa 1 ilmoitetaan myös käyttöturvallisuustiedotteen vastaanottajan kannalta merkitykselliset aineen tai seoksen tunnistetut käyttökohteet sekä käytöt, joita toimittaja ei suosittele (käyttörajoitukset). Käyttö-rajoitukset voivat koskea kemikaalin käyttötapaa tai käyttötarkoitusta, esimerkiksi kemikaalin levittämistä ruiskuttamalla tai käyttöä elintarvikkeissa.




3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA

3.2 Seokset

Tuotetunniste Ainesosan nimi Pitoisuus Luokitus Rekisteröinti-numero

CAS 7600-93-9EY 300-100-1

Happo 25 % Skin Corr 1A, H314Eye Dam. 1, H318

12345

CAS 7772-54-3 Apuaine 5 % Skin Corr 2, H315 -*) Vaaraa osoittavien H-lausekkeiden tekstit on lueteltu kokonaisuudessaan kohdassa 16.

4. ENSIAPUTOIMENPITEET

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvausHengitysSiirrettävä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos hengitysvaikeuksia, an-netaan happea. Ota yhteys lääkäriin.IhokosketusRoiskeet pestään välittömästi runsaalla vedellä ja riisutaan likaantuneetvaatteet. Ihon huuhtelua vedellä jatketaan 15 min ajan. Ota yhteys lääkä-riin.Roiskeet silmiinSilmät huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä, myös silmäluomien alta.Silmien huuhtelua jatketaan 15 min ajan. Hakeuduttava lääkärin hoitoon.NieleminenSuu huuhdellaan hyvin vedellä. Älä okseta potilasta. Potilaalle juotetaan 1-2lasia vettä tai maitoa. Tajutonta tai kouristelevaa potilasta ei saa juottaa.Hakeuduttava lääkärin hoitoon.

4.2 Tärkeimmät oireet ja vaikutukset sekä välittömät että viivästy- neet

Happohöyryt ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengenahdistus-ta. Happosumu voi ärsyttää ja syövyttää hengitysteitä ja aiheuttaa polttavaatunnetta nenässä ja kurkussa, liman muodostumista sekä yskää. Väkevänhapposeoksen roiskuminen silmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita ja mah-dollisen sokeuden. Väkevä happoseos syövyttää ihoa ja aiheuttaa palovam-moja sekä haavoja.Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden tulehduksen. Tois-tuva ihokosketus laimealle happoseokselle aiheuttaa ihon kuivumista jahaavaumia.

4.3 Mahdollisesti tarvittavaa välitöntä lääketieteellistä apua ja eri-tyishoitoa koskevat ohjeet-

5. PALONTORJUNTATOIMENPITEET

5.1 SammutusaineetSoveltuvia sammutusaineita ovat hiekka ja jauhe. Vettä ei tule käyttää sam-mutukseen.

5.2 Aineesta tai seoksesta johtuvat erityiset vaaratKun väkevä happoseos joutuu kosketuksiin veden kanssa, vapautuu lämpöäja sen seurauksena happohöyryjä ja -roiskeita.



1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

1.1 Tuotetunniste Kauppanimi HAPAN 10 Tunnuskoodi 512711

1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella

KäyttötarkoitusMetallin peittaus kasto- ja sivelymenetelmällä Käytöt, joita ei suositella Peittaus ruiskuttamalla

1.3 Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedotValmistaja, maahantuoja tai muu toiminnanharjoittaja Kemikaalit OyYhteystiedot Teollisuuskatu 7, 70100 KUOPIO PL 111, FI-70100 KUOPIO Puhelin 010 333 4000, Telefax 010 333 4001 Sähköposti tuoteinfo@clean.

1.4 Hätäpuhelinnumero HUS / Myrkytystietokeskus PL 340, 00029 HUS, Suomi 09-471 977

2. VAARAN YKSILÖINTI

2.1 Aineen tai seoksen luokitusCLP -asetuksen mukainen luokitusVoimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaaSkin Corr 1A, H314, Eye Dam. 1Direktiivin 67/548/ETY mukainen väistyvä luokitusSyövyttävä C;R35, Ärsyttävä Xi; R412.2 MerkinnätGHS05;H314; Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.P224; Erittäin helposti syttyvä neste.P260; Älä hengitä sumua tai höyryä.P405: Varastoi lukitussa tilassa.Reaktiivisuus sekä palo- ja räjähdysvaaraVäkevä rikkihappo tuottaa lämpöä liuetessaan veteen ja reagoi kiivaastimuun muassa useiden metallien kanssa. Reaktiossa metallien kanssa voi ke-hittyä syttyvää vetykaasua. Syttyvät materiaalit: emäkset, kromaatit, kloraa-tit, nitraatit, sul dit ja hapettavat aineet. Orgaaniset aineet hiiltyvät rikkiha-pon vaikutuksesta ja voivat syttyä.TerveysvaaraMetallien pintakäsittelyssä voi syntyä rikkihapposumua, joka on ärsyttävääja syövyttävää hengitysteitse. Väkevä rikkihappo on voimakkaasti ihoa syö-vyttävää ja aihuuttaa palovammoja sekä haavoja. Rikkihapon roiskuminensilmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita.

VAARA

2 Vaaran yksilöintiKohdassa 2 ilmoitetaan kemikaalin vaaraluokitus, varoitusmerkinnät sekä lyhyt sanallinen kuvaus tärkeimmistä vaaraominaisuuksista. Tämä kohta antaa lukijalle yleiskuvan siitä, minkälaisia vaaroja kemikaalin käytöstä voi aiheutua.

3 Koostumus ja tiedot ainesosistaKohdassa 3 kuvataan kemikaalin koostumus. Terveydelle tai ympäristölle vaarallisista ainesosista ilmoitetaan tunnistetiedot, pitoisuus valmisteessa sekä vaaraluokitus.





3.2 Seokset


CAS 7600-93-9EY 300-100-1


12345










4 EnsiaputoimenpiteetKohdassa 4 kuvataan tarvittavat ensiaputoimet, jos kemikaalia on hengitetty, joutunut iholle tai silmiin tai nielty. Lisäksi kuvataan kemikaalille altistumisesta aiheutuvat oireet ja vaikutukset.

Tämä kohta voi sisältää ohjeita erityisten puhdistusaineiden, hoitovälineiden tai lääkkeiden (mm. vasta-aineiden) käytöstä. Työnantajan on huolehdittava, että mahdolliset erityisvälineet ja -tuotteet ovat saatavilla joko työpaikalla tai lähimmällä päivystysasemalla ja että niiden käyttö on ohjeistettu. Jos kemikaalimyrky-tyksen hoitoon tarvitaan erityisiä lääkkeitä tai vasta-aineita, on lähintä terveyskeskusta tai aluesairaalaa hyvä tiedottaa kemikaalin käytöstä ja varmistaa, että heillä on valmiudet hoitaa kyseessä olevan kemikaalin aiheut-tamia myrkytyksiä. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi käsiteltäessä syanideja.

Käyttöturvallisuustiedotteiden ensiapuohjeissa on havaittu valitettavan paljon puutteita. Epäselvissä tapauksissa tulee ottaa yhteyttä Myrkytystietokeskukseen, p. (09) 471 977. Lisätietoa ainekohtaisesta ensiavusta löytyy myös OVA-ohjeista, www.ttl.fi/ova.





3.2 Seokset


CAS 7600-93-9EY 300-100-1


12345












5.3 Palontorjuntaa koskevat ohjeetSulje vuoto ja patoa valuma-alue esim. maavallilla. Estä vuotojen joutuminenkosketukseen veden kanssa. Siirrä happosäiliöt vaara-alueelta ja jäähdytäsäiliöitä ulkopuolelta vedellä. Henkilösuojaimet: paloasu ja tarvittaessa pai-neilmahengityslaite, tiloissa, joissa roiskevaara, tulee käyttää kemikaalisuoja-pukua.

6. TOIMENPITEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖISSÄ

6.1 Ohjeet henkilövahinkojen estämisestäIhmisten pääsy vuotoalueelle estettävä ja pysyttävä tuulen yläpuolella. Va-rottava kemikaalin joutumista iholle, silmiin ja vaatteisiin. Käytettävä henkilö-kohtaista suojavarustusta.

6.2 Ohjeet ympäristövahinkojen estämisestäEi saa päästää ympäristöön ja jätevesiviemäristöön.

6.3 PuhdistusohjeetPienet määrät imeytetään hiekkaan tai soveltuvaan imeytysaineeseen jakerätään kanellisiin astioihin neutralointia varten. Padottu vuoto kerätääntalteen, jos mahdollista. Vuoto neutraloidaan ja saastuneen maan pinta kuori-taan. Neutralointiin voidaan käyttää kalkkia.

7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI

7.1 Turvallisen käsittelyn edellyttämät toimenpiteetPakkauksen käsittelyssä ja avaamisessa noudatettava varovaisuutta. Laimen-nettaessa lisää sekoittaen happoliuos veteen. Käytettävä henkilökohtaistasuojausvarustusta ja työskentelypisteessä tulee olla hätäsuihku ja silmien-huuhteluallas. Jos työpisteessä käytetään kuumaa happoliuosta, on työpistevarustettava kohdepoistoilla.Syöminen, juominen ja tupakoiminen on kielletty työpisteessä.

7.2 Turvallisen varastoinnin edellyttämät olosuhteet, mukaan luettuina yhteensopimattomuudet

Säilytettävä kuivassa, viileässä ja hyvin ilmastoidussa paikassa sekä suojassaauringonvalolta. Säilytettävä happoa kestävässä pakkauksessa. Eristettäväavoliekeistä ja kuumista pinnoista. Säilytettävä erillään emästen, kromaat-tien, kloraattien, nitraattien ja sul dien kanssa palo- ja räjähdysvaaran vuok-si. Säilytettävä tiiviisti suljettuna.

7.3 Erityinen loppukäyttöHappopeittausallas on varustettava kohdepoistolla (ks. Altistumisskenaario).

8. ALTISTUMISEN EHKÄISEMINEN JA HENKILÖNSUOJAIMET

8.1 Valvontaa koskevat muuttujatHTP-arvotHappo 0,2 mg/m³ (8 h), 1 mg/m³ (15 min)Apuaine 0,9 mg/m³ (8 h), 3 mg/m³ (15 min)IOELV-arvotHappo 0,2 mg/m³ (8 h)DNEL-arvotHappo 0,1 mg/m³ (hengitystiet)Apuaine 0,4 mg/m³ (hengitystiet)















5 PalontorjuntatoimenpiteetKohdassa 5 kuvataan soveltuvat sammutusaineet sekä sellaiset sammutusaineet, joiden käytöstä voi aiheutua vaaraa. Nämä tiedot on huomioitava onnettomuuksiin varauduttaessa sekä työntekijöille annettavassa ohjeis-tuksessa.

6 Toimenpiteet onnettomuuspäästöissäKohdassa 6 kuvataan suojautuminen ja puhdistusohjeet, jos kemikaalia pääsee vuotamaan tai läikkymään sisä- tai ulkotiloissa. Mainitut puhdistusvälineet ja -materiaalit sekä suojaimet on huomioitava vahinkotilanteisiin varauduttaessa.

Mikäli kemikaalin ominaisuudet aiheuttavat palon- tai onnettomuuksien torjuntaan jotakin poikkeuksellista, on tästä kerrottava paikallisille pelastusviranomaisille.
















7 Käsittely ja varastointiKohdassa 7 annetaan ohjeet kemikaalin turvalliseen käsittelyyn ja varastointiin. Kohta voi sisältää esimerkiksi kuvauksen käyttö- ja varastointiolosuhteista, soveltuvista laitteistoista sekä tarvittavista teknisistä ratkaisuista, kuten ilmanvaihdosta. Ohjeiden tulisi olla niin yksityiskohtaisia, että työnantaja pystyy niiden perusteella suunnittelemaan työn mahdollisimman turvalliseksi. Ohjeita voidaan tarkentaa kohdassa 8.2.

Jos käyttöturvallisuustiedotteen liitteenä on altistumisskenaario, kohdassa 7 ja 8 esitettyjen tietojen tulee vastata altistumisskenaarion tietoja.


















8.2 Altistumisen ehkäiseminenAltistumisen ehkäiseminen on kuvattu altistumisskenaario liitteessä.

9. FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET

9.1 Fysikaalisia ja kemiallisia perusominaisuuksia koskevat tiedotOlomuoto ja hajuVäritön tai ruskehtava hajuton öljymäinen nesteHajukynnyspH < 1Sulamispiste -22 °C (25 % Happo)Kiehumispiste 106 °C (25 % Happo)Leimahduspiste Ei määritettävissäHaihtumisnopeus -Räjähtävyys Ei määritettävissäHöyrynpaine 20 hPa (20 °C)Höyryntiheys -Suhteellinen tiheys 1,22 kg/dm3 (25 % Happo)Vesiliukoisuus Täysin liukenevaJakautumiskerroin: n-oktanoli/vesi log Pow -2,0 (25 % Happo)Itsesyttymislämpötila -Hajoamislämpötila 300 °C (Happo 25 %)Viskositeetti 15 000 . 10-6 Ns/m2

Räjähtävyys -Hapettavuus -

9.2 Muut tiedot -

10. STABIILISUUS JA REAKTIIVISUUS

10.1 ReaktiivisuusHappoliuoksen kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia kaasuja. Väkevähappoliuos tuottaa lämpöä reagoidessaan veden kanssa ja voi aiheuttaahapporoiskeita. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaa-sua. Orgaaniset aineet esim. paperi voivat hiiltyä ja syttyä happoliuoksenvaikutuksesta.

10.2 Kemiallinen stabiilisuusKuumentaminen voi vapauttaa vaarallisia kaasuja.

10.3 Vaarallisten reaktioiden mahdollisuusVetykaasun muodostuminen suljetussa tilassa aiheuttaa räjähdysvaaran.

10.4 Vältettävät olosuhteetKorkeat lämpötilat.

10.5 Yhteensopimattomat materiaalitEmäkset, halogenoidut yhdisteet, orgaaniset materiaalit, palavat aineet, pel-kistävät aineet.

10.6 Vaaralliset hajoamistuotteetKuumentaminen voi vapauttaa rikkihappohöyryä.

8 Altistumisen ehkäiseminen ja henkilönsuojaimetKohdassa 8.1 ilmoitetaan työperäiseen altistumiseen liittyvät raja-arvot kemikaalille tai sen sisältämille ainesosille.

HTP-arvot ovat pienimpiä työpaikan ilman pitoisuuksia, joille altistuminen voi aiheuttaa työntekijöille terveyshaittaa. Työnantajan on tarvittaessa mitattava kemikaalien pitoisuus työpaikan ilmassa ja verrattava tuloksia HTP-arvoihin. HTP-arvon perään voidaan lisätä huomautus “iho” kemikaaleille, jotka imeytyvät erityisen helposti ihon läpi.

Joillekin kemikaaleille on annettu biologinen viiteraja-arvo eli aineen enimmäispitoisuus työntekijän ve-ressä tai virtsassa. Altistuminen näille kemikaaleille on tarvittaessa selvitettävä veri- tai virtsanäytteistä.

Kemikaalille voidaan ilmoittaa myös muissa maissa annettuja raja-arvoja, erityisesti jos sille ei ole asetettu HTP-arvoa. IOELV-arvot ovat EU-komission asettamia eurooppalaisia suosituksia.

Kemikaaleille tai niiden ainesosille, joille on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi, on ilmoitettava myös ns. DNEL- ja PNEC-arvot. DNEL kuvaa altistumistasoa, esimerkiksi aineen pitoisuutta työpaikan ilmassa, jonka ei oleteta aiheuttavan terveyshaittaa ihmiselle. PNEC kuvaa ympäristölle haitatonta pitoisuutta. DNEL- arvoja voidaan asettaa sekä kuluttaja-altistumiselle että työntekijäaltistumiselle. Työpaikalla sovelletaan työntekijöille asetettuja DNEL-arvoja.

Työpaikalla sovelletaan työntekijöiden altistumista arvioitaessa ensisijaisesti HTP-arvoja sekä biologisia viiteraja-arvoja, mutta jos DNEL-arvo työperäiselle altistumiselle on alhaisempi kuin HTP-arvo, tulee pyrkiä noudattamaan DNEL-arvoa. DNEL-arvoja hyödynnetään myös silloin, kun muita raja-arvoja ei ole saatavilla.

Kohdassa 8.2 tarkennetaan kohdassa 7 annettuja ohjeita työperäisen altistumisen ja ympäristöpäästöjen ehkäisemiseen. Jos kemikaalia käsiteltäessä on tarpeellista käyttää henkilönsuojaimia, ilmoitetaan tarvittavien suojainten tyyppi ja materiaali.

•

•

•

•








9.2 Muut tiedot -








9 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudetKohdassa 9 kuvataan kemikaalin olomuoto ja keskeiset fysikaalis-kemialliset ominaisuudet.

Aineen olomuoto (kiinteä, neste tai kaasu) sekä kiinteän ja nestemäisen aineen haihtuvuutta kuvaava höyrynpaine on tärkeä tietää arvioitaessa työntekijöiden altistumista.

Kaasut ja helposti haihtuvat nesteet (esim. höyrynpaine > 1 kPa) voivat nopeasti muodostaa merkittäviä pitoisuuksia työpaikan ilmaan.

Kiinteiden aineiden käsittelyssä voi muodostua hengittyvää pölyä.

Sulamispiste kuvaa lämpötilaa, jossa kiinteä aine muuttuu nestemäiseksi, ja kiehumispiste lämpötilaa, jossa neste muuttuu kaasuksi. Aineen haihtuvuus kasvaa kemikaalin lämpötilan noustessa.

Palo- ja räjähdysvaaran arvioinnissa keskeisiä tietoja ovat kemikaalin olomuodon ja höyrynpaineen lisäksi itsesyttymislämpötila, leimahduspiste (nesteet), räjähdysrajat ja hapettavat ominaisuudet.

Itsesyttymislämpötila on lämpötila, jossa aine syttyy itsestään, ilman ulkopuolista sytytyslähdettä. Lei-mahduspiste on alin lämpötila, jossa nesteestä haihtuva höyry saadaan syttymään. Alin ja ylin syttyvyys- tai räjähdysraja kuvaavat sellaista alinta ja ylintä pitoisuutta ilmassa, jossa kaasu, nesteestä haihtuva höyry tai pöly saadaan syttymään.

Hapettava kemikaali aiheuttaa syttymisvaaran joutuessaan kosketuksiin palavien aineiden (esim. paperi, puu, syttyvät kemikaalit) kanssa.

•

•








9.2 Muut tiedot -








10 Stabiilisuus ja reaktiivisuusKohdassa 10 kuvataan olosuhteet, joita ei saa esiintyä kemikaalin käsittelyssä tai varastoinnissa, sekä aineet ja materiaalit, joita ei saa päästää kosketuksiin kemikaalin kanssa. Esimerkiksi korkea lämpötila, valo tai paine voivat aiheuttaa vaarallisen reaktion. Kemikaali voi myös reagoida vaarallisesti muiden aineiden, kuten veden, ilman, emästen, happojen, hapettavien aineiden tai palavien aineiden, kanssa. Myös kemikaalin muodostamat vaaralliset hajoamistuotteet on mainittava.

Vältettävät olosuhteet ja materiaalit on huomioitava myös kemikaalijätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa.

Työturvallisuuskeskus 1�

11 Myrkyllisyyteen liittyvät tiedotKohdassa 11 kuvataan lyhyesti kemikaalin terveydelle haitalliset vaikutukset.

Välitön myrkyllisyys kuvaa lyhytaikaisen kerta-altistumisen aiheuttamia vaikutuksia ja oireita. Nämä oireet ja vaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi silloin, kun kemikaalin pitoisuus työpaikan ilmassa pääsee nousemaan tapaturman tai teknisen häiriön seurauksena. Kemikaalille saatetaan myös ilmoittaa LD50- ja LC50-arvo eli annos tai pitoisuus, joka on koetilanteessa tappanut puolet koe-eläimistä lyhytaikaisen altistumisen jälkeen. LD50- ja LC50-arvo kertoo aineen välittömästä myrkyllisyydestä ja vaikuttaa aineen luokitteluun.

Ärsyttävät kemikaalit aiheuttavat paikallisen, palautuvan tulehdusreaktion, joka koetaan iholla ja silmis-sä kipuna ja punoituksena ja hengitysteissä kirvelynä, kurkunkäheytenä ja yskänärsytyksenä. Syövyttävät kemikaalit tuhoavat kudosta joutuessaan kosketuksiin sen kanssa ja voivat johtaa pysyvään iho- tai silmä-vaurioon ja arpeutumiseen. Useat syövyttävät kemikaalit ovat laimeina pitoisuuksina ärsyttäviä.

Herkistävät kemikaalit voivat aiheuttaa allergisen ihottuman, astman tai allergista nuhaa. Herkistävät kemikaalit voivat aiheuttaa herkistyneelle työntekijälle oireita jo hyvin vähäisessä altistumisessa.

Subakuutti, subkrooninen ja pitkäaikaismyrkyllisyys eli toistuvasta annoksesta aiheutuva myrkylli-syys kuvaa pitkäaikaisen tai toistuvan altistumisen aiheuttamia vaikutuksia ja oireita. Kemikaali saattaa vahingoittaa tiettyjä elimiä, esimerkiksi munuaisia tai maksaa, jos sille altistutaan toistuvasti riittävissä määrin.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin kemikaaleihin, jotka aiheuttavat syöpäsairauden vaaraa tai ovat perimälle tai lisääntymiselle vaarallisia. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvat tulee ilmoittaa Työterveyslaitoksen ylläpitämään ns. ASA-rekisteriin (www.ttl.fi/asa). Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville, perimävaarallisille tai lisääntymismyrkyllisille aineille ei tule altistua raskauden aikana (VNa 1135/2004).

Terveysvaikutusten kuvaus käyttöturvallisuustiedotteissa voi joskus olla puutteellista. Hyviä lisätiedon lähteitä ovat esimerkiksi Kansainväliset kemikaalikortit www.ttl.fi/kemikaalikortit ja OVA-ohjeet www.ttl.fi/ova.



11. MYRKYLLISYYTEEN LIITTYVÄT TIEDOT

11.1 Tiedot myrkyllisistä vaikutuksistaVälitön myrkyllisyysLD50/suun kautta/rotta=5.000 mg/kg (25 % Happo)LC50 hengitysteitse/hiiri = 0,500 mg/kg (25 % Happo)Huom. aerosoliSyövyttävyysHengitystiet: Voimakkaasti syövyttävää. Happoliuos vapauttaa kuumetes-saan höyryjä, jotka ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hen-genahdistusta. Happosumua voi vapautua pintakäsittelyn yhteydessä jahapposumu voi ärsyttää ja syövyttää hengitysteitä ja aiheuttaa polttavaatunnetta kurkussa, yskää ja hengityksen vaikeutumista. Toistuva altistumi-nen voi aiheuttaa hengitysteiden kroonisen tulehduksen.Iho ja limakalvot: Voimakkaasti syövyttävää. Aiheuttaa vakavia palovammo-ja ja haavoja. Toistuva ihokosketus laimealle happoseokselle aiheuttaa ihonkuivumista ja haavaumia.Silmät: Voimakkaasti syövyttävää. Vakavan silmävaurion vaara.Toistuvasta annoksesta johtuva myrkyllisyysNOEL/hengitystiet/rotta/28d = 1,0 mg/m3 (25 % Happo)Muut tiedotPitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa ihoärsytystä. Toistuva altistuminenvoi aiheuttaa silmien ärsytystä sekä yskää.

12. TIEDOT VAARALLISUUDESTA YMPÄRISTÖLLE

12.1 Myrkyllisyys12.1 Myrkyllisyys vesieliöille

LC50/48 h/Vesikirppu (Daphnia): 50-100 mg/l (Happo 25 %))EC50/24 h/Vesikirppu (Daphnia): 75 mg/l (Happo 25 %)LC50/48 h/Crangon crangon (katkarapu ): 80-100 mg/l (Happo 25 %)EC50/24 h/Crangon crangon (katkarapu ): 90 mg/l (Happo 25 %)Haitallisuus vesieliöille perustuu liuoksen happamuuteen.Myrkyllisyys muille eliöille --

12.2 Pysyvyys ja hajoavuusBiologinen hajoavuusEi määritettävissä.Kemiallinen hajoavuusRikkihappo hajoaa veteen liuetessaan.

12.3 BiokertyvyysEi biokertyvää, n-oktanoli/vesi jakaantumiskerroin: log Pow -2,0 (Happo25%)

12.4 Liikkuvuus maaperässäMaahan päässyt happoliuos ei haihdu, vaan imeytyy maaperään. Happo kul-keutuu maaperässä mahdollisesti pohjaveteen saakka. Happo liuottaa maa-perästä aineksia ja neutraloituu osittain.

12.5 PBT-arvioinnin tuloksetTuote ei ole biokertyvä.

12.6 Muut haitalliset vaikutuksetTuote saattaa happamuutensa johdosta aiheuttaa haittaa vesieliöille.




11. MYRKYLLISYYTEEN LIITTYVÄT TIEDOT

11.1 Tiedot myrkyllisistä vaikutuksistaVälitön myrkyllisyysLD50/suun kautta/rotta=5.000 mg/kg (25 % Happo)LC50 hengitysteitse/hiiri = 0,500 mg/kg (25 % Happo)Huom. aerosoliSyövyttävyysHengitystiet: Voimakkaasti syövyttävää. Happoliuos vapauttaa kuumetes-saan höyryjä, jotka ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hen-genahdistusta. Happosumua voi vapautua pintakäsittelyn yhteydessä jahapposumu voi ärsyttää ja syövyttää hengitysteitä ja aiheuttaa polttavaatunnetta kurkussa, yskää ja hengityksen vaikeutumista. Toistuva altistumi-nen voi aiheuttaa hengitysteiden kroonisen tulehduksen.Iho ja limakalvot: Voimakkaasti syövyttävää. Aiheuttaa vakavia palovammo-ja ja haavoja. Toistuva ihokosketus laimealle happoseokselle aiheuttaa ihonkuivumista ja haavaumia.Silmät: Voimakkaasti syövyttävää. Vakavan silmävaurion vaara.Toistuvasta annoksesta johtuva myrkyllisyysNOEL/hengitystiet/rotta/28d = 1,0 mg/m3 (25 % Happo)Muut tiedotPitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa ihoärsytystä. Toistuva altistuminenvoi aiheuttaa silmien ärsytystä sekä yskää.

12. TIEDOT VAARALLISUUDESTA YMPÄRISTÖLLE

12.1 Myrkyllisyys12.1 Myrkyllisyys vesieliöille

LC50/48 h/Vesikirppu (Daphnia): 50-100 mg/l (Happo 25 %))EC50/24 h/Vesikirppu (Daphnia): 75 mg/l (Happo 25 %)LC50/48 h/Crangon crangon (katkarapu ): 80-100 mg/l (Happo 25 %)EC50/24 h/Crangon crangon (katkarapu ): 90 mg/l (Happo 25 %)Haitallisuus vesieliöille perustuu liuoksen happamuuteen.Myrkyllisyys muille eliöille --

12.2 Pysyvyys ja hajoavuusBiologinen hajoavuusEi määritettävissä.Kemiallinen hajoavuusRikkihappo hajoaa veteen liuetessaan.

12.3 BiokertyvyysEi biokertyvää, n-oktanoli/vesi jakaantumiskerroin: log Pow -2,0 (Happo25%)

12.4 Liikkuvuus maaperässäMaahan päässyt happoliuos ei haihdu, vaan imeytyy maaperään. Happo kul-keutuu maaperässä mahdollisesti pohjaveteen saakka. Happo liuottaa maa-perästä aineksia ja neutraloituu osittain.

12.5 PBT-arvioinnin tuloksetTuote ei ole biokertyvä.

12.6 Muut haitalliset vaikutuksetTuote saattaa happamuutensa johdosta aiheuttaa haittaa vesieliöille.

12 Tiedot vaarallisuudesta ympäristölleKohdassa 12 kuvataan lyhyesti kemikaalin ympäristölle haitalliset vaikutukset ja käyttäytyminen ympäris-tössä.

Ekotoksisuus eli kemikaalin myrkyllisyys vesieliöille ja muille eliöille kuvaa vaaraa, joka aiheutuu, jos ainetta joutuu ympäristöön. Usein ilmoitetaan LC50- tai EC50-arvo kalalle, vesikirpulle tai levälle eli kemi-kaalin sellainen pitoisuus vedessä, joka on koetilanteessa tappanut puolet eläimistä tai vähentänyt levän kasvua puoleen alkuperäisestä.

Kulkeutuvuus eli liikkuvuus maaperässä kuvaa kemikaalin leviämistä ja käyttäytymistä ympäristössä. Esimerkiksi vesiliukoiset, maaperään heikosti pidättyvät aineet voivat ympäristöön päätyessään kulkeutua pohjaveteen ja levitä laajalle alueelle.

Pysyvyys, kääntäen hajoavuus, kuvaa kemikaalin hajoamisnopeutta ympäristössä. Kemikaali voi hajota biologisesti maaperän mikrobien vaikutuksesta tai kemiallisesti esimerkiksi valon vaikutuksesta. Hitaasti hajoavat kemikaalit voivat ympäristöön jouduttuaan aiheuttaa pitkään haittaa sekä ympäristölle että alueen asukkaille.

Biokertyvyys kuvaa kemikaalin taipumusta kertyä eliöihin ja kulkeutua ravintoketjussa. Aineen kertyvyyt-tä kuvaa aineen biokonsentraatiotekijän ja oktanoli-vesi-jakautumiskertoimen suuruus.

Jos kemikaalille tai jollekin sen ainesosalle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi, ilmoitetaan myös, aiheuttaako aine erityistä huolta myrkyllisyytensä, kertyvyytensä ja/tai pysyvyytensä vuoksi (ns. PBT-arviointi).




13. JÄTTEIDEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄT NÄKÖKOHDAT

13.1 Jätteiden käsittelymenetelmätKäytetty liuos tyhjennetään altaasta pumpun avulla suoraan kuljetuskont-tiin, imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon. Kuljetuskontit toimitetaanedelleen hävitettäväksi. Pienet määrät voidaan varovasti laimentaa vedellä,neutraloida kalkilla ja kuljettaa suljetuissa astioissa edelleen hävitettäväksi.Kemikaalien pakkaukset kierrätetään esim. sopimalla kemikaalin toimittajankanssa. Kemikaalin laskemista jäteveteen tulee välttää.

14. KULJETUSTIEDOT

14.1 YK-numero 100014.2 Kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi UN1000 Acid1014.3 Kuljetuksen vaaraluokka 1014.4 Pakkausryhmä III14.5 Ympäristövaarat

IMDG-luokka merikuljetukset 10ICAO/IATA -luokka ilmakuljetukset 10

14.6 Erityiset varotoimet käyttäjilleSyövyttävää

14.7 Kuljetus irtolastina MARPOL 73/78 -sopimuksen II liitteen ja IBC-säännöstön mukaisestiIMO-Varoituslipukkeet Corrosive 8

15. LAINSÄÄDÄNTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT

15.1 Nimenomaista ainetta tai seosta koskevat turvallisuus-, terveys- jaympäristösäännökset tai -lainsäädäntö-

15.2 KemikaaliturvallisuusarviointiAineelle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi.

16. MUUT TIEDOT

MuutoksetPäivitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o1907/2006 (REACH) ja N:o 1272/2008 (CLP)mukaiseksi.Kirjallisuusviitteet ja tietolähteetRaaka-aineiden käyttöturvallisuustiedotteet, kemikaaliturvallisuusraporttisekä REACH- ja CLP-asetukset ja niiden soveltamisohjeet.Luettelo merkityksellisistä vaara- ja turvalausekkeistaH314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.H315 Ärsyttää ihoa.H318 Vaurioittaa vakavasti silmiä.P223 Ei saa joutua kosketuksiin veden kanssa voimakkaan reaktion ja mah-dollisen leimahduksen takia.P260 Älä hengitä sumua tai höyryä.P405 Varastoi lukitussa tilassa.

13 Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdatKohdassa 13 annetaan kemikaalin ominaisuuksista riippuvat ohjeet kemikaalijätteen ja tyhjien pakkausten hävittämiseen. Jätteiden käsittelyssä on huomioitava myös kohdissa 7, 8 ja 10 annetut ohjeet kemikaalin käsittelystä, varastoinnista ja yhteen sopimattomista aineista.





14. KULJETUSTIEDOT








16. MUUT TIEDOT


14 KuljetustiedotKohdassa 14 ilmoitetaan kemikaalin kuljetusluokitus ja kuljetuksessa käytettävät varoitusmerkit. Kuljetusluo-kitus on huomioitava esimerkiksi kemikaalijätteen pakkaamisessa ja merkitsemisessä.






14. KULJETUSTIEDOT








16. MUUT TIEDOT


15 Lainsäädäntöä koskevat tiedotKohdassa 15 ilmoitetaan, jos kemikaalin käyttöä on rajoitettu lainsäädännöllä tai sen käyttöön tarvitaan lupa. Lisäksi mainitaan, jos kemikaalille tai jollekin sen ainesosalle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi.

Aikaisemmin kohdassa 15 ilmoitettiin myös kemikaalin varoitusmerkinnät. Uusissa käyttöturvallisuustie-dotteissa varoitusmerkinnät on annettu kohdassa 2.



KoulutusohjeetToimittajan järjestämä koulutus. Lue tuotteen etiketti ja käyttöturvallisuus-tiedote.





14. KULJETUSTIEDOT








16. MUUT TIEDOT


16 Muut tiedotKohdassa 16 listataan kaikki kemikaalille ja sen ainesosille luokituksen perusteella annetut vaaralausekkeet (R-lausekkeet ja/tai uudet CLP-asetuksen mukaiset vaaralausekkeet). Lisäksi ilmoitetaan tärkeimmät tiedot-teen laatimisessa käytetyt tietolähteet sekä viimeisimmässä päivityksessä tehdyt muutokset.

Niiden aineiden ja valmisteiden osalta, joille on laadittu kemikaaliturvallisuusarviointi, lisätään käyttöturval-lisuustiedotteen liitteeksi altistumisskenaariot. Katso luku Altistumisskenaario – aineen turvallisen käytön kuvaus.


Kemikaalien luokitus ja pakkausmerkinnät

Kemikaalin valmistajan, jakelijan tai muun toimijan, joka luovuttaa kemikaalia markkinoille, on selvitet-tävä kemikaalin vaaraominaisuudet ja luokiteltava se näiden tietojen perusteella. Kemikaalipakkaus on merkittävä luokitusta vastaavilla varoitusmerkinnöillä. Luokitus ja merkinnät tulee ilmoittaa myös kemikaa-lin käyttöturvallisuustiedotteessa.

Tammikuussa 2009 tuli voimaan uusi kemikaa-lien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus eli ns. CLP-asetus. Yksittäiset aineet on luo-kiteltava, merkittävä ja pakattava uuden asetuksen mukaisesti 1.12.2010 mennessä ja seokset 1.6.2015 mennessä. Siirtymäaikana työpaikoilla tulee esiin-tymään sekä aikaisemman että uuden järjestelmän mukaan luokiteltuja ja merkittyjä kemikaaleja. Aikai-semman järjestelmän mukaisen luokituksen tulee näkyä kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteessa 1.6.2015 saakka.

Uusi luokitusjärjestelmä on periaatteiltaan aikaisem-man kaltainen; se kattaa lähes samat vaaraominaisuudet

ja myös luokituskriteerit ovat osittain samat. Varoitus-merkinnöissä muutokset ovat suurempia:

Oranssipohjaiset varoitusmerkit korvataan uusilla punareunaisilla varoitusmerkeillä. Myös varoitus-merkkeihin liittyvät tekstiosat, kuten “Ärsyttävä” tai “Helposti syttyvä”, jäävät pois käytöstä.

Vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat lausekkeet korvataan. R (risk) -lauseista tulee H (hazard eli vaara) -lau-seita ja S (safety) -lauseista tulee P (precaution) -lauseita.

Uutena elementtinä varoitusmerkintöihin lisätään huomiosana: “vaara” varoittaa vakavimmista vaaroista ja “varoitus” lievemmistä.

Uutena varoitusmerkkinä tulee käyttöön ”Terveys-vaara”-merkki, jota kuvaa mureneva ihmishahmo. Tätä tullaan käyttämään syöpävaarallisille, lisääntymistä ja perimää vaurioittaville ja elinvaurioita aiheuttaville kemikaaleille sekä hengitystieherkistävyyttä aiheut-taville kemikaaleille. Aiemmassa järjestelmässä näille käytettiin joko pääkallomerkkiä tai ”Andreaan ristiä”.

•

•

•

•

Ympäristölle vaarallinen (N)

Hapettava (O) Syövyttävä (C) Haitallinen (Xn) Ärsyttävä (Xi)

Myrkyllinen (T) Erittäin myrkyllinen (T+)

Helposti syttyvä (F) Erittäin helposti syttyvä (F+)

Räjähtävä (E)

Poistuvat varoitusmerkit

Uusien varoitusmerkkien käyttö

Jos kemikaalia joudutaan työpaikalla siirtämään alkuperäisestä pakkauksesta toiseen, tulee huolehtia, että myös uudet pakkaukset on asianmukaisesti merkitty.

Paineen alaiset kaasut

Syövyttävät; vakavan silmävaurion

vaaraa aiheuttavat

Hapettavat Ympäristölle vaaralliset Räjähteet Syttyvät

Syöpävaaralliset; lisääntymiselle vaaralliset;

perimää vaurioittavat; elinvaurioita aiheuttavat;

hengitystieherkistäjät

Välittömästi myrkylliset; iho-, silmä- tai hengitystie-

ärsytystä aiheuttavat;uneliaisuutta tai huimausta aiheuttavat; ihoherkistäjät

Välittömästi myrkylliset


Altistumisskenaario – aineen turvallisen käytön kuvaus

REACH-rekisteröintien myötä kemiallisten aineiden ja valmisteiden käyttöturvallisuustiedotteiden liitteeksi tulee käyttötarkoituskohtaisia altistumisskenaarioita. Altistumisskenaarioissa kuvataan ne olosuhteet ja toimenpiteet, joita noudattamalla kemikaalin käyttö on turvallista kyseisessä käytössä. Altistumisskenaarioiden laatiminen on osa aineiden REACH-rekisteröintiä, ja ne laaditaan kemikaalien valmistajien ja maahantuojien toimesta. Altistumisskenaariot laaditaan vaarallisimmille sekä suurina määrinä tuotettaville aineille.

Skenaariot laaditaan jokaiselle kemiallisen aineen käyttötarkoitukselle erikseen, ja ne kattavat aineen käyttöön ja hävittämiseen liittyvät toimenpiteet. Olennaista kemikaalin käyttäjän kannalta on tarkistaa, löytyykö käyttöturvallisuustiedotteesta oman yrityksen käyttötarkoitus aineelle tai valmisteelle, ja tarkistaa, täyttyvätkö skenaarioissa annetut vaatimukset omassa toiminnassa. Aikaa turvallisuustoimenpiteiden käyt-töönottoon on 12 kuukautta siitä hetkestä, kun uusi käyttöturvallisuustiedote on saapunut.

Käyttöturvallisuustiedotteiden sisältämistä altistu-misskenaarioista tarkastetaan

käytön kuvaus. Jos oma käyttösi poikkeaa kuvauk-sesta, ole yhteydessä kemikaalin toimittajaan.

tarkemmat tiedot aineen tai valmisteen käytöstä. Tarkista, vastaavatko esim. käyttömäärä ja käyttötapa skenaariossa kuvattua. Mikäli käyttötapasi poikkeaa altistumisskenaariossa kuvatusta käytöstä siten, että toimintasi voi johtaa suurempaan altistumiseen, ole yhteydessä kemikaalin toimittajaan.

riskinhallintatoimenpiteiden vastaavuus. Ovatko olemassa olevat ratkaisusi vähintään yhtä tehokkaita tai jopa tehokkaampia kuin skenaarioissa suositellut toimenpiteet?

Mikäli riskinhallintatoimesi eivät vastaa altistumisskenaa-riossa esitettyjä, eli niitä ei voida pitää riittävinä

paranna käytössä olevia riskinhallintatoimia (ks. toimenpidejärjestys s. 3).

Mikäli käyttötarkoitukseesi ei löydy lainkaan altistumis-skenaariota, voit

pyytää toimittajaa laatimaan altistumisskenaarion käytöstäsi

muuttaa käyttötapaasi skenaarion mukaiseksi

vaihtaa kemikaalin toimittaja sellaiseen, jolla kyseinen aine on rekisteröity käyttötarkoitukseesi

etsiä käyttöösi korvaavan (vähemmän vaarallisen) aineen tai valmisteen, joka on rekisteröity käyttöösi

laatia itse kemikaaliturvallisuusarvioinnin käytöllesi.

•

•

•

•

•

••

•

•

Huomioitavaa on, että eri toimittajien altistumisske-naariot voivat poiketa toisistaan, jolloin on tarkistet-tava, täyttyvätkö vaatimukset kaikkien skenaarioiden osalta. Hyvä käytäntö on soveltaa tiukimpien käyttövaa-timusten skenaariota, jolloin olosuhteet täyttävät myös muiden skenaarioiden vaatimukset.

Jos toimintasi vastaa skenaariossa kuvattuja olosuh-teita ja riskinhallintaa, mutta kuitenkin mittauksissa todetaan DNEL-arvoa suurempia pitoisuuksia, ota yhteyttä kemikaalin toimittajaan.

Altistumisskenaarioiden sisältämiä tietoja voidaan hyödyntää työpaikalla esimerkiksi riskinarvioinnin yh-teydessä tai työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä.

Aineiden REACH-rekisteröinnit tehdään porrastetusti vuoteen 2018 mennessä. Sen jälkeen EU:n markkinoilla ei ole saatavilla rekisteröimättömiä aineita. Lisätietoja aineiden jatkokäyttäjien velvollisuuksista REACH-asetuk-seen liittyen löydät Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) laatimasta Jatkokäyttäjien toimintaohjeesta (http://guidance.echa.europa.eu/docs/guidance_docu-ment/du_fi.pdf?vers=29_01_08).


Viranomaiset

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) neuvoo ja ohjaa REACH-rekisteröintien toteutumista sekä vastaanottaa ja tarkastaa rekisteröintiasiakirjat. ECHA myös ylläpitää luetteloa rekisteröityjen aineiden luokituksista ja arvioi luvanvaraisten aineiden lupahakemukset.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) toimivat vielä vuoden 2010 loppuun asti REACH- ja CLP-asetus-ten mukaisina kansallisina toimivaltaisina viranomai-sina omilla toimialoillaan. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tehtäviin kuuluu REACH-asetuksen mukaisten rekisteröinti- ja ilmoitusvelvoitteiden ja ra-joitusten noudattamisen valvominen ja tiedottaminen. Samoin he päättävät niistä toimista, joita valvonnassa havaittujen puutteiden korjaaminen edellyttää. Valvi-ralle kuuluu myös aluehallintovirastojen valvonnan valtakunnallinen ohjaus, kunnan kemikaalivalvontavi-ranomaisen ohjaus ja valvonta kemikaalilain nojalla ja terveydensuojelun toimialalla.

1.1.2011 lähtien REACH- ja CLP-asetusten mukaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät on keskitetty Turvatekniikan keskukseen (TUKES), joka tässä yhteydessä muuttuu Turvallisuus- ja kemikaalivi-rastoksi (lyhenne edelleen TUKES). Aiemmin Valvira ja 1.1.2011 lähtien TUKES ylläpitää käyttöturvallisuustie-dotteiden ns. KETU-rekisteriä.

Alueellisesti aluehallintovirastojen työsuojeluvas-tuualue valvoo työturvallisuuslakiperusteisesti työ-olosuhteita ja turvallisuustoimenpiteitä kemikaalien ja kemiallisten tekijöiden osalta. Se valvoo myös REACH-asetuksen mukaisten rekisteröinti- ja ilmoitusvelvoit-teiden tiedottamista, jatkokäyttäjän ja luvanvaraisten aineiden käyttöä koskevien velvoitteiden ja rajoitusten noudattamista työpaikoilla.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäris-tövastuualue valvoo aineen käytölle esitettyjä käyttö-olosuhteita ja turvallisuustoimenpiteitä, luvanvaraisten aineiden käyttöä sekä aineen rajoituksia koskevien REACH-säännösten noudattamista. Lisäksi se ohjaa ja valvoo kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen toimin-taa omalla toimialallaan.

Kunnan kemikaalivalvontaviranomainen valvoo REACH-asetuksen mukaisten tiedottamisvelvoitteiden ja rajoitusten noudattamista, kun on kyse markkinoille saattamisesta ja vähittäismyynnistä, ja kunnan ympä-ristönsuojeluviranomainen valvoo REACH-asetuksen noudattamista kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäise-miseksi ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan yhteydessä.

Lisätietoa

REACH- ja CLP-neuvontapalveluwww.reachneuvonta.fi

Työterveyslaitos (TTL). Kemikaaliturvallisuus-aihesivut.http://www.ttl.fi/Kemikaaliturvallisuus

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)http://echa.europa.eu/home_fi.asp

Kemikaalineuvottelukunnan REACH- ja CLP-tietosivut:www.reachinfo.fiwww.clpinfo.fi

Turvatekniikan keskus (TUKES)www.tukes.fi


Käsitteitä

AineAlkuaine ja sen yhdisteet sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai millä tahansa valmistusmenetelmällä tuotettuina.

AltistumisskenaarioKuvaus niistä toimintaolosuhteista ja riskinhallinta-toimenpiteistä, joiden avulla hallitaan aineen käytöstä ihmiselle ja ympäristölle aiheutuva altistuminen.

ASASyöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetel-mille ammatissaan altistuvien rekisteri.

AsetusEU-asetus on säädös, joka sitoo sellaisenaan kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita. Asetus astuu voimaan kaikissa jäsenvaltioissa samanaikaisesti, eikä sitä tarvit-se kansallisesti panna täytäntöön.

CLP-asetusUusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus.

CMR-aineetSyöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymi-selle vaaralliset aineet.

DNELJohdettu vaikutukseton altistumistaso, jonka alapuolel-la aineen haittavaikutuksia ei ilmene. EINECSAineen EY-numero kaupallisessa käytössä olevien ainei-den luettelosta.

GHSYK:n kemikaalien yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä (Globally Harmonized System of Classification and Labelling of Chemicals).

HTP-arvotTyöpaikan haitalliseksi tunnetut pitoisuudet. Perustu-vat sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen haitalli-seksi tunnetuista pitoisuuksista.

JatkokäyttäjäEU:n alueelle sijoittunut toimija, joka käyttää ainetta sellaisenaan tai osana valmistetta omassa teollisessa tai ammatillisessa toiminnassaan.

Kemiallinen altisteKs. kemiallinen tekijä

(Kemiallinen) seosKs. (kemiallinen) valmiste

Kemiallinen tekijäTyöympäristössä käytettävä aine, seos tai valmiste tai muuten esiintyvä kemikaali (esim. prosessiperäiset altisteet, kuten hitsaushuuru sekä pölyt).

(Kemiallinen) valmisteKemiallinen seos tai liuos, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineesta.

KemikaaliAine tai aineiden seos, joka on peräisin luonnosta tai on ihmisen valmistama eli synteettinen kemikaali. Koostumukseltaan kemikaali voi olla alkuaine, yhdiste tai seos.

KemikaaliturvallisuusarviointiAineen käytöstä ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen ja altistumisen arviointi aineen elinkaaren aikana sekä riskinhallintatoimenpiteiden kartoittami-nen. Tehdään REACH-lainsäädännön mukaisen rekiste-röinnin yhteydessä.

PBTHitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylliset aineet (Persistent, Bio-accumulative, Toxic).

PNECArvioitu vaikutukseton pitoisuus, jonka alapuolella aineen haittavaikutuksia ei kyseessä olevassa ympäris-tön osa-alueessa todennäköisesti ilmene (predicted no effect level).

REACHEU:n asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupa- ja rajoitusmenettelystä.

RekisteröintiRekisteröinti sisältää ainetta koskevien tietojen ko-koamisen, aineen käyttöön liittyvien riskien arvioinnin sekä näiden tietojen toimittamisen kemikaalivirastoon. Rekisteröinti koskee kaikkia EU:n alueella yli tonnin toiminnanharjoittajaa kohden valmistettuja tai maahan-tuotuja aineita, ja rekisteröintivelvoite koskee aineiden valmistajia ja maahantuojia.


Käsitteitä

RiskinhallintatoimenpiteetToimenpiteet, joiden avulla hallitaan aineen käytöstä ihmisille aiheutuvaa altistumista ja ympäristöön aiheu-tuvia päästöjä.

SVHCErityistä huolta aiheuttavat aineet, joita voivat olla kate-goriaan 1 ja 2 kuuluvat CMR-aineet, ympäristössä hitaasti hajoavat, myrkylliset ja biokertyvät aineet sekä muut vastaavaa huolta aiheuttavat aineet, kuten hengitystie-herkistäjät ja nk. hormonihäiriköt.

vPvBHyvin hitaasti hajoavat ja erittäin voimakkaasti bio-kertyvät aineet.


Liite 1

CLP-asetuksen mukainen mallietikettiCLP-asetuksen mukainen mallietiketti

Oy Tehdas Ab, Tehdaskatu 1, 33100 Tampere, Puh. 03 111111

(10 L)

Inhämta särskilda instruktioner före användning. Får inteutsättas för värme/gnistor/öppen låga/heta ytor. – Rökning förbjuden. Undvik att inandas ångor. Använd föreskriven personlig skyddsutrustning. Vid obehag, kontakta GIFTINFORMATIONS-CENTRAL eller läkare. Innehållet/ behållaren lämnas enligt lokala bestämmelser.

Lue erityisohjeet ennen käyttöä. Suojaa lämmöltä/kipinöiltä/ avotulelta/kuumilta pinnoilta. – Tupakointi kielletty. Vältä höyryn hengittämistä. Käytävaadittuja henkilön-suojaimia. Ota yhteys MYRKYTYSTIETO-KESKUKSEEN tai lääkäriin, jos ilmenee pahoinvointia. Hävitäsisältö/pakkaus paikallisten määräysten mukaisesti.

Mycket brandfarlig vätska och ånga. Kan skada fertiliteten eller det ofödda barnet. Skadligt vid förtäring. Skadligt vid inandning. Irriterarhuden. Orsakar allvarlig ögonirritation.

Helposti syttyvä neste ja höyry. Saattaa heikentäähedelmällisyyttä tai vaurioittaa sikiötä. Haitallista nieltynä. Haitallista hengitettynä. Ärsyttää ihoa. Ärsyttäävoimakkaasti silmiä

OPAL2-Metoksietanoli, 2-metoxietanol, 2-Butoksietanoli, 2-butoxietanol

Oy Tehdas Ab, Tehdaskatu 1, 33100 Tampere, Puh. 03 111111

(10 L)

Inhämta särskilda instruktioner före användning. Får inteutsättas för värme/gnistor/öppen låga/heta ytor. – Rökning förbjuden. Undvik att inandas ångor. Använd föreskriven personlig skyddsutrustning. Vid obehag, kontakta GIFTINFORMATIONS-CENTRAL eller läkare. Innehållet/ behållaren lämnas enligt lokala bestämmelser.

Lue erityisohjeet ennen käyttöä. Suojaa lämmöltä/kipinöiltä/ avotulelta/kuumilta pinnoilta. – Tupakointi kielletty. Vältä höyryn hengittämistä. Käytävaadittuja henkilön-suojaimia. Ota yhteys MYRKYTYSTIETO-KESKUKSEEN tai lääkäriin, jos ilmenee pahoinvointia. Hävitäsisältö/pakkaus paikallisten määräysten mukaisesti.

Mycket brandfarlig vätska och ånga. Kan skada fertiliteten eller det ofödda barnet. Skadligt vid förtäring. Skadligt vid inandning. Irriterarhuden. Orsakar allvarlig ögonirritation.

Helposti syttyvä neste ja höyry. Saattaa heikentäähedelmällisyyttä tai vaurioittaa sikiötä. Haitallista nieltynä. Haitallista hengitettynä. Ärsyttää ihoa. Ärsyttäävoimakkaasti silmiä

OPAL2-Metoksietanoli, 2-metoxietanol, 2-Butoksietanoli, 2-butoxietanol

VAARA

FARA

Työturvallisuuskeskus 2�

Liite 2

Esimerkki altistumisskenaariosta

Altistumisskenaario happopeittaukseen upotusmenetelmällä

1. Lyhyt otsikko Teollinen käyttö -Metallituotteiden happopeittaus upotusmenetelmällä.

Käyttöala: SU15 Metallituotteiden valmistus poislukien koneiden ja

laitteiden valmistus

Prosessiluokka: PROC13 Esineiden käsittely kastamalla tai upottamalla

Valmisteluokka: PC35 Pesu ja puhdistus

2. Prosessit ja toimet Laimennus, upotus, huuhtelu ja kuivatus

Toimintaan liittyvät käyttöolosuhteet

3. Käytön kesto ja

toistuvuus

< 2 h/päivä, 220 pv/a

4.1 Valmisteessa

olevan aineen

fysikaalinen muoto

Käytetty valmiste nestemäinen.

4.2 Valmisteessa tai

esineessä olevan

aineen pitoisuus

18 % Rikkihappo, 2% inhibiitti, 80 % vesi

4.3 Kertaa tai

toimintaa kohti

käytetty määrä

2 t/a Väkevä rikkihappo

5. Muut toimintaan

liittyvät olosuhteet

Peittausliuoksen lämpötila 35-45 °C

Koneellinen ilmanvaihto, ilmanvaihtokerroin 8 1/h

Riskinhallintatoimet

6.1 Ihmisten

(työntekijöiden tai

kuluttajien)

terveyteen liittyvät

Peittausaltaat koteloidaan kannella, kansi pidetään kiinni peittauksen

aikana.

Kohdepoisto –ilmaverho (puhallus-imu) estämään epäpuhtauksien

leviäminen ympäröivään tilaan.

Henkilösuojaimet – Kemikaaleilta suojaavat käsineet, vaatetus sekä

kasvojensuojain. Hengityksensuojain E2-P3.

6.2 Ympäristöön

liittyvät

riskinhallintatoimet

7. Jätteenhallinta-

toimet

Käytetty liuos poistetaan altaasta pumpun avulla suoraan kuljetuskonttiin,

imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon.

Arvioitua altistumista ja jatkokäyttäjän ohjeita koskevat tiedot

8. Altistumisen

estimointi ja viittaus

altistumislähteeseen

Hengitystiet: 0,19 mg/m3 peittauksen aikana ilman hengityksensuojainta,

<0,02 koteloidun altaan vieressä.

Iho: Madollisia roiskeita laimennuksen, upotuksen ja noston sekä

jätevesien käsittelyn yhteydessä.

9. Jatkokäyttäjää

koskevat ohjeet

altistumisskenaariossa

määritettyjen rajojen

noudattamisen

varmistamiseksi

Säännöllinen altistumisen arviointi työhygieenisten mittausten avulla.


Liite �

Esimerkki kemikaaliluettelosta

KE

MIK

AA

LILU

ET

TE

LO

L

IIT

E 3

Esim

erk

ki 1

. K

em

ika

ali

luett

elo

po

istu

vie

n v

aro

itu

sm

erkk

ien

ja

lu

ok

itu

sten

mu

kaan

.

*)

Tie

dot

kem

ikaalia k

oskevis

ta v

aro

itusm

erk

eis

tä ja luokituksesta

löyty

y k

äytt

ötu

rvallis

uustiedott

een k

ohdasta

2 (

uudet

käytt

ötu

rvallis

uustiedott

eet)

tai 15 (

vanhat

käytt

ötu

rvallis

uustiedott

eet)

.

**)

Tie

dot

luett

elo

ssa e

sim

erk

inom

ais

ia.

Tu

ott

een

kau

pp

an

imi

ja

CA

S/

EIN

EC

S -

nu

mero

Varo

itu

sm

erkit

ja

lu

okit

usti

ed

ot

Varo

itu

sm

erkit

R-la

usekkee

t t

ai

S-la

use

kkeet t

ai

H

–la

usekke

et

P-la

use

kkeet

Kä

ytt

ötu

rva

lli-

su

usti

ed

ott

een

päiv

äys

Kä

ytt

öta

rko

itu

s j

a k

äytt

öm

ää

rä t

yö

paik

all

a

Meta

llim

aali A

Xn,

NR10-2

0/2

1-3

6/3

8-5

1/5

3S23/5

1-S

24-S

26

3.9

.2005

Meta

llio

sie

n m

aala

us,

6 t

/vuosi

Väkevä r

ikkih

appo

CAS 7

664-9

3-9

EIN

ECS 2

31-6

39-5

CR35

S(1

/2)-

26-3

0-4

515.4

.2009

Rasvanpois

toallas,

2 t

/vuosi

Rasvanpois

toain

e B

CR34

S24/2

5-S

26-3

6/3

7/3

99.7

.2001

Meta

llio

sie

n p

uhdis

tam

inen k

äsin

, 600 l/v

uosi

Flu

orivety

happo

CAS 7

664-3

9-3

EIN

ECS 2

31-6

34-8

T+

, C

R26/2

7/2

8-3

5

S(1

/2)-

7/9

-26-

36/3

7/3

9-4

55.3

.1999

Meta

llin

pensselipeitta

us,

300 l/v

uosi

Yle

ispesuain

e C

Tuote

tta e

i ole

luokiteltu

vaara

llis

eksi

--

18.9

.2000

Tuota

nto

–ja

sosia

alitilo

jen s

iivous,

30 l/v

uosi

Meta

lliliim

a

Tuote

tta e

i ole

luokiteltu

vaara

llis

eksi

--

5.7

.1997

Meta

llio

sie

n liim

aus,

60 l/v

uosi


Liite �

Esimerkki kemikaaliluettelostaE

sim

erk

ki 2

. K

em

ika

ali

luett

elo

uu

sie

n v

aro

itu

sm

erkk

ien

ja

lu

ok

itu

ste

n m

uk

aan

. Tu

ott

een

kau

pp

an

imi

ja

CA

S/

EIN

EC

S -

nu

mero

Varo

itu

sm

erkit

ja

lu

okit

usti

ed

ot

Varo

itu

sm

erkit

Va

ara-

Tu

rva-

la

usekk

eet

la

usekkeet

KT

T

päiv

äys

Kä

ytt

öta

rko

itu

s j

a

käyttö

mää

rä

työ

pa

ika

lla

Ris

kin

hall

inta

toim

en

pit

eet

alt

istu

mis

sken

aario

sta

Meta

llim

aali A

VA

RO

ITU

S

H226 S

ytt

yvä n

este

H312 H

aitallis

ta joutu

essaan

iholle

H302 H

aitallis

ta h

engitett

ynä

H411 M

yrk

yllis

tä v

esie

liöille

,

pitkäaik

ais

ia h

aitta

vaik

utu

ksia

P261,

P271,

P262,

P305

3.9

.2010

Meta

llio

sie

n

ruis

kum

aala

us,

6 t

/vuosi

Sekä p

ohja

- ett

ä p

inta

maala

us t

ule

e s

uoritt

aa

maala

uskam

mio

ssa,

jonka ilm

anvaih

tokerr

oin

on

250 1

/h.

Maalien s

ekoitus ja s

ävyty

s s

ekä

työvälineid

en p

uhdis

tam

inen s

uorite

taan

erillis

essä h

yvällä ilm

anvaih

dolla v

aru

ste

tussa

alipain

eis

essa t

ilassa.

Maaliru

iskun p

esu

suorite

taan e

rillis

essä v

eto

kaapis

sa.

Avonais

et

astiat

sekä liu

otinjä

tteet

sijoitett

ava

veto

kaappeih

in.

Henkilösuoja

imet

–Kem

ikaale

ilta

suoja

avat

käsin

eet

ja v

aate

tus,

buty

ylikum

i ta

i

poly

vin

yylialk

oholi (

PVA).

Yhdis

tett

y

hengityksensuoja

in A

2-P

3.

Väkevä r

ikkih

appo

CAS 7

664-9

3-9

EIN

ECS 2

31-6

39-5

VA

AR

A

H314 V

oim

akkaasti ihoa

syövytt

ävää ja s

ilm

iä

vaurioitta

vaa

P102,

P405,

P223,

P308 +

P313

15.4

.2010

Happopeitta

usallas,

2 t

/vuosi

Peitta

usaltaat

kote

loid

aan k

annella,

kansi

pid

etä

än k

iinni peitta

uksen a

ikana.

Kohdepois

to –

ilm

averh

o (

puhallus-i

mu)

estä

mään e

päpuhta

uksie

n leviä

min

en

ym

pärö

ivään t

ilaan.

Henkilösuoja

imet

–

Kem

ikaale

ilta

suoja

avat

käsin

eet,

vaate

tus s

ekä

kasvoje

n s

uoja

in.

Työkente

lypis

teessä t

ule

e o

lla

hätä

suih

ku ja

silm

ienhuuhte

lupaik

ka.

Käyte

tty liu

os p

ois

teta

an a

ltaasta

pum

pun a

vulla

suora

an k

uljetu

skontt

iin,

imuauto

a e

i tu

le

käytt

ää liu

oksen p

ois

toon.

Rasvanpois

toain

e B

VA

AR

A

H314 V

oim

akkaasti ihoa

syövytt

ävää ja s

ilm

iä

vaurioitta

vaa

P262,

P305 +

P351 +

P338,

P308 +

P313

9.7

.2010

Meta

llio

sie

n

puhdis

tam

inen

käsin

, 600 l/v

uosi

Henkilösuoja

imet

– K

em

ikaale

ilta

suoja

avat

käsin

eet,

vaate

tus s

ekä k

asvoje

n s

uoja

in.

Flu

orivety

happo

CAS 7

664-3

9-3

EIN

ECS 2

31-6

34-8

VA

AR

A

H300 T

appavaa n

ieltynä

H310 T

appavaa joutu

essaan

iholle

H330 T

appavaa h

engitett

ynä

H314 V

oim

akkaasti ihoa

syövytt

ävää ja s

ilm

iä

vaurioitta

vaa

P102,

P403,

P404,

P405,

P308 +

P313,

P280,

P284

5.3

.2010

Meta

llin

pensselipeitta

us,

300 l/v

uosi

Peitta

usty

öt

suorite

taan t

ehokkaalla

kohdepois

tolla v

aru

ste

tussa t

yöpis

teessä t

ai

veto

kaapis

sa.

Henkilösuoja

imet

– K

em

ikaale

ilta

suoja

avat

käsin

eet

ja v

aate

tus.

Kokokasvon

hengityksensuoja

in E

2-P

3.

Työkente

lypis

teessä

tule

e o

lla h

ätä

suih

ku ja s

ilm

ienhuuhte

lupaik

ka.

Käyte

tty liu

os p

ois

teta

an a

ltaasta

pum

pun a

vulla

suora

an k

uljetu

skontt

iin,

imuauto

a e

i tu

le

käytt

ää liu

oksen p

ois

toon.

Yle

ispesuain

e C

Tuote

tta e

i ole

luokiteltu

vaara

llis

eksi

--

18.9

.2010

Tuota

nto

–ja

sosia

alitilo

jen

siivous,

30 l/v

uosi

Meta

lliliim

aTuote

tta e

i ole

luokiteltu

vaara

llis

eksi

--

5.7

.2010

Meta

llio

sie

n liim

aus,

60 l/v

uosi

*)

Tie

dot

luett

elo

ssa e

sim

erk

inom

ais

ia.

Työturvallisuuskeskus, p. (09) 616 261, www.ttk.fi

Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät

-opas työpaikoille

Euroopan uudistunut kemikaalilainsäädäntö (REACH- ja CLP-asetus) uudistaa kemikaalien luokitukset ja mer-kinnät sekä täydentää käyttöturvallisuustiedotteiden tietoja. Käyttöturvallisuustiedote on perustietolähde kemikaalin turvalliseen käyttöön työpaikalla. Tässä oppaassa käsitellään uudistunut käyttöturvallisuustie-dote kohta kohdalta esimerkkikemikaalin käyttöturval-lisuustiedotetta apuna käyttäen. Lisäksi oppaassa esi-tellään uudet CLP-asetuksen mukaiset varoitusmerkit. Opas on tarkoitettu työpaikkojen esimiehille, kemikaa-lien käsittelystä vastaaville ja työsuojeluhenkilöstölle.

Kuva

: Tik

kuri

la O

yj

uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja …...allerginen nuha) ja esimerkiksi hermoston sairauksia,...

Documents