työsuojelun ja työhyvinvoinnin tilanne ja tarpeet työpaikoilla: työsuojelupaneeli 1

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNINTILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TS-paneeli I

24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1

Minna Toivanen & Minna Janhonen24.1.2013

TS-paneeli I• TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

käsittelevä kysely. • Paneelin tarkoituksena on tuottaa tietoa työpaikoilla näkyvistä ilmiöistä,

tarpeista ja trendeistä, ja yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista työn tekemisen arkeen.

• Kysely toteutetaan paneelimuotoisena: samalle Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle paneeliryhmälle lähetetään 2-3 kertaa vuodessa lyhyt sähköisen kysely kulloinkin ajankohtaisista työpaikkojen toimintaan ja työhyvinvointiinliittyvistä asioista.

• TS-paneeli on toteutettu Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä.

• Ensimmäinen paneeli on toteutettu joulukuussa 2012. • Paneelin vastausprosentti oli 22,6.


Kohdejoukko• Kyselyyn vastasi yhteensä 796 henkilöä, jotka toimivat työsuojeluvaltuutettuna

tai työsuojelupäällikkönä. • Vastaajista 58 % oli miehiä ja 42 % naisia.• 48 % vastaajista kuului 30-50 – vuotiaiden ikäryhmään, samoin yli 50-vuotiaita

oli 48 %. Noin 3 % oli alle 30-vuotiaita. • Vastaajista 39 % toimi miesvaltaisella työpaikalla, 42 % naisvaltaisella ja 19 %

työpaikalla, jossa oli tasainen sukupuolijakauma.• Valtaosa vastaajista (95 %) toimi työpaikalla, joka oli ollut toiminnassa 5 vuotta

tai kauemmin.


Työpaikoilla ajankohtaisinta työhyvinvointi, taloudellinen tilanne ja terveys

• Työhyvinvointiin, jaksamiseen, kiireeseen ja työilmapiiriin liittyvät tekijät nousivat ajankohtaisimmaksi tai tärkeimmäksi asiaksi, joka on viime aikoina keskusteluttanut ihmisiä työpaikoilla. (186 mainintaa)

• Taloudellinen tilanne (lama, lomautukset, töiden loppuminen) puhutti toiseksi eniten. (124)

• Myös terveyteen liittyvät tekijät, kuten sisäilman laatu, ergonomia ja sairauspoissaolot puhututtivat. (106)

• Edelleen omaan työpaikkaan ja toimintatapoihin liittyvät muutokset olivat yleinen keskustelunaihe. (86)

• Työturvallisuuteen liittyvät asiat olivat myös mielessä useilla työpaikoilla. (44)


Työpaikalla ajankohtaista myös…

• Johtaminen ja esimiestyö puhuttivat myös jonkin verran. (35 mainintaa)• Ammattitaitoisen työvoiman puute ja henkilöstön vaihtuvuus koettiin

joillain työpaikoilla ongelmaksi. (31)• Ikäasiat ja tasa-arvo olivat myös esillä useilla työpaikoilla (27)• Häirintään, epäasialliseen kohteluun ja erilaisiin uhkiin liittyvät kysymykset

olivat eräillä työpaikoilla kaikkein tärkeimpiä. (19)


Toimintaympäristön ja talouden muutokset koettiin suurimmaksi tulevaisuuden uhaksi • Kiristyvä kilpailu, toiminnan tehostamisen vaatimukset ja kiristynyt työtahti koettiin

laajalti tulevaisuuden haasteina. (87 mainintaa)• Samoin taantuman ja heikon taloudellisen tilanteen nähtiin vaikeuttavan ja uhkaavan

toimintaa monella työpaikalla. (84)• Töiden karkaaminen tai valuminen muualle, ns. "halpamaihin" koettiin usein

lähitulevaisuuden uhkana. (29)• Kv-yhteistyö nähtiin laajalti myös mahdollisuutena, toiminnan laajentamisen väylänä ja

uuden oppimisen paikkana.• Julkisella sektorilla toimivien keskuudessa näyttäytyivät tulevat kunta- ja sote-

uudistukset keskeisinä tulevaisuuden haasteina. (35)• Myös julkisen sektorin säästötoimenpiteet mietityttivät monia. (19)• Ylipäätään erilaiset muutokset, kuten organisaatiomuutokset, fuusiot, uudet

toimintatavat , ulkoistamiset ja omistajavaihdokset nähtiin tulevaisuuden haasteina ja mahdollisuuksina. (n. 50 mainintaa)


Työvoiman saatavuus sekä työntekijöiden ja asiakkaiden monimuotoistuminen tulevaisuuden haasteina

• Työvoiman riittävyys tulevaisuudessa, osaavan työvoiman saanti ja töiden epätasainen jakautuminen mietityttivät monella työpaikalla. (18)

• Työntekijöiden monimuotoisuus koettiin tulevaisuuden haasteena, erityisesti nostettiin esiin maahanmuuttajataustaiset työntekijät ja työntekijöiden ikääntyminen. (25)

• Uudet säädökset ja lait, kuten uusi rikkidirektiivi tuotiin esille tulevaisuuden toimintaan vaikuttavina tekijöinä. (27)

• Lisäksi koettiin asiakaskunnan monimuotoistumisen, esimerkiksi ulkomaalaiset asiakkaat, tuovan työhön uusia haasteita lähitulevaisuudessa.


Uusi teknologia haasteena ja mahdollisuutena

• Moni vastaaja toi esiin, että uuden teknologian avulla pystytään tehostamaan ja helpottamaan työtä.

• Uusien laitteiden, ohjelmien ym. opettelu vaatii aikaa, perehdytystä ja paneutumista. Aina uuden opettelulle ei kuitenkaan ole varattu aikaa, vaan se pitää tehdä muun työn ohessa, jolloin se vie aikaa perustyöltä.

• Teknologian kehitys nähtiin laajalti osaamishaasteena.


Iän ja osatyökykyisyyden huomioiminen nähtiin laajalti tarpeellisena työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnassa (%)


• Noin kaksi kolmesta arvioi, että ikä on tarpeellista huomioida työsuojelu- ja työhyvinvointi-toiminnassa.

Työhyvinvoinnin kehittäminen nähdään työpaikalla ennen muuta työilmapiiritekijänä (%)

• Työhyvinvoinninkehittäminen näyttäytyi työpaikoilla tavallisimmin työilmapiiritekijänä, henkilöstön jaksamistekijänä ja koko työpaikkaa hyödyttävänä toimintana.


Työhyvinvointi työpaikoilla ennallaan (%)

• Noin puolet arvioi , että henkilöstön työhyvinvoinnissa ei ole tapahtunut muutoksia viimeisen 12 kuukauden aikana.


Työsuojelu ja työhyvinvointitoiminta kuuluvat yhteen(%)

• Valtaosa vastaajista katsoi, että työsuojelutoiminta ja työhyvinvointitoimintasisältyvät ainakin osittain toisiinsa.


Työsuojelutoimintaa ohjaa eniten lainsäädäntö (%)

• Työpaikoilla toteutettavaa työsuojelutoimintaa ohjaa ensisijaisesti lainsäädäntö, toiseksi työpaikan omat tarpeet ja kolmanneksi työehtosopimukset .


Työsuojeluhenkilöstö nähdään keskeisenä toimijana työsuojelu-, työterveyshuolto-ja työhyvinvointitoiminnassa


Työsuojelutoiminnassa

• työsuojeluhenkilöstö 98 %

• esimiehet 73 %

• henkilöstöhallinto 53 %

• työterveyshuoltohenkilöstö 52 %

• nimetty työhyvinvointihenkilöstö 22 %

Työterveyshuoltotoiminnassa




• esimiehet 45 %


Työhyvinvointitoiminnassa


• esimiehet 65 %




Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö koetaan pääosin sujuvaksi (%)


• Valtaosa vastaajista (79 %) katsoi, että yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä toimii vähintään melko hyvin.

Vajaa neljännes vastaajista ei ollut saanut riittävästi ulkopuolista apua ja tukea työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistämiseen

• Pääosin tukea ja apua oltiin joko saatu hyvin, tai sitten sitä ei oltu tarvittu.


Työterveyshuollolla on hyvät mahdollisuudet edistää työntekijöiden työkyvyn säilymistä, työssäjaksamista ja ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja

• Enemmistö vastaajista (61 %) arvioi, että työterveyshuollolla on erittäin tai melko hyvät mahdollisuudet edistää työpaikan työntekijöiden työkyvyn säilymistä, työssäjaksamista ja ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja.


Noin puolella työpaikoista on keskusteltu mahdollisuuk-sista ja keinoista tukea työuria ja työssäjaksamista (%)


• Vähän vajaalla puolella työpaikoista on pohdittu runsaasti tai jonkin verran mahdollisuuksia ja keinoja, joiden avulla oman henkilöstön työuria ja työssäjaksamistavoitaisiin tukea.

• Kuitenkin suurella osalla työpaikoista näitä asioita ei ole pohdittu.

Tärkein käytössä oleva tuki työhyvinvoinnille on toimiva työterveyshuolto (%)

• Tällä hetkellä käytössä olevista työhyvinvoinnin tuen keinoista tai toimintatavoista tärkeimpänä pidettiin työkykyä tukevaa työterveyshuoltoa. Toiseksi tärkeimmäksi nousi osaamisen kehittäminen, ja kolmanneksi työajan ja paikan joustot.


Yhteenveto (1/2)• Työpaikoilla ajankohtaisinta työhyvinvointi, taloudellinen tilanne ja terveys.• Toimintaympäristön ja talouden muutokset koettiin suurimmaksi

tulevaisuuden uhaksi.• Työvoiman saatavuus sekä työntekijöiden ja asiakkaiden

monimuotoistuminen nähtiin tulevaisuuden haasteina.• Uuden teknologia koettiin tuovan uusia haasteita, vaikka se avaa myös uusia

mahdollisuuksia.• Iän ja osatyökykyisyyden huomioiminen nähtiin laajalti tarpeellisena

työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnassa.• Työhyvinvoinnin kehittäminen nähdään työpaikalla ennen muuta

työilmapiiritekijänä.


Yhteenveto (2/2)• Työsuojelun ja työhyvinvointitoiminnan nähdään kuuluvan yhteen.• Työsuojelutoimintaa ohjaa eniten lainsäädäntö.• Työsuojeluhenkilöstö nähdään keskeisenä toimijana työsuojelu- mutta myös

työterveyshuolto- ja työhyvinvointitoiminnassa.• Työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö koetaan pääosin sujuvaksi.• Vajaa neljännes vastaajista ei ollut saanut riittävästi ulkopuolista apua ja

tukea työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistämiseen.• Työterveyshuollolla on hyvät mahdollisuudet edistää työntekijöiden työkyvyn

säilymistä, työssäjaksamista ja ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja.• Noin puolella työpaikoista on keskusteltu mahdollisuuksista ja keinoista tukea

työuria ja työssäjaksamista.• Tärkein käytössä oleva tuki työhyvinvoinnille on toimiva työterveyshuolto.


Lisätietoja

• Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915 / [email protected]• Minna Janhonen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2609 / [email protected]• Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 030 474 2665 / [email protected]

• www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli


työsuojelun ja työhyvinvoinnin tilanne ja tarpeet työpaikoilla: työsuojelupaneeli 1

Health & Medicine