6/201 4 • www.ulkomatala.net • 31 .1 2.201 4

Teemanumero

Tallink 25 vuotta

Matkakertomus:

Tallinkin laivoilla Riikaan

Uusi laiva Helsinki-Tallinna-linjalle?

Vana Tall inninura kolmella merellä

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

TÄMÄN lehden ilmestyessä on vuoden viimeinen päi-vä ja täten yksi vuosi ohitse. Pal jon on ehtinyt tapah-tua ja vuoden aikana on tullut koettua kaikenlaista,varmasti itse kukin tahollaan.

Ulkomatalal le vuosi on ollut monella tapaa menestyk-sekäs. Uusittu lehden taitto otettiin käyttöön viimevuodenvaihteessa, mikä mahdoll isti lehden viemisenperinteisen pdf-lehden lisäksi myös Issuu-alustal le. Ul-komatalasta ja Issuusta onkin tul lut lyömätön parival-jakko, joka on laajentanut lukijakuntaamme entistälaajemmalle.Vanhalle lukijakunnalle Issuu-lehti on tokimukava, uusi ja miel lyttävä vaihtoehto lukea lehteä. Is-suu-lehti on myös sellainen, mil laisena toimittajat”ovat sen ajatel leet”. Siksipä, jos et ole vielä tutustu-nut tähän vaihtoehtoon, tee se nyt (jos et sitä jo par-aikaa tee)!

Uudet kotisivut aukesivat myös tämän vuoden aikanavanhojen mentyä ”käyttökelvottomiksi”. Niinpä myösUlkomatalan pääsivusto sai nyt upean ja uudistetun il-meen. Olemme tietysti jatkaneet myös laatuun täh-tääviä toimenpiteitä, jonka ansioista teil le lukijoil le ontarjol la entistäkin monipuolisempia ja laadukkaampiaartikkeleita merenkulun kaikilta osa-alueilta.

Laivamaailmassa mennyt vuosi on mennyt odottele-vissa tunnelmissa. Ensi vuoden haasteita ei vielä ku-kaan osaa varmasti arvioida. Niinpä tämä vuosi on

lähinnä mennyt valmisteleviin töihin. Tämän vuodenaikana esimerkiksi Sil ja Symphony ja Sil ja Serenadekävivät läpi historiansa suurimmat uudistukset. MyösViking Line uudisti esimerkiksi Cinderellaa, ja vuo-denvaihteessa Eckerö Linen Finlandia viedään telakal-le, jonka aikana myös siel lä tehdään muutoksia sisäti-loihin, jotta laiva palvelisi asiakkaitaan paremmin.

Sitten vielä tämän lehden sisältöön. Kuten varmastiolette jo huomanneet, kyseinen lehti on Tall ink 25vuotta -juhlanumero. Tämä 25 vuotta sitten sosial is-tisessa Virossa toimintansa käynnistänyt varustamoon nyt kasvanut jo neljännesvuosisadan ikäiseksi. Sa-malla siitä on tullut pohjoisen Itämeren lauttal i iken-teen ehdoton valtias.Tässä teemanumerossa käymmeläpi kaikkea sitä historiaa, joka tämän takana on, jaluonnoll isesti myös tätä päivää ja sitä, mitä Tall inkil latulevaisuudessa edessään on.

Toivottavasti nautitte lehdestä ja sen sisäl löstä. Näinvuoden päätteeksi haluan taas henkilökohtaisesti kiit-tää muuta toimitusta ja vuoden aikana lehdenteossaavustaneita hyvästä ja menestyksekkäästä vuodesta.Hyvää ja onnell ista uutta vuotta kaikil le lukijoil le!

Pääkirjoitus

Ulkomatalanmenestyksekäs vuosi

TOIMITUS

Päätoimittaja: Lassi LiikanenToimittajat: Kalle Id, Jussi Littunen, SergeiPennonen ja Oll i TuominenTaittaja: Kalle Id

Vierailevat toimittajat: Sami Koski, JukkaKoskimies ja Tuomas Romu

Toimituksen sähköpostiosoitteet ovat muotoaetunimi.sukunimi@ulkomatala.net

KIITOKSET

Jukka Koskimies ja Juhani Mehto

KUVIA TÄHÄN NUMEROON TOIMITTIVAT

Gary Andrews, Krzysztof Brzoza, GerolfDrebes, Jukka Huotari, Sami Koski, JukkaKoskimies, Eerik Laine, Marko Laine, JuhaniMehto,Wim van der Moolen, Bruce Peter,Timo Selkälä, Pär-Henrik Sjöström, MarkoStampehl, Eemil Valkama, ja RamiWirrankoski

Lehti on julkaistu Internetissä ilmaisena31 .1 2.201 4. Julkaisijana toimii Ulkomatala-verkkolehti ja sen toimitus. Lisätietoja:www.ulkomatala.net

6. vuosikerta

TEKIJÄNOIKEUDET

Kaiken lehdessä olevan materiaal intekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöil le.Ulkomatala säilyttää kaiken sil le tarjotunmateriaal in ja on oikeutettu muokkaamaansekä uudelleenjulkaisemaan materiaal iajulkaisutavasta riippumatta. Ulkomatalassajulkaistujen artikkeleiden julkaisuun muuallatulee pyytää lupa Ulkomatalan toimitukselta.Tarkemmat ehdot löydät Ulkomatalanverkkosivujen Info-osiosta.

2

3

Ulkomatala 6/201 4

SisällysKannessa: Tallink valitsi LNG:nTall ink solmi joulukuussa esisopimuksen Meyer Turun kanssauuden, nykyisiä suuremman nopean aluksen rakentamisestaHelsingin ja Tall innan välisel le l injal le. — Sivu 4

Neljännesvuosisata pähkinänkuoressaTall inkin tähänastinen historia yhdellä aukeamalla. — Sivu 6

Tallinkin talousahdinko ja -nousuVuonna 2009 Tall ink tasapainoil i kuilun partaal la. Viidessä vuo-dessa varustamo on päässyt takaisin nousu-ural le. — Sivu 8

Tallinkin laivasto 1 .1 .201 5Tall inkin omistuksessa olevat alukset ensimmäisen 25-vuotis-kauden lopussa. — Sivu 1 2

Itämeren suurimman tarinaKatsaus Tall inkin historiaan vuodesta 1 989 aina nykypäiväänsaakka. — Sivu 1 6

Kannessa: Dana Reginan 40 vuottaTall inkin pitkäikäisin lautta ehti l i ikennöidä uransa aikana niinPohjanmerellä, Itämerellä kuin Välimerelläkin. — Sivu 28

Baltic Princess – lohkoista laivaksiJukka Koskimies seurasi Baltic Princessin rakennusprosessiaHelsingin telakan liepeiltä vuosina 2007-2008. — Sivu 34

Risteilylautoista majoituslaivoiksiKolme Tall ink Gruppin omistamaa matkustaja-autolauttaa onrahdattuna majoituslaivoiksi. — Sivu 38

Superfastit Irlanninmerellä ja KanadassaTall inkin omistamat kolme Superfast-lauttaa ovat osoittautu-neet toimiviksi laivoiksi rahtaajiensa laivastoissa. — Sivu 41

PolferriesTallinkille?Myynnissä oleva puolalaisvarustamo kiinnostaa myös Tall inkia.— Sivu 43

Kannessa: Tallinkin kyydissä RiikaanTall ink on jo yli viiden vuoden ajan li ikennöinyt TukholmastaRiikaan. Sami Koski raportoi kolmelta eri matkaltaan laival laLatvian pääkaupunkiin. — Sivu 44

LokikirjaMerenkulun tärkeimpiä tapahtumia marras-joulukuulta 201 4.— Sivu 50

4

Kannessa: Romantika. Kuva: Magnus Rietz/ASTall ink Grupp

Tällä sivul la: Newbuilding (AS Tall ink Grupp) , Vana

Tallinn (Rami Wirrankoski) , Baltic Princess (Jukka

Koskimies) , Stena Superfast VIII (Timo Selkälä)

28

34

41

TEKSTI:OLLI TUOMINEN

TALLINK GRUPP ja Meyer Turku allekirjoittivat 1 1 .1 2.aiesopimuksen uutta lauttasukupolvea edustavan no-pean aluksen rakentamisesta. Toteutuessaan kyseessäolisi Tall inkin ensimmäinen LNG-käyttöinen alus. Hel-sinki-Tall inna -reitil le suunniteltu alus on 230 mil joo-nan euron arvoisena selvästi Tall inkin aiemmin tilaa-mia Shuttle-aluksia Staria ja Superstaria kall i impimutta toisaalta myös merkittävästi suurempi niinbruttovetoisuuden kuin pituuden puolesta. Oheisestataulukosta voi verrata alusten keskinäisiä suhteitatarkemmin.

Tall inkin tulevan toimitusjohtajan, nykyisin talousjoh-tajana työskentelevän Janek Stalmeisterin mukaan uu-si laiva nostaa Tall inna-Helsinki -reitil lä matkustaja- jarahtil i ikenteen palvelutasoa. Uusi alus tuo varmastihelpotusta nyt ajoittain val l itsevaan kapasiteettipulaanniin matkustajatilojen kuin rahtikapasiteetin osalta,

mikäli uusi alus saadaan aikataulutettua kaikkein kysy-tyimmil le lähdöil le.

Matkustajapaikkoja uudelle alukselle tulee 2800, mikäon sekin merkittävästi enemmän kuin nykyisil läShuttle-aluksil la, joil la korkein matkustajamäärä on1 900 ja 2 080 väli l lä. Myös hyttejä on uudelle Shutt-lel le luvassa.Tall ink-konsernin viestintäjohtajan LuuleaLäänen mukaan yhtiö ei vielä kerro tarkemmin aluk-sen kapasiteetista ja hyttien määrästä.Tall ink ja MeyerTurku jatkavat neuvotteluja lopull isen sopimuksen jarahoitusjärjestelyjen tekemiseksi, ja tavoitteena onsolmia varsinainen sopimus lähikuukausien aikana.Läänen mukaan lisätietoja on luvassa varsinaisen ra-kennussopimuksen jälkeen.

Vihreitä arvoja

Tähän mennessä Itämerellä l i ikennöivistä aluksistaLNG:tä on käyttänyt polttoaineenaan vain vajaa kaksivuotta sitten valmistunut Viking Grace. Maakaasuntankkaus hoidetaan Gracen osalta Tukholmassa, jossaAGA hoitaa tankkauksen varta vasten Gracen tank-kausta varten suunnitel lul la Seagas-aluksella. Tall innas-sa polttoöljyn tankkausta hoitavat täl läkin hetkelläpienet tankkerit. Uuden aluksen polttoainetäydennyshoidetaan Läänen mukaan "siel lä missä siihen on par-haat olosuhteet". Uuden aluksen suunnittelussa ontiedotteen mukaan kiinnitetty erityistä huomiota"kaikkien päästöjen vähentämiseen, jätteiden määränpienentämiseen sekä kierrätyksen hyödyntämiseen".Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, selvinnee aikanaan.

4

Autolautat

Tallink valitsi LNG:nTallink yllätti joulukuussa kaikkijulkistamalla aiesopimuksen uu-den nopeakulkuisen lautan raken-tamisesta Meyer Turun kanssa.YmpäristöasioissaTallink ottaa uu-den suunnan, sillä uusi alus käyttääpolttoaineenaan nesteytettyämaakaasua.

Meyer Turulle tilauksella on suuri merkitys, sil lä se onensimmäinen telakan saama tilaus uusien omistajienaikana. Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyerolikin syystä tyytyväinen tilaukseen: "Aiesopimus ontärkeä Meyer Turulle sekä koko suomalaisel le laivan-rakennusklusteril le, si l lä uuden prototyyppilautan ra-kentaminen antaa meil le erinomaisen mahdoll isuudensoveltaa edelleen kehitettyjä suunnittelu- ja raken-

nustapoja”. Tilaus tuo toteutuessaan telakalle töitä2 000 henkilötyövuoden verran.

Helsingin Sanomat uutisoi 22.1 2., että Länsisatamanuuden matkustajaterminaalin (josta raportoimme Ul-komatalan viime numerossa) rakennustöitä kiirehdi-tään niin, että uusi terminaali ol isi käytössä uuden lai-van valmistuessa. □

5

Uudisrakennus

Valmistumisvuosi: 201 7Bruttovetoisuus: 49 000Pituus: 21 2 mMatkustajamäärä: 2 800

Superstar

Valmistumisvuosi: 2008Bruttovetoisuus: 36 277Pituus: 1 77 mMatkustajamäärä: 2080

Star

Valmistumisvuosi: 2007Bruttovetoisuus: 36 249Pituus: 1 86 mMatkustajamäärä: 1 900

Fakta: Tallinkin nopeat alukset

Kuva: AS Tall ink Grupp

6

Autolautat

NeljännesvuosisatapähkinänkuoressaTallinkin historian keskeisettapahtumat yhdellä aukea-malla. Koonnut Kalle Id.

Suomen lipun alla l i ikennöivä Tall inkaloittaa matkustaja-autolauttal i ikenteenHelsingistä Tall innaan tammikuussa.

Transestonia avaa Helsinki-Tall inna-Aarhus-rahtil injan. Saint Patrick I I rahdataan IrishFerriesiltä talvikausiksi 1 992-93 ja 1 993-94.

Tall inkista tulee ESCO:n tytäryhtiö.

Tall ink ajaa karil le Kustaanmiekassa.Tall ink-varustamon ensimmäinen uudisrakennus,kantosiipialus Jaanika, aloittaa l i ikenteen.

Enn Pant Hansateen toimitusjohtajaksi.Meloodia rahdataan ESCO:lta. Inrekojättää Tall ink-yhteistyön jaVana Tall inn,Liisa, Laura sekä Jaanika jättävät Tall inkinlaivaston.Tall ink vedetään liikenteestä.

Vana Tall inn palaa Tall inkin laivastoon.Fantaasia aloittaa l i ikenteen.

Ensimmäinen Tall inkAutoexpress-katamaraani l i ikenteeseen.

Tall ink ostaa Estl inen Tall inna-Tukholma-l i ikenteen ja rahtaa Regina Baltican sekäBaltic Kristinan. Georg Ots vedetäänliikenteestä.

Laevandusühisettevõte Tall ink perustetaanharjoittamaan autolauttal i ikennettäHelsingistä Tall innaan. Omistajina EstonianShipping Company (ESCO), PalkkiyhtymäOy,Tall innan satama ja Tall innan kaupunki.Rahtilautta Suurlaid aloittaa l i ikenteenensimmäisenä Tall inkin laivana.

ESCO:n Helsinki-Tall inna -laiva Georg Otssiirtyy Tall inkin laivastoon.

Tammikuussa ESCO ja Estonian New Line-nimellä operoiva Inreko perustavatEminre-tytäryhtiön, joka ottaa hoitaakseenmolempien varustamoiden lauttal i ikenteenTall ink-nimen alla. Näin Tall inkil le siirtyvätInrekon autolautta Corbiére sekä pika-alukset Liisa ja Laura.Toukokuussa InrekonhankkimaVana Tall inn aloittaa l i ikenteen, jaBalanga Queen avaa linjan Tall innastaTravemündeen.Vana Tall innin historiastavoi lukea lisää sivuilta 28-33. SyyskuussaEminre jaetaan:Tall ink-nimen allaharjoitettu Helsinki-Tall inna -l i ikennepäätyy uudelle Hansatee-varustamolle.Saksan-l i ikenne jää Eminrelle ja lopetetaanvuoden 1 995 alussa. Corbiére vedetäänliikenteestä.

Hansatee myydään Infotar-sijoitusyhtiöl le.Normandy rahdataan kesäkaudeksi 1 997.Tall ink Express I l i ikenteeseen. Paldiski-Kapellskär -l inja avataan MarineEvangelinel la (myöh. Kapella).

7

Tall inkAutoexpress 2 liikenteeseen.

Ensimmäinen uusi risteilylautta Romantikaliikenteeseen. Baltic Kristinan rahtauspäättyy.

Pietarin-l i ikenne lopetetaan.

Sil ja Europa siirtyy Tall inkin laivastoon,Baltic Princess Sil ja Linen laivastoon.Isabelle ostetaan. Sil ja Festival vedetäänliikenteestä.

Superstar ja Baltic Princess l i ikenteeseen.Lue lisää sivuilta 34-37. Galaxy siirretäänSil ja Linen laivastoon. Sil ja Festival Tall inkinlaivastoon. Superfast IX rahdataan MarineAtlanticil le; lue l isää sivuilta 41 -42. Super-fastVI I ja VI I I Helsinki-Rostock -l injal le.

SeaWind siirtyy Turku-Tukholma -l injaltaSuomenlahdelle Vuosaaren ja Tall innanväli l le.

Regal Star,Tall inkAutoexpress 3 ja Tall inkAutoexpress 4 ostetaan.Victoria Ivalmistuu. Fantaasia avaa Helsinki-Tall inna-Pietari -l injan.

Kuva: Kalle Id

Tall inkAutoexpress myydään. Fantaasiaavaa Tukholma-Riika -l injan. SuperfastFerriesin Hanko-Rostock -l i ikenne,mukaan lukien SuperfastVI I , SuperfastVI I Ija Superfast IX ostetaan. Galaxy valmistuu.Fantaasia vedetään liikenteestä. Sil ja Lineostetaan; Sil ja Serenade, Sil ja Symphony,Sil ja Europa, Sil ja Festival , SeaWind ja SkyWind Tall inkin omistukseen. Meloodiamyydään.

Superfastit Tall inna-Helsinki-Rostock-l injal le.Tall inkAutoexpress 3 ja 4myydään. Star l i ikenteeseen.Tall inkAutoexpress 2 ja SkyWind myydään.

Baltic Queen liikenteeseen. Regina Balticavedetään liikenteestä ja rahdataan ulos; luel isää sivuilta 38-40.Vana Tall inn vedetäänliikenteestä.

SuperfastVI I ja VI I I rahdataan Stena Linelle;Helsinki-Rostock -l inja lopetetaan. Luelisää sivuilta 41 -42. Kapella vedetäänliikenteestä.

Sil ja Festival ja Sil ja Europa rahdataanBridgemans-yhtiöl le majoituslaivoiksi; luel isää sivuilta 38-40. Esisopimus uudestaHelsinki-Tall inna -lautasta solmitaan MeyerTurun kanssa; lue l isää sivuilta 4-5.

Kuva: Marko Stampehl

Kuva: Tall ink Grupp/Magnus Rietz

8

Autolautat

Tallinkin talous-ahdinko ja -nousu

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

SUOTUISAN talouskehityksen mukana myös Virossapäämajaansa pitävä Tall ink kasvoi räjähdysmäistavauhtia 2000-luvun alussa. Neuvostojuuret omannut,aluksi pikkutekijänä nähty toimija kasvoi riskinotollamuutamassa vuodessa pohjoisen Itämeren hall itse-vaksi lauttaoperaattoriksi. Kasvulla ja riskinotolla olikuitenkin hintansa, joka realisoitui talouden ajautues-sa taantumaan ja lamaan vuonna 2008.

Baltian tiikeri: talouskehitys Baltiassa 2000-luvun alussa

Ymmärtääkseen, miksi Tall ink kasvoi niin hurjaa vauh-tia koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen,on hyvä peilata yleistä talouden kehittymistä Euroo-

2000-luvun alun nopean kasvunjälkeen Tallinkin taloustilanneajautui kaaokseen vuoden 2009 ai-kana. Nyttemin tilanne on kuiten-kin tasaantunut. Tässä jutussaluomme katsauksen siihen, mikäajoi Tallinkin ahtaalle vuonna 2009ja miten tilanne on kehittynyt senjälkeen.

9

passa ja erityisesti Baltiassa. Eurostatin tilastoista il-menee, että vuosina 2002-2007 Viron talouden keski-määräinen kasvuvauhti oli reilut 7,8 prosenttia. Tuollasamalla ajanjaksolla (2002-2007) EU-27 -jäsenvaltioi-den keskimääräinen talouskasvu oli vajaat 2,4 pro-senttia, ja 1 7 euromaan keskimääräinen talouskasvutuolla aikajaksolla jäi vajaaseen 2,0 prosenttiin. Näissätilastoissa kannattaa ottaa huomioon, että Viro laske-taan mukaan sekä EU-27 -jäsenvaltioihin että 1 7 eu-romaan joukkoon. Siitä huolimatta sen kasvuvauhtivuosittain ylitti selvästi kaksi edellä mainittua vertai-lutalousaluetta.

Baltian talouksia kutsuttiin syystäkin ”Baltian tiikerik-si”, nimitys jol la oli juurensa jo aiemmin muun muassaAasiassa ja Irlannissa, ja jonka tarkoituksena oli i lmen-tää talouden räjähdysmaista kasvuvauhtia. KaikissaBaltian talouksissa oli 1 990-luvun itsenäistymisten jäl-keen tehty radikaaleja, tehokkaaseen markkinatalou-teen tähtääviä reformeja. Julkisen sektorin koko näis-sä maissa on kaikissa verrattain pieni, julkinen kulutusselvästi esimerkiksi Pohjoismaiden tason alapuolel la,ansiotulojen verotuksessa on käytössä progressiivi-sen verotuksen sijaan tasavero, yritysverotuksessa onhuomattavia eroja esimerkiksi Suomeen nähden, janiin edelleen. Nämä talouksia avanneet reformit yh-distettynä yleislänsimaiseen luottohysteriaan tuottivat

Baltial le huikean talouskasvun. Siitä toimivat todistee-na esimerkiksi Maailman valuuttarahaston statistiikka,jonka mukaan vuosien 2000 ja 2007 väli l lä jokainenBaltian talous vähintään kaksinkertaisti bruttokansan-tuotteensa asukasta kohden.Virolaisten elintaso nou-si oltuaan vuonna 2000 40,1 % euroalueen keskitasos-ta vuoteen 2007 tullessa jo 64,8% euroalueen elinta-sosta.

Kaikissa Baltian maissa uskomaton bruttokansantuot-teen kasvu nostatti luonnoll isesti myös balttien elin-tasoa. Työttömyys väheni tasaisesti kaikissa maissa,mikä yhdistettynä talouden kasvuun ja työn kysynnänlisääntymiseen nostatti yleisesti palkkatasoa. Taloudetylikuumenivat, eikä kaikkein vähiten siksi, että myösBaltiassa alkoivat luottoon ja lainaamiseen perustuvatkulutusjuhlat. El intason nousu sai ihmiset sokeasti os-tamaan kall i ita kiinteistöjä ja autoja puhtaasti velaksi.Velkaa oli runsaasti saatavil la, koska pääasiassa poh-joismaiset finanssiyhtiöt haukkasivat yksi toisensa jäl-

Tallinkin talousahdingon suurimpana syynä oli lukuisten

uudisrakennusten tilaaminen 2000-luvun alun kasvuhuu-

massa. Kuvassa Tallinna-Tukholma -linjan uudisrakenteet

Victoria I ja kuvanottohetkellä vielä upouusi Baltic Queen.

Kuva: Kalle Id

keen baltialaisia finanssialan toimijoita kasvattaakseenliiketoimintojaan.

Talous kasvoi jaTallink sen mukana

Vuosi 2000 oli Tall inkil le merkkipaalu, sil lä varustamotilasi ensimmäisen uudisrakenteensa Aker Finnyard-sin Rauman telakalta. Uusi Romantika aloitti yhteensäseitsemän uudisrakenteen sarjan. Sitä seurasivat vuo-rollaan sisaralus Victoria I (2004), hieman kehitty-neemmät sisaret Galaxy (2006), Baltic Princess(2008) ja Baltic Queen (2009) sekä Helsingin ja Tall in-nan väliseen liikenteeseen suunnitel lut pika-aluksetStar (2007) ja Superstar (2008). Ital iassa Fincantierintelakalla rakennettua Superstaria lukuun ottamattakaikki alukset rakennettiin Suomessa Akerin/STX:ntelakoil la. Uudisrakenteiden lisäksi Tall ink laajensi laut-tadivisioonaansa hankkimalla omistukseensa vuonna2006 sekä Superfast Ferriesin Itämeren-l i ikenteen lai-voineen että Sil ja Linen koko toiminnan, lukuun otta-matta Helsinki-Tall inna -l injaa.

I lmeisesti rahoituslaitosten usko Tall inkiin nousuun olikova, sil lä rahoitus järjestyi uudisrakenteelle toisensajälkeen. Tall ink onnistui myös käyttämään luovia rat-kaisuja alusten rahoittamiseen, sil lä esimerkiksi BalticPrincessiä varten saatiin 25 mil joonan euron lainanEuroopan investointipankilta, jonka tarkoituksena oli”EU:n merisisäl i ikenteen kehittäminen”. Ehdottomastisuurimman osan luotoistaan uudisrakenteita vartenTall ink kuitenkin sai pääasial l isi lta rahoittajapankeil-taan.

Sil ja Linen ostamisen myötä Tall inkin velkataakka alkoiolla mil jardin euron luokkaa. Pelkästään Sil jan ja Su-perfastin ostamisesta syntyi reilusti yl i 700 mil joonaneuron lasku.Velkataakkaa kasvattivat entisestään vuo-sina 2006-2009 valmistuneet kolme Galaxy-luokanalusta, Star ja Superstar. Varustamotoiminnan lisäksi

Tall ink laajentui noina vuosina myös Tall innan ja Riianhotell ibisneksissä ja lähti mukaan Tall innan taksil i iken-teeseen.

Taantuma ajaaTallinkin luisuun

Kiihtynyt nousukausi ajoi Tall inkin kustannuksia ylös-päin. Erityisesti polttoaineen hintojen nousu oli tus-kall ista kaikil le Itämeren operaattoreil le. Samaan ai-kaan Tall ink joutui myöntymään ja korottamaan meri-miesten palkkoja 25 prosentil la pitkän kiistan päät-teeksi vuonna 2008. Kustannustaso oli siis nousussa,samaan aikaan kun maailmantalous osoitti suuntaaalaspäin.

Lauttavarustamoil le taantuma oli toisaalta myös posi-tiivinen asia. Taloustilanteen heikkeneminen vähensiöl jyn kysyntää ja ajan myötä laski myös sen hintaa,mikä heijastui suoraan positiivisesti varustamoihin.Epävarmat ajat saivat kuluttajat vähentämään pitkiälomamatkoja ja vaihtamaan ne lyhyisiin lomareissui-hin, kuten lauttaristeilyihin. Taantuma saikin Tall inkinmatkustajamäärät nousuun, mutta se näytti olevanosittain laiha lohtu talousongelmien joukossa.

Vuonna 2009 Tall inkin velka-ahdinko saavutti huip-punsa. Ratkaisu löytyi, kun neuvottelujen myötä saa-tiin aikaan sopu yhtiön rahoittajien kanssa: velkojalyhennetään vain ensimmäisen ja neljännen kvartaalinaikana (tuolloin Tall ink ei vielä käyttänyt normaalia1 2-kuukauden til ikautta). Tall ink sen sijaan lupasi kes-kittyä velanhoitokykynsä parantamiseen. Tuolloin Tal-l inkin lyhennykset olivat lähemmäs 1 00 mil joonaaeuroa vuodessa, mikä oli l i ikaa yhtiön tuloksenteko-kykyyn nähden.Vuonna 2009 Tall inkin til ikauden tulosvalahti lähes 1 0 mil joonaa euroa miinukselle, sil lä 63mil joonan euron toiminnall inen tulos ei riittänyt kat-tamaan 73 mil joonaan euroon nousseita rahoituskus-tannuksia.

Sopu helpottaa taloudellista tilannetta

Rahoittajien kanssa tehty sopu sekä muut toimenpi-teet tuloksen parantamiseksi auttoivat Tall inkin pin-nal le, ja vuonna 201 0 se ylsi 24 mil joonan euron voi-toll iseen tulokseen (verojen ja rahoituskustannustenjälkeen). Sen jälkeen tulos onkin ollut joka vuosi voi-toll inen, ja l i ikevaihtokin on kasvanut reilusti sittenvuoden 2009. Vuonna 201 1 Tall ink teki nettovoittoa(siis tulosta rahoituserien jälkeen) 38 mil joonaa eu-roa, vuonna 201 2 ennätyksell iset 56 mil joonaa euroa,notkahtaen hieman 43 mil joonaan euroon vuonna201 3. Vuoden 201 2 til ikaudelta Tall ink maksoi osak-keenomistaji l leen ensimmäiset osingot vuonna 2005tapahtuneen pörssiinl istautumisensa jälkeen, ja osinkoirtosi myös vuoden 201 3 tuloksesta.

Tallink Hotel Riga on yksi Tallinkin 2000-luvulla hankkimista

hotelleista. Kuva: AS Tall ink Grupp

1 0

Jos verrataan Tall inkin tämän päivän velkatilannettavuoteen 2009, on tilanne tyystin erilainen. Elokuun2009 lopussa yhtiöl lä oli pitkäaikaista velkaa 1 1 81mil joonaa euroa, josta pitkäaikaista pankkilainaa 1 1 34mil joonaa euroa. Syyskuun 201 4 lopussa konsernil laoli velkaa yhteensä 770 mil joonaa euroa, josta pitkä-aikaista pankkilainaa 61 1 mil joonaa euroa ja velkakir-joja 1 09 mil joonaa. Tall inkin velkataakka on siis pie-nentynyt viidessä vuodessa noin kolmanneksella. Ve-lanmaksukyky onkin ollut kohtalaisen hyvä ottaenhuomioon myös tehdyt investoinnit, esimerkiksi Isa-bellan osto vuonna 201 3 ja Sil ja Linen laivastoon teh-dyt uudistukset vuonna 201 4.

Jälkiviisaana voi todeta, että 2000-luvun aikana tehdytinvestoinnit ovat olleet onnistuneita. Asiasta voi tokiolla montaa mieltä. Kiistaton tosiasia kuitenkin on se,että Tall inkista on tullut pörssiyhtiö joka lyhentää vel-kojaan tasaiseen tahtiin, tekee voittoa ja tuottaa osin-koa omistaji l leen.

Epävarma tulevaisuus Itämerellä

Se, mitä tulevat vuodet Tall inkil le tuovat eteensä, onsen sijaan vaikeammin ennustettavissa. Pohjois-Euroo-pan varustamoita rasittavat vuodenvaihteessa voi-maan astuvat uudet rikkipäästöjä rajoittavat säädök-set. Nämä tulevat nostamaan polttoaineen hintaa ar-vioiden mukaan noin 25-30 prosenttia, mikä heijastuusuoraan liikenteen kustannuksiin. Jos tuotot (toisinsanoen lippujen hinnat, laivamyynti ja rahtihinnat) ei-vät nouse, on siitä aiheutuva lisälasku pois jo etukä-teen hieman laihoista voitoista.

Jo nyt Tall ink Grupp valmistautuu ensi vuoden haas-teisiin. Laivamyynnin parantamiseksi on tehty suuriainvestointeja Sil ja Linen laivastoon, erityisesti Sil ja Se-renadeen ja Sil ja Symphonyyn, jotka kävivät läpi yh-teensä yli 20 mil joonan euron arvoisen uudistuksenvuoden 201 4 aikana. Uudistuksen myötä myymäläpin-ta-alaa on laivoil la entistä enemmän. Niin ikään Gala-xylle tehtiin uudistuksia sekä myymälä- että ravinto-lapuolel le. Samalla laiva sai myös kauan kaivatun Fas-hion Street -vaatekaupan, joka sen sisarelta BalticPrincessiltä jo löytyi.

Mahdoll inen vaihtoehto on myös laskea muita kus-tannuksia polttoaineen hinnannousun kompensoimi-seksi. Tätä toteutettiin vuokrattaessa Sil ja EuropaAustraliaan majoituslaivaksi. Sil ja Europan tilal le Hel-singin ja Tall innan väliseen risteilyl i ikenteeseen tuotiinuudempi ja siten huomattavasti taloudell isempi BalticQueen. Rahtilautta Sea Wind siirtyy pois Ruotsin l i-pulta ja Turun ja Tukholman välisestä l i ikenteestä sei-laamaan Suomenlahdelle Helsingin ja Tall innan väli l levirolaisel la l ipul la ja miehistöllä. Tall ink Sil ja on jo

aiemmin syksyllä ilmoittanut tutkivansa linjaverkos-toaan ja haluavansa optimoida laivaston käytön, jotenlisää muutoksia saattaa olla luvassa.

Myös geopoliittinen jännite Euroopassa teettää hallaaTall inkil le. Laivoil le nykyisin tärkeä asiakasryhmä, ve-näläiset matkail i jat, ovat vähentyneet huomattavastiviime vuosiin verrattuna. Syynä tähän on Euroopanvaltioiden ja Venäjän väliset poliittiset kiistat ja niistäaiheutuva epävarmuus Venäjän taloutta kohtaan, mikäon heikentänyt ruplan kurssin ennätysalas.Venäläistenmatkustusinto on täl lä hetkellä erittäin alhainen, mikävaikuttaa niin Tall inkiin kuin sen kilpail i joihinkin. Osit-tain tästä johtuen Tall ink on antanut tulosvaroituksenja odottaa siis tämän vuoden tuloksen olevan viime-vuotista alhaisempi.

Vaikeita aikoja on aina koettu ja niistä on selvitty. Tal-l ink siirtyy uuteen vuoteen Itämeren moderneimmal-la laivastolla, joka on pitkälti päivitetty vastaamaan tä-män päivän liikenteen tarpeita. Uskoa tulevaisuuteenon niin paljon, että yhtiö sopi joulukuussa aiesopi-muksen Meyer Turun kanssa uudesta aluksesta Hel-singin ja Tall innan väliseen liikenteeseen. Uuden, 230mil joonan euron arvoisen aluksen suunnittelu on joalkanut, ja lopull iseen sopimukseen päästäneen muu-taman kuukauden päästä, jotta valmistuminen onnis-tuu suunnitel lusti vuonna 201 7. Lisää Tall inkin uudis-rakennuksesta kerromme tämän lehden sivuil la 4-5. □

Lähteet

- Eurostat- International Monetary Fund (IMF)- ”Review of the Estonian Financial System”, 201 3.Eesti Pank, Finansinspektioon, Rahandusministeerium.- Kauppalehti- Talouselämä-Wikipedia

1 1

Silja Serenaden ja Symphonyn uudistukset ovat nostaneet

myyntiä laivoilla. Kuva: Kalle Id

Autolautat

Tallinkin laivasto1 .1 .201 5

1 2

Ensimmäisen 25-vuotiskauden lo-pussa Tallinkin laivastoon kuuluu1 8 alusta. Näistä kahdeksan liiken-nöi Tallink-brändin alla, neljä SiljaLine -brändin alla ja kuusi on rah-dattuna muille operaattoreille.Esittelemme tässä galleriassa kaik-ki nykyisetTallink Gruppin alukset.

Tallink-brändin alla liikennöivät laivat:

Yllä vasemmalla: Star, valmistunut 2007 Aker Yardsilta

Helsingissä. Reitti: Helsinki-Tallinna. Kuva: Kalle Id

Vasemmalla: Superstar, valmistunut 2008 Fincantierilta

Anconassa. Reitti: Helsinki-Tallinna. Kuva: Kalle Id

Alla vasemmalla: Victoria I, valmistunut 2004 Aker

Finnyardsilta Raumalla. Reitti: Tallinna-Tukholma.

Kuva: Kalle Id

Alla: Romantika, valmistunut 2002 Aker Finnyardsilta

Raumalla. Reitti: Tallinna-Tukholma. Tallinkin ensimmäinen

uudisrakenne. Kuva: Jussi Littunen

1 3

Yllä: Baltic Queen, valmistunut 2009 STX Europelta Raumalla.

Reitti: Helsinki-Tallinna. Kuva: Kalle Id

Oikealla: Isabelle, valmistunut 1 989 Brodogradevna

Industrijalta Splitissä. Hankittu Tallinkin laivastoon Viking

Linelta 201 3. Reitti: Riika-Tukholma. Kuva: Sami Koski

Oikealla alla: Regal Star, valmistunut 2000 Palombalta

Napolissa (runko 1 993 Sudostroitelnyy Zavod Severnaya

Verfiltä Pietarissa). Tallinkin laivastoon 2004 MSL:ltä. Reitti:

Paldiski-Kapellskär. Kuva: Oll i Tuominen

Alla: Sea Wind, valmistunut 1 972 Helsingørs Skibsværftilta

Helsingörissä. Siirrettiin Tallinkin laivastoon 2009 Sea Wind Line

-brändin lopettamisen yhteydessä. Reitti 8.1 .201 5 alkaen:

Helsinki-Tallinna. Kuva: Kalle Id

1 4

Silja Line -brändin alla liikennöivät alukset:

Yllä: Silja Serenade, valmistunut 1 990 Masa-Yardsilta Turussa.

Tallinkin omistukseen 2006. Reitti: Helsinki-Tukholma.

Kuva: Oll i Tuominen

Vasemmalla: Silja Symphony, valmistunut 1 991 Kvaerner

Masa-Yardsilta Turussa. Tallinkin omistukseen 2006 Reitti:

Helsinki-Tukholma. Kuva: Kalle Id

Alla vasemmalla: Baltic Princess, valmistunut 2008 Aker

Yardsilta Helsingissä. Siirtyi Silja Linen laivastoon Tallinkilta

201 3. Reitti: Turku-Tukholma. Kuva: Oll i Tuominen

Alla: Galaxy, valmistunut 2006 Aker Finnyardsilta Raumalla.

Siirtyi Silja Linen laivastoon Tallinkilta 2008. Reitti: Turku-

Tukholma. Kuva: Juhani Mehto

Muille operaattoreille rahdatut alukset:

Ylinnä: Atlantic Vision, valmistunut 2002 HDW:ltä Kielissä.

Tallinkin omistukseen 2006 Superfast Ferrisiltä. Rahdattuna

vuodesta 2008 Marine Atlanticille. Reitti: North Sydney-Port

aux Basques. Kuva: Marine Atlantic

Ylinnä oikealla: Stena Superfast VIII , valmistunut 2001 HDW:ltä

Kielissä. Tallinkin omistukseen 2006 Superfast Ferrisiltä.

Rahdattuna vuodesta 201 1 Stena Linelle. Reitti: Belfast-

Cairnryan. Kuva: Bruce Peter

Yllä: Stena Superfast VIII I , valmistunut 2001 HDW:ltä Kielissä.

Tallinkin omistukseen 2006 Superfast Ferrisiltä. Rahdattuna

vuodesta 201 1 Stena Linelle. Reitti: Belfast-Cairnryan.

Kuva: Gerolf Drebes

Yllä oikealla: Silja Europa, valmistunut 1 993 Meyer Werftiltä

Papenburgissa. Tallinkin omistukseen 2006. Rahdattuna

vuodesta 201 4 Bridgemans Servicesille majoituslaivaksi

Australiaan. Kuva: Sami Koski

Oikealla: Silja Festival, valmistunut 1 986 Wärtsilältä

Helsingissä. Tallinkin omistukseen 2006. Rahdattuna vuodesta

201 4 Bridgemans Servesille majoituslaivaksi Kanadaan.

Kuva: Kalle Id

Alla oikealla: Regina Baltica, valmistunut 1 980 Wärtsilältä

Turussa. Tallinkin rahtaukseen 2001 , omistukseen 2002.

Rahdattuna vuodesta 201 3 SweOffshorelle majoituslaivaksi

Pohjanmerelle. Kuva: Jukka Koskimies

1 5

1 6

Autolautat

Itämeren suurimman tarinaTammikuussa 1 990 Tallink-varusta-mon ensimmäinen matkustaja-au-tolautta, Suomen lipun alla liiken-nöinyt Tallink, avasi autolauttalin-jan HelsingistäTallinnaan. 25 vuot-ta myöhemmin Tallink on Vironsuurimpia yrityksiä ja yksi maail-man johtavista matkustaja-auto-lauttavarustamoista. Reitti Poh-jois-Itämeren suurimmaksi ei ainaole ollut helppo.

TEKSTI: KALLE ID

TALLINK-VARUSTAMO tunnetaan nykyään niin Suo-messa kuin maailmalla Viron merenkulun johtotähte-nä. Alkujaan varustamon suurimmat omistajat olivatkuitenkin Neuvosto-Viron valtionvarustamo ja suo-malainen Palkkiyhtymä. Varustamon ensimmäisenvuosikymmenen aikana sen omistus muuttui useam-paan kertaan, laivojen ollessa pääasiassa käytettynäostettuja tai rahdattuja iäkkäitä matkustaja-autolaut-toja.Vuosikymmenen puoliväl issä Tall ink kävi konkurs-sin partaal la mutta nousi kuopasta ja on 2000-luvullakulkenut (lähes) yksinomaan voitosta voittoon.

“Suomalaisella laivallaTallinnaan”

Tall ink-varustamon ensimmäinen matkustaja-auto-lautta, Tall ink, aloitti l i ikenteen Helsingin ja Tall innanväli l lä 8. tammikuuta 1 990. Aluksen omistajat olivatsuomalainen Palkkiyhtymä Oy ja Neuvosto-Vironvaltiol l inen varustamo ESCO (venäjäksi EstonskojeMorskoje Parokhodstvo, viroksi Eesti Merelaevandus;nimilyhenne tulee varustamon englanninkiel isestä ni-mestä Estonian Shipping Company). Tall ink-varusta-mon kaksikko omisti yhdessä Tall innan kaupungin jasataman kanssa.

Helsinkiin rekisteröity Tall ink-laiva oli suomalaisil letuttu, sil lä se oli valmistunut vuonna 1 972 Rederi AB

Autolautat

Itämeren suurimman tarina

1 7

Svealle Sil ja Linen Helsinki-Tukholma -l injal le nimelläSvea Regina. 1 980-luvulla alus oli l i ikennöinyt mm. Ka-ribial la, jol loin se oltiin uudistettu ulkoasultaan alku-peräisestä lähes tunnistamattomaksi. Aluksi Tall ink te-ki kolme 25 tunnin risteilyä Helsingistä Tall innaan vii-kossa; useimmista kilpail i joistaan poiketen laivan ris-teilyil lä oli mahdoll isuus käydä maissa Tall innassa. Ai-emmin vain ESCO:n omistaman Georg Otsin mat-kustajat olivat päässeet Tall innassa maihin.

Itse asiassa Tall ink-laiva ei ol lut ensimmäinen omista-jansa l i ikenteessä kulkenut laiva. Toukokuussa 1 989

perustettu Tall ink kuljetti rahtia Helsingin ja Tall innanväli l lä jo vuoden 1 989 puolel la ESCO:lta rahdatul laroro-lautta Suurlaidil la. Keväällä 1 990 Suurlaidin kor-vasi roro-lautta Transestonia, alkujaan ahvenanmaa-laisen Rederi Ab Astan Arona.

Tall inkin l i ikenteen jatkuessa muutoksen tuulet puhal-sivat Neuvostoliitossa. Mihail Gorbatšovin aloittamattaloudell iset ja poliittiset uudistukset, glasnost ja pe-restroika, olivat muun muassa mahdoll istaneet Tall in-kin perustamisen, mutta ne saivat Neuvostoliitonkansalaiset vaatimaan yhä enemmän vapauksia. Maa-

Tallink-varustamon ensimmäinen matkustaja-alus Tallink

lähdössä Helsingistä kohti Tallinnaa keväällä 1 993. Tässä

vaiheessa alus oli jo siirtynyt Viron lipun alle.

Kuva: Pär-Henrik Sjöström

Yllä vasemmalla: Ensimmäinen Tallink-laiva oli 1 989-1 990

Helsingistä Tallinnaan liikennöinyt rahtilautta Suurlaid.

Kuvassa laiva saapumassa Helsingin Länsisatamaan vuonna

1 993 omistajansa ESCO:n liikenteessä. Kuva: Rami Wirrankoski

Yl lä: Keväällä 1 990 Suurlaidin korvasi Transestonia, joka on

kuvassa Helsingin Kauppatorilla ilmeisesti esiteltävänä.

Kuva: Rami Wirrankoski

Vasemmalla: Saint Patrick II ehti kulkea Tallinkin liikenteessä

kahdella eri korsteenimerkillä. Kuvassa laiva keväällä 1 993

ensimmäisen Tallink-rahtauksensa aikana. Kuva: Marko Laine

Alla: Georg Ots oli kaikkean aikojen ensimmäinen Helsinki-

Tallinna -liikennettä varten rakennettu matkustaja-alus.

Kuva: Jukka Huotari

1 8

1 9

l iskuussa 1 991 Virossa järjestetyn kansanäänestyksenmaan itsenäistymisestä voittivat itsenäisyyden kannat-tajat. Saman vuoden elokuussa Viro jul istautui itsenäi-seksi. Itsenäisyys merkitsi uutta aikaa Suomen ja Vi-ron välisessä lauttal i ikenteessä, vaikka vielä tuollointuskin kukaan pystyi ennustamaan liikenteen tulevankasvun laajuutta.

ESCO:n omistukseen

Viron itsenäistymistä seuraavat kuukaudet toivat jou-kon muutoksia Tall inkil le: ESCO kasvatti omistus-osuuttaan varustamosta 71 prosenttiin, ja Georg Ot-sia alettiin markkinoida osana Tall inkin laivastoa.Transestonia puolestaan siirrettiin uudelle Helsinki-Tall inna-Aarhus -l injal le. Kesäkuussa 1 992 Tall ink jaTransestonia siirrettiin uuden Bahamasaaril le rekiste-röidyn holding-yhtiön omistukseen; samassa yhtey-dessä Tall ink rekisteröitiin Viroon. Syksyllä 1 992 Tal-l inkin laivasto kasvoi ensi kertaa kolmeen laivaan, kunIrish Ferriesiltä rahdattiin talvikaudeksi 1 992-1 993matkustaja-autolautta Saint Patrick I I (alkujaan Viking-lautta Aurella). Saint Patrick I I palasi Tall inkin laivas-toon myös talveksi 1 993-1 994.

ESCO oli halukas hankkimaan koko Tall ink-varusta-mon omistukseensa, ja uudenvuodenpäivänä 1 993 Tal-l inkista tuli ESCO:n kokonaan omistama tytäryhtiö.Palkkiyhtymä säilytti omistusosuutensa Tall ink-laivastakuitenkin vielä kolmen kuukauden ajan, kunnes laiva-kin siirtyi kokonaan ESCO:n omistukseen.

Keväällä 1 993 nähtiin myös Georg Otsin suuri uudis-tus. Puolassa vuonna 1 980 rakennettu matkustaja-alus oltiin alusta lähtien suunniteltu helposti muutet-tavaksi autolautaksi. Kotkassa tehdyn telakoinnin jäl-keen laiva pystyi kuljettamaan 1 50 henkilöautoa –mutta sen matkustajatilat muuttuivat vastaavasti pie-nemmiksi.

Virolainen ratkaisu

Tall ink ei suinkaan ollut ainoa Helsingin ja Tall innanväli l lä l i ikennöivä varustamo. Virolainen Inreko olivuodesta 1 991 l i ikennöinyt l injal la, aluksi markkinoin-tinimellä Festa ja myöhemmin nimellä Estonian NewLine (nimenvaihtoon oli syynä Kotkassa sattunut on-nettomuus, jossa Festan kantosiipialus Tsiklon upottipurjeveneen). Vuonna 1 993 Estonian New Linen lai-vastoon kuului Rederi Ab Eckeröltä rahdattu matkus-taja-autolautta Corbiére (alkujaan Viking-lautta Apol-lo), sekä kantosiipialukset Liisa ja Laura.

ESCO ja Inreko tulivat samaan tulokseen kuin Suo-men ja Ruotsin väli l lä l i ikennöineet varustamot olivattul leet vuosikymmeniä aiemmin: yhteistyö on voimaa.

Ylinnä: Myöhemmin Tallinkin laivastoon liittynyt Corbiére

Estonian New Line -uransa alussa, jolloin laivaa markkinoitiin

nimellä Linda I. Kuva: Marko Laine

Yllä: Kantosiipialus Liisa oli Neuvostoliiton viimeisinä vuosina

kehitetyn kaksikerroksisen Tsiklon-kantosiipialusluokan

prototyyppi. Kuva: Jukka Huotari

Alla: Toinen Inrekon Tallinkin laivastoon tuomista

kantosiipialuksista, Laura, edusti vanhempaa Olympia-

tyyppiä, vaikka olikin itse asiassa Liisaa uudempi alus.

Kuva: Jukka Huotari

Keskinäisen kilpailun sijaan ESCO ja Inreko päättivätyhdistää voimansa.Vuoden 1 994 alusta muodostettiinEminre-niminen yhteisyritys, joka otti hoitaakseenmolempien varustamoiden liikenteen. Liikennettämarkkinoitiin kuitenkin edelleen Tall ink-nimellä.

Saint Patrick I I jätti Tall inkin laivaston pysyvästi ke-vääl lä 1 994. Sen korvasi Nordström & Thulin -varus-tamolta ostettu Thor Heyerdahl -lautta, joka sai Tal-l inkin laivastossa nimen Vana Tall inn. Tämän Tall inkinpitkäikäisimmän aluksen historiaa on käsitelty tässälehdessä omassa artikkelissaan sivuil la 28-33. Kesä-kauden 1 994 kynnyksellä Tall inkin laivastoon liittyimyös toinen uusi alus, Balanga Queen, joka aloitti Tal-l ink Hansaway -nimellä markkinoidun linjan Helsingis-tä Tall innan kautta Travemündeen. Vaikka BalangaQueen oltiin alkujaan rakennettu li ikenteeseen Kari-bianmerellä, myös se oli aiemmin liikennöinyt Itäme-

rellä Birka Linen lyhytikäisel lä Helsinki-Tukholma -l in-jal la nimellä Freeport.

Eminre-yhteistyö ei osoittautunut täysin onnistu-neeksi. Jo syyskuussa 1 994 Eminren toiminta uudel-leenorganisoitiin: Helsinki-Tall inna -l i ikenteen ope-raattoriksi perustettiin AS Hansatee, jonka omistivatESCO (45%), Eesti Ühispank (42,25 %) ja Inreko(1 2,75 %), kun taas Saksan-l i ikenne erotettiin omaksiyhtiökseen. Muutoksesta huolimatta Helsinki-Tall inna-l i ikennettä markkinoitiin Tall ink-nimellä.

Kilpailu kiristyy

Matkustaja-autolautta Estonian uppoaminen syys-kuussa 1 994 syöksi Itämeren autolauttal i ikenteen en-nennäkemättömään kurimukseen. Onnettomuudenjälkimainingeissa Tall ink joutui laskemaan hintojaanpuolel la houkutellakseen matkustajia aluksil leen. Pa-hempaa oli kuitenkin edessä, sil lä onnettomuudenjälkeen kaikki Pohjois-Itämeren lauttavarustamot ha-kivat kasvua juuri Tall innan-l injalta.

Rederi Ab Eckerön ja Birka Linen yhteisyritys EestinLinjat oli aloittanut Tall innan-l i ikenteen jo syksyllä1 994. Sil ja Line liittyi joukkoon helmikuussa 1 995, jajo kesäl lä 1 994 Tall innaan katamaraanil la l i ikennöinytViking Line palasi l injal le kesäl lä 1 995 kahden pika-aluksen voimin. Samaan aikaan Tall inkin laivasto pie-neni yhdellä, kun Corbiéren vuokrasopimus päättyivuoden 1 994 lopussa. Laiva kuitenkin palasi Tall innan-l i ikenteeseen seuraavana kesänä Eestin Linjojen Apol-lona, siis Tall inkin kilpail i jana. Tall inkin ainoa vastaushaasteeseen oli kolmannen kantosiipialuksen, upouu-den Jaanikan, tuominen liikenteeseen keväällä 1 995.

Tall ink kohtasi l isää haasteita, kun Tall ink-laiva ajoi ka-ril le Kustaanmiekan salmessa huhtikuussa 1 995. On-nettomuus toi varustamolle paljon negatiivista julki-suutta, vaikka henkilövahingoilta vältyttiinkin. Keväällä1 995 Tall ink siirtyi – yhdessä Eestin Linjojen kanssa –Helsingissä uuteen Länsiterminaaliin, joskin varusta-mon pika-alukset jatkoivat l i ikennöintiä Eteläsatamas-ta.

Enn Pant astuu kuvaan

Vuosi 1 996 lupasi Tall inkil le l isää haasteita, sil lä sekäViking Line että Sil ja Line lisäsivät l i ikennettään lin-jal la. Tilanne paheni entisestään, kun keväällä 1 996Suomen valtio ilmoitti niin sanotun 20 tunnin sään-nön käyttöönotosta: verovapaita ostoksia sai nyt teh-dä vain matkoil la, jotka kestivät vähintään 20 tuntia.Aiemmin suosittujen Tall innan päiväristeilyjen suosioromahti, ja Tall inkin kaikki matkustaja-autolautat siir-tyivät vuorokauden risteilyl i ikenteeseen – joskin

20

Yllä: Vana Tallinnin alkuperä oli poikkeuksellinen Tallinnan-

liikenteen laivalle: se rakennettiin alkujaan DFDS Seawaysin

liikenteeseen Tanskan ja Iso-Britannian välille.

Kuva: Rami Wirrankoski

Alla: Ensimmäinen Tallinkille valmistunut uudisrakenne oli

kantosiipialus Jaanika vuodelta 1 995. Uusi alus oli Lauran

sisarlaiva. Kuva: Rami Wirrankoski

Georg Ots palasi nopeasti tekemään päiväristeilyjä,joil le oli kysyntää verovapaan myynnin poistumisestahuolimatta.

Tässä tilanteessa Hansateen johtoon astui uusi mies:Enn Pant, entinen ESCO:n toimitusjohtaja ja Vironvaltionvarainministeriön korkea virkamies. Pantin joh-dolla Tall inkin laivastoon rahdattiin syksyllä 1 996ESCO:lta aiemmin Estl inen liikenteessä kulkenut Ma-re Balticum (alkujaan Viking Linen Diana I I ) , joka saiuudeksi nimekseen Meloodia. Uusi alus oli Tall inkinkiistaton lippulaiva, sil lä se oli sekä uudempi että suu-rempi kuin varustamon muut alukset.

Vuoden 1 996 loppu toi l isää suuria muutoksia. Inrekoja Hansatee olivat jo pidempään kiistel leetVana Tall in-nin rahtauksen hinnasta, ja lopulta kiista päätyi pistee-seen, jossa Inreko päätti kokonaan hylätä yhteistyönHansateen kanssa. Marraskuussa 1 996 Inrekon laivatjättivät Tall inkin laivaston: kantosiipialukset siirtyivätuudelle Linda Linelle, kun taas Vana Tall inn myytiin In-rekon ja Henn Ruubelin yhteisyritys TH Ferriesil le.Kun vielä Tall ink-laiva vedettiin l i ikenteestä uusistaSOLAS-määräyksistä johtuen vuoden 1 996 lopussa,Tall inkil la oli jäl jel lä enää kaksi laivaa: Georg Ots jaMeloodia.

Uusi omistaja

Vuoden 1 997 alussa Hansatee oli konkurssin partaal-la. Osa ongelmaa oli se, että varustamolta puuttuiomistaja, joka olisi omistautunut varustamon kehittä-misel le. ESCO oli Hansateen suurin omistaja ja olisihalunnut ostaa varustamon takaisin kokonaan, muttaViron valtion omistamaa varustamoa oltiin parhail-laan yksityistämässä, eikä yksityistämisestä vastannutvirasto sal l inut ESCO:n kasvattaa omistustaan. Näin-ollen ESCO päätti myydä osuutensa.

Uutta omistajaa Hansateelle etsittiin muun muassaSuomesta. Sil ja Line oli kiinnostunut, mutta paini itse-kin pahoissa talousvaikeuksissa, eikä sil lä yksinkertai-sesti ol lut varaa ostoon.Viking Linel le puolestaan olisekä kiinnostusta että rahaa, mutta varustamo luopuiostoaikeista Suomen Merimies-Unionin ilmoitettua,että se vaatisi Tall ink-laivojen liputtamista Suomeenjos Viking ne ostaisi.

Lopulta ESCO:n Hansatee-osuuden omistajaksi i l-maantui Enn Pantin, Ain Hanschmidtin ja Kalev Järve-

21

Meloodia oli ensimmäinen suuri Tallink-laiva. Alus erosi

muista varustamon aluksista Tallinkin omalla

korsteenimerkillä, joka jäi lopulta uniikiksi Meloodialle.

Kuva: Rami Wirrankoski

l i l l in pääosin omistama sijoitusyhtiö Infortar. Kauppaherätti aikoinaan kysymyksiä, sil lä Hanschmidt työs-kenteli kaupan rahoittaneessa Eesti Ühispankissa, kuntaas Järveli l l in työnantaja oli Viron verovirasto. Han-schmidtin osuutta kaupassa tutkittiinkin myöhemmin,mutta kauppa oli toteutettu sääntöjen mukaan.

Kesäkaudeksi 1 997 Tall inkin laivastoon hankittiin kak-si uutta alusta: matkustaja-autolautta Normandy rah-dattiin Rederi Ab Gotlandilta kesäkaudeksi 1 997, jakatamaraani Tall ink Express I ostettiin Norjasta. Kunsamaan aikaan muut liikennöitsijät vähensivät aluk-siaan Tall innan-l injal la, pystyi Tall ink nostamaan mark-kinaosuuttaan 55 prosenttiin. Samalla yhtiön tulospalasi voitoll iseksi.

Uusia ja vanhoja laivoja

Vuoden 1 997 lopussa ja seuraavan vuoden alussaHansatee hankki peräti kolme uutta laivaa. Syksyllä1 997 Kanadasta rahdattiin rahtilautta Marine Evan-geline, joka asetettiin uudelle Paldiski-Kapellskär -l in-jal le. Seuraavana vuonna laiva siirtyi Hansateen omis-tukseen ja sai uuden nimen Kapella. Joulukuussa 1 997ostettiin Stena Linelta matkustaja-autolautta LionKing (alkujaan Viking-lautta Turella), joka aloitti l i iken-teen Tall inkin laivastossa helmikuussa 1 998 nimelläFantaasia. Jo tätä ennen, tammikuussa 1 998, Hansateeoli ostanutVana Tall innin takaisin TH Ferriesiltä.

Uusien laivojen myötä Tall inkin laivasto sai uuden vä-rityksen: laivat saivat nyt siniset rungot, kun taas kan-sirakennelmiin maalattiin punaiset raidat. Myös mas-tot maalattiin punaisiksi, ja korsteeniin tul i uusi sini-punainen logo, joka on edelleen käytössä – joskaan eiaivan samanmall isena.

Keväällä 1 999 Tall inkin laivastoon liittyi ensimmäinenautoja kuljettava pika-alus, kun Tanskan valtionrauta-teiden lauttadivisioonalta ostettiin katamaraani Cat-Link I I I , joka sai uuden nimen Tall ink Autoexpress. Sa-man vuoden syksyllä Hansatee sai viimein omistusoi-keuden Tall ink-nimeen, kun nimen omistaja, vast'ikäänyksityistetty ESCO suostui sen myymään.

Vain pari vuotta aiemmin konkurssin partaal la vaap-punut Hansatee oli noussut voitoll iseksi yritykseksi.Mikään ei kertonut tästä paremmin kuin se, että ke-säl lä 2000 varustamo tilasi Aker Finnyardsilta Raumal-ta ensimmäisen uudisrakenteensa, 2 500 matkustajanristeilylautan toimitettavaksi keväällä 2002. Jouluaat-tona 2000 päättyi eräs aikakausi Tall innan-l injal la:Georg Ots, vielä tuolloin ainoa koskaan Tall innan-l i i-kennettä varten rakennettu laiva, vedettiin l i ikentees-tä sen rahtaussopimuksen päättyessä.

Yllä: Normandy valmistui alkujaan Sessanlinjenin tilaamana

Göteborgin ja Frederikshavnin väliselle linjalle. Laiva toi

Tallinkin laivastoon uuden korsteenimerkin, joka tosin jäi

lyhytikäiseksi. Kuva: Jukka Huotari

Alla: Fantaasian myötä Tallinkin väritys muuttui radikaalisti,

kun laivat saivat sini-puna-valkoisen asun.

Kuva: Jukka Huotari

Alinna: Regina Baltican ja Estlinen matkustajaliikenteen oston

myötä myötä Tallink laajensi liikennöintialuettaan myös

Tallinnan ja Tukholman väliselle linjalle. Kuva: Marko Laine

22

Tukholmaan!

Samoihin aikoihin Tall inkin kanssa oltiin perustettumyös toinen Tall innaan liikennöivä varustamo: ruotsa-lais-virolainen yhteisyritys Estl ine. Estonian uppoami-sen jälkimainingeissa Estl ine oli päätynyt ESCO:n ty-täryhtiöksi, mutta ESCO:n yksityistämisen jälkeen va-rustamon uudet omistajat eivät halunneet jatkaa mat-kustajal i ikenteen harjoittamista. Osasyynä oli kentiesmyös se, että Estl inen aikanaan saama yksinoikeus Tal-l inna-Tukholma -l i ikenteeseen umpeutui vuoden 2000lopussa.

Joulukuussa 2000 Hansatee osti Estl inelta Tall inna-Tukholma -l i ikenteen ja l injal la l i ikennöineiden alustenRegina Baltican (ex-Viking Song) ja Baltic Kristinan(ex-Bore I) rahtaussopimukset. Kaupan jälkeen laivatsaivat Tall inkin korsteenimerkit (Estl inen laivoissa olisattumoisin sama sininen runkoväri kuin Tall inkin lai-voissa, joten muita muutoksia ei tarvittu). Regina Bal-tica jäi Tukholman-l injal le, mutta pienempi Baltic Kris-tina siirrettiin toiseksi laivaksi Paldiski-Kapellskär -l in-jal le. Toimintaa laajennettiin myös Helsinki-Tall inna-l injal la, kun kesäl lä 2001 hankittiin toinen autoja kul-jettava pika-alus Tall ink AutoExpress 2. Vuoden 2002alussa Hansatee-nimestä luovuttiin, ja Tall ink-laivojenomistajan nimeksi tul i Tal l ink Grupp.

Romantika, ensimmäinen uudisrakennus

Toukokuussa 2002 Tall ink vastaanotti ensimmäisenuudisrakenteensa Romantikan. Alus oli kiistatta Tall in-kin historian suurin: se kuljetti 2 500 matkustajaa,1 000 kaistametriä rahtia, ja laivan bruttovetoisuus oli40 800 bt. Aluksen tilajärjestelyiden lähtökohtana oliViking Linen Cinderella, mutta vanhempaan alukseenverrattuna Romantikaan oltiin tehty lukuisia paran-nuksia. Laivan sisustuksen suunnittelusta vastasi viro-lainen Pil le Lausmäe yhdessä suomalaisen Aprocosinkanssa.

Uusi alus, joka oli maalattu perinteistä poiketen val-koiseksi mustil la ikkunaraidoil la, otti nyt yksin hoi-taakseen Tall inkin 22-tunnin risteilyt Helsingistä. Me-loodia jäi ainoaksi laivaksi tekemään päiväristeilyitäHelsingistä. Fantaasia siirtyi toiseksi laivaksi Tall inna-Tukholma -l injal le, kun taas Vana Tall inn korvasi Paldis-ki-Kapellskär -l injal la Baltic Kristinan, jonka rahtaus-sopimus päättyi. Vuoden 2002 lopulla Tall ink osti Re-gina Baltican ja Meloodian, jotka olivat tähän asti ol-leet ESCO:lta rahdattuja.

23

Ensimmäinen uudisrakenne Romantika aloitti uuden

aikakauden Tallinkin historiassa. Alusta seurasi neljän siihen

perustuvan risteilylautan sarja, minkä lisäksi Tallink rakennutti

seuraavien vuosien aikana myös kaksi nopeaa ropax-

lauttaa . Kuva: Kalle Id

Laivaa laivan perään

Vuonna 2004 Viro liittyi EU:hun, mikä merkitsi vero-vapaan myynnin loppua Tall innan-l i ikenteessä. Tämäsai muut varustamot supistamaan liikennettään, muttaTall ink lisäsi omaansa: vuoden alussa hankittiin rahti-lautta Regal Star, joka asetettiin Paldiski-Kapellskär-l injal le, mikä mahdoll isti Kapellan siirtämisen Helsin-gin-l injal le. Pian tämän jälkeen hankittiin kaksi autojakuljettavaa pikalauttaa, Tall ink AutoExpress 3 ja Tall inkAutoExpress 4. Kiinnostavaa kyllä, kaksikko oli Sil jaLinen tuolloin operoimien SuperSeaCat -lauttojen si-saria.

Maaliskuussa 2004 Tall ink vastaanotti toisen uudisra-kenteensa, Romantikan sisaraluksen Victoria I :n. Uusilaiva oli suunniteltu Tall inna-Tukholma -l i ikenteen tar-peita varten, mistä johtuen sen sisätilat erosivat jon-kin verran Romantikasta. Victoria I ol i ensimmäinenkoskaan Tall innan ja Tukholman välistä autolauttal in-jaa varten rakennettu uudisrakenne.

Victoria I korvasi Tukholman-l injal la Fantaasian, jokapuolestaan avasi uuden linjan Helsingin, Tall innan jaPietarin väli l lä. Pietarin-l i ikenteen uskottiin olevanseuraava suuri kasvava reitti – sil le luvattiin pian tuo-tavan toinen alus, ja jopa uudisrakenteen tilaamisestal injal le keskusteltiin. Toisin kuitenkin kävi: Pietarin-l i i-kenne ei saavuttanut suosiota, ja l inja sul jettiin vuo-den 2004 lopussa. Tämän jälkeen Fantaasia rahdattiinAlgerie Ferriesil le.

Syksyllä 2005 Tall inkin seuraava uudisrakenne, Galaxy,laskettiin vesil le. Samoihin aikoihin Tall ink tilasi vieläperäti kolme uutta alusta: nopean matkustaja-auto-lautan Aker Yardsilta Helsingistä, toisen nopean mat-kustaja-autolautan Fincantierilta Ital iasta ja Galaxynsisaraluksen Aker Yardsilta. Kaikkiin kolmeen tilauk-seen sisältyi vielä optio samanlaisesta laivasta.

Keväällä 2006 Tall ink avasi jäl leen uuden linjan, jokaosoittautui menestyksekkäämmäksi kuin Pietarin-l i i-kenne:Välimereltä palannut Fantaasia avasi uuden lin-jan Tukholman ja Riian väli l lä.

Ostoksilla

Vuonna 2006 Tall ink Grupp teki sarjan kauppoja, jot-ka nostivat sen kiistatta Itämeren suurimmaksi varus-tamoksi. Maaliskuussa ostettiin Superfast FerriesinItämeren-l i ikenne: Hangon ja Rostockin välinen linjasekä sil lä l i ikennöineet Superfast VI I , Superfast VI I I jaSuperfast IX.

Kuukautta myöhemmin Rauman telakalla vastaan-otettiin Galaxy, pidennetty versio Romantikasta ja

Ylinnä: Rahtilautta Regal Star hankittiin Tallinkille Välimereltä.

Laivan rakennustyöt aloitettiin 1 990-luvun alussa Pietarissa,

mutta runko hylättiin ja rakennettiin valmiiksi vasta vuonna

2000 Italiassa. Kuva: Krzysztof Brzoza

Yllä: Victoria I eroaa ulkoisesti sisarestaan Romantikasta

väritykseltään sekä Tallinna-Tukholma -linjaa varten

optimoiduilta sisätilajärjestelyiltään. Kuva: Sami Koski

Alla: Superfast- lautat säilyttivät Tallinkin laivastossa

alkuperäisen omistajansa punarunkoiset värit, mikä aiheutti

jonkin verran hämmennystä matkustavan yleisön joukossa.

Kuva: Kalle Id

24

Victoria I :stä, ja samalla suurin koskaan Viron lipun al-la l i ikennöinyt alus. Galaxy asetettiin Helsinki-Tall inna-l injal le mikä mahdoll isti Romantikan siirtämisen Tuk-holman-l injal le ja tämä puolestaan Regina Balticansiirtämisen Riian l injal le. Alle kuukautta aiemminRiian-l injan avannut Fantaasia vedettiin jäl leen liiken-teestä ja rahdattiin l i ikennöimään Välimerellä. Alusmyytiin lopulta norjalaisel le ostajal le vuonna 2008.

Heinäkuussa Sil ja Line siirtyi Tall inkin omistukseen.Varustamo oli ol lut myynnissä jo edell isestä syksystä,johtuen sen omistajan Sea Containersin taloudell isis-ta vaikeuksista. Useat varustamot, mukaan lukien nor-jalainen Color Line, olivat kiinnostuneita Sil jasta, mut-ta Tall ink teki suurimman tarjouksen: 450 mil joonaaeuroa ja viisi mil joona Tall inkin osaketta. Tällä sum-malla Sil ja Line -brändi sekä Sil ja Serenade, Sil ja Sym-phony, Sil ja Europa, Sil ja Festival , Sea Wind ja SkyWind siirtyivät Tall ink Gruppin omistukseen. Kaupanulkopuolel le jäivät Helsinki-Tall inna -l injal la l i ikennöi-neet pika-alukset (joita Tall ink ei voinut ostaa saamat-ta määräävää markkina-asemaa) sekä makuutetut Sil-ja Opera, Finnjet jaWalrus.

Pika-alusten vallankumous

Tall inkin kasvu ei kuitenkaan suinkaan jäänyt tähän.Keväällä 2007 varustamo vastaanotti ensimmäisenuusista nopeista matkustaja-autolautoista, Helsingintelakalla rakennetun Starin. Uuden aluksen voi hyvälläsyyllä sanoa tehneen vallankumouksen Helsingin jaTall innan välisessä l i ikenteessä: siinä yhdistyivät pika-alusten nopeus ja perinteisten autolauttojen palvelut.Enää ei tarvittu eril l isiä pika-aluksia ja päiväristeil i jöi-tä, yksi laiva riitti. Ei siis ole mikään ihme, että Starintieltä myytiin peräti nel jä alusta: Tall ink AutoExpress,Tall ink AutoExpress 3, Tall ink AutoExpress 4 ja Me-loodia saivat kaikki uudet omistajat. Starin l isäksi uut-ta verta Helsingin ja Tall innan väliseen liikenteeseen

Yllä: Romantika ja Silja Festival kohtaavat Tukholman

saaristossa Lidingön ulkopuolella heinäkuussa 2006.

Muutamaa päivää myöhemmin Silja Line siirtyi Tallinkin

omistukseen. Kuva: Marko Stampehl

Alla: Galaxy edusti Tallinkin toisen sukupolven

risteilylauttatyyppiä, joka oli Romantikaa ja Victoria I:stä

pidempi. Kuva: Pär-Henrik Sjöström

Alinna: Vuonna 2007 valmistunut Star aloitti uudenlaisten

nopeiden alusten vallankumouksen Helsingin ja Tallinnan

välisessä liikenteessä. Kuva: Kalle Id

25

toivat Superfast-lautat, jotka siirrettiin vuoden 2007alusta Tall inna-Helsinki-Rostock -l injal le. Myös Kapellasiirtyi Helsingin-l injalta Paldiski-Kapellskär -reitil le.Samaan aikaan Vana Tall inn – joka oli alkuvuodesta2007 vierail lut lyhyesti Helsingin-l injal la Meloodianmyynnin ja Starin valmistumisen välisenä aikana – siir-tyi toiseksi alukseksi Tukholma-Riika -l injal le. Vuoden2007 syksyllä viimeinen perinteinen pika-alus, Tall inkAutoExpress 2, myytiin. Saman vuoden aikana lähtö-passit sai myös SeaWind Linen laivastossa kulkenutSkyWind.

Vuotta Starin valmistumisen jälkeen seurasi sen linja-pari Superstar Fincantierin telakalta. Superstar ei tuo-nut mukanaan enää merkittäviä muutoksia Tall inkinlaivastoon, mutta sen myötä päiväsaikaan Tall ink saat-toi tarjota lähtöjä Helsingistä kolmen tunnin väleinsamantasoisil la aluksil la. Muutamaa viikkoa Supersta-rin jälkeen valmistui Viking Linen nopea matkustaja-autolautta Viking XPRS. Uusien alusten myötä useim-mat Helsinki-Tall inna -l injan pika-alusvarustamot jou-tuivat luopumaan leikistä; jäl jel le jäi vain Inrekosta ke-hittynyt Linda Line.

Itämeren prinsessa ja kuningatar

Tall inkin kuudes uudisrakenne, Galaxyn sisaralus Bal-tic Princess, valmistui Helsingin telakalta heinäkuussa2008. Laiva asetettiin Helsingin ja Tall innan väliseen22 tunnin risteilyl i ikenteeseen, jossa se korvasi sisa-rensa Galaxyn. Galaxy puolestaan siirtyi Sil ja LinenTurku-Tukholma -l injal le, korvaten Sil ja Festival in. Vii-meeksi mainittu siirtyi Riika-Tukholma -l injal le VanaTall innin tilal le. Vana Tall in palasi Paldiski-Kapellskär-l injal le, korvaten Kapellan, joka makuutettiin.

Saman vuoden syksyllä Superfast-lauttojen satamaHelsingissä siirtyi kaupungin määräyksestä uuteenVuosaaren rahtisatamaan. Liikennettä Vuosaaresta Tal-l innaan ei pidetty järkevänä, joten alusten uusi reittiol i Helsinki-Rostock. Kolmea alusta ei pidetty tar-peell isena lyhyemmällä l injal la, joten Superfast IX rah-dattiin Marine Atlanticil le Kanadaan nimellä AtlanticVision.

Keväällä 2009 luovutettiin Tall inkin toistaiseksi viimei-nen uudisrakenne Baltic Queen. Baltic Princessinidenttinen sisaralus asetettiin Tall innan ja Tukholmanvälisel le l injal le, jossa se korvasi Romantikan. Roman-tika puolestaan siirtyi Riian-l injal le, korvaten ReginaBaltican, joka rahdattiin Acciona Trasmediterráneanliikenteeseen Välimerellä.

Tallinkin muista uudisrakennuksista poiketen toinen Helsinki-

Tallinna -linjan pika-alus Superstar tilattiin Fincantierin

telakalta Italiasta. Kuva: Kalle Id

26

27

Harventamisen aika

Tall ink oli 2000-luvulla laajentanut toimintaansa agg-ressiivisesti. Varustamon lähestyessä 20. syntymäpäi-väänsä alkoi kuitenkin vaikuttaa siltä, että oli laajen-nuttu li ikaa ja l i ian nopeasti. Vana Tall inn vedettiin l i i-kenteestä keväällä 2009 ja laitettiin myyntiin. Sen tilal-le Paldiski-Kapellskär -l injal le aktivoitiin makuutettu-na ollut Kapella. Saman vuoden syksyllä Helsinki-Ros-tock -l inja muutettiin vain kesäisin operoiduksi; talvetSuperfast VI I ja Superfast VI I I ol ivat makuutettuina.Finnlines vastasi tähän aloittamalla oman liikenteenRostockiin, mikä heikensi Superfast-lauttojen tulevai-suudennäkymiä entisestään. Syksyllä 201 1 aluksetrahdattiin Stena Linelle Irlanninmeren liikenteeseennimil lä Stena Superfast VI I ja Stena Superfast VI I I . Sa-maan aikaa Paldiski-Kapellskär -l injaa alettiin operoi-da vain yhdellä aluksella, ja Kapella vedettiin l i iken-teestä. Laiva myytiin syksyllä 201 2 ULS Ferrylle ni-mellä ULS Ferry 1 .

Vastauksena uuden Viking Gracen haasteeseen Turku-Tukholma -l injal la Tall ink päätti vaihtaa Sil ja Europanja Baltic Princessin reittejä vuoden 201 3 alussa. NäinSil ja Europa saapui vuorostaan Helsinki-Tall inna -ris-teilyl injal le – ja siirtyessään Viron lipun alle siitä tul isuurin virolainen laiva koskaan.

Koska Viking Line ei ol lut saanut Viking Gracen kor-vaamaksi tul lutta Isabellaa myytyä, varustamo suunnit-tel i sen tuomista Helsingin ja Tall innan väliseen liiken-teeseen kesäkaudeksi 201 3. Tall inkin johto laski tä-män olevan vakava uhka oman kesäliikenteensä kan-nattavuudelle, joten toukokuussa Tall ink osti Isabellan.Laiva sai uudeksi nimekseen Isabelle, ja se asetettiinRiian-l injal le, korvaten Sil ja Festival in. Sil ja Festival i l lelöytyi pysyvää käyttöä tammikuussa 201 4, kun Bridge-mans-yhtiö rahtasi sen majoituslaivaksi Kanadaan.

Elokuussa 201 4 Sil ja Europakin rahdattiin majoituslai-vaksi Bridgemansil le, täl lä kertaa kuitenkin Austra-l iaan. Sil ja Europa korvattiin Helsinki-Tall inna -risteily-l injal la Baltic Queenil lä, jonka tilal le tuotiin puolestaanRomantika Riian-l injalta.Viimeksi mainittu l inja muut-tui samalla yhdellä aluksella operoiduksi.

Vuoden 201 5 alussa Tall inkin laivasto koostuu seitse-mästä aluksesta, jotka liikennöivät viidel lä reitil lä. Tal-l ink Gruppin tytäryhtiö Sil ja Line liikennöi neljää alus-ta kahdella reitil lä, minkä lisäksi kuusi alusta on rah-dattuna muil le operaattoreil le. □

Artikkeli perustuu Kalle Idin kirjoittaman Tallinkin historii-

kin käsikirjoitukseen. Teos tullaan tämänhetkisen suunni-

telman mukaan julkaisemaan keväällä 201 5.

Ylinnä: Baltic Queen on Tallinkin toistaiseksi viimeisin

uudisrakenne. Varustamon yleisestä linjasta poiketen laivan

nimi ja väritys muistuttavat huomattavasti sisaralus Baltic

Princessin vastaavia. Kuva: Marko Stampehl

Yl lä: Silja Europa ehti tulla tutuksi näyksi Tallinkin logoilla

varustettuna Helsingissä. Nykyisin alus on majoituslaivana

Australiassa. Kuva: Kalle Id

Alla: Viimeisin Tallinkin laivastoon liittynyt alus Isabelle jatkaa

Superfastien aloittamaa punarunkoisten Tallink-laivojen

perinnettä. Kuva: Sami Koski

Autolautat

Dana Reginan 40 vuottaVuonna 1 994 Tallink toi Helsinki-Tallinna -liikenteeseen laivan, jokaerään virolaisen liköörin tapaan sainimekseen Vana Tallinn, ”vanhaTallinna”. Nimi sopi hyvin alkoho-lintuoksuisesta juhlinnasta tunne-tulle linjalle, mutta itse laiva olialunalkaen suunniteltu varsin toi-senlaiseen käyttöön.

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN

VANA TALLINNIN tarina alkaa 1 970-luvun alun Tans-kasta. Varustamoyhtiö DFDS Seaways allekirjoittivuonna 1 972 rakentamissopimuksen uudesta matkus-taja-autolautasta tanskalaisen Aalborg Skibsværft -te-lakan kanssa. Tämän uudisrakenteen oli tarkoitusaloittaa peräti kahdeksan risteilylautan sarja, jotaDFDS-konserni kunnianhimoisissa visioissaan suun-nittel i Pohjanmeren, Välimeren ja Karibian reiteil leen.Yhtäkään sisaralusta ei kuitenkaan tilattu.

Aluksen kölinlasku tapahtui seuraavana toukokuussa1 973, ja runko valmistui tämän jälkeen nopeasti. Joelokuussa 1 973 alus laskettiin vesil le ja kastettiin Da-

na Reginaksi. Tuon ajan mittapuulla kookasta runkoaei voitu rakentaa kerralla, vaan yli 1 50-metrisen laivankeulaosa rakennettiin erikseen ja l i itettiin muuhunrunkoon vasta vesil lelaskun jälkeen.

Vaikka Dana Regina jäikin suunnitel lun alussarjan ai-noaksi toteutetuksi laivaksi, rakennettiin se kykene-väksi l i ikennöimään kaikkial la maailmassa. Aluksen il-mastointi mitoitettiin trooppisiin olosuhteisiin Kari-bian-risteilyitä ajatel len, ja aluksen suunnittelussanoudatettiin tiukimpia yhdysvaltalaisia määräyksiämm. paloturvall isuudesta. Venekannelle varattiin tilatristeilyalustasoisen sairaalan rakentamiseksi, muttanämä tilat otettiin lopulta käyttöön lepotuoliosas-tona.

28

Autolautat

Dana Reginan 40 vuotta

Yleisjärjestelyltään Dana Regina edusti varsin tyypil-l istä 1 960- ja 70-lukujen ajattelua.Aluksen hytit sijait-sivat pääkannella sekä kahdella kannella autokannenalapuolel la.Yleiset tilat sijoitettiin pääkannen yläpuo-lel le siten, että pääravintola sijaitsi keulassa ja kahvilasekä yökerho perässä. Paapuurin puolel la laivaa kulkiarkadi, jonka varrelta löytyivät pienehköt myymäläti-lat ja pubi, kun taas tyyrpuurin puolel la sijaitsi keittiö.Venekannella oli l isää hytti- ja makuupaikkoja sekäkeulassa maisemasalonki, joka yhdistyi alapuolel la si-jainneeseen pääravintolan näyttävän kierreportaikonkautta.

Laivan ulkomuodon ja sisustuksen suunnittel i arkki-tehti Kay Kørbing. Dana Regina varusteltiin yhtä kor-

keatasoisesti kuin tuon ajan modernit risteilyalukset,sil lä Kørbing otti työssään mall ia Atlantin-l i ikenteenlinjalaivoista, erityisesti Cunard Linen Queen Eliza-beth 2:sta (valm. 1 969) ja Den Norske Amerikalinje-nin Vistafjordista (1 973). Dana Reginasta tulikin tär-keä referenssi Aalborg Skibsværftil le, mutta tilaajal lekunnianhimoinen suunnittelu tuotti l isäkustannuksia,joiden hyötyjä DFDS:n johdon on sanottu pitäneenkyseenalaisina.

Effoan laiva syrjäyttää kahdesti

Kesäkuun 28. päivä vuonna 1 974 Dana Regina luovu-tettiin tilaajal leen. Heinäkuun alussa DFDS Seawaysasetti sulavalinjaisen uutukaisensa li ikennöimään Tans-

Entinen Dana Regina teki pitkän päivätyön Tallinkin

laivastossa. Kuvassa Vana Tallinn saapumassa viimeisiä

kertoja Helsinkiin talvella 2007. Kuva: Sami Koski

29

30

Yllä: Dana Regina alkuperäisessä ulkoasussaan.

Kuva: Bruce Peterin kokoelmat

Vasemmalla: Dana Reginan sisätiloja: Yökerho Compass

Club ja pääravintolan vieressä sijainnut cocktail-baari.

Huomaa näyttävä kierreportaikko baarista ylemmän kannen

maisemasalonkiin alemman kuvan taustalla. Kuvat: Bruce

Peterin kokoelmat

Alla: Dana Regina upouutena Lontoossa mainostamassa

matkailua Tanskaan. Laiva oli suurin koskaan Towerin sillan

ali purjehtinut alus. Kuva: Bruce Peterin kokoelmat

kan ja Englannin välisel le Esbjerg-Harwich -l injal le.Aluksesta tuli nopeasti hyvin suosittu, ja jo vuonna1 977 alusta uudistettiin Hampurissa Saksassa, jol loinsen autokapasiteetti kasvoi alkuperäisestä 300 henki-löautosta neljäänsataan. Lokakuussa 1 983 Dana Regi-na siirrettiin l i ikennöimään Kööpenhaminasta Os-loon.

Tammikuussa 1 989 DFDS Seaways myi Dana Reginanbahamalaisel le Marne Investments Ltd. -yhtiöl le, jokakuului DFDS-konsernin hal l intaan. Uusi omistaja ottialuksen vastaan, mutta vuokrasi sen takaisin DFDSSeawaysin käyttöön vanhalla nimellä. Alus jatkoi tois-taiseksi Kööpenhaminan ja Oslon välisel lä l injal la.

Toukokuussa 1 990 DFDS Seaways osti Finlandian Sil jaLinen Helsinki-Tukholma-l i ikenteestä. Kaupasta oli jovuonna 1 987 tehty aiesopimus, joka liittyi Effoan tilaa-man Sil ja Serenaden rahoittamiseen. Sil ja Serenade eiehtinyt valmistua suunnitel lusti kevääksi 1 990, muttaDFDS Seaways vaati saada ostaa Finlandian alkuperäi-sen sopimuksen mukaisena ajankohtana. Finlandiamuuttui Queen of Scandinaviaksi Göteborgin City-varvetil la ja korvasi Dana Reginan Kööpenhamina-Oslo -l injal la kesäkuun alussa.

Suunnitelmat Dana Reginan varalle olivat kuitenkinolemassa. Päivä sen jälkeen kun alus oli poistettu l i i-kenteestä ruotsalainen Nordström & Thulin osti lai-van avatakseen reitin Tukholmasta Tall innaan. Kahdenseuraavan viikon aikana laivan sisätiloja uusittiin Gö-teborgissa, jossa esimerkiksi yl immälle kannelle l isät-tiin kaksi kokoushuonetta. Vielä saman kuun loppu-puolel la Nord Estonia aloitti l i ikenteen Nordström &Thulinin uuden Estl ine-tytäryhtiön väreissä.

Historia toisti itseään talvel la 1 993, kun uusikin omis-taja korvasi entisen Dana Reginan Effoalta ostetul lasuuremmalla laival la. Vaasa-Uumaja ja Vaasa-Sundsvall-reiteil lä kulkenut Wasa King siirtyi helmikuun alussaTukholma-Tall inna -l i ikenteeseen nimellä Estonia.Nord Estonia vuokrattiin maaliskuun alusta alkaennorjalaisel le Larvik Linel le, joka antoi laivan nimeksiThor Heyerdahl ja l i ikennöi sil lä Larvikista (Norja)Frederikshavniin (Tanska). Vuokrauksen päätyttyämarraskuun 1 993 lopussa makuutettiin Thor Heyer-dahl Göteborgissa.

Helsinki-Tallinna -liikenteeseen

Huhtikuussa 1 994 virolainen Inreko osti Thor Heyer-dahlin Nordström & Thulinilta. Aluksen sisätiloja uu-sittiin jäl leen, täl lä kertaa Saksassa, Bremerhavenissa.Nyt laiva sai suomalaisil le tutuimman nimensä VanaTall inn, ja sen kylkiin maalattiin Tall inkin tekstit jakorsteeniin Inrekon korsteenimerkki. Toukokuussa

Yllä: 1 980-luvun alussa DFDS paini talousvaikeuksissa, joiden

seurauksena Dana Regina ja taustalla näkyvä Dana Gloria

(ex-Wellamo) siirrettiin Esbjerg-Harwich -linjalta paremmin

tuottavalle Kööpenhamina-Oslo -linjalle. Vuosikymmenen

lopulla molemmat laivat saivat kuvassa näkyvän DFDS:n

uuden värityksen. Kuva: Bruce Peterin kokoelmat

Alla: Nord Estonia oli ensimmäinen Tallinnan ja Tukholman

välillä liikennöinyt matkustaja-autolautta. Kuva: Marko Laine

31

1 994 Vana Tall inn aloitti 22 tunnin risteilyt Helsinki-Tall inna -l injal la.

Alun perin Dana Regina oli varustettu neljäl läBlohm+Vossin dieselmoottoril la, jotka HelsingørSkibsværft og Maskinbyggerin oli valmistanut Tanskas-sa l isenssil lä. Talvel la 1 996 kaksi näistä vaihdettiin uu-dempiin puolalaisvalmisteisiin Zgoda Sulzer -diesel-moottoreihin, ja loput kaksi päämoottoria vaihdettiinsyksyllä 2002. Pääkoneiden vaihdon on väitetty olleenyksi syy Inrekon ja markkinointiyhtiö Hansateen (tu-levan Tall inkin) riitautumiseen vuonna 1 996. TuolloinInreko myi osuutensa Hansateestä ja vuokrasi VanaTall innin virolaisel le TH Ferries -yhtiöl le, joka poistiTall ink-tekstit laivan kylj istä mutta jatkoi l i ikennettäHelsingistä Tall innaan.

Joulukuussa 1 997 Hansatee osti Vana Tall innin takaisinkäyttöönsä. Seuraavana vuonna alus sai räikeän sini-puna-valkoisen värityksen sekä kylkiinsä Tall ink-tekstitja Hansateen (nykyisen Tall inkin) korsteenimerkin.Omistajan nimi muuttui vuonna 2002 muotoon ASTall ink Grupp, joka vastaanotti ensimmäisen uudisra-kennuksensa Romantikan samana vuonna.Vana Tall innsai lokakuussa väistyä Paldiski-Kapellskär -l i ikentee-seen, vaikka alusta väli l lä vuokrattiinkin Helsinkiin,Pietariin, Tall innaan ja Tukholmaan suuntautuneil le ris-teilyil le.

Alkuvuodesta 2007 Vana Tall inn teki paluun Helsinki-Tall inna -l injal le uudisrakenne Starin valmistumiseen,huhtikuuhun 2007 asti.Tämän jälkeen Vana Tall inn kul-ki Regina Baltican parina Riiasta Tukholmaan, kunnesSil ja Festival syrjäytti sen elokuussa 2008. Lokakuussa2008 Vana Tall inn palasi lastilaivaksi Paldiski-Kapell-skär -l i ikenteeseen, jossa alus teki viimeiset matkansaTall inkil le keväällä 2009. Tämän jälkeen laiva makuu-tettiin tarpeettomana Viroon, ensin Kopliin ja myö-hemmin Paljassaareen.

Välimeren rannoilta romurannoille

35-vuotiaal le laival le ei aivan heti löytynyt uutta käyt-töä, mutta useammankin tahon huhuttiin olevan kiin-nostuneita Vana Tall innista. Keväällä 201 0 Tall inkin väi-tettiin tehneen aiesopimus laivan vuokrauksesta taimyymisestä ruotsalaisel le Ånedinl injenil le, joka etsiuutta laivaa Tukholman ja Maarianhaminan väliseenristeilyl i ikenteeseensä. Samana syksynä Tanskan jaNorjan väli l le suunniteltiin uutta varustamoa, jonkaaikomuksena oli asettaa Vana Tall inn Frederikshavn-Arendal-l injal le toukokuusta 201 1 alkaen. Kumpikaansuunnitelmista ei toteutunut.

Todell inen ostaja ilmaantui kesäkuussa 201 1 , kun vii-den albanialaisen kuljetusyrityksen perustama Allfer-

ries SA teki Tall inkin kanssa sopimuksen Vana Tall inninvuokraamisesta. Kolmivuotisen vuokrasopimuksenpäätyttyä laivan omistus siirtyisi vuokraajal le, mikälitämä hoitaisi kaikki maksut sovitusti. Allferriesin aiko-muksena oli aloittaa l i ikenne Albaniasta Ital iaan Bari-Durrës -l injal la, joka varsinkin kesäisin kuormittuupaitsi matkail i joista, myös rekkaliikenteestä.

Vana Tall innin uudeksi nimeksi tul i Adriatica Queen, jaheinäkuun 201 1 lopussa laiva lähti Panaman lipun allaBarin kautta Dürresiin. Marraskuussa laiva aloitti l i i-kenteen, joka kuitenkin keskeytyi heti seuraavana ke-väänä. Sekä Adriatica Queen että varustamon toinenlaiva, Adriatica King, kärsivät teknisistä ongelmista, jaital ialaisen Ship2Shore-verkkolehden mukaan Adria-tica Kingil lä oli l isäksi vaikeuksia täyttää vuotovaka-vuutta säätelevän Tukholman sopimuksen määräyksiä.

Toukokuussa 201 2 Adriatica Queen siirrettiin telakal-le Montenegroon. Alus oli korsteenia ja kylkitekstejälukuunottamatta säilyttänyt Tall inkin aikaisen ulkoa-sunsa, mutta nyt runko maalattiin korsteenin tavoinpunaiseksi. Samalla aluksen matkustajakapasiteettianostettiin kolmellasadalla henkilöl lä 1 1 00 matkusta-jaan.Vasta heinäkuun lopulla alus palasi l i ikenteeseen,mutta syksyllä Adriatica Queen makuutettiin Durrë-siin.

Vuoden 201 2 vuosikertomuksessaan Tall ink ilmoittiAdriatica Queenin olevan jäl leen tarjol la vuokratta-vaksi. Alus oli väl i l lä ehditty rekisteröidä Allferriesinnimiin, mutta ilmeisesti maksuvaikeuksista johtuenAdriatica Queen palasi sittemmin Tall inkin omistuk-seen. Lopulta joulukuussa 201 3 Allferries osti aluksenitsel leen. Edessä oli kuitenkin vain viimeinen matka:keväällä 201 4 alus saapui Aliagaan, Turkkiin, romutet-tavaksi. □

Lähteet

- Dawson, Phil ip ja Peter, Bruce:The Ferry:A Drive-through History (Ferry Publications 201 1 )- Id, Kalle: From De Samseglande to Tall ink (FerryPublications 201 4)- Malmberg,Thure ja Stampehl, Marko: Sil jan viisivuosikymmentä (2007)- Peter, Bruce: Baltic Ferries (Ferry Publications2009)- AS Tall ink Grupp: Consolidated Annual Report201 2; Lehdistötiedote 1 .6.201 3- Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.se)- Matkustajalaivat (www.matkustajalaivat.com)- Ship2Shore (www.ship2shore.it)

32

33

Yllä: Vana Tallinn kuvattuna alkuperäisessä värityksessään

Helsingissä kesällä 1 994. Kuva: Rami Wirrankoski

Oikealla: Inrekon ja Hansateen riitautuminen poisti Tallink-

logot Vana Tallinnin kyljestä. Matkustajan näkökulmasta

mikään ei kuitenkaan muuttunut. Kuva: Krzysztof Brzoza

Oikealla alla: Galaxy ei suinkaan ollut ensimmäinen värikäs

laiva Tallinkin historiassa. Vana Tallinn esittelee Hansateen,

tulevan Tallinkin, uutta väritystä palattuaan Tallinkin

laivastoon vuonna 1 998. Kuva: Marko Laine

Alla: Adriatica Queen Barissa syksyllä 201 1 . Huomaa, miten

Tallink-tekstit erottuvat laivan kyljistä.

Kuva: Jorge Andrade (CC BY 2.0)

34

Yllä: Baltic Princessin keulaosa saapuu Helsinkiin 7.4.2007.

Kuva: Jukka Koskimies

Vasemmalla: Runko kiinnitettiin telakan laituriin 7.4.2007.

Taustalla odotteli lähes valmis Star, joka luovutettiin kolme

päivää myöhemmin. Kuva: Jukka Koskimies

Alla vasemmalla: Lohkolastia puretaan Hernesaaren

rannassa 9.9.2007. Kuva: Jukka Koskimies

Alla: Keulaosan lohkoja telakan varastokentällä 9.9.2007.

Kuva: Jukka Koskimies

35

TEKSTI: JUKKA KOSKIMIES

JOULUKUUSSA 2005 sil loinen Aker Finnyards ja Tal-l ink sopivat uuden aluksen rakentamisesta. Se tulisikuulumaan samaan luokkaan kuin juuri valmistumassaoleva Galaxy. Alus rakennettaisiin Helsingin telakalla,vaikka Galaxy sekä myöhempi sisar Baltic Queen val-mistettiin yhtiön Rauman telakalla.

Uusi alus sai telakan uudisrakennenimen NB 1 361 ,mutta rakennusvaiheessa se tunnettiin myös nimelläGalaxy I I . Sen etuosa rakennettiin Aker Yardsin tela-kalla Ranskan Saint-Nazairessa ja tuotiin hinauksessaHietalahden telakalle 7.4.2007. Belgialaishinaaja Al-phonse Letzerin vetämän ”Tall ink”-nimisen lastinmatka Ranskasta oli kestänyt kaksi viikkoa.

Runko kiinnitettiin Akerin telakan laituriin. Telakanedell iset uudisrakenteet olivat kuitenkin vielä kesken.Telakan varustelulaiturissa oli täl löin vielä Star, ja viik-koa myöhemmin sen tilal le laituriin tul i Brittany Fer-riesil le rakennettava Cotentin. Samanaikaisesti tekeil-lä oli myös Viking XPRS. Uusi runko siirrettiin pian si-vummalle laiturin sisäpäähän, missä se lähes puolenvuoden ajan odotteli hal l i in pääsyä.

Odoteltaessa Galaxy I I :n varsinaisten rakennustöidenaloittamista Helsingin telakalle alettiin Akerin Raumantelakalta toimittaa Galaxy-sarjan mukaisia lohkoja.Esim. syyskuun 9. päivänä 2007 Hernesaaren lastaus-laitureil le purettiin Rauma Cata Oy:n Meteorin hi-nauksessa saapuneita lohkoja täydentämään Ranskas-

Autolautat

Baltic Princess –lohkoista laivaksiKahden Tallinkin aluksen rakenta-minen Helsingissä tarjosi paikalli-sille merenkulkuharrastajille mah-dollisuuden seurata varustamonlaivojen rakentamista poikkeuksel-lisen läheltä. Jukka Koskimies ker-too, kuinka Baltic Princess muo-toutui Hietalahdessa 2007-2008.

Yllä: Lasti peräosan lohkoja Hernesaaren rannassa

1 6.1 1 .2007. Kuva: Jukka Koskimies

Alla: Lastin viimeinen lohko siirtymässä maihin. 1 6.1 1 .2007.

Kuva: Jukka Koskimies

sa rakennetusta osarungosta puuttuvia osia. Tällaisiaolivat mm. väreihinsä valmiiksi maalattu keulabulbi se-kä ylempien kerrosten kansirakenteiden jatko-osuus.Lohkot siirrettiin telakan varastokentäl le ja sieltä vä-hitel len sisään halleihin. Tässä vaiheessa päähall issakuitenkin vielä viimeisteltiin Viking XPRS:iä.

Telakan tiiviissä työlistassa sekä Viking XPRS:n ettäCotentinin urakat ajoivat Galaxy-projektin edelle,niin että vasta syyskuun 2007 puoliväl in vaiheil la uusirunko hinattiin XPRS:n jäl j i ltä vapautuneeseen hall i in.Ja vasta marraskuussa Hernesaaren rannassa nähtiinsuurempia runkolohkoja ja niiden maihin purkami-seen tarvittavaa erikoiskalustoa. Raskaiden lastienpurkaminen oli hidasta tarkkuustyötä. Esim. jos meri-vesi oli taval l ista korkeammalla, lohkokuormat saat-toivat joutua odottamaan jopa päiväkausia, kunnesproomun kansitaso saatiin pumpattua lastauslaiturintasolle. Lohkokuormia saapui tiheään tahtiin pitkinmarraskuuta ja aina joulukuun alkupuolel le saakka.

Vuoden 2008 alkukuukausien aikana viimeisetkin loh-kot olivat löytäneet paikkansa, ja uudisrakenne saimuotonsa Akerin hal l issa. Maaliskuun 9. päivänä selaskettiin nyt jo Baltic Princessiksi ristittynä vesil le.Varustelu ja maalaus jatkuivat seuraavien kuukausienaikana, kunnes alus kesäkuun 1 2. päivänä oli valmisensimmäisel le koeajol leen. Kuukautta myöhemminBaltic Princess luovutettiin tilaajal leen Tall inkil le, jaheinäkuun 1 5. päivänä se vanhemman sisarensa Gala-xyn korvaten aloitti Helsingin ja Tall innan välisensäännöll isen li ikenteen. □

36

Ylinnä: Lohkolasti purkamista odottamassa 20.1 1 .2007.

Kuva: Jukka Koskimies

Yllä: Korsteenilohko runkorakenteita kruunaamaan 6.1 2.2007.

Kuva: Eemil Valkama

Alla: Baltic Princess lasketaan vesille 9.3.2008. Kuva:

Jukka Koskimies

37

Yllä: Varustelulaiturissa 21 .3.2008. Kuva: Jukka Koskimies

Yllä oikealla: Baltic Princessin pelastusveneet tuotiin

Hollanista 1 7.4.2008. Kuva: Jukka Koskimies

Oikealla: Viimeistelyjä 9.7.2008. Kuva: Jukka Koskimies

Alla: Baltic Princess lähdössä ensimmäiselle koeajolle

1 2.6.2008. Kuva: Jukka Koskimies

Majoitusalukset

Risteilylautoista majoituslaivoiksi

TEKSTI:OLLI TUOMINEN

VANHALLA kalustolla uransa aloittaneella Tall inkil laon ajoittain ollut vaikeuksia päästä eroon käsiin jää-neistä vanhoista aluksista, jotka ovat saaneet tehdätilaa uusil le aluksil le. Euroopan heikon taloustilanteenja alusten ominaisuuksien johdosta kolmikko ReginaBaltica, Sil ja Europa ja Sil ja Festival on jäänyt Tall inkinomistukseen, kun tarpeeksi korkean hinnan maksavaaostajaa ei ole löytynyt. Sil ja Europan ja Sil ja Festival inongelmana on iän ja polttoainetalouden lisäksi pieniautokansikapasiteetti suhteessa matkustajakapasi-teettiin. Nykyisin kun rahtikapasiteetil le tahtoo ollal i ikenteessä kuin l i ikenteessä enemmän kysyntää.

Regina Baltica

Regina Baltical la on kolmikosta pisin historia majoi-tusaluksena. Viimeisen kerran alus oli Tall inkin reitti-l i ikenteessä toukokuussa 2009, jol loin se lopetti l i i-kennöinnin Riian ja Tukholman väli l lä. Jo kolmisenvuotta aiemmin se oli siirretty Viron alusrekisteristäLatvian lipul le, jonka alla kulkee myös toinen Tall inkinmajoituslaivoista, nimittäin Sil ja Festival. Ennen muun-tautumistaan majoituslaivaksi Regina Baltica ehti käy-dä kesinä 2009, 201 0 ja 201 1 Acciona Trasmediter-ránean rahtauksessa Välimerellä viettäen talvet ma-kuutettuna Riiassa tai Tall innassa lukuun ottamattanoin kuukauden rahtausta Färsaaril le syksyllä 201 0.

Majoituslaivaksi Regina Baltica rahdattiin ensimmäi-sen kerran tammikuussa 201 2, kun se lähti Felixsto-ween tuulivoimapuiston rakentajien majoituslaivaksi.Reilu vuosi myöhemmin aluksen nykyinen rahtaajaSweOffshore teki sopimuksen aluksen rahtauksestaja tässä yhteydessä Regina Baltican keulaan raken-nettiin helikopterikansi.

SweOffshorella on Regina Baltican lisäksi käytössäänital ialaisen Moby Linesin vuonna 1 978 valmistunutautolautta Moby Corse. Tällä hetkellä Regina Balticaon DONG Energy -yhtiön merellä sijaitsevan tuuli-voimapuiston Borkum Riffgrundin majoitusaluksena.

Omassa liikenteessä olevien laivo-jen lisäksi Tallinkin laivastoon kuu-luu kuusi alusta, jotka liikennöivätrahdattuina konsernin ulkopuolel-la. Näistä kolmikko Regina Baltica,Silja Europa ja Silja Festival toimi-vat majoituslaivoina eri puolillamaailmaa. Superfastit puolestaanovat reittiliikenteessä Irlanninme-rellä ja Kanadassa. Tässä artikke-lissa luodaan katsaus majoituskäy-tössä olevaan kolmikkoon.

38

Silja Europa lähti Naantalista Bridgemansin logot kyljissään

kohti Australiaa 7.9. Kuva: Sami Koski

Majoitusalukset

Risteilylautoista majoituslaivoiksi

Silja Festival

Sil ja Festival siirtyi Tall inkin laivastoon Galaxyn kor-vattua sen Turku-Tukholma -l injal la. Festival sai muu-toksen yhteydessä Latvian lipun, mutta sai pitää ni-messään Sil ja Europan tavoin Sil ja-etuli itteen. Muuta-maa lyhyempää rahtausta lukuun ottamatta Sil ja Festi-val kulki Riian ja Tukholman väli l lä kevääseen 201 3asti, jol loin se sai tehdä tilaa Viking Lineltä ostetul leIsabellel le. Syys-lokakuuksi Festival saatiin rahdattuatelakkatyöläisten majoitusalukseksi Espanjan Cadiziin,jossa oli tekeil lä Disney Magicin telakointi.

Tammikuussa Festival rahdattiin Kanadan KitimatiinRio Tinto Alcanin alumiinisulaton uudistusta tekevienrakennustyöntekijöiden majoituslaivaksi. Sulatonmuutostöiden arvo on noin kolme mil jardia dollaria.Puolitoista kuukautta kestäneen matkan jälkeen Sil jaFestival saapui Kanadan länsirannikolla BrittiläisessäKolumbiassa sijaitsevaan Kitimatiin, jossa se on täl lä-kin hetkellä.

Matkan varrella Festival vietti viikon Seaspanin tela-kalla Vancouverissa, jossa 1 50 työntekijää suorittinoin neljän mil joonan dollarin muutostyöt, joidenmyötä aluksesta kuoriutui majoitusalus 600 hengelle.

39

40

CBC:n haastattelussa Bridgemansin edustaja kertoi,että ruokaa lastataan kyytiin mil joonan dollarin ar-vosta. Sulattoprojektin mukaan rahtaus on tehty noinvuodeksi, joten viimeistään alkukeväästä Sil ja Festivalon jäl leen ilman töitä, el lei sil le löydy Bridgemansintai jonkun muun rahtaajan väreissä töitä.

Silja Europa

Tall ink tiedotti 21 .7.201 4 tehneensä Bridgemans Ser-vices -yhtiön kanssa sopimuksen suurimman aluksen-sa, 1 993 valmistuneen Sil ja Europan rahtaamisestamajoituslaivaksi Australiaan. Näin ollen molemmatTall ink-brändin al la l i ikennöineet ex-Sil jat ovat pääty-neet Bridgemans-yhtiön rahtaukseen, joskin eri puo-l i l le maapalloa. Sil ja Europa majoittaa yhdysvaltalaisenöljy-yhtiö Chevronin Gorgon LNG-projektin työnte-kijöitä Australian länsirannikolla Barrow Islandin lä-hettyvil lä. Projektin arvo on noin 54 mil jardia Yhdys-valtain dollaria. Rahtauksen pituus on vähintään puoli-toista vuotta, mutta se sisältää optiot yhteensä neljänvuoden jatkosta.

Ennen Australiaan lähtöä Europaa remontoitiin Naan-tal issa majoituskäyttöön paremmin soveltuvaksi. Tela-koinnin jälkeen aluksen majoituskapasiteetti on 1 400yhden hengen hyteissä. Kuten edell isen aukeaman ku-vasta käy ilmi, maalattiin Sil ja Europan kylkeen ennenrahtauksen alkua tehdyssä telakoinnissa Bridgemansinlogot, kun taas Sil ja Festival in kylj issä on edelleenomistajansa logot.

Tämän aluskolmikon palaaminen tavall iseen matkus-tajal i ikenteeseen alkaa olla yhä epätodennäköisempää,toisaalta yleisen taloustilanteen ja kiristyvien ympäris-tömääräysten, mutta toisaalta aluksil le tehtyjen mitta-vien muutosten takia. Majoituskäyttöä varten hyteistäon tehty yhden hengen versioita ja yleiset tilatkin onmuutettu majoituskäyttöön sopiviksi. □

Lähteet

- Bridgemans Services Ltd.- CBC (www.cbc.ca)- Fakta om fartyg (www.faktaomfartyg.se)- Sjöfartstidningen- SweOffshore- Tall ink (www.tal l ink.com)

Ylinnä ja yllä: Regina Baltican muutos majoituslaivaksi näkyy

myös ulospäin: keulaan rakennetun helikopterin

laskeutumisalustan lisäksi laivan perään on lisätty

kiinnittymispiste miehistönkuljetusveneitä varten.

Kuvat: Jukka Koskimies

Alla: Toisin kuin Silja Europa, Silja Festivalin ulkonäkö ei ole

tästä 201 1 otetusta kuvasta muuttunut. Kuva: Oll i Tuominen

Oikaisu

Koululaiva Gannia käsittelevässä artikkelissa (UM5/201 4) kerrottiin, että laival la vierail lut ryhmä eivoinut vierail la keittiöissä turvall isuussyistä. Oikea syyolivat kuitenkin hygieniamääräykset.

41

Autolautat

Superfastit Irlannin-merellä ja Kanadassa

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN

TALLINK osti kreikkalaisen Superfast Ferries -varus-tamon Suomi-Saksa -l i ikenteen keväällä 2006. Kaup-paan kuului kolme nopeaa ropax-alusta, Superfast VI I ,Superfast VI I I sekä Superfast IX, jotka oli rakennettuSaksassa Howaldtswerke-Deutsche Werft -telakallaKiel issä vuosina 2001 -2002. Hanko-Rostock -l injal lakulkeneen aluskolmikon reittiin l isättiin pian omista-jan vaihduttua välipysähdys Viron Paldiskissa, muttatästä myös luovuttiin nopeasti. Vuoden 2007 alustaalukset alkoivat kulkea Tall innasta Helsingin kauttaRostockiin, mutta syksyllä 2008 Vuosaaren satamaansiirtymisen jälkeen reitiksi vakiintui Helsinki-Rostock.

Tallink ja Stena Line ilmoittivathelmikuussa jatkavansa kahdenSuperfast-aluksen vuokrausta syk-syyn 201 9. Elokuussa myös entisenSuperfast IX:n vuokra-aikaa piden-nettiin marraskuuhun 201 5. Ulko-matala tiivisti alusten vaiheet Tal-linkin omistuksessa.

Stena Superfast VIII Irlanninmerellä kesällä 201 2. Sisarensa

Stena Superfast VII:n kanssa alus tulee pysymään Stenan

liikenteessä ainakin vuoteen 201 9 asti. Kuva: Timo Selkälä

Ensimmäisenä Superfast-kolmikosta poistui SuperfastIX, jonka vuokraamisesta kanadalaisel le Marine Atlan-ticil le tiedotettiin huhtikuussa 2008. Syksyllä laivaauudistettiin Turun korjaustelakalla Naantalissa, ja sa-malla aluksen nimeksi tul i Atlantic Vision. Loppuvuo-desta 2008 laiva saapui Kanadaan ja aloitti seuraavanakeväänä liikennöinin Kanadan Itärannikon edustal lasijaitsevalta Newfoundlandin saarelta Nova Scotianprovinssiin. Port Aux Basques-North Sydney -reittiäjatkettiin myöhemmin North Sydneystä Newfound-landin koil l isosassa sijaitsevaan Argentiaan.

Itämerelle jääneet Superfast VI I ja VI I I makuutettiintalviksi 201 0 ja 201 1 , ja väl i l lä aluksia käytettiin myöskorvaamaan Helsingistä Tall innaan liikennöiviä Stariaja Superstaria näiden telakointien aikana. Alukset viet-tivät pääosan ajastaan Helsinki-Rostock -l i ikenteessä,joka oli kääntynyt tappioll iseksi pian Tall inkin aloitet-tua alusten operoinnin. Esimerkiksi til ikaudella 2009-

201 0 Saksan-l i ikenne tuotti tappiota 1 4 mil joonaa eu-roa, mikä Tall inkin mukaan johtui l isääntyneestä kilpai-lusta, kohonneista polttoainekustannuksista sekä hei-kentyneestä kansainvälisestä taloustilanteesta.

Maaliskuussa 201 1 Tall ink - kuten monet olivat odot-taneet - ilmoitti vuokraavansa loputkin Superfastitpois Itämereltä. Sopimuksen toisena osapuolena oliStena Line, joka halusi korvata Cairnryan (Skotlanti)-Belfast (Pohjois-Irlanti) -l i ikenteessä kulkeneen alus-kolmikkonsa (HSS Stena Voyager, Stena Caledonia jaStena Navigator) kahdella suuremmalla laival la. Huhu-jen mukaan myös Marine Atlantic olisi ol lut kiinnos-tunut Atlantic Visionin sisaraluksista, mutta Stena Linenappasi tämän kaupan Tall inkin nenän edestä vuok-raamalla kanadalaisvarustamolle kaksi omaa laivaansa.

Elokuussa 201 1 Superfast VI I ja VI I I luovutettiin Ste-nal le, joka uudisti niitä merkittävästi Puolassa. Alustenautokansien kattorakenteita uusittiin, jotta laivat voi-sivat kuljettaa korkeampia rahtiyksiköitä. Samallakaikki matkustajahytit kansilta seitsemän ja kahdek-san purettiin ja korvattiin yleisil lä tiloil la; näin aluksetsaatiin soveltumaan paremmin Helsingin ja Tall innanvälistä l injaa muistuttavalle reitil le, jonka matka-aikaon vain reilut kaksi tuntia. Alukset maalattiin StenaLinen väreihin ja ne saivat nimikseen Stena SuperfastVI I ja Stena SuperfastVI I I .

Stena Linelle Superfast-laivat olivat ilmeisen onnistu-nut projekti, si l lä alusten vuokrasopimusta jatkettiinsyksyyn 201 9 tämän vuoden helmikuussa. Tyytyväi-syydestä kertoo myös se, että Stena Line on ostanutalusten neljännen sisaren Dieppe Seawaysin (ex-Su-perfast X), joka asetetaan tammikuussa 201 5 sekinIrlanninmeren liikenteeseen.

Atlantic Visionin vuokrasopimuksen oli alun perin tar-koitus kestää viisi vuotta, el i päättyä marraskuussa201 3, mutta alkusyksystä 201 3 Tall ink ilmoitti, että so-pimusta on jatkettu vuodella marraskuuhun 201 4.Elokuussa 201 4 sopimus piteni edelleen marraskuu-hun 201 5. Nähtäväksi jää, onko Marine Atlanticil laensi vuoden jälkeenkin tarvetta neljäl le alukselle, jajos on, niin jatketaanko Atlantic Visionin vuokrasopi-musta jäl leen. □

Lähteet

- AS Tall ink Grupp: lehdistötiedotteet- Selkälä,Timo: Superfast Ferries meil lä ja muualla(UM 02/201 3)- Marine Atlantic (www.marineatlantic.ca)- Matkustajalaivat.com (www.matkustajalaivat.com)- Remontowa ShiprepairYard (www.remontowa.pl)- Stena Line (www.stenaline.co.uk)

42

Yllä: Atlantic Vision kuvattuna Kanadan itärannikon jylhissä

maisemissa. Kuva: Marine Atlantic

Alla: Myös Stenan Superfastien liikennöintimaastoa

Skotlannin rannikolla voi hyvällä syyllä kutsua jylhäksi.

Kuva: Bruce Peter

Autolautat

Polferries Tallinkille?

TEKSTI: KALLE ID

JO Ulkomatalan viime numerossa kerroimme Puolanvaltion neuvottelevan Grimaldin kanssa Polferriesinmyynnissä. Joulukuussa ital ialainen InforMare -verkko-sivusto paljasti myös kuuden muun varustamon jättä-neen tarjouksen Polferriesistä. Sivuston mukaan Pol-ferriesistä kilpailevat siis Grimaldi (tytäryhtiönsäFinnlinesin kautta),Tall ink, DFDS,TT-Line, KonsorcjumPolen Line, Zegluga Polska ja Patrycjusz Gruszko.

Polferries l i ikennöi nykyisin kahta reittiä Ruotsin jaPuolan väli l lä: pitkää linjaan Gdanskista Nynäshamniinja lyhyempää reittiä Świnoujściestä Ystadiin. Varusta-mo myös markkinoi reittiä Świnoujściestä Kööpenha-minaan, mutta tosiasiassa tämä on vain jatkobussiyh-teys Ystadista. Varustamon liikenteessä kulkee kolmealusta: vuonna 1 980 rakennetut Scandinavia (ex-Vis-by) ja Wawel (ex-Scandinavia) sekä vuonna 1 981 ra-kennettu Baltivia (ex-Saga Star). Ulkomatalan saamientietojen mukaan varustamon suurin laivan Scandinaviatul laan kuitenkin myymään ennen varustamon itsensämyyntiä; sen korvaa vuonna 1 996 valmistunut Mazo-via (ex-Finnarrow), jonka Polferries hankki joulukuus-sa Grimaldilta.

Miksi tämän lehden aiheena oleva Tall ink on sittenkiinnostunut Polferriesistä? Polferriesin oston myötäTall inkin reittiverkosto laajenisi (takaisin) eteläisel leItämerelle, ja samalla varustamo saisi jalansijan kasva-

vil la Puolan ja Ruotsin välisi l lä l injoil la.Varustamoidenväli l lä on myös saatavissa merkittäviä synergiaetuja,kun esimerkiksi myynti ja markkinointi Ruotsissa voi-daan yhdistää nykyiseen Tall ink Sil jan organisaatioon.

Polferriesin verrattain iäkkäät alukset sen sijaan eivättodennäköisesti ole Tall inkil le erityisen kiinnostavia;matkustaja-aluksina ne edustavat Tall inkin olemassa-olevia aluksia huomattavasti vanhempaa sukupolvea,ja Polferriesin mahdoll isen myynnin Tall inkil le toteu-tuessa voidaan olettaa Polferriesin nykylaivaston tule-van pian uudempien alusten korvaamiksi. ToisaaltaBaltivia ja Mazovia ovat tehokkaita rahtipainotteisiaaluksia, joil le voisi ol la tarvetta myös Tall inkin omil lanykyisil lä rahtil injoil la.

Świnoujście-Ystad -l injan matka-aika on nykyisen Pol-ferriesin aikataulun mukaan kuusi-seitsemän tuntia. Eil iene mahdoton ajatus, että Polferries-kaupan toteu-tuessa joko Star tai Superstar voisi siirtyä linjal le senjälkeen, kun uusi Helsinki-Tall inna -lautta valmistuuvuonna 201 7. Nykyisten Helsinki-Tall inna -pikalautto-jen matkustaja- ja rahtitilat kun soveltuisivat mainiostimyös täl le l injal le. Gdansk-Nynäshamn -linja puoles-taan taitetaan 1 9 tunnissa. □

Lähteet

- Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.se)- Informare (www.informare.it)- Polferries (polferries.com)

Puolan valtio yrittää jälleen myydäomistamansa Polferriesin. Tälläkertaa varustamosta kilpailee seit-semän eri tahoa – mukana myösTallink.

43

Kuvamuokkaus Polferriesin tulevasta Mazoviasta (ex-

Finnarrow). Laiva on jo aiemmin liikennöinyt Ruotsin ja Puolan

välillä vuonna 2007 rahdattuna Stena Linen Karlskrona-

Gdynia -linjalle. Kuva: Polferries

44

Autolautat

Tallinkin kyydissä Riikaan

TEKSTI: SAMI KOSKI

TALLINK aloitti l i ikennöinnin Riian ja Tukholman vä-l i l lä vuonna 2006 Fantaasial la, jonka jo muutamankuukauden päästä korvasi Regina Baltica. Huhtikuusta2007 lähtien reitil lä l i ikennöi kaksi laivaa, kun Vana Tal-l inn siirrettiin Tall innan ja Tukholman väliseltä l injaltaRegina Baltican pariksi. Galaxyn siirtyessä Turun linjal-le kesäl lä 2008 siirrettiin Sil ja Festival Riika-Tukhol-ma -l injal le korvaamaan Vana Tall inn, joka asetettiinmyyntiin.

Vuosina 2009-201 3 reitil lä l i ikennöi Sil ja Festival in pa-rina Romantika. Tall inkin hankkiessa laivastoonsa Vi-king Linen vanhan Isabellan keväällä 201 3, korvasi seSil ja Festival in Isabelle-nimisenä. Sil ja Europan siirty-essä asuntolaivaksi Australiaan Tall ink teki siirtoja lai-vastossaan ja Riika-Tukholma -l injal le jäi l i ikennöi-mään ainoastaan Isabelle Romantikan palatessa Tall in-na-Tukholma -reitil le.

Intersail-matkalla Itämerellä

Ensimmäisen matkani Riiasta Tukholmaan tein Sil jaFestival i l la helmikuussa 201 1 . Olin varannut Tall ink

Tallinkin Tukholman ja Riian väli-nen linja on jäänyt suomalaisillematkustajille varsin tuntematto-maksi. Sami Koski on matkannutreitillä useampaan kertaan ja ker-too, millaista on kulkea Tallinkinkyydissä Riikaan.

45

Autolautat

Tallinkin kyydissä Riikaan

Sil jalta matkat Helsingistä Tall innaan, Riiasta Tukhol-maan ja Tukholmasta Helsinkiin. Tall innasta Riikaanmatkustin l inja-autolla. Nykyään linjal la l i ikennöi LuxExpress, jonka kyydissä matka kestää noin 4,5 tuntiaja maksaa 1 6 - 21 euroa lähtöajasta riippuen. SimpleExpressil lä matka maksaa vain 1 3 euroa. Parhaimmil-laan kaupunkien väli l lä on jopa kymmenen lähtöä päi-vässä. Lux Expressin ja Simple Expressin bussit ovatnykyaikaisesti varustettuja ja niissä on matkustajienkäytössä ilmainenWiFi-yhteys.

Matkan tarkoituksena oli lähteä katsomaan miltä Sil jaFestival näyttäisi uudella reitil lään, kun sen kyydissä

olin Turun-l injal la useaan kertaan käynyt. Linja-autosaapui satamaan sopivasti lähtöselvityksen jo ollessakäynnissä, joten lähtöselvityksen jälkeen pääsikin suo-raan siirtymään laivaan. Hyttinä minulla oli A-luokanhytti, jonka kokolattiamattoa koristi Harri Hylje.

Laiva oli aikalail la samassa kunnossa kuin viimeisinävuosinaan Turun linjal la. Ainoastaan suomenkiel isiäopastetekstejä oli teipattu latviankiel isten tekstienal le. Myymälöistä löytyi tuttuja Sil ja Line -tuotteita, jaostokset pystyi maksamaan myös euroseteleil lä, mut-ta vaihtorahan sai Ruotsin kruunuissa. Palvelua laival lasai latvian, ruotsin ja englannin kielel lä. Kovasti henki-

Romantika lähdössä Riiasta kohti Tukholmaa kesäkuussa

201 3. Kuva: Kalle Id

46

Yllä: Silja Festival lähdössä Tukholmasta kohti Riikaa kesällä

201 2. Kuva: Sami Koski

Vasemmalla: Tallinkin terminaali Riiassa. Kuva: Sami Koski

Alla vasemmalla: Silja Festivalin A-luokan hytti oli Turun-linjan

aikaisessa kuosissaan. Kuva: Sami Koski

Alla: Panorama Bar sen sijaan oli saanut uuden

modernimman ilmeen vuonna 201 2. Kuva: Sami Koski

47

lökunta yritti minua myös ruotsiksi palvel la, vaikkaenglanniksi itse heil le kommunikoin.

I l lal l isel la kävin Captain´s Gril l -ravintolassa, vaikka oi-keastaan pöytä sijaitsi entisen Trattoria-ravintolanpuolel la. Ruoka oli maittavaa, ja hintakin oli hiemanedull isempi kuin muil la Tall ink Sil jan reiteil lä.

Nostalginen matka Festival i l la meni lähinnä valokuviaottaessa ja paikkoja tutkiessa sekä henkilökuntaa ju-tuttaessa. Heitä kiinnosti kovasti miksi Suomesta astiol in lähtenyt laivaa testaamaan, mutta ymmärsivät hy-vin kun kerroin olevani matkalla laivan vuoksi.

Laivan saapui aikataulun mukaisesti Tukholmaan jaTukholmasta palasin kotiin Sil ja Symphonylla.

Itämeren kierroksella

Keväällä 201 2 lähdin uudelleen samantyyppisel le kier-tomatkalle, jol laisen olin edell isenäkin vuonna tehnyt,paitsi että Tukholmasta jatkoin matkaani Tall innaan jaTall innasta Helsinkiin. Myös Intersail-nimi oli markki-noinnissa korvattu Itämeren kierroksella.

Tällä kertaa olin varannut Sil ja Festival i lta DeLuxe-hy-tin. Hytin sisustus oli täsmälleen samanlainen kuin ai-koinaan Turun-l injal lakin. Panorama Bar oli saanutuutta ilmettä, ja se näytti yl lättävän modernilta. Muu-ten laiva oli samanlaisessa kunnossa kuin vuosi aikai-semmin.

Hintataso myymälöissä oli kal l is mutta ravintoloissaedull isempi kuin Tall ink Sil jal la yleensä. Päädyin täl lä-kin matkalla Captain´s Gril l in tarjontaa testaamaan jahyväksi toteamaan. Tällä matkalla tul i myös Festival insaunaosasto testattua parinkymmenen vuoden tauonjälkeen. Saunassa oli hyvät löylyt vaikka ”paikal l iset”matkustajat eivät ylipäänsä saunomista tuntuneet ym-märtävän. Porealtaan poreet rentouttivat mukavastipitkän päivän jälkeen.

Tall ink Sil jal la vietettiin Fiesta-teemaa, ja teema näkyiFestival i l la ohjelman merkeissä. Tietenkin ravintolois-sa oli tarjol la teemaan sopivia ruokia. I lta laival la meninopeasti, ja aikaisen aamuherätyksen ja l injaau-tossavietetyn päivän jälkeen uni tul ikin nopeasti. Aamullakävin vielä erikoisaamiaisel la, joka muuten ei kovinsuositulta vaikuttanut. Minun lisäkseni ravintolassa olial le viisi muuta matkustajaa. Kaikesta huolimatta vali-koima oli runsas ja maittava.

Enpä sil loin osannut arvata, että tämä matka jäisi vii-meiseksi matkakseni Sil ja Festival i l la.

Yllä: Entinen Trattoria-ravintola yhdistettiin Riian-linjalla osaksi

Captain's Grill -ravintolaa. Kuva: Sami Koski

Alla:Saunan löylyissä ja porealtaan poreissa rentotui

mukavasti pitkän päivän päätteeksi. Kuva: Sami Koski

Alimpana: Dancing Palacessa esitettiin Fiesta-teeman

mukainen keskiyön show. Kuva: Sami Koski

Pääsiäisristeilyllä

Kolmannen matkan reitil lä tein pääsiäisenä 201 3, kunmatkustimme koko perhe ensin Sil ja Serenadella Hel-singistä Tukholmaan. Tukholmasta lähdimme Romanti-kan kyydissä kohti Riikaa. Romantikan halusin päästätestaamaan sen vuoksi, että se oli aikoinaan ensim-mäinen Tall inkin laiva mil lä olen matkustanut.

Tukholmassa vietetyn päivän jälkeen suuntasimmeFrihamnenin terminaaliin tekemään lähtöselvityksen.Lähtöselvityksessä kaikki kupongit tulostuivat käte-västi suomen kielel lä. Laivan lastaus aloitettiin kolmel-ta, ja lähtöaika kohti Riikaa oli viideltä. Hyttinä meil läoli laivan keulassa sijaitseva DeLuxe-hytti.

Hytin jääkaappi oli varustettu runsaammalla juoma-tarjonnalla kuin Suomen ja Ruotsin välisi l lä l injoil la.I l lal l isel la menimme testaamaan buffetin antimia. Tälläl injal la buffetin hintaan eivät kuuluneet juomat, vaan

niistä maksettiin erikseen. Juomien hinnat olivat kui-tenkin edull isemmat kuin esimerkiksi muissa laivanravintoloissa. Ruokien valikoima noudatti samaa kon-septia kuin kaikil la muil lakin Tall ink Sil jan laivoil la Starja Superstar pois lukien. Myös makunsa puolestaruoat olivat samaa tasoa.

Hintataso laivan myymälöissä oli kal l is verrattunamuihin Tall ink Sil jan l injoihin. Myynnissä oli myös tut-tuja Sil ja Linen logolla varustettuja tuotteita.

Ohjelmatarjonta ja varsinkin lapsil le suunnattu ohjel-ma oli huomattavasti surkeampaa kuin esimerkiksiSil ja Line -brändin al la kulkevil la laivoil la, myös leikki-huone oli lapsimäärään suhteutettuna aivan liian pie-ni.

Tukholmassa oli kevät jo pitkällä, mutta aamulla Riian-lahdella jäät kolisivat keulaan ja sää oli talvinen. Hytinhintaan kuului myös erikoisaamiainen, joka tarjoilti inPiazza-ravintolassa. Valikoimaltaan erikoisaamiainenoli suppeampi kuin edell isenä aamuna Sil ja Serenadel-la tarjol la ollut. Aamiaisen jälkeen poistuimme laivastaräntäsateiseen Riikaan. Päivä kului lähinnä kauppakes-kuksissa, kun kylmä ja sateinen sää ei kovin houkutel-lut kävelemään ulkona.

Paluumatkalla päädyimme il lal l isel le hyväksi havaitunbuffetin herkkupöytien ääreen. I l lal l isen jälkeen me-nimme katsomaan laivan viihdeohjelmaa Starlight Pa-laceen, josta olisi voinut varata pöydän shown ajaksikuuden euron maksua vastaan. Shown jälkeen olikinjo sen verran väsynyt olo, että oli parempi käydä nuk-kumaan.

Aamulla Tukholman saaristossa oli keväinen ja aurin-koinen sää. Erikoisaamiaisen jälkeen olimmekin jomelkein peril lä, ja oli aika pakata tavarat ja poistua lai-vasta. Tukholmassa vietetyn päivän jälkeen palasimmeSil ja Serenaden kyydissä Helsinkiin.

Seuraavaa matka jo suunnitteilla

Riika itsessään on matkakohteena erilainen ja jos sääolisi ol lut yhtään parempi, ol isi siel lä ollut mukavampitutustua paikal l iseen elämään ja nähtävyyksiin kaup-pakeskuksissa kiertelyn sijaan. Kesäl lä Riika onkinvarmasti mukava risteilykohde tai ainakin hyvää vaih-telua perinteisen Tall innan ja Tukholman sijasta. □

48

Yllä: Romantikan DeLuxe-hytistä oli erinomaiset näkymät.

Kuva: Sami Koski

Alla: Buffet Tallinkin tarjonta oli niin hyvää, että ruokailimme

siellä mennen tullen. Kuva: Sami Koski

Yllä: Riikan kylmästä ja sateisesta säästä huolimatta

kävimme hieman tutustumassa kaupunkiin. Kuva: Sami Koski

Yl lä oikealla: Helsingin linjalla aikanaan suositussa Tango

Loungessa ei kovin vilkasta ollut risteilyn aikana.

Kuva: Sami Koski

Oikealla: Piazza à la Carte -ravintolassa oli aamulla tarjolla

erikoisaamiainen. Kuva: Sami Koski

Alla: Viime syksystä lähtien Riikaan on päässyt enää vain

Viking Linelta 201 3 ostetulla Isabellella. Kuvassa laiva

Oxdjupetin salmessa kesällä 201 4. Kuva: Sami Koski

49

50

LokikirjaMarras-joulukuu 201 4

TEKSTI: KALLE ID, LASSI LIIKANEN, JUSSI LITTUNEN,TUOMAS ROMU JA OLLI TUOMINEN

Tallink solmi esisopimuksen uuden aluksen ra-kentamisesta Meyer Turun kanssa. Lue lisää si-vuilta 4-5.

Estraden sai suomalaisen flettner-roottorin.Bore-varustamon Estraden-laivaan asennettiin mar-raskuun lopussa helsinkiläisen Norsepower Oy:nsuunnittelema flettner-roottori. Näin Estradenista tulimaailman ensimmäinen kauppa-alus, johon on jälki-asennettu flettner-roottori. Alankomaiden ja Britan-nian väliseen liikenteeseen siirtyvän Estradenin uudenroottorin uskotaan tarjoavan jopa viidenneksen polt-toainesäästön.

Tallinkin pääomistaja ostaa Estonian Airin? Tal-l inkin suurin omistaja Infortar suunnittelee ostavansaenemmistöosuuden Viron kansal l isesta lentoyhtiöstäEstonian Airista. Mikäli EU:n komissio ja Viron hall itushyväksyvät suunnitelman, siirtyy osa Estonian AiristaInfortaril le keväällä 201 5. Infortarin lopull isena tavoit-teena on hankkia omistukseensa koko yhtiön osake-kanta, ja niinpä neuvottelut ovat käynnissä myös Es-tonian Airin vähemmistöomistajan, lentoyhtiö SAS:nkanssa.Viron yleisradion haastattelema Infortarin toi-mitusjohtaja Ain Hanschmidt kertoo, että lentoyhtiönja Tall inkin väli l lä on mahdoll ista saavuttaa selkeitä sy-nergiaetuja. Jatkossa Estonian Air ja Tall ink voisivattarjota yhteistyössä esimerkiksi laiva-lento-paketteja.

Eckerö Line uudistaa Finlandiaa - lisää tilaakokousasiakkaille. Eckerö Line uudistaa Helsinginja Tall innan väli l lä kulkevaa Finlandiaa vuoden alussareilul la neljäl lä mil joonalla eurolla. Suurimpana muu-toksena sisääntulokannelle rakennetaan kokousmaail-ma, jonka tieltä raivataan 36 hyttiä. Nykyiset kokous-tilat kahdeksannella kannella muutetaan 70 hengenbaariksi/ravintolaksi, ja sisääntulokannella sijaitseva

Lounge saa väistyä parfymerian tieltä. Myös Tall innansatamassa tehdään uudistuksia, kun Finlandian käyttä-mään laituriin rakennetaan uusi matkustajasilta sekäramppi, jonka avulla autot pääsevät maihin myösylemmältä autokannelta.

Viking Grace sai jälleen ympäristöpalkinnon.Kansainvälinen turismin edistämisjärjestö Skål Inter-national palkitsi syksyllä Viking Gracen “maailman ym-päristöystäväll isimpänä matkustaja-aluksena, jokaasettaa uudet standardit koko alal le.”

Neste myymässä Jurmon ja Purhan. Neste val-mistelee Kiinassa vuosina 2003 ja 2004 valmistunei-den Purha ja Jurmo -tankkereiden myyntiä osana öljy-yhtiön päätöstä luopua varustamotoiminnasta. Nykyi-sistä Nesteen tankkereista Aframax-laiva Temperasen sijaan pysyy vielä toistaiseksi varustamon omis-tuksessa, sil lä tilanne maailmanmarkkinoil la ei oleedull inen sen myynnil le.

Lisää ympäristötukea uudisrakennuksille. Lii-kenne- ja viestintäministeriön budjettiin on varattu7,5 mil joonan euron tuki uudisrakennuksil le, joidenpäästöt alittavat EU:n ja IMO:n määräysten asettamatminimirajat. Tukea on voinut hakea marraskuun lo-pusta lähtien, ja sitä voidaan myöntää aikaisintaansyyskuussa 201 6 valmistuvalle alukselle. Tuki makse-taan aluksen valmistuessa, ja tukea saanut alus on re-kisteröitävä Suomeen vähintään vuoden ajaksi val-mistumisestaan.

Sea Wind Tallinkin liikenteeseen Suomenlah-delle.Turun ja Tukholman väli l lä rahtia kuljettava SeaWind tulee pitkään jatkuneiden huhujen jälkeen vaih-tamaan reittiä ja l ippua. Ruotsin l ippu vaihtuu virolai-seen, kun SeaWind alkaa kuljettamaan rahtia Helsin-gin Vuosaaren ja Tall innan satamien väli l lä. Alus tekeeviimeisen matkansa Turusta Tukholmaan 21 .1 2 jaaloittaa l i ikenteen Helsingin ja Tall innan väli l lä 8.1 .201 5. Jatkossa Turun-l i ikenteen rahtitarpeita palvele-vat ainoastaan Galaxy ja Baltic Princess.

Prima Shipping hankkii kaksi alusta. Prima Ship-ping on hankkinut laivastoonsa kaksi uutta alusta.Vuonna 1 995 valmistunut kuivalastialus Lady Kirstenostettiin Wijnne Barendsilta. Alus siirtyy Priman lai-vastoon tammikuussa 201 5, saa Suomen lipun ja uu-

Merenkulun tärkeimpiä tapahtu-mia niin kotivesiltä kuin maailmanmeriltä marras-joulukuulta 201 4.

Kotivesiltä

51

Yllä: Jälkiasennetun flettner-roottorin ensimmäisenä

kauppalaivana saanut Boren Estraden kuvattuna Naantalissa

pian roottorin asentamisen jälkeen. Kuva: Juhani Mehto

Oikealla: Estonian Air on siirtymässä Tallinkin omistajan

Infotarin omistukseen. Kuvassa Estonian Airin Embraer 1 70

-kone Arlandassa kesällä 201 2.

Kuva: Joakim Holmström (CC BY-SA 3.0)

Oikealla alla: Finlandiaan tehtävien muutosten myötä

tyylikäs Extra-luokan lounge saa väistyä erillisen parfymerian

tieltä. Kuva: Kalle Id

Alla: Muokatussa kuvassa Meriauran Nedlandilla on jo uusi

nimensä Prima Donna. Kuva: Prima Shipping

52

den nimen Prima Lady. Meriauralta puolestaan ostet-tiin vuonna 1 987 valmistunut kuivalastialus Nedland,joka sai uudeksi nimekseen Prima Donna omistajan-vaihdoksen yhteydessä 29.1 2. Uusien alusten hankin-ta on osa Prima Shippingin laivaston uudistusohjel-maa.

Bore siirtyy sekamiehitykseen. Pitkien neuvot-teluiden jälkeen Bore, Suomen Varustamot ja työn-tekijäjärjestöt pääsivät sopuun sekamiehityksen käyt-töönotosta kaikil la Boren Suomeen liputetuil la aluk-sil la vuoden 201 5 aikana.

SNCM konkurssiin. Manner-Ranskan ja Korsikanväli l lä l i ikennöivän SNCM:n vaikeuksien saaga saavuttiuuden vaiheen 4.1 1 ., kun varustamo jätti konkurssi-hakemuksen. Myöhemmin samassa kuussa ranskalai-nen oikeusistuin asetti varustamon kuuden kuukau-den ajaksi suojelukseen velkojiaan vastaan. SNCM:stäovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita meksiko-lainen Baja Ferries sekä ranskalainen sijoittajaryhmä.Baja Ferries on kertonut suunnitelmanaan olevanSNCM:n Korsikan-l i ikenteen supistaminen niin, ettäKorsikal le l i ikennöitäisiin vain Marseil lesta, ja uusienlinjojen avaaminen Marseil lesta Marokkoon, Algeriaanja Tunisiaan. Henkilökunnan määrä laskettaisiin nykyi-sestä 1 500:sta 800:aan. Kumpikaan sijoittaja ei ole ha-lukas ottamaan vastuulleen SNCM:n 440 mil joonaneuron velkoja Ranskan valtiol le, joten käytännössäomistajanvaihdosta täytyy joka tapauksessa edeltääSNCM:n konkurssi.

Seitsemän varustamoa kilpailee Polferriesistä,samaan aikaan kun Polferries ostaa uuden lai-van. Lue lisää sivulta 43.

Virgin Cruises perustettiin. Brittiläisen RichardBransonin monialayhtiö Virgin Group kertoi perus-taneensa uuden risteilyvarustamon Virgin Cruisesin,jol le on tarkoitus tilata kaksi uutta alusta. Toimitus-johtajaksi Virgin on värvännyt Disney Cruise Lineäaiemmin johtaneen Tom McAlpinin. Virgin Cruisesintavoitteena on houkutella matkail i joita, jotka eivät olevielä käyneet risteilyil lä tarjoamalla olemassaoleviavarustamoita rennompaa tunnelmaa laival la.

Quantum of the Seas liikenteeseen. MeyerWerftin Papenburgissa Royal Caribbeanil le rakenta-ma Quantum of the Seas aloitti neitsytmatkansa 2.1 1 .Ulkomatala kertoo tarkemmin tästä risteilymarkki-noiden uusimmasta tulokkaasta numerossa 1 /201 5.

Ylinnä: Jäänmurtokausi 201 4-201 5 alkoi joulupäivänä, kun

jäänmurtaja Kontio lähti ensimmäisenä murtajana kohti

Pohjanlahtea. Kuva: Kalle Id

Yllä: SNCM:n nykyisten laivojen kohtalo mahdollisen

omistajanvaihdoksen jälkeen on vielä epäselvä. Varustamon

vanhimmat laivat päätynevät myyntiin, mutta myös

nykypäivän liikennetarpeisiin heikosti sopivan risteilylautta

Danielle Casanovan tulevaisuus voi olla vaakalaudalla.

Kuva: Eerik Laine

Alla: Quantum of the Seas Hampurissa lokakuussa. Huomaa

laivan perässä oleva ravintola Two70, josta on 270 asteen

näköalat. Kuva: Marko Stampehl

Maailman meriltä

53

RCCL asentaa rikkipesurin 1 9 alukseen. RCCL-konserni varustaa seuraavan kahden vuoden aikana1 9 alustaan rikkipesuril la. Pesurin saa 1 3 Royal Carib-bean International- ja kuusi Celebrity Cruises -brän-din alusta. RCCL-konserin aluksista pesuri on asen-nettu tänä vuonna valmistuneisiin Mein Schiff 3- jaQuantum of the Seas -aluksiin. Lisäksi Liberty of theSeasin yhteen pääkoneeseen on jälkiasennettu pesuripari vuotta sitten.

Britannia Seawaysin miehistölle IMO:n tun-nustus. DFDS:n Britannia Seawaysin miehistö saikansainväliseltä merenkulkujärjestöltä IMO:lta tun-nustuksen “poikkeuksell isesta urheudesta merellä”aluksen miehistön saatua sammutettua laival la mar-raskuussa syttyneen tulipalon. Tilanteen teki erityisenvaarall iseksi se, että palohetkellä Norjan rannikollakulkenut laiva oli lastattu sotilaskalustolla.

EU haluaa mitata alusten päästöjä 201 8. EU-parlamentti teki marraskuussa alustavan päätöksen,että vuodesta 201 8 alkaen kaikkien unionin aluevesil-lä l i ikkuvien suurten alusten on mitattava päästönsäja raportoitava niistä. Toiveena on, että päästöjen val-vominen ja siitä saatavien tietojen mahdoll istama te-hostaminen laskee merenkulun päästöjen määrääkahdella prosentil la.

SkySea Cruises: Royal Caribbeanin ja Ctripinyhteinen risteilyvarustamo Kiinan markkinoil-le. Kiinaan syntyy uusi risteilyvarustamo, kun RoyalCaribbean ja kiinalainen matkatoimisto Ctrip perus-tavat yhteisyrityksen SkySea Cruisesin. RCCL:n lisäksiyhtiön osakkaina ovat SkySean johto ja pääomasijoi-tusyhtiö. Uuden, Kiinan kasvavia risteilymarkkinoitapalvelevan varustamon on tarkoitus aloittaa l i ikenneyhdellä aluksella jo ensi kesänä. Uuden varustamonensimmäinen laiva tulee todennäköisesti olemaan ny-kyinen Celebrity Century, jonka myynnistä Ctripil leuutisoimme lehden viime numerossa.

Grand Holidaystä CMV:n lippulaiva Magellan.Brittiläinen risteilyvarustamo Cruise & Maritime Vo-yages (CMV) ilmoitti marraskuun alussa hankkivansauuden lippulaivan: Magellan, nykyinen Grand Holiday,aloittaa risteilyt CMV:n väreissä maaliskuussa 201 5.Magellan valmistui vuonna 1 986 Carnival Cruise Li-nesil le nimellä Holiday - laiva oli varustamon järjes-tyksessä toinen uudisrakennus.Vuonna 2009 laiva siir-tyi Iberocrucerosin laivastoon nimellä Grand Holiday,mutta Iberocrucerosin lopettaessa toimintansa laivamyydään nyt CMV:l le. Tähän asti CMV on keskittynytl i ikennöimään pienil lä, iäkkäil lä risteilyaluksil la; 1 250matkustajan Magellan tulee olemaan varustamon yli-voimaisesti suurin alus.

Yllä: Britannia Seawaysin miehistö sai IMO:n tunnustuksen

sammutettuaan sotilaskalustoa kuljettaneella laivalla

syttyneen vakavan tulipalon. Kuva: DFDS

Alla: Tietokonemuokattu kuva CMV:n uudesta lippulaivasta

Magellanista. Kuvassa on tosiasiassa Magellanin sisaralus

Henna (ex-Holiday, Grand Holiday). Magellanissa on

peräsponsonit, joita kuvan laivassa ei ole. Kuva: CMV

Alimpana: Majesty of the Seas kuvattuna Royal Caribbeanin

yksityisellä saarella Little Stirrup Cayllä Bahamalla 2009.

Keväällä 201 6 alus saa Pullmantur Cruisesin sinivalkoiset värit.

Kuva: Matt H. Wade (CC BY-SA 3.0)

Majesty of the Seas Pullmanturille. Royal Carib-bean Internationalin vanhin alus, vuonna 1 992 valmis-tunut Majesty of the Seas siirtyy Pullmantur Cruise-sin laivastoon keväällä 201 6. Samalla laivan nimi lyhe-nee muotoon Majesty. Muutoksen myötä kaikki kol-me Sovereign-luokan alusta - Sovereign, Monarch jaMajesty - ovat osa Pullmanturin laivastoa. Majestyasetetaan todennäköisesti Etelä-Amerikan markki-noil le suunnattuun liikenteeseen.

Oceania Princessistä Oceania Cruisesin Sire-na. Ocean Princess siirtyy Oceania Cruisesin laivas-toon keväällä 201 6. Oceania Cruisesin nykyinenomistaja Norwegian Cruise Line Holdings ilmoittial lekirjoittaneensa sopimuksen aluksen ostamisestasen nykyiseltä omistajalta Princess Cruisesilta. Alussiirtyy uudelle omistajal leen maaliskuussa 201 6, jonkajälkeen sitä uudistetaan noin 40 mil joonalla dollaril laennen liikenteen aloitusta huhtikuussa 201 6. Sirenaksinimettävä alus on sisar Oceanian nykyisen laivastonInsignial le, Regatal le ja kuvan Nautical le.

Koululaiva Explorerista Celestyal CruisesinCelestyal Odyssey. Louis Cruisesin Kreikan saaris-tossa l i ikennöivistä laivoista aiemmin syksyllä muo-dostettu Celestyal Cruises ilmoitti marraskuussahankkineensa laivastoonsa kolmannen aluksen osta-malla yl iopistolaivana toimivan Explorer-aluksen. Ensikesäkuussa Celestyal Cruisesil le siirtyvä laiva saa uu-deksi nimekseen Celestyal Odyssey.Vuonna 2001 val-mistunut alus suunniteltiin alkujaan risteilyil le samallaalueella Olympic Explorer -nimellä.

Seabourn tilasi toisen uudisrakenteen Fincan-tierilta. Seabourn Cruise Line ilmoitti joulukuunalussa käyttävänsä option, joka koskee toisen ristei-lyaluksen (604 matkustajaa, 40 350 gt) tilaamista ita-l ialaiselta Fincantierin telakalta. Uusi alus valmistuneevuonna 201 8, ja se perustuu aiemmin luovutettuihinOdyssey-luokan risteilyaluksiin (Seabourn Odyssey2009, Seabourn Sojourn 201 0 ja Seabourn Quest201 1 ). Aiemmin tänä vuonna Seabourn sopi Fincanti-erin kanssa luokan neljännen laivan rakentamisesta.

Viking Cruises tilasi neljännen uudisrakenteen.Sveitsiläisomisteinen Viking Ocean Cruises on tilan-nut neljännen uudisrakenteen ital ialaiselta Fincantie-rilta. Asia kävi ilmi norjalaisen alihankkijan tiedottees-ta, jonka mukaan Scanship toimittaa jätteenkäsittely-järjestelmän myös neljänteen uudisrakenteeseen. Uu-den alussarjan ensimmäinen laiva, Viking Star, lasket-tiin vesil le tämän vuoden kesäkuussa, ja sen on määrävalmistua ensi vuoden alkupuolel la. Kaksi seuraavaaalusta, Viking Sky ja Viking Sea, valmistuvat vuosina201 6-201 7. Kaikkien alusten kapasiteetti on 928 mat-kustajaa ja bruttovetoisuus 47 800.

54

Yllä: Ocean Princess lähdössä Helsingistä kesällä 201 2.

Keväällä 201 6 laiva liittyy Oceania Cruisesin laivastoon

Sirena-nimisenä. Kaupan myötä Oceania omistaa neljä

kahdeksasta R-sarjan laivasta. Kuva: Kalle Id

Alla: Tuleva Celestyal Odyssey vieraili viime kesänä

Helsingissä. Vuodesta 2004 lähtien laiva on tehnyt pitkiä

yliopisto-opiskelijoille suunnattuja risteilyitä osana

yhdysvaltalaista Semester at Sea -ohjelmaa.

Kuva: Oll i Tuominen

Alinna: Seabournin tilaamat uudet alukset perustuvat

Odyssey-luokkaan mutta rakennetaan eri telakalla. Kuvassa

Seabourn Sojourn Helsingissä kesällä 201 1 . Kuva: Kalle Id

Celebrity Cruises tilaa kaksi risteilijää Rans-kasta. STX France ja Celebrity Cruises al lekirjoitti-vat joulukuun alussa sopimuksen kahden uuden ris-teil i jän rakentamisesta. 2 900 matkustajal le suunnitel-tu, EDGE-projektinimellä kulkeva aluskaksikko edus-taa täysin uutta alusluokkaa. 1 1 7 000 bruttotonninalukset valmistuvat syksyllä 201 8 ja alkuvuodesta2020. Tilauksen toteutuminen edellyttää vielä muunmuassa rahoitusjärjestelyiden varmistumista.

Celebration Cruise Linelle uusi laiva ja uusinimi. Floridan ja Bahaman välisessä lyhytristeilyl i iken-teessä kunnostautunut Celebration Cruise Line rah-taa FleetPro Oceanilta uuden aluksen haaksirikonkärsineen Bahamas Celebrationin (ex-PrinsesseRagnhild) tilal le. Iberocrucerosin l i ikenteessä aiem-min kulkenut Grand Celebration on myyty FleetProl-le ja siirtyy Celebratio Cruise Linel len l i ikenteeseenilman nimenmuutosta. Sen sijaan laivan rahdanneenvarustamon nimi muuttuu Bahamas Paradise CruiseLineksi.

Silversealle uudisrakennuksia? Cruise BusinessReview -lehden tietojen mukaan risteilyvarustamoSilversea Cruises on sopinut kiinalaisen The Industrialand Commercial Bank of China (ICBC) -pankin kans-sa kolmen risteilyaluksen rahoittamisesta. Alukset ra-kennettaisiin Fincantierin telakalla Ital iassa, ja niidenyhteishinta olisi noin 800 mil joonaa euroa. Uudisra-kenteiden omistajaksi tul isi ICBC Leasing, joka täl lähetkellä omistaa maailmanlaajuisesti noin 200 alusta,esimerkiksi tankkereita, konttilaivoja ja risteilyaluksia.Ital ialais-monacolainen Silversea puolestaan liikennöitäl lä hetkellä kahdeksaa pienehköä risteilyalusta, jois-ta kolme liikennöi Silversea Expeditions -tuotemerkil-lä.

Destination Gotland tilasi LNG-lautan Kiinas-ta. Manner-Ruotsin ja Gotlannin väli l lä l i ikennöivätDestination Gotland tilasi marraskuun puoliväl issäuuden LNG-käyttöisen matkustaja-autolautan kiina-laiselta GSI :n telakalta. 1 ,5 mil jardia kruunua maksavauusi alus valmistunee vuoden 201 7 ensimmäisen puo-l iskon aikana. Se korvaa Destination Gotlandin laivas-tossa varustamon pienemmän aluskaksikon Gotlan-dian (1 999) ja Gotlandia I I :n (2006). Aluksen koneis-ton toimittaa Wärtsilä. GSI rakensi Destination Got-landil le myös varustamon nykyiset l ippulaivat Visbynja Gotlandin vuonna 2003.

Algerie Ferries tilasi uuden lautan Espanjasta.Pitkään käytettyä lauttaa etsinyt Algerie Ferries -va-rustamo allekirjoitti joulukuun puoliväl issä sopimuk-sen uuden matkustaja-autolautan tilaamisesta espan-jalaiselta Hijos de J . Barrerasin telakalta valmistuvaksivuonna 201 6. Uuden aluksen kerrotaan kuljettavan

55

Ylinnä: Viking Cruisesin meriristeilijät eivät ole vielä tehneet

ainuttakaan matkaa, mutta suuri kysyntä on saanut

varustamon tilaamaan jo neljännen uudisrakenteen. Uusi

laiva saa mitä todennäköisimmin nimekseen Viking Sun.

Kuva: Viking Cruises

Yllä: Grand Celebration Rhodoksella keväällä 201 2 vielä

Iberocrucerosin väreissä. Aluksen Bahamas Paradise Cruise

Linelle rahtauksen myötä myös Iberocruceros-brändin taru

päättyy. Kuva: Przemysław Jahr

Alla: Tietokonemallinnus Destination Gotlandin uudesta

aluksesta. Laiva muistuttaa luonnoksessa paljon saman

telakan rakentamia Visbyä ja Gotlandia vuodelta 2003.

Kuva: Destination Gotland

2 000 matkustajaa ja 700 autoa. Aiemmin kerrottujentietojen mukaan uusi laiva korvaa Algerie Ferriesinlaivastossa vuonna 1 995 valmistuneen Tariq Ibn Ziya-din.

Sewolin päällystölle kovat tuomiot. Etelä-Kore-an rannikolla huhtikuussa uponneen Sewol-lautanpäällystölle jaettiin tuomioita eteläkorealaisessa tuo-mioistuimessa 1 1 . marraskuuta. Laivan kapteeni LeeJun-Seok, konepääll ikkö ja perämiehet olivat kaikkisyytettyinä 304 matkustajan murhasta. Murhasyytteethylättiin, mutta nelikko tuomittiin kuolemantuotta-muksesta ja vakavasta huolimattomuudesta koviinrangaistuksiin: Kapteeni 36 vuodeksi, konepääll ikkö30 vuodeksi, ensimmäinen perämies 20 vuodeksi jatoinen perämies 1 5 vuodeksi vankeuteen. Etelä-Korean merenkulkuviranomaiset, jotka hyväksyivätlaivan turvall isuuden vaarantaneet rakenteell isetmuutokset, eivät olleet syytettyinä.

Loch Seaforth luovutettiin viimein. CaledonianMacBraynen Skotlannin sisäiseen lauttal i ikenteeseenFlensburgin telakalta tilaama Loch Seaforth -lauttaluovutettiin viimein marraskuun alussa, nel jä kuukaut-ta alkuperäisestä aikataulusta viivästyneenä. Alus eikuitenkaan voi vielä aloittaa l i ikennettä Stornoway-Ullapool -l injal la, si l lä laiva ei mahdu Stornowayn lai-turiin, ja laiturin laajennustyöt ovat vielä kesken.Näinollen laiva makuutetaan saavuttuaan Skotlantiin.

Maailman ensimmäinen sähkölautta liikentee-seen ensi vuonna. Siemens ja norjalainen Fjel l-strand-telakka ovat kehittäneet yhteistyössä maail-man ensimmäisen täysin sähkökäyttöisen lautan. Am-pere-lossin on tarkoitus aloittaa l i ikenne Lavikin jaOppedalin kylien välisel lä kuusi kilometriä pitkäl läreitil lä tammikuussa 201 5, jol loin sopimus nykyisenliikennöitsijän kanssa vanhenee. Lautta on varustettukahdella teholtaan 450 kilowatin sähkömoottoril lasekä tuhannen kilowattitunnin l itiumioniakuil la, joidenvaraus riittää muutamaan 20 minuutin mittaiseenmatkaan. Akkuja ladataan vesivoimalla tuotetul la säh-köllä reitin kummassakin päässä, mistä syystä l i iken-teestä ei synny lainkaan hiil idioksidipäästöjä. 80-met-risen lossin kapasiteetti on 1 20 henkilöautoa ja 360matkustajaa.

Canamerica Cruises haastaa Nova Star Crui-sesin Yhdysvaltojen ja Kanadan välisellä laut-talinjalla? Portlandin (USA) ja Yarmouthin (Kanada)väli l le yrittää uusi varustamo. Canamerica Cruisesintaustajoukot työskentelivät vuosina 1 982-2004 sa-malla reitil lä l i ikennöineiden Prince of Fundy Cruise-sin ja Scotia Prince Cruisesin leivissä. Uudet yrittäjätpitävät Nova Star Cruisesin laivaa li ian suurena jabisnesmall ia muutenkin epäonnistuneena. Canamerica

56

Ylinnä: Algerie Ferries tilasi viimein pitkään vatvotun

korvaajan Tariq Ibn Ziyadille. Uusi alus valmistuu vuonna

201 6. Kuva: Wim van der Moolen

Yllä: Caledonian MacBraynen uusin alus Loch Seaforth on

lehden julkaisun aikaan edelleen makuutettuna,

odottamassa laivan reittisatamien laajennusten

valmistumista. Kuva: Flensburger Schiffbau

Alla: Canamerica Cruisesin kiikarissa olevan aluksen

kerrotaan muistuttavan kuvassa olevaa vuonna 2004

toimintansa lopettaneen Scotia Prince Cruisesin Scotia

Princeä, ja uuden laivan nimeksi onkin kaavailtu Scotia

Prince II:sta. Kuva: Rama (CC BY-SA 2.0 FR)

Cruises kertoo neuvottelevansa 30 vuotta vanhan,700 matkustajaa kuljettavan aluksen rahtaamisestareitil le - alus olisi suunnil leen saman kokoinen kuinreitil lä vuosina 1 982-2004 liikennöinyt Scotia Prince.Uuden varustamon mukaan Nova Star Cruises ei oletäyttänyt Portland-Yarmouth -l injan saaman julkisentuen vaatimuksia, ja uusi yrittäjä toivookin voivansasaada tuen itsel leen.

Uusi norjalaisvarustamo suunnittelee Norja-Britannia -matkustajayhteyden palauttamista.Uusi North Sea Cruisel ine -varustamo suunnitteleealoittavansa li ikenteen Norjasta sekä Tanskaan ettäBritanniaan. Egersund-Hanstholm -väli l lä l i ikenne voi-daan suunnitelman mukaan aloittaa jo ensi marras-kuussa, laivana papenburgeri Ionian Spirit (ex-Viking3, Wasa Express, Roslagen). Varustamon päälinjaksisuunnitel laan kuitenkin Egersundin ja Newcastlen vä-l istä l injaa, jota varten varustamo neuvottelee edusta-jansa mukaan 21 0-metrisen, täl lä hetkellä Turkissaolevan laivan rahtaamisesta. Mikäli l i ikenne Newcast-leen toteutuu, palauttaa se tänä syksynä loppuneenPohjoismaiden ja Britannian välisen matkustajalaiva-yhteyden. Ulkomatalan numerossa 1 /201 5 alkaa ai-heen tiimoilta uusi juttusarja, jossa käsittelemme Poh-joismaiden ja Britannian välisen matkustajal i ikenteenhistoriaa.

Stena Alegra korvaa Arahuran Interislanderinliikenteessä Uudessa Seelannissa. Uuden Seelan-nin pohjois- ja eteläsaaren väli l lä l i ikennöivä Interis-lander korvaa 1 983 Tanskassa valmistuneen ArahuranStena Linelta viideksi vuodeksi rahdatul la Stena Aleg-ral la. Arahuran pitäminen liikenteessä kesän 201 5 jäl-keen vaatisi 30 mil joonan uuden seelannin dollarinuudistukset, mistä johtuen Interislander päätyi pitkä-aikaisesti rahtaamaan jo tänä vuonna varustamollerahdattuna liikennöineen Stena Alegran. Ennen siirty-mistä Interislanderin l i ikenteeseen vuonna 1 998 Es-panjassa valmistuneen Stena Alegran matkustajakapa-siteettia nostetaan nykyisestä 350:stä 520:een. Alustul laan myös nimeämään uudelleen, joskaan uutta ni-meä ei ole vielä paljastettu.

Balearia tuo isomman lautan Floridan ja Ba-haman väliselle linjalle. Espanjalainen Balearia-va-rustamo laajentaa Floridan ja Bahaman väli l lä l i iken-nöivän Balearia Bahamas Express -tytäryhtiönsä toi-mintaa siirtämällä vuonna 201 0 valmistuneen SF Al-hucemas -lautan Välimereltä Bahaman liikenteeseen.On epäselvää, korvaako SF Alhucemas Fort Lauder-dale-Freeport -l injal la nykyään liikennöivät Pinar delRío -katamaraanin, vai asetetaanko suurempi laiva l i i-kenteeseen katamaraanin rinnal le.

57

Yllä: North Sea Cruiselinen ensimmäiseksi laivakseen

kaavailema alus on suomalaisille tuttu niin Viking 3:na, Wasa

Expressinä (kuvassa) kuin Roslageninakin.

Kuva: Postikortti, Kalle Idin kokoelmat

Alla: Uuden Seelannin sisäisessä liikenteessä pisimpään

kulkenut lautta Arahura (1 983) korvataan kesällä Stena

Alegralla (1 998). Aluksen valinta on herättänyt kritiikkiä, sillä

Interislanderin rahtauksessa jo tänä vuonna kulkenut Stena

Alegra osoittautui epäluotettavaksi. Kuva: Interislander

Alimpana: Balearia-varustamon SF Alhucemas -lautta siirtyy

Välimereltä Balearian Pohjois-Amerikan tytäryhtiön Balearia

Bahamas Expressin liikenteeseen Floridan ja Bahaman välille.

Kuva: Balearia

Deutschland myyntiin. Deutschland-risteil i jänomistajavarustamo MS Deutschland Beteil igungsge-sel lschaft mbH ja sen omistama risteilyoperaattoriPeter Deilmann Reederei ovat hakeutuneet yrityssa-neeraukseen. Yhtiön tiedotteen mukaan varustamos-ta on kiinnostunut kaksi tahoa.Tilanteen seurauksenajoulukuun 1 8. päivä alkavaksi suunniteltu maailman-ympäriristeily jouduttiin perumaan, mutta tavoitteenaon jatkaa risteilyjä aiemmin julkaistun ohjelman mu-kaan toukokuussa 201 5.

MSC Armorian pidennys valmistui marras-kuun puolivälissä. MSC Cruisesin vuonna 2004 val-mistunutta risteilyalusta pidennettiin Ital ian Paler-mossa 251 metristä 275 metriin, mikä kasvatti aluk-sen matkustajakapasiteetin 2 680 matkustajaan jabruttovetoisuuden 65 000 (aiemmin 2 069 ja 58 000).Kymmenen viikkoa kestäneen uudelleenrakennuksenaikana alus sai uusia matkustajatiloja, 1 93 uutta mat-kustajahyttiä ja 59 uutta miehistöhyttiä. Myös muutSaint-Nazairen telakalla Ranskassa rakennetut Lirica-luokan risteilyalukset, MSC Lirica (2003), MSC Opera(2004) ja MSC Sinfonia (2005) tul laan pidentämäänMSC Armorian tavoin ensi vuoden aikana. SeuraavanaFincantierin telakalle suuntaa MSC Sinfonia, jonka uu-siminen alkaa tammikuun puoliväl issä ja kestää maa-l iskuun puoliväl i in. Neljän aluksen pidentäminen mak-saa yhteensä 200 mil joonaa euroa.

Maailman suurin konttilaiva valmistui Etelä-Koreassa. Hyundai Heavy Industries on saanut val-miiksi maailman suurimman konttilaivan CSCL Glo-ben. Kapasiteetiltaan 1 9 000 TEU:n kokoinen alusvalmistui kiinalaisen CSCL-varustamon Euroopan jaAasian väliseen liikenteeseen. Aluksen pituus on 400metriä, leveys l iki 59 metriä ja syväys yli 30 metriä.

Kuivalastialus Kertu karille Tukholman saaris-tossa. Onnettomuus sattui aikaisin aamulla 29. loka-kuuta, kun Maltal le rekisteröity Kertu oli Landsortinedustal la matkalla Södertäl jestä Kokkolaan. Kertupääsi omin voimin irti karilta, ja se ajettiin turvall i-sempaan paikkaan ankkuriin, mutta koska alukseenvuotanutta vettä ei pystytty pumppaamaan ulos tar-peeksi nopeasti ja alus alkoi kal l istua, päätettiin mie-histö evakuoida. Kukaan ei loukkaantunut onnetto-muudessa, mutta aluksesta pääsi ympäristöön poltto-öljyä.Vuonna 1 996 rakennettu Kertu saatiin hinattuaOxelösundin satamaan seuraavana päivänä. Aluksenomistaa virolainen Hansa Shipping.

Aker Arctic suunnitteli kaksi arktista raskas-lastialusta. ZPMC-Red Box Energy Services on ti-lannut kiinalaiselta Guangzhoun telakalta kaksi arktis-ta raskaslastialusta, joiden suunnittelusta vastaa suo-malainen Aker Arctic. Alukset on tarkoitettu kuljetta-

Yllä: Vielä keväällä tilanne näytti Deutschlandin osalta

valoisalta. Vuoden 201 3 taloudelliset tavoitteet saavutettiin ja

varaustilanne vuodelle 201 4 näytti hyvältä. Heinäkuussa

yhtiö kuitenkin joutui varoittamaan myynnin heikkenemisestä

ja lokakuussa se hakeutui yrityssaneeraukseen.

Kuva: Oll i Tuominen

Alla: Aker Arcticin suunnittelemat arktiset raskaslastialukset

rakennetaan kiinalaisella telakalla alankomaalaiselle

omistajalle. Kuva: Amer Arctic Technology

Ulkomatalan toimitus seuraa meren-kulun viimeisimpiä tapahtumia myöslehden Facebook-sivui l la osoitteessawww.facebook.com/ulkomatala

Ulkomatalan Facebook-sivu onkinainoa suomenkielinen merenkulun

uutissivusto netissä. Pääset luke-maan sivuja myös ilman Facebook-tunnuksia.

58

maan suurikokoisia maakaasun nesteytyslaitoksenmoduuleja Euroopasta Venäjäl le, Obinlahdella sijait-sevaan Sabettan satamaan.Yli 200 metriä pitkät ja 43metriä leveät alukset, joiden jääluokka on Polar Class3, pystyvät murtamaan itsenäisesti 1 .5 metrin pak-suista jäätä kolmen solmun nopeudella. Alusten suun-nittelu alkoi syksyllä 201 3. Ensimmäinen alus valmis-tuu vuoden 201 5 lopussa ja toinen vuoden 201 6 alus-sa.

TT-Line vaihtaa laivojensa reittejä ja nimiä.TT-Line ilmoitti joulukuun puoliväl issä vaihtavansa laivo-jensa Nils Dacken ja Robin Hoodin reitit ja nimetpäittäin. Entinen Robin Hood nimettiin 1 5. joulukuutaNils Dackeksi ja asetettiin Trelleborgin ja Świnoujści-en väliseen liikenteeseen Kyproksen lipul la. Samanapäivänä entinen Nils Dacke nimettiin Robin Hoodiksi,joka alkaa kulkea Trelleborgista Travemündeen Saksanlipul la. Muutoksen syynä ovat nykyiseen Nils Dackeenaiemmin tänä vuonna asennetut rikkipesurit, joistaTT-Line kertoo hyötyvänsä enemmän tiheämmin lii-kennöidyllä Ruotsin ja Puolan välisel lä reitil lä. Markki-nointisyistä asiakkail le tutut nimet haluttiin kuitenkinsäilyttää entisil lä l injoil la; siksi myös alusten nimet pitivaihtaa.

Ainakin kymmenen kuoli Norman Atlanticintulipalossa. I tal ialaisen Visemarin omistamalla jakreikkalaisel le ANEK Linesil le rahdatul la Norman At-

lanticil la syttyi tul ipalo 28. joulukuuta aluksen ollessamatkalle Kreikan Patraksesta Igoumenitsan kauttaItal ian Anconaan. Alemmalta autokannelta alkunsasaanut palo tuhosi laivan sisätilat täysin. Aluksen pe-lastustöitä vaikeuttivat paitsi voimakkaasti levinnyttulipalo myös voimakkaasti puhaltanut tuuli ja valta-osa laival la olleista jouduttiin nostamaan turvaan yk-sittäin helikopteril la. Laivan evakuointi kestikin yli 24tuntia. Palon alkusyy ei ole vielä selvil lä, mutta aiem-min joulukuussa tehdyssä tarkastuksessa laival la ha-vaittiin lukuisia paloturvall isuuteen liittyviä puutteita.Ainakin kymmenen laival la ollutta menehtyi tul ipa-lossa, minkä lisäksi kaksi laivaa hinanneen hinaajanmiehistönjäsentä sai surmansa hinauskaapelin katket-tua. Matkustaja- ja miehistöluetteloiden mukaan Nor-man Atlanticil la oli onnettomuushetkellä 478 henkeä,mutta pelastettuja on vain 427 – näiden joukossamyös ihmisiä, joita ei mainita matkustajaluettelossa. □

59

Yllä: Norman Atlantin kuvattuna viime kesänä vielä aiemman

rahtaajansa LD Linesin väreissä. Kuva: Gary Andrews

Alla: Nils Dacke ja Robin Hood yhdessä satamassa.

Nyttemmin alusten nimet ovat päinvastaiset kuvassa näkyviin

verrattuna. Lisäksi nykyisen Nils Dacken (kuvassa vielä

nimellä Robin Hood) korsteenit ovat eri malliset kuin kuvassa.

Kuva: TT-Line

Quantum of the Seas

Royal Caribbean Internationalin uusin alus Quantumof the Seas toi mukanaan monia uusia innovaatioita jasamalla uudisti varustamon koko risteilytuotetta.

Päästörajoitusten vaikutukset

Kuinka 1 .1 .201 5 voimaan astuvat päästörajoituksetvaikuttivat SECA-alueil la Itämerellä, Pohjanmerellä jaPohjois-Amerikan rannikoil la?

Matkustajaliikenne Pohjoismaista Britanniaan

Uudessa juttusarjassa tutustumme syksyllä 201 4päättyneen Pohjoismaiden ja Britannian välisenmatkustajal injal i ikenteen historiaan.Aloitamme lähessadan vuoden ajan jatkuneesta Suomen ja Britannianvälisestä l i ikenteestä.

Ensi numerossa:

Upouusi Quantum of the Seas Hampurissa 23.1 0.

Kuva: Marko Stampehl

Ulkomatala 1 /201 5 ilmestyy

lauantaina 28. helmikuuta