työterveyslaitoksen toimintakertomus 2015 · 2016. 12. 7. · naisyrittäjät, keski-ikäiset...

Työterveyslaitoksen toimintakertomus2015

Johtokunta 11.3.2016

2

Sisällys1 Johdon katsaus vuoteen 2015 ......................................................................................................... 3

Muutosten vuosi 2015 Työterveyslaitoksessa .................................................................................... 9

2 Toiminnan tuloksellisuus .............................................................................................................. 11

2.1 Ratkaisujen kehittäminen .......................................................................................................... 11

2.2 Asiakasratkaisut ......................................................................................................................... 19

2.3 Tiedolla vaikuttaminen .............................................................................................................. 22

3 Henkilöstövoimavarat ja osaamisen kehittyminen ........................................................................ 27

4 Tulossopimustavoitteiden saavuttaminen ..................................................................................... 28

5 Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi ...................................................................................................... 53

6 Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma ........................................................ 54

7 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä .............................................................................................. 54

8 Allekirjoitukset ............................................................................................................................. 55

3

1 Johdon katsaus vuoteen 2015

Työterveyslaitokselle vuosi 2015 oli hyvin ristiriitainen. Kun katsoo vuoden 2014 lopussa asetettujatavoitteita, voidaan katsoa niiden toteutuneen pääosin erinomaisesti sekä laadullisesti ettämäärällisesti. Nämä saavutukset jäävät kuitenkin helposti syksyn 2015 aikana läpikäytyjen raskaidenYT-neuvotteluiden ja niitä seuranneiden päätösten jalkoihin. Tulevaisuutta katsottaessa on tärkeäähuomata, että osana syksyllä tapahtunutta Työterveyslaitoksen uudelleen suuntaamista myöslaitoksen strategiaa ja organisaatiorakennetta tarkennettiin; näitä muutoksia tuleekin vuoden 2016aikana seurata tarkkaan.

Työelämän kehittäminen ratkaisevan tärkeää Suomelle

Hallitusohjelman kärkihankkeissa asetetaan keskeisiä tavoitteita työelämän rakenteiden jatoimintatapojen kehittämiseksi. Suomen kansantalouden seitsemättä vuotta jatkunut vaimeakehitys ja huoltosuhteen muutos toimivat ajureina työelämän kehityspaineille. Erityisestidigitaalisuudesta, pk-sektorin noususta ja alueellisista järjestämisratkaisuista odotetaanratkaisijoita hitaasti kehittyvään kansantalouteen. Ilman työelämän toimintatapojen, johtamisen jamuutostahdin kellotaajuuden tehostamisen tukea näitä odotuksia ei voida täyttää.Työterveyslaitoksen tuomille ratkaisuille, tuelle ja työelämätiedolle on suurempi tarve kuin koskaan.

Eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu taittui odotetusti lakimuutosten vaikutusten liudennuttuavuonna 2016 pysytellen kuitenkin tasaisena. ETK:n mukaan 2000-luvun laskua eläkkeellesiirtymisessä ovat myöhentäneet työikäisten parantunut terveys ja työkyky sekä vuoden 2005eläkeuudistus, jossa karsittiin varhaiseläkereittejä. Myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määräon edelleen laskenut vuonna 2015.

Kuva 1. 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote, lähde ETK.

4

Työllisen ajan odotteen nousu on tasaantunut kolmatta vuotta peräkkäin. Työttömyysaste onnoussut tasaisesti viimeisen kolmen vuoden ajan.

Kuva 2. Työllisen ajan odote 15-vuotiaalla, lähde ETK.

Kuva 3. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen kehitys Suomessa 2003–2015.

Niukentunut valtionapu pakotti muutoksiin

Työterveyslaitoksen tilanne muuttui rajusti keväällä 2015, kun hallitusohjelmassa kohdistettiinlaitoksen valtionapuun 5 miljoonaa euron vähennys vuonna 2016. Valtionapu oli jo aikaisempienpäätösten nojalla pienentymässä vuoteen 2017 mennessä noin 10 miljoonalla eurolla vuoden 2013tasosta eli 25,5 prosentilla. Lisäleikkauksen kanssa vähentymä oli 38, 7 prosenttia neljässä vuodessa.Vuonna 2016 toteutuva vähennys on noin 7,8 miljoonaa.

5

Vähennysten johdosta Työterveyslaitoksessa käynnistettiin yt-neuvottelut syksyllä 2015.Vähennysten seurauksena 100 työsuhdetta irtisanottiin ja noin 80 henkilöön kohdistui muitatoimenpiteitä. Laitoksen ydintoimintaan jouduttiin puuttumaan ratkaisevasti, mutta muutamiensisältöjen jatkuvuus onnistuttiin turvaamaan toimintojen ulkoistamisilla ja siirroilla. Keskeinen osaYT-vaikutuksista näkyy vasta vuonna 2016.

Kuva 4. Työterveyslaitoksen henkilötyövuosien kehitys 2008–2015.

Organisaatiorakennetta selkiytettiin

Organisoinniltaan ja johtamisjärjestelmältään monimutkaiseksi koettu matriisimalli purettiin jalaitoksessa siirryttiin linjassa johdettuun projektiorganisaatiomalliin. Toimintaa johdetaan kolmessatutkimus- ja palvelukeskuksessa: Työterveys, Työyhteisö ja Työturvallisuus. Tukitoiminnotkeskitettiin Kehitys- ja tuki -yksikköön. Joulukuussa valittiin johtajat uuden organisaatiomallinmukaisiin tehtäviin. Yksiköiden tavoitteet asetetaan keväällä 2016.

Kuva 5. Työterveyslaitoksen tutkimus- ja palvelusalkut sekä Kehitys ja tuki -yksikkö.

6

Laitoksen strategia uudistettiin vuodelle 2015. Sen painopisteiksi valittiin

1. Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä2. Työkyvyttömyyden vähentäminen3. Työterveysyhteistyö

Ja erityiskysymyksiksi:4. Uusien teknologioiden turvallisuus5. Arktisen työn työhyvinvointi.

Uudessa tilanteessa strategia ei enää pätenyt ja se otettiin uuteen tarkasteluun syksyllä 2015.Johtokunnan 12.11.2015 hyväksymässä strategiassa keskitytään neljään tarkennettuun strategiseenkärkeen:

1. Uudistuva työterveyshuolto2. Työkyky ja työurat3. PK-sektori kasvu ja4. Hyppäys digiin.

Kärjet jakautuvat edelleen alatavoitteiksi. Hyvinvointia työstä on edelleen Työterveyslaitoksenstrategiakauden visio.

Kuva 6. Työterveyslaitoksen strategiset kärjet.

Laitoksen johtoryhmän rakennetta uudistettiin. Mukana pääjohtajan lisäksi ovat kolmepalvelukeskusjohtajaa ja suunnittelupäällikkö.

Merkkipäiviä: laitoksen 70-vuotias historia koottiin yhteen ja uusi pääjohtaja valittiin

Keväällä vietettiin laitoksen 70-vuotisjuhlaa ja laitoksen Majakka vai luotsi -historiikki valmistui23.4.2016. Pääjohtaja Harri Vainion pitkä ja laitoksen uudistumisen kannalta merkittävä kausipäättyi heinäkuussa ja pääjohtaja saateltiin seuraavalle uralle ulkomaisten laitosten kehittämisenpariin. Johtokunta valitsi uudeksi pääjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Koivulan. Antti Koivula ontoiminut aikaisemmin Työterveyslaitoksen Asiakasratkaisut-toiminta-alueen johtajana.

7

Työterveyslaitoksen juuret juontavat sotien aikaan, jolloin nuori lääkäri Leo Noroalkoi selvittää ammuslataamojen työntekijöiden räjähdysainemyrkytyksiä. Hänentutkimuksensa saivat puolustusvoimien johtavien lääkärien huomion ja kiinnostusammattitautien tutkimiseen Suomessa alkoi herätä.

Helsingin yleisen sairaalan ammattitautien osasto perustettiin 1945 ja alan tutkimustaryhtyi rahoittamaan Ammattilääketieteen säätiö. Säätiö perusti Työterveyslaitoksen.Laitos kansallistettiin ja muutettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaiseksi itsenäiseksijulkisoikeudelliseksi yhteisöksi vuonna 1978.

Kuva 7. Leo Noro ammattitautiosastolla.

Laitos vaikuttamassa verkostoissa

Työterveyslaitos on osallisena kansallisissa ja kansainvälisisissä verkostoissa tehokkaan työelämääkoskevan tiedonhankinnan, jakamisen ja -jalostuksen vuoksi. Verkostoissa myös aktiivisestikehitetään uusia tapoja työelämätiedon välittämiseen ja hyödyntämiseen. Kotimaisissaverkostoissa tärkeimpiä osapuolia ovat korkeakoulut, tutkimuslaitokset, viranomaiset sekäammatilliset- ja etujärjestöt.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimuslaitosten Soterko-yhteistyössä ovat mukana vuoden 2014laajentumisen jälkeen Evira, Fimea, Ilmatieteen laitos, Kela, STUK, SYKE, THL, Työterveyslaitos, VATTja VTT. Kesäkuussa 2015 pidettiin Soterkon tutkimusohjelmien seminaari, jossa käsiteltiin ohjelmienitsearvioinnit ja uusien ohjelmien tilannekatsaukset. Tilaisuuteen osallistui Soterkon ohjelmienyhteistyöryhmien jäseniä sekä uusien Soterko-laitosten ja Soterko-ohjelmien yhteistyötahojenedustaja. Soterkon toimintamallin edelleen kehittämiseksi joulukuussa 2015 koottiinohjelmavastaavien kehittämisajatuksia. Työ jatkuu keväällä 2016.

Laitoksen kansainvälinen yhteistyö keskittyy YK-järjestöjen työhön Maailman terveysjärjestön(WHO) ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn verkostoissa. Laitos hyödyntää aktiivisesti EU:n tarjoamiaverkostoitumis- ja yhteistyömahdollisuuksia joita syntyy yhteisten EU-rahoitteisten hankkeidenansiosta. Työterveyslaitos on kasvanut arvostetuksi partneriksi ja asiantuntijatiedon lähteeksiEuroopan unionissa. Työterveyslaitokselle tärkeitä kumppaneita ovat olleet eurooppalaisettyöterveysalan laitokset PEROSH-yhteistyössä ja ICOH (International Commission on OccupationalHealth) arvovaltaisena työterveystoimijana globaalisti. Pohjoismaiset kontaktit ja

8

asiantuntijayhteistyö on pidetty tärkeänä työelämäkysymysten ratkaisemisessa. Vähenevienresurssien takia pitkäjänteinen verkostoyhteistyö on joiltain osin vaarassa supistua, mahdollisestiliikaakin. Asiaan on kiinnitetty huomiota laitoksen johdossa ja jatkon suunnittelu on alkanut vuoden2015 jälkipuoliskolla.

Työterveyslaitos 2.0

Huolimatta samanaikaisen organisaatiomuutoksen takia pitkittyneistä yt-neuvotteluista laitoksentuloskehitys ja t&k-toiminnan laatu pysyivät edelleen positiivisina. Tieteellisiä julkaisuja kertyi yli400 kappaletta, asiantuntijamme osallistuivat mediaa ja ihmisiä kiinnostaneisiinkeskustelunaiheisiin yhtä aktiivisesti kuin aikaisempina vuosina, HR-järjestelmäkehitystäosaamisportfolioiden kuvaamiseksi vietiin päätökseensä ja palveluliiketoiminnassa yllettiintulostavoitteeseen. Tuloksesta, sinnikkyydestä ja korkeasta ammatillisesta ja tieteellisestäambitiotasosta täysi kiitos kuuluu Työterveyslaitoksen valovoimaiselle henkilöstölle.

9

Muutosten vuosi 2015 TyöterveyslaitoksessaVuonna 2015 Työterveyslaitoksessatarkennettiin strategiaa valtionavun putoamisenjälkeen. Laitoksessa jouduttiin käymään myösraskaat yt-neuvottelut ja organisaatiorakenneuudistettiin. Laitoksen henkilötyövuosien määräoli 590.• Työterveyslaitoksen tarkennetussa

strategiassa keskitytään seuraaviinstrategisiin kärkiin 2015−2020:

• Uudistuva työterveyshuolto• Työkyky ja työurat• PK-sektori ja kasvu• Hyppäys digiin

Laitoksen 70vuotista taivaltaSuomen työelämänterveyden jaturvallisuudenkehittäjänä juhlittiinjulkaisemallaMajakka vai luotsi

– Työterveyslaitos 70 vuotta -historiikki javiettämällä henkilökunnan kesäjuhlatkesäkuussa.

• Pääjohtaja Harri Vainio siirtyi eläkkeelle jauudeksi pääjohtajaksi valittiin tekniikan tohtoriAntti Koivula.

• Huolimatta vaikeasta toimintavuodesta laitoksensuoritteet pysyivät korkealla tasolla laadultaan jamäärältään ja STM:n kanssa solmituntulossopimuksen tavoitteet pystyttiinsuurimmilta osin toteuttamaan sovitusti.

• Laitoksen tieteelliset artikkelit kuuluivatsiteeratuimpien joukkoon Euroopassa. ProfessoriMika Kivimäen johtama kansainvälinen tutkimusnousi sijalle 12 brittiläisen Altmetricinlistauksessa.

Vaikuttamista verkossa ja mediassa· Työterveyslaitoksen näkyvyys sosiaalisessa

mediassa kasvoi edelleen vuonna 2015.Etenkin Twitter löi läpi itsensä seurattunakanavana.

· Laitoksen asiantuntijat olivat haluttujaluennoitsijoita ja haastateltavia. Eri medioitakiinnostaneet aiheet liittyivät mm.työkyvyttömyyden ehkäisemiseen,vuorotyöhön ja unettomuuteen,työympäristöön ja hyvään ergonomiaan.Erityisinä vuoden 2015 aiheina nousivat esiinmm. naisyrittäjyys, etätyö, työttömät sekätyöturvallisuus, erityisestikemikaaliturvallisuus.

Uusia palveluita· Työterveysyksiköille tarjotaan laadun ja

vaikuttavuuden seurantaan Laatuportaali –palvelu (www.laatuportaali-fi). Portaaliinkootaan työterveysyksiköistä tietoaresursseista ja asiakkaista, jatkossatyöterveyspalveluiden ostajat voivat vertaillapalveluntuottajia keskenään.

· Nolla tapaturmaa -foorumintyöpaikkaverkosto jatkui menestyksekästätoimintaa työturvallisuuden edistämiseksi.

Tutkimuksessa selvitettiin pitkien työviikkojenvaikutusta terveyteen. Lancetissa julkaistuntutkimuksen mukaan pitkät työviikot lisäävätaivohalvauksen riskiä. 55 tuntia viikossatyöskentelevillä on 33 prosenttia suurempi riskisaada aivohalvaus kuin niillä, jotkatyöskentelevät 35–40 tuntia. viikossa.

10

Koulutusta ammattilaisilleTyöterveyslaitos toteutti vuoden aikana 24 639koulutuspäivää. Suosituimpia koulutussisältöjäolivat edelleen työsuojelun jatyöterveyshuollon aihepiireissä. Koulutuksiinosallistuu laajasti henkilöstöosaajia,työterveyshuollon ammattihenkilöitä jatyösuojelupäälliköitä.

VideovaikuttamistaSyksyllä käynnistyi kampanja istumisenvähentämiseksi. Liikkumiseen ja asennonvaihtamiseen työpäivän aikana kannustetaanpilke silmäkulmassa Työntekijä joka rakastituoliaan -videolla, joka on osa #Seisovälillä-kampanjaa.

· NodeHealth -hankkeen mukaanterveyspalveluissa on mahdollista yhdistääsekä parempi tuottavuus että entistäparempi ja joustavampi asiakaspalvelu.Tärkeää on julkisen ja yksityisen sektorintoimintamallien vuorovaikutus jakirittäminen sekä eri ammattiryhmienyhteistyö.

· ASA-katsauksen mukaan syöpääaiheuttaville aineille altistuneiden määränousi hieman. Kromaatit ja nikkelit ovatyleisimmät syöpäsairaudelle altistavataineet.

· Putkiasentajien epoksi-ihottumienhälyttävästä määrästä tiedotettiin.Työterveyslaitoksen hankkeen pohjaltatehty Epoksikansio-sivusto(www.ttl.fi/epoksikansio ) neuvoo käyttäjiä.

Mielenkiintoisia tutkimus- jakehittämishankkeita käynnistyi vuonna2015

Need for Speed -konsortiossa tuetaanohjelmistoyritysten menestystä digitaalisessataloudessa ja kokeillaan liiketoimintamalleja.Konsortiossa ovat mukana johtavatsuomalaiset ohjelmistoyritykset,teollisuusfirmoja, yrityksiä, tutkimuslaitoksiasekä yliopistoja.

Palvelutalouden vallankumous (KUMOUS) -hankkeessa edistetään uudenlaistendigitaalisten palvelujen kehittelyä jakäyttöönottoa. Hankkeessa luodaan yrityksille,julkisille ja kolmannen sektorin organisaatioillemenestymisen edellytykset digitalisaationtaitajina.

Tutkimus ja kehittäminen

· Yrittäjät ja pienet yritykset kokevathyötyvänsä erityisesti työterveyshuollonsäännöllisestä terveyden seurannasta.Työterveyshuollon rooli yrittäjien japienten työkyvyn tukemisen asiantuntijanaon kirkastumassa. Pienten yritystentyöterveyshuoltomalli arvioitiin.

· Selvityksen mukaan pienyrityksillä jamikroyrityksillä on vähän voimavarojatyöhyvinvoinnin johdonmukaiseenkehittämiseen. Vuorovaikutuksen,työsuojelun ja tilastotiedon kehittäminenyrityksiä hyödyttämään on tärkeää.

850 mediaesiintymistä326 tieteellistä julkaisua225 ei-tieteellistä artikkelia1,8 miljoonaa käyntiä ttl.fi-sivuilla

11

2 Toiminnan tuloksellisuus

2.1 Ratkaisujen kehittäminen

Ratkaisujen kehittäminen -toiminta-alue vastaa Työterveyslaitoksen tutkimus- jakehittämistoiminnasta. Ulkopuolisen t&k-rahoituksen tavoite vuodelle 2015 oli 8,0 milj. euroa.Toteuma oli 8,3 milj. euroa.

Kuva 8. Tieteelliset ja ei-tieteelliset julkaisut Työterveyslaitoksessa vuosina 2010–2015.

Työosallisuus ja työurat

Naisyrittäjät, keski-ikäiset työntekijät, senioriuraa tekevät, ulkomaalaistaustaiset ja nuorettutkimuskohteina Työosallisuus ja työura -teemassa 2015

Asiakaslupaus · Parannamme työuria, työosallisuutta ja yksilön mahdollisuuksiapärjätä työelämässä.

· Kehitämme yrityksille ja organisaatioille kannattavia ratkaisujatyökyvyn edistämiseksi ja työn tuloksellisuuden lisäämiseksi.

· Tuotamme päätöksentekijöille tutkimukseen perustuvaa työura-ja työosallisuustietoa, jonka avulla edistämme suomalaistatyöelämää kohti maailman huippua.

Järjestimme naisyrittäjille sosiaalisen markkinoinnin kampanjan teemalla Yhdessä. Medialevikki oli7 031 854 kpl. #naisettyössä-hashtagilla merkittyjä ”twiittejä” jaettiin vuoden 2015 aikana 66 361kappaletta.

12

Kehitimme ja testasimme Työn imua uran seniorivaiheeseen vertaismenetelmän 55+ työntekijöille,jonka tarkoituksena on vahvistaa lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden valmistautuneisuuttatyöuran loppuvaiheen hallintaan.

Tuotimme päättäjille tuoretta valtakunnallista tietoa ulkomaalaistaustaisten työtekijöidenkokemuksista suomalaisesta työelämästä. Tulokset osoittavat heidän kokevan kohtelun olevantasapuolista.

Teimme tiivistä yhteistyötä nuorten työurien tukemisessa ammatillisten oppilaitosten kanssaAmmattiosaajan työkykypassi -toimintamallin kehittämisessä. Yhteistyömuotoja olivat mm.käytännön opetus- ja ohjaustoimintaan osallistuminen opiskelijaryhmissä ja Saku Ry:n ylläpitämänAlpo.fi -portaalin sisällön suunnitteluun osallistuminen. Lisäksi käynnistimme nuortentyöurataitoihin kohdistuvan Asennetta työhön -menetelmän levittämisen kahdeksan erikoulutuksenjärjestäjän toimipisteissä. Yhteensä menetelmän käyttöön on koulutettu hankkeenaikana 70 opettajaa kahdesta eri ammatillisesta oppilaitoksesta ja n. 500 opiskelijaa on osallistunutmenetelmän vaikuttavuutta koskevaan interventiotutkimukseen.

Tutkimme työkykyä keski-iän kynnyksellä ja havaitsimme, että työurien pidentämisen kannaltatyökyvyn ylläpitämiseen on kiinnitettävä huomiota jo parhaassa työiässä, 31 ja 46 ikävuoden välillä.

Työkyvyn tuki

Lakimuutosten vaikutukset työhön paluuseen, krooniset kansansairaudet ja työkyvyttömyys,liikunnan vaikutus työkyvyttömyyteen, masennus ja mielenterveyden häiriöt sekä työikäisenväestön sairausrakenne tutkimuksen kohteena Työkyvyn tuki -teemassa 2015

Asiakaslupaus · Päättäjille tarjoamme näyttöön perustuvaa tietoa viimeaikaistentyöhön osallistumisen lisäämiseen tähtäävien lakimuutostenvaikutuksista (myös taloudelliset vaikutukset) sekä tietopohjaasäädösten edelleen kehittämiseksi.

· Työterveyshuollolle ja työpaikoille tarjoamme näyttöönperustuvaa tietoa ja toimintatapoja ehkäisevän toiminnanpohjaksi.

· Tiedeyhteisölle tarjoamme suomalaisiin ja kansainvälisiinlaadukkaisiin seuranta-aineistoihin perustuvaa tietoa työhönliittyvien ja yksilöllisten tekijöiden merkityksestä tule-sairauksissa, mielenterveyden häiriöissä ja eräissä muissakansansairauksissa sekä niihin liittyvässä työkyvyttömyydessä;myös sairausrakenteen muutoksista ajassa.

Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimusaineistolla selvitettiin vuoden 2012 sairausvakuutus- jatyöterveyshuoltolain muutosten vaikutuksia työhön paluuseen (niin sanottu 30–60–90 päivänsääntö). Pitkän työkyvyttömyyden jälkeinen työhön paluu aikaistui hieman ja työhön osallistuminen

13

parani lakimuutosten jälkeen. Selvin muutos nähtiin niillä, joilla työkyvyttömyys oli kestänyt noinkolme kuukautta, kun taas lyhyemmissä tai pidemmissä poissaoloissa muutos ei ollut merkitsevä.1

Useita tutkimuksia valmistui kroonisten kansansairauksien, erityisesti diabeteksen, yhteyksistätyökyvyttömyyteen. Diabetekseen liittyi kohonnut sairauspoissaolojen riski jo ennen taudintoteamista. Suurin osa työkyvyttömyyden syistä oli diabeteksen liitännäissairauksia, joistayleisimpiä olivat mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja sydän- javerisuonitaudit.234

Suomalaiseen kuntasektoriin kohdistuneessa tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan yli14000 masennuksesta johtuvaa työkyvyttömyysjaksoa. Näistä 89 % päättyi työhön paluuseen.Työhön paluu oli todennäköisintä silloin, kun masennusta sairastavalla ei ollut mitäänliitännäissairautta (92 % palasi työhön), kun masennuksen lisäksi syöpää sairastavalla paluuntodennäköisyys oli matalin (73 %).5

Helsingin kaupungin työntekijöillä liikunnan harrastaminen näyttäisi suojaavantyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseltä tupakoimattomilla, aiemmin tupakoineilla ja kohtuullisestitupakoivilla. Sen sijaan runsaasti tupakoivilla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski onkohonnut, vaikka he harrastivat liikuntaa. Myös taloudelliset vaikeudet ennustivattyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.6

Selvitimme lisäksi, kuinka työikäisen väestön sairausrakenne on muuttunut Suomessa. Tuloksetosoittivat, miten miesten ja naisten sairaalahoitojaksojen syyt ovat kehittyneet paljoltisamansuuntaisesti. Ne myös näyttävät, kuinka matalan koulutuksen omaavat ovat joutuneeterityisesti 2000-luvulla mielenterveyssyiden takia sairaalahoitoon useammin kuin korkeammankoulutuksen omaavat.7 8

1 Halonen JI, Solovieva S, Pentti J, Kivimäki M, Vahtera J, Viikari-Juntura E. Effectiveness of legislative changesobligating notification of prolonged sickness absence and assessment of remaining work ability on return to workand work participation: a natural experiment in Finland. Occup Environ Med. 2016 Jan;73(1):42-50. doi:10.1136/oemed-2015-103131. Epub 2015 Oct 13.)2 Ervasti J, Kivimäki M, Dray-Spira R, Head J, Goldberg M, Pentti J, Jokela M, Vahtera J, Zins M, Virtanen M.Comorbidity and work disability among employees with diabetes: Associations with risk factors in a pooledanalysis of three cohort studies. Scand J Public Health. 2015 Sep 21. [Epub ahead of print]3 Ervasti J, Kivimäki M, Dray-Spira R, Head J, Goldberg M, Pentti J, Jokela M, Vahtera J, Zins M, Virtanen M.Socioeconomic gradient in work disability in diabetes: evidence from three occupational cohorts. J EpidemiolCommunity Health. 2015 Aug 20 [Epub ahead of print]4 Ervasti J, Virtanen M, Lallukka T, Pentti J, Tinghög P, Kjeldgård L, Mittendorfer-Rutz E, Alexanderson K. Workdisability before and after the diagnosis of diabetes: a nationwide population-based register study in Sweden. AmJ Public Health, 2015 Jun;105(6):e22-9.)5 Ervasti J, Vahtera J, Pentti J, Oksanen T, Ahola K, Kivekäs T, Kivimäki M, Virtanen M. Return to work afterdepression-related absence by employees with and without other health conditions: a cohort study. PsychosomMed. 2015;77:126-35.6 Lallukka Tea, Rahkonen O, Lahelma E, Lahti J. Joint associations of smoking and physical activity with disabilityretirement: a register-linked cohort study. BMJ Open. 2015;29 July(5(7):e006988.7 Kouvonen, A. Kokkinen, L., Varje, P., de Vogli R, Koskinen, A. & Väänänen, A. (2015). Hospitalization profilesamong working-age Finnish men and women 1976-2010: a nationally representative multi-cohort study. PLOSOne, 9, (11), e112314.8 Kokkinen, L., Muntaner, C., Kouvonen, A., Koskinen, A., Varje, P. & Väänänen A. (2015). Welfare stateretrenchment and increasing mental health inequality by educational credentials in Finland. BMJ Open, 5:e007297doi:10.1136/bmjopen-2014-007297.

14

Uudistuva työterveys- ja turvallisuustoiminta

Työterveysyhteistyön kehittäminen SEITTI-alueilla, yrittäjien ja pienten yritystentyöterveyshuolto, mikro- ja pienyritysten työsuojelu- ja työterveysongelmat, työterveysriskitsekä maatalousyrittäjien työhyvinvointi ja työterveyshuoltopalvelut, työterveyshuollontyökyvyn tuen koordinaatiorooli kohteena Uudistuva työterveys- ja turvallisuustoiminta -teemassa 2015

Asiakaslupaus · Työpaikkataso, pk-yritykset, viranomaiset ja työterveyshuoltosaavat tietoa käytännössä toimiviksi ja vaikuttaviksi todetuistaratkaisuista, joissa on kehitetty työterveys- jatyöturvallisuustoimintaa uudella tavalla.

· Työturvallisuuden ja työterveyden systeemitason kehittämisenperustana ovat muuttuvat työn sisällöt, tekemisen tavat jatyöolot. Monipuolinen tutkimusnäyttö auttaa rakentamaanyhteistyössä työpaikoille toimivia ja vaikuttavia ratkaisuja.Viestinnän perillemenoa kehitetään.

Työterveysyhteistyön kehittämiseen liittyen Savo-SEITTI ja Lapponia-SEITTI valmistuivat vuonna2015. SEITTI-verkostojen alueellinen toiminta jatkui mm. työterveystoiminnan laatua jatyöterveysyhteistyötä yhdessä kehittäen. Verkostojen avulla edistettiin paitsi työterveyshuollonlaadukasta toimintaa, myös työterveyshuollon roolia työkyvyn tuen koordinaattorinaterveydenhuollossa. Alueellisella verkostoitumisella vahvistettiin työterveyshuollon valmiutta sote-muutokseen.

Yrittäjien ja pienten yritysten (alle 20 henkeä) työterveyshuolto Suomessa -tutkimuksen tuloksetvietiin käytäntöön ja Hyvä työterveyshuolto -käytännön mukainen Pienten yritystentyöterveyshuoltomalli arvioitiin. Tulosten mukaan pienet yritykset kaipaavat lisää tiedottamista,verkottumista ja yhteistyötä, uusia työterveyshuoltopalvelujen järjestämistapoja sekä pientenyritysten tarpeiden mukaisia joustavia palvelukonsepteja ja sähköisiä palveluja.

Tuotimme myös tietoa työsuojelu- ja työterveysongelmista yrityskoon mukaisesti keskittyen mikro-ja pienyrityksiin. Tuotimme uutta tietoa työturvallisuusriskeistä liittyen epoksihartsienihovaikutuksiin sekä veneenrakennuksen liuotinaltistukseen ja levitimme sitä laajasti käytäntöön.Selvitimme myös, miten maataloudessa tapahtuneet suuret muutokset näyttäytyvätmaatalousyrittäjien arjessa. Tuotimme myös seurantatietoa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnista:työstä, työoloista ja terveydestä sekä siitä, miten työterveyshuoltopalvelut vastaavatmaatalousyrittäjien tarpeita.

Työterveyshuollon työkyvyn tuen koordinaatiorooliin liittyen selvitimme nykytilaa viidensairaanhoitopiirin alueella työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksentoimijoiden välisessä yhteistyössä. Tulosten mukaan yhteistyö työkyvyn tukemisessa vaihtelialueittain ja se toteutui vain osassa verkostoja. Huonon tiedonkulun lisäksi muussa

15

terveydenhuollossa ei tunneta eikä osata hyödyntää työterveyshuollon erityisosaamista työkyvyntuessa.

Johtaminen, osaaminen ja uudistuvat organisaatiot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille, tutkimustietoa ja toimintamallejajohtamisen, organisaatioiden toimintakäytäntöjen ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi sekätyöpaikkojen voimavarojen, työelämän innostavuuden ja mielenterveyden edistämiseksituotettiin Johtaminen, osaaminen ja uudistuvat organisaatiot -teemassa 2015

Asiakaslupaus · Tuotamme päättäjille tutkimustietoa työelämän laadusta ja sitäedistävistä johtamisen ja organisoinnin ratkaisuista.

· Tuotamme sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikoilleuusia hyvinvointia, osaamista, työn innostavuutta jatuottavuutta edistäviä välineitä ja malleja, jotka auttavattyöpaikkoja uudistumaan ja kasvattamaan voimavarojaan.

· Johdon ja esimiesten ohella malleja tuotetaan työtä, työnvälineitä, prosesseja ja organisointia suunnittelevien jakehittävien toimijoiden sekä välittäjäorganisaatioiden käyttöön.

· Laadimme hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille ja julkistimme ne verkkosivuillatyöpaikkojen hyödynnettäväksi tavoitteena johtamisen kehittyminen.9

· Tuotimme ja levitimme tietoa siitä, millaista johtamista, esimiestyötä ja vuorovaikutustatarvitaan, jotta työpaikkojen sisäisissä ja välisissä verkostoissa tehtävät projektit japrosessit olisivat sujuvia ja tukisivat hyvinvointia.10

· Keräsimme ja levitimme tietoa vetovoimaisista sosiaali- ja terveysalan työpaikoista janiiden hyvistä käytännöistä tavoitteena edistää työpaikkojen vetovoimaisuutta.11

· Mallinsimme ketterän projektinohjausmenetelmän soveltamisen hyviä käytäntöjäsulautettujen järjestelmien kehityksessä. Mallissa huomioidaan ketteränprojektinohjauksen työhyvinvointihaasteet ja esitellään niiden hallitsemiseen tähtääviäratkaisuja.12

· Tuotimme tietoa yhteisöllisyyden rakentumisesta uudessa työssä, uudenlaisissa tiloissa javirtuaalisissa organisaatioissa. Tutkimustuloksina saatiin uutta tietoa siitä, miten osallisuusja kuuluminen rakentuvat tulevaisuuden työssä.

· Osallistuimme Mental Health at Work -hankkeessa EU:n mielenterveyspolitiikkaakoskevien suositusten laatimiseen. Suositukset julkaistiin marraskuussa 2015.13

Hyvinvointia edistävät työtilat

Tilasuunnittelun osallistava toimintamalli, tietoa työympäristön suunnitteluun jasisäympäristön parantamiseen, tietoa lämpöoloista matalaenergiarakennuksissa jaehkäisykeinoja ympäristöherkkyyteen Hyvinvointia tuottavat työtilat -teemassa 2015

Asiakaslupaus · Kiinteistö ja rakennusala (KIRA), tilasuunnittelu (arkkitehdit,sisustus, talotekniikka), strategiakonsultit sekä kaikki

9 http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/Sivut/default.aspx10 http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/rajojarikkovatyo/sivut/default.aspx11 www.mielekäs.fi12 http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/muuttuva_tyoelama/ketterat/sivut/default.aspx13 http://www.mentalhealthandwellbeing.eu/assets/docs/publications/WP6%20Final.pdf

16

muutoksessa olevat työpaikat saavat uusia tutkimukseenperustuvia toimintamalleja ja työkaluja hyvinvointia edistävientyötilojen suunnitteluun ja toteutukseen.

· Työterveyshuolto ja työsuojelu kytketään jatkossatoimijaketjuun kiinteämmin mukaan.

· KIRA-alalle kertyy uutta tietoa tilojen suunnittelun jarakentamisen kehittämiseksi antaen alalle kansainvälistäkilpailuetua.

· Sisäympäristön ongelmien – erityisesti kosteus- jahomevaurioiden – tunnistamiseen ja hallintaan sekä niistäjohtuvien sairauksien tunnistamiseen ja työkyvyn tukeensaadaan nykyistä toimivampia hyviä käytäntöjä.

Kehitimme yhteistyössä VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa tilan käyttäjiä osallistavantoimintamallin, jolla peruskorjauskohteissa voidaan saavuttaa sekä tilojen käyttäjien hyvinvointia jatuottavuutta tukeva sisäympäristö että energiaa säästävät tilaratkaisut.

Tuotimme tietoa työympäristön suunnittelun tueksi uusien monitilatoimistojen sekä sairaaloidentoimitilojen käytettävyydestä, koetusta sisäympäristöstä ja kehittämistarpeista.Kehitimme työkaluja ja mallinnusmenetelmiä työpaikkojen sisäympäristön parantamiseen liittyväntuotekehityksen ja -testauksen tueksi.

Tuotimme uutta tietoa mitatuista ja koetuista lämpöoloista matalaenergia- javerrokkirakennuksissa. Tuotimme uutta tietoa sisäilmastoon liittyvästä ympäristöherkkyydestä, senprevention ja varhaisen tunnistamisen keinoista sekä ratkaisuista työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi.

Nanoturvallisuus

Asiakaslupaus · Tarjoamme tiedon lisäksi ratkaisuja työpaikkojen haasteisiin.Painopiste siirtyy puhtaiden nanomateriaalien ja -teknologioiden turvallisuudesta enemmän sovelluksiin. Samallaglobaalisti tapahtuu uusien teknologioiden, nanoteknologian,bioteknologian ja lääketeknologian, konvergenssia, jokavaikeuttaa uusien teknologioiden erottamista toisistaan jatuottaa esimerkiksi turvallisuuden varmistamiselle merkittäviäuusia haasteita.

· Nanoturvallisuuskeskus varmistaa muuttuvissakin olosuhteissaturvalliset työpaikat tilannetta seuraamalla ja siihen reagoimallasekä tukemalla asiaan liittyvää säädös- ja lakivalmistelua. Koskananoteknologiat ovat tulevaisuuden yksi johtava teknologia,yritysten, viranomaisten ja päättäjien keskukselta saama tukihyödyttää suomalaista hyvinvointia ja edistää työllisyyttä.

Vuonna 2015 Nanoturvallisuuskeskuksessa keskityttiin tutkimukseen, tiedonvälitykseen javaikuttavuuteen Suomessa ja ulkomailla sekä kotimaiseen ja kansainväliseen verkottumiseentutkimuslaitosten, yritysten ja viranomaisten kanssa. Suomessa keskus koordinoi SoterkonNanoturvallisuusohjelmaa, jonka osana keskus tuotti suurelle yleisölle Nanotekniikka ja turvallisuus-julkaisun. Lisäksi julkaistiin useita työpaikoille suunnattuja ohjeita teollisten nanomateriaalienturvallisesta käytöstä ja järjestettiin viranomaisille, tutkijoille ja yrityksille suunnatun seminaarin

17

nanoturvallisuudesta. EU:ssa keskus koordinoi kaikkien EU:n rahoittamien tutkimushankkeidenyhteistoimintaa (EU-rahoitus yhteensä 180 miljoonaa euroa).

Erityisesti teollisten nanomateriaalien vaaraominaisuuksien arvioitiin ja uusia menetelmiäkehitettiin teollisten nanomateriaalien turvallisuuden luokittelemiseksi. Muita tutkimuskohteitaolivat nanoselluloosan turvallisuus sekä nanomateriaaleille altistuminen sekä altistumisenaiheuttamat mahdolliset terveysriskit. Keskus osallistui EU:n ja USA:n nanoturvallisuusyhteistyöhönSTM:n toimeksiannosta EU-US-yhteiskokouksessa ja koordinoimalla EU-USA-yhteistyötä.

Aivotyö ja teknologia

Työntekijän toimintakyvyn ja henkisen kuormituksen arviointi, työikäisten muistivaikeudet,unen laadun parantaminen, tehokkaan tietotyön menetelmät, inhimillisten virheidenvähentäminen fysiologisten mittareiden avulla agendalla Aivotyö ja teknologia -teemassa2015

Asiakaslupaus · Edistämme sitä, että Suomessa on vuonna 2020 Euroopanparas työelämä aivotyölle, ja tuemme työurien pitenemistä.

· Työntekijöillä on uusia mahdollisuuksia arvioida omaatoimintakykyään ja suunnitella tiedon avulla työkäytäntöjään,edistää yleistä elämänhallintaansa ja palautumistaan.

· Työterveyshuolloilla, työsuojeluviranomaisilla ja HR-ammattilaisilla on aivotyöstä ja kognitiiviseen toimintakykyynvaikuttavista tekijöistä ajantasaista tietoa, jolla kehittää työtä jaedistää työterveyttä.

· Työssä käytettävien eri teknologioiden kehittäjät ottavathuomioon aivotyön asettamat inhimilliset vaatimukset ja työntekemisen tarpeet = kognitiivisen ja neuroergonomianosaaminen on lisääntynyt ja parantunut alan yrityksissä.

· Työssä käytettävät uudet teknologiat tukevat aivotyötä· Tuotamme tutkittua tietoa, jonka avulla voidaan kehittää

eettisesti kestäviä ratkaisuja ihminen-teknologia-data alueella.

Teeman hankkeissa kehitettiin ratkaisuja lisääntyvän tietotyön ja uusien teknologioidenseurauksena muuttuvaan työelämään niin työntekijöille kuin työnantajille kuin terveydenhuollonammattihenkilöillekin.

Kehitimme menetelmiä työntekijän toimintakyvyn ja henkisen kuormituksen arviointiin japalautumisen tukemiseen erilaisissa työympäristöissä, kuten ydinvoimaloiden valvomoissa.Kehitimme menetelmiä unen laadun parantamiseksi sekä tutkimme työikäisten muistivaikeuksia.Teeman hankkeissa kehitettiin menetelmiä tietotyöhön, tavoitteena erityisesti ihmisentiedonkäsittelyn tukeminen, tarpeettomien kuormitustekijöiden vähentäminen ja mahdollisimmansujuva yhteistyö ihmisen ja koneen välillä. Panostimme sellaisten työelämässä käyttökelpoistenfysiologisten mittareiden ja tekniikoiden kehittämiseen, joiden avulla saadaan tutkitusti validoituatietoa työntekijän tilasta. Vuoden 2015 aikana päättyi hanke, jossa tutkimme inhimillisten virheidenja sitä kautta työtapaturmien vähentämistä.

Uudistava toiminta

18

Uudistavan toiminnan sisällöt vuonna 2015 olivat· Biolääketiede ja työterveys· Kuntasektorin tutkimus· Arktisen työn kestävä kehittäminen ja· Kemiallisten tekijöiden uudet arviointimallit.

Systeemibiologiaan ja immunotoksikologiaan perustuva työterveyden tutkimus päätettiin lopettaaTyöterveyslaitoksen toimintana osana syksyn 2015 YT-päätöksiä. Muuta työterveyden tutkimustajatkettiin pääosin normaalisti laitoksessa. Arktisen strategian toimijoihin solmittiinverkostoyhteydet, yhteydenpitoa jatkettiin vuonna 2015 ja etsittiin toiminnanrahoitusmahdollisuuksia.

Työterveyslaitos kokoaa ja täydentää valtakunnallisesti merkittävää kunta-alan tietopankkiaKunta10- ja sairaalapiirejä koskevilla aineistoillaan. Sairaala-aineiston tiedonkeruu toteutettiinvuonna 2015. Aineistosta julkaistiin useita kansainvälisiä korkeatasoisia tieteellisiä julkaisuja.Tutkimustoiminnassa jatkettiin edelleen aktiivista yhteistyötä sekä kansainvälisten sisarlaitostenettä kotimaisten tutkimuslaitosten kanssa.

Laitoksessa tuotettiin tietoa työperäisille kemiallisille tekijöille altistumisen merkityksestä jakehityssuunnista. Tutkimustieto hyödyttää yrityksiä, päätöksentekoa ja muita valtakunnallisia ja EU-tason toimijoita.

19

2.2 Asiakasratkaisut

Suoritteidenmäärä

2011

toteuma

2012

toteuma

2013

toteuma

2014

toteuma

2015tavoite

2015 toteuma

Liikevaihto(M€)

17.6 18.7 18,5 18,6 18,6 18,5

Työympäristönmittaukset jaanalyysit (kpl)

53 000 58 700 67 000 69 900 56 000 61 700

Ammattitauti-ja työkyvynarviointitutkimukset (kpl)

1 930 1 864 1 681 Helsingintoimi-piste:1 349

Yhteis-työssäyliopisto-sairaaloi-denkanssa:760

1 800 Helsingintoimipiste: 1 223

Yhteistyössäyliopisto-sairaaloidenkanssa: 680

Koulutettava-päivät

20 900 22 700 22 089 28 123 24 000 24 639

Työterveysyhteistyö

Vuonna 2015 yksi keskeisimmistä tavoitteista on käynnistää uuden Työterveysyhteistyönpalvelukeskuksen kasvu. Palvelukeskuksen toiminnan avulla

· parannetaan työterveyshuollon, työsuojelun ja työpaikkojen yhteistyön tuloksiatyöterveyshuoltolain tavoitteiden mukaisesti.

· tiivistetään yhteistyötä työterveysyksiköiden ja henkilöstöalan ammattilaisten sekäeläkevakuutuslaitosten kanssa.

· parannetaan työterveyshuollon palveluprosessien laatua ja vaikuttavuutta.· kehitetään työterveysyhteistyön arviointi- ja kehittämispalveluita.· kehitetään työpaikoille ja työterveyshuolloille työkyvyttömyyden ehkäisemisen palveluita.

Työterveysyhteistyön palvelukeskus aloitti suunnitelman mukaisesti toimintansa 2015 alusta. Sentuottavimpia toimintoja olivat maatalousyrittäjien työterveyshuollon kehittämisyksikkö (Mytky),ESR-rahoitteinen Solmu-hanke sekä SESI-organisaatiolle Brasiliaan tehty palveluhanke liittyenikäjohtamiseen (Curitiba) ja sairauspoissaolojen vähentämiseen (Bahía). Syksyllä palvelukeskukseen

20

valittiin kaksi tuoteperhepäällikköä, joista toinen vastasi työterveysyksiköille suunnatuistatyöterveyspalveluiden kehittämispalveluista (Marita Riikonen) ja toinen työpaikoille suunnatuistatyöterveysyhteistyön kehittämispalveluista (Sirpa Laakso). Palvelukeskus osallistui aktiivisestivastuualueelleen kuuluvan konsultointi- ja tilauskoulutuspalveluiden tuottamiseen sekä tiedonlevittämiseen. Yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa lanseerattiin lääkäreille sairauspoissaolotarpeenarvioinnin verkkokurssi. Lisäksi palvelukeskus vastasi Laatuportaalin kehittämistyöstä niin, ettäsyksyllä sen avulla kerättiin tietoja Työterveyshuolto Suomessa -katsaukseen ja loppuvuodestaavattiin työterveydeksi.fi-sivusto. Palvelukeskuksen toiminta päättyi, kun 2016 aloittaneessaorganisaatiossa toiminta jakaantui työterveyshuollon ja työkyvyttömyyden salkkuihin.

Työterveys

Työterveys-palvelukeskuksessa tuotimme vaativaa työperäisten sairauksien diagnostiikkaasekä työ- ja toimintakyvyn mittauksia ja arviointeja. Otimme vuoden alussa käyttöön uudenhinnoittelujärjestelmän potilastoiminnassa, jonka avulla toiminnan kannattavuus kohenivuoden aikana merkittävästi. Jatkoimme työlääketieteen klinikan prosessien sujuvoittamista jaosallistuimme Helsingin työlääketieteen klinikan uusien toimitilojen suunnitteluun.

Työterveyshuollon pätevöittävän moniammatillisen koulutuksen (15 op) uusi toteuttamismalliotettiin vuoden aikana käyttöön kaikissa toteutetuissa koulutuksissa. Työterveyshuollonasiantuntijoiden (2 op) koulutusten kehittämishanke käynnistettiin.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen sisältyvän kuuden kuukauden mittaisenTyöterveyslaitosjakson suoritti vuoden aikana runsaat 40 erikoistuvaa lääkäriä. Teimmeyhteistyötä yliopistojen kanssa jakson sisällön monipuolistamiseksi ja aloitimme uusiensisältömoduulien suunnittelun, joista ensimmäinen otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa.

Työympäristö

Työympäristön palvelukeskukselle vuosi 2015 oli haastava, koska Suomen talouden heikkotilanne heijastui tärkeimpien asiakasryhmiemme kysyntään. Loppuvuonna käynnistetytTyöterveyslaitoksen YT-neuvottelut vaikuttivat myös toimintaan palveluihin kohdistuneidensupistusten myötä. Taloudellinen tulos oli kuitenkin kohtuullinen. Liikevaihto jäitulotavoitteesta, mutta myyntikate pysyi hyvällä tasolla haastavasta tilanteesta huolimatta.Määrällisesti asiakkaille toimitettujen työympäristöä koskevien lausuntojen ja raporttien määräputosi hieman edellisvuosien tasolta.

Alkuvuoden aikana uusina tuotteina tuotiin markkinoille työympäristön arviointi- jakatsastustuote Tsekkis ja sisäilmapalvelussa moniammatillinen toimintamalli ratkaisuksivaativiin sisäilmakohteisiin. Asiakassopimuksilla onnistuttiin vakiinnuttamaan myyntiäkeskeisissä asiakasryhmissä.

Asiakaspalautteen perusteella palvelumme laatu on edelleen korkealla tasolla.Palvelukeskuksen akkreditoituun toimintaan tehtiin 4 väliarviointia (FINAS) viime vuodenaikana. Akkreditointikausi on voimassa vuoden 2017 loppupuolelle.

21

Koulutus

Koulutus-palvelukeskus teki vuonna 2015 hyvän taloudellisen tuloksen. Koulutustuotot olivatsuuremmat kuin vuonna 2014 ja koulutuksen kannattavuus parani. Myös koulutuksenasiakastyytyväisyys pysyi hyvällä 94 %:n tasolla. Koulutuksen tuotetarjonta fokusoituientisestään ja tarjonnasta tuotettiin asiakkaiden saataville tuotetarjottimiaopintokokonaisuuksia hahmottamaan.

Iso uudistus oli koulutuksen verkkosivuston uudistaminen maaliskuussa. Uusi sivusto tuoparemmin esille tuotetarjonnan, asiantuntijakouluttajat sekä asiakkaamme. Se myösmahdollistaa tarjouspyyntöjen entistä paremman toteuttamisen. Syksyllä 2015 aloitimmemaksuttomien webinaarien toteuttamisen ajankohtaista aiheista osana elearning2.0 -projektia.Muita projektin anteja olivat opetusvideotuotannon pilotointi sekä uusien verkkokoulutuksiensuunnittelu yhdessä asiakkaiden kanssa. Uudet verkkokoulutukset valmistuvat alkuvuonna2016. Verkkokoulutuksien lisäksi kehitimme työterveyshuollon ajankohtaispäivien konseptia jakaikkien koulutuksien pedagogisia ratkaisuja entistä enemmän osallistujia aktivoivaansuuntaan.

Lisenssit

Tärkeimmät tavoitteemme 2015 liittyvät lisenssiliiketoiminnan kasvattamiseen mm. luomallanykyaikaiset, asiakaslähtöiset ja käyttäjäystävälliset sähköiset toimitustavat.

Sähköisten palveluiden toimitustapaa kehitettiin edelleen vastaamaan asiakastarpeisiin jaliikevaihdon kasvattamiseen. Lisenssit ylittivät euromääräisen tuottotavoitteensa.

Nolla tapaturmaa -foorumin konseptiuudistus eteni hyvin ja jäsenistölle avattiin uusisähköinen palvelu käyttöön tuotenimellä Nollis™ -verkostopalvelu. Palvelussa toteutettiin joensimmäinen tasoluokituskierros. Nollis-palvelua ja tulevia sähköisiä palveluita varten tehtiinensimmäiset Työterveyslaitoksen sähköisten palveluiden yleiset ehdot.Parempi Työyhteisö (ParTy)® -kysely ja Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -tuotekokonaisuusovat edelleen keskeisiä hyvin myyviä tuotteita, joita asiakkaat ja sidosryhmät arvostavat.Molemmissa suunniteltiin eteenpäin konseptiuudistuksia, jotta niiden toimitustapaa voidaandigitalisoinnilla tehostettua.Bisneskirjojen (perusteokset Työturvallisuuslaki -soveltamisopas ja Työsuojelun valvonta) sekäTyökykyindeksi ja Työstressikysely myyvät edelleen. Työkykyindeksin lisenssisopimustenpäivitys sai käyttöoikeusmaksutulot hyvään nousuun. Lisenssituotteiden tulevaisuus on selvästidigitalisoinnissa ja nykyaikaisten sähköisten palveluiden tarjoamisessa asiakkaille.

22

2.3 Tiedolla vaikuttaminen

Tiedolla vaikuttamisen kehittämistoimet

Kehitimme tuottajamallin kokoamaan tiedolla vaikuttamista isommiksi kokonaisuuksiksi. Malliohjaa pelkistämään ydinsanomat esille ja aktivoimme ja koordinoimme tiedolla vaikuttamistakullakin strategian kolmella painopistealueella.

Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alueen talouden johtamisen ja projektihallinnon tehostamiseksikäynnistettiin oma projektitoiminnan ja taloushallinnan tuesta vastaava yksikkö, Ohjaamo. Vuoden2015 aikana toiminta-alueelta lähetettiin 13 rahoitushakemusta, joista 7:ään saatiin myönteinenpäätös (54 %:n läpimeno), myönnetyn rahoituksen kokonaismäärän ollessa n. 1,8 miljoonaa euroa.Merkittävimmät rahoittajat olivat STM, ESR, EU-OSHA, Työsuojelurahasto TSR ja Kela.

Asiantuntijatyöksi luetaan Työterveyslaitoksessa mm. päätöksenteon tukeminen esimerkiksilausuntoja antamalla ja työryhmissä vaikuttamalla, erilaiset kansalaisten ja muiden tahojenneuvontatehtävät, mediavaikuttaminen ja yhteydenpito sidosryhmiin. Vuonna 2015asiantuntijatyön tavoitteita laitoksessa tarkennettiin samoin kuin asiantuntijatyön johtamisenkäytäntöjä.

Työterveyslaitoksen tavoitemielikuva uudistettiin. Tavoitemielikuvassa

Työterveyslaitos· toimii rohkeasti työhyvinvoinnin puolesta työelämän muutoksissa· perustaa asiantuntemuksensa tinkimättömästi monialaiseen tutkimukseen· auttaa tekemään työhyvinvoinnilla tulosta.

Työterveyslaitoksen visuaalinen ilme päivitettiin. Uusi ilme korostaa ihmisläheisyyttä, ohjaaselkeään viestintään ja tarjoaa raikkaan värimaailman.

Kuva 10. Työterveyslaitoksen ilme uudistui.

23

Työterveyslaitos mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa

Yhteiskunnalliseen keskusteluun reagoimisnopeutta kasvatettiin ja Työterveyslaitoksen toiminnanpainopisteisiin liittyviä asioita nostettiin aktiivisesti keskusteluun ja mediaan. Puhutuimpia aiheitavuonna 2015 olivat sairauspoissaolot mm. hallituksen ehdotus karenssipäivästä, sote-uudistus jatyöterveyshuolto, työ ja perhe-elämä, etätyö (Kansallinen etätyöpäivä syyskuussa), matkatyö,työväkivalta ja vuorotyö.

Työterveyslaitoksen tutkijat ja asiantuntijat olivat haluttuja luentojen pitäjiä ja haastateltavia.Yhteensä vuoden 2015 aikana laitoksen tutkijat

Mediabarometrin 2015 mukaan Työterveyslaitoksen tuottama tieto on hallinnonalan luotettavinta,parannettavaa on mm. tavoitettavuudessa. Mediakuvaindeksi, joka on yhteenveto kaikistamediabarometrin mittareista, oli noussut 3.41:stä 3.73:een (>3,5 on hyvä).

Mediakuvaindeksimme oli hallinnonalan toiseksi paras. Mediakuvaindeksiä seurataantulossopimuksessa. Elokuussa järjestettyyn toimittajatapaamiseen osallistui n. 30 toimittajaa.

Kuva 11.

Kuva 12

24

TIEDOLLA VAIKUTTAMISEN

MITTAREITA

2011 2012 2013 2014 2015

Virallisten lausuntojen määrä 27 22 34 31 11

Medianäkyvyys

- lehdistötiedotteiden määrä 77 81 77 87 75

- tiedotustilaisuuksien määrä 15 15 7 5 6

- osumat yhteensä* 1 012 1 355 1 972 1 634

Kustannetut julkaisut

- uudet nimikkeet 24 74** 58 51 54

- myydyt kappaleet: julkaisut 29 200 28 910 26 000 26 250 19 760

- uusintapainokset 18 5 12 11 11

- väitöskirjat 3 2 4 4 6

Kirjasto- ja tietopalvelut

- lainat ja artikkelijäljenteet 9 663 3 251 3 189 1 673 1 163

- kirjastossa asioivat 823 675 477 --*** --

- tiedonhaut 216 175 55 43 18

- sähköisten tiedonlähteidenkäyttö, kpl artikkeleita

20 279 24 146 23 308 26 708 23 020

* 2012 siirryttiin seuraamaan medialevikin sijasta osumia internetissä.** 30 julkaisua, 28 Tietoa työssä tutkimusraporttisarjassa ilmestynyttä julkaisua ja 16verkkojulkaisua***kirjaston palvelut siirtyivät tarjottaviksi verkon kautta, puhelimitse ja sähköpostitse.

Tuotannot strategian painopistealueilla

Kullakin strategian painopistealueella käynnistettiin useita tuotantoja.

Työhyvinvointi muuttuvassa työelämässä

- Johtamisen kehittämisverkosto -hanke päättyi keväällä 2015. Julkista johtamistajalostamassa -kirjan pääsisältönä ovat verkoston työnä laaditut hyvän johtamisen kriteerit.Toteutettiin kartoitus suomalaisen johtamiskoulutuksen tarjonnasta. Hyödyllisiksi toimijatovat kokeneet verkoston tarjoamat konkreettiset työkalut ja mahdollisuudet kohdata toisiasaman asian parissa työskenteleviä.

- Aloitettiin työelämän tulevaan kehitykseen liittyvä moduuleittain koottava tuotanto.- Osallistuttiin kemikaaliturvallisuuden asiantuntijatyön linjausten määrittelyyn.- Turvapaikanhakijatilanne kärjistyi syksyllä 2015. Tilanteeseen reagoitiin nostamalla jo

tuotettuja maahanmuuttajia hyödyntäviä aineistoja paremmin esiin. Lisäksi kontaktoitiin

25

noin 100 vastaanottokeskusta suoraan, kertoen näin millaista tietoa Työterveyslaitoksestaon saatavilla.

Työkyvyttömyyden vähentäminen

- Seiso välillä -tiedotuskampanjalla nostetaan istumatyöläiset ylös tuoleistaanmieleenpainuvalla videolla. Kampanja näkyi Työterveyslaitoksen kanavissa: YouTube,Twitter, Instagram, Facebook, Työpiste-verkkolehti, verkkopalvelu ja uutiskirje.

- Miten istua vähemmän töissä -hankkeelle haettiin joukkorahoitusta Cochrane Work -ryhmän kanssa.

- Selkä töihin -projektin suunnittelu käynnistettiin. Projektin avulla vähennämmeselkäkipuihin liittyviä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä.

- Työkyvyttömyyden tilannekuvan seitsemän osa-aluetta määriteltiin.- Työhön osallistumisen dynamiikka -katsauksen valmistelu oli käynnissä.

Kuva 13. Työntekijä joka rakasti tuoliaan -video osana #Seisovälillä-kampanjaa.

Työterveysyhteistyö

- Työhyvinvointifoorumin toimintaa jatkettiin vuoden loppuun saakka. Vuonna 2012aloitetun toimintakauden aikana toteutettiin yhteensä 25 erillishanketta sekä lukuisiaerilaisia tapahtumia.

- Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto laajeni toimintavuoden aikana koko maan kattavaksi.- Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia (TTT) edistävä yhteistyö- ja

osaamisverkosto -hanke (TTT-verkostohanke) aloitti toimintansa ESR-rahoituksen turvin.- Tepsi – hyvien tekojen tietopankki päätettiin moninaisten neuvottelujen jälkeen sijoittaa

Yritys-Suomi-sivustolle.- Työelämä 2020 -hanketta päätettiin syksyllä jatkaa tulevallakin hallituskaudella. Hanketta

organisoi edelleen työ- ja elinkeinoministeriö. Työterveyslaitos on osallistunut aktiivisestihankkeen toimintaan johtoryhmän ja valmisteluryhmän jäsenenä.

Tilannekuva

Kokosimme muuttuvan työelämän tilannekuvaa hyödyntämällä rekisteri-, seuranta- jatutkimusaineistojamme sekä kehitimme edelleen aineistoihimme ja osaamiseemme liittyväätutkimustoimintaa yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Tuotimme katsauksia strategian eripainopistealueille ja kehitimme katsaus-konseptia sekä katsausten infografiikkaa.

- Työhyvinvointiprofiilit päivitettiin tulossopimuksessa sovitusti elokuun 2015 loppuunmennessä ja niistä informoitiin ministeriötä sekä Aveja.

26

- Osallistuimme aineistoihimme ja osaamiseemme liittyvään tutkimustoimintaanyhteistyössä muiden tiimien ja teemojen kanssa (Työ ja terveys aineistot, FINJEM, NOCCA,Työterveys ja maatalous Suomessa 2014, Alkoholi ja työkyky, Psyykkisen haavoittuvuudennousu).

- Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 -tutkimuksessa tuotettiin seurantatietoamaatalousyrittäjien työhyvinvoinnista: työstä, työoloista ja terveydestä.

- Työperäisten sairauksien rekisteriä ylläpidettiin ja päivitettiin toimintajakson aikana.Rekisterin pohjalta laadittiin raportteja ja esityksiä: Occupational diseases in Finland in 2012(ilmestyi 29.1.2015) ja Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013 (24.8.2015).

- Cochrane-toiminta ylitti sille toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet Cochrane-katsausten julkaisemisen osalta (3 julkaistua katsausta).

- Cochrane-toiminnasta Työterveyslaitoksella tehtiin viisivuotiskaudella 2010–2015 kattavaja yksityiskohtainen arvioiti, joka sisälsi itsearvioinnin, Työterveyslaitoksen sisällä johtavienasiantuntijoiden ja tutkimusprofessoreiden haastattelut sekä ulkopuolisen lausunnonarviointimateriaalin pohjalta.

- Katsaus-konseptia eli toimintamallia kehitettiin, kun katsauksia tehtiin tuotantojenyhteydessä.

Verkostot ja kansainvälinen toiminta

Työterveyslaitoksen asiantuntijat osallistuivat viestinnän ja työelämän kehittämisen työryhmiin javerkostotyöhön niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin EU-tasolla ja YK-järjestöjen ja muidenkansainvälisten ammatillisten järjestöjen verkostotoimijana.

- EU-tasolla ja kansainvälisesti tuotettiin ammattitautitiedot Euroopan tilastovirastolle sekäkansainvälisenä yhteistyönä katsauksia (Cochrane ym. yllä tarkemmin).

- Verkostokonseptin kirkastaminen aloitettiin ja se oli esillä tulossopimuksessa.- Kansainvälisten asioiden ja toiminnan hoitoa jatkettiin ja vahvistettiin Työterveyslaitoksen

roolia YK:n erityisjärjestöjen ja muiden kansainvälisten tieteellisten järjestöjenverkostotoimijana (WHO:n työterveysalan yhteistyölaitosverkosto, ILOn InternationalAdvisory Committee, sekä ICOH).

- Osallistuttiin kesäkuussa Koreassa järjestettyihin WHO:n 10.:een maailmanlaajuiseenverkostokokoukseen ja ICOHin 31.:een maailmankongressiin. Molemmissa kokouksissaTyöterveyslaitoksen rooli ja asiantuntemus olivat vahvasti esillä.

- Toimintavuoden aikana tuotettiin yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa kolmenumeroa African, Asian-Pacific ja Barents Newslettereistä.

- Kaksivuotisessa OCCSET-hankkeessa selvitettiin työterveyspalveluiden markkinoita Pietarinalueella ja laajemminkin Venäjällä.

Kirjasto

Kirjaston palveluiden uudelleen järjestäminen ja muutto Arinatielle saatettiin loppuun.Lainaustoiminta muutettiin kokonaan kaukopalveluna tapahtuvaksi. Valmisteltiin kirjaston jatietopalvelun siirtymistä pelkästään sähköisten aineistojen ja tietokantojen käyttöön.

27

3 Henkilöstövoimavarat ja osaamisen kehittyminen

Toimintavuonna 2015 henkilöstövoimavaroja oli palkallisena työaikana mitattuna 590henkilötyövuotta, mikä tarkoitti 9 % vähennystä edellisvuoteen verrattuna. Toimintavuosi oli hyvinhaastava johtuen tarpeesta sopeuttaa laitoksen toiminta ja henkilöstömäärä vähentyväänvaltionapuun. Etenkin loppuvuotta leimasi yt-neuvottelujakso, jonka jälkeen toteutettiintyösuhteiden irtisanomisia, määräaikaisten työsuhteiden päättymisiä, liikkeenluovutus- sekäeläkejärjestelyjä ja muita yksilöllisiä ratkaisuja.

Henkilöstölle suunnatussa koulutuksessa ja muissa tukitoiminnoissa panostettiinmuutostilanteessa tarvittavien taitojen ja tietojen kartuttamiseen. Esimiehiä valmennettiinmuutosjohtamisessa ja koko henkilöstölle tarjottiin tukea HR:n ja työsuojeluorganisaationyhteistyönä.

Osaamisen kehittämistä ei pidä unohtaa muutostilanteessa

Työterveyslaitoksessa on pitkät perinteet henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Pitkäkestoisinakoulutuksina toimintavuoden aikana toteutettiin mm. johtamiskoulutusta (JET), työhygienianpätevöittävää koulutusta sekä mentorointiohjelma.

Henkilöstökoulutuksena järjestettiin yhteensä 101 eri koulutustilaisuutta sekä tarjottiin verkko-opiskelukursseja. Koulutukset painottuivat tieteelliseen työhön ja tutkimukseen sekätyöhyvinvointiin ja -turvallisuuteen. Henkilöstö kehitti omaa osaamistaan myös osallistumallaaktiivisesti ulkopuolisiin koulutuksiin ja kursseihin.

Syksyllä 2015 Työterveyslaitoksessa otettiin henkilöstön käyttöön osaamis- ja kokemusportfolio(OK-portfolio). Osaamisportfoliossaan jokainen työntekijä voi kertoa ammattiosaamisestaan jakiinnostuksenkohteistaan. Toteutuksen tarkoitus on tehdä näkyväksi henkilöstön osaamista sekäesitellä hankkeita ja projekteja, joissa eri työntekijät ovat olleet mukana.

Henkilöstö osallistui uuden organisaatiomallin suunnitteluun

Toimintavuoden aikana korostui tarve uudistaa laitoksen organisaatiomalli.Organisaatiouudistuksen tavoitteena oli selkeyttää johtamismallia sekä tuottaa myös taloudellistasäästöä päällekkäisyyksiä purkamalla. Henkilöstö osallistui aktiivisesti aivoriihi-työskentelyyn javirtuaalikahviloihin, joissa haettiin uuden organisoitumisen tavan hyötyjä ja käytännön ideoita.

Henkilöstön näkemykset tukivat matriisiorganisaatiosta luopumista. Työterveyslaitoksenorganisaatiomalli päätettiin muuttaa linjajohdetuksi organisaatioksi, jossa toiminta onjärjestäytynyt projekteihin. Projektit on ryhmitelty strategian ohjaamiin kokonaisuuksiin, joitakutsutaan uudessa organisaatiomallissa salkuiksi. Eri tasoiset johtaja- ja esimiestehtävät täytettiinloppuvuonna sisäisellä haulla.

28

4 Tulossopimustavoitteiden saavuttaminen

Seuraavassa osiossa arvioidaan Työterveyslaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön välilläsolmitun tulossopimuksen toteutumista itsearviona. Tulostavoitteiden itsearvioinnissa on käytettytulosohjauksessa asetettua arviointiasteikkoa 1-5.

1. Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna2. Tulostavoite on osittain toteutunut3. Tulostavoite on lähes toteutunut4. Tulostavoite on saavutettu5. Tulostavoite on ylitetty

Tavoitetason tulkinnoissa käytetään periaatetta, jossa saavutettava arvosana riippuu saavutetuntuloksen merkityksestä tavoitteeseen nähden. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaa arvosanaanneljä (4). Arvosana viisi (5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee ministeriönstrategiaa ja ylityksestä on erityistä hyötyä ministeriön strategian toteutuksessa.

Toiminnallinen tavoiteja tulostavoite 2015

KUVAUS TOTEUMASTA JA NUMEROARVIO

Tuotta-vuus

Vaikutta-vuus- jatuloksel-lisuus-toimen-piteet

TTL:n tuottavuus,vaikuttavuus jatuloksellisuus onkehittynyt uudessavaikuttavuus- jatuloksellisuusohjelmassaasetettujen tavoitteidenmukaisesti.

· TTL osallistuuhallinnonalannimettyjen VATU-hankkeidentoimeenpanoonerikseen sovittavallatavalla.

TTL on osallistunut tulossopimuskaudella VATU-ohjelman toteutukseen ja hallinnonalan VATU-ryhmäntoimintaan sovitulla tavalla. TTL:n seurannassa ei oleyhteisseurannan hankkeita, joihin liittyisi hankekohtaisiaIPO-suunnitelmia. Työterveyslaitoksen valtionapuun onkohdentunut leikkauksia kuluneellatulossopimuskaudella. Leikkaukset ovat johtaneethenkilöstövähennyksiin. Laitoksen tuloksellisuus onkuitenkin pysynyt korkealla tasolla.

Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4

Kokonais-arkkiteh-tuuri-menetel-män (KA)käyttö

TTL on toteuttanutyhteentoimivuuden sekäkuvauksetkokonaisarkkitehtuuri-menetelmällä ja

Kokonaisarkkitehtuuri on huomioitu merkittävimmissähankkeissa ja se on osa normaalia toimintaa.


29



menetelmä on osajatkuvaa toimintaa.

· Merkittävimmätkehitysprojektit ovathankesalkunhallinnanpiirissä ja niissätoteutetaanarkkitehtuuria.

· Tietovarantojenkuvaukset ovat ajantasalla ja avoimendatan osalta edetäänsuunnitelmienmukaisesti.

KA-kypyystaso 3 onsaavutettu.

Kypsyystasoa ei auditoitu vuonna 2015.


Tieto- javiestintä-tekniikanhyödyn-tämisentehosta-minen

Tietohallintolain ja JulkICTstrategian edellyttämät jamuut VIP:in tarjoamatyhteiset palvelut sekäjärjestelmät on otettukäyttöön soveltuvin osin.

TTL on hyödyntänyt yhteisiä palveluita soveltuvin osin.


TTL on ottanut v. 2015aikana käyttöön valtionyhteiset palvelut (VYVI-palvelut) soveltuvin osin.

TTL käyttää VYVI-palveluita soveltuvin osin.


Konsernin yhteisenverkkopalvelujenjulkaisujärjestelmänkäyttöönotto selvitetään.

TTL siirtyy käyttämäänkonserniratkaisua ja mikälitehtävästä selvityksestä eimuuta johdu, TTLosallistuu yhteiseenratkaisuun.

Julkaisujärjestelmän käyttöön ottoa selvitettiin.Selvityksen yhteydessä todettiin, että TTL:n liiketoiminta-ja sisällönhallintatarpeiden vuoksi osallistuminenyhteiseen ratkaisuun ei ole perusteltua.


TTL arvioi mahdollisuuksiakäyttää Valtorin

TTL on arvioinut mahdollisuutta käyttää Valtorinpalveluita.

30



perustietotekniikkapalveluita.


TTL on edennytmerkittävästi kohtikorotettuatietoturvatasoa.

TTL on jatkanut tietoturvan kehittämistä ja edennyt kohtikorotettua tietoturvatasoa valittujen palveluiden osalta.


TTL:ssä on käytössähallinnonalan yhteinenjakelu- jaasiakasrekisterijärjestelmäsoveltuvin osin.

TTL on osallistunut aktiivisesti järjestelmän hankintaan jakäyttöönottoon.


SOTERKO-yhteen-liittymä

TTL on osallistunutSoterkontutkimusohjelmien avullavaltioneuvoston yhteiseenhanketoimintaan. Tulevaahanketoimintaa on linjattuSoterkon pidemmänaikavälin suunnitelmienmukaisesti.

TTL on tehnyt yhdessä Soterko-kumppaneiden kanssatutkimussuunnitelmia ja rahoitushakemuksia STN-rahoitushakuihin (mm. Ilmatieteen laitoksen, VATTin jaTHL:n kanssa) ja toteuttaa mm. Syrjäytymisen estäminen:toimenpiteet ja mekanismit -STN-hanketta yhdessäVATTin ja muiden kumppaneiden kanssa.

Soterkon tulevia tutkimuslinjauksia koottiin syksyllä 2015ja työtä jatketaan laatimalla toimintasuunnitelmaseuraavaksi kaudeksi keväällä 2016.


Sukupuolten välisentasa-arvonsuunni-telmalli-nenedistämi-nen

TTL on edistänyt naistenja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti jasuunnitelmallisesti sekätukenut ministeriön työtäsukupuolinäkökulmanvaltavirtaistamiseksi.

Työterveyslaitoksen strategian valmistelussa toteutettiinulkopuolisen konsultin (WoM Oy) tuella strategianpainopisteiden sukupuolivaikutusten arviointi. Laitoksentoiminnassa lisättiin tavoitteellisuutta mm. tilanteissa,joissa työkyvyn ja työllisyyden tukemisessa tarvitaanerilaisia keinoja miehille ja naisille. TTL on osallistunutHALO-verkoston jäsenenä yhteistyöhön ministeriönhallinnonalan muiden toimijoiden kanssa.


Viestinnänkehittämi-nen

STM:n ja hallinnonalankeskeiset strategisetpäämäärät viestitäänsuunnitelmallisesti ja

Johtokunnalle, alueneuvottelukunnille, päättäjille jamuille sidosryhmille on viestitty aktiivisesti jasäännöllisesti mm. kokousten, tiedotteiden, uutiskirjeen,verkostojen ja sosiaalisen median avulla.

31



vaikuttavastisidosryhmille.


Sidosryh-mätyö

TTL:n viestinnänvaikuttavuus onparantunut(kansalaiskysely 2012,mediabarometrit 2013 ja2015, mainetutkimus2014).

TTL:n viestinnän vaikuttavuus on parantunutMediabarometrin 2015 mukaan. Mediakuvaindeksi onnoussut 3.41 => 3.73 (toiseksi paras hallinnonalalla).Mediakuvaindeksi mittaa tunnettuutta, mielikuvaa,viestinnän toimivuutta. TTL osallistui Mainetutkimukseenvuonna 2014 ja siinä kaikkien sidosryhmien antamatkouluarvosanat olivat nousseet (8-81/2).


Julkaisu-toiminta

TTL:n julkaisut ontallennettu hallinnonalanyhteiseenjulkaisuarkistoon, ja nelöytyvät helpostiverkkopalvelun kautta.

· Sähköinenjulkaisuarkisto, Julkari,on soveltuvin osinvakiintuneessakäytössä TTL:ssä.

Julkari on vakiintuneessa käytössä Työterveyslaitoksessa.Julkariin tallennetaan kaikki Työterveyslaitoksen Tietoatyöstä -tutkimusraportit ja verkkopalvelusta linkki löytyyVerkkokirjojen kautta.


SADE-hanke:

Hallinnonalan kansalaisilletuottama sosiaali- jaterveystieto onkoordinoitua ja tavoittaakohderyhmänsätehokkaasti.

Työterveyslaitos on välittänyt tietoa työterveydestä jatyökyvyn ylläpitämiskeinoista verkossa ja sosiaalisessamediassa.


Riskien-hallinnan,valvonnanja sisäisentarkastuk-senkehittämi-nen

TTL:ssä on käytössäsystemaattinenriskienhallinta sekäkattava valvonta ja sitätukeva sisäinen tarkastus.

TTL:n Lari-laadun- ja riskienhallintajärjestelmään on tehtysystemaattiset laadun ja riskien kartoituksetydintoiminnan riskien sekä tiimitason työn vaarojen jariskien osalta. Asiakaspalautteiden, reklamaatioidenkäsittelyssä noudatetaan SFS ISO EN 17015laatujärjestelmää.


Talous- jahenkilöstöhallinnontietojärjes-

TTL ei ole Kiekun piirissä.

32



telmänkäyttöön-otto(KIEKU)

Toimitilo-jen käytönjahankinta-toimentehosta-minen

TTL:n toimitilatehokkuustavallisissa toimistotiloissaon parantunut jalähestynyt selkeästi 25htvm2/henkilö tavoitetta.

Anne, Eero

Taulukko 1. Työterveyslaitoksen tuotot 2015.

Kannattavuus

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus:

· tuotot, 1000 € 18 600 18 500

· kustannukset, 1000 €

Maksullisen toiminnankustannusvastaavuus, %

100 % 100 %

Yhteisrahoitteisen toiminnankustannusvastaavuus:

· rahoitus muiltavaltion virastoilta

1 100

· rahoitus EU:lta 2 000

· muu valtionhallinnonulkopuolinenrahoitus

2 800

· rahoitus SuomenAkatemialta

600

· rahoitus Tekesiltä jaSHOK:lta

1 500

· yhteisrahoitteisentoiminnan muut tulot

33

Yhteisrahoitteisentoiminnankustannusvastaavuus, %

50 %

Taulukko 2. Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2013–2015

Menot (1000 euroa) Omat tuotot (1000euroa)

Valtionapu (1000 euroa)

2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015

Tiedollavaikuttaminen

9 114 8 631 7 547 1 680 1 485 960 7 434 1 918 6 587

Ratkaisujenkehittäminen

22 661 21 422 18 239 9 369 9 108 8 239 13 292 12 314 9 910

Asiakas-ratkaisut

20 763 20 369 20 007 18 445 18 451 18 453 2 318 7 146 1 554

Osaamis-keskusten

toiminta

16 224 15 845 14 368 1 914 1 049 1 229 14 310 14 796 13 018

Yhteensä 68 762 66 267 60161

31 408 30 093 28 971 37 354 36174

31069

46 % 45 % 45 % 54 % 55 % 55 %

Yhteisten palveluiden toiminta on kohdennettu toiminta-alueille.

Kuva xx. Omat tuotot toimintamuodoittain milj. euroa 2007–2015.

34

Taulukko 8. Tuottojen ja valtionavun kehitys 2009–2015

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Tuotot (M€) 28,4 28,7 30,3 30,0 31,4 30,0 29,0

Tuloutettu valtionapu(M€)

37,9 38,5 37,1 37,5 37,1 36,5 33,0

Valtionavun osuusmenoista (%)

56 57 55 56 54 55 55

Kuva xx. Työtunnit toimintamuodoittain, % 2007–2015.

Taulukko 4. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kulut, tuotot ja tuottoaste 2009–2015

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

VOO-kulut 47,2 47,7 45,2 46,1 47,6 46,8 41,1

VOO-tuotot 11,5 11,8 11,0 11,4 11,9 13,1 12,4

VOO-tuotto %

24 % 25 % 24 % 25 % 25 % 30 % 30 %

Lain mukainen 20 % oman toiminnan tuottovaatimus valtionapuun oikeuttavassa toiminnassa ontoteutunut. Vaatimustaso ylittyi 10 prosenttiyksikköä vuonna 2015.

35

Toiminnallinen tavoite ja tulostavoite2015


Hyvinvoinnille vahva perusta

Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla

Työn jatyöolojen jatyö-elämänlaadunkehittäminen

Työterveys, työturvallisuus ja työhyvin-voinnin tukeminen ovat osa yritystenstrategiaa.

TTL on osallistunut Työelämä 2020hankkeen toimintaan tarkennetunyhteistyölupauksen mukaisesti

· TTL toteuttaa Työelämä 2020 -hanketta tarkennetunyhteistyölupauksen mukaisesti jakäyttää Työhyvinvointifoorumia,työpaikkojentyöhyvinvointiverkostoa jaJohtamisen kehittämisverkostoahyvien johtamis- jaesimiestyökäytäntöjen jatyöhyvinvointia edistävientoimintatapojen levittämiseen. TTLtukee toimialakohtaistentyöelämän kehittämisohjelmienvalmistelua ja toteutusta.

Johtamisen kehittämisverkoston toimintaon vakiintunut, mikä pystytään arvioinninavulla osoittamaan, ja julkisen sektorinjohtamisen laatukriteerit on tehty.

Työhyvinvointifoorumin toiminta onvakiintunut ja toimintamalli on aktiivisessakäytössä. TEPSI-hyvien käytäntöjentietopankin toteuttaminen ja ylläpitoSTM:n kanssa sovitun toimintatavanmukaisesti. Hyvien käytäntöjentietopankki (TEPSI) on käyttöönotettu jatoiminnassa.

Viestinnällä, koulutuksella,työpajatyöskentelyllä ja hyvienkäytäntöjen jakamisella on lisätty

TTL on osallistunut Työelämä 2020 -hankkeentoimintaan yhteistyölupauksensa mukaisesti ja seneri työryhmissä. TTL on osallistunut aktiivisestihankkeen johtoryhmään, valmisteluryhmään ja senkaikkiin yhteistyöverkostoihin sekä alaryhmiintulossopimuskaudella. Laitoksella on vahva panosTyöelämä 2020 -hankkeen alueverkostoissa.


TTL on ollut aktiivisesti mukana Johtamisenkehittämisverkoston toiminnassatulossopimuskaudella. Tärkeänä tuotoksenalaadittiin julkisen sektorin johtamisenlaatukriteerit. Kriteerit julkaistiin käyttöohjeineenverkkosivuilla ja niitä levitettiin lukuisissaesimiehille ja johtajille suunnatuissa tilaisuuksissa.


Työhyvinvointifoorumin kautta toteutui useitakäytännönläheisiä hankkeita yhteistyössätyöpaikkojen sekä työhyvinvoinnin eri osa-alueiden asiantuntijoiden kanssa. Hankkeille oliominaista myös laaja sidosryhmien jayhteistyöverkostojen mukana olo. Tätä kauttatoteutettiin myös verkostomaisen työskentelyntoimintamallia. THF oli Työelämä 2020 -hankkeenosakokonaisuus.

THF toimi kiinteässä yhteistyössä Johtamisenkehittämisverkoston, Euroopan työterveys- jaturvallisuusalan kampanjan (Yhteistyöllä riskithallintaan ja Stressi hallinnassa) sekä Nollatapaturmaa -foorumin ja osanaTyöhyvinvointifoorumin toimintaa toteutuneenTyöpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa.

36



työpaikkojen, työterveyshuollon sekämuiden työhyvinvoinnin toimijoidentietoisuutta ja osaamista sekä parannettuyhteistyötä työhyvinvointia jatyöterveyshuoltoa koskevissakysymyksissä.

· TTL on osallistunut alueellisissatyöelämäverkostoissa tiedollajohtamiseen ja asiakasratkaisujenetsimiseen. TTL on osallistunuttyöelämän kehittymistä kuvaavienmittareiden valmistelutyöhön.

· TTL laatii vuosittaintilastoanalyysit terveydenhuollonja työsuojeluhallinnon toiminnantueksi kansallisia ja alueellisiatoimintaympäristö-analyysejävarten. Analyysien sisältöäkehitetään vuosittain yhteistyössäSTM:n kanssa. TTL laatii tätä työtävarten konkreettisensuunnitelman alkuvuonna 2015.Alueelliset toimintaympäristö-analyysit laaditaanaluehallintovirastokohtaisestimahdollisuuksien mukaan.Analyysiä päivitetäänsäännöllisesti.

· TTL varmistaa, että keskeisetalueelliset ja valtakunnallisettyöhyvinvoinnin toimijat ovatmukana THF:n verkostossa javiestintä tutkimus- jakehityshankkeista aktiivistatyöpaikoille tulosten käytäntöönsoveltamiseksi.

· TTL huomioi toiminnassaantyöhyvinvointiin liittyvientoimintamallien esittelyn myösEU-tasoisesti (esim.psykososiaalisen kuormituksenvähentäminen, ikäjohtaminen).

· TTL hoitaa verkostoyhteistyönoperatiivisia tehtäviä (ml.

Yhteistyö em. verkostojen ja keskeistentoimijoiden kanssa toi yhteistyöhön voimaa jasynergiaetua erityisesti erilaisten alueellistentilaisuuksien ja Työelämä 2020 -hankkeentavoitteiden saavuttamisessa.Työhyvinvointifoorumin toiminta vakiintuijatkuessaan Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston(Tyhyverkosto) kautta. Tyhyverkosto toimii kokoSuomessa 15 Ely-alueella.


TTL on laatinut ja päivittänyt verkkosivuilleentilastoanalyysit sekä profiili- ja trendikuvathavainnollistamaan työhyvinvointiin ja senpuutteeseen liittyviä erojaaluehallintovirastokohtaisesti sekä tiedottanutkäyttäjiä päivityksistä. Analyysin sisällönkehittäminen ei ole toteutunut suunnitellusti.


Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto(Tyhyverkosto) vakiinnutti toimintansa kokoSuomeen. Tyhyverkostoon liittyneiden jäsentenmäärä nousi tasaisesti vuoden aikana saavuttaenyli 1000 jäsenen määrän. Tyhyverkosto järjestivuoden 2015 aikana 28 alueellista työhyvinvoinnineri teemoihin liittyviä verkostotapaamisia. Näissätapaamisissa tavoitettiin lähes 1000 työpaikantyöhyvinvointitoimijaa. Tapaamisissaverkostoiduttiin eri toimijoiden ja asiantuntijoidenkanssa, jaettiin yhteistä osaamista ja sitä kautta

37



Euroopan työterveys- jatyöturvallisuusviraston verkostot)erikseen sovittavalla tavalla. TTLylläpitää Euroopan työterveys- jatyöturvallisuusviraston kampanjaninternet-sivuja STM:ntoimittamaan materiaaliin sekäTTL:n omaan materiaaliinpohjautuen ja ylläpitää osiotatiedossa olevista tilaisuuksista.

· TTL tukee STM:n jaaluehallintoviraston työsuojelunvastuualueiden ydinviestienlevittämistä ja tuottaa tarvittavaaasiantuntijatietoa niidenpäätöksenteon tueksi.

· TTL osallistuu omallapanoksellaan STM:n jaaluehallintovirastojen työsuojelunvastuualueiden osittainrahoittamiin tutkimushankkeisiin.

kehitettiin alueellista työpaikkatasontyöhyvinvointi osaamista.

Verkosto jatkaa toimintaansa seuraavat 3 vuottaESR-rahoituksen turvin.


TTL ylläpiti Euroopan työterveys- jatyöturvallisuusviraston kampanjan internet-sivustoa hyödyntämällä mm. TTL:n ja STM:nmateriaaleja. Sivustolla tiedotettiin kampanjanajankohtaisista tapahtumista. TTL nosti myösomassa viestinnässään (mm. somessa) jatapahtumissa esiin kampanjan tapahtumia jamateriaaleja.


TTL kommentoi valmisteilla ollutta uuttasuojainasetusta ja vastasi suojaimia koskeviinerityiskysymyksiin. Lisäksi TTL on tukenutaluehallintovirastoja mm.markkinavalvontahankkeissa.


Työhyvinvoinnin jaterveydenedistäminentyöpaikalla(työterveysyhteistyö).

Työterveysyhteistyölle on kehitetty selkeättoimintatavat.

HTTHK-opas määrittelee työterveysyhteistyöntavoitteet. Vuoden aikana konsultoitiintyöpaikkoja kehittämään työterveysyhteistyöntoimintatapoja yhdessätyöterveyshuoltoyksiköiden kanssa.Työterveysyhteistyön palvelukeskus vahvistikonsulttiresurssejaan työpaikkojen jatyöterveyshuollon yhteistyön vahvistamisessa.TTL:ssä käynnistettiin markkinointi (esim. Uudistaja uudistu -messut, webinaari HR:n edustajille,

38



TTL on toteuttanut työterveystoiminnanvaikuttavuustutkimusohjelman.

Masto-, Mieli 2009, Tomahoek, PIRAym. -hankkeissa kehitetyt käytännöt onsisällytetty osaksi työterveyshuoltoa.

Työterveyshuollon asiakasosaamisenhyvät käytännöt ja yhteistyön malleja onlevitetty ja niiden vaikutuksia seurataan.

suorat yrityskontaktit) ja kehitettiinpalvelukonseptia.

Työterveyshuollon vaikuttavuustutkimus-ohjelmasta toteutettiin STM:n rahoittamatprojektit tulossopimuskaudella.

Hankkeissa kehitetyt käytännöt ovat osatyöterveyshuollon pätevöittävää ja avointakoulutusta.

Pätevöittävässä koulutuksessa käsitellään työkyvyntukemista mielenterveyshäiriöissä. PIRA-menetelmää esitellään työpaikkaselvityksenyhteydessä sekä pienten yritystentyöterveyshuoltoa käsiteltäessä. TTL järjestityöterveyshuollolle sote-uudistukseen liittyvänkaksipäiväisen ajankohtaisseminaarin”Muutoksessa mahdollisuus”. Lisäksi webinaarillamarkkinoitiin TTL:n konsulttipalveluja liittyenhyvien käytäntöjen levittämiseen.

Pätevöittävässä koulutuksessa käsitelläänasiakkuudenhallintaa ja työterveysyhteistyötä eripalveluprosesseissa. Kehittämistehtävän aiheenaon työterveysyhteistyön kehittäminen.

TTL:n hankkeissa ja niiden suunnittelussahuomioitiin asiakasosaaminen ja niidenlevittäminen. Esimerkiksi SEITTI verkostoissaedistettiin työterveyshuollon asiakasosaamista jatyöterveyshuollon laatua. Vaikuttavanasiakasosaamisen edistämiseksi rakennettutyöterveysyhteistyön vaikuttavuushanke sairahoituksen 2015.

Työterveyslaitoksen vuonna 2015 julkaisemanYrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuolto -tutkimusraportin mukaan pienten yritysten

39



Pienten yritysten, yrittäjien, omaa työtääntekevien, maatalousyrittäjien jalyhytaikaisessa työsuhteessa olevientyöterveyshuoltopalvelujen kattavuus jalaatu on parantunut.

· Työterveyshuoltopalvelujenkehittämisen painopistettäsuunnataan edelleen pieniinyrityksiin, yrittäjiin, omaa työtääntekeviin ja maatalousyrittäjiin.

työterveyshuollon kattavuus on parantunut.Työterveyshuoltopalvelujen järjestämisastepienyrityksissä on erittäin korkea, ja mikroyritystentyöterveyshuollon järjestämisessä on tapahtunutmyönteistä kehitystä. Työnantajina toimivienyrittäjien työterveyshuollon kattavuus onparantunut. Yksin- ja yhteisyrittäjienkattavuudessa ei ole havaittu muutoksia. Yrittäjienja pienten yritysten tyytyväisyys työterveyshuolto-palveluihinsa ja myönteiset näkemyksettyöterveysyhteistyöstä ovat edelleen vahvistuneet.Laadukas, HTTHK:n mukainen pienten yritystentyöterveyshuolto-mallin mukainen toimintatapaon jalkautumassa työterveyshuoltoihin.

· TTL on jatkanut työterveyshuoltopalveluistatiedottamista sekä palvelujen hankintaahelpottavan aineiston levittämistä yrittäjille,pienille yrityksille ja heidän sidosryhmilleen(TTL:n Pienten yritysten työterveyshuolto -sivut,Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto,sidosryhmäyhteistyö, TTL:n valtakunnalliset jaalueelliset hankkeet).

· TTL on aloittanut työskentelyn Yhden luukuntoimintamallin rakentamiseen tähtäävässäprojektiryhmässä.

· HTTHK:n mukaisen pienten yritystentyöterveyshuoltomallin koulutus on integroituosaksi työterveyshuollon pätevöittävää,moniammatillista koulutusta.

· TTL on käynnistänyt hankkeen yrittäjien japienten yritysten työterveyshuolto-,työturvallisuus- ja työhyvinvointipalvelujen(TTT-palvelut) uusien hankinnan jaorganisoinnin muotojen kehittämiseksi jakokeilemiseksi. Tavoitteena on, että yrittäjien japienten yritysten tarpeisiin palveluja on helpostisaatavilla koko maassa, palvelut ovattyöpaikkojen käytössä, ja niiden vaikuttavuuson parantunut.

· Lisäksi TTL on käynnistänyt tutkimushankkeenalle 20 henkilön yritysten ja työterveyshuoltojenyhteistoimintakäytäntöjen kehittämiseksi janiiden vaikuttavuuden selvittämiseksi.


40



Työpaikkojen kemikaaliriskienhallintaakoskevat järjestelmät ovat yleisestitiedossa ja käytännössä toimivia.

· TTL toteuttaa kansallistakemikaaliohjelmaa erityisestivastuulleen ositettujentoimenpidesuositusten osaltaesimerkiksi hankkeidenvälityksellä sekä tukemalla STM:äämm. säädösvalmistelutyössä. TTLosallistuu kemikaaliohjelmanviestintäsuunnitelmantoteuttamiseen mm.Kemikaalivihiverkoston kautta.

TTL edisti REACH- ja CLP-tietouttakemikaaliturvallisuus-koulutuksella, lisäksi REACH-asetuksen vaikutus työpaikkojenkemikaaliturvallisuuteen -hankkeessa laadittiinaiheeseen liittyviä hyviä käytäntöjä työpaikoille.

TTL selvitti kemikaalialtistumista ja kehittiriskinhallintaa työpaikolla useiden t&k-hankkeidenja palvelun kautta.

TTL tuotti uutta tietoa mm. työperäisestähormonihäirikköaltistumisesta Suomessa.

TTL edisti Stoffenmanagerin käyttöäkemikaaliriskinhallinnassa ja ylläpiti Kemikaalivihi-verkostoa.

TTL osallistui TUKESin nuoret ja työ -viestintäteemaan mm. tiedottamalla allergioista janiiden vaikutuksista ammatinvalintaan.Suunnittelimme myös oppimateriaaliakauneudenhoitoalan koulutukseen.

TTL edisti nanoturvallisuuteen liittyviä tavoitteitauseiden nanotutkimushankkeiden avulla jaosallistumalla EU/OECD-suositusten laadintaan.

TTL toteutti yhdessä TUKESin kanssapohjoismaisen hankkeen yhteisvaikutusten

41



huomioimisesta REACHissä. Hankkeellavaikutettiin valmistelussa olevan teollisuudenohjeistuksen sisältöön.

TTL laati HTP-perustelumuistioita raja-arvoista jaosallistui SCOELin ja NEGin työhön EU-/Pohjoismaisten suositusten laatimiseksi.


Työkyvynedistäminen jaylläpitäminen työuranerivaiheissa.

Hyvän työterveyshuoltokäytännöntoimintamallit on ajantasaistettu jatoimintamallit on viety käytäntöön.

· TTL jatkaa hyväntyöterveyshuoltokäytännöntoimintamallien viemistäkäytäntöön.

Työkyvyn hallinnan, seurannan javarhaisen tuen mallit on kehitetty ja vietykäytäntöön.

Työterveyshuollon henkilöstön koulutuson valtioneuvoston asetuksen 708/2013mukaista ja sisältö vastaa uudistunuttatyöterveyshuoltoa.

· TTL järjestää työterveyshuollonkoulutusta yhteistyössäammattikorkeakoulujen jayliopistojen kanssa.

· TTL:lle siirretyn työterveyshuollonkoulutusmäärärahan käytöstä ontehty suunnitelma ja määrärahankäytön seurannasta on sovittuministeriön kanssa.

Vammaisten ja osatyökykyistenmahdollisuuksia työhön on lisätty javaikutuksia selvitetty.

· Työterveyshuolloille jatyönantajille on annettu tietoa jajärjestetty koulutusta vammaistenja osatyökykyisten terveyden ja

Pätevöittävässä koulutuksessa HTTHK-periaatteetja toimintamallit ovat koulutuksen läpi kulkevateema, jota käsitellään kaikkien palveluprosessienja toimintojen yhteydessä. Työterveyshuollonkehittämishankkeet on rakennettu tukemaanHTTHK toimintamallien viemistä käytäntöön.


TTL:n pätevöittävä moniammatillinen koulutus onlaajennettu vastaamaan asetuksen edellyttämää15 op ja sisältöä on muokattu HTTHK-painotuksenmukaisesti.

Sosiaalialan asiantuntijoiden pätevöittävä koulutus2op on käynnistetty.

· TTL on tukenut amk-verkoston tuottamaapätevöittävää koulutusta ja ylempiäkorkeakouluopintojaverkkoluentomateriaalein.

· Erillismäärärahan käytöstä on tehtysuunnitelma, jonka toteutumista onseurattu ja raportoitu.


TTL on lisännyt vammaisten ja osatyökykyistenmahdollisuuksia osallistua työhön ja selvittänytosallisuuden vaikutuksia. TTL jakoityöterveyshuolloille ja työnantajille tietoa ja järjesti

42



työkyvyn tukemisesta.· TTL levittää työpaikkojen käyttöön

nuorten työurasiirtymienhallintamalleja, vammaisten jaosatyökykyisten työtiloihintarkoitettujamukauttamisratkaisuja jaesteettömyydenarviointimenetelmiä,maahanmuuttajien työllistymistäja työhyvinvointia tukeviakäytäntöjä sekä työ- jatoimintakykyä edistäviätoimintamalleja, ja arvioi näidenvaikuttavuutta.

koulutusta vammaisten ja osatyökykyistenterveyden ja työkyvyn tukemisesta.Arkkitehtiopiskelijoita (AALTO-yliopisto) onkoulutettu esteettömien ja työkykyä tukevientyötilojen suunnittelusta. Esteettömyydentoimijaverkostoseminaarissa (ESKE) jatilasuunnittelijoille kohdennetuilla messuilla(Interior & Design -messut) jaettiin tietoaesteettömien ja työkykyä tukevienmonitilatoimistojen suunnittelun erityispiirteistä.

TTL osallistui STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelmaan vuosina 2013–2015 ja toteutti Osku-toimintamallin toteutumista selvittäväntutkimusosion. TTL:n asiantuntijat osallistuivattyökykykoordinaattoreiden koulutukseenKuntoutussäätiön ja STM:n järjestämillä kursseilla.Aiheista luennoitiin myös useissaasiantuntijatilaisuuksissa. Lisäksi aihe sisältyiJyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksenopintojaksoihin. TTL:n koulutuksessa oli edelleenvideoluento työpaikan esteettömyydestä jatyöolosuhteiden mukauttamisesta osanatyöterveyshuollon pätevöittävää koulutusta.

Työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuudestajulkaistiin systemaattinen katsaus kansainvälisessälehdessä ja Kelan julkaisusarjassa.Työterveyslääkäri-lehdessä julkaistiin artikkelittyöolosuhteiden mukauttamisesta jatyökokeilumahdollisuuksista. LisäksiTyöterveyshoitaja-lehdessä oli artikkeliosatyökykyisiä tukevan palvelujärjestelmänhyödyntämisestä. Palvelujärjestelmän keinojenkäyttöä varten laadittiin Keinot käyttöön opasosana Osku-ohjelmaa. Työolosuhteidenmukauttaminen ja osatyökykyisyys oli esilläkahdessa esityksessä myös Euroopankuntoutuskongressissa.


43



TTL on arvioinut sairauspoissaolojen jatyökyvyttömyyseläkkeiden vähentämisensekä työhön osallistumisen lisäämiseentähtäävien sairausvakuutuslain muutostenvaikuttavuutta.

· TTL tuottaa tietoatyökyvyttömyyteen johtavistatekijöistä ja työkyvyttömyydenehkäisykeinojen vaikutuksista sekätyön psykososiaalisten tekijöidenyhteydestä työkykyyn ja työssäjatkamiseen.

· Sairausvakuutuslainosasairauspäivärahajärjestelmänvaikutuksia työhönosallistumiseen selvittämistäjatketaan, mukana Kela ja ETK.

· TTL on kehittänyt ja levittänytmalleja työpaikoille työsuojelu- jatyöterveysyhteistyön lisäämiseksi.

· TTL varautuu vuoden 2017työeläkeuudistusta koskevansopimuksen sisältämiin tehtäviin.

TTL selvitti yhteistyössä THL:n ja Tilastokeskuksenkanssa maahanmuuttajataustaisten henkilöidenpärjäämistä suomalaisessa työelämässä ja tunnistikehittämiskohteita. Vuonna 2015 Suomeentulleille turvapaikanhakijoille on suunnattuviestintämateriaalia suomalaisesta työelämästäuseilla kielillä, mikä tukee jatkossa heidänmahdollisuuksiaan löytää työpaikka ja kiinnittyäsuomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi aloitettiinmaahanmuuttajataustaisten työntekijöidenosaamisen kehittämiseen liittyvähankekokonaisuus, jossa on mukana suomalaisiayrityksiä, työmarkkinajärjestöjä jahenkilöstöhallinnon edustajia.


TTL:ssä valmistui useita tutkimuksia kroonistenkansansairauksien, erityisesti diabeteksen,yhteyksistä työkyvyttömyyteen. Diabetekseenliittyi kohonnut sairauspoissaolojen riski jo ennentaudin toteamista. Suurin osa työkyvyttömyydensyistä oli diabeteksen liitännäissairauksia, joistayleisimpiä olivat mielenterveyden häiriöt, tuki- jaliikuntaelinsairaudet ja sydän- ja verisuonitaudit.

TTL:n tutkimuksen mukaan Helsingin kaupungintyöntekijöillä liikunnan harrastaminen näyttäisisuojaavan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseltätupakoimattomilla, aiemmin tupakoineilla jakohtuullisesti tupakoivilla. Sen sijaan runsaastitupakoivilla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisenriski on kohonnut, vaikka he harrastaisivatliikuntaa. Myös taloudelliset vaikeudet ennustivattyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Kuntasektorin henkilöstönseurantatutkimusaineistolla selvitettiin vuoden2012 sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolainmuutosten vaikutuksia työhön paluuseen (nk. 30–

44



60–90 päivän sääntö). Pitkän työkyvyttömyydenjälkeinen työhön paluu aikaistui hieman ja työhönosallistuminen parani lakimuutosten jälkeen.Selvin muutos nähtiin niillä, joilla työkyvyttömyysoli kestänyt noin kolme kuukautta, kun taaslyhyemmissä tai pidemmissä poissaoloissa muutosei ollut merkitsevä.


Osasairauspäivärahalakiin vuonna 2010 tehtyjenmuutosten vaikutuksia oli tarkoitus selvittää Kelanja Eläketurvakeskuksen aineistoilla. Aineistojensaaminen viivästyi ja analyysit päästäänaloittamaan vasta vuonna 2016.


Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Uudet palveluiden rakenteet ja toimintatavat

Työterveyshuollonroolinkirkastaminentyöterveyshuollon,muunterveydenhuollon,sosiaalivakuutuksen jatyöeläkevakuutuksenyhteistyössä sekäyhteistyönparantaminen

Työterveyshuolto on integroitunut osaksiterveydenhuoltojärjestelmää STM:nlinjausten mukaisesti, huomioonottaenpaikalliset olosuhteet, tarpeet ja resurssit.

· Työkyvyn tukemiseksi jatyökyvyttömyyden ehkäisemiseksiTTL osallistuu hoitoketjujenrakentamiseenperusterveydenhuollon,työterveyshuollon,erikoissairaanhoidon jakuntoutuksen yhteistyönä.(Päävastuu THL:lla)

· TTL valmistelee tiedontuottamistatyöterveyshuoltopalvelujentarpeesta sosiaali- jaterveydenhuoltoalueittain.

· TTL jatkaa osallistumistamonikanavarahoituksenselvittämiseen yhteistyössä STM:nja THL:n kanssa. (Päävastuu

Työkyvyn tuen ja sen koordinaation toteutuminentyöterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekäkuntoutustoimijoiden välistä yhteistyötäselvittänyt (HAHMOTUS)-selvitysraportti valmistui2015. Raportin tietojen perusteella hoito- jakuntoutusketjuja voidaan rakentaa. Tuloksia onviety eri alueille ja verkostoihin tukien alueellistenterveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoidenyhteistyöverkostojen muodostumista sekä auttaenniiden tavoitteiden määrittelyä.

SEITTI-alueilla kehitettiin työterveyshuollon rooliaosana terveydenhuoltoa työkyvyn tuennäkökulmasta. SEITTI-verkostot toimivat 2015viiden maakunnan alueella. Toimintamallit vietiinkäytäntöön ja kaikkiin yksiköihin rakennettiinlaatujärjestelmät.

45



STM:llä)

Työterveyshuollon tietojärjestelmiä onkehitetty niin, että ne vastaavattyöterveyshuollon yhteistyön jaraportoinnin tarpeisiin sekä muuttuneisiinsäädöksiin ja oheisiin.

Seitti-hankkeeseen osallistuneissayksiköissä kehitetyt toimintamallit on vietykäytäntöön ja varmistettu Seitti -hankkeissa mukana olevilletyöterveyshuoltojen asiantuntijatuki jatietoa jaettu valtakunnallisesti.

Vuoden 2015 aikana avattiin laatuportaali.fi-sivusto, jonka kautta kerättiin tiedottyöterveysyksiköistä koko Suomen alueellaTyöterveyshuolto Suomessa -katsausta varten.Lisäksi avattiin työterveydeksi.fi-sivusto, jonkakautta jatkossa on mahdollista hakeatyöterveyspalveluiden tuottajia eri puolillaSuomea. Sekä Työterveyshuolto Suomessa -katsauksessa että työterveydeksi.fi-haunkriteereissä tullaan hyödyntämään sote-aluejakoa.

TTL osallistui sekä monikanavarahoituksenvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän työhön ettätyöryhmän työtä ohjanneen ohjausryhmäntoimintaan erityisesti työterveyshuollonrahoituksen ja toiminnan näkökulmasta. Työryhmäjulkaisi raporttinsa 26.3.2015 (Sosiaali- jaterveysministeriön raportteja ja selvityksiä2015:19).


TTL teki yhteistyötä THL:n kanssatyöterveyshuollon rakenteisten tietojenmäärittelyssä ja kirjaamisoppaan laadinnassa.Käynnistimme Kantaan liittyvän yhteistyönpotilastietojärjestelmätoimittajien kanssa. TTLaloitti yhteistyön UNA- ja APOTTI-hankkeidenkanssa. Selvitimme kuntoutusyhteistyössäkäytettävien tietojärjestelmien käyttäjätarpeita javaatimuksia toiminnallisuudelle. Määritimmepotilastietojärjestelmään kirjattavia oleellisiatietoja raportoinnin ja muun tietojen vaihdonkannalta.

Kartoitimme työterveyslääkäreiden kokemuksiapotilastietojärjestelmien käytöstä.


TTL on vahvistanut opetushallinnonkanssa työelämään siirtyvien nuorten

Osallistuimme Opetushallituksen rahoittamaanTurvapeda 2 -hankkeeseen, jonka aikana levitettiin

46



työelämävalmiuksia ja nuorten aikuistentyöuran kestävyyttä (ml. perehdytys,nuorten työntekijöiden ja nuortenjohtajien työssä pärjääminen).

· TTL vahvistaa opetushallinnonkanssa työelämään siirtyviennuorten työelämävalmiuksia januorten aikuisten työurankestävyyttä.

TTL on kehittänyt työttömien jaosatyökykyisten mahdollisuuksia siirtyäkuntoutuksen kautta työelämäänyhteistyössä THL:n kanssa

· TTL järjestää yhteistyössä THL:nkanssa maksullista koulutustaterveyskeskuksille työttömienterveydenhuollon palveluistaresurssien puitteissa. (PäävastuuTTL:lla)

TTL:ssä kehitettyä ”Asennetta työhön -valmennusmenetelmää”. Nuorten työelämätaitojaja työurataitoja vahvistava opetusmenetelmä onsuunnattu ammatillisten opettajien käyttöön 2.asteen koulutuksessa. Yhteensä menetelmänkäyttöön on koulutettu hankkeen aikana 70opettajaa kahdesta eri ammatillisestaoppilaitoksesta ja noin 500 opiskelijaa onosallistunut menetelmän vaikuttavuutta koskevaaninterventiotutkimukseen. Lisäksi käynnistimmeperusopetukseen interventioita nuortensyrjäytymisen ehkäisemiseksi niin oppilaille,opettajille kuin vanhemmillekin.


Maksullista koulutusta terveyskeskuksille eitoteutettu, mutta Työterveyslaitos on Työttömienterveyspalvelujen sisällön ja rakenteenkehittäminen -osahankkeena mukanavaltakunnallisessa ESR-rahoitetussa Party(Parempaa työ- ja toimintakykyä) 2015–2017 -hankekokonaisuudessa. Hankkeessa lisätäänperusterveydenhuollon osaamista työ- jatoimintakyvyn arvioinnista ja kuntoutustarpeenarvioinnista erityisesti osallistavan koulutuksenkautta. Koulutusta järjestetään valtakunnallisestiSatakunnan ja Varsinais- Suomen alueella. THL- jaTTL-yhteistyö tapahtuu koordinaatiohankkeidenSOKRA ja SOLMU kautta. TTL oli mukanavalmistelemassa Lääkäripäiville session ”Mitenlääkäri arvioi työttömän toiminta- ja työkykyä?”


TTL on yhteistyössä THL:n kanssa kehittänytopiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien jalääkäreiden yhteistyötä ja työnjakoa, yhtenäisiäterveystarkastuslomakkeita ja osallistunutTerveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos -oppaan tekemiseen. Olemme järjestäneet

47



TTL on kehittänytopiskeluterveydenhuoltoa yhteistyössäTHL:n kanssa.

· TTL osallistuuopiskeluterveydenhuollonohjelman toteuttamiseen jamielenterveys- sekä päihdetyönmenetelmien kehittämiseenyhteistyössä THL:n kanssa.(Päävastuu THL:lla)

Työterveyspalveluja tuottavilla yksiköilläon kattavasti toimiva laatujärjestelmä.

· Laatukriteerit on luotu jaimplementointi on aloitettuyhteistyössä Kelan kanssa sekäkoulutuksen jalaatuvastaavaverkoston avulla.Laatujärjestelmän käyttöönotonseuranta on aloitettu.

TTL vastaa Työterveyshuolto Suomessa -katsauksen toteuttamisesta.

· TTL perustaa kansallisentyöterveyshuollon laatuportaalin.

opiskeluterveydenhuollossa toimiville Sora-säädökset ja huumausainetestaus -koulutuksen9.6.2015 valtakunnallisena koulutuksena. TTL:ntulokulma on em. asioissa erityisestiammattialojen erityispiirteet ja erityisen tuentarve.

Vuoden 2015 aikana perustettiin laatuportaali.fi -sivusto, jonka kautta on jatkossa mahdollistakerätä tietoa vuoden 2016 alusta pakolliseksisäädettyjen työterveysyksiköidenlaatujärjestelmien käyttöönotosta.

Työterveyshuolto Suomessa -katsauksen aineistokerättiin vuoden 2015 aikana laatuportaalin avulla.


Kaste II Kaste II:n osaohjelma: Johtamisellatuetaan palvelurakenteen uudistumista jatyöhyvinvointia toteutettu suunnitelmanmukaisesti

TTL on osallistunut osaohjelman Sosiaali-ja terveydenhuollon rakenteiden japalvelukokonaisuuksien uudistaminentoteuttamiseen.

Johtamisella tuetaan palvelurakenteenuudistumista ja työhyvinvointia -osaohjelmatoteutettu suunnitellusti.

TTL on osallistunut Sosiaali- ja terveydenhuollonrakenteiden ja palvelukokonaisuuksienuudistaminen -osaohjelman kokouksiin jatoteuttanut TTL:lle kuuluvat osiot.


48



Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Varmistetaanyhteiskunnan toimivuuserityistilanteissa

(pandemia)

Valmiuden ylläpitäminen, ohjeidentarkistaminen tarvittaessa.

Vakavien kemiallisten uhkienosaamiskeskuksen eli C-osaamiskeskuksen toiminnan ylläpito jakehittäminen.

Parhaat hoitomuodot työympäristössäherkistyneiden, vakavia oireita kokevienhenkilöiden auttamiseksi on kartoitettu jaotettu käyttöön.

· TTL on osallistunut STM:nympäristöherkkyysverkostontoimintaan. TTL toteuttaahankkeen uusien hoitomuotojenkehittämiseksi vakavia oireitakokevien henkilöidenauttamiseksi.

TTL on ylläpitänyt C-osaamiskeskuksen päivystystäyhdessä THL:n kanssa. Yhteydenottojapäivystykseen on tullut tasaisesti n. 2/kk. Olemmeosallistuneet STM:n koordinoimanympäristöterveyden häiriötilanteiden hallinta -raportin valmisteluun. Olemme laatineet 2 uuttaOVA-ohjetta. Kasvinsuojeluaineet ja biosiditkemikaalionnettomuuden vaaran aiheuttajina -hankkeessa olemme kartoittaneetonnettomuusuhkaa aiheuttaviakasvinsuojeluaineita ja biosideja.


TTL on osallistunut aktiivisesti STM:nympäristöherkkyysverkoston toimintaan javaikuttanut tiedottamalla alan toimijoihin jakansalaisin. TTL tutki moniammatillisestiympäristöherkistyneitä sisäympäristöön liittyen.Sen perusteella ohjeistettiin terveydenhuoltotunnistamaan ympäristöherkkyys aikaisempaaparemmin, miten sitä tulee tutkia ja mitenoirelevien työ- ja toimintakykyä tukea. TTL on ollutkeskeisesti mukana, kun tehty Käypä hoito-suositus ja opas Kosteusvaurio-oireilijankohtaamisesta terveydenhuollossa. Koulutamme jatiedotamme terveyden- ja työterveyshuoltoaaktiivisesti. Interventiotutkimus osoitti, ettäkosteusvaurioastmaepäilypotilailla pitkäänjatkunut ympäristöherkkyydeksi sopivaanoirekuvaan ja heikentyneeseen toimintakykyyn eisaatu vastetta tietopaketilla ja ohjeillapsykologisten myötävaikuttavien tekijöiden jaoireilun hallitsemiseksi. Meneillään onympäristöherkkyyden hoitotutkimuspsykoterapeuttisella menetelmällä.Työlääketieteen poliklinikalla tehdään työ- jatoimintakyvyn arvioita ja kuntoutussuunnitelmiaympäristöherkkyydestä oireileville, joita onlähetetty pääasiassa työterveyshuolloista.

Kemiallisiinuhkiinvarautuminen

49




Palvelukykyja laatu

TTL on luonut tutkimus-, koulutus- javiestintäpalveluiden sekä muidenasiantuntijapalveluiden tuotantoonselkeän ja toimivan palvelukonseptin.

· TTL on käynnistänyt alueellisenyhteistyön kehittämisen sisältöinämm. merkittävien alueellistentyöhyvinvointiin ja terveyteenliittyen asiakokonaisuuksienratkaiseminen SOTERKO-yhteistyössä jatyöhyvinvointifoorumintoiminnassa sekä alueellistentoimijoiden kehittämistyönaktivointi ja synkronointi.

TTL valmistelee työsuojeluviranomaisenmääräämiä työolosuhdemittauksia ja -selvityksiä koskevat lausunnot sovitussaajassa.

· TTL tuottaa HTP-perustelumuistiot HTP-jaostolle.

· TTL tekee sähkömagneettistenkenttien direktiivinsoveltamisohjeen ja siihenliittyvän viestintäaineistontyöpaikkojen käyttöönyhteistyössä STUK:n kanssa.

· Kansainvälisen arvioinninsuositusten mukaisesti TTL

Työhyvinvointifoorumin puitteissa järjestettiinlukuisia tilaisuuksia, koulutuksia ja seminaareja.Lisäksi foorumin kautta toteutui useitakäytännönläheisiä hankkeita yhteistyössätyöpaikkojen sekä työhyvinvoinnin eri osa-alueiden asiantuntijoiden kanssa. Sidosryhmät jayhteistyöverkostot olivat laajasti mukanaverkostomaisen työskentelyn toimintamallissa.

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto(Tyhyverkosto) vakiinnutti toimintansa kokoSuomeen. Tyhyverkostoon liittyneiden jäsentenmäärä nousi tasaisesti vuoden aikana saavuttaenyli 1000 jäsenen määrän. Tyhyverkosto järjestivuoden 2015 aikana 28 alueellista työhyvinvoinnineri teemoihin liittyviä verkostotapaamisia. Näissätapaamisissa tavoitettiin lähes 1000 työpaikantyöhyvinvointitoimijaa. Tapaamisissaverkostoiduttiin eri toimijoiden ja asiantuntijoidenkanssa, jaettiin yhteistä osaamista ja sitä kauttakehitettiin alueellista työpaikkatasontyöhyvinvointi osaamista. Verkosto jatkaatoimintaansa seuraavat 3 vuotta ESR-rahoituksenturvin.


TTL on laatinut taustamuistiot 9uuden/päivitettävän aineen HTP-arvon ja yhdenaineen biomonitorointiarvon pohjaksi vuonna2016 julkaistavaan HTP-arvoluetteloon.

TTL teki sähkömagneettisten kenttien direktiivinsoveltamisohjetta yhteistyössä STUK:n kanssa.Aikataulu on muuttunut kansallisen asetuksenaikataulun mukaan ja ohje valmistuu keväällä2016.

TTL edisti ympäristöterveyttä ja yhteistyötä mm.SOTERKO-yhteistyössä toteuttamallaympäristöherkkyyttä koskeneen projektin.

Yhteistyöhallinnonalan muidenlaitosten javirastojenkanssa sekäasiantuntijapalvelut

50



käynnistää yhteistyössä THL:nkanssa uusien yhteistyömuotojenkehittämisen ympäristöterveyteenliittyvissä kysymyksissä.

TTL edistää työsuojelunäkökulmankattavampaa huomioimista ECHAnriskinarviointikomiteassa (RAC). RACvastaa EU:n kemikaaliasetus REACHinpuitteissa tapahtuvasta kemikaalienrajoituksia, lupia ja luokituksia koskeviensuositusten valmistelusta.

· TTL osallistuu kemikaalienriskinarviointityöhön Euroopankemikaalivirasto ECHAnriskinarviointikomiteassa (RAC)

Ohjaavana tahona toimi SOTERKOnYmpäristöherkkyys-ryhmä (mukana mm. THL jaTTL).


TTL osallistui ECHAn riskinarviointikomitean (RAC)työhön aktiivisesti toimimalla raportoijanayhteensä kolmessa teollisuudenlupahakemuksessa, joissa on arvioitutrikloorietyleenin ja kromitrioksidin eri käytöistätyöntekijöille ja väestölle aiheutuvaa terveysriskiä.Lisäksi toimimme raportoijina yhden kemikaalinluokitusehdotuksessa sekä yhden kemikaalinsyöpäriskinarvioinnissa. Muiden RAC:nkannanottojen valmisteluun olemme osallistuneetkommentoimalla alustavia kannanottojakirjallisesti ja suullisesti.


51

Tulostavoite 2014 Toiminnallinentavoite 2015

2015

Henkilöstömäärä (htv) seurataan seurataan 590 htv

Johtaminen, osaaminenja työkyky

· työtyytyväisyysbarometrin kokonaisindeksi(VM Baro) jamääriteltyjen 6kysymyksen indeksit*

· sairauspoissaolot(pv/htv)

enintään sama kuin2010 (3,4 %)

yli valtionkeskitason

enintään samakuin 2010 (3,4 %)

VM Baro: TTL:n tulostenkokonaisindeksi sekä kaikki kuusimääriteltyä kysymystä ylittävätvaltion keskitason.

Kokonaisindeksi: 3,52 (Valtio2015:3,50)

6 kysymystä:

kysymys 1.5: 3,35 (3,26)

kysymys 1.2: 3,41 (3,34)

kysymys 4.3: 3,21 (3,10)

kysymys B2.1: 3,64 (3,36)

kysymys 7.2: 3,39 (3,19)

kysymys 2.4: 3,76 (3,61)

Sairauspoissaoloprosentti 2,5 %.Sairauspoissaoloja 6,2 pv/htv

Henkilöstörakenne

· eläkkeelle siirtymisenkeski-ikä (vuotta)

· työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus (%henkilöstöstä)

· määräaikaisten osuus(% henkilöstöstä)

vähintään 64,5 v

alle 0,5 %

enintään 25 %

vähintään 64,5 v

alle 0,5 %

enintään 25 %

Vanhuuseläkkeelle siirtymisenkeski-ikä 64,7 v. Kaikki eläkkeet63,5 v.

0,3 %

18 %

52

Tulostavoitteet on asetettu siten, että ne on mahdollista saavuttaa laitoksen käytettävissä olevallarahoituksella. Työterveyslaitokselle on vuoden 2015 talousarviossa myönnetty 33,287 miljoonaaeuroa.

Taulukko xx. Rahoitus

Toimintamenot 2010toteuma

2011toteuma

2012toteuma

2013toteuma

2014toteuma

2015toteuma

Menot (1000 euroa) 65 748 66 939 67 083 68 762 66 267 60 161

Toimintamenomomentillenettoutettavat tulot

28 943 30 308 29 987 31 408 30 093 29 029

Nettomenot 36 805 36 631 37 096 37 354 36 174 31 069

Talousarvio/kehys 37 268 37 628 37 369 37 964 36 543 33 287

Tilikauden tulos 194 758 527 – 240 287 1 956

53

5 Rahoitus ja tilinpäätösanalyysi

Rahoituksen rakenne

Työterveyslaitos saavutti lievästi ylijäämäisen tuloksen. Vuoden 2015 ylijäämä oli 1,956 milj.euroa, nousua vuoteen 2014 verrattuna oli 1,6 milj. euroa.

Toiminnasta rahoitettiin valtionavulla 55 %, loput toiminnasta rahoitettiin omalla maksullisellatoiminnalla.

Tuotot

Oman toiminnan tuotot toteutuivat budjetoidun tason mukaan ja olivat 28,97 milj. euroa.Laskua edelliseen vuoteen nähden oli 1,0 milj. euroa.

Valtionapua saatiin 32,9 milj. euroa, mikä oli 3,6 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2014.

Kulut

Kulut pysyivät kokonaisuudessaan hyvin hallinnassa, käyttömenot ja henkilökulut olivat 56,9milj. euroa. Kustannukset alittivat selkeästi vuoden 2014 tason sekä kulubudjetin. Läheskaikki kustannuserien osalta saavutettiin merkittäviä säästöjä.

Laitehankintoihin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin käytettiin 3,2 milj. euroa ja ne olivatedellisen vuoden tasolla.

Tase

Taseen loppusumma oli 64,02 milj. euroa, nousua edelliseen vuoteen nähden oli 1,7 milj.euroa.

54

6 Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma

Työterveyslaitoksessa arvioidaan ja tarkastetaan toimintaa ja taloutta vuosikellon mukaisessasuunnittelun ja seurannan prosessissa.

Toimintavuonna toteutettiin tiimien työn vaarojen ja riskien kartoituksesta nousseiden riskienhallintaa. Arjen työn riskit kohdentuvat erityisesti henkisen jaksamisen alueelle.

Lisäksi vuonna 2015 toteutettiin FINASin tekemät ulkopuoliset määräaikaisarvioinnit, jotkakohdistuivat Asiakasratkaisut-toiminta-alueelle.

Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskinhallinta täyttivät sille asetetut tavoitteet vuonna 2015.

7 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä

Toimintakertomusvuonna ei ollut väärinkäytöksiä.

55

8 Allekirjoitukset

Työterveyslaitoksen johtokunta on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.

Helsingissä 11.3.2016

Kari VälimäkiPuheenjohtaja

Leo Suomaa Niilo Hakonen Kari HaringVarapuheenjohtaja

Maire Lumiaho Antti Närhinen Heikki Pärnänen

Jan Schugk Riitta Työläjärvi Riitta Wärn

Antti Koivula Pääjohtaja

työterveyslaitoksen toimintakertomus 2015 · 2016. 12. 7. · naisyrittäjät, keski-ikäiset...

Documents