urbaani arki kauhajoella - kauhajoki- kauhajoki · fagerholm 2013). tulosten mukaan lapselle hyvä...

Urbaani arki Kauhajoella Lasten arkiliikkumista ja tervey�ä koskevan tutkimuksen

hyödyntäminen Kauhajoella

Marke�a NummijärviHankkeen �etopake� 19.12.2014

Urbaani arki Kauhajoella -hankkeessa koo�u �etopake� Aalto yliopiston Urbaani arki -hank-keen Kauhajokea koskevista tutkimustuloksista.

Teks� ja tai�o: Marke�a NummijärviKuvat: Kauhajoen Kameraseura ry sekä Marke�a Nummijärvi

Kauhajoki 2014

2 Urbaani arki Kauhajoella

SisällysJohdanto ................. 5

1. Lapsiystävällinen ympäristö tutkimuksen valossa ..........................................................................6

2. Lapsia ja nuoria koskevat suunnitelmat ja ohjelmat .......................................................................9

2.1. Lasten hyvinvoin� ja liikunta valtakunnallisten �lastojen valossa ..........................................9

2.2. Lasten ja nuorten hyvinvoin�suunnitelma ...........................................................................11

2.3. Kauhajoen kaupungin liikunnan kehi�ämissuunnitelma 2011-2020 ....................................12

2.4. Muut ohjelmat ja suunnitelmat ............................................................................................13

3. Urbaani arki Kauhajoella -hankkeen tutkimustulokset .................................................................14

3.1. Hyvinvoin� ja liikkumisvapaudet ..........................................................................................14

3.2. Lasten liikkumisto�umusten ja elämäntapojen terveysvaikutukset .....................................16

3.3. Lapsille tärkeät ympäristöt ...................................................................................................17

3.4. Koulumatkat .........................................................................................................................24

4. Lapsiystävällinen ympäristö, kokemuksia Bendigosta ..................................................................25

5. Liikkuva elämäntapa – kehi�ämistarpeet Kauhajoella .................................................................29

3Urbaani arki Kauhajoella

Tatu Siltanen / KKS


Johdanto Kauhajoki on ollut tutkimuskohteena kansainvälisen ulo�uvuuden omaavassa Urbaani arki -nimisessä Aalto-yliopiston tutkimushankkeessa, jonka kolmesta teemasta yhdessä tutki�in paikka�etolähtöises� lasten ja nuorten arkiliikkumista, hyvinvoin�a ja ympäristökokemuksia sekä niiden vaikutusta toisiinsa. Sa-malla saa�in �etoa ympäristön arvokkaista ja ongelmallisista paikoista lasten näkökulmasta. Tutkimuksen avulla etsi�in ympäristöstä sellaisia tekijöitä, jotka lisäävät lasten arkiliikkumista tai vastaavas� vähentä-vät sitä.

Kauhajoella aloite�in paikallinen hanke, jonka tavoi�eeksi asete�in em. tutkimuksen tulosten hyödyntä-minen Kauhajoen ympäristön ja palveluiden kehi�ämisessä arkiliikuntaa ja hyvinvoin�a tukevaksi. Tämä �etopake� on koo�u tuon hankkeen tuloksena. Tutkimustulosten perustella tunniste�in kehi�ämistar-peita, joihin vastaaminen koskee julkisyhteisöjen ohella myös vapaa-ajan yhteisöjä, vanhempia ja muita kuntalaisia. Tietopake�n avulla välitetään �etoa kehi�ämistarpeista eri toimijoille.

Paikallista hanke�a hallinnoi Kauhajoki-Seura ry, ja se on rahoite�u Manner-Suomen maaseudun kehi�ä-misohjelmarahoituksella sekä Lions-club Kauhajoen tuella. Hankkeen tavoite on ollut tuoda Urbaani arki -tutkimuksessa tuote�ava �eto osaksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävää toimintaa Kauhajoella. Hanke�a varten palka�in paikallinen koordinaa�ori sekä peruste�in yhteistyöryhmä, jossa oli edustajat lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä tahoilta. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli tunnistaa tutkimuksen tuo�aman �edon pohjalta palvelujen ja ympäristön kehi�ämistarpeita ja jalostaa tutkimuk-sessa kerä�ävää �etoa selkeiksi kehi�ämisehdotuksiksi. Ehdotuksia työste�in toteute�avaksi sopiville toimijatahoille, mm. yhteistyöryhmässä edustetuille organisaa�oille. Tutkimuksessa kerä�ävään �etoon kohdistuvat paikalliset tarpeet saa�in huomioiduksi jo kyselyn sisällön suunni�elussa.

Urbaani arki Kauhajoella -hanke pureutui seuraavanlaisten tutkimuskysymysten tuo�aman �edon konk-ree�seen hyödyntämiseen:

• Mitä ovat lapsille kokemuksellises� merkityksellisiä paikkoja ja missä ne sijaitsevat?• Mitkä yhdyskunnan rakenteelliset piirteet edistävät/estävät lasten liikkumista?• Mitä terveydellisiä vaikutuksia lasten liikkumisella ja ympäristökokemuksilla on?

Tutkimukseen osallistui yhteensä 249 10 –15-vuo�asta kauhajokista yhdeksästä eri koulusta. Tämä on n. 73 % ikäluokasta. Vastaajista 51 % oli ty�öjä ja 49 % poikia. Kyselyyn vastasi koululaisia seuraavista kouluista: Koulukeskus (5. lk), yhteiskoulu (8. lk.), Hyypän, Aron, Nummijärven, Päntäneen, Kainaston, Pukkilan ja Sahan koulu (5. lk).

Yhteistyöryhmä osallistui kyselyn muokkaamiseen Kauhajoen oloihin sopivaksi vuoden 2011 aikana. Kyse-lyt toteute�in kouluissa marraskuussa 2011. Tulokset työste�in käy�ökelpoiseksi aineistoksi ja rapor�ksi vuosien 2012 ja 2013 aikana. Hanketyöntekijä on osallistunut Aalto yliopiston emohankkeen johtoryhmän kokouksiin sekä seminaareihin.

Hanketyöntekijänä on toiminut Marke�a Nummijärvi, joka myös kokosi hankkeen �etopake�n. Hankkeen hallinnolliset tehtävät hoi� Mari Taimisto. Valokuvat ovat Kauhajoen Kameraseuran (Tatu Siltanen, Tuomo Havunen, Satu Viitamäki) sekä Marke�a Nummijärven tuo�amia, graafit ja piirrokset Aalto–yliopiston tutkimusaineistosta.

Yhteistyöryhmään kuuluivat Merja Alapiha (ev.lut.srk./nuorisotyö), Päivi Ojala (kaupunki/nuorisotyö), Nina Lauhaluoma (4-H); Kaarina Vainionkulma (LLKY/terveydenhoitaja), Paula Kallionpää (kaupunki/lii-kunta), Susanna Paakkanen ja Pekka Soini (Kauhajoen karhu) sekä Sari Tumelius, Minna Puisto, Sauli Pih-lajakangas, Maarit Kaari, Keijo Poola (Poliisi), J-P Mäkiranta.

Elämäntapasairauksiin lii�yvät terveysongelmat lisääntyvät jatkuvas�, eivätkä perinteiset kansantervey-delliset keinot esimerkiksi ruokavalion tervehdy�ämiseksi ja harrastusliikunnan lisäämiseksi näytä rii�ä-vän. Liikkumaton elämäntapa voi johtaa kansansairauksien, kuten sydänsairauksien ja 2-tyypin diabetek-sen yleistymiseen. Urbaani arki -tutkimuksen tulosten avulla pyritään tunnistamaan liikkuvan elämänta-van trendejä siten, e�ä voidaan lisätä liikkumiseen kannustavia tekijöitä ympäristössä.

Urbaani arki Kauhajoella - lasten liikkumista ja terveyttä koskevan tutkimuksen hyödyntäminen Kauhajoella


Ympäristön lapsiystävällisyy�ä on tutki�u lukuisis-sa tutkimuksissa ympäri maailman (Broberg, Ky�ä, Fagerholm 2013). Tulosten mukaan lapselle hyvä ympäristö yleisellä tasolla on terveellinen, huoleh-�va, suojeleva, ope�avainen, inspiroiva, avoin ja kul�uurises� rikas. Lasten mielestä tärkeitä asioita on osoite�u olevan ympäristössä mm. hyvät perus-palvelut ja harrastusmahdollisuudet, turvallisuus, viheralueet, vapaus liikkua sekä paikat, joissa voi tavata ystäviä. Monessa tutkimuksessa yhteiseksi tärkeäksi tekijäksi nousee turvallisuus.

Myös Aalto–yliopiston tutkimushankkeessa ”Ur-baani arki” tutki�in ympäristön vaikutusta hyvin-voin�in. Tutkimuksessa tarkastel�in, millä tavalla erityyppiset ympäristöt voivat vahvistaa terveellis-tä elämäntapaa.

Tutkimuksen lähtökohtana oli oletus, e�ä arjen su-juvuus ja hyvinvoin� lii�yvät toisiinsa. Esimerkiksi asukkaiden hyvinvoinnin kannalta kevyen liikenteen verkostot ovat keskeisiä, koska kävely on ylivoimai-ses� suosituin liikuntaharrastus. Myös arjen palve-lujen laadulla, niiden sijainnilla sekä ympäristöko-kemuksilla voi olla tärkeitä hyvinvoin�vaikutuksia.

Seuraavat ympäristön ja yhteisön tekijät näy�äisi-vät tukevan lasten hyvinvoin�a useiden eri tutki-musten valossa:

• Mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen. Lasten ak�ivista elämäntapaa ja itsenäis-tä liikkumista tukee ympäristö, jossa asu-tus on melko �ivistä, viherympäristöjä on rii�äväs�, liikenneympäristö mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn ja virkistysalueisiin ja harrastuspaikkoihin on hyvät yhteydet. Lasten vapaata ja ak�ivista liikkuvuu�a vastaavas� rajoi�avat vilkas liikenne, vai-keat risteykset ja pitkä koulumatka.

• Tarjoumien määrä; ympäristö on lapsen mielestä kiinnostava, ja urbaanin ympä-ristön ominaisuudet tukevat lasten kas-vua ja kehitystä. Ympäristön ”käy�ömah-dollisuudet” ovat hyvät, ts. ympäristö sallii ja mahdollistaa monenlaista oma-ehtoista toimintaa. Lapsilla on innostavia harrastusmahdollisuuksia.

• Turvallinen yhteisö, johon kuuluu perhe, ikätoverit ja muu yhteisö.

• Sosiaalinen ympäristö on avointa ja lap-silla on mahdollisuus osallistua yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon.

• Ympäristö koetaan turvalliseksi ja viih-tyisäksi. Syntyy paikkaan kuuluvuuden tunne ja tunne jatkuvuudesta.

• Lapsilla on hyvät peruspalvelut.

1. Lapsiystävällinen ympäristö tutkimuksen valossa

Lapsiperheet arvostavat asuinympäristössä sosiaalista turvallisuu�a ja asukkaiden väli�ämistä toisistaan. Kaavio Marke�a Ky�ä, Children in Ourdoor Contexts, 2003.

Yhdyskuntarakenteen on osoite�u vaiku�avan fyy-siseen terveyteen ja arkiliikkumisen määrään. Yleis-tulos näy�ää olevan, e�ä yhdyskuntarakenteen hajanaisuuden aste seli�ää vähäistä kävelemistä ja arkiliikkumista sekä on omiaan lisäämään yli-painoisuu�a ja korkeaa verenpaine�a. Kompak�n, eri toimintoja yhdistävän yhdyskuntarakenteen on puolestaan osoite�u edistävän arkiliikkumista töi-hin, kouluun, ostoksille ym. ja sitä kau�a edistävän fyysistä tervey�ä. Kaupunkirakenne näy�ää vaikut-tavan erityises� kevyellä rasitustasolla tapahtuvan liikkumisen määrään eli arkiliikkumiseen, kun koko-naisliikkumisen määrään vaiku�avat merki�äväm-min sosio-demografiset tekijät.

Hyvinvoiva Melukylä

Urbaani arki –tutkimushankkeen johtava tutkija, ympäristöpsykologi, FT Marke�a Ky�ä on tutkinut lasten hyvinvoin�in vaiku�avia ympäristötekijöitä lukuisissa tutkimushankkeissa. Hänen tutkimuk-sensa ovat ulo�uneet myös Kauhajoelle. Kytän mukaan tärkeimpiä lapsiystävällisyyden kriteerei-tä ympäristössä ovat lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuudet omassa lähiympäristössään sekä lasten ympäristöstä löytämät tarjoumat eli toimin-tamahdollisuudet. Kytän mukaan näistä kahdesta tekijästä liikkumismahdollisuudet ovat avainase-massa, koska ilman niitä lapsi ei voi tehdä havainto-ja ympäristöstä ja ympäristön kiehtovien mahdolli-suuksien löytäminen on mahdotonta.

Ky�ä kitey�ää löydöksensä ns. Melukylämallissa, jossa erilaiset ympäristöt on jae�u neljään eri tyyp-piin sen mukaan, kuinka paljon ne tarjoavat lapsille liikkumisvapauksia ja monipuolisia tarjoumia (Ky�ä 2003). Mallin neljästä eri ympäristötyyppistä, aavi-kosta, melukylästä, sellistä ja akvaariosta, ainoas-taan melukylä edustaa varsinaises� lapsiystävällistä ympäristöä, jossa rii�ävän suuret mahdollisuudet itsenäiseen liikkumiseen au�avat lasta löytämään itseään kiehtovia toiminnan mahdollisuuksia.

Melukylässä ympäristö houku�elee lasta toimi-maan ja liikkumaan ulkona, mikä puolestaan vah-vistaa yhä uusien, lasta kiinnostavien toimintamah-dollisuuksien löytymistä. Muissa tapauksissa joko monipuolisten tarjoumien puute tai liikkumisen rajoitukset vaikeu�avat lapsen omaehtoisen ympä-ristösuhteen rakentamista.

Kytän mukaan liikkumisvapaudet vahvistavat lasten kykyä arvioida ympäristön riskejä ja vaaroja. Liian suoja�ua elämää vie�äneellä lapsella tai nuorella tämä kyky ei kehity. Toiminnallises� ak�ivinen lap-si oppii tunnistamaan vaarat, mu�a pelko ei rajoi-ta hänen elämäänsä. On mahdotonta puhdistaa lasten ympäristöjä kokonaan riskeistä, mu�a lasta

suojelee se, e�ä hän oppii elämään riskien keskellä, väl�ämään vaaroja ja oppimaan turvallisen toimin-nan rajat.

Lasten tulisi päästä liikkumaan ympäristössään va-paas� ja ikäluokalleen ominaisella tavalla. Keskei-sessä asemassa ovat tällöin lasten turvallisen liik-kumisen mahdollistavat liikennejärjestelyt sekä tur-vallisuuden tunne. Muun muassa onnistuneet pyö-räilyverkostot antavat isommille lapsille mahdolli-suuden laajentaa reviiriään. Liikkumisen vapau�a tukee myös yhteisöllisyys, sillä aikuisten luo�amus alueen turvallisuuteen ja jae�uun vastuuntuntee-seen tukee lasten liikkumisvapau�a. On siis eduksi, jos �edetään myös muiden aikuisten pitävän lapsia silmällä ja puu�uvan asiaan, jos jotakin huolestut-tavaa on meneillään.

Kaavio Marke�a Kytän ns. Melukylämallista. h�p://ytk.aalto.fi/fi/ �etopalvelu/pehmogis_ja_lapset/

Kytän mukaan lasten liikkumisrajoitusten lisäänty-misellä on tode�u olevan kielteisiä vaikutuksia las-ten fyysiseen kuntoon ja motoriseen, sosiaaliseen ja kogni�iviseen kehitykseen. Myös lasten emo�o-naalisten siteiden kehi�yminen ympäristöön voi vaarantua ilman mahdollisuu�a löytöretkeillä va-paas� ympäristössä.

Vaikka lasten organisoitu liikkuminen urheiluseu-roissa on viime vuosina lisääntynyt, lasten arkilii-kunta näy�ää jatkuvas� vähentyvän. Kytän mukaan kyse on muutoksista elämäntavoissa ja fyysisessä ympäristössä. Sekä lasten e�ä aikuisten elämänta-pasairauksiin lii�yvät terveysongelmat ovat lisään-tyneet jatkuvas� eivätkä perinteiset keinot esim. ruokavalion tervehdy�ämiseksi ja harrastusliikun-nan lisäämiseksi näytä rii�ävän. Arkinen liikkumi-nen, kuten lasten kävellen kulkemat koulumatkat ja organisoima�omat ulkoleikit ovat tärkeitä sekä ter-veellisten elämäntapojen omaksumisen e�ä terve-yden ylläpidon ja sairauksien ennaltaehkäisemisen kannalta.

Turvallisten liikkumisväylien ohella kaupunkiympä-ristöissä tulisi olla lapsia kiinnostavia viheralueita. Lasten tulee voida löytää kiehtovia toimintamah-

dollisuuksia kor�elipihoilta ja -puistoista. Isommilla lapsilla suuri liikkumisreviiri mahdollistaa myös lä-hialueiden mahdollisuuksien hyödyntämisen.

Kytän tutkimuksissa tarkastellaan myös kaupunki- ja maalaisympäristöjen eroja. Molemmilla ympäris-töillä näy�äisi olevan vahvuutensa. Maalaisympä-ristöissä on useammin ”melukyliä”, mu�a arkiliik-kumista vähentävän pitkät välimatkat kaupunkiym-päristöjä enemmän. Lapsillemme paras fyysinen ympäristö voi olla monenlainen; lasten melukylä voi löytyä maaseudulta, pikkukaupungista tai vaik-ka läheltä Helsingin keskustaa.

Melukylämalli ei kuitenkaan ole ka�ava tapa arvi-oida ympäristön lapsiystävällisyy�ä. Esimerkkejä muista tärkeistä lapsiystävällisen ympäristön kri-teereistä ovat muun muassa peruspalvelujen saata-vuus, ympäristön puhtaus ja turvallisuus, asumisen pysyvyys ja jatkuvuus sekä lasten ja nuorten osallis-tumismahdollisuudet (mm. Horelli, 2007).

Tutkimusten avulla, mm. Urbaani arki -tutkimus-hankkeessa, pyritään arvioimaan lasten toteutu-nu�a tervey�ä ja hyvinvoin�a erilaisissa ympäris-töissä.

Lapsia kuskataan aikaisempaa enemmän kouluun ja harrastuksiin. Kaavio Marke�a Ky�ä 2003.


Osalle Urbaani arki –tutkimuksen tuloksista on tarjolla vertailukohdaksi muita Kauhajoen lapsia koskevia lähdeaineistoja. Tärkein näistä on joka toinen vuosi koko maassa toteute�ava ns. koulu-terveyskysely. Lisäksi kun�en on laadi�ava monia lakisääteisiä, teemallisia suunnitelmia, joissa tulee o�aa huomioon lasten ja nuorten elämänlaatu ja terveys.

Lasten ja nuorten hyvinvoin�a edistäviä suunnitel-mia ja ohjelmia Kauhajoella ovat mm.

• Kauhajoen kaupungin hyvinvoin�kertomus• Kauhajoen kaupungin liikunnan kehi�ämis-

suunnitelma 2011–2020• Kauhajoen kaupungin kul�uurin kehi�ä-

misohjelma 2012–2020• Lasten ja nuorten hyvinvoin�suunnitelma

2011–2012• Lasten ja nuorten hyvinvoin�suunnitelman

seurantarapor� 2012• Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön

kehi�ämisyksikköhankkeen loppurapor�• Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayh-

tymän mielenterveys- ja päihdestrategia• Suupohjan alueen ehkäisevän päihdetyön

strategia kouluja nuorisotyöhön vuosille 2009–2012

• Hyvinvoin�a kaikille - oppilas- ja opiskelija-huollon suunnitelma esikoulusta lukiokou-lutukseen

• Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toi-mintaohjelma

• Neuvolan, kouluja opiskelijaterveyden-huollon ja ehkäisevän suun terveydenhuol-lon toimintaohjelma vuosille 2012–2013

Tulosten paikallisessa hyödyntämisessä on syytä tutustua kunnassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtyihin suunnitelmiin ja ohjelmiin, jo�a kehi�ämisehdotusten pohjana olisi ka�ava kokonaiskuva ajankohtaisista tarpeista.

Tässä luvussa tuodaan esiin keskeisimpiä edellä lue-telluissa suunnitelmissa ja ohjelmissa raportoituja liikuntaan ja hyvinvoin�in lii�yviä �etoja ja tavoit-teita ja vertaillaan niitä Urbaani arki -tutkimuksen tuloksiin.

2.1. Lasten hyvinvointi ja liikunta valta-kunnallisten tilastojen valossa

Suuri osa kunnissa kerä�ävästä lasten ja nuorten kuten muidenkin ikäryhmien hyvinvoin�a koske-vasta �edosta kootaan valtakunnallisiin �lastoihin. Tilastot tarjoavat mahdollisuuden muodostaa käsi-tyksen paikallisesta hyvinvoinnista suhteessa mui-den alueiden hyvinvoin�in, sillä eri kaupunkien ja koko maan �etoja voidaan vertailla keskenään.

Valtakunnallisia �lastoja käytetään muun muassa ns. kuntakohtaisen hyvinvoin�kertomuksen laa-dinnassa. Hyvinvoin�kertomus on lakisääteinen, valtuustokausi�ain laadi�ava rapor� kuntalaisten hyvinvoinnin tasosta ja sen parantamisen tarpeista. Kauhajoen ensimmäinen hyvinvoin�kertomus on valmistunut vuoden 2014 alussa. Hyvinvoin�kerto-muksessa tarkastellaan mm. sairastavuus�lastoja, väestörakenne�a, pienituloisuuden määrää, ter-veydenhoidon palvelujen käy�öä ja lasten ja nuor-ten omaa näkemystä terveydestään.

Lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia koskevissa tarkas-teluissa on käyte�y kouluterveyskyselyn tuloksia

2. Lapsia ja nuoria koskevat suunnitelmat ja ohjelmat

Tatu Siltanen / KKS


(perustuvat vastaajan omiin arvioihin) sekä monen-laisia terveyspalveluiden käy�öön lii�yviä �lastoja (palveluiden tuo�ajien ylläpitämät �lastorekiste-rit). Kauhajoen �lastoja voidaan verrata vali�uihin verrokkikun�in, joiksi on ote�u Kauhajoen kerto-muksessa vastaavan kokoiset kaupungit Suomessa (10 000-20 000 asukasta), Etelä-Pohjanmaan kun-nat keskimäärin, sekä Etelä-Pohjanmaan kunnista Lapua, Kurikka ja Kauhava.

Vertailutaulukkoon vali�uja �lastoteemoja kutsu-taan hyvinvoin�-indikaa�oreiksi. Niiden tarkastelu osoi�aa, e�ä lasten ja nuorten päivi�äisessä liikun-nan määrässä on toivomisen varaa. Huolestu�avim-pina asioina �lastoista nousevat kuitenkin mielen-terveys ja alkoholin käy�ö. Tilastoissa näkyy myös lapsiperheiden pienituloisuus; pienituloisissa per-heissä asuvia alle 18-vuo�aita lapsia on Kauhajoella selkeäs� yli maan keskiarvon. Nämä huolenaiheet raportoidaan myös sekä Hyvinvoin�kertomuksessa e�ä Lasten ja nuorten hyvinvoin�suunnitelmassa.

Koe�u terveys

Työryhmän työskentelyn aikana oli käyte�ävissä vuoden 2011 valtakunnallisen kouluterveyskyse-lyn tulokset, joissa lasten ja nuorten kokemukset omasta terveydestä näy�äytyivät hieman synkem-pinä kuin Urbaani arki -tutkimuksen tuloksissa.

Valtakunnallisen kyselyn (2011) mukaan Kau-hajoen 8.- 9.-luokkien oppilaista 18 % kokee terveyden�lansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, ja kaikista peruskoulun oppilaista 16 % (sama määrä kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin)2. Kauhajoen lukiossa vastaava luku oli 21 %.

Urbaani arki -tutkimukseen vastanneista 5. -luokkalaisista terveyden�lansa arvioi keskin-kertaiseksi tai huonoksi 12 %. 8.-luokkalaisista arvioi terveyden�lansa keskinkertaiseksi 14 %, huonoksi ei kukaan.

Kutakuinkin kaikki Hyvinvoin�kertomuksen tarkas-telussa käytetyt mielenterveydestä kertovat indi-kaa�orit osoi�vat huolestumisen aihe�a. Urbaa-ni arki -tutkimuksen tulokset eivät luo aivan yhtä synkkää kuvaa, sillä vastanneista vain 2 % kertoi, e�ei ole yhtään onnellinen ja 5 % ei ole kovin on-nellisia, ts. 93 % ilmoi� olevansa melko tai hyvin onnellinen. Kysely ei kuitenkaan saavu�anut koko 5.- ja 8.-luokkalaisten ikäluokkaa, sillä 27 % ikäluo-kasta ei osallistunut kyselyyn.

Vuonna 2010 4-luokkalaisille toteutetun koulu-terveyskyselyn vastaajista 77 % ei ollut huolissaan mistään.3 Toisaalta vain noin puolet (54 %) lapsista kertoi kaikkien asioidensa olevan hyvin.

Tietopake�a laadi�aessa valmistuivat vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset, ja niistä on poi-mi�u tunnuslukuja viereisiin taulukoihin.

Mielenterveys vuoden 2013 valtakunnallisissa hyvinvoin��lastoissa:

• 14,3 % Kauhajoen 8.-9. lk:n oppilaista kärsii kes-kivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta (2011) (koko maa 12,8; vastaavankokoiset kunnat 13,0). Masentuneiden määrä on huoma�avas� pienem-pi yli 16-vuo�aiden opiskelijoiden keskuudessa (lukio 7,8 %, amma�lliset oppilaitokset 7,9%). Mie-lenterveyden ja käy�äytymisen häiriöiden vuoksi työkyvy�ömyyseläke�ä saavien 16-24-vuo�aiden määrä suhteessa ikäluokan suuruuteen on hie-man korkeampi Kauhajoella verra�una muuhun maahan (Kauhajoki 1,1 %, muu maa 0,9 %).

• Erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian avohoi-tokäyntejä on Kauhajoella 190 jokaista 1000:ta korkeintaan 12-vuo�asta lasta koh� (koko maa 220; vastaavankokoiset kunnat 200).

• Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian avohoi-tokäyntejä on Kauhajoella 814 jokaista tuha�a 13–17-vuo�asta lasta koh� (koko maa 797; vas-taavankokoiset kunnat 572).

• Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien pii-rissä on 0–17-vuo�aita 8,4 % vastaavanikäisestä väestöstä (koko maa 6,9 %; vastaavankokoiset kunnat 6,1 %)

• Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saa-neita 18–24-vuo�aita on Kauhajoella 12 jokais-ta tuha�a 18–24-vuo�asta nuorta aikuista koh� (koko maa 8,2; vastaavankokoiset kunnat 9,2)

• Suurin yksi�äinen �lastoitu lastensuojeluilmoi-tusten syy vuonna 2010 oli vanhemman mielen-terveysongelmat, 14 % ilmoituksista. Aikuisten psykiatrian avohoitokäynnit ovat Kauhajoella lähes kaksinkertaiset koko maan lukuihin verrat-tuna, psykiatrian laitoshoidon po�lasmäärät ovat Kauhajoella maan keskiarvoa korkeammat (lasten ja nuorten hyvinvoin�suunnitelma).

• Sairastavuusindeksi oli Kauhajoella 114. Sairas-tavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kun-nalle lasketun indeksin avulla, miten terve�ä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100) (Lasten ja nuorten hyvinvoin-�suunnitelma).

Liikunta vuoden 2013 �lastoissa:

• 29% lukion 1. ja 2. luokkien opiskelijoista harrastaa hengästy�ävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa, loput enemmän (suositus 2h/päivä!)

• 50 % amma�oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opis-kelijoista harrastaa hengästy�ävää liikuntaa va-paa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, ts. vähintään puolet liikkuu vähemmän kuin suositellaan

• Nuorista 44 – 69 % harrastaa liian vähän liikuntaa ja ylipainoa on 15 – 24 %:lla.


Päihteet vuoden 2013 �lastoissa:

• 25 % Kauhajoen 8. ja 9. -luokkalaisista on tosi humalassa vähintään kerran kuukau-dessa (koko maa 14,5 %; vastaavankokoiset kunnat 15,7 %)

• Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 26 %, amma�koululaisista 44 %.

• Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista tupakoi päivi�äin 5,4 %, amma�koululaisista 35,7%. Nuorten tupakoin� on viime vuosina lisään-tynyt.

• 11 % amma�koululaisista on kokeillut lait-tomia huumeita ainakin kerran, lukiolaisista 1-4 %, peruskoululaisista 3-7 %.*

• Lapsen päihteiden käy�ö oli lastensuojelu-ilmoituksen syynä 7 %:ssa ja vanhempien päihteiden käy�ö 8 %:ssa ilmoituksista.*

• Alkoholin kulutus asukasta kohden on Suu-pohjassa alle maan keskiarvon, Kauhajoella melko lähellä maan keskiarvoa.*

* Tieto lasten hyvinvoin�suunnitelmasta.

Liikunta

Yläasteen jälkeen liikunta vähenee huoma�avas�. Urbaani arki –tutkimukseen vastanneista 5.-luokka-laisista harras� reipasta liikuntaa alle tunnin viikos-sa 5 % ja 8.-luokkalaisista 8 %. Kaikista vastanneista n. 28 % liikkui keskimäärin vähintään tunnin päiväs-sä, loput vähemmän, eli suositeltu kaksi tun�a päi-vässä ei useimmilla täyty. Lukiolaisista joka kolmas ja amma�koululaisista noin puolet liikkuu häthä-tää tunnin viikossa, kun suositusten mukaan tämän ikäisten pitäisi liikkua tun� päivi�äin.

Päihteet

Korostuneesta alkoholin käytöstä kertoo se, e�ä viimeisimmässä kouluterveyskyselyssä (2013) noin neljäsosa Kauhajoen 8. ja 9. -luokkalaisista ilmoi�aa olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukau-dessa, mikä on n. 10 % suurempi määrä kuin koko maan tai vastaavankokoisten kun�en ikäryhmissä. Luku on kuitenkin pienempi kuin kaksi vuo�a ai-emmin toteutetussa kyselyssä. Lukiossa ja ammat-�koulussa juopo�elu jatkuu, mu�a ei nouse �las-toissa muuta maata huomiota herä�ävän korkealle. Lukiolaisista vähintään kuukausi�ain juopo�elee joka neljäs, amma�koululaisista lähes joka toi-nen. Elämäntapaohjauksessa amma�koululaiset osoi�autuvat tärkeäksi kohderyhmäksi, sillä myös tupakoinnissa ja liikunnan määrässä amma�koulu-laisten elämäntavat ovat lukiolaisia huoma�avas� epäterveemmät.

2.2. Lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelma

Lasten ja nuorten hyvinvoin��etoja tarkastellaan myös Lasten ja nuorten hyvinvoin�suunnitelmas-sa, joka laadi�in ensimmäisen kerran Kauhajoella vuonna 2010–2011. Lasten ja nuorten hyvinvoin�-suunnitelmassa on käyte�y osi�ain samoja �lasto-ja kuin edellä kuvaillussa Hyvinvoin�kertomukses-sa. Lasten ja nuorten hyvinvoin�a käsitellään siinä kuitenkin laajemmin, ja se sisältää monialaisen työryhmän pohdintaa ja kokemusperäistä �etoa. Suunnitelman keskeinen osa on koostetaulukko ke-hi�ämistarpeista.

Suunnitelman strategiset painopistealueet ovat:

1. Ympäristö on turvallinen sekä sosiaalises� e�ä fyysises�, ja lasten ja nuorten tarpeet otetaan huomioon ympäristön suunni�e-lussa.

2. Vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuu�a ja yhteisöllisyy�ä ikätasoises�.

3. Lasten ja nuorten kasvusta ja kehitykses-tä vastaavat vanhemmat ja heitä tuetaan kasvatustehtävässään.

4. Palvelut ja palvelujärjestelmä edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoin�a ja tervey�ä ja ennaltaehkäisevät ongel-mia.

5. Lasten ja nuorten tervey�ä ja hyvinvoin�a korjaavat palvelut ovat rii�äviä, vaiku�a-via ja laadukkaita.

Myös lasten ja nuorten hyvinvoin�suunnitelmas-sa nostetaan esiin mielenterveysongelmien suuret luvut, nuorison ja koululaisten vanhempien työt-tömyys sekä pienituloisuus Kauhajoella. Asiantun-�jatyöryhmät esi�ävät parannusehdotuksina mm. lääkäri- ja psykologipalvelujen lisäämistä.

Tatu Siltanen / KKS


Keskeisiä kehi�ämistarpeita ovat suunnitelman mukaan palvelujen ehjä kokonaisuus, joka toimii yli sektori- ja aluerajojen; toimiva yhteistyörakenne ja lapsiperheiden voimavarojen ja osallisuuden vah-vistaminen. Kaikkien toimien tavoi�eeksi on ase-te�u lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ehkäiseminen.

Hyvinvoin�suunnitelmassa on asete�u tavoi�eek-si myös hyötyliikunnan lisääminen koulumatkoilla sekä liikuntakerhot kouluissa. Suunnitelmassa viita-taan liikunnan kehi�ämissuunnitelmaan, jossa las-ten liikunnan nähdään lisääntyvän seuraavilla toi-menpiteillä: koulumatkojen kulkeminen pyörällä, koulujen välitun�liikunnan ak�voin� myös yläkou-lussa, koululiikunnan määrän lisääminen ja koulu-jen kerhotoiminnan tehostaminen ja ak�voiminen.

Lasten ja nuorten hyvinvoin�suunnitelmassa eräs keskeisistä käytetyistä hyvinvoin��lastoista on neljäsluokkalaisten keskuudessa toteute�u koulu-terveyskysely. Sen mukaan 4-luokkalaisille lapsille tärkeimpiä palveluja ovat harrastukset, kouluter-veydenhoitaja ja kirjasto.

Lasten, vanhempien ja asiantun�joiden toiveet las-ten ja nuorten hyvinvoin�suunnitelmassa:

• Lapset toivovat lisää liikunta- ja urheilupaik-koja ja mahdollisuuksia sekä kauppoja, hu-vipuistoja ja hotelleja.

• Vanhemmat toivovat lapsiperheiden ko�-apua, koulujen kerhotoimintaa iltapäiviin, neuvola-aikojen pidentämistä ja vanhem-pien jaksamisen huomioimista, kuraa�ori- ja psykologipalveluja kouluihin, puhetera-peu�a, lisää leikkiken�ä ja leikkipuistoja, joissa olisi koko perheelle tekemistä.

• Asiantun�jat toivovat varhaisen tuen ja var-haisen puu�umisen näkökulmaa, laajen-netun perhevalmennuksen toteu�amista kaikissa kunnissa, perhepäivähoidon saata-vuuden turvaamista, perhekeskustoiminnan kehi�ämistä, perhetyön turvaamista kaikis-sa kunnissa ja vertaistuen järjestämistä; las-tensuojelun sosiaalityöntekijöiden rii�ävää määrää, puheterapian palveluja ja lasten ja nuorten psykiatrian palvelujen rii�ävyy�ä ja jalkautumista peruspalveluihin; koulu-lääkäripalvelujen turvaamista, koulupsyko-login palvelujen saatavuu�a ja psykiatrisen erityisosaamisen tuomista kouluihin; mata-lan kynnyksen toimipisteen perustamista ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten löytämistä; varhaista tukea neuvolasta ja avoimia varhaiskasvatuspalveluja.

2.3. Kauhajoen kaupungin liikunnan kehittämissuunnitelma 2011–2020

Lasten liikkuvan elämäntavan tukemisessa tärkeäs-sä roolissa ovat tarjolla olevat liikuntapalvelut. Lii-kuntapalveluiden taso ja kehi�ämisen tarpeet on kiteyte�y Kauhajoen kaupungin liikunnan kehi�ä-missuunnitelmassa, joka on laadi�u vuosille 2011–2020. Siinä on esite�y tärkeimmät tavoi�eet ter-vey�ä edistävälle liikunnalle, liikuntaympäristöille sekä nuoriso- ja kilpaurheilulle. Liikuntapalveluja tuo�avat erityises� kunnat, kolmas sektori sekä kaupalliset yritykset.

Suunnitelmassa on asete�u tavoi�eeksi liikkuva ja hyvinvoiva Kauhajoki vuonna 2020. Suunnitelman painopistealueet ovat

• terveellinen ja liikunnallinen elämäntapa• arkiliikunta ja elämänhallinta• hyvät liikuntamahdollisuudet sekä liikunta-

palveluiden ja liikuntapaikkojen kestävän kehityksen mukainen resursoin�

• kolmannen sektorin tukeminen• suvaitsevaisuus, kansainvälisyys ja yhtei-

söllisyys

Kuten edellä on tuotu esille, tulisi lasten liikkua Suo-men suositusten mukaan monipuolises� päivi�äin vähintään kaksi tun�a päivässä ja yli kahden tunnin pituisia istumajaksoja tulisi väl�ää (lasten ja nuor-ten liikunnan asiantun�jaryhmä 2008). Suositusten avulla pyritään vähentämään liikkuma�omuuden aiheu�amia terveyshai�oja. Liikuntasuositukset toteutuvat parhaiten, kun ru�ineihin kuuluu sekä arki- e�ä harrastusliikuntaa.

Liikunnan kehi�ämissuunnitelmassa liikuntatavoit-teet on jäsennelty seuraavalla tavalla:

Tervey�ä edistävä liikunta

Tervey�ä edistävän liikunnan lisäämisessä noste-taan pyöräily keskeiseen asemaan. Liikunnan ke-hi�ämissuunnitelma nostaa koulumatkojen kulke-misen ak�ivises� pyörällä tai kävellen ensisijaiseksi tavoi�eeksi. Arkiliikunnassa perheiden merkitys ko-rostuu. Myös kevyenliikenteen väylät ja turvalliset koulurei�t nähdään tärkeinä. Kouluilla on mahdolli-suus ak�voida liikkumaan lisäämällä koululiikuntaa ja kerhotoimintaa.

Liikuntaympäristöt ja -olosuhteet

Kehi�ämissuunnitelmassa nähdään tärkeäksi, e�ä käy�äjät �etävät liikuntapaikkojen tarjonnasta riit-täväs�. Keinoja ovat mm. rei�merkinnät, kartat, �edotus ja kampanjat. Kaupungin ylläpitämissä liikuntapaikoissa painopistealueita ovat Vapaa-ai-kakeskus ja Sotkan ulkoilu- ja urheilukeskus. Kou-


lukeskuksen ympäristön kehi�ämistä liikuntaan kannusta-vana tuodaan korostetus� esiin.

Nuoriso- ja kilpaurheilu

Nuoriso- ja kilpaurheilun toimenpiteet tähtäävät tavoit-teellisen ja määrä�etoisen valmennuksen tarjonnan pa-rantamiseen ja yhteistyöhön oppilaitosten kanssa.

2.4. Muut ohjelmat ja suunnitelmat

Lasten hyvinvoin� on esillä useissa muissakin Kauhajoel-la laadituissa suunnitelmissa. Sitä vastoin arkiliikunta on suunnitelmissa vähäisessä roolissa. Suunnitelmissa esite-tään yleisiä tavoi�eita hyvinvoinnin parantamiselle ja on-gelmien vähentämiselle, joissakin konkree�sia toimenpi-de-ehdotuksiakin. Suunnitelmissa on käyte�y paljol� vas-taavia valtakunnallisia �lastoja, joita on esitelty edellä.

Muita Kauhajoella laadi�uja ohjelmia tai suunnitelmia, jotka koskevat lapsia:

• Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehi�ä-misyksikköhankkeen loppurapor�

• Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän mielenterveys- ja päihdestrategia:

Nuorten alkoholinkäytön ja masentuneisuuden taso vuonna 2007 ja 2009 on ollut tuolloin samalla tasolla kuin Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin; vuo-den 2011 �lastojen valossa �lanne on oleellises� huonontunut. Lasten avohuoltoon ja sijoituksiin

lii�yvät �lastot 2005 vuodesta läh�en osoi�avat ongelmien lisääntyneen.

Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehi�ämiselle on asete�u tavoi�eeksi, e�ä lapsille ja nuorille on tarjolla rii�äväs� palveluita, ne ovat oikea-aikaisia ja laadukkaita eikä palveluissa ole päällekkäisyyt-tä. Matalan kynnyksen toimintapiste�ä kaivataan nuorille. Vanhempia muistutetaan roolistaan ja vastuustaan kasva�ajina.

Toteute�uina toimenpiteinä päihteiden käytön ja mielenterveyden ongelmien vähentämiseksi lue-tellaan nuorten päihdestrategia, pienryhmien ko-koukset, lasten ja nuorten hyvinvoin�suunnitelma, perheneuvolan palvelut, nuorisopsykiatrisen poli-klinikan perustamisen Kauhajoelle sekä perhekah-vilan perustamisen. 7.-luokkalaisten perheille jär-jestetään yhteinen terveystarkastus.

• Suupohjan alueen ehkäisevän päihdetyön strategia kouluja nuorisotyöhön vuosille 2009–12 ase�aa tavoi�eita, mu�a ei konkree�sia toimenpiteitä

• Hyvinvoin�a kaikille –oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma esikoulusta lukiokoulutukseen

• Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaoh-jelma

• Neuvolan, kouluja opiskelijaterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminta-ohjelma vuosille 2012–2013

Tatu Siltanen / KKS


3.1. Hyvinvointi ja liikkumisvapaudet

Lasten hyvinvoin�

Urbaani arki -tutkimushankkeen tulosten mukaan Kauhajoen lapset voivat verra�ain hyvin. Kyselyyn vastanneesta 249:stä viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaasta yli 90 % on onnellisia ja harrastaa liikuntaa vähintään kaksi tun�a viikossa, ja n. 80% osallistuu viikoi�ain ohja�uihin harrastuksiin. Suo-situkseen kahden tunnin päivi�äisestä liikunnasta yltää kuitenkin vain harva.

Heikompia elämänlaadun tuloksia (onneton, huono terveyden�la, liikuntaa alle 1 h/vk) lii�yi 5-8 %:iin vastaajista. Tulosten perusteella 7 % ei ole onnelli-sia, 73 % ei yllä kansalliseen suositukseen päivi�äi-

sestä liikunnasta, ja noin 20 % lapsista ei harrasta ohjatus� mitään. Pojat liikkuvat vastausten mukaan vähemmän kuin tytöt.

Noin puolet vastaajista vie�ää päivi�äin ruutuaikaa viihdemedioiden ääressä enemmän kuin suositellut kaksi tun�a (kansallinen suositus 7–18-vuo�aille). Kahdeksasluokkalaisista vain 2 % ei käytä päivi�äin aikaa sosiaalisen median parissa.

Liikkuminen ja liikkumislisenssit

Tutkimus osoi�aa selväs�, e�ä pyöräily on tärkeä liikkumisen keino lapsille. Suurin osa Kauhajoen lapsista kulkee ak�ivises� ainakin osan koulumat-koistaan, sillä n. 60 % ilmoi� kulkevansa jalan tai pyörällä ainakin osan koulumatkoista. Myös suuri

3. Urbaani arki Kauhajoella -hankkeen tutkimustulokset

Kauhajoen ja Bendigon lapset voivat verra�ain hyvin.


osa kuljetusoppilaista kulkee osan matkasta jalan tai pyörällä. Autokyydillä kulkee kouluun vastaajista reilu kolmannes eli 38 %. Pyöräilevien määrä on 8.-uokkalaisten keskuudessa pienempi kuin 5.-luokka-laisten keskuudessa.

Suomessa lapset saavat yhä liikkua melko vapaas�. Liikkumislisenssit lisääntyvät iän myötä; kasiluok-kalaisten liikkumisvapaudet ovat suuremmat kuin viidesluokkalaisten. Viidesluokkalaisista lähes 90 % saa pyöräillä itsenäises� vaikkapa kavereiden luo, n. 60 % jopa pimeällä. Harrastuksiin saa kulkea it-senäises� 70 % viitosista. Puistoihin, keskustaan tai kauppakeskuksiin saa mennä itsenäises� huomat-tavas� harvempi viidesluokkalaisista. Kasiluokkalai-sista 80 % saa mennä lähes minne vain itsenäises�, kavereiden luo perä� 94 %. Vastaavat luvut Aust-raliassa ovat dramaa�ses� erilaiset; alle puolet kummankin ikäluokan vastanneista sai liikkua itse-näises� missään.

Kauhajoella suurin osa lapsista kulkee ainakin osan koulumatkasta omin avuin kävellen tai pyörällä, toisin kuin Bendigossa. Koulumatkojen kul-kutavoissa ei ole eroa sukupuolten tai ikäluokkien välillä. Pyöräily (60 %) ja koulubussi (25 %) ovat yleisimmät kulkutavat sekä tytöillä e�ä pojilla. Urbaani arki -tutkimuksessa kysy�in lapsilta, mitä listatuista asioista heillä on lupa tehdä yksin ilman vanhempia. Tulokset on esite�y alla olevassa taulukossa. (Lisää lauseen alkuun ”Onko sinulla yksin lupa...”)

Rahikka�en eli kanta�e 44:n ylitys on monin paikoin vaarallinen. Vaa-roista huolima�a rei� on monen lapsen arkiliikuntamatkaa.

Tatu Siltanen / KKS


3.2. Lasten liikkumistottumusten ja elämäntapojen terveysvaikutukset

Urbaani arki -tutkimuksen avulla tarkastel�in myös lasten koulumatkaliikkumisen ja elämäntavan vai-kutusta heidän terveyteensä. Ympäristöllä ei �las-toanalyysin perusteella ole Kauhajoella suurta vai-kutusta terveyteen tai käy�äytymisen. Sen sijaan lasten ajankäy�ö vaiku�aa �lastollises� merki�ä-väs� koe�uun terveyteen. Ulkoilu ja liikunta lisää-vät tunne�a hyvästä terveyden�lasta. Vastaavas� runsaas� ruutuaika vie�ävillä on enemmän terve-ysoireita, kuten päänsärkyä, vatsakipua ja niskasär-kyä.

Koulumatkaliikkumisen ja elämäntavan vaikutus terveyteen Urbaani arki -tutkimuksen tulosten �-lastotarkastelun valossa näy�ää seuraavanlaiselta:

– Koulumatkan pituus vaiku�aa eri�äin mer-kitseväs� siihen, kuljetaanko se ak�ivises� vai ei. Tulos toistuu kansainvälisessä tutki-muksessa poikkeukse�a. Lähikouluverkos-to vaiku�aa lasten fyysiseen ak�ivisuuteen koulumatkoillaan.

– Koulumatkan kulkutavan ak�ivisuuden ja koululaisen ylipainoisuuden välillä ei ole �lastollises� merkitsevää yhtey�ä. (Aineis-tossa on 22 % ylipainoisia vastaajia.)

– Ajankäy�ömuu�ujien (urheillen, telkkarin ääressä tai �etokoneella, sosiaalisissa me-dioissa tai ulkoillen viete�y aika) ja ylipai-non esiintymisen välillä ei ole merkitseviä �lastollisia yhteyksiä.

– Mitä enemmän vastaaja vie�ää aikaansa ulkoillen, sitä todennäköisemmin hän ko-kee terveytensä eri�äin hyväksi.*

– Mitä enemmän vastaaja harrastaa koulun ulkopuolella liikuntaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän kokee terveytensä eri�äin hyväksi (ikä ja sukupuoli kontrolloi-tu, eri�äin merkitsevä tulos).

– Television/�etokoneen ääressä tai sosiaa-lisissa medioissa käytetyllä ajalla ei ole �-lastollises� merkitseviä yhteyksiä koe�uun terveyteen.

– Mitä enemmän vastaaja vie�ää aikaansa television tai �etokoneen ääressä, sitä suu-remmalla todennäköisyydellä hän kärsii jostain listatusta oireesta päivi�äin.*

– Sosiaalisen median käytön, kouluajan ul-kopuolisen liikunnan tai ulkoilun ja oireilun välillä ei löydy �lastollises� merkitseviä yh-teyksiä.

*ikä ja sukupuoli kontrolloitu, miltei merkitsevä tulos

Tatu Siltanen / KKS


3.3. Lapsille tärkeät ympäristöt

Urbaani arki -tutkimuksessa pyyde�in 5.- ja 8.-luokkalaisia sijoi�amaan kartalle hyvinä ja huonoi-na kokemiaan paikkoja. Heidän pi� mie�ä ympä-ristössään paikkoja, joissa on hyvä tai huono tehdä erilaisia asioita (toiminnalliset paikat), on hyvät tai huonot ihmisten väliset suhteet (sosiaaliset paikat) tai jossa tuntuu mukavalta tai ikävältä (emo�onaa-liset paikat). Selvä enemmistö merkinnöistä oli po-si�ivisia (86 % myönteisiä, 14 % kielteisiä). Vastaaja sai myös valita 10 tekijän listasta syyn, miksi paik-ka oli hyvä tai huono. Kyselyn kar�oihin merki�in kaikkiaan 803 paikkaa, joista myönteisiä oli 689 ja kielteisiä 115. Tulosten avulla voidaan hahmo�aa, mitä paikat Kauhajoella ovat lapsille kokemukselli-ses� merkityksellisiä.

Vastauksista heijastuu lasten ja nuorten elämänpii-ri; tärkeimpiä paikkoja lapsille ovat kiista�a omat, kavereiden ja sukulaisten kodit, koulut ja harrastus-paikat. Kauhajoen harrastuspaikoista esimerkiksi ui-mahalli, nuorisotalo Räimiskä, Sotkan laske�elurin-teet, urheilukentät ja -salit, ratsastustallit, kirjasto

sekä Panula-opisto tuo�avat lapsille ja nuorille run-saas� myönteisiä kokemuksia. Vastauksista ero�uu myös tärkeitä hengailu- ja tapaamispaikkoja, kuten nuorisotalo ja keskustan jotkut kaupat ja kahvilat.

Merkintöjen perusteella ydinkeskustan fasilitee-�t ovat ak�ivisessa käytössä ja ovat myös tärkeitä lapsille. Eniten merkintöjä ko�en ja koulujen jäl-keen kohdiste�in Virkkuun, Räimiskään ja Sotkaan. Näihin kohdiste�in pääasiassa myönteisiä, mu�a myös kielteisiä paikannuksia. Myös nuorten suosi-mat ostospaikat ja perheille sopivat retkeilykohteet jäävät mieleen mukavina kohteina. Lapset ja nuo-retkin arvostavat mielly�ävää asuinympäristöä.

Myönteisistä paikoista merki�in eniten paikkoja, joihin lii�yi nimenomaan mieluista toimintaa. Kaik-kein eniten merki�in ystävien tapaamispaikkoja. Kielteisistä vaihtoehdoista eniten merki�in paikko-ja, joihin lii�yi tylsyyden tunne�a ja tekemisen puu-te�a. Tutkimuskin muistu�aa: nuorille on tärkeää, e�ä saa tavata kavereita ja e�ä on tekemistä.

Lapsille erityisen tär-keitä ovat paikat, joissa voi tavata kavereita. Myös mm. paikan myönteinen ja hyväk-syvä ilmapiiri, eloisuus, turvallisuus sekä teke-misen mahdollisuudet tuo�avat hyviä koke-muksia.


Nuoret kuvailivat myönteisinä merkitsemiään paik-koja mm. näin:

• Siellä on hauskaa olla ystävien kanssa• On kivaa kun kavereita asuu lähellä• Me keksitään kaikkea kivaa täällä• Ympäristöni on aivan mahtava, voi touhuta

yksikseni, sillä kaverit asuvat aika kaukana... • Mukava rauhallinen pikkukaupunki :) • Aika vähän ajanvie�o- ja liikuntapaikkoja• Minulla on hyvä ympäristö asua.• Pidän ko�ni ympäristöstä! Ko�ni on paras

paikka maailmassa

• Mun ko�, ja ihana paikka, rauhallinen!• Kiva kalapaikka ja nä� silta!!• Ensimmäinen maja• Kahla�in joen yli• Uitu on paljon ja paiste�u makkaraa• Rakas paikka! Täällä on aina mukavaa käydä!• Tämä on mummun ja paappani en�nen ko�

ja tänne lii�yy ihania muistoja :) . • Sain 2 kiloisen hauen• Skei�aaminen• Sain täällä tooooooosi paljo uusia kavereita• Mopolla ajelu


Vanhemman ikäluokan vastaajat näy�ävät tulosten perusteella osallistuvan selkeäs� useammin ohjat-tuihin liikuntaharrastuksiin sekä muihin harrastuk-siin kuin nuoremmat vastaajat. Vanhemmat lapset ovat merkinneet selväs� enemmän myös kaupun-kielämän paikkoja, huonokuntoisia paikkoja sekä paikkoja, joissa ei ole mitään tekemistä tai johon on pakko tulla. Vanhemman ikäluokan vastaajat ovat myös osoi�aneet selkeäs� nuorempia enem-män uusiin ihmisiin tutustumisen sekä kiusaamisen paikkoja.

Sukupuolten välillä syntyi stereotypioihin sopivia eroja vastauksissa. Tytöt vaiku�avat olevan ak�ivi-sempia kyläilijöitä ja harrastajia. Pojille taas näy�äi-si olevan ty�öjä tärkeämpää saada puuhata ilman aikuisten valvovaa silmää. Tytöt nimi�äin merkit-sivät selväs� poikia enemmän paikkoja, joissa ta-vataan ystäviä, ty�öjä ja poikia, joissa voi olla oma itsensä ja jotka ovat eloisia. Lisäksi tytöt vaiku�avat harrastavan muita kuin ohja�uja liikuntamuotoja runsaammin kuin pojat. Tytöt olivat lisäksi paikan-taneet surullisuuden paikkoja kohtuullisen paljon poikiin verra�una. Ainoa merkintävaihtoehto, jota pojat olivat paikantaneet ty�öjä runsaammin, oli ’Kukaan ei vahdi’.

Kyselyssä tarjo�in myös mahdollisuus kuvailla omin sanoin, mitä posi�ivisia tai nega�ivisia koke-muksia vastaajalla oli merkitsemästään kohteesta. Nämä avoimet vastaukset piirtävät kuvaa lasten ja nuorten paikkoihin lii�yvistä henkilökohtaisista ko-kemuksista ja tunteista.

Tatu Siltanen / KKS

Marke�a Nummijärvi



POSITIIVISET PAIKANNUKSET YLEENSÄ...

Kauhajokiset lapset ja nuoret näy�ävät kokevan elinympäristönsä pääasiassa myönteisenä. Jotkut kokivat kielteisten merkintöjen sijoi�amisen kartal-le ylipäänsä vaikeaksi. Vies� on kannustava; Kauha-joen voi tulkita olevan nuorison mielestä kohtuul-lisen hyvä paikka asua ja elää. Kartalle piirre�in yhteensä lähes 700 myönteistä paikkamerkintää.

Tutkimus tuo esille kodin ja ystävien ko�en merki-tyksen lasten ja nuorten elämässä. Koteihin (omi-en, ystävien ja sukulaisten) merki�in ylivoimaises� eniten myönteisiä merkintöjä. Pääasiassa myöntei-sinä paikkoina merki�in myös koulut niin keskus-tassa kuin kylilläkin. Myös rentou�avan vapaa-ajan tekemisen paikat ovat lapsille ja nuorille tärkeitä.

...KESKUSTASSA

Keskustan alueella eniten merki�in Sanssin koulua ja koulukeskusta, Virkkua, nuorisotalo Räimiskää ja urheiluken�ä (ks. kar�a viereisellä sivulla). Myön-teisinä hengailupaikkoina merki�in edellisten ohel-la en�nen K-kaupan kiinteistö (Karikoski), Ojalan Pa-kari, ABC-kahvila, kirjasto, Sotka, keskusurheilualue ja joitakin keskustan liikkeitä. Myönteisiä merkintö-jä kohdistui keskustassa myös oikeustaloon (jossa sijaitsee judosali), Setälään, Panula-opistoon, kan-salaisopistoon ja Filppulan kouluun.

... KYLILLÄ

Keskustan ulkopuolella kartalle merki�in myön-teisinä hevostallit Kainastolla ja Nummijärvellä, mopoiluun sopivia hiekkakuoppia sekä jokunen kalapaikka Kainastonjoen ja Päntäneenjoen varrel-la. Myönteisinä paikkoina merki�in myös koulut, uimapaikat ja seuraintalo. Kielteisiä paikannuksia kohdistui mm. kouluihin.

Paikannukset yksilöitynä eri kylissä:

Päntäne: koulu ja jokivarsiKainasto: koulu ja tallitHyyppä: metsät, koulu, KauhajärviNummijärvi: koulu, kauppa, leirintäalue, hiekka-montut, talli

...JA LUONNOSSA

Luonnosta nau�minen merki�in lähes 50 kertaa, joista suurin osa kohdistui kodin ympäristöön. Yk-si�äiset vastaajat olivat merkinneet myös Kainas-tonjokivarren, Hiukkajärven, Männikön viheralu-een, Päntäneenjoen varren ja Sotkan luonnosta nau�misen kohteeksi. Kauhajokivar�a ei merki�y luonnosta nau�misen kohteena kertaakaan.

Satu Viitamäki / KKS


Koko kuntaan sijoi�uvien myönteisten merkintöjen sisältöjä ja kohteita:

Tapaan kavereita: kodit!, Räimiskä 16, Sanssi 14, koulukeskus 10, Virkku ympäristöineen 5, Sotkan laske�elurinne 2, Päntäneenjoki 2, Pän-täneen koulu 2, Hyypän koulu 2, Nummijärven koulu 2, Karikoski 1, ABC 1, linja-autoasema 1, OP 1, oikeustalo 1, ko�seututalo 1, kasino 1, Setälä 1

Luonnosta nau�minen; ko�ympäristöt, Kaina-stonjokivarsi 4, Räimiskä & uimahalli 3, Hiuk-kajärvi 2, Männikön metsä 1, Päntäneenjoki 1, Sotkan rinne 1

Vietän aikaa aikuisten kanssa: kodit, Räimiskä 4, koulut 3

Hengailen: Räimiskä 13, Karikoski 7, Virkku 5, Ojalan pakari 3, kirjasto 3, Sotka 3, lukio 2, ur-heiluken�ä 2, ABC 2, Sanssi 2, muut liikkeet 6, Päntäneenjokivarsi, R-kioski 1

Ohjaamaton liikunta: Uimahalli 16, Räimiskä 8, urheiluken�ä 8, Sotka 6, Kalkunmäen ken�ä 3 + metsä 1, Hiukkajärvi 2, koulujen pihat 1/koulu

Ohja�u liikunta: Keskusurheiluken�ä, Virkku, koulukeskus, Sanssin koulu, kauppaoppilaitos, ratsastustallit, Päntäneen ken�ä, muut

Tatu Siltanen / KKS


OHJATTU JA OHJAAMATON LIIKUNTA

Liikuntaa koskevat paikannukset poimi�in omaan tarkasteluunsa, jo�a saataisiin muodoste�ua kuvaa liikuntapaikkojen käytöstä ja merkityksestä lapsille ja nuorille. Kyselyssä sai merkitä erikseen ohjatun ja ohjaama�oman liikunnan paikkoja.

Ohjatun liikunnan paikkana korostuvat keskusur-heiluken�ä, Virkku, Sanssin koulu sekä koulukes-kus. Muualla on vain yksi�äisiä merkintöjä.

Ohjaama�oman liikunnan paikkana ero�uvat Sot-kan laske�elumäki, Kalkunmäen ken�ä, koulukes-kuksen piha, Räimiskä sekä Filppulan koulu. Pukki-lan koulua ja ken�ää tai Filppulan koulun ken�ää ei merki�y lainkaan.

Tulokset luovat vaikutelman, e�ä tärkeimmät liikun-tafasilitee�t keskustassa ovat ak�ivisessa käytössä ja tärkeitä toimintaympäristöjä. Toisaalta ohja�u liikuntatoiminta näy�äisi olevan varsin keski�ynyt-tä keskustan keskeisille liikuntapaikoille. Vastaukset herä�ävät kysymyksen, onko lähempänä laajempia asuinalueita sijaitsevien kouluympäristöjen, liikun-taken�en ja puistojen mahdollisuuksia lähiliikunta-paikkoina hyödynne�y rii�ävän tehokkaas�. Myös kylissä tulisi olla rii�äväs� tarjolla houku�elvia mahdollisuuksia niin ohjatun kuin ohjaama�oman liikunnan harrastamiseen.

Kar�oihin on koo�u ohjaama�oman (vihreät pallot) ja ohjatun liikunnan (siniset pallot) merkinnät. Vasemman puoleisessa kartas-sa näkyvät kaikki liikuntaan lii�yvät merkinnät, oikeanpuoleisessa keskusta-alue tarkemmin. Ohjatun ja ohjaama�oman liikunnan merkinnät keski�yvät ydinkeskustan tärkeimmille liikuntapaikoille, myös Sotkan laske�elurinne ja Kalkunmäen ken�ä on merki�y useita kertoja. Taajaman ja kunnan reuna-alueille kaksi ikäluokkaa merkitsi mieluisia urheilupaikkoja vain muutaman.



Keskustan alueelle sijoi�uvien kielteisten merkintöjen kohteita ja sisältöjä:

Nuorisotalo: meluista, tylsää, ei mitään tekemistä

Virkku: huono, ruma, stressaava, ei mitään tekemistä, huonokuntoinen

Koulukeskus: tylsää, stressaavaa, meluisaa, surullista, saastunu�a, ruma, huono paikka, vaarallinen, huonoja muistoja, likaista, pakko tulla tänne, ei mitään tekemistä

Panula-opisto: soi�n pitää tuoda autolla, meluisaa, tylsää

Aninkuja: fyysinen este, vaarallinen liikenne

Topeeka: sulje�u, ei mitään tekemistä

Joki: likainen, saastunut, vaarallinen, huonoja muistoja

Urheiluken�ä: huonokuntoinen

S-market: ABC kivempi, liian vähän kauppoja

Asuinalueet: en�set kaverit kiusaa, minua on seurailtu autolla, liikkuu outoja tyyppejä

Aron koulu: stressaava, tylsä, pakko tulla tänne, ei mitään tekemistä, sulje�u

NEGATIIVISET PAIKANNUKSET

Kielteisissä merkinnöissä nousee esiin monia samo-ja lasten ja nuorten elämänpiiriin kuuluvia kohteita kuin myönteisissäkin: koulut, nuorisotalo ja Virkku. Kodit jäivät onneksi vähemmistöön. Paikannuksista suurin osa sijoi�uu keskustaan.

Kouluja merki�in paitsi myönteisinä, eniten myös kielteisinä paikkoina. Tämä muistu�aa siitä, e�ä kouluviihtyvyyden parantamiseksi ja ylläpitämisek-si on tehtävä jatkuvas� töitä. Kysely teh�in aikana, jolloin yläkoulu oli väliaikaises� Sanssin koulussa. Koulukeskuksen remon�n valmistumisen jälkeen yläkoulun olosuhteet ovat parantuneet oleellises�.

Ympäristön laatutekijöitä tarkoi�avissa paikannuk-sissa merki�in lähinnä estee�siä puu�eita ja vaa-ran paikkoja.

Koko kuntaan sijoi�uvien kielteisten merkintöjen sisältöjä ja kohteita:

Tylsää 26: 13 Sanssin koulu, 4 koulukeskus, lukio, kirjaston leikkiken�ä, Topeeka, Räimiskä, Perä-Hyyppä, Sahan koulu, Nummijärven koulu, Juonikylä/as, Aron koulu

Ei mitään tekemistä 22: Sanssi 9, Koulukeskus 2, Uimahalli 2, Neva-Kokko/pelto, Räimiskä, Kalkunmäen ken�ä, Aron koulu, Topeeka/lii-kekiinteistö, Koivisto-Kokko, Kalmarinmäki/as, Yrjänäiskylä/pelto, Koskenkylä/as

Tänne on pakko tulla 18: Sanssi 12, Koulukes-kus 2, Aron koulu, yksi�äiset asuintalot 3

Ruma 16: Sanssin koulu 6, Koulukeskus 2, Sa-han�en varsi 2, Neva-Kokon pelto, Juonikylä/as, Sahan koulu, Lus�lan koulu, Sepparin takana, Uimahalli

Huono kunto 16: Sanssi 12, Uimahalli, Urheilu-ken�ä, Koulukeskus, Koihna/as

Meluisa tai rauhaton 14: Sanssi 6, Räimiskä 2, Koulukeskus, Kirjaston leikkiken�ä, Juonikylä, Nummijärven koulu, Sahankylän k., Lus�lan k.

Vaarallinen 7: Koulukeskus 2, joki Virkun koh-dassa 2, Sanssi, TK:n takana, Nummijärven k.

Kiusaamisen paikka 7: Sanssi 2, Kasino, Koivis-to-Kokko, Nummijärven koulu, asuinalueet 2

Liikenne matkalla tänne on vaarallista 7: Aninkuja 2, Sanssi 2, Sahankylä, Koivisto-Kokon asuinalue, Ikkeläjärvi

Tänne on vaikea päästä 6: Koivisto-Kokko 2, Aninkuja, Päntäne, Yrjänäinen, Ikkeläjärvi

Sulje�u 4: Topeeka/liikerakennus 2, Koivisto-Kokko, Aron koulu

Pelo�avia aikuisia, riitelyä 11; Nummijärven koulu, Kasino, ABC, 8 yksityistä

Tylsää, ei tekemistä, pakko tulla... yläkoulun evakkorakennukse-na toimineeseen Sanssin kouluun kohdistui nega�ivisia paikan-nuksia. Aninkuja merki�in kahdessa kohdassa vaaralliseksi.


3.4. Koulumatkat

Kyselyssä pyyde�in merkitsemään kar�aan myös koulumatkat. Tärkeimmät rei�t ja vilkkaat solmu-kohdat hahmo�uvat päällekkäisten merkintöjen avulla. Tieto on arvokasta aineistoa erityises� ke-vyenliikenteen verkoston ja kadunylitysten tur-vallisuuden kehi�ämisessä, ja sitä täsmennetään käy�äjien ja ylläpitäjän kokemusperäisellä �edolla. Pyöräily on tärkein koulumatkojen kulkukeino, ja sen houku�elevuu�a tulee tukea yhteisvoimin jat-kossakin.

Kartalle merkityt koulumatkat tuovat esiin tärkeimmät kulkurei�t ja keskeiset �enylityspaikat mm. Aninku-jalla, Lus�lan�ellä ja Savikylän�ellä. Sanssin koulun ympäristö korostuu yhteiskoulun väistövuosien vuoksi.


Urbaani arki -tutkimuksessa Kauhajoen verrokki-kuntana oli Bendigon kaupunki Australiassa sekä Tokio Japanissa. Vastaava kysely toteute�in otan-nalla samojen ikäluokkien lapsia näissä kaupungeis-sa. Tutkimustulosten vertailu laajentaa näkökulmaa Kauhajoen tulosten paikalliseenkin tulkintaan.

Bendigossa on tehty uraauurtavaa työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä muun muassa heidän osallisuu�aan vahvistamalla. Tässä luvussa esitellään käytäntöjä, joiden ansiosta Unesco nime-si vuonna 2009 Bendigon kriteeriensä mukaiseksi ”Lapsiystävälliseksi kaupungiksi” ensimmäisenä australialaisena kaupunkina.4

Visiona tasa-arvoinen yhteisö

Bendigo on ase�anut visiokseen:

• Lapset ovat tasa-arvoisia kansalaisia, joilla on samat oikeudet kuin aikuisilla

• Lapsilta kysytään heidän ideoitaan, ajatuk-siaan ja mielipiteitään

• Aikuiset huomioivat lasten ideat, ajatukset ja mielipiteet

• Lapset tuntevat olonsa turvalliseksi yhtei-sössään

• Aikuiset huoleh�vat ympäristöstä lasten eduksi nykyisyy�ä ja tulevaisuu�a varten.

Bendigossa visio nähdään koko yhteisön yhteisenä tahto�lana. Vahvat perheet nähdään vahvojen yh-

teisöjen perustana. Vision toteutumiseksi on ryh-dy�y toimenpiteisiin, ja kaupunki on o�anut �en-näy�äjän roolin lapsiystävällisen kaupungin luomi-sessa ja sen teemojen esiin tuomisessa. Lapsinäkö-kulman viemiseksi osaksi koko kuntaorganisaa�on toimintaa kaupunki on perustanut organisaa�oi-densa johtajistosta Lapsiystävällinen kaupunki -työ-ryhmän ja laa�nut strategisen suunnitelman ohjaa-maan työryhmän työtä.

Lasten osallisuus

Bendigossa on noste�u lapset näkyvämmäksi osak-si yhteiskuntaa ja sen kehi�ämistä. Kaupungissa on ohja�u voimavaroja paitsi lapsi- ja perhepalvelujen kehi�ämiseen myös lapsinäkökulman huomioimi-seen kaikessa suunni�elussa. Lasten osallisuus on ollut keskeinen teema lapsiystävällisyyden tavoi�e-lussa.

Kaupunki on selvi�änyt lasten mielipiteitä ja nä-kemyksiä suunni�eluprosessejaan varten monin keinoin. Vuonna 2008 haastatel�in 500 iältään 3-8-vuo�asta lasta jo�a saataisiin käsitys siitä, minkä-laista on kasvaa Bendigossa, ja tuloksia hyödynnet-�in mm. kaupunkisuunni�elussa. Lapsille on myös jae�u kertakäyt-tökameroita, joil-la kuvaamalla he ovat voineet välit-tää näkökulmaan-sa suunni�elijoille. Suunnitteluhank-

4. Lapsiystävällinen ympäristö, kokemuksia Bendigosta



keissa on kysy�y lasten mielipide�ä esimerkiksi tarjoamalla lapsille mahdollisuus äänestää mieleis-tä suunnitelmaa vaihtoehdoista. Lasten hyvinvoin-�a seurataan Bendigossakin myös raportoinnilla.

Vuosi�ain Bendigossa vietetään lasten viikkoa, jonka aikana järjestetään tapahtumia. Tarkoitukse-na on paitsi tarjota lapsille elämyksiä, myös tuoda esiin lasten taidot sekä heidän oikeutensa nau�a lapsuudesta.

Eri organisaa�oiden, yritysten ja yksityishenkilöi-den ponnistelut lapsiystävällisyyden edistämiseksi on pyri�y tuomaan näkyväksi ja houku�elevaksi Lapsiystävällinen –tarralla, jota voi käy�ää mm. palvelujen markkinoinnissa (ks. kuva edellisellä si-vulla). Lapsiystävällinen kaupunki –tarralla esimer-kiksi ravintola voi kertoa huomioivansa lapset ruo-kalistan ka�avuudessa, kalustuksessa ja palvelussa. Kaupunki tekee myös yhteistyötä sellaisten orga-nisaa�oiden kanssa, jotka kehi�ävät uusia tapoja huomioida lapset tasaveroisina kansalaisina.

Perhepalvelut

Bendigossa on nähty tärkeänä tukea perheiden hy-vinvoin�a ja lasten tasapinoista kasvua varsinkin vauvasta koulu�en alkuun saakka. Lasten ja perhei-den hyvinvoin�a tukevat perheiden peruspalvelut ovat Bendigossa samantyyppisiä kuin Kauhajoella-kin. Alle kouluikäisten lasten perheiden hyvinvoin-nin tukemiseen tarjo�avat palvelut vaiku�aisivat kuitenkin olevan Bendigossa jonkin verran ka�a-vammat ja esimerkit niistä tutustumisen arvoisia.

Alle esikouluikäisten lasten päiväkoteja on neljä,

niitä kutsutaan ”varhaisen oppimisen keskuksiksi”. Lapsiperheille ja odo�aville äideille on tarjolla neu-volapalveluja (Maternal and Child Health). Esimer-kiksi lasten sairauksien, perheen elämän�lanteen tai lapsen haastavan käytöksen vuoksi erityistä tu-kea tarvitseville on tehoste�uja neuvolapalveluja (Enhanced maternal and child health). Esikouluikäi-sille lapsille on tarjolla aamu- ja iltapäivätoiminta-ryhmiä sekä toimintaryhmiä koulujen loma-aikoina, jos vanhemmat ovat töissä. Lasten koulutaival alkaa esikoulusta ja jatkuu peruskouluun, ja tarjolla on yksityisiä ja julkisia kouluja. Yksityisiä kouluja käyte-tään verra�ain paljon.

Bendigo on laajentanut esimerkillises� perheille suunna�uja palveluja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Esimerkiksi ”Parent Research Program” –nimisessä tutkimushankkeessa etsitään tapoja edistää kotona oppimista ja vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta ennen koulun aloi�amista, kohderyhmänä 0,5–3-vuo�aat lapset. Perheille on myös peruste�u ”leikkiryhmiä ” (Playgroups), jot-ka tarjoavat vanhemmille ja lapsille (vauvat, taa-perot, eskarilaiset) mahdollisuuden tavata muita vanhempia ja lapsia, vie�ää aikaa yhdessä, saada vertaistukea ja jakaa vanhemmuuden kokemuksia. Painopiste on hauskassa yhdessäolossa ja ystävyy-dessä. Leikkiryhmän voi perustaa itse tai lii�yä jo peruste�uun ryhmään. Esikoulun aloi�amisvai-heessa tukea tarvitsevia perheitä autetaan arjen jäsentämisessä tasapainoista kasvua tukevaksi ”Off to an Early Start” -ohjelman avulla. Peruspalvelujen ja vapaaehtoisen, varhaista kasvua tukevan toimin-nan avulla autetaan perheiden elämää vaa�vassa lasten kasvuvaiheessa ja ennaltaehkäistään ongel-mien syntymistä.

Kaupungin keskeisen kävelykadun uudistamisessa lapset olivat ak�ivises� mukana: leikkialue rakenne�in lasten äänestämän suunnitelman mukaises� ja nime�in leikkikentälle rakenne�u lohikäärme lapsille suunnatun nimikilpailun tuloksena.



Internet-kommunikoin�

Bendigossa on huoma�u, e�ä nuorison tavoit-taa nykyisin tehokkaimmin sosiaalisen median ja yleensäkin Interne�n avulla. Internet-sivuihin on panoste�u siten, e�ä visuaalises� ja rakenteel-taan sivut ovat houku�elevia ja helppokäy�öisiä, ja sisältö kannustaa yhteisölliseen ja liikunnalliseen ak�ivisuuteen. Yhteistyö ja kommunikoin� ovat keinoja luoda vuorovaiku�einen yhteisö. Kaupunki on avannut lapsille ja lapsiperheille omat Internet-sivut, joilla on muun muassa interak�ivisia pelejä mukaan lukien virtuaalikierros kaupungissa kuvit-teellisen hahmon seurassa. Sivut ovat �edotus-kanava lapsille ja heidän vanhemmilleen tulevista tapahtumista ja tarjolla olevista palveluista (www.childfriendlycity.com.au).

Sivuilla

- esitellään kaupungin harrastusmahdolli-suuksia ja tarjotaan linkit palvelujen järjes-täjien omille sivuille

- innostetaan kävelyyn omassa ympäristössä esi�elemällä rei�vaihtoehtoja ja mielen-kiintoisia kohteita niiden varrella. Sivulle voi myös tallentaa oman rei�ehdotuksen.

- voi lii�yä Facebook -ryhmään, jonka kau�a saa �edo�eita uusista tapahtumista

- on esillä terveellisten välipalojen reseptejä

Fyysinen kaupunkiympäristö

Bendigon kaupunkirakenteessa ja julkisten ympäris-töjen rakentamisessa on huomioitu lasten tarpeet. Kaupungin sydämestä, suurelta puistoja koulualu-eelta, lähtee sätei�äin kaupungin reuna-alueille pyöräteitä, joista moni kulkee nauhamaisilla viher-alueilla. Viheralueiden varrella on kouluja, laajem-pia puistoja ja liikunta-alueita, joihin asuinalueet rajoi�uvat. Kaupunkirakenne on tältä osin mallikel-poista, mu�a lapset eivät sil� väl�ämä�ä saa kul-kea itsenäises� pyörällään rei�ejä hyödyntäen.

Kaupungin ydinkeskustaa on uudiste�u parantaen sitä kävely-ympäristönä. Monien toimenpiteiden ansiosta kaupunkikeskusta on viihtyisä ja turval-lisen tuntuinen, oleskeluun ja jalan liikkumiseen kutsuva julkinen ympäristö, jossa on sijansa myös lapsille ja nuorille.

Bendigossa asuinalueet ovat Kauhajoen omako-�alueisiin verra�una eri�äin �iviitä. Ton�t ovat pieniä ja täyteen rakenne�uja, ja piha-alue�a on tavallises� vain muutama kymmenen neliötä. Tont-�en väliin ei jää usein mitään kor�eliviheralueita. Rakenne�ujen puistojen ja urheilualueiden merki-tys korostuukin alueilla, joilla maaseutu on lasten arkireviirin ulo�uma�omissa. Intensiivises� hoi-de�uja puistoja vähemmän kontrolloitua, omaeh-toisiin seikkailu- ja mielikuvitusleikkeihin kannusta-vaa luontoympäristöä vaiku�aisi olevan oleellises� vähemmän kuin suomalaisessa pikkukaupunkiym-päristössä, minkä voi nähdä puu�eena.

Bendigon kaupunkiyhteisö pyrkii valjastamaan usein liikunnan vitsauksena nähdyn välineen, Interne�n, kannusta-maan seikkailuihin fyysisessä ympäristössä. Lapsia innostavat kaupunkiseikkailuun pelit ja viihdy�äväs� esite�y informaa�o ympärillä olevista mahdollisuuksista.


http://www.childfriendlycity.com.au/

http://www.childfriendlycity.com.au/

Marke�a Nummijärvi28 Urbaani arki Kauhajoella

Työryhmän johtopäätöksiä ja suosituksia

Urbaani arki -tutkimuksen tulokset muodostavat kuvaa lasten ja nuorten keskeisestä elämänpiiristä. Ko�, koulu ja ystävät ovat tärkeitä, samoin harras-tukset ja kohtaamispaikat. Nuoret kaipaavat teke-mistä, tylsyys on kammotus. Tekemisen mahdolli-suuksissa tärkeää on olla sekä ohja�uja e�ä ohjaa-ma�omia ja valvoma�omia vaihtoehtoja.

Työryhmä poh� Urbaani arki -tutkimuksen sekä muiden esille tuotujen �lastojen ja rapor�en tu-loksia yksityiskohtaises�. Kauhajoella varsinkin ydinkeskustan fasilitee�t on löyde�y hyvin ja ovat ak�ivisessa käytössä. Tämänkin tutkimuksen mu-kaan lapsia kanna�aa kannustaa ulkoiluun ja liikun-taan, sillä se lisää tervey�ä ja ehkäisee kroonisia oireita, kuten pää-, selkä-, har�a, niska- tai vatsaki-pua, jänni�yneisyy�ä, ärtyneisyy�ä, kiukunpurka-uksia, vaikeuksia päästä uneen, heräilemistä öisin, väsymystä ja heikotusta.

Kehi�ämistarve�a näy�äisi olevan ohjatun ja ohjaa-ma�oman liikunnan mahdollisuuksissa asuinalueil-la kauempana ydinkeskustasta sekä kylissä. Kalkun-mäki etelässä ja Filppula-Toivakka pohjoisessa ovat keskustaajaman asuinalueiden keskiössä, ja niiden kannustavuu�a liikuntaympäristönä tulee kehi�ää ja hyödyntää. Kahden ikäluokan liikuntamerkinnöis-tä ei yksikään osunut Harjankylään, Hangaskylään, Ikkeläjärvelle tai Kauhajärvelle ja muihin kyliinkin vain aniharva. Kylissä tulisikin poh�a tarkemmin, onko nuorisolle tarjolla liikuntamahdollisuuksia lä-hellä ja kuinka niitä voidaan tarvi�aessa lisätä.

Kalkunmäessä on metsikköjä, ken�ä ja polkuja, jot-ka tarjoavat mahdollisuuden omaehtoiseen liikun-taan. Ohja�ua liikuntaa ehkä syntyy Kalkunmäen kentälle Aronkylän jalkapalloilutoiminnan siirtyessä sinne. Kehi�ämistarpeena voi olla pienimuotoisen paikallisen harrastustoiminnan synny�äminen.

Filppulan ja Pukkilan koulujen yhteydessä on leikki-paikka ja ken�ä, joita oli merki�y vaisus� tutkimuk-sessa tärkeänä paikkana. Työryhmä poh�, onko Filppulan ja Pukkilan koulua ja ulko�loja hyödyn-ne�y harrastuspaikkana rii�äväs�. Pohdi�in myös, löytävätkö lapset pohjoisilta asuinalueilta hyvät yh-

5. Liikkuva elämäntapa – kehittämistarpeet Kauhajoella

teydet omaehtoista, seikkailuhenkistä arkiliikuntaa tukeville viheralueille?

Lasten ja varsinkin poikien arkiliikunnan lisäämises-sä on hyvä seurata kiinnostustrendien muutoksia. Tällä hetkellä parkour (eräänlainen kaupunkieste-juoksu), skei�aus (rullalautailu), skoo�aus (potku-lautailu), temppupyöräily, streetdance (katutanssi) ja frisbeegolf herä�ävät kiinnostusta pojissa. Ne innostavat omaehtoiseen liikkumiseen ja ovat oiva sosiaalisuuden muoto. Tällaisiin innostusaaltoihin liikuntamuodoissa voi vastata myös pienimuotoisil-la rakenteilla, joiden rakentamisessa ja välineistön hankkimisessa asukkaiden omaehtoinen ak�ivisuus sekä yhteistyö yhteisöjen kanssa voi tuo�aa merkit-täviä tuloksia.

Lasten arkiliikunnassa ja liikkumisvapauksissa ovat keskeisessä asemassa hyvät kevyenliikenteen liik-kumisrei�t sekä lasten ja vanhempien asenteet. Kauhajoen keskustassa on teiden varsilla kevyen-liikenteen väyliä kohtuullisen hyvin. Paranne�avia kohteita tunniste�in muutama, kuten Rahikka�en ylitys Lus�lan�eltä. Lus�lan�e kaipaa myös pyörä-�en lisääntyvän koululaisliikenteen turvaksi. Oma-ehtoinen liikkuminen on valinta, jonka tekevät las-ten ohella vanhemmat.

Edistää Estää Lupa olla, tehdä ja liikkua (liikkumislisenssit) Rajoitukset liikkumisessa ja tekemisessä

Lyhyt matka kouluun, harrastuksiin, ystävien luo Pitkä matka kouluun, harrastuksiin, ystävien luo

Nuorille sopivaa tekemistä (tarjoumat) Tekemisen puute – ympäristö ei innosta

Turvallisuus Turva�omuuden tunne

Hyvät kevyenliikenteen yhteydet ja valaistus Turva�oman oloiset liikenneväylät

Tekijöitä, jotka edistävät tai vähentävät lasten liikkuvaa elämäntapaa

Keskustan tärkeimpien, koululaisten suosimien liikkumisrei�en tulee olla turvallisia. Kuvassa Lus�lan�en ja Rahikka�en risteys, joka on haasteellinen �enylitys erityises� silloin, kun näkyvyys on huono.

Tatu Siltanen / KKS


Työryhmän huomioista keskeisimmät ovat:

1. Liikkumisvapaus ja -velvollisuus nojautuu arjen valintoihin.

Lasten ak�ivisen elämäntavan tukemisessa ovat keskeisessä asemassa liikkumisvapau-det. On tärkeää, e�ä vanhemmat kannus-tavat lapsiaan kulkemaan koulu-, harras-tus- ja kyläilymatkat omatoimises�.

2. Kevyenliikenteen solmukoh�en turvalli-suus on keskeistä.

Liikkumisvapaudet nojautuvat pitkäl� riit-tävän turvallisiin kevyenliikenteen kulkuyh-teyksiin. Keskeisimpien turva�omiksi koet-tujen solmukoh�en ongelmia tulisi ratkais-ta ripeäs�, esimerkiksi Rahikka�en ylitys Lus�lan�en kohdalla. Pyöräteiden kunnos-ta tulee pitää hyvää huolta. Merki�äviä pa-rannuksia turvallisuuteen on onneksi tehty hiljan mm. Aronkylässä ja Aninkujalla.

3. Omaehtoisen liikunnan mahdollisuuksia lähelle asuinalueita.

Ak�ivista elämäntapaa tukevat myös asuin-alueiden lähelle sijoi�uvat, tekemiseen houku�elevat viherympäristöt ja järjeste-tyt ak�vitee�t. Tulosten perusteella ydin-keskustan harrastuspaikat ovat ak�ivisessa käytössä, mu�a lähempänä asuinalueita ja kylissä sijaitsevien harrastuspaikkojen käy�öä voisi tehostaa. Tulosten perusteel-la omaehtoista liikuntaa on asuinalueilla vähän, ja herää kysymys, onko asuinalu-eilla omaehtoiseen liikkumiseen kannus-tavia paikkoja. Erityises� Filppula-Toivakan alue�a tulee tarkastella lähemmin, ja var-mistaa, e�ä alueen viherympäristöt palve-levat lasten omaehtoisen liikkumisen tar-peita. Kalkunmäen suunnalla tulee poh�a, onko alueelle suunna�avissa enemmän ohja�ua harrastustoimintaa.

3. Liikuntapaikkoja kylille, huomio välimat-koihin

Tutkimusten mukaan ak�ivisen elämänta-van ylläpitäminen vaikeutuu, kun etäisyy-det palveluihin kasvavat. Erityisessä ase-massa tässä ovat maaseutu ja sivukylät, joilla palveluja karsitaan voimakkaas� ja asioiminen sekä koulussa käyminen tu-keutuvat en�stä enemmän autoiluun. Si-vukylät vaa�vat erityistä tarkastelua; mitä harrastustoimintaa on tarjolla sivukylissä asuvien lasten ja nuorten lähellä. Kylien ydinpaikoilla tulisi olla sekä omaehtoiseen liikuntaan ja kohtaamiseen houku�elevia paikkoja e�ä ohja�ua harrastustoimintaa. Marke�a Nummijärvi



Tatu Siltanen / KKS


Keskeiset, mo�voituneimmat toimijat lii-kuntamahdollisuuksien ylläpitämiseen löy-tynevät kylistä. Keskustan kehi�ymisessä tulee kiinni�ää huomiota siihen, e�ä vä-limatkat asumisympäristöjen ja palvelujen välillä ovat rii�ävän lyhyitä.

4. Välitunteihin vauh�a

Viihtyminen kouluissa on ikuinen kehi�ä-misen kohde. Kauhajoella on viime vuosi-na panoste�u paljon koulukiinteistöihin, ja esimerkiksi yläkoululaisten kouluolosuh-teet ovat kohentuneet tutkimuksen toteu-tusaikana selväs� koulun muute�ua uusiin �loihin. Myös KiVa-koulu-toiminnalla on olete�avas� ollut myönteisiä vaikutuksia kouluviihtyvyyteen. Välitun�ak�ivisuuden mahdollisuudet ovat kohentuneet. Myös yläkouluikäisten välitun�liikunta on hou-ku�elevaa, kun siihen tarjoutuu ikäkauteen sopivat mahdollisuudet. Välitun�liikunnan ansiosta tunnitkin sujuvat paremmin. Vä-litun�toiminnan järjestäminen nuorten innostuksen aiheisiin vastaten voi lisätä kouluviihtyvyy�ä, kehi�ää taitoja, au�aa keski�ymään tunneilla ja ehkäistä ongel-mia. Siksi työryhmä kannustaa kouluja mo-nipuolisten välitun�ak�vitee�en järjestä-miseen. Nyt muodissa olevia ak�vitee�eja ovat mm. temppupyöräily ja potkulautailu olosuhteisiin sovitetulla radalla, frisbee-golf, parkour, karaoke ja bändisoi�o.

5. Vesi virkistää, joelle onkimaan

Vesielemen� tarjoaa usein lisäarvoa vir-kistykseen. Kauhajoen halki virtaavaan jo-keen sisältyy myönteisiä mahdollisuuksia, mu�a kyselyssä jokivarsi ei kuitenkaan kohonnut merkitykselliseksi ympäristöksi. Joen virkistyspoten�aalin nostaminen hyö-dy�änee myös nuoria.

6. Digiaika valjaisiin

Nuorison liikkuvaa elämäntapaa uhkaa jossain määrin mediaelämäntapa. Sähköi-set mediat voidaan kuitenkin myös valjas-taa liikkuvan elämäntavan kannus�meksi. Esimerkkejä tästä ovat mm. liikkumista vaa�vat pelit, kuten Wii, ajankohtaisista liikuntatapahtumista �edo�ava Facebook-ryhmä sekä Bendigon mallin mukaiset, fyy-siseen ympäristöön linki�yvät Internet-pe-lit. Mediat vaa�vat kehityksen seuraamista siten, e�ä muo�en luoma mo�voituminen saadaan hyödynne�yä, kun se on vielä ajankohtaista.

Tatu Siltanen / KKS

Tatu Siltanen / KKS


Kokonaisvaltainen hyvinvoin�

Työryhmä havaitsi aineistoja tarkastellessaan, e�ä Kauhajoen lasten ja nuorten hyvinvoin��edot nos-tavat liikunnan ja ympäristön laadun ohella esiin eräitä huolestu�avia aiheita. Ak�ivinen, liikkumi-seen kannustava elämäntapa voi olla apuna näiden haasteiden selä�ämisessä, mu�a lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen edel-ly�ää muitakin määrä�etoisia toimia kuin liikunnan edistämisen.

Lasten ja nuorten alkoholin käy�ö on saanut Kau-hajoella huolestu�avat mi�asuhteet. Tilastojen mukaan yläasteikäiset nuoret juovat alkoholia hu-maltuakseen selväs� enemmän kuin koko maan nuoret tai vastaavan kokoisten kaupunkien nuoret keskimäärin. Tilanne on nähtävä vakavana ja poh-di�ava keinoja juomiskul�uurin vähentämiseen. Työryhmän mielestä �lasto�edot tulee tuoda esiin mm. vanhemmille koulujen vanhempainilloissa. Alkoholin käy�öön tulee puu�ua myös alaikäisille tarkoitetuissa tapahtumissa.

Mielenterveysongelmat näkyvät Kauhajoen �las-toissa niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin ikäryh-missä. Tilastot tulee avata siten, e�ä ongelmaa voi-daan tarkastella yksityiskohtaises�. Tarkastelussa tulee selvi�ää, minkä tyyppisiä mielenterveysongel-mia esiintyy erityisen paljon Kauhajoella, miten ikä lii�yy ongelmiin, mitkä tekijät ovat johtaneet mie-lenterveysongelmiin ja ovatko palvelut oikeanlaisia ja tehokkaita. Mielenterveysongelmien ennaltaeh-käisyä saadaan kohdenne�ua tehokkaammin, kun ongelma tunnetaan rii�ävän yksityiskohtaises�.

Nuorisotyö�ömyys on Kauhajoella verrokkikun�a korkeampi. Työ�ömyyden torjumiseksi tulee kehit-tää keinoja työnantajaryhmien kanssa.

Lasten ja nuorten elämässä vanhempien ja kas-vatukseen osallistuvien aikuisten rooli on tärkeä. Vanhemmuu�a voidaan tukea ja vahvistaa siten, e�ä muun muassa kasvatukseen lii�yvistä yleisistä haasteista ja myönteisistä keinoista vastata niihin puhutaan enemmän vanhempain illoissa, kasvatus-keskusteluissa ja amma�kasva�ajien keskuudessa. Lasten ak�ivisen ja terveen elämän tukemisessa tärkeitä tekijöitä ovat sekä vanhemmilta saadut liik-kumisluvat e�ä rajat ja huolenpito. Myös vanhem-pien oma esimerkki elämäntavoissa on tärkeää.

Elämäntapaohjauksessa keskeisin ryhmä näy�äisi �lasto�etojen valossa olevan amma�oppilaitosten opiskelijat, joiden tupakoin�, alkoholin käy�ö, vä-häinen liikunta ja lai�omien päihteiden kokeilut ko-rostuvat �lastoissa. Työryhmä poh�, onko ammat-�oppilaitosten nuorille tarjolla heitä houku�elevia liikunta-ak�vitee�eja? Toisaalta elämäntapaohja-usta tarvitaan myös aikaisemmin, ennen kuin tavat lähtevät kehi�ymään epäterveeseen suuntaan.


Vastuuta kaikille

Työryhmä muistu�aa kaikkia lasten ja nuorten elämän edellytyksiä rakentavia tahoja mahdolli-suuksistaan edistää hyvinvoin�a oman toimintansa avulla. Muis�listaan koo�in seuraavia eri toimijoil-le yksilöityjä asioita:

Koulut: Koulujen ympäristöjen kannustavuus liikkumiseen, koulukiinteistöjen hyödyntäminen vapaa-ajan ak�viteeteissa, välitun�ak�vitee�t, liikuntakerhot koulun jälkeen ja koulunkäynnin innostavuus.

Tekninen toimi: Kevyen liikenteen rei�en ja väy-lien suunni�elu, rakentaminen ja ylläpito, omaeh-toisen liikunnan mahdollisuuksien huomioiminen puistoja muilla julkisilla alueilla, resursseja ei saisi karsia liikaa.

Lasten huomioiminen päätöksen teossa ja suun-ni�elussa. Nuorten tärkeiksi kokemien paikkojen, kuten Räimiskä, Virkku, Sotka ja urheilualueet, huomioiminen kunnan kehi�ämisessä.

Liikuntapaikat keski�yneitä – pienilläkin resurs-seilla liikuntaan innostavia paikkoja lähemmäksi asuinalueita – Filppula-Toivakka ja Kalkunmäki esim. BMX, frisbeegolf – ja olemassaolevien ak�i-visempaa hyödyntämistä.

Niitä asumisympäristön tekijöitä, jotka näy�ävät lisäävän lasten ja nuorten hyvinvoin�a ja liikkumis-ta, tulee pyrkiä lisäämään ympäristön kehi�ämi-sessä, mm. maankäytön suunni�elussa. Tällaisia ovat lyhyet matkat palveluihin (sopiva �iveys), hyvät yhteydet viherympäristöihin, omaehtoi-seen liikkumiseen kannustavat viherympäristöt ja harrastuspaikat sekä yhteisöllisyy�ä ja liikku-mislisenssejä vahvistava turvallisuus. Tärkeimpien liikkumisrei�en turvallisuus ja sujuvuus huomioi-tava mm. yleis- ja asemakaavoituksessa. Erityises� huomioitavia paikkoja ovat Aninkujan, Rahikka�en, Puisto�en, Savikylän�en ja kt 67:n ylitykset.

Vanhemmat: Kuskauskul�uurin väl�äminen, las-ten kannustaminen omaehtoiseen liikkumiseen, rajat mediaelämäntavalle ja alkoholin käytölle, oma esimerkki liikkuvasta elämäntavasta.

Yhteisöt: Oma ak�ivisuus vapaamuotoisten liikun-taharrastusten järjestämisessä.

Yhdistykset/kolmas sektori: Erilaisten ryhmien huomioiminen harrastusvalikoimassa, harrastus-tarjonnan ulo�aminen lähelle asuinalueita ja kyliä, liikuntaan lii�yvien muo�virtausten seuraaminen ja hyödyntäminen liikuntapalveluiden tarjonnas-sa, liikuntahankkeiden yhteisörahoitus, erityises� poikia innostavien liikuntamuotojen tarjonta moni-puolisena, sillä pojat liikkuvat nyt vähemmän.

Yritykset: Nuorille töitä.

Työryhmän tekemiä huomioita

• 4H-yhdistys suunni�elee rakentavansa Toivak-kaan monitoimipuiston, joka palvelisi lapsia ja nuoria, mu�a rahoitus ei ole vielä selvä.

• Filppulan koulun muutosvaiheessa on toivot-tu, e�ä koulun sali säilyisi iltaharrastusten pi-topaikkana.

• Sivukoulujen lakkautuessa myös 3. sektorin toimintamahdollisuudet kaventuvat, sillä kou-lut ovat olleet toiminnan �loina. Haja-asutus-alueilla on heikos� ohja�ua liikuntatoimintaa. 4H tarjoaa nuorille ja lapsille harrastusmah-dollisuuksia kylillä (Saha, Jokimäki, Hangasky-lä, Päntäne, Nummikoski, Äijö ja Lus�la), sa-moin seurakunta.

• Nummijärvellä on talvella latuja, ampumara-ta nykyään vähällä käytöllä. Myös Hyypässä ja Laitasaaressa on ladut. Näilläkin kohteilla olisi hyvä nähdä ohja�ua toimintaa.

• Kainastolla on koulun liikuntasali ahkerassa käytössä, Päntäneellä ak�ivisuus vaihtelevaa, siellä on hyvät liikunta�lat, ken�ä ja jäärata.

• Pukkilan piha-alue on erityises� pienempien lasten käytössä. Talvella jää houku�elee luis-telijoita.

• Liikuntamaksut pitäisi saada pysymään koh-tuullisena. Toisaalta maksukykyiset asukkaat ovat valmiita satsaamaan lastensa harrastuk-siin rahaa. Liikunnan harrastamiseen löytyy kaikkien kukkarolle sopivia vaihtoehtoja.

• Voisiko ongintatoimintaa saada elpymään joen varressa. Sammallahden niemen soisi kunnoste�avan. Jokivarren maanomistajille raivaustalkoot.

• Pojille ak�vitee�eja, isien ak�voin� kylissä (mm. Nummijärvellä omaehtoista lennokki- ja airso�-toimintaa). Helluntaiseurakunnalla on ollut eri�äin suosi�u seikkailukerho.

• Kauhajoella on ns. erkosoutulai�eet, joista ovat tykänneet monen kokoiset käy�äjät. Lait-teita käytetään lähinnä liikuntatunneilla.

• Par�olaiset järjestävät harrastustoimintaa, joka voi olla hyvä vaihtoehto myös niille, jotka eivät innostu liikuntatarjonnasta.

• Digiaikaa tulisi voida hyödyntää liikuntahar-rastuksessakin, mm. Wii.


Monella taholla ak�ivisuu�a

Urbaani arki Kauhajoella -hankkeessa pyri�in etsi-mään keinoja edistää lasten liikkuvaa elämäntapaa ja tervey�ä tutkimus�etojakin hyödyntäen. Työ-ryhmä toivoo, e�ä liikkuvaa elämäntapaa tukeva työ jatkuu ja esille tuotujen tarpeiden täy�ämiseen tartutaan vireäs�. Hyvät esimerkit saavat lumipal-lot kasvamaan. Kiitosta ja kannustusta voidaan jo jakaa monelle taholle, seuraavassa esimerkkejä.

Liikunnan edistämiseen tähtäävällä työllä on Kauha-joella pitkät perinteet. Urheiluseurat ovat tehneet vuosikymmeniä korvaamatonta työtä harrastus-mahdollisuuksien tarjoamisessa, ja toiminta jatkuu. Urheilua varten ylläpide�ävät liikuntaympäristöt ovat Kauhajoella hyvät. On oleellisen tärkeää, e�ä vapaaehtoisilla vetäjillä ja varainkerääjillä rii�ää jatkossakin voimavaroja ylläpitää urheiluseurojen toimintaa.

Seurakunta, 4H-yhdistys ja kyläyhteisöjen innosta-jat täydentävät mallikkaas� urheiluseurojen tarjo-amaa valikoimaa erityises� sivukylillä. Kaupungin taloudellisten voimavarojen ja seuroihin sitoutu-neiden vapaaehtoisvoimien niukentuessa yhteisö-jen oman ak�ivisuuden merkitys korostuu. Yhteisöt voivat saada nykyään itsenäises� taloudellistakin tukea hankintoihin mm. Leader-ryhmiltä (EU), ra-hastoilta ja miksei myös hyvään sijoi�avilta järjes-töiltä.

Hyvä esimerkki oma-aloi�eisen työn tuloksista ovat Nummijärven kyläyhteisön liikuntavälinehankinnat, kerhot sekä BMX- ja frisbeegolfradat ja luistelujään jäädy�äminen talkoovoimin vuoden 2014 aikana. Muissakin kylissä on kannustavia näy�öjä ak�ivi-suudesta, mm. kävelypolkuja on peruste�u, latuja ylläpide�y, urheilutapahtumia järjeste�y ja kam-panjoitu säännöllises� pyöräilyn puolesta. Jos ur-heiluseurojen, kaupungin tai seurakunnan palvelut

eivät ulotu omaan asuinyhteisöön tai eivät vastaa kaikkia tarpeita, täytyy yhteisöjen lisätä liikunta-ak�vitee�ejaan omatoimises�. Lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan luomisessa keskeisessä roolissa ovat luonnollises� vanhemmat.

Tärkeimpien kevyenliikenteen rei�en turvallisuu�a kehitetään jatkuvas� keskustaajamassa. Hankkeen aikana koululaisten rei�en turvallisuu�a lisä�in kolmella merki�ävällä toimenpiteellä, joiden tarve tuli esiin hanketyössäkin: Aninkujalle rakenne�in korote�u suoja�e koulukeskuksen kohdalle, Aron-kylään rakenne�in alikulkutunneli kanta�e 67:n ali ja Puisto�elle rakenne�in suoja�esaareke hel-po�amaan vilkkaan �en ylitystä. Kevyenliikenteen mahdollisuuksien parantamiseksi tehty työ jatku-nee edelleen resurssien sallimissa rajoissa.

Myönteinen signaali on myös koulujen, erityises� koulukeskuksen välitun�liikunnan tarjonnan moni-puolistuminen. Hankeryhmä sai kuulla, e�ä yläkou-lun muute�ua uusiin �loihin ovat yläkoululaisetkin käy�äneet ahkeras� ulkoalueiden liikuntavälineitä ja lähiliikuntapaikkaa, ja tuntuman mukaan tämä on parantanut keski�ymistä tunneillakin. Koulujen tulisi mahdollistaa ulkoalueiden tarjonnan hyödyn-täminen täysimi�aises� turhia rajoi�eita väl�äen.

Arkiliikunnassa tärkein tekijä on omaehtoinen liik-kuminen paikasta toiseen. Pyöräilyn ja kävelyn ar-vostusta tulisikin ylläpitää yhteisvoimin, erityises� meidän vanhempien keskuudessa.

Urbaani arki Kauhajoella -hanke kii�ää tukijoitaan ja yhteistyökumppaneitaan, erityises� Kauhajoki-Seuraa, Lions Club Kauhajokea, Kauhajoen kaupun-kia hallintokun�neen, LLKY:ää, ev.lut. seurakuntaa, 4H-yhdistystä, Kauhajoen Karhua, Aalto-yliopiston Urbaani arki -tutkimusryhmää sekä Kauhajoen Ka-meraseuraa.



urbaani arki kauhajoella - kauhajoki- kauhajoki · fagerholm 2013). tulosten mukaan lapselle hyvä...

Documents